Vapaus, February 17, 1949

              2 Torstaina, helmik. 17 p. — Thursday, Feb. 17
l « H t M itor. atb ItlT. AntbcBted
U moaoä tSam maa hr V» Pot*
BrtMd tfatlee «edUir: T n e s d a j r t,
,Wka BL.W^ BaObutf, OOL, Onada.
TkksiMDM: "ii«*"«TT OtOta 4-4BV1
X. aidEiL adttsrw.«ciHnd.
Adverttxtsc zBtM qpon appnctloo.
Traniiatiao frae flf dMVve:
-xiJUaUmlnfiikT:
OBoadMM: 1 vk. « i » JS kk. 325
3.VL.2M
Ybdymnoistt: i vk. 7A> e kk.
SnaaiMia: 1 vk. 7 ^ « kk. 4^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
yalmi$tul<aamme vaakihjn
Unfomme on kasvanut nopeastilaajentaa scsiaslänioUotoimsnpitei-menneenä
vuonna, ja tärkeitä talou- ; lä; laajsmaa tervettä kosievia
deUfda p!3r5nnuksia olemme myös rtutKmukfia terittäjjn fiygpataudin tutr
• „ , • • . .. ;^;aa«ieet/ Mutta samalla ovat työn-' kfmuksia> antaa huvi- ia ktilttuuri-
VHm» tiistaina tk. la P^^a tayti. ^^.^^^ enemmän vastustaneet i taitoitukdln määrärahoja 5lllä tämä
f ^ . ! ^ . ' ^ ! " . ? ^ - " : ' ^ ! ' ^ . . ^ ^ V. 1M8. He ovat koettaneet 1 olisi riuonsomme fayödyksi ja voisim-te"'
Paavi Vioittuu joukoista
; Piuvi Pius X U piti viinie maanaataina kardinaaliensa salaisessa
faAouksessa puluen,. jonka >'bteydessä hänen kerrotaan sanoneen I)
et^"kardinaa!i (Mindszenty) pantiin laittomin keinoin tunnusta-juaan"
(Clobe and Mailin kirjeenvaihtaja Arnold Cortesi) ja 2) "ju-iisU,
että kun hallitus on ristiriidassa jumalallisten ja inhimillisten
oikeuksien kanssa 'piispojen ja uskovasten pitää omantuntonsa mukaan
Vastustaa epäoikeutettuja lakeja'" (CPrnuutisUetoVatican Citystä).
Täten paavi yritti ensin kieltää kardinaali Mindszentyn syylli-
^yden ja toiseksi "oikeuttaa" Mindzentyn vehkeilyn Unkarin demo-kra
«|ttistar hallitusta vastaan. Paavi, kuten ne muutlcin piirit, jotk9
i^yat luottaneet vuoren varmasti siihen, että kardinaali Mindszenty
<nf"*voiniamies" mikä taistelee lannistijmatta loppuun asti, on kovin
pettynyt Mindszentyn tunnustuksista ja yrittää '"selittää" sen vihjaile­malla
joihinkin salaperäisiin "laittomiin menetelmiin" (rohtoihin tms)
vaikjka syytetty todistettiin olevan hyvässä henkisessä ja fyysiJlisessä
jkimnosea. 3iistä Mindszentyn tunnustukset todella johtuivat oli se,
fttä.häaei ollutkaan sellainen peloton "voimamies", joksi hän itsekin
luuli itsensä odottaessaan sodan aloittamista omaa maataan ja Xeu-vostidlittoa
vastaan. ''Voimamiehen" asemesta kardinaali Mindszenty
osoittautui tiukan tullen tavalliseksi rikolliseksi, joka katsoi parhaaksi
tunnustaa syyllisyytensä niiltä kohdilta, missä hallitiiksella oli ku-too>>
ina(tomia todistusainehistoja, siten toivoen lievennystä rangais-tuksee^.
Tällaisia "suuruuksia" on ennenkin nähty, eikä niiden
tunnustusten takana tarvita mitään "ihmerohtoja". v
».Kaidinaali Mindszentysta ei saa tekemälläkään uidconnon mart^
tyyrift. Häntä ei vangittu uskonnollisten mielipiteittensä eikä kir­kollisen
asemansa vuoksi. Mindszentyn oikeuskuulustelussa ei lau­suttu
halaistua sanaa hänen papillisesta asemastaan. Tosiasia sen
sijaan on, että hänen oman maansa miljoonaiset katolisten joukot
ovat päättärästi kääntyneet Mindszentyn politiikkaa vastaan, sillä
hän haluaisi palauttaa |Iapsburgin kuningassuvun valtaan ja riistää
icatpUsilta unkarilaisilta talonpojilta pois ne maat, jotka he ovat nyt
i^aaneet käytettäväkseen. Varsinaisessa oikeuskuulusteltissa kardi­naali
Mindszenty itse timnusti kumoamattomien todistuskappaleiden
edessä, että hän on syyllistynyt mustan pörssin rahakauppaan ja po-
^~2iittiseen vehkeilyyn ulkomaalaisten taantumusvoimien kanssa. Kar­dinaali
Mindszenty syyllistyiy näihin rikoksiin siitäkin huolimatta,
vatkka Unkarin demokraattinen hallitus maksoi hänelle kaksi kertaa
min korkeaa palkkaa, kuin mitä maksetaan pääministerille.
Mitä taas tulee siihen, että osallistuvatko n.s. länsivaltojen asia­miehet
sellaisiin'halpamaisiin rikoksiin, mistä kardinaali Mindszenty
toomittiin, niin tässä yiiteydessä on hyvä pitää mielessä yhdysvalta­lainen
John Foster Dullesin "Project X" salainen vakoilusuunnitelma
fcansandiemokratian maita vastaan. U. S:n Xews and World Report
julkaisun mukaan ''tämän suunnitelman perusteella järjestetään kovan
jkib^n joukkoja (itä-£ucoopassa) Amerikan johdolla. Johtavien kom­munistien
murhia rohkaistaan. Itä-Eurooppaan laskuvarjolla laske­tut
amerikkalaiset asiamiehet . . . yhdenmukaistuttavat kommunisti-staista
toimintaa ..." /
Kardinaali Mindszentyn tapaus yhdistyy välittömästi tähän.
Ja kun paavi Pius XII nyt puhuu siitä, että kardinaali Minds-
S^tylla oli muka omantunnon velvollisuus vastustaa jumalan ja
ihmisten oikeuksia loukkaavia siviililakeja, niin todellisuudessa hän
puolusti ylläkuvatunlaista likaista ja rikollista toimintaa. Kardinafili
Mindszentya ei tuomittu uskontonsa vuoksi. 'Hänet havaittiin ku­moamattomien
todisteiden perusteella syylliseksi uskonnon hyväksi­käyttöön
tilanherrojen ja monarkistien rappeutuneen Valtiovallan pa-lauttanwseksi
vastoin Unkarin kansan tahtoa. Täten paavi Pius
yhtyi uskonnon nimissä sodanlietsojien kuoroon, mikä lietsoo hysteriaa
ja vaatii taas viattomien ihmisten verta. Paavt ei kuitenkaan voi estää
historian kdittystä ja eteenpäin menoa, mutta varmaa on, että hän
vieroittaa politikoinnillaan miljoonia katolilaisia omasta ja kirkkonsa
vaikutuspiiristä.
VtauA Hmnabunäki 76 vuotta. Onnit­telemme
päivän Eaaknriä.'.
; ajaa maidät takaisin siihen asemaan. ;rae aloittaa halpavuoicraisen asunto-i
mikä vallitsi teollisuudessanune en- • suimnitelman kautu Canaxian. Voi-
Tänää tävttää Loc'^'b - j^^^^ | nen työehtosopimusta. i simme tehdä kaikki nämä ja vieläkin
« « f f T Ä n t l i i \n .nu.tt/'~'salti -.T^o 1 V. 1949 edes.sämme cn ky5>Tnys, että ' oUsl ylijäämää. Mutta^ensijaan, että
^ t S ^ U a n ^ ä S ' Sis^Snu toimimmeko hyvinvoinnin vaiko «c-; hallitukemme . a k i ^ . ^ n on se kau-
SUenliikkeen toimintaan. ....en I clan puolesta. ^ t a l o u d „
kertaa iscmmat kuin
taa-, ja voimme odottaa heidän yhä »nuta ne ouvat v. 1939 jolloin sota oU
: jatkavan tätä politiikkaa. Osake- ' puhkeamassa natsien kanssa. Cana-
; markkinat osoittavat kuinka hartaasti ^^assa käytetään nykyään melkefn
i he hankkivat .sotaa. Sotaas^kkeet ovat miljoona dollaria päivässä sotatarkci-i
kohonhect 25% korkeammalle kuin ' tuksiin. Tätä määrää aiotaan kohot-edelleen
ahkc-rasii jlrjisröhoaimi.sa. poliittiset herramme ovat ^^^^^ ] .^tTZ^Tti
Yhdymme onnitteluihin tänä päivän 'kaikkensa klihoittalcseen "kylmää da.«a ova. 12 kej
. . ta^' sankarin merkklpäivär.ä! i-, vnfmm*^ runttaa ViPldän vhä nUta ne Ollvat V. Ij
Kysymyksiäja
vastauksia
toukokuussa 1947, verrattuna rauhan- taa noin 17 tai 20 prosentilla. Vuoden
osakkeisiin, jotka ovat kohonneet va- ! sotatarpeet on pantu varastoon. Jos
Jaalla 5 prosentilla. Tämä osoittaa sotapuolueet voittavat seuraavissa
Kysymys: Saako Canadas.sa van-huudeneläkättä
henkilö, joka ei ole
Canadan kansalainen, mutta on asu­nut
Canadassa 25 vuotta? — Thtoa
huluava, Montreal.
Vastaus: Saa. Parlamentin viime
vuonna hyväksymän lain perusteella
sellal-sen henkilön pilaisi saada van-huudeneläkettä,
Jon hän voi tiiyttää {
kaikki muut "ehdor.
kuinka suurbisnes tukee laajaa uu-dellaenaseistamisohjelmaa
hyökkäys­sodan
aloittamista varten.
Sotavoittoilijat. saavat voittoa mo-i
lemmin päin. He orjuuttavat ulko­maiden
kansoja j a vaikka inflatiotol-menpiteet
alentavat ostovoimaa koto­na,
sotatarpeidcn tuotanto takaa h e i l ­le
varmat voitot.
liittovaaleissa, niin voimme olla mel­kein
varmat, että rauhanaikainen pa­kollinen
sotapalvelus otetaan käytän­töön
hallinnollisella määräyksellä,
huolimatta voimakkaasta yleisestä
mielipiteestä sitä vastfian.
Kaksi vuotta sitten rikkaitten kor-poratioiden
veroja vähennettiin 20 ja
40 prosentilla, mutta pienipalkkaiset
Mitä muut sanovat
ryhmät saivat ainoastaan 12% vähen-
Yksl kolmasosa Yhdysvaltain budje- ; ^yj^,,,, persoonallisissa tuloveroissaan.
KANSAINVÄLISYYS ON
TOSI-ISÄNMAALLISUUTTA
, . . Taistelus.sa kaikkia nationalis­min
ilmauksia vastaan meidän on
kasvatettava työtätekeviä proletaari­sen
internationalismin hengessä, us­kollisuuden
hengessä synnyinmaata
kohtaan. Se merkitsee taistelua to­dellisen
Isänmaallisuuden henges-sä
. . . — Georgi Dimitrov, Bulgarian
työväenpuolu een edu.staJa kokoukse.s.sa.
^ * • •
K U I N VANUA SAITURI
KUOLINVUOTEESSA
Kapitalistinen järjestelmä on hyvin
sairas. Se on to.siaKias.sa kuolinvuo­teessaan.
Me. täällä Yhdy.svalloissa
emme näe sitä niin selvästi kuin työ­miehet
j a -naiset sen näkevät muual­l
a . Luonnollisesti kapitalismi on kuin
vanha saituri, joka ei halua kuolla.
Se taistelee henkensä puolesta. SiUä
on vielä suurenmoinen hävitysvoima
. . . — Milton Howard.
• * •
"»lULLlT NUOLEVAT
MUKAISIAAN"
*. . . Vanha viisaus on, että "tynny­ristä
tippuu mitä sinne on pantu" ja
kun tämä Suomi Synodan l?hti «Ame­rikan
Suometar) ralvpo tunnettujen
fasistien puolesta, niin täytyy itse
tiSfa käytetään sotatarkoituksiin. Yh-dcs.
sä Marshallin Suunnitelman mää-rärahr^
jen kanssa s? nouse-j 20 biljoo­naan
dollariin. Toisin .sanoen $500
joka perhettä kohti käytetään sota­tarkoituksiin
j a ainoastaan $4.50 hen­kilöä
Icbhti myönnetään sosiaalista
huoltoa varten, 30 senttiä henkilöä
kohti asuntoihin, 10 .senttiä syöpätut-klmustyöhön,
jne.
Juuri tämä ohjelma on aiheuttanut
nykyisen asuntopulan. Se on tämä oh­jelma,
joka e.stää korkeamman kult­tuuritason
saavuttamisen ja nuori­somme
kunnollisen huolehtimisen.
Keskinkertaisen ihmisen tulot eivät
riitä ahaisimpaan terveys- j a kotibud-jettiin.
Canadan budjetissa odote­taan
tänä vuonna noin $667 miljoo­nan
ylijäämää. Mitä tämä maa voi
tehdä tuollaisella ylijäämällä, jcka on
suurempi kui;: koko budjettimnre oli
ennen sotaa?
Täs.sä on joitain menettelytapoja,
joihin voisimme ryhtyä: Voisimme
alentaa persoonakohtaista tuloveroa
pienipalkkaisille ihmisryhmille; pois­taa
kaikki myyntiverot; käyttää apu­rahaa
paljon tarvittaville ruokatar­vikkeilla;
parantaa eläkkeitä, ja
i Vaikka tämä vuosi toi meidät so­danjälkeiselle
taloustoiminnan hui­pulle
on nyt olemassa merkkejä, jotka
osoittavat vakavaa alaslaskua .talou­temme
monissa haaroissa tulevaria
vuonna jos emme vaihda nykyistä po­litiikkaamme.
'
Työväestö taistelee halhtuksemme
politiikan vaihtamisen puoicäta. Kansa
vihaa sotaa j a haluaa rauhaa. Cana-dalaisen
tj-öväenliikkaen on otettava
haaste vastaan ja vakuutettava, että
canadalainen politiikka vaihdetaan
sotaa valmistavasta politiikasta rau­haan
Ja hjrvääntahtoon vapautta, r a ­kastavien
kansojen välillä.
Meidän on lopetettava resurssiemme
tuhlaaminen sota tarpeisiin ja taistel­tava
sellaisen hallituksen puolesta,
joka edustaisi kansan todellista tah­toa.
Meillä on tilaisuus .saada tällai­nen
hallitus seuraavissa liittovaaleissa.
Yhtenäistäkäämme työväenliike ja
valmistukaamme näihin vaaleihin.
Kasvakoon uniomme yhä voimak­kaammaksi
taistelussamme saavutus-temm?^
puolustamiseksi ja eteenpäin
marssiessamme universaalista rauhaa
ja oikeutta kohti. — The Ontario
Timber\varker.
"Little Theatre" näytelmäkilpailuun Sudbaryssa viikko sitten perjantaina osallistuneet CSJ:n Sudboryn os.
näyttelijät (istumassa, vas.) Helen Grenon (näytelmän ohjaaja), Paula Woodley j a I r j a Korhonena (Seisomassa)
Aino Pirskanen j a I r j a Hughes. Ainoa miesnäyttelijä, A. IV. Kivinen on jäänyt pois k u v a t a . Heidän hjrvin esit­tämänsä
tragi-koomiilisen yksinäytöksisen näytelmänsä nimi on "Late Miss Cordell" j a se esitetään suomalaiselle
yleisölle FInnish-haalilla ensi sunnuntaina. Samalla esi tetään Arne Ritarin matkafilmejä.
jälle kuin se on häviö Yhdysvalloille
. . . Minä en ole kommunisti", hän
sanoi, "mutta minun täytyy myöntää,
että kommunistien kontrolloimassa
Kiina.ssa on suuria maanviljelysaluai-lehden
takana myöskin olla sam^n ta, missä väestöllä on parempi hallitus
hengen lapsia. Mullit nuolevat näet mitä heillä on koskaan ollut." — CP:n
-Routavuosien'' eräs 50-vuotispäivä
- Viime tiistaina tuli kuluneeksi 50 vuotta (helmik. 15 p. 1899)
''Helmikuun manifestin" julkaisemisesta, mikä oli "routavuosien'' yksi
laikkein ankarin isku Suomen kansallista olemassaoloa vastaan. Tar­koitus
oli "valtakunnan etujen" nimissä siirtää Suomen tärkeimpien
icy^>'mysten käsittely ja ratkaisu Venäjän tsaarin käsiin. Silloin oli
Suomen kenraalikuvernöörinä venäläistyttämisyrit>'ksistään tunnettu
Nikd^i Bobrikov, joka häikäilemättömällä tavalla lakkautti suoma­laisia
lehtiä, rajoitti kokoontumls\'apauksia ja järjesti miltei jokapäi­väisiä
kotitarkastuksia ja pidätyksiä. Hefcukuun manifestin oli sel­västi
ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja se merkitsrkin pit­kän
sorto- ja laittomuuskauden alkamista Suomessa.
Mutta Suomen kansa nousi silloin ihailtavalla rc^keudella ja
päättäväisyydellä vastustamaan tätä tsaristista sortoa ja pakkovaltaa.
Kuukauden kuluessa, maaliskuun 15 pnä v. 1899 lähetettiin keisari
Nikolai toiselle suuri kan^laisadressi vastauksena "Helmikuun mani-testiin''.
Tässä kansalaisadressissa oli kaikkiaan 522,931 nimikirjoi-iusta
— 26 vankkaa,kirjaa — joita viemään nimitettiin SOO;^henkincn
lähetystö (mies joka pitäjästä).
Kuten muistetaan Nikolai verinen ei suvainnut edes
* vastaanottaa Suomen suurlähetystä, mutta kaikessa armos-
I saan hän kuitenkin ilmoitti, että 'hän ei ole sille vihainen".
^ Ylläkuvattu kehitysvaihe herätti silloin suurta huomiota Euroo-.
passa. 'Kaikkiaan 1.050 tieteen, taiteen ja liirjallisuuden edustajaa
allekirjoitti adressin, joka myöhemmin painettiin nimenään "Pro Fin­landia"
(Suomen puolesta) ja erikoinen lähetystö lähti sitä kesällä
J899 viemään tsaarille.
Mutta kuten muistetaan, tsaari Nikolai II kieltäytyi vastaanoita-masta
tätä Eivoopan sivistyneistönkääirlähetystöä.
• 'Koko avarasta Venäjän maasta, mikä tsaarinvallan aikana tun­nettiin
kassojen vankilan nimellä, löytyi \'ain yksi ainoa poliittinen
puolue, niikä tällä koettelemunen ja suuren kansallisen hädän hetkellä
o;tti äänensä Suomen kansan puolesta.
Se oli Venäjän marxilainen Sosialidemokraattinen puo­lue,
jonka johtaja Lenin rohkeasti ja päättävästi tuomitsi
tsaarin sortotoimenpiteet Suomessa ja maanalaisessa lehdes-sään
(Iskra) kertoi totuuden Suomen tilanteesta Venäjän
kansalle tinkimättä puolustaen Suomen kansalaisadressia ja
4 tsaarin puheille pyrkinyttä Suomen suurlähetystöä.
p Leninin ja hänen puolueensa johdolla kukistettiin Itkuksi Venä-tsaarien
yäkK^altainen ja tnätä hallituskomento ja perustettiin en-simmainen
sosialbtinen valtio, mikä vapautti s}Tm\inmaamme kan-
< sanisen itsenäisyyden.
mukaisiaan. — Eteenpäin.
KUNNIA K U O L L E E L L E?
New Yorkissa vieraillut arvossa
pidetty ranskalainen, jonka huomion
amerikkalaiset kiinnittivät Vapauden
patsaa.seen, sanoi: "Huomaan sen, Te
amerikkalaiset olette meidän ranska­laisten
kaltaisia, te rakennatte muisto­patsaita
kuolleille!" — Huestis. Toron­to
Daily Starissa,
• • •
K O L M E VIISASTA
SEURAKUNNAN JÄSENTÄ
"Kuinka monta kommunistia on
naapurissanne?" Lontoon Daily Wor-kerin
mukaan mainitun kysjTnyksen
esitti brittiläinen salainen poliisi (M.
1.5) monelle henkilölle usealla paik­kakunnalla
Britanniansa. Yksi mies
joka asuu- kaukaim "hullaantuneesta
joukosta" vastasi, että kaikki hänen
seurakuntan.sa jäsenet käyvät sään­nöllisesti
herranehtooUisella (Com-munion).
Salainen poliisi vastasi hä­nelle,
ettei kysymys ole herraneht*)lli-sella
käyvistä (communicants) vaan
kommunisteista — "ihmisistä jotka a i ­na
puhuvat omaisuuspaheeata ja pa­remman
elintason tarpeesta".
"Jos te tarkoitatte kommunistilla
tätä" vastasi mies, "niin meidän seu­rakunnassamme
on kolme kommunis­tia
— pappi, lääkäri ja minä." —
Steehvorkers <fc Miner, Sydney, NS.
• • •
TOTUUS ON SITTENKIN
H Y V I N ITSEPINTAINEN
"Mitä nyt on tapahtumassa Kii­nassa,
se tapahtuu huomenna muissa
Kaukoidän maissa ja värillisten kan­sojen
keskuudessa kaikkialla maail­massa",
sanoi Kiinasta äskettäin pa­lannut,
Kiinassa syntynyt lähetystyön
tekijä tri Robert S. McClure . . .
" K i i n a ei ole niin paijoa voitto Venä-
' uutlstieto Londonista, Ont., helmik. 14
pnä. • * •
K O L M E MUSKETTISOTURIA
USA:n R I S T I R E T K E EN
. . . Kristittyjen pitäisi todella etsiä
vastarinnan liittolaisia, sillä neuvosto­hallitus
on laajentanut "jumalanvas-taisen"
propagandansa ja, vainonsa
moslemiuskovaisiin. Jolta ovat jotkut
asukkaat Venäjän Aasiassa. Budha
ei luonnollisestikaan saa kommimis-teilta
sen enempää kunnioitusta kuin
saavat muhamettilaisetkaan. . . —
Globe and Mali.
Mattawan seudulla
kahviaisef ensi
• • sunnuntai
Pat Conroy lähettää
kymmenen ha joitta jaa
Porcupinen alueelle
Timmins. — Puhuessaan täällä p i ­detyssä
kokouksessa uhkasi CCL:n
sihteeri-rahastonhoitaja Pat Conroy,
että CCL lähettää yhdeksän tai kym­menen
järjestäjäänsä Porcupinen
kulta-alueslle kullankaivajien " j ä r -
jcstämistyötä" varten. "Me tulemme
};ysymään (Porcupinessa kunnes olem­me
saaneet työmme suoritetuksi", s a ­noi
mr. Conroy. Hän esitti puhesssaan
vaatimuksen, että kummatkin, niin
Minc-Mill-unio kuin terästyöläisten-kin
unio luopuisivat kaivostyöläisten
järjestämistyöstä alueella, jotta alu­eelle
voitaisiin muodostaa suoranai­sesti
CCL-.n, alainen unio, jonka n i -
r.?eksi qn väliaikaisesti määrätty "Por-ciipine
Mine Workers Union, CCL:n
O-sasto No. 100,"
— Eräässä amerikkalaisessa alma­nakassa
V. 1892 oli peuvo kuinka k a l -
jupäiset voivat kasvattaa hiuksia
päähänsä. Se neuvoi panemaan slpu-ha
ja hunajaa paljaaseen paikkaan
päässä.
I\Caitawa, Ont. — Täällä alkaa nyt
sitten se pianorahastcn kokoaminen,
että saisimme edes hiukan paremman
pianon haalinemme tämän kevään
p.ikana. Helmik. 20 pnä pidetään kah-vipaarti
Mäen farmilla. Siellä pela-tasn
seiiräpelejä Ja käytetään hy-vkksemnie
emäntäin järjestämän kah­vipöydän
antimia. Emännät lahjoit­tavat
kaikki tarpeet Ja kaikki tulot
luovutetaan pianorahästooh. Tilai­suus
alkaa sunnuntal-iltana heti keUo
seitsemän jälkeen. Sinne ei ole Mat-tau'asta
kuin viiden mallin matka.
Kaikki ova t terve tulleet!
Ne naisten myyjäiset ovat huh tik.
23 pnä Tran-s-Canada-haalilla. Siellä
saa tars moni poika hyvän sukka-parin,
käsineitä ja kaikenlaatuisia
peisten hepeniä, joita ahkerat kädet
ovat valmistelleet talven kuluessa.
Näytelmäkappalettakin täällä puu­hataan
vapuksi, todistaen, että tääl­läkin
ollaan touhussa ja s u u n n i t e l ­laan
tulevaisuutta silmällä pitäen.
Seuraava naisten kerhon kokous on
Ida Hakasen luona maaliskuun 13
pnä. — Mummu. .
Montreal. — Terveisiä täältä muna-lukkoj'?
n pääkaupungista. Kyllä tääl­lä
vielä toimitaan, vaikka ei ole paljon
Vapauden palstoille joudettu kirjoit­tamaan
touhuistamme. Onhan s^ pu-hakauhun
lietsominen saanut pelku­reita
vähän arastelemaan, mutta he,
jotka timtevat olevan oikealla asialla
jä^luottavat demokrattisiin oikeuksiin,
ovat saaneet varmuutta se:soa paikal­laan
ja taistella oikeuksiensa puolesta.
SJ:n Montrealin osaston vuosiko­kouksessa
oli kohtalaisesti jäseniä saa.T
puyilla. V Olisi kyllä ollut toivottavaa,
että jokainen jäsen tuntisi velvolli­suudekseen
saapua kokoukseen, ne e i ­vät
ole kenellekään rasitukseksi, koska
niitä cn oUut hyvin harvassa. Vaikea
oli saada virkailijoita ja tässä suh­teessa
yhdvn erääseen toveriin, joka
teki ehdotuksen, että 'toimiin tulisi
valita niitäkin jä.seniä. jotka eivät
saavu kokoukseen. Sattuisi, että tämä
tapa oli.si hyvinkin tepsivä, silloin
jäsenet tulisivat ainakin kokouksiin
selostamaan syitä, miksi eivät voi ot­taa
tointa vastaan. Ne Jäsenet, Jotka
katsovat velvollisuuksiinsa tulla ko­kouksiin,
tulevat aina ylikuormite­tuiksi
Ja valituksi toimiin. Josta ilkeä­mieliset
paheksuvasti letkauttavat, et­tä
ne "samat siellä aina ohjaksia p i ­televät".
Järjestötyössä annetaan toimia mi­hin
kukin pyst3'y ja kaikki toimet ovat
yhtä tärkeitä, on sitten kj^symyksessä
tiskari, rahastonhoitaja, pilheenjohta-ja
tai kirjeenvaihtaja tai mikä muu
toimi hyvänsä. Jokainen toimi, k i m se
on kunnialla suoritettu, on kiitoksen
ar\foinen. Usein kuulee sanottavan
että "minä en pysty". "Mutta eiköhän
useinkin suurimpana syynä ole halut­tomuus.
Pitäisi ainakin yrittää ja
sitten vasta huomaa, pystyykö tai ei.
Yrittäessä kasvaa itsevarm^ius j a s i l ­loin
saa työstä sen mielihyvän tun­teen,
joka on ollut monelle ainoana
kiitoksena vuo.sikaus:en suuresta uh­rautuvaisuudesta
luokkansa ja tove­reittensa
hyväksi.
Suurin pettymys omalta kohdaltani
on se, ettei .saatu opintokerhoa myös­kin
Montrealiin, mutta täällä ei löy­tynyt
tarpeeksi opinhaluisia, tai eivät
varmuudella uskaltaneet lupautua ole­maan
joka ilta läsnä opinnoilla.
Naisten XTiosikokouksessa ei ollut
vaikeutta löytää virkailijoita, mikä on
omiaan teker^än kokoukset jousta­viksi.
T. Hirvonen otti edelleen r a ­hastonhoitajan
toimen vastaan. P j i -
heenJolÄaja ja sihteeri ovat vuoro­työssä
Ja kirjeenvaihtajana on allekir­joittanut.
Sairaskomiteassa on toimi--
nut koko kerho ja rahastonhoitajan
viran siinä hoitaa edelleen O. P»yyhtiö.
Nyt kun Nalstenkerho lähte*» kulke­maan
kelmatta vuositaivaltaan niin
on ilahduttavaa todeta, että se on yhä
nousukaudessa. Siitä kiitokset ker­homme
uutterille jäsenille ja sadoin
teille toverit antamastanne kannatuk­sesta,
sillä tilaisuuksia Järjestäessäm-me
meillä on ollut tyydyttävä yleisö-kannatus.
Joskin siinäkin olisi ollut
parantamisen varaa. Yleisön kanna­tukseen
nojautuukin toimintamme
suuresti ja siitä myöskin riippuu,
saammeko innostusta. jTittää uudel­leen
Ja edelleen.
^ Kokouksia olemme viime vuoden a i ­kana
pitäneet kaikkiaan 20 yksityis­asunnoissa.
Kantajoukko on aina
sama, 8—10 naista ja siinä täytyy olla
jo pätevä syy. ennenkuin he jäävät
kokouksiin tulematta. Sitten on pal­jon,
toinen puoli lisää sellaisia naisia,
jotka tulevat siUoin tällöin. Toivo­taan
heidänkin liittyvän kantajouk­koon
ia samalla toivotaan "kurkisteii-joita"
myöskin lisää.
Pienestä joukostamme 'huolimatta
ovat saavutuksemme verrattain huo­mioitavat.
Heti vuoden alussa aloim
me leikata ja neuloa matonkuteita,
joista "Mattawan mamma" meille ku-too
kaunisraitaista mattoa myyjäi
siimme. Kiitos hänelle' kerhon puo­lesta
niin matosta kuin siitä kauniista
lahjastakin, jonka vasta myyjäislltana
löysimme maton sisältä, kun käärö
avattiin.
Viime vuoden maaliskuim 6 p:nä
järjestimme Naistenpäiväjuhlan, jossa
paras illan esitys oli nuorisomme esit­tämä
näytelmä "Rikollinen". Kuinka
paljon yleisön puolelta lausuttiinkaan
toivomuksia, että tällaisia tilaisuuksia
olisi useammin.
Äidinpäiväjuhla meillä muodostui
kodikkaaksi, äidinpäiväkukkasen sai
mrs. Tuomainen, jolla baalilla olleis
ta äideistä on enimmän lapsia.
Marraskuussa oli meidän syysjuh
lamme j a myyjäiset. Paljon käsitöitä
myytiin, mutta paljon j ä i myymättä
Seiiraava tilaisuus oli lasten joulu
juhlan vietto SJ:n osaston kanssa
yhteisesti. Tämä juhla oU kaukana
tarkoituksestaan. Toivottavasti sUhen
kiinnitetään enemmän huomiota seu
raavalia kerralla. Kuinka arvokkaak
si Juhla saadaan riippuu siitä, kuinka
huolella sitä valmistellaan.
Kerholaiset järjestivät myöskin
hauskan autoretken Piedmontiin käy­den
samalla sairaita katsomassa keuh
kotautiparantolassa.
Sairashuoltokomitean työ j o sinänsä
antaa tärkeyttä toimintamme jatka
miseksi j a se olisi omiaan kannusta
maan naisia llittsmaään mukaan. Ha
luan tässä kohdassa julkaista J . P ih
laisen kirjoittaman kirjeen, joka pu
huu samaa kieltä millä suullisesti
muutkin sairaat ovat meitä kiittäneet,
Vapaudessa on nähty kiitoskirjeitä
meidän työstämme. K i r j e on seuraa
va:
"CSJ:n Montrealin osaston sairas
komitean kautta Naisjaostolle:
Hyvät ystävät!
Lausim kauneimmat kiitokset teille
huomaavaisuudestanne meitä sairaita
kohtaan ja mielipiteenäni sanon, että,
mm. teidän kukkaistervehdyksenne on
tuulahdus keväästä, jota sairas odot­taa
ja mikä useammassa tapauksessa
auttaa enemmän • kuin pillerit, kun
tietää, että tovereitten myötätunto on
(Jatkuu 5. sivulla)
1 40%
PÄIVÄN PAKINA
• •
Eivät näe malkaa omassa silmässään
^Jifei; sallisesta orjuudesta ja vapaaehtoisesti mvönsi Suomelle v. 1917 kan-
Helmikuun manifestin 50-vuotispäivä ja^siihen sisält\-\-ät asiat
ovat silmänavaajia kaikille niille, jotka eivät h^lua sulkea silmiään
tosiasioille, vaan haluavat tutkia niitä avoimin mielin pelkkää totuutta
etsien. Ja kieltämätön totuus on se. että feodalismia edustanut tsaari,
porvarillista demokratiaa edustanut Kerenski ja -'kolmatta keskitietä"
edustaneet menshevikit linjoittuivat peruskj-symyksissä Suomen kan-
.«aa vastaan, jotavasioin marxismia eli tieteellistä sosialismia edustanut
Lenin osoittautui ainoaksi, mutta horjumattomaksi Suomen ystäväksi.
Lopuksi on tarpeellista erikoisesti korostaa sitä, että näissä
"routavuosien" aikaisissa taisteluissa kehittyi Suomen vapausliikkee-'
seen jo kaksi suuntaa: Tsaarismin kanssa sovittelemaan ja veljeile-mään
p\yrkivä jiorvaristo, joMa lopuksi vei Suomen onnettomaan
sotaan Hitlerin Saksan rinnalle ja nouseva työväenliike, mikä taisteli
(ja taistelee) johdonmukaisesti ja aina kaikkein vaikeimmilla rinta­malohkoilla
Suomen kansallisen vapauden ja itsenäisj'A'den puolesta.
Monet silloin työväenliikkeen toimintaan osallistuneet suomalaiset
joutuivat pakenemaan julmaa terroria sjTinyinmaastaan — ja niin
tuli Pohjois-Amerikan mantereellekin Suomen kansan parhaita poikia,
joiden militanttiset traditiot ovat vieläkin suuressa arN-ossa täkäläisten
maanmiestemme keskuudessa.
Kapitalististen ^^maiden vapauden
ritarit ovat järjestäneet oikein kan­sainvälisen
ristiretken unkarilaisen
maansa petturin kardinaali Mindszen­tyn
puolustamisekä uskonnon vapau­den
varjossa. Franco verisestä aina
* "sosialisti" Beviniua asti he ovat l i i t t y ­neet
tähän ristiretkeen- Paavilla on
kuiunelnen kiire kommunismi vastai­sen
sodan lietsomisessa, jota tukee
kreikkalais-katoUsen kirkon vanhoilli­nen
hierarkia ja osa protestanttisia
kirkon miehiä. Uskonnon vapauden
lipun suojassa 3rrit€tään suojella ihmi­siä,
jotka ovat tehneet maallisia r i ­koksia.
Mindszenty,'» joka hyväksyi
Hitlerin juutalaisten hävittämisen,
yritetään esittää uskon marttyyriksi.
Mutta miten on laita ihmisten va­pauden
kanssa niissä maissa, joiden
hallitukset ovat yhtyneet paavin r i s t i ­retkeen
Unkarin hallitusta ja toisia
kansandemokratian maita sekä Neu-vcstoliittoa
vastaan? Amerikka on
aina ylpeillyt demokraattisista va­pauksistaan,
mutta siitä huolimatta
siellä vainotaan 13 miljoonaa neeke­riä,
puhiunattakaan siitä, että sen
siirtomaissa EteSmeren saEurilla alku­asukkaat
ovat valkoihoisten säälimät­tömän
riiston alaisia j a vailla poliit­tisia
oikeuksia. Parhaillaan on Yh-
(Jysvalloissa syytteessä 12 kommunis­tia,
joiden ainoaiia "rikoksena" on se,
että heidän poliittinen käsityksensä ei
ole yhdenmukainen kahden suurim­man
puolueen virallisen periaatteen
kanssa. Amerikka on maa. jossa o i ­keuden
päätöksellä teloitettiin Sacco
ja Vanzetti, jonka teon koko sivisty­nyt
maailma on tuominnut oikeus­murhaksi.
Elokuussa V. 1918 lähetti Lenin
Amerikan työläisille osoitetun avoi­men
kirjeen, jossa sanottiin nam. seu­raavaa:
"Amerikan kansa, joka antoi maail­malle
esimerkin vallanktunouksellises-ta
sodasta feodaalista orjuutta vas­taan,
osoittautui joutimeensa miljar­döörien
pienen ryhmän uusiimpaan
kapitalistiseen palkkaorjuuteen, osoit­tautui
joutuneensa esittämään palka­tun
t e l o i t t a j a osaa, joka rikkaiden
roistojen mieliksi v. 1898 tukahdutti
Filippiinit niiden 'vapauttamisen' te­kosyyllä
ja V. 1918 yritti tukahduttaa
Venäjän sosialistista tasavaltaa muka
•puolustaen* sitä saksalaisilta . .
Tämän analyysin paikkaansapitä-vyyfi
c n nykyään vieläkin ilmeisempi,
sillä onhan selvästi olemassa tosi­asioita,
jotka osoittavat, että Marshal­l
i n "apu" on vain pohittisen kiristyk­sen
ja alistamisen tehokas keino.
Ennenkuin vaitiololla hyväksytään
Canadan hallituksen heittämä syytös
Unkaria vastaan uskonnon vapauden
muka sortamisesta, olisi hyvä tarkas­taa
onko kaikki vapaudet meillä kuten
pitäisi demokraattisessa maassa olla.
Täällä on tuomittu ilmiisiä ,\fenkeu-'
teen poliittisten mielipiteiden nojalla.
Kymmeniä merimiehiä cn parhaillaan
kärsimässä vankeutta kun ovat /uskal­taneet
vaatia leipää. Kaikkialla Ca-nadassa
harjoitetaan poliittista sortoa.
Eikä hallituksen taholta ole tehty mi­tään
ratkaisevaa eri kansallisuuksiin
IniulUVien ihmisten tasa-arvoLsuuden
puolesta, vaikka tiedetäänkin kuinka
tällainen haittaa kaikkien canadalais-fen
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Entä onko Espanja muka sellainen
maa. Joka voisi olla esimerkki muille
vapauden aatteiden toteuttamisessa.
K i m Franco verisea^plomaatti Juan
Lojiendio saapui tk. 13 pnä New Yor­kiin
LaGuardian lentokentälle, niin
kardinaali Spellman oli häntä vastas­sa.
Kun fasistidiplomaatti ja pyhä
hengenmies olivat syleillset, niin en-siksimainittu
sanoi: "Haluan ilmaista
ihailuni teitä kohtaan kardinaali
Spellman . . . toivon, että teidän pro­testinne
avaa maailman silmät näke­mään
kommunismin kauhut." "ramän
jälkeen hän lisäsi, että fasismi on
pelastanut maailman kommunismilta
ja "uskonvastaisilta" aatteilta.
Tietysti hän ei puhimut mitään sii-fä,
että Franco tuotti 1936 Espanjaan
maiurilaisia muhamettilaisia pelasta­maan
"kristinuskon", joka pelastami­nen
tapahtui pääasiassa siten...että
mamit murhasivat puolustuskyvyttö­miä
haavoittuneita sairaaloissa, rais­kasivat
avuttomia naisia, ryöstivät ja
varastivat Espanjan kansalta kovalla
työllään hankittua omaisuutta. To­dellakin
erinomaista uskotmon*vapau-den
puolustusta. Nyt on Franco Vati­kaanin
johtaman "uskonvaPauden"
ristiretken etunenässä.
Näin voisi jatkaa pitenmiältä. Mut­ta
kuinka kapitalismi voi puolustaa
vapautta, koska koko järjestelmä on
perustettu ihmisen riistolle? Siis vä­hemmistön
harjoittamaan enemmis­tön
riistoon. Viime vuosisadan loppu­puoli
ja kuluva vuosisata pn täynnä
tapauksia, kuinka taistelut leivästä,
asunnosta, vaatteista ja aU^eUisista
ihmisoikeuksista on hukutettu veri­virtoihin
kapitalistien ja heidän hal-lituksiensa
taholta. Kullasta, Jaloki­vistä
ja muista rikkauksista pullis­tuva
Vatikaani ei ole vielä kertaakaan
pyrkinyt poistamaan edes Italiassa
niin tyypillistä nälänhätää, jolle
säähttävyydessä vetää vertoja vain
jotkut riistetyt siirtomaat. Tairfitiän
olisi oikeudenmukais^paa, vieläpä
kristillisempää, puhdistaa ensiksi omat
nurkkansa: ennenkuin heittää syytök­sen
ihmisten päälle, jotka yrittävät
saada oman talonsa sellaiaeen kun-toon,
että siinä voitaisiin taata ihmi­sille
leipä ja vapaus.
Rikka nähdään- toisen. silmässS,
mutta ei malkaa <miassa. — UotL
u
«