Vapaus, January 28, 1950

              iiiiiiiiiiiiiiiiP^
Novoje VremJ» Idrjoitiaa koiMta
liälyä aiheattaneiden ameriUka-
I3isten senaattoreiden vieiädäii
jJhdOjta Cnctsiss» senraay-a: •
Ku: sln virznomsisei näiivät .-S3i-
SoisssJ vaivaa ottJeisaan m i h d c i l i -
£imman hyvin viistaan- Toichbliniaii
rloäakuun lopuisa saapuneet amerik-fealauet
senaattorit. ; korkeassajKe-iassa
olevia vieraita vastaanottaa
niaan mobilisoitiin puolisen tusiiiäa
nunistereitäj hsidän joukossaan u!kc-ministerj
Unden j a sotaministeri Vo»t.
Ruotsin hallitus, piti Jnmnia-arvolsiile
£eriaa:toreille cacktäil-kiilsttt.
Saavuttuaan Tiihkolmäsfei Wiehiin
' j a iittemmin Ateenaan kongressiyal-tiiuskunÄan
puheenjohtaja ssnaatto-ri
Tliomas Oilahomiah valtiosta purid
ruotsalaisiin ankaran parjaus:^öpyn.
Thomas oli räivcissaäii siitä; etteivät
viranomaiset Tukholmassa ottaneet
häntä vastaan tarpeeksi inhtk^asifc
Ruotsalaiset ministeiit eivät läio^eh-neet
polvilleen tamäii ökläJhphiälä^
senaattorin eäessä. /fhomas valittaa:
Kaikista niistä mäis'ta, jäissä v a l -
tauskimtamme. on käynyt, Ruot­sissa
on vähinunin pyrkiinystä y b .
teistoimintaän. Bnoteissa el jär­jestetty
ainoatakaan vO-allista
\astaanottoa T a 11 u nskiintamme
kunniaksi. Hämmästyttävää oh;
ettefi maa, joka oftaa vastaan mei­dän
apuamme j a tnkeamme, tun­nusta
sitä bongresäin valiokuntaa,
joka vastaa tästä avusta."
Syyttäes-ään ruotsalaisia johtajia
riittämättömästä k u n n i oituksesta
Thomas vannoi senaatin määräraho­ja
hoitavan väUökuiuiäiT' jäsehenä
pyrkivänsä siihen, etteivät Tukhol­man
poliitikct tästä lähtien fehää tule
näkemään M a r s hall-suUnnitelman
dollareita enempää kuin omia kor­viaan.:,
: '•
Thomasin lausunto loukkasi Ruot­sin
ministereitä sydänjuuria myöten.
Eivätkö he. sentään olleet tehneet
kaikkensa valtamerentakaisten vie-ralttensa
"voitelemiseksi"? Ja nyt
yhtäkkiä tällainen hyökkäys. Eräät
tukholmalaiset lehdet rohkenivat tä­män
epäoikeutetun loukkauksen täh­den
jopa soimata halpamaista se­naattoria.
Omasta rohkeudestaan v a ­pisevana
Stockholms .Tidningen r u i ­kutti:
> • : . • •
*Baikall^iseeh laustmtoon, jonka
sienaiiattori Thomas "on antahnt, jbltal.;
hen xuotsialaineh voi rauhallisia ja
sielvästi vastata: 'Te herra senstat^ri,
olette röyhkeä, sivistymätön jä via-:
lehtelija'"
Toinen titkholmaaaiiiea lehtii E x ­pressen,,
puolestaan mtÄstuttl,<^ttä
Yhdysvaltojen saaaatti o n taitopäik*
ka kaikenlaisille sivistymättömiöe
MAalaispömtikcille Y h d y s v a l t o j^
etäisimmistä äoiiista".
Thomasin aiheultama Täliköhtaus
osoittaa, havainnollisesti, että jbkaii-nen
joka ei khjaimelllsesti ryömi
polvillaan doUarilähetlien edessä..
antautuu vaaraan joutua hfeidän rai-vcnsa
kohteeksi. Samalla siitä bn
tehtävä se johtopäätös, että Ruotsin
o&eistOEosiallstiset vallanpitäjät ovat
Wa£hingtoiiin seikkaiiusuunnitelmiä
lukCTaila poiitiikallaan anU^
rikläiiaisten monopolieä. asiamiehiBe
vakavan pohjan nato röyhk^h ää-ne;
isävyh käyttöön. Kun antaa p l -
riiiie pikkusormen, niin se vie koko
käden. (DLP).
äöliaiitiläiiiä
sotilaita läeltäytyy
lähtemään Indonesiaan
Oik^ildiehkäyniiit niitä hbllantiiai.
sia sotilaita vastaan, jotka kieltäytyi­vät
lähtemästä indöhesläaii jäticuti.
itskettäm tuomittiin 19 miestä puo­lestatoista
vuodesta kclmeeh vuotbea
kahdeksaan kuukauteen vankeuteen
•kun he kieltäytyivät lähtemästä I n ­donesiaan
taistelemaan.
_Lakimiehet ilmoittavat; et;tä p l a i -
.;,•!» .;**ä^ij*>
Knstliiilskö tuMl^eis
sodankäynnin
ra^aisevaSa äjs&kbh^^
te j ä i l £ ^ t & ^ Ö t t 3 ^
maan ja tStenSan^amalMi^^t^
kanfflftim
Ixoäi:; e n s t o m ä i ^ i ^ ^
^fcciide.^ SMMS
valalskbäa oixiäa^i^ "SetTSL
im jtooittenU^
hyvä <mr ja^mit^imiirt^^^^
inilta v ^ t i V i S a ^ mi­kä
o n oQ»fi^ r^kas
vaeUat nöj^fstt^Äi^^
Myttäytjraliseep^
antaia ;san611la::/'£8huii t&styyx^&Bä-'
taä lälÄiiibä^t^
taulat I n J j ^ ^
tojra VältaSaim^^
Anifiätaissa) : juiist^eMaän^^^ vh^^
tain eätti J a i ^ & , , ; jÄ
räuhk vöiSt^n^yli^^iiM, iiiWttato
(1) fiblaan t j ^ y ^ ^ ^ ä e n t ^ i i ^
Taisieiu /iSySteCTistii^
iökeata viKn^^^
koin- tullaan asettamaan syytteeseen
liöO hollantilaista sotilasta, jbtka
kieltäytyvät lähtemästä Indonesiaan.
Hyökkäys niitä sotilaita vastaan,
jotka ki^täyt3rvät taistelemasta siir­tomaasotaa
on erikoisen tärkeä kos­ka
HoUaimto hallitus on tunnustanut
ns. "Ihdönesian Yhdysvallat".
itforrisoii
.Peltisepän ja sähkiilyötä, ^M-Dumppujä
j a likav^sisäiiiöita seisA
lämmityslaitteita ja räystgskbuiiti-ja
laitetaan., .
• Konttori-jä riäyttfelyhubä
; 164 E L Ö l k : ' s 3 £ ' ' S ; '
Sudbury...."/,„. Ontatlc
PUHEIiIN 4-«82
13,000 TUL:n urheilijaa
matolla -viime vuonna
Helsinki. — T U L : n seurojen toimes­ta
järjestettiin viime vuodeii aikana
195 kansallista tai kansainvälistä p a i -
nikilpailua eli 49 enemmän kiiih edel­lisen
vuoden aikana. Näihin kilpä-luihin
osallistui 9,597 kilpailijaa eli
pari-Juhatta enemmän kuin edellisenä
vttbiihä. Jtöö otetaan vielä hiioniibön
piifikän^lllset^ k^^^ ' oU viimfe
vtlodeh äikähä niatoila äihäkto 13,000
Tefe:h: i)älhijäa, jbtstä 42 vieraili u l ­k
o i s i l l a öäiieSsa. Painitub-mäiien
lulcuihäärä lisääntyi vuoden a i ­kana;
noin^OO-mieheilä.' •
' VaipääiJainih liarfastuksfeii lisäähty-haisestä
piittiu se tbsiaiia, että R a -
kerinustyovägh' iiltpii .ikfijöittamasta
Tcieitbpälkiiinosta kilpälieö parhaillaan
77 eil^se&^aa..'' " 7 \"'. V • ^ ^
- - kuäsöh B a y ^ jÄ fjeröstettlin
AUTÖKORIEK KÖRJAUS-JA
MAALAUSVERSTAS
NYKVAIKAISIN KOKO POHJOISESSA
5 ammattitaitoista miestä palvelemassa teitä.
Kustannusarviot inielihyväliä annetaan.
NOPEA JÄ TEHOKAS PALVELUS
MEREDITH-CONNELLY MOTORS
LIMITED
214 Bloor SI. Puh. 3-3633 SudOBury
k<m: h j a k ä ä i ä i h ^ , .Ä s^^
tääätön''; J4)« y^emÖpt:.
keskittämtoeh posit;ii\isiin o h j e i ^^
jotika oVat: tälQuidelijsta, .'i?htiäsäm-:
nallista, pblUJitisiS; j& ^v^ä^i^^
netta, mIeluiunäiM> S u i n nbjäutuä
'•sodattjohtöMiti^S^y-CSy
positlivistiMi Mi^Mea valÖÄl»^,
jotka aikaansaavat i^jihaa ja oikett-d
e n m i i k a i Ä t ä p ä .«J
tarmokkuuden tpdisiSis kiritkbi^h l a ­holla
'joka viittäst "Jiimalan .Vähhurs-kaaseen
rakkauteen; ikaiakla ihmisiä
kohtaan j a kristaHspen maälhnanvel-jejrteen
todellisi^ib^naV. ^ - •
Canadan. Yhdi^tj^gen Kliikon T o ­ronto
,CH>P^ere^|:;^^ juilöiiBi
miin. seuräavan"''$iytimint3h '"Me us-kbmioDie,
että elämän Välineiden tii-liii
palyeiia..iiep|^ iar&bitukslä,
niinitääih k f i s t i i ^ n valtluiieä j ä i -
jbiitumistä ihmisten s^äkmEBsä; fieni
kilökbhtaiisöii. eläiiiSn kph^öttämisS^.
IhmiseH keliit^räi^et; ti^teesisS eivät
saa olla "parantuneita keinoja jiärän-huhattothaäh
iarkpituks^n% liiljn:^
kj*aasu jä ätöinlpibtnihl Ifeäu^tävät
parantuneiden ttel«enist4ö i^Uiiäden
väärinkäyttöä. <Mb uskomme., että
siveellisten ja h^gelllstbn näkem]^-
ten täytyy johtaa; aineellisten tietei­den
käyttöä. TJTudet. kireät välit, Jot­ka
kohoavat ihnilsten keskdudessa
voidaan ratkaisitä vain hehgelUsiliä
voimilla. TalQU^Ulnen, yhtelskuh-nalUnen
j a poliittinen eläinä täytyy
mukautua K r i s t u l ^ n n U e l e n m
selcsi. ii.;-li?»!;,.. : /l'::^':i':rv
Saman kirkkokunnan yletoen' k i r -
kollMoköus juiisU i p i i i : "JoÖtiifc meis­tä
uSkbvat,^ et^,.:nykyls^Är
mattomässa mtu^^äntila^ valtiol­la
on velvolilsiiiis. J i ^ aiäisena;
liäyttää v ä k i y a ^ kun. jäkl' j a , jär­jestys
ovat iiiii^ttiiinä W.-p^
blihehdoiliäia ^ t i i l i s i ä ; periaatteita,
esim. puölust^/ fMikäilem
hyökkäyksen U i ^ a t a i häiridkia -fa-paus
sorretulle.;\,,
Mutta hävityksen fflähdbillstiu^
nyt tullut liito . ^ i ^ ^ että -"lain
j a järjestiyksen,.puolustamtoeii'. n y ­kyaikaisin
sodaQkäj^rnnin nieneteimto
lähenee joulio-iteetoin*iaa V ajiei-däh
hubmlbiiimelbn se; ^ t ä sbtä^ hä­ntää
juirii ne,;. joite tijnntistaa
puolustavansa. ' Ihmiset eivät; Voi
"koota viikunoita d r j a n t ä j^
— Meidän tSytyjp kysyä: Ifcsejtai^
kö sota Jumi £«i lucm
risthildassa Juimlaiiise^^^^ Ms^yn
kanssa, jota k r i s t i t ^ - eivöi' u i j a l la
neenv^an^^ M
Mkäessat ' C ä n a e ^ Koihmtucdi^^
i^tti.^eiänaAta käsittävän öiijeiniän
ÖhJeliis&n lShWBtAtaiia^^^ <^ fie;s että
mttohamilksen fuUä omakEhuk vas­tuunalaisuus
käteisavustöksen varaa­miseksi
•työttömine;;fail^
rata t^fimaita lnnäK>iU8% j o i l l a ,
kansallisen, ty S11 ämyy^vakuutu^
ybizoaan saa^teaEdsebsl; Ja jrhdessä
maakuntien hälU^ärten k a i i ^ i y l ^r
tien tfflden ohj^lniain ttlViJirpi^^fa^-
Me ehdottmn^
tys- J a on^aisuiisi^Ilci^en'^^^^^
k^täJi IpUen:^«mistajäin,, p l ^ ^
^^Säen K f araäjritaloukrfaa • suo-riittävää
{^^uni^Jlemf^
t^^Läin •. ~ i^älaj^jen varaamista : j a
etfä>jäk<d^e f a n n a ^ täyty:;r jäädä
v ä h i n t ä sdi) j i ^ ^
jbho^.ei .«aa;tqskä päiikit; kpneistb-t
a i ^ k i ^ i n i ^ s ^ L i i u ^ ^ eivätkä muut
v ^ b j a t .
liAATU
PUHELIN 6-
I FaaOD BOAD
f
>t—./.Vii- i - ^ W r^Jrn-,
633 LonieSt Stici6uzy
olla tottelematta. —^ M e vetbitdnmme
siis kalkkiin Jäseniifaitne; että
taas ti pyrkisivät, ^teinäati kolea j u ­malan
tahdon Ja .auttaisivat toinen
toistaan heidän.;, ititklintikfiissäah.
kunnioittaen toistensa öiiiähtimäbn-mukaisia
päätök^ä - r j a yHäpltäisi-yät
kaikkina ailioinä ja. kaiirkien olo­suhteiden
vallitessa hyyäii tahtoa 'Ja
täyttä veijeyttä^koh iisäUä
kieh ttunisten k a n ^ . ' | ' — Se siltä.;
S ä l ^ n kulutuiuen vähentämisek­si
suljettito k a i i ^ .iltakoulut South
Porcupinessa ialicaep' tammlk ?4 pr.ktä
toistaiseksi. Siis '. maksuton englan­ninkielen;
iltakouitnnmeacin ^nä, j^l-vähä
suljettiin. ^ K u r i vesi: sflkaa -dr-taamäan
nt^ittäM' Mättä^ami-
Joessa. antaen Hydrolie mafadoUisnu-den
tuottaa enemmän; sähkövirtaa;
jatketaan Utsikouiu^nie Sottth^ f&r-cnipiäe^
Ja. V^i^i^näiik päS^U
lisissä sanomaiehdUssä — A . I.'H. ' i
Osuu^tfumittta valtaa
aiää irHdyst^öissa
New York. -— Yhdysvaltain osuustol'
mlnnailiset tehtaat ovat ruvenneet
saamaan osakseen'huomattavaa kän-hatusta:
Maassa on tällä hetkellä k a h ­deksan
vanhaa Ja kaksi rakenteilia
olevaa osusutbiininnalilsta tehdasta,
Joiden työläiset. itse ovat tehtaiden
önilstajia. Yksityiset toiminimet o^at
qud^iä suuntauksesta huolissaan, sälä
he peliiääyät, että tarjonnan heilcen'
tyessä jä kilpailun kiristyessä csutis'
kaimat pystyvät suoriutumaan pii'
|ia,< ne^^^ kansanjoUJ^--
:^bjen n e ^ m ja siksi ne pian
isaivät iaä|äkantbi3en' hyvätejritnisen..
i n i maaii työläiset järjestivät työttö-m^
sijeiivostojä^^
{uun näiden vaatimuslen i>uolestja.
KtiraäiiJshallixm sieilk ; J a täällä
k a u t t a h ^ ä k s y i y ä t . ne myöskin,
F i a i ^ r i e h kb
tiin erikbis^oinitebita vaivoinaan •far­marien.
. suojelemista ^ yhtelsvoiinin
iTÖstöjk; j ^ vastaan. Tätnä
mllitanUlneh itseiiiioliistus farmarien,
taholta toi ensimmäisen voiton siteh,
e t ^ maiäkuiitien haUitu^'et joiittiiyät
tbioilmäian. jTanharien suojelemiseesi,
j a lopulta,viu myös jbutui
ottamaan yastuiihaiaisuudeh niiiiin
tbimenpiteisiin.
• i^Öttömä liike icasvbi siinä iiiäär
Tin ettö kim. sen toimesta annettiin
kutsu .-JoiU^oiäh Järjestämisek­si
l i i t t o h a i u t ^ niin sinne
tiili viraiiiset edustajat 33 käUpiihgista
Ja vUd^tä; famärle^
sista. Tom McEwen oli lähetystöjen
puheenjohtajärifi.:Kiin häh luki esi­tykset
n i i n R. B^Beiihett (jonka Joh­tama
hallitus oli muodostettu elokdus-'
sa 1930) kysyi eiisimöiäiseiEsi että
kuinka paljoh tuoUäiseh ohjeliriah tb-teuttamtaen
tulee inaksämaän. Ja
kun häh sai vastauksen,' että noto 400
miij, ^ dollaria arvioidaan r tarvittavan,
häh ääl heti raivokohtauksen huutaen:
"Mistä tälläineh pieni maa ^-öi saada
ttttiliaissri .fahastäiiichän.''.' Miittä öe
inuri osoitti; hähen typeryytensä t a i
teeiskentelynsä, sillä inutitamä vuosi
inyöhetoinin kulutti liittohallitus lä­hes
100 mUjoonaä dollaria joka viikko
sodassa fasismia vastaan. Vaikka ise
MjÄettiln sotaan, niin sUtä huoli­matta
maan rikkaudet lisääntyivät sen
kautta että Jouduttiin rakentamaan
tehtaita, uutta koneistoa* asimtoja ym.
Nyt..ohjolcaIseUe selvää BenhetUn
teeskentelevä typeryys kiihkoillessaan
maan vararU^oiitumtsesta. Tosiasias-pakbitti
vahkUan ovet
sa. tulokset sellaisen ohjelman toteut-taläisesta
olisivat päinvastaiset, sillä
maan rikkaudet lisääntyisivät ja sen
ohessa ahiiettalsito asukkaille käytet­täväksi
4Ö0 ihiljdohaa dollairia lisää
ostokykyä. ..•..;
..Mutta Behnettto iialiitiis, j a ne suu­ret
monopolivoimat, joita se edusti,
sokeasti. kiU^toih. sita laajaa ^ demo­kraattista
käinsahiiikettä vastaan h i l -
kä nousi 'ja^ kehittyi näiden vaatimus,
ten p u b i i ^ . Suuret Joukot osallistui­vat
mielehbiibltiikkto Torontossa ihaa-kuntahalUtukssn
"1 k k u n a n alla"
Queens puistossa; tuhannet työläiset
:o®bittivat nUel^än jbiakkbkb^
Ja nurssivät kadiiillä, lähettivät edus-tajistbja,
a n o m i s i a , yini. Port Arthu­rissa,
Timmihisissä ja mtiissä siiiirem-missa
J a pieneahmissä IcaiipUng
kauppaloissa. y l i 'maan — yhteenlas-kettiiha
se oli. Jaajä ^ h s a h l l i k e joka
järi^il;cäna<kh i»^^
WixxnMi-LEiaiksm ÖN
Bennettin hallituksen Ja sen objel-maia
setiräayieh^^^^^^
taholta yritettiin kansan liikehtimistä
^kahäuitaa: t e i ^ Ja. väkivallalla,
i ä lopuksi fehhettin hallitus j a Onta-joiikkbliike
avaamaan. . ^
Luottaen mänöläis-ienihlsmin t b i -
mtonah opetuksiin. väpautumisemiJie
jäikeeh ine käyimine julkiseen t b i -
mihtaan. antaen. haasteen Bemiettto
hallitukselle, samalla kun kansanliike
kasvoi Ja pakoitti BennetUn tialUtuk-sen
iiäyiööh jä rikoslain 98 pykälän
kumbamisen..
Nouseva demokraattinen kansanlii­ke,
Joka kehittjd. t ^ i t ^
pulim tuba^ jlrtijalia;
loi perustan vanhoista puolueista i r -
taantuiniselle" ja poliittisen toiminhan
noiisuUe. Työväestöä lähiibpänä oU
alunpitäen CCF. Mutta sen joiitoon
astuneet sbs.dem, johtajat estivät sen
keiilttymästä laajaksi uhioiden Ja
muiden työväen Järjestöjfeh liitto jär­jestöksi,
kuten Canadian Läb^^^
oli oUut aikaisemmin. CCF siten k a t -
stoqitul ja mucdostul rakenteeltaan
suppeaksi sos.dem. hari)äopi>ien edu^-
tajEficsi, joka nyt eroaa hyyin vähän
vanhoista puolueista. Samanlaisia
jpukkoliiiaantumisia , vanhoista puo­lueista.
oliyat Social Credit puolue,
Recpnstriictioh ja viimeisin
New Demomicy-iiike.
Nämä olivat joukkojen taholta k a ­pinaliikkeitä
vanhoja kapitalismin
puolueita vastaan. Se oli uuden suuh^^
nan haeskelua. ,Ke myöskto; elivät
häi)uiievia; ll(k.k^^^^ fasismin torjumi­seksi
j a htäviölle saattahiissirsi.
pAStöÄnvÄStÄl^JfiÄ :
Tiiii Buckih jfbhdöiiä Canadan kom-iiiunistit
esittivät demökräattlseh kan-sarittotähiah
muoiab^tamista, jökä y h ­distäisi
puolueet, järjestöt j a ryhmät.
Tällaisen ,)rhtel§tbiminha
jeimähä tiliisi bllä krlisitiiantceh vaa­timat
uudistukset. Me myöskin laa­dimme
J)brtisteeiiisen bhjeiih^^^
asiakirjan, joka esitettiin maakuntien'
ja lilttovältioh suii^it^ tutkivalle
Rbwell-Bt'ois icöihi^lohille v. 1938.
Nämä esitykset i»rustuiv^t siihen,
että sellaisella objelmalia voivat kalk­ki
Canadan edistyänieliset yoimät y h ­distyä
demoltrjaattisen e d i s t yi
iestä. Tässä tatetelussa demokraatti­sen
kansanliikkeen yhdistäitiisen puo­lesta
me ensi kerran onnistuimme ke­hittämään
perusteet Canadan ranska-lais-
engläntilaisteh voimien yhteiselle
taistelulle ranskalaisen kansan täy­dellisen
tasa-arvoisuuden perusteella.
Kotoisen fasismivastaisen taistelun
ohella osallistuimme taisteluun Espah-
'jan demokraatian puolesta; 1,200 c4-
nadalalsta meni. Esi}anjaan, Joista
puolet lepäävät siellä taistelutante­reilla
kaatuneina.
Fasismia tiikcvairi voimain edusta­jana
Britannian pääminJsterl^ Cham-berlain
jarrutti Espanjan demokraat­tien
, taistelua "puolueettomuus"-veh-
Iceilyllä Frähconi hyväksi. Siihen y h ­distyivät
Ranska, Italia ja Saksa
lifyhchenfn sopimuksessa jbka oli n i i -
<älen imperialistisen, pplitiikan perus-ilhiatis.
Cänadassa Kingin hallitus oli
Cijamberiatoih ohjelmiän takana. De-mbkraättiseri
kansanliikkeen voimat,
hajanaisuutensa vuoksi, eivät täällä
eivätkä maailman mitassa voineet es­tää
tähiäh politiikan iieikehtävää vai­kutusta.
Tuloksena oli Espanjan f a ­sismin
hltleriläistcn ja mussollnilals-ten
kumt)päriien sotaisen hyökkäys-viinman
kasvaminen. Ja sitä cham-berläihilaisten
taholta usutettiin
hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Näinä
seikat toivat toisen maailman sodan
ja ilmaisivat alustavasti sen luonteen.
Brittiläisen' Chämberlaihih johtaman
politiikan. s:tnpyrkimyki;eiii olt " V e ­näjän
kon:int!n!sm:h häyittamlnen".
Tässä valkesssa tilanteessa täytyi
vastustaa sellaista politiikkaa joka oli
tähdätty etupäässä fasismin säilyttä-miseen
j a maailman ensimnläisen ep-slalistisen
valtion tuiioämiseen. Tällä
kansainvälisessä inittäkäavässä käy­dyllä
taistelulla oli ratkaiseva vaiku­tus
Britannian politiikkaan, joka Dun-kirkiri
tuhbn seuraukseha johti ihuu-tokseen
siten, että Neuvostoliiton ja
BHtanniän hallitukset yhteisesti. t u ­kivat
Jugoslaviaa Jä kreikkaa, k i in
Hitler hyökkäsi l^euvostoliittoon, niin
löpiiltakin muodostui fäslsmivastatoen
liitto. Jota Neuvostoliitto oli suosltel-
Lauantaina, tammik. 28 p.—Saturday, Jan. 28.. £im 5t%Si^^Si
Kirj. Charles Simms '
)fh'd}'Svaltälh valttbslifteerl Achie- parijassa, Y K i a turvalilsuusncuvps.b
. .. ija^kitsee tarpeeiilsia tti^^^
3. 'kalkki Y k : n jäsenet kutsuvat
diplomaattiset edustajansa Francon
si^panjasta. , • ""•./"•'.]:
Vuosi sitten Winston Churchill, v i i ­taten
Francoon, sanoi: 'Nyt on alkn
pyyhkiä menneisyyden rikokset pois."
Siihen aikaan oli 100.000 poliittista
vankia Francon vankiloissa j a työläin'
siä, talonpoikia ja liberaalisia taiste­lijoita
vastaan kchdlstefiin julmia
murhia ja telotuksia. Espanjan työ­läisen
palkka niihin aikoihin oli 56
senttiä päivässä.
Huolimatta ä-lrettömlstä kärsimyk­sistä,
nälästä j a teurastuksesta sekii
länsimaiden pettämisistä. F.spanjah
demokratian puolesta taistelevat ovat
todella saaneet PrancDn vallan hor­jumaan.
Franco el heittänyt Espan­jaa
toiseen maailmansotaan koska
hän pelkäsi todellista Espanjaa. Hä­nen
valtansa tullaan' kukistamaan p l -
keaimin kuin moni uskrb ellelvft:
USA-Anglo-Canadan plutokraatit
antia nopeasti j a liuomättaVaa apuri.
Tämä on nyt kysymyksejsä.
kalkkien cahädalalsten, jctka kun­nioittavat
tri Norman Be huheä .'4
Mackenzic-Pap'neau pataljoonaa, jor
ka taisteli Francoa vastaan, on vel­vollisuus
vaatia St. Lauren'ia halli­tukselta
lopettamaan. lasist -Francon
avustaminen.
CanSdän, tule3 pys>'ä siinä päätök­sessä,
jenka Y K teki Espanjaan nähi
den.;
Canadan tulee auttaa demokratian
palauttamista Espanjaan. Tämän
puoles'a me menimme sotaan Hitle­riä
Jo Mussolinia vastaan — demokra­tian
ja rauhan puolesta; Fasismin
pitää hävittää, eikä auttaa nou.se-mäan.
• ,
soh sartöl äskettBiö: 'Yhdysvallat
tulee pian tUhnMamaan Francon
hallituksen." HSn eefeHeen lausUi:
"Esphhja ch vapfta neuvottelemaan
Fxpoft-iApbrt psitikin kanssa. Y h ­dysvaltain
iiallltus ön valmis anta-maah
lainoja ispah^
Tämäh kuuiiäudeh aikana e:0,CÖO
•i^ushelia vehnää myytiin Francolle.
F. H ! Magulre on matkalla Madridiin.
Hänen -tehtävääsä cn Canadan
icauppakoaiisslcherlna valmistaa
käuppavalHtbä' fäsistiteuras-ajA
Prano»n kanssa. Sen Jorka Hitlerin
ja iyltussbllhih sbtäjbukot saattoivat
valtaan.
Wall Streetillä oh kaksi päämää­rää:
tukea ^pötoivbistä.^.h^^
Espanjan fasistldiktaattorla j a laa-jehtajt
sbtliäspolllttlsteh asemien
kbhtr:llö!mlsta Euroopassa. , „
Espanjan kansa ön taistellut Fran­coa
vastaan kymmenen vuotta. Niiden
vastustusta ei ole vöitu murtaa.
Selaavassa oh vlrälUslä •tietoja
kuluvah kuukä'udeh a;jäTtä pviadri-dista:
#sisatäätuhatti hushella veh­nää
tarvitaan kipeästi yle'sen häläh-hädäh
väitt^iseksl Espanjassa. E i .
pah ja oh todellisuudessa v a r a^
lassa. Francon hallitukseh täyty.v
niähäplllEesti uudelleen muodostaa.
; Tällaisessa tilanteessa. Jolloin.
»Francen faslstihallitus oh todelta
epätoivplsessa tilanteessa. St. Lauren­tin
hallitus lähentää kauppakomisslo-nerin
Madridiin hyväksymään SO0,CÖ3
vehnäbuäieim lähettämisen. Tämä
tapahtuu aikana kun U S A suunnitte-
Ice tunnustaa Francon hallituksen.
Vain Joku aika sitten Yhdistyneet
•Kansakunnat tekivät tunnetun pää­töksensä
Espanjaan nähden. Pää-tök-
sessä sanotaan:
Alkunsa, luonteensa rakenteensa JP
yleisen tolmlntainsa peruBteella Frain-cpn
hallitus on fasistinen, muodostet­tu
ja yleensä perustettu sm avun
johdosta, jota Mitlerin Saksa jä Mus­solinin
fätiisti-Itallä antoivat; siinä
pitkässä taistelussa Hitleriä ja Mus­solinia
vastaan Franco, huolimatta
liittolaisten protesteissa, antoi huo­mattavaa
apua vlholllsvälloUle. ,/
Siinä ehdotettiin:
1. Francon Espanjaa ei oteta Y h -
distyneisllh kansakuntiin, . ;
2. kilei; sopivan ajan kuluttua, d(^-
mokraattlsta hallitusta perusteta Es-
•a • fhM M H H tt'lf M l i WIg»ia^;v:'.j.,-^.^:'i-.-.-."
K I R J . HEL^^ tÄlTTSON
HlllTA$i.OO
Ken haluaa mukaVä^' Ja niie?*^
kitotoista' lukemista-; oätaS:
kirjan.
HEIJMI kirjoittaa koosai
Company LinäfMi
imm.
;En«uuaitCT:i^^
o " ;
ö O Frood Rd
T. Ermlschöff
.StfÄni^l
gin^abäkäolioit^ji^^^^^ JQiti ea h ^
iä^ä^p^^^^j^i^ (City
M^^eriSm viriää^ e n n ^ iuAtamit
William J . peegän nimitettiin i ä -
maHaisecn -idrkäan QaJscyssa, S ^ s ;
)^]£einltäui^^ X^l^tttt 'liik^fUJa
ri<m^iha^»im vätiglt- _
siyat Caiiadati 1 ^ Itit;' jätkbivasti vuosikythmeneh ajan
'jqhdpn. elokuiissa 1931. Cttkeuitalstelu netiybtteldi&ä ja kansainliitossa,
i a tuomiotv/oäti^^^^^^^ .
l i j u h ; - j < ^ mubabsthi laajaksi joiikkb-
Uikkeeksl,/^
j y t i i n : Canadan Työväeh Puoliistu^-
mioh\ joMoi^ ^ioaisa hehkilökoiitai-neh
johto- o l i ; s u c ä h a d a l a i s e h ,
pastori A- E . Siriitixih Itäslssä, jbhka
elämäkerta ,on Juuri Ihnestynyt kir­jana
VAU M y L i f e " , mitä varmaan
mielenkiipnbUa liikee nuori hiihkuin
vahhenyiikih.
Saatuaan piMlueemro johdon tuo­mituksi,
«ihtairt^ prokuraattori mr.
Rricc jtllisti että häh o n "tukahdutta­nut
Ibsh^ Tp-dellisiiuiiessa
ajoi se puolueen maan­alaisuuteen,
jäsenmäärän lisääntymi­s
e t ja kafälsUnnlseeh Timin j a to­veriensa
vankeuskauden ajalla. Se
k ^ ^ t t i vanhemmaksi sosialismto
^iibles^. taisto pcnisjbukbh. ^S^l-thalla
s e > ^ i t t i eitä k a p i t a l i s t i t y r i -
ti^Qset tiiluhduttaa kommuhis^ vato
osoittaa kapitälistieh peibh j a heik­kouden.
Joka paljastui taas silloixi kun
jä hän iiUöiehtU päääisiässa käuipuh-
«tn t i l i n i d ^ . trseiiiunlssii tdpahk-raal<
dssa vaan rii­taansa
valtuusto." " • - '
, > ^ . . v . . T i . : - , „ : . , . , „ , : . . , , , ,.:„
i , '-liftl' V:Ciir.. : Vi^,„ » > ' • •
I ! ' i l ' W • \
a ...iii I * . . - . . ; ' i j - : i r ; i ? . ' V i-:s^,:'ls"ite..;;r..,,i:i.M
Se muutti voimasuhteet jä päämää­rän,
• T im Buck ItutsuI työväenliikettä
kansalliseen rintamaan sodassa voiton
säayhttahiiseksi fasismista. Seh r i h -
näliä myöhemmin kbiröstcttllh taiste­lusi
Canadan pitämiseksi Euroopan
väjpausUlkkciden puolena, kansanrinta
tamaballitusten puolella; joitten alal
senä Etiroopan. soslaltsniin rakennus
vöI menestyä rauhan oloissa.
TSssä suurten taistelujen j a muu­tosten
temmellyksessä teki puolue vir­heitäkin.
Puolueen virheisiin sodan
lopussa pahhnpana yhdistyi yhdysval­talaisen
Earl Browderin Icehlttämän
revisionistisen teorian vaikutus. Vaik­ka
ehune olleet valveilla Brovderin
tebriöihto nähden, niin T im Buckin
johtavissa ohjeissa vältettlta -jä hyl­jättiin
marxilaisuuden vääristely C a -
nadaan soveltumattomana. Mutta he­ti
Browderin teoriain julkitultua nie
emme huomanneet ziliden ^ä-marxl-laista
luonnetta, emmekä nousseet
taisteluun niitä vastaan ennenkuin
ranskalaiset kommunistit avasivat s i l ­mämme.
Brpwderin hariiaopit oll&lvat johtä-neei
meidät pois. raarxilaifen luokka­taistelun
tieltä. Brottrder toivoi impe-rialisteUta
hyvää, uskotteli etpijuui'
monopoUroimat luopuvat rliztosta ja
voitoistaan ylelshyväri j a edistyksen
hyväksi, ja että siteh pelastuu kapi­talismi
taloiiq)ulasta, loppuu imperiäf
llstlhcn rosvous j a ryöyärit kehittävät
todellisen rauharioiijelmän. k u n tiioii
teoreettisen haihattelun iiuomaslrnme
johtavah käytännössä marxilalsteri
järjestöjen tuhoamiseen, hylkäsimme
jä tuomitsimme sen ja pysyimme us-koUisiina
marxllais-lenlnlsmln edusta-
Jiriä. Väin siksi voimme nyt sanoa
että puolueemme kykeni antäriiäah
oikeaa johtoa viime yucsien rauhan­ajan
taisteluille, kykeni näkemään t i ­lanteen
Ja auttarhaan pyrklrnyksien
selvehtämlsessä. Vain .siksi puölueeim-me
nyt, kuten v. 1929, oh kyennyt
psoittamaan , Canadan työväelle t a -
louspUlah keiiityksen ja. sen vaatimat
tehtävät, huoiimatta vimmatuista k i i h ­kosta,
jolla suurmonbpollt ja niiden
apurit työväenliikkeen riveissä kirku-va.
t ja terrorisoivat työväen hämää­miseksi.
Sodan ajalla heikentynyt opiskelu-työ
täytyi meidän elvyttää marxllais-lenihlsmln
syyällisemipääh tutkimiseen
rauhanajan taLsteluJen ohjaamiseksi.
Sen kautta lujitettiin taistelua uudes­sa
tilanteessa scsialismin puolesta ja
Canadan saattamiseksi vaikuttavaksi
rauhan voiihaksl. Taistelussa rauhan
Jä yhteiskunnallisten uudistuksien
puolesta lujitetaan työväeh yhtenäi­syyttä,
johtaen edistyksielllset voimat
eteenpäin poliittiseen asemiaan jossa
voidaan ryhtyä sosialistisen muutok­sen
suureen tehtävään täällä.
Tässä marxilals-lenlnilälsen taiste-luohjelriian
toteuttamisessa meitä aut­taa
se tosiasia että sodan jälkeinen
Canada on paljon erilaisempi kuin
Canada ennen sotaa. Tim Buck osoit­ti
johtavan linjan äskettäin puhees­saan
seuraavasti: " K a r l Marxin julis­tus
sosialismin kiertämättömyydestä
perustui siihen; tosiasiaan, että kapi­talismi
pn yhteiskuntajärjestelmä m i ­kä
kehittää tuotantovoimat siihen pis­teeseen
triissä on mahdollista tuottaa
kirjaimellisesti tulvana tavaroita jä
kaikki teknilliset mahdollisuudet vai-litsevat
yJtäkylläisyyden varaamiseksi
jokaiselle. Teknillisen koneiston r a ­kennusprosessissa
kapitalismi saman­aikaisesti
rakentaa valtiolliset laitok­set
suojeleriiaan kapitalistisen riiston,
voitot ja etuoikeudet. Suppeat sljol-tuspääomain
edut tulevat usein pää-esteeksl
niiden tuotannon mahdolli­suuksien
käyttämisessä Jotka työväes­tö
on luonut. Taistelussa noitten; eS'^
teiden murskaamiseksi, taistelussa
tuotannon mabdolllsuiilfsien käyttä­miseksi
yhtelskunnalliseh turvallisuu­den
j a yltäkylläisyyden voittamiseksi,
työläiset joutuvat taisteluun voittojär-
Jestelmän tuhoamiseksi, toteen ihmi­sen
riiston teisen yli lopettamiseksi,
perustamalla sosiallstic-en järjestelmän
välttämättdinäoä talcmdellisena edel­lytyksenä
iHmlseh todelliselle vapau­delle,"
.
--Erikoinenvälckuvauskonc, jon­ka
Chicagon yliopisto lähetti erikoi­sessa
ilmapallossa 70,000 jalkaa kor­kealle,
on valokuvannut kuinka kos­milliseen
käteen "kuula" on halkaissut,
atomin.; ''•••••;'/:;•:.•
"Muistakaa täiriä hiiät im
haluatte kauniita lahjoja*^ •
88.- El»n> Sti'"w' r ' ' •"'••'^ ^':':Sud!»in^
Lähellä lyaiiiaiuttat:?-^:'-; ;I^:;^»toia?
INIÖIPEA KOTnNAJbl^ALÄtr^.;?
i I
e I
i i
SUdburyn suurin ja SUOsHUlti
;Vi;-äj;S
Nop^^^ palvelus radion *
Omlst. B i l l Toleck jä E a r ^ ^ i ^ ^
1 f
kÖkSIA • KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyttyä
Btrokeri-kolia ; ;
PUHELIN i;-5G47
.177 Kathleen St. W. Sudbury
ONKO
VARUStEtTU
O 4 vaihdosta eteenpäin Sähkoalotus
o 1 vaihdos läaksepäi n
* Sadon ylityskorkeus
21 tuumaa
o Käähtösäde 8 jalkaa
6 tuumaa
o Nestenosto
o Voimanottokohta
o Hihnapyörä
• 2 sylinterin kone
© Sähkövalot
ö Ilmatyynyllä varustettu
istuin
© Lähetys paino 2880
patinaa
© Takapyörien painot
lisää 300 paunaa
© Kokonaispaino 3,180
paunaa "
VXLITÄMME KUULUISIA
10 '
27 Larcb St.
MAANVILJELYSKONEITA
LANNAN LEVITYSKONEITA
AUROJA - JOUSIÄKEITÄ
KAKSÖIS-TRAKTORIÄKEITÄ
KOkOAMIS- J NIPUTUSKONEITA
HEINÄHARAVÖiTA Y.M.
Otollinen aika käyiä katsomassa
MiclihyviUlä vastaamme kaikkim tieduiitcluihin
maanviljely-skoneiden suhteen.