Vapaus, January 28, 1950

              Koissa sai 8,1
tieidäo laaJ
^^sa. Texaisj
1 todlcö/i
a.' •
ehensä'erJ
>le tedtäL
1 ;ii
äitinsä
)isiUe
erään nai
i häneltä:
! ollut
•n ollut-ta
nainen,
iltaita-,
ut täällä
Ha on jo
[ehoittaa • •K,. m toimintaan
ioni
iiivoo:
ylos paitd
^ koskaan s
jytanyt
aamatunni
Qka minä
aihkeäsU.
Tarnznikuuh 30 pnä lal^a Ottawa^^ ylioikeuden kuulustelu
aokrakontroUiasiasia. Muita voidakseen asianmukaisesti käsi-lätä
kysyinysllä* yU^ iäytyy saada yksityiskbhtaisei
9t minkalajsetasimto-olöi todellisuudessa^^^o
täytyy saada iodistiasaineliistoa siitä, että vallitseeko maan
to-ploissia hätätilanne yai eikö vallitse. Tämän vuoksi Que-vttokralaision
liUto eJidotiaa erikoisen asuntokömissionin
Blainista ja on vedpnniii asian johdosta suu^^ kan-ikseen
seuraavan kirjeep muodossa:
SAL:N PÄÄMIES KUOLLUT
Swedish American Linen / presdentti
Axel Jonsson kuoli tammilt. 11 pnä
(diessaan käynnillä Tnhhcflmassa ja
haudattiin Vasa^Idxkk^on' Göötepo-rissa,
jossa han<ioimi inyö^n Buotdn
Et^-Atlantin Linjan Johtajana ^
Italian konsolina. Hän oli SAL:n
presidenttiDä T. 1930 lähtien ja oli
kuollessaan 62 v. ikäinen. Vainaja oU
paljon matkustellut ja..oli kotonaan
niin New Yoridssa kuiii Göö tenorissa­kin.
NEUVOSTOTAIDETTA TAVALLISEN
IHMISEN SILMÄLLÄ KATSOTTUNA
XeuvQstoliftossa vierailleen Snb-men
pa'n'joukkueen yksi johtaja
VetkköPehkuri on Työkansan Sa-ndmille
kirjoittanut seuraavan, ko*
kemi&sen neuvostoteatterista.
UrheHun lisäni suomalaisella pai-:
'nijouiäaieeUa oli NeuvostoUtoh mat-kari
yhteydessä tilaisuus tutustua
znyöäkin enisinunäisen sosialistisen
maan teatterielämään. Neuvostolii-vat
yhtäst
vat omaa
i mies M
isi
a olosta?"
herra tai rouva:
Hvallitseeko asimtopulan vuoksi kan-
,en hätätilanne?
#Siitä vastauksesta, mikä lannetaan
^ IJe kysymykselle, riippuu Canadan
on mam^^^ loikeuden päätös kun se ratkaisee
Il ttohallituksen vuokrakontroUin laki-usasian.
ylioikeuden päätöksellä on
i H u r i merkitys sadoilletuhansille cana-p
iäisille perheille. Se koskee enem-t|
stöä Canadan kodeista.
•jl rämän vuoksi Quebecin vupkralais-
If n liitto (Quebec Federation of Te-ti
atomisota ..
tJatkoaedeniselta sivulta?
Massey haalilla hän sai satoja k i r -
Qellisiä kysymyksiä joista muutamis-oUa"
iiSr'^- punakauhim lietsontaa muuta-ista
p u ^ S P ^ asetettiin hänen asematisa ky­istä
heitä$'^«^^*^*' "^^^^^^^^ ^^^^^^^^
1 Emmi &^ totlszentyä. Isä Duf Jy sanoi, että
j a i v a s ä K ^ ' o l i 'prinssipiispa. Joka
la pidät ^5 maata. Hän ei halunnut luö
7 7 la vallastaan. Jos hän olisi oUut
astasi Taf^.''^ «lellinen kristitty ei häneUe olisi
4 aikaant ^^Pahtunut mitään."
st, sitten 1
>s sen
puskea
on niinjt.
edusteli i
SI vaimo,
ä tyovoim
ainen oU
on pal<
auhistui
li osaa
;a koneitij
Etysymykseen saako hän toimittaa
pois taiTE''•^ irtausmenoja vastasi häri melkein
"^alla: "Minä toimitin tänä aamuna
.usmenot Ja se oli minun asiani."
:un häneltä Icysyttiin mitä paavi
sanonut Mussolinista, hän vastasi
n Ja heti: "Ei puoleksikaan
mikä olisi ollut välttämätöntä."
iftlJnited Rubber Wörkeris tmion 136
l i caalin presidentti Stan Thomley
imi kokouksen puheenjohtajana,
^ atessaan kokouksen hän sanoi: ,
^•Verstaassa työskentelevänä työlui-mtausta
tuntuu, että työläisillä
suuri osa taisteliissa rauhan puo­lta.
Ei riitä se, että sanomme kan-ttavamme
rauhaa, meidän tulee
11a sen puolesta. Häh kehoitti
.a järjestämältn rauhankcmiteoi-
I ja keräämääii nimikirjoituksia
^ onamlpannaan"-vaatimuksen alle.
l i Rev, I. G. Ferkins Donlandsin, Y h -
;^tyneestä kirkosta esitti isä Duffyn
sanoi, että hän on syntynyt Yhdys-iolssa
äcäynyt koulimsa Irlannissa,
ojassa J9 Englannissa. Hän l i ^ i
nnissa sijaitevan Kilmoren piis-klrjeen.
Jossa isä Duffy Valtiiu-tiin
noatkustamaan Yhdysvalloissa
malaiskatoUsen kirkon hyvässä
leessa olevana Jäsenenä.
^Tri James Endicott sai myöskin
I Jtavat suosiot osakseen kun hän I ihui kamppailusta 200,000 nimen
I amlsesta "pommi pannaan'.' -vaa-auksen
puolesta. "Jokainen nimi oh
ukaus pysäyttääksenune sodan jos-todella
ammutat^n", hän sanoi,
tomlpommi on Juuri avain USA:n
'ökkäyspoUtUäcassa. Ne eivät voi
ydä sotaa ilxnan atomipommia."
Hänen vetoomuksestaan kerättiin
•lehti. Joka tuotU $1^.(55. v ;
mainio»
Sten Johij
jsa. äskeC
ai vähaö- %
likaisen ry
5sa Cool('.'i:
;ussa koSf *
i miltei?;
ry Daily
nants) katsoo välttämättömäksi, että
Canadan kaikkien pöpulääristen Jär­jestöjen,
kunnallishallintojen, maa-kuntahaliitusteh,
uhioiden, veteraa­nien
Järjestöjen, kirkkoseurakuiitien,
huoltojärjestöjen. naisten yhdistysten
Ja muiden velvollisuus on auttaa sen
toteamista, että asuntopula aiheuttaa
Canadalle hyvin vakavan kansallisen
hätätilanteen.
J<&ainen harkitseva canadlirien kä­sittää,
että kansallinen asuntohätäti-lanne
vallitisee. Yleinen tieto ei kui­tenkaan
riitä kun asia esitetään ylioi­keudelle.;
Se on todettava tosiasiain
jperusteella niin ettei ole vähääkään
epäiltävää. ,
Tämän asian yhteydessä Quebecin
vuokralaisten liitto on kahdesti neu­votellut
mr. J . J . Robinetten K.C„
kanssa; Jonka 'hallitus ön nimittänyt
vuokralaisten lakimieheksi... Mr. Ro-binette
esittää ylioikeudelle pyynnön,
että se nimittäisi kansalliset asuntor
komlssionerit etsimään todistusaine-histoa
kansallisen hätätilanteen ole­massaolosta.
Otaksutaan, että ylioi­keus
hyväksyy tänjän ehdotulcsen Jä
päättää istuntonsa kutmes komlssione­rit
saavat esityksensä valmiiksi.
Tämän perusteella Quebecin vuok­ralaisten
liitto kehoittaa järjestöjänne
ryht3maääh'seuraaviih toimenpiteisiin:
1. Valmistakaa ja hyväksykää pää­töslauselma
missä todetaan asuntohä-tätilanteen
vallitsevan kurihassanhe.
Lähettäkää tämä päätöslauselma Mr,
J . J . RobinetteUe, 372 Bay St., Toron­to
ja päätöslauselman. kopio meidän
liitollemme.
2. Muodostakaa komitea, joka kerää
tilastotietoja Icimtarme asunto-oloista
ja ryhtyy toimenpiteisiin häiden to­siasiain
tunnetuksi tekemiseksi radion,
sanomalehden ja muiden välineiden
kautta.
3. Kehoittakaa kunnan ja maakun­nan
virkailijoita laatimaan päätöslau­selmia
Ja julistuksia vallitsevan kan­sallisen
asuntohätätilan johdosta^.
4. Lähettäkää: edustajistoa asunto-komissionerien
puheille siinä tapauk­sessa
jos tällainen komissioneri nimi­tetään.
5. Tiedoittakaa kaikista mielipiteis­tänne
tämän tärkeän asian yhteydes­sä
Quebecin vuokralaisten liitolle.
Me olemme vakuuttuneita, että Te
ja Teidän järjestönne ryhtyvät kaikin
käytettävissä olevin keinoin työhön
sen hyväksi, että enemmistö Canadan
kodeista saa oikeutta. Ja että niitä
puolustetaan mahdollisimman kyvyk-käästi.-
•
(Allekirjoittanut)
L. Gcodfriend ja G. Houle,
sihteerit.
i pide­tään
maaliskuussa
Toronto. — Canadan Naisten Kon­gressin
kutsuma konferenssi, joka p i ­detään
maalia. 9. 10 jä;ll.päivinä tä­käläisessä
Bathurst St. dnited kirkos­sa
saa päivä päivältä lisää huomiota
osakseen.
Hiljattain väitettiin, että CNK
on kommunistinen järjestö sen perus­teella
Icun se on osa; Naisten Kansain­välisestä
Demokraattisesta Järjestöstä.
CNK on kieltänyt . tämän syytök­sen
ja selittää, että NKDJ pyrkii vain
huolehtimaan naisten ja,lasten me­nestyksestä,
naisten yhdenvertaisuu­desta
ja rauhan säilyttämisestä. Nä­mä
ovat myös Canadan Naisten kon­gressin
pyrkimykset. 1 Naisten Kan­sainvälinen
Demokralattinen Järjestö
on muodostettu naisista, jotka uskovat
näiÄin pyrkimyfeiin ja työskentelevät
niiden toteuttamiseksi. ,
CNK on. juuri '•iohottanut ää­nensä
rahallissn avun puolesta kon­ferenssille
ja on melkoisen varma sen
runsaista tuloitsista.
Jokainen nainen, joka haluaa tur­vallisuutta
ja rauhaa perheelleen, on
tervetullut maaliskuussa pidettävään
konferenssiin.
''Lapsenpiibista
— Pänathenaia, on Kreikassa vie­tetty
vuosittainen elojuhla Athene
jumalattaren kunniaksi.
1 kysym?.
i , että
jidän et
itnneet <
»lemaan \
staan
dessa,
iiitäi
yksen
roisinuu
Täheis
saavat
A.- J»\|
että»
antavat
ttajille-
Progress Publishing Go:n kustannuksella
ilmestynyt edesmenneen A. E. SMITHIN
itse kirjoittama elämäkertateos
on erinomainen kirja
-k ^ *
Nyt tätä kirjaa on saatavana
V A P A U D E N K I R J A K A U P A S TA
Nidottuna 0 0 ^ ^ ^ ^ ^ ! Sidottuna $3.00
"Se on kirja, jota kukaan, joka sen käteensä saa ja sitä
hetken katselee, ei jätä lukematta. Se on miellyttävä
lukea ja samalla ©Ifettavainen", sanotaan CSJ:n tpk:n
osastoille lähetetyssä-kiertokirjeessä.
Jokaisen osaston tulisi hankkia tämä kirja lainakirjas­toon
nuoremman sukupolven luettaivaksi.
TILATKAA OSOITTEELLA:
C0.1TD.
Sudbiuy, Ont-
"Lapsenpiian" hankiuminen nuorel.
le lapselle voi tuottaa; vaikeuksia. Pie-!
het lapset luottavat äitiinsä kaikessa
ja kim' he näievät hänen menevän
ulos, he tietysti pelkäävät, että nyt
äiti 'jättää heidät ty?dcänään. Jos­kus
lapset ovat 3 ja 4 vuoden vanhoja
ennenkuin he uskovat, että äiti to­dellakin
palaa takaisin kotiin.
On luonnollisesti tarpeellista, että
äiti on joskus pois kotoa iltapäivisin,
Monissa perheissä on siskoja, veljiä,
Isoäitejä tai muita sukulaisia, joihin
lapset ovat jo oppineet luottamaan.
Jos äidin täytyy pyytää vierasta apua
niin hänen olisi oltava erikoisen va­rovainen.
Ei missään tapauksessa
. saisi ottaa sellaista "lapsenpilkaa",
joka ajattelee kaiket lapset "kauhei-
•na".. . V'v •/ /
On tärkeätä, että niin useiri kuin
mahdollista, sama henkilö hankittai­siin
lasta hoitamaan. Jos mahdol­lista,
hän saisi käydä pari kertaa
lyhkäisillä vierailuUlä, että lapsi nä.
kisi äitinsä olevan ystävällinen häntä
kohtaan ja luottaa häneen. Täten
lapsikin alkaa luottaa .tähän henki­löön
eikä enää vierasta häntä.
Vierailun aikana "lapsenpiian" olisi
pelattava jonkinlaisia.pelejä lapsen
kanssa. Esimerkiksi;^ jos lapsi on tar­peeksi
vanha ymmärtäkseen, hänelle
voisi lukea satuja. •.
Ei saisi koskaan jättää "lapsenpil­kaa"
kirkuvan lapsen ^kanssa eikä saisi
liioin karata lapselta; :Olisi katsottava,
että lapsi leikkii rauhaHIs^-sti ja sitten
hyvästit pitäisivät olla lyhyitä ja iloi­sella
äänellä sanottaja. Useat äidit
kehittävät omat vaivansa kun he suo­rittavat
pitkiä hyvästijättöpuheita,
suutelevat lasta ja pyytävät häntä ole­maan
kiltti. Ei ole,ihmekään vaikka
lapsi ajattelee, että nyt äiti karkaa
eikä tule takaisin! Jos lapsi epäilee
äidin arkailevan jättää hänet niin tie­tysti
hän hätääntyy myös Ja alkaa
itkemään.
Jotkut lapset eivät perusta lainkaan
kun äiti lähtee, toiset panevat äänek­käästi
vastaan. Ei olisi lähdettävä
pois kotoa jos lapsi Itkee. On parempi
odottaa niin kauan kun hän on tyyn­tynyt.
Jos lähdette kun hän itkee se
ei vähennä lapsen mieliharmia — se
lisää sitä.
ton teatterilla on vaalittavanaan pai-jcn
perinteitä, Jä erikoisesti venäläi­nen
baletti on se,; Johon vierasmaa­laisen
huomio ensinnä kiintyy. Kaik­ki
esitykset. Jotka mat^Bamme näim>
me, olivat korkealtioldtalsla; Neu­vostoliiton
teattereissa esitetään maa.
ihhankirjallisuuden parhaimpia näy­telmiä
Parasta Ja .parhain voimin,'
se on neuvostoteatterin Johtava peri­aate.
EI siis ole Uime, että neuvosto­kansalaiset
rakastavat suuresti teat­teria
Ja että hiillä on oma slijansa
kffhsäh jokapäiväisessä elämässä.
Suhde taiteilijoiden da katsomoylelsön
välillä oU välitön ja täynnä länunintä
yhteenkuuluvaisuutta heuycstökansa-lalsina.
Oli suorastaan nautinto seu­rata,
miten iimokkaastl yleisö reagoi
k^ffkeatasolslih esityksiin Moskovan
Suuressa Teatterissa Ja niiten näky­mätön
side" kulki häyttelljjölden Ja
katsomossa istuvien ihmisten välillä.
Meille suomalaisille oli outoa nähdä
klassillinen ilomeo >Ja Julia balettina.
Erittäinkin kun sen avulla salmmei
ensimmäisen kosketuksemme Mosko­van
Suureen Teatteriin. Esityksen
korkeatasoisuus, lavastuksen sllmlähi-velevä
kauneus. Joka on nielkb lähellä
todellisuutta ja puvuston loistokkuus,
saattoivat meidät heti ynunäUe. Elä­mys
oli myös. Suureri Teatterin loisto
viisine katfiomoparvekkeineen. Bale­tin,
hilntkuln muidenkin myöhenimin
näkemlemme esitysten luonnoUiheh
esitystapa, antoi meille tavallisUle
kansalaisille tilaisuuden melko hel­posti
päästä sisälle kappaleiden Juo­neen
ja siihen mitä niillä pyrittiin ku_
vaamaan. Vaikkakin Romeo 'Ja Julia
oli balettina paikoitellen lyhennetty,
ei esitys siitä kärsinyt. Loppukoh­taus
hautakammiossa oli esitystaidol­taan
Ja lavastukseltaan sellainen ta­paus,
joka ei koskaan lähde pois kat­sojan
mielestä.
Carmen-esityksessä oli loihdittu
esille aito espanjalainen tunnelma, Jo­ta
lisäsivät hurjat espanjalaiset tans.
sit. Ohjaaljalta oli varmaan vaatinut
suuria ponnistuksia slolttaa näyttä­mölle
luinnoHiseen liikehtimiseen tois­takin
sataa näyttieliää, mutta kalkki
sujui kuin taikasauvalla ohjaten. Y l i
90-miel?inen orkesteri soitti. Meille i
kerrottiin Carmen-esityksen aikana,
että kaikki esiintyjät Suuressa Teat­terissa
orat ammattinäyttelCjöltä. K u n
kysyimme, mitenkä se kannattaa ta­loudellisesi
ja mitä 3*si näytäntö
loistavine lavastiäcsineen Ja pukuineen
tulee maksaihaan, lUih vaistaus oU
lyhyt: el .ole kysymys taloudellisesta
kannattavaisuudesta. vaan siitä, ^ttei
mikään ole liiah kallista neuvosto-kansaiaislUe
esitettäväksi. Heille a n ­netaan
parasta, koska he työUään-kin
luovat parasta.
Huumori pääsi täyteen oUseuteensa
Jcatsellessamme kuolemattoman Cer-
.vantesin Don QuiJoteHBsItystä balet­tina,
sankari Rosinantensa selässä
palvelijansa tukeman toi mieleemioae
taistelevan ritarikunnan. Jonka oli
aika väistyä kehityksen tietä.
LemngradlssanfiinuneSlTOTin Te­atterissa
Pushkinin baletin Medny
Vsadnlk, Joika esitettiin ensimmäisen
kerran_ Pushkinin ISOsLVuptiSjjubllen
yhteydessä. Esitys balettina voitti
kaikki Moskovassa näkemäqune. Suo­situsten
voima kasvoi esitysten ede­tessä.
Kolmannen näytöksen, Ne­van
tulvan, lavastus-pani ajattele­maan,
01^0 neuvpstoteattesille min­käänlainen
tehtävä voittamaton.
Näimme, miten Nevan vesi nousi noin
kaksi metriä ja samanaikaisesti rai­vosi
näyttämöllä ankara myräky, pil­vien
lentäessä melkein katsomossa Ja
salamoiden välkehtiessä. Tulvave­teen
lensi myrsikjm lennätUiinänä t a ­lojen
kattoja jä kyskyävässä tulva­vedessä
uiskenteli huonekalajja, soti­laiden
vahtikoppi, fiantarn^n pelas­tusveneiden
liiiäniessa hätään joutu­neita
auttamaan. Jännittävin hetU
oU, kun seurasimme, pelastuuko ba­letin
sankari tulvan eristämältä muis­topatsaalta,
tulvasta, Jonka näimme
nielevän sisälleen monia, ihmisiä. San­karin
vihdoinkin pelastuttua ankaran
vedessä kanippfilluh jälkeen venee­seen,
rankkasateen valuessa silmiem.
me edessä, ihmettelimme ja jälleen
ihmettelimme sitä sutirta >taidetta,
jossa ilmehtiminen, - baletti Ja l a ­vastus,
täydensivät toisiaan. Miten
ne, olisi vatkaan olleet epätäydellisiä
ilman tosiaan ja miten JollaJkih pie­nellä
tehostuksella voidaan saic^ä esi.
tys täydelliselKi. Pienetkin yksityis­kohdat,
rafkkatis kärsimykslneen >Ja
onnen humalineen sai meidät tunte­maan,
että lavalla esitettiin kappalet-teuihmisen
todellisesta elämästä. K u u .
IPlyntimme Neuvostoliiton voitta­mattomana
teatteiissa oli päättyhjt
Ja edessämme oli matka suomeen,
matka jota rIkasUittlvat unohtumat­tomat
muistot neuvostoihmisestä kat­somossa
ja näyttämöllä.
FILMIT MAALAAVAT IHMEEL­LISEN
KUVAN AMERIKASTA
Kuolemankauppiaiden
perhe rikkain USA:ssä
New York. — Kuusisataakohnekjrm-mentäkaksi
du Pont perheen jäsentä
on ollut koolla täällä juhlimassia esl-is!
ensä saapumista Amerikkaan 150
vuotta sitten. Läsnä .oli neljä suku­polvea
ja juhlapäivällisten president­tinä
tohhi. 80-vuotias Pierre du Pont,
Suku on kotoisin Ranskasta Ja on tällä
hetkellä ehkä Amerikan rikkain. Sen
om^iisuuden päälähteenä o-.'nt räjäh­dysainetehtaat
KIEJ, DAVID PLATT
Jatkaessamme keskustelua Eric
Johnstonin äskeisestä Varletyssa ame­rikkalaisten
elokuvia koskevasta lau­sunnosta,
että "amerikkalainen eio-kuvateollisus
on todella tullut suurim­maksi
ideoiden viejäksi — Amerikan
ideoiden/vapauden ja demokratian
Alhaisia he ovat. Jos heidän pitää
arvostella maatamme sen mukaan
mitä näkevät kankaalla. He tulisivat
seuraavaan Johtopäätökseen "amerik­kalaisesta
elämäntavasta":
Hevosvarkaita liikuu /oukottain län­nessä,:'
Äitiyis "on mahdollinen ilnian ras­kauden
tilaa. "
Pika- ja konekirjoittajat ovat kel­vottomia,
tavallisesti hyvissä väleissä
työnantajansa kanssa, ajavat taxeilla
useimmin kuin busseilla, asuvat kat­tojen
ioistohuonelssa, eivät koskaan
käytä samaa pukua kahta kertaa.
Pula-aikoina amerikkalaiset aina
sanovat kaikki tulee muuttumaan
hyväksi.
Atlantic City haluaa liikemiesten
konferensseja, jossa liikkeiden myyn­tiedustajat
jättävät bondien myynnit
vaaleaverlsten takia, unohtavat tilaus-lomakkeensa
kauniiden säärien vuok­si-:
'
Pajat ja kanafarmarit ovat rikol-
Usten plilojjalkkoja.
Kaikki hyvällä uralla olevat naiset
käyttävät silmälaseja ja ovat tunteil­taan
ohnettomia<-
Jokaises.sa taloudessa huolimatta
taloudellisesta asemasta — on puhelin
ja kylpyhuone kullekin perheen jäse­nelle.
-
Tuomari on Harvardissa opin suorit­tanut,
kultivoitu, puhuu hiljaa Ja vain
harvoin antaa väärää tuomiota. Mutta
hänen tyttärensä on hurja Ja lopuksi
selvittää poliisin kanssa miksi hän ön
hurjistellut autolla.
Korkeakoulussa opetetaan vain ana­tomiaa.
Professori on Jimmy Ste-wartln
tyyppiä, nai^elkurl.
Amerikan Intiaani ori joko vlllj
taikka kenraali Custerin. vakooja.
Kalkki pankkivirkaUijat lyövät ve­toa
kilpahevcslsta. ,
. Numeropeli on rikollista: osake­markkinat
kuitenkin ovat rehellistä.
"Kuoleminen" on suuri probleemi
neekerille.
Farmialueet ovat asutettu va|ihoilla
miehillä, joilla on suippojiidBa, kimeä
ääni jä joilla on äärettömän suuri ky­ky
tirskauttaa sylkynsä kauaksi.
Raklcaus on sellainen luonnon an­tama
voima. Jolla ei ole mitään teke­mistä
yhteiskunnan katisisa.
Urkkija on kuhnlällinen ihminen.
Hänen avullaan FBI ei koskaan epä­onnistu
paljastaessaan juttuja.
Irlantilaiset ovat riitaisia olue juo­jia.
.
Amerikan kansalUslaulu on muulin­ajajien
laulu.
• • • • • •
Muita malta kuvaavat Hollywoodin
filmit ovat samanlaisia kuin ylläkuva­tut..
Englantilaiset naiset ovat kulti jää­vuoria
musliinlssa. Jolloin- hymyilevät
heikosti eivät tiedä mitä tehdä käsU-lään.'
•
Lontoo on Trafalgar aukio yöllä.
Parisissa on torni, jotka kutsutaan
EiffeUksl.
Italia on Maffian ja Borglaan koti­maa.'
M ^ l k o n härät ovat raakoja torea­doreille.
Kuuba on vääryyden likalätäkkö.
Afrika on Frank Buckin yksityinen
laidunmaa.
Neuvostoliitto on borschtin. pom­mien
ja partain maa.
•. : • *, , ' . • ^,
Todellakin Amerikan filmiteollisuu­desta
on tullut maailman suurin väl-heldenkuljettaja.
Mutta Wan Stree-
Un tapainen "vapaus ja demdcratia"
tulee päivä päivältä heikommaksi sitä
mukaa kun aika kuluu. 800,000.000
ihmistä — yksi kolmannes maailman
ihmisistä — on tempaisseet itsensä Ir­ti
moraalisen mädän käsistä. Tämän
Theatre.Guildm
esittämänä
Viime torstaina oli sudburylalsUIa
tilaisuus nähdä Sudbury XJtUe
Theatre Guildln esittämän "Years
Ago"-nlmisen näyt*lmän, Joka esitet­tiin
Leglonan Memorlal haalilla. Näy­telmän
on kirjoittantft Ruth Gordon.
Näytelmän sisältö perustuu amerik­kalaisen
perheen probleemelhin eikä
sen sisältö ole jännittävä. «Vanhan
merikarhun suhtautuminen perheensä
eri asioihin jauhanen kielenkäyttönsä
kuitenkin isaa yleisön nauramasA.
Isiä Clinton Jones, jota esitti Bert
Meredlth. öU epäUemättä Ulan paras.
Hänen tyttärensä Ruth Gordon Jones,
Jota esitti PhylUs McDonald, esiintyi
edukseen ja epäUemättä häneUS on
näytteUJälahJoJa. i
Xldlh osaa esittänyt Florence Tucker
vei myOskih osansa uskottavasti.
Yleensä kaikki näyttelijät veivät osan.
sa hyvin.
Suomalaisten eslttämieh kappalei­den
heikkoutena on yleensä osien tai­tamattomuus.
Se tietysti johtuu siltä,
että on lUah kiire. "Years Ago"-näy-telmän
esityksessä el ollut havaitta­vana
tätä Heikkoutta.
Näytelmän öH ohjannut Eleanor
Wainwright ja apulaisjohtajina olivat
Aino Z>lrskanen sekä Mrs. R. Brltton,
Kuiskaajana toimi lehtemme nuori
toihUttaja Margaret HuUcko. •
Lavastuksesta huoleihti suomalaisil­le
hyvin tunnettu Wilmer Hugheä Ja
puvuista hänen yalmohssi Irja.
, Sudbury Little Theatre OuU perus
tettiln noin vuosi sitten ja tämä oU
ensimmäinen koko illan näytelmä,
jonka se esitti.
On miellyttävää todeta, että Cana-dassa,
Jossa näytelmien/esittämistä
ovat harrastaneet vain jotkut kansal­lisuudet,
oh nyt herätmy t suurempi
harrastus puhenäyttämöä kohtaiah.
MonUla paikkakunnUla on perustettu
teattereita. . '
On toivottavaa, että Sudbury Little
Theatre GuUd edelleen ottaisi uusia
näytelmiä ohjelmistoonsa. Suuri Me­morlal
haali oU melkein täynnä ylei­söä
Ja on Ilolla todetettava, että mu'
kaiia oU htiönuittavastl suomalaisia.
KuUlslt näytelmää varten oU anta­nut
CSJ:n Sudburyn osasto Ja siltä
syystä ön ..Sudbury Little Theatre
Giiild päättänyt lahjoittaa näyttämöl­lemme
näytelmää varten tehdyt eri­koiset
rappuset kiitollisuuden osoltuk
seksi annettua apua kohtaan.
Tilaisuus oli ehslnnunäinen laatuaan
Sudburyssä eikä ole epäilystäkään sil­tä,
että Jos teatterielämää edelleen
kehitetään Sudburyssä, niin se saa
yleisön suuren kahnatukseh.— U. M .
Iisaksi mUJoonat ihmiset marshaUoi-duissa
maissa taistelevat päästäkseen
vapaaksi Hollywoodlh liasta.
Matkavaluutan saanti
helpottuu Suomessa
H^lhkL — rS-6)— Suomen Pank­ki
on saadun tiedon mukaan häpbt-tanut
matkavaluuttamääräyksiääa.
Niinpä liikepankit saavat myydä U-man
Suomen Pankin li^aa ulkomaU-le
matäcustavUlc henkUölUe vaihtoeh­toisesti
Joko 20 puntaa, 60 Hollannin
guldecia tai SO Taiiskan knitunia.
Aikaisemmin saatiin llikepaniceista
myydä - vaihtoehtoisesti 5 . puntaa, 20
guldenia tai 20 Tanskan kniiinua i l ­man
Suomen Pankin lupaa. Muista
valuutoista ovat entiset määräykset
voimassa.
Valuuttamäärlen plecuus el ole es-
, tänyt suomalaisia matkustamasta u l -
komaUle. Niinpä v. 1049 oli matkus­tanut
suoma^^aisia enemmän ulko-maiUe
kuin ulkomaalaisia Suomessa.
Julkerlliof
EnglantUals-amerlkkalalsen deka-dehsslrtmouden
Johtajaa T. S. Ellotia
mainostetaan Intu>kkaasti kapitalis­tisten
maiden sanomalehdistössä.
Glldt ei esiinny pelkästään nmou-den
alalla, vaan myös iklrjalllsuus-hlstorlan
laatijana sekä krUtikkona.
Hän on omaksunut lainsäätäjän asen-teen
kirjallisuusarvostelun . alalla Ja
pitää itseään kirjaUisena makutuo­marina.
Se mainostus. Joka Ellotia ympä­röi,
ei missään tapauksessa ole sa­tunnaista.
Puhtaan taiteen julista­jan
naaniarln aUe Icätkeytyy piinty­nyt
täantumti^Uinen. Juuri tästä
syystä Eliot onkin eaanut Nobel-pal­kinnon
ja häntä pidetään (pahdolU-sena
ehdokkaana, kun on kysymys
hovinmollljan paUcan täyttämisestä
Englannissa.
Eliot bn äskettäin julkaissut kir­jan,
jonka vaateUas otsake kutUuu:
"Kulttuurin määrittelemisestä" (T. S.
Eliot: "Notes lowards the Definition
OI Culturie", New York 1949), Täs­sä
teoksessa esitetyt käsitykset eivät
ainakaan lilalllseUa tuoreudellaan he­rätä
huomiota. Eliotlh käsityksen
mukaan saattaa ,kulttuuri kehittyä
Vain sellaisessa yhtelGlkunnassa, Jossa
ph ksinsan yläpuolella olevia luokkia.
Kulttuurin on oltava määrätyft "va-lloluokan"
omaisuutta — kuten Eliot
katsoo parhaaksi lausua — varäkicaU
den ja tunnettujen yläluokan edusta­jain
omaisuutta, joiden luokkaetuoi-keudet
siirtyvät perintönä jäUdpol-vUle.
kulttuurin huomattavin tuki
on uiSconto, nimenomaan roomalals-acatoUnen
uskonto . . . Jokainen "va-
Uoluolcan" ja sitä tukevan kirkon
syrjäyttämiseen tähtäävä yritys joh­taa
kulttuurin tuhoutumiseen. Tässä
ovatkin lyhyesti sanottuna Eliotin
teoksen pääajatukset.
Runoelmassaan "Maakylän hau­tausmaalla
kirjoitettu elegia" lausui
18, vuosisadalla elänyt englantilai­nen
runoUiJa Grey ajatuksen, että
puute ja pimeys tuhoavat kansan
^kuudessa esiintyvät kyvyt, että
tuntemattomien uurastajien hauta­kummut
peittävät poveensa Crom-wellln
ja MUtonln kaltaisten miesten
tomun, miesten, jotka eivät ole voi­neet
tuoda jul&l heissä piileviä lah­joja.
Pilkaten tätä ajatusta huo­mauttaa
CUot kyynlUisesti, että " H i ­o
n e n määrä" mlltoneja ja shakes-peareja
olisi "aiheuttanut valkeuksia"
Ja että on syytä olla Iloinen, jos täten
"on. onnistuttu pelastumaan toisen
Cromwellln käsistä".
. Eliot purkaa klukkuixsa niitä keh­taan,
jotSca "mielettömän intohimon
vallaesa haluavat kaikille valistusta!'.
Kaikin Toimin hän pyrkU todistele­maan,
että sivistys vahingoittaa työ­läistä,
talonpoikaa ja fcäsityöamma.
tih harjoittajaa. Hän ryhtyy panet­telemaan
kansaa välttäen, että kan­san
keskuudessa lähtöisin olevien ib-
Lauanfaina,"fammik. 28 p.—aaCurcUty, Jan. 20 . Siivi 3
Ceylonin miatiilous
ja taistelu "kommu­nismia"
vastaan
SUver Mounttan, On^ — Canadah
Uutisten <tammik. 11 p. numerossa
oU toimltuädrjoltus otsakkeella "Yksi
keino kohununlsmln vastustamiseen
Aasiassa." Koäm kirjoituksessa pu­hutaan
oMMtalousvfiestdstä j a koska
olen fanharl nUn olen katsonut ole­van
syytä "sekaantua ostaaa"
Ceylonin saarella on kuiUeman mu­kaan
ollut noin tuhat vuott;» Bltten
kukoistava maatalous. Joka on sodan
t ^ l a hiaivlnnyt. Luonto on oUut niin
reheVää, eitul maa on tuottanut siel­lä
koko vuoden ajan. antaen riisistä­kin
kaksj;satoa vuodessa. Tttta reheH
vää seutua on ryhdytty asuttamaan.
Sinne oh lähetetty uudlsasiftäaita
kirveiden ja kuolckien kera. aivan sa­maan
tapaan kuhi meldo menimme
bomesteadlUelmme. Mutta sleUä tar­vittaisiin
"Uutisten toimittajan mu­kaan
"buUdozerelta yro. ja niiden os­tamiseen
tarvitaan ikapltaalia.'^ Muu­ten
ei tuhannen vuoden vanhaa rä-meUcköä
saada edullisesti avatuksi vil­jelykselle.
"SleUä voitaisiin ylliimai-nituUla
ralvaustöUlä pikaiset! no3.i
taa kansan elintaso hyvin itorkealle
ja se olisi hyvä talstelukeino kommu>
hismin levenemistä vastaan. Presi­dentti
Ttuman on luvannut auttaa
tuoilalsla takapaJuUa olevia malta.
Ceylonissa olisi hyvä paUdka alot-taä.
siUä siellä on kaikki Edellytykset,
että sinne kiinnitetyt varat tuottaisi­vat
moninkertaisen tuloksen", arve­lee
toimittaja. ,
Arvoisa toimittaja el näytä tietä­vän,
että el trumanit «ikä muuUcoan
hälUtusmlehet eivät ole tavanneet an­taa
mitään Umaiseksi. Jos he Jotain
äntoyat niin tapahtuu se surta ikorkoa
Ja muita hyvityksiä, vastaan. EUtö
herra toimittaja tiedä, että Cana­dan,
Yhdysvaltain Ja muiden maiden
farmarien edessä on parhaillaan
markklnaln puute ja että Trumanin
hallitus pyrkii sen taikia- vähentä­mään
kylvöalaa koska on «nemmän
maataloustuotteita kuin saadaan (kau­paksi
edullisesti.
Ja mikäli kommunismi on kysy­myksessä
oh se juuri Venädä, jossa
hallituksen toimesta annetaan maa­talouden
käytettäväksi traktoreita,
bulldozerelta ym. koneita ja siellä
kerrotaan ryhdytyn maan' hedelmäin^'
syyden edistämiseen oikein atomivoi­man
avulla — el sen vuoksi, että <tals-teltaistin
kommunismia vastaan vaan
aivan päinvastoin, kommimismin c-distämiseksi.
(Mutta salaisuus onkin
siihä. että se on juuri N.-lllton ihaili*
tus, ijoka antaa koneita ja multo
edeUytykslä kansan käytettäväksi hy­vinvointinsa
edistämistä varten. Mui­ta
"Uutisten" toimittaja haluaisi, että
Tnmianln apu polklsi Ceylonissa "mo­ninkertaisen
tuloksen" Yhdysvaltain
kapitalistien pääomille. Toisaalla
voidaan todeta, että Yhdysvaltain
maatalous on vielä monin paikoin
niin takapajuista, että siinä tarvittai-slht
sitä Trumanin' apua koneiden
ostamista varten, joten on turhaa läh­teä
Ceyloniin saakka "avustamaan"
Jos Trumanin kapltaUstit ovat niin
avustushaluaisla. Mutta tässä "avus-tamlsaslassa"
onkin kysymyksessä
sUtä saatavat v<rftot Ja ne tuntuvat
"Uutisten" ^toimittajan mielestä hy­vin
lupaavilta Ceylonissa — kun sa­malla
voitaisUn taistella kommunis­mia
vastaan.
PUokufarmarlen kannalta > minä
^ ' Paljon'onnea-l'
1 Armas Ohmäiiille
hänen 45»vuotissyntymä»
päivänsä johdosta toivbi^
tavat seuraavat toverit: l
iMrs. Öhman ja lapset
Mr. Jä mrs: W. mkivirta ja
Alpo
I Mr. a mrs. J. S. Peltomäki
ja lapset
iMr. a mrs. P. Vaahtera
Mr, ja mrs. Harju
Betty» Helmi ja Armas
Mr. ja mrs. H. Kangas ja
Soffi
Mr. ja mrs. W. Järvinen
Hilda.ja Anthony Pelto
Joseph Gaudois ja perhe '
Gnr; ja Mrs. Greennill
Mr. ja mrs. A. Kyröjärvi
Leo ja Guy
Tammikuun 21 p. 1950i
Canbom ' Ontarioj
ajattelisin TrumahUIe olevan edulU*.
Bhita taistella kommunismia vastaai|
tämän mantereen kOyblen pfenlannjp.;
tien keskuudessa'antämaUaIieUlet<K>:
deUIsta apua - f lainoja koritea-
^ korkoa vastaan; stkdU kuin lainoja
voi sooda edes sillä tavallakaan.
Huhta.
misten sivistyspyikimykset eivät vas­taa
todellisuuden asettamia tarpeita,
että nämä mimset ovat "paljon on-neUisemplä"
Uman sivistystä ja että
valistuksen levittäminen kansanjouk­kojen
keskuuteen "Johtaa kulttuurin
rappiotilaan" jne. Näiden' "todiste-lujen"
tarkoitus paljastuu, kun Eliot
luvussa "kulttuuri ja politiikka" sellt.
tää, että polilUisten etujen on kuu­luttava
yksinomaan hallltsevaUe "va.
lioluokalie" Ja muistelee haUceasti n l l .
tä aikoja, jolloin kansa oli sivlstymä-ttotä
eikä- voinut vaatia osaUistumis.
ta yhteiskuntaelämään.
Voimaton raivo on vallannut Elio­tin.
Neuvostoliitto Icohoaa mahtava­na
sosialismin kalliona. Tehtyään lo.
pim rilstäjäluoiklsta ovat Euroopan
Ja Aasian kansandemokraattiset
maat ryhtyneet rakentamaan uutta
demokraattista kulttuuria,, jonka j>it-riin
vedetään miljoonllh nousevat
kansianjoukot. Kapitalistinen maa­lima
sitävastoin vaipuu yhä syvem­mälle
kaaokseen ja sen kulttuuri
eristäyt)7 yhä enemmän laajoista
kansanjoukoista. T. S. Eliot on sen
tuHckl.
A. Stairtsev.'
Suomen ulkomaisen
velan korot lisäSft-lyneet
huikeasti
BelsUUU. — Samäuis-Osake-i?nn-|
kin julkaiseman Taloudellisen ka^
souksen viimeksi ilmSestyheessämuae»^
rossa esitetään tietoja Suqnen ' v ^
]|:autumlsesta. ~ • Asianomaisten :inal-:\
den valuutat Suomen rohokst muut •
taen. cn Guomi velkaa Ruotsille 28,7
miljardia maikkaa. , oia^ tttstlt' Vo­lasta
on - so^atacvikelalnoLsta- - Ja > oss
aina v)iodesta^md iätaU^n 8aa4Ul8$a ;
luotoista syx^tyhyttävvt^tajx^TOvtgi^i
dan otkanä iRaniskdstaaaa4Uteta soti<<:
tarvikkeisti» on vlelft makftMnatto t l ^
mlljconaa suomen markkaa. ^ ^ ^ ^
vanhat t7SA:äta saadut laihat ja tai-,
visodan aikana tehty velka Us&ttyinä!)
eräisiin luottoihin muodostAva^.yti-v
dessä 91,4 mUjardla suuhiiseh; v4<^vv
lan. SrosUlolle olemme vellin d.3
mUjardio. Columbialle 12 killjard. J a '
Avgentinalle 4£ miljardia
Devalvaatioista johtUen ovat oBl->
den Uitwjen kuoietusmenot jo yuod^sa.'
1049 iäU4puoliskolia iicii6s<;et li3i(>,
mdjobnasta-,maikasta. - 1 ^ mUJoo-v
noan. ,vton|ia 1680 on -lastaava noh*
su todennäköisesti 2,370 aaUjoonatla
markasta 9390 mlljobtiäah.
Myös koroista alheutuvaf to^tus on
lisääntynyt ^iten. e>tä kalkista viime
kesäkuun lopussa olleista ulkffitaltffr^r
ta veloista menevät korot ovat oot^
seet VtO miljoonasta maikasta ,W>
miljoanaan- kuluvan vuodfen kokdoP^
jä h. 1320 mUJ09^$ta 1,040 aiUJob-haan
vuoden iSSO kohdalla. -
Lehti toteaa, trUL devalvAatloldea
tuottama lisärasitus on tulevalfiun*
dessa raskaampi kuin nyt.. — Stup.
Jesse Owens'ön vuosi*
sadan huomattavin
yleisurheilija: ' ^
New Itorfc. -.^ J e ^ Oweoä, ihka. rik­koi
eräänä paahtavana Utap^ivänlt
Viisi maailmanennätystä ja pääsloeat:
llseksl kuudenteen sekit voltti'ölym-pialaiskisoissa
neljä kultamitalia; on
julistettu ASsociati»! Äessto' tohnjt-taoussa
äänestyksessä täih&n viioM-sadan
parhaaksi i^ta- ja kenttäurhel^r
Iljaksi. Tämä neekeri pikajuoksija eai
Yhdysvaltain johtavilta mheliutoimlt-tajuta
jö^laajaitajllta 201 ääntä. Mo*
nlpuollneh Intiaani J im Tbotpe; Joka
voitti kymmenottelun 1912 .oiympia'
iäiskisoissa, sai' toisen tilan 74 Iijoella.
Thorpe menetti. olympialaismltallnsa
ammattilaisuussyytteen johdosta,
net oli aikaisemmassa äänestyksessä
valittu vuosisadan parhaalcsl jalk&piU
lon peluriksi.
Kohnannelle tUalle pusaU ääne^tyk;
sessä sijoittui suoxnalainen pitkien
matkojen juoksi/a m v o Nurmi 31 i f t -
nellä. Yhdysvaltalainen Juoksijat
pienn '^thuinlngham': sai 30 ääntä .J«
joutui neljänneksia ' .
LVI LiNOSTHdMIN
MUISTOLLE
Tammikuun 28 p:n9 1^50, tuloö kulunoekBlkaksI vuotta,
siltä, Icun Binä Helvi päätit maiiBon malleasL
Iltahan häipyvitammikum päivä
Ja pilvet ne verkal'ettt kulki.
Niin saapuvi 'viesti tuo surutiinen,
tuoni Helvin syliinsä sulki.
Helviä kaipauksella muistdval: '
Alti« isä. tädit, enot Jä «orkul^
. 5
K*
-V. ;
; ^ ;
m