Vapaus, January 17, 1950

              •m Sliru 2 Tiistaina, taimnik. 17 p. — Tuesday, Jan. 17
i i i
Ä
i i
'"f^^c"-'!!!^^!^^"'ff^ftff* • ' " .tbe' Post
{UäialitlBlce?«eeldy: T u e a d o y s*
SgobUaihlng Oompany L t d , atu^ioa
B. Sotad. Sffitxnr W; SUsoO.
TniftUHHIHMflT;
eaaaasm: 1 ^ nm e tte! 4S3
Suomen taaotomuksen äänitorvi
ötä tai^ avustusta
TV)ront(Ksa viikon Jopulb kokoooitunut Ontarira^^
( A E L - T L C ) icäsHteli ensimmäiseksi työkseen työttömyystilannetta,
, Jiuten 30-lirvun nälkävuosina konsanaan, ja esitti päättävän vaati­muksen,
että hallituksen pitää järjestää hetikohtarsesti maantietöitä
työttömyyden lieventämiseksi ja ottaa käytäntöön 40 tunnin työ-vi:
kko.
Maantiet tarvitsevat kunnostamista kautta maakunnan julista
, . metsätyöläisteri union taistelumieiinöa edustaja Bruce Magnuson ja
- Port Arthunn paperitehtaan työläbiä edustaaiut I. W . Hordxesfei sa-
; nol, että järvienpään päällystämättömät tiet ovat l^^ääsenrättÖmiä
,. keväisin, kuten ovat muutkin Pohjois^ntarioh tiet.
Työtä on sni vaikka ^cuinka paljon jos niitä vain teetetään. Ja
' &ulen muistetaan liberaalipuolueen kaikki silmäntekevät^ hipasivät
vaalien mukana kansalle, että jos he tulevat valituksi, kuten tapahtui,
. niin he huolehtivat täystyöllsyyden säHymisesiä.
Mutta nyt on työttömyys saavuttanut jo uhkaavat mittasub-
.teet. T L C : n ja G C L : n johtajat ovat ilmoittaneet, että Ganadassaion
jo noin 300^000 työtöntä, jä samalla he syyittivät, eUä liitMialiitus
. <m salannut työttömyystilastoja, siten välttyäkseen tilanteen vaati­mien
.toimenpiteiden toteuttamisesta. Tätnäh valtavan syytökseni jäl-työministeri
Humphrey Mitchell myönsi, että Catadassa on
^^öijOOP "työn anojaa". Toisinsanoen hän sanoi, <ttä järjeatyneen
|tj«väen esiuä tilastot pitävät paikkansa, slUä" työn ajiojiinV ron
V liettävä ainakin 15 % sellaisia työttömiä, jotka koettavat omhj^nett-
(voln ratkaista pulmansa ja joiden olemassaolosta ballitukscmtn^
«ivat puhu mitään. Canadassa on siis tällä kertaa c300,OOÖ työtöntä
i:^;;-'työläistä.-••V/-;/.^^ .• • _
Pahin puoli asiasta on se, että huomattava määrä näistä 4yöttö-anista
—r kuten esimerkiiksi Ontarion metsatyöläiset — ovat työttö-
€ tayysvato^ ja vailla kaikkea turvaa, Nykj^
; 4 ^ sitä, että PoH-
^ ^ f l i i i ^ kaupungeissa järjestetään viivyttelemättä työttöqiyj'Sr
t ävusiltista näille miehille, jotka ovat työttöminä vastan omaa tah­toaan.
Heilb kuuluu kolme lämmintä ateriaa päivässä ja isäädyllinen
S|vuode nukuttava muillekin ihmisille —• ja yhteiskunta on
velvollinen tämän metsämiehille antamaan siihen asti k,unne5 järje^
tetään joiikk<Mnitassa yleisiä töitä-mitä ImlUtus on työttömyyden, to^
jumiseksi luvannut. Samalla on muistettava, että työttÖmyysväkuu»
tusmäksut ovat nykyisten korkeitten hintojen aikana aivan riittämät­tömät.
Niitä olisi viivyttelemättä korotettava ajan vaatimusten mu-
'•kaisesti. , /^^^
'Kun puhutaan; että British Columbiassa^ 50,000 työtöntä.
Montrealissa 45j000 ityötöntä jne. silloin on selvää, että jotakiin on
' tehtävä pikaisesti työttömien hyväksi. Annettakoon työttömyys-ravustusta
kaikille niille työttömille, jotka eivät ole työttömyysvaktiu^
g/^^ukisen älaJsenai M hintatasoa vastaava työttö-
. .myysvakuutus nim perheellisille kuin yksinäisillekin työttömUlel Jär-r
joitettaiköÖn maantie- ja muita yleisiä töitä siiliä niäärässä,eltö;k^
työttömät saavat työtä, sillä työttömät hähiavät ennen kaikkea tilai­suutta
saada tehdä tuottavaa työtä ja huolehtia itse itsestään.
'öiikaivajat eturmtamfiissa
yhdysvaltain puolelta saapuvat uutistiedot viittaavat Etistä sel-
;vemmin siihen,jettä John L , Lewisin johtamaan United Mine IVVorkerä
'unioon kuuluvat pehmeän hiilen kaivajat ovat maansa työväenliikke*n
'eturintamataistelussa — yksinään.
Jo pitkän aikaa on ollut ilmeistä, että Yhdy.svaitain suurpääoma
lialuaa antaa maansa järjestyneelle työväelle ''opetuksen", «histä
muodostuisi alkutoimenpide •unionistisen liikkeen yleistä heikentämis­tä
varten. Kaikki merkit yiittaa'vat siihen, että Yhdysvaltain mono-polipääoma
ol^si toivonut että hiilenkalvajat järjestävät;kokb/teplU-suutta
käsittävän lakon — minkä johdosta hallitusta olisi vaadittu
ryhtymään "hätätilatoimenpiteisiin" ja käyttämään Taft-Hartley
lakia niin, että kaivosmiehet olisivat joutuneet taas maksamaan mil­joonien
dollarien sakot jne. Mutta United Mine Workers unio käsitti
tilanteen. Se luopui suorasta rynnäkköhyökkäyksestä ja turvautui
manööveriin.
. Kuten muistetaan, John L . .Lewis esitti terästyölätsten lakon ai­kana,
että A F L : n keskus ja United Mine Workers antaisivat rahalli­sen
ja moraalisen tukensa teräslakkolaisille. Lewis teki epäilemättä
tämän tarjouksen täysin tietoisena, että hänen unionsa edessä.ön
suurtaistelu missä tarvitaan koko maan unionbtisen liikkeen tuki ja
kannatus. Herrat Green ja Murray käsittivät myös Lewisin tarjoille-sen
syvällisemmän olemuksen jä oikeisto-opportunistisina uniojohtaji-
. na he hylkäsivät Lewisin ä%'untarjouksen koska hie ei\^t halunn«t
lähteä taistelun tielle hyökkäävää monopolikapitalismia vastaan —- ei
edes sittenkään vaikka Murrayn johtamat terästyöläfeet olivat jo pa^
kotettu lakkoon.
John L . iLewis käsitti luonnollisesti herrojen Greenin ja Murrayn
taktiikan merkityksen ja tottuneena taktiikkona hän yritti välttää hii-liparoonien
provosoimaa ja toivomaa lakkoa. Näin United Miiie
AVorkers unio järjesti paljon puheen aihetta antaneen 3 päivän työ­viikon.
Tarkoitus oli välttää rynnäkkötaistelua, mutta silti puolustaa
kaivosmiesten etuja. Kolmipäiväisen työviikon aMilla unio pyrkii
pitämään hiilivarastot mahdollisimman pieninä, jotta tiukan tullen
lakkokin muodostuisi Iv-hemmäksi, ja siten painostaa öykkärimäisiä
työnantajia sopimukseen.
Erikoisen mielenkiintoista on nähdä, että kah-osmiehet — joiden
tavallisina työläisinä ei porvarien selostusten mukaan pitäisi tietämän
"taktiikasta ja strategiasta" sen enempää kuin sika tuulimyllystä
ymmärsivät \-iimeistä ' ' i " pistettä ja pilkkua myöten tämän taktiikan
merkityksen ja linjoittuivat yhtenä miehenä nnionsa'viitoittamalle
taistelurintamalle. Ihailtavalla sitkeydellä j a suurta itsekuria noudat-:
taen Yhdysvaltain hiilenkaivajat ovat suorittaneet tätä "sivustahyök-käystä**
monopolipääoman ja sen hallituksen provokatiosuunnitelmaa
vastaan ja työolosuhteidensa parantamisen puolesta. Eikä kaivos­miesten
keskuudessa näy vieläkään perääntymisen merkkejä. Päin­vastoin
on Dmeistä, että viikkokaupalla tätä "hitaammin" vaikuttavaa
linjaa seuranneet kaivosmiehet vaativat nj-t siellä ja täällä tiukempia
toimenpiteitä ja niin on syntynyt eri valtioissa lakkoja, joita imiön
keskus on yrittänjl ehkäistä. Mutta nämä lakot kohdistuivat työn­antajia
vastaan, eikä John L . Lewisin pään menoksi, kuten täkäläiset
: päivälehdet yrittävät asiaa kuvailla.
Selvää on, crtiä jos sikäläinen kaivosmiesten imio voidaan nyt
murskata, tai jos se saadaan pakotetuksi huonoon sopimukseen, niin
samanlainen kohtalo odottaa myöhemmin A F L : n ja CIO:n unioita.
il$ edaturu kitioitUi$ia mUlipUttti. iUneet
pifätri n J A i t t M . Jo» mabdofUtu. acOmieMaa. TU>ia
Svrastika, OatL Luhi j dm alkti
sitten Suomesta saapuneista Kainuun
:$mcaai8ta (''KaininmMusta''; tuu­man
terimisellaotsai^^ varuste»
tun uutisen siitä miten Thdysvallois*
isa suunniieHaan ruveta "avariiudeJB
saarien'' yalloittamlEeen tubansien
mailien etäisyydessä maasta. Sellai­sista
Unnalckeista olisi sitten mulcava
tiputella atomipoinnieia punaisen v i -
bQlUsea iiiäat^. Samajssa jutu&sa
Jnainittiin pyäskin asuun valtaami»
sesta. Sinne pitäisi lähettää Setä
Seoraaan axil&beUn. on kir-
Joittaoot Sariaiahs^SBfnoaizisen
XemaSMasaiTsSiskn Kirjaflljalilton
pnluenlohtaja Antti Timonen.
Meföein J<Äa päivä maanantaita
li^unottamatia Suomea so^alide-moloaatUsen
puolueen pää«äänen-kannattajan
"Suomen Sosialidemoic-raatia"
palstoilla, v ^ t u i s e l l a paikal-
Samulin mlehit^fianneija ennenkuin
Neuvostoliitto ehtisi £inne. "Kainuun
Mustan" t a i t t a j a oU Uoinen Ja tol-voiUca5,]£
os^ vielä on mab-dollisui^
Esla : Stunmen rajan Uralille
slirtämifleen.
ifayvXeBOi^ Suomen sotah\ilIut oU-
'Siirat valmiit Sähettämään näihin
avaruuden linnakkeisiin sotavoimia
aan. ellei nuiita niin ainakin nUtä
lfeuv<»toliiton eotailJroUisia j a kar­kulaisia,
Jolta sieia hyysätään. Kun­han
.YMysvaUoissa olisi vaan ehditty
Vatolstamaan tai«pe«dcjsi h i t ^ atomi-ponuneja,
että ne eivät Joppuisi kes­ken
k w suomalaiset ryhtyisivät riiitä
mirtemmln käsin heittelemään Stall-linln
nl^iitaän.
Siihen hODuxiaan haluaisivat ivax'
matmhin päästä mukaan tuäOäA ne
mttfftieh sanomalehtien -sotakirjeen­vaihtajat,
Joäsa voittivat ksOui äs­keistä
Suomen sotaa moneen kertaan.
Eikk^iiätä Olisi .hiyöäcään^l^
mantereen sinimustien suomalaisten
lehtien edustajatkaan. Torontölai-sen
Vapaan Sanan Kiy^iierän Pekka­kin
sbine varmaan tientäisi feilvan
nmiden: mukana, tasikut täynnä niitä
'kirjoit^iksiaanit Jolta hän on syytänyi
"ryssää'? Ja tämän maan suomalaisia
työläism ivastaan, ^iitä olisi siellä
helppo uudelleen värkkäilläMehden
lukijakunnan nautittavaksi. — Tor­pan
poika.
'•HEVOSÄUTÄ"
Täällä, arktiikan alapuolella levite­tään
Joitakin hyvin villejä teorioita
esimerkiksi FohJoi6nava,n Jään sulat­taminen
atomivoiman avulla, puomin
vetäminen Siberian rautatien poikki,
ine-..... • •
Mutta, palataksemme Järkeviin seik­koihin
j a tosiasioihin, me kaikin toi­vomme,
että Yhdysvallat, Yhtyneet
Kaiisät Ja Venäjä pääsisivät yhteis­ymmärrykseen,
sillä hiikään ei ole
nUn ihatlaa kuin kestävä rauha maail­massa.
— Nenamasta, Aiaskasta lähe­tetty
kirje, Newsweek, tammlk. 2 p.
'•piKEUTTA''
. HdyryläiVa Nörohic . paloi. äskettäin
y)itiöh satamassa Torontossa. Ja aina­kin
120 iluhistä paloi kuoliaaksi. Halli­tuksen:
tutkimus, mikä.isuoritettlin y l l -
olkeUden.tuomärih Johdolla, tötes et­tä
yhtiö Ja kapteeni olivat syyllisty­neet
huolimattomuuteen. Ja että tämä
aihf^utti onnettomuuden.
Öntoribnprokuhiattöri Porter, "tut­kittuaan"
asiaa ainakin kuukauden,
iimblttaa nyt,^^ ettei yhtiötä Vastaan
nosteta syytöstä, sillä sen huolimatto­muus
ei ollut 'Tikös".
kiatika toisin olikaan asia silloin
kiin ryhmä merimiehiä pyysi union
työeiitosoblmusta! Se. Jos saamme
luvan sanoa, oli rikollinen toimenpide,
minkä vuoksi merimiehiä Joutui van­kilaan.
— Steelworicer )& Miner.
•.-••* ' *
TAPAHTinCOON TAHTOSI
Tehkööt suurvaltojen hallitukset
plkkuvaltojvu tuella tulevasta vuodes­ta
käännekohdan valkeassa tiessä rau­haa
kohti. — YK :n yleissihteeri
Trygve Lien uudenvuodentervehdyk'
•sestä.,. •;'
miSIA SATUJA
Siitä lähtien joUoUi Yhdysvallat
tnyönsi, että Neuvostoliitossa on myös
atomipommi, meille on tarjoiltu uu-denloiJMa.
t^tujä. :
Ensiksi meiUe kerrotaan, että ato­mipommia
ei käytetä tulevassa sodassa
sillä eihän toisessa itnaalhnanaodassa-kaän
enää käytetty myrkkykaasua
siksi inm molemmat puolet pelkäävät
vastapuolen kostototaneniUteitä.
Toisella puoleii meille kerrotaan,
että loppujen lopuksi atomipommi el
olekaan niin hirvitt&väh vaarallinen,
sillä ei tarvitse muuta kuin se. että
piilpittaudutaan kellariin tai sanoma­lehden
alle. Ja että sen Jälkeen pes­tään
itsemme hyvin vedellä Ja saip-puaalla,
minkä Jälkeen koiklci on hy­vin.
Kaikki tämä perustuu ilmeisesti sil­le
käsitykselle, että ne ihmiset. Jotka
vuosi sitten, uskoivat atomiponunin
yliluonnollisuuteen, uskovat nyt yhtä
helposti täysin vastakkaista.
,iUkäämme narratko itseänune —
atomipommilla ei sotaa voiteta, mutta
se on kuitenkin kauhea hävitysase. Ja
atomipommeja käytetään sodassa, el­lei
sitä julisteta pannaan — ja ellei
Ia Icfidmannena sivulla, komeilee po­liittinen
pakina, jorJca aUeisirjoittaa
aina yksi ja sama henkilö UJahveuL
Tämä "vä^TDätön" töhertäjä muis­taa
pari koime kertaa viikossa var
kuuttaa hikiJoiJleen, että ' h ^ on Neu-vostoliiton
ystävä sekä Sttomen ja
maamme ystä velisten suhteiden kan­nattaja.
•.,:, , • ••7;:''
Mistä sosialidemokraattista^-puolu­etta
Ja Suomen nykyistä hallitusta
johtava tannerilainen Icuppikuttta on
löytänyt tämän uuden Neuvostoliiton
"ystävän"? Mikä on Mnen vuolaan
sepustitksensa todellinen sisältö?
Jahvetti oh vain nimiJBierkki. Teki­jän
oikea nimi .<m Yrjö kili>däinen.
Gtänen nimensä ei ensi kertaa nähny:t
päivänvaloa minkään suurteoksen
kansilehdessä. Jahvetti el alkanut
-toimintaansa" julfcisUla esiintymisil­lä.
I^nen ensimmäinen teoksensa ei
olhtt tarkoitettu julkaistavaksi.' Se
joutui Suomen työväenliikettä kilh-keäti
vainonneen Suomen ohrana-laitcksen
salaiseen arkistoon. Yrjö
Kilpeläinen opiskeli niihin aikoihin
vielä <Heilsingin yliopistossa. Hän
ojaUistm myöskin erääseen ylioppi-laskokoukseen
ja etsi sen jälkeen yk­sinäisyyttä
tehdäkseen tovereistaan
ilmiannon, kcaka he muka eivät ol­leet
väliin>itämättömlä kommunismin
aatteille. Tämä tapahtui 1932, jol­loin
Suomessa riehui musta taantu­mus.
Muutaman päivän kuluttua edel-läkerrotusta
tapauksesta Kilpeläinen
kävi kuuntelemassa silloin Adeläi aivan
nuoren edisty^ellsen toimihenki­lön
Jarno Pennasen ei^tetaiää: Jarno
Pennanen puhui (Neuvostoliiton ja
Suomen väJisea ystävyyden lujitta­misen
tarpeeUlsuudesta. Heti iuen-totllaisuuden
päätyttj^ä Jahvetti ktr-jDitti
ohranalle, että Jamo Pennanen
juUstaa kommunistisia aatteita. Hän
on tehnjt ilmiantoja myösldn näyt­telijä
JEili Tompurfeta ja monista
•.muista. ' '
Kaikessa alastomuudessaan tämä
töhertäjä paljastui sodan aikana 1941
—44, Jolloin hän toimi Suomen Yleis­radiossa
sotapropagandistina: ja, tun­nettiin
Jahvetti-nimellään. Hän j u -
listi, että sota/:pian päättyy eivätkä
saksalaiset liittolaiset Jätä suomalai­sia
hätään. Syksyllä 1942 tämä taan­tumuksen
äänitorvi patisteli subma-laisia
sotamiehiä: sen asemasta, että
'Sotilaat levittelevät -kakenlaisia va-hir.
f;ollisia huhuja saksalaisten käyt-täj-
tymtsestä, Suomessa, heidän p i -
tä4si ylpeillä siitä, että suomalaiset
naiset ovat ansairtneetiyhrerlniiljäl-den
soturien huomion.
Faslstijoukkojen kärsittyä tappion
StttHngradlssa Jahvetti Gobbelsin esl-metl&
iä seuraten päästeli luikiu-ia,
että saksalaiset suunnitelmallisesti
"oikaisavat idntamalinjaansa". Mut­ta
kun saksalaisille kävi aivan huo­nosti,
alkoi hän toistella silloisen pre­sidentti
Rytin sanoja: ^uomi käy a i ­van
itsenäisesti sotaa eikä sillä ole
minkäänlaista liittoa Saksan kanssa.
Kun sitten oikeistososialidemok-raattien
tannerilaisen koplakuiman
oli sodanjälkeisissä oloissa vaHttaya
äänitorvi, laskiettlin JahvetiUe suu­reksi
ansioksi hänen .palveluksensa
taanitumUlQselUsUle. Sekaista ääni­torvea,
joka olisi koiran uskolisuudel-la
pystynyt parjaamaan demokraat­tista
liikettä .omassa «maassaan jä
muualla sekä, ylistämään sotarikol­listen
"ansioita", ei oUut niinkään
helppo löytää.
samat, mutta toimintatavat erilaiset"
Orttan timnettua,^et^ iSuomen sQsi'
aHdemckraatttnen jhiolue pääsi sodan
aikana fayvih pian'.Hitlerin suosioon
Ja sai häjKn £iunai^ksehsa Jt^kisäle
toimimuäleen. , Hmä työväenpsmhi-ed£
si its^än nimittävä puolue on l y ­hyessä
ajassa valtaanpääsynsä Jäl­keen
ehtinyt xut^casti asentamaan
työläisten palkkoja, -nostamaan elin-tazpeiden
-hmtoja ja yiKäaia iselkä v a ­pauttamaan
fiotarfkf^liset.
irain ollen Siiomen'S(Bla3l(femöa-raatin
lukijat saavat joka päivä an­noksen
"sukkeluuksia", Joti:a ori a i ­komaan
keitetty kokoon Gobbelsin
keittiössä^ mutta .Joiituneet ätten va­rastoon
ja vasta nyt vedetty sieltä
jälleen esille. Ihmisen hidasta myr-kyitämistä
varten itarköitetun um­mehtuneen
ruoan tonkiminen on ^Q>ä-miellyttävää
hommaa. Tannerin seu­raaja
Jahvetin kirjoittelu on juuri
tällaista mädännyttä tavaraa, Jcsta
leviää kauhea Jemu.
Täsaä sanomaiehtiqcelcripelle ftur-vautuu
ala-arvolaiin sukkeluuksiin
Suomen kommunistiseh puolueen ja
Suomen kansan demokraattisen liitoa
sanomalehd^tä puhuea^an. Hänen
isäntänsä ovat joutuneet ^iihdyksiin
sen jphdosta, tam näidm '('Suomen
taantmniäisenisia paljastavien sano­malehtien
vaikutus jatkuvasti I&ään-
.fcyy..
'ICommunismi on anarkiaa. Kcm-munistit
tahtovat hbrttää kalkM itoi-
Binajattelevat", - ^ J a h v e t t i kirkuu.
Hänen harjoittamana parjaus ei
loisita erikoisuudellaan. Hän nimit­telee
demokraattisen liikkeen Johta­jia
-Tshekan kätyreiksi". >Hän e l sie­kaile
keksiessään mitä mahdottomim-pia
juttuja demokraattisen liikkeen
Johtajista.
Tämän vuoden keväällä Suomen
demokraat^tiset toimihenkilöt lausui­vat
epäilyksensä sen johdosta, että
tokkopa "siviili"-^teld€n rakentaminen
itäisillä rajoilla ja Suomen pohjoiso­sissa
on tarkoituksenmukaista, jah­vetti
vastasi tähän toukokuun 6 päi­vänä
haiikkumaryöpyllä todistellen,
että nämä tiet ovat Suomen itärajoil­la
tarpeeUlsia siksi, ettei siellä olisi
autiota. Tämän jälkeen lehdet k l r -
jolftivat, että Suomen autoMubl jär­jestää
turisteille automatkoja pohjois­suomen
teillä, j a tällöin on mukana
myöskin länsimaalaisia "vieraitta".
Jahvetti riemuitsi.
Suomen aufcokli*i ei ole suinSaäh
ensimmäinen, joka tällaisia matkoja
järjestää. MiUstammehan, miten
pohjoIs-Suomen tiet vetivät -^öcoi-,
tiaan puoleensa Adolf HitleriniSähet-tämlä
''matkailijoita''. Myö^n ke­väällä
1941 Siiomen-eräät piirit huo­lehtivat
siitä, ettei itäisillä, rajoilla
olisi ollut autiota. Muistanee-hy­vin,
missä "-taloudellisissa" ja "sivis-tykisellisissä!!
ttarkoituksissa eräiden
maideh "turistit" • ajelivat pohjois­suomen
metsäteillä. ' '
Tled^nme myöi^in sen, että Suo­men
muiden sotarikollisten jälkeen
myöskin eräs pääxlkollislsta,. Ryti, on
päästetty pois vankilasta. Jahvetti
puhuu tästä Suomen Sosialidemok­raatin
palstoilla parhaana humaani­suuden
ilmauksena. Unohtaen kui­tenkin
samassa koko humaanisuuden
Jahvet^ti lavertelee: ensinnäkin Ryti
koslovakian korkeakouluissa vallitse-;
vaa järjestystä. agUä tsherkit ja äo-,
vajsit 9vat loukanneet <Su<mien hetzia
:^^vettia? Suomen /töantiimuksen
palkkaama töhertäjä cn kiihtynyt
^ Johdosta, että tshekkiläiset Ja
sloväkialatset ylioj^ilaat valmistelle­vat
väitöskirjoja sellaisista aiheista
kUin "RanhantaisteUi yhdes^ Neu­vostoliiton
^kanssa". Suomen taan­tumuksen
äänitorvi on joutunut v i ­han
vinanoliito: Kuinka, 4 ^
han puolesta Ja .vieläjtä,yM€si^.^ra^
vcstoliiton kanssa! ^
Meitä neuvostökirjailij<^ta J a .-sa-nomalehtimiehä
kiinnostavat :arau-bantyön
aiheet. MeilSä ei sentään
rakenneta tehtaita, kouliya ja muse­olta,
sähköasemia j a uusia kyliä,sen
vuokd, että ne jälleen sodan palossa
tuhottaisiin. Me emme voi eikä
meillä ole oikeutta cllaAäUnpltämät-tömiä
silloin, kun Suomessa - voimis­tuu
Gobbelsin propagandan löyhkää­vä
haju; ja kun meidän läheisyydes­sämme
avoimesti lietsotaan uutta so-
OSALLISTUU 50 K3L HIIHTOON
Heinäveteläinen jnetsätetoikbo Fekfaa
Kuvaja on 29-vubtias hiihtömies, joka
on,-Siiemen riieljä&-edustaja: Lake;Pla-eidin
50 km. maäihnaBmestaniushiih-dossa
helmjk. aikapäivinä. Pekka on
ednstanut Jämsänkosken Hveksen vä­rejä
lokoisissa huomattavissa kilpai­luissa.
on menetellyt siten kuin hänen on
pitänytkin menetellä ja toisekseen ne
lait, joiden mukaan sotarikollisia oh
tuomittu, eivät ole muka päteviä ja
että oikeudenkäynti sotarikollisia
vastaan on muka laitonta. Suurim­pana
valttina hän tällöin esittää sen,
että onhan eräät Nymbergissäkin
Rengin nöyryydellä Jahvetti seuraa
isäntiensä tahtoa. Sanotaan olevan
sellaisia, "mestaredta", jotka pj-styvät
puoli ituntia yhtämittaa syytämään
suustaan imtildEumasanoja ja aina
vain uusda. Jahvetti on haiikkunut
vuosikaupalla, ja toistot ovat luon'
nöUisestlkin olleet kiertämättöntiä.
Kullcurlt, 'mtuhamlehet ja katicen-kar\'
aiset jnuut rikolliset ihailevat
hänen haiädciunistaitoaan. He sano­vat:
"Hän ön tosiaankin oma mies."
Jaihvetm 'hauktannlnen -oxricin itar-koitettu
emienkaflskea tällaisille " l u ­kijoille".
Mutta ei pidä unohtaa, et­tä
juiiri tällaisesta pohjasakasta 30-
lUvUUa pantiin kasaan lapualaisjouk-kio(
t, jctka tuhohyönteisten tavoin
lensivät kautta maan. rankaisematta
mTiihaten ihmisiä, polttaen 'työväen­taloja
ja rikkoen työväen kirjapaino­ja.;
-
Ei ole mikään sattuma, että Jah­vetti
työätentelee juuri sosialidemok­raattisessa
lehdessä. Onhan sosdem-puolueen
johtaja Tanner aikoinaan
julistanut: "IKLn Ja sosialldemolk-raattlsen
puolueen päämäärät ovat
tuomitut saksalaiset sotarikolliset v a ­pautettu.
Jotkut voivat kysyä, että mitä teke­mistä
meillä neuvostoihmisillä on
Jonkun panettelija jahvethi kanssa?
Kirjoitamme tästä sen vuoksi, koska
hänen töhertelyjään julkaistaan Suo­men
halliti^uolueen pää-äänenkan-nattajassa,
joka' on tarjonnut pals­tansa
Neuvostoliittoa vastaan harjoi­tetun
Rytin sotapolitiikan puolusta­miselle.
,. •
Herra Jahvetti, J<&a -ityöslkentäee
lehdessä, jonka nimeen fcuifluu "de-mokratla"-
sanja, oh levoton sitoi, eittä
maailmassa on demokraattisia maita;
jotka menes^^vät hyVin. Jahvetti on
joku aika sitten sadatellut. Tshek-
CSJ;tt toimeenpaneva komitea on
ilmoittanut tammik. 10. päivätyssä ja
osastoille lähetetyssä kiertokirjees­sään,
että siltä voidaan nyt vuokrata
Suomi-PIImhi valmistama äänielokuva
"Pimeänphrtin häyitysV, joka oni3;400
Jalan eUIgmmehen standard '^rselin"'
pttiiinenr- siis katoillan näytelmä.
Tämä filmi perustuu samannimiseen
Maila (Talvion kirjoittamaan romaa­niin.
Filmlkäsikirjoituksen on laati­nut
Toini Aaltonen. Kaikkien asian­tuntijain
lausuntojen, mukaan on " P i ­meänpirtin
hävitys" yksi Suomi-rPil-min
parhaista ituotteista, n i i n sisäl­tönsä
puolesta kuin teknilliseatikin,
sanotaan kiertokirjeessä. ;
Tämä iilmi on Ontarion sensuurin
hyväksymä ja .voidaan siis esteettä
esittää missä tahansa Ontariosisa. Jos
muissa maakunnissa toimivat osastot
haliw-vat sen esitettäväkseen, oh n i i ­den
hankittava lupa sen esittämiseen
maakuntansa filmisensuurilautakunr
naita. -
Kaikista filmiesityksien ovirahoista
on maksettava Ontarion maakunnalle
20 prosentiri suuruinen sairaala vero.
Siitä syystä on filmiä tilattaessa i l - ,
inoitettavä mahdollisimman. tarkoin
filmin esitysaika ja-paikka.
Muista :filmin vuokraamista Ja esit­tämistä
koskevista asioista on kirjees­sä
ylcsitylskohtainen selostus. Kuten
aluissa mainittiin, ön asiaa koskeva
kiertokirje lähetetty kaikille CSJrn
osastoille.
Starin vuasikokoUs
pidetään tk. 22 pnä
st. Cathätfnes. — Hyvin yle'stä on
on järjestötoiminnoissa, että tämä e n ­simmäinen
fcmikausivucdessa ön vuo
sikokouksien aika sillä alkavalle vuo­delle
pitää Saada toimitsijat. Paikal­linen
V . - ja u.-seura Star myöskin
päätti pitää vuosikokouksensa tk. 22
p.klo 2 ip.,silssuntiuntai-iltapälvällä.
Kokous pidetään J . Terholla. 8 McDo­nald
St. Kaikkia seuran jäseniä ke-hoitetaan
pitämään mielessään tämä
tärkeä kokous ja saapukaa valitse­maan
paras mahdollinen toimitsUa-voima
alkavalle vuodelle. Jäseneksi a i ­kovat
ovat myös tervetulleita kokouk­seen.
Esillä 9n:hyvin tärkeät asiat
esim. voimisteluohjaajakurssit ym.
Erikoisen tärkeää, oh nuorille seuran
tytöille ja pojille saapua kokoukseen
kuulemaan ja päättämään lopullisesti
kurssi ky^yniyksestä.
Siis kokoukseissa tavataan! H.
fioiltaa Ja öljyä
Calgary. — Täällä ilmöftetaan, että
Ontariossa toimiva kultakaivantoyh-tiö
poine 'Mines on sijoittanut noin
kjrminen«i miljoonaa dollaria =Redwa-teralueen
öljymaihin, joista toivotaan
saatavan-nmsaat voitot.
— Mxmli on aasioriin ja hevosen-tamman
sekasikiö.
tanssH tk. 21 p.
.Boiind Lake..*— Ettäkö mitkä paar-tit
ne^itten ovat? . Ne ovat läksiäiset
tov. K. Salolle^ joka on ollut,täällä
Round Laken perukalla ihan siitä
saaklta kun. tämän mSldän.Eciioh syn-tymäpaartit
pidettiin. Hänelle on
varmasti,ikävä muuttaa pois paikka­kunniltamme
ja siksipä me, Echon jä­senet,
:päätimräekin, pitää hänelle oi­kein-
reilut .läksiäiset. ;Sehän onkin
meidän kunniavelkamme, sillä Kalle
on ollut mukana kaikessa toiminnassa,
on aina ollut valmis ojentamaan aut­tavan
kätsnsä tämän meidän seuram­me
toimintahuoneen rakentamisessa
ym. toiminnassa. Kaikesta tästä ha­luammekin
lausua Kallelle kauniit kii-toksat.
Toivottavasti silloin bn-kauhis
ilma. että jokainen voi saapua näke­mään
ja nauttimaan. Voin tässä huo­mauttaa,
että tämä tilaisuus on oikein
mielenkiintoinen, etupäässä kalastajil­le
ja hevosmiehille, sillä sinne Järjes­tetään
talvikalastusta ja varmaan ka­lat
syövät tähän aikaan kuukaudesta.
Myös hevoskilpailuun voi osallistua
jokainen^ eikä myöskään katsota sään­töjen
rikkojaksi sitä vaikka jcsicus he­vonen
laukankin ottaa. Jokaisella
Echon jäsenellä ön tähän tilaisuuteen
vapaa sisäänpääsy ja vielä jokainen
jäsen voi tuoda ystävänkin mukanaan.
Kaiken muim. lystin Usäksi saa jokai­nen
tanssia varmasti ihan tarpeek­seen..
Ravintolakomitea pitää huolen
kahvi- ym, tarjoilusta. Tästä siis huo­maa,
että koko tilaisuus.on järjestetty
ensiluokkaisesti. Luultavasti ei meistä
kukaan sivuuta tätä hauskan hauskaa
tilaisuutta. : '
Jokainen siis Echon toiniintahup-neelle
lauantaina, tk. 21 p:nä klo 8 ip.
— Geo. .
•mi:
HDinJIpHlNTAIlIlNEK P i i r r -
Huumorintajaa ei qls kaikui
tu. Eräätiovat-siitä 100rprosenttr.„_
vjiipaita...Kalkki leikinlaskuyritö
kin raivcstuttavat'heitä kuin
punatnen-vaate--Yleisin on
tajuttomuus diktaattorien jou_
he; ovat kaikki sjliaisia. Seuraat^,
prosenttimäärässä ovat papit.
iuitenkin kerran huumorintami
paj^i, ja.ijyt keriämme hänestä.
Hänen:nimensäoU Abraham, i
toimi hovisaarnaajana Wienissä 15
luvun lopussa ja ITOO-iuvun .alji
aikana* 'Jcdlcäh .Itävallan pääkauD
gissä raivosi ruttotauti, _
olivat siellä leiriytyneinä j a muit
-vastoinkäymisiä sillä oli kestettäTil
nään. Tämä laajalti tunnettu saaJ
naaja ei liioin suvilöinyt sanojaan,
niinpä kerran hän saarnassaan
ankarasti .silloin muodissa olleita.;
tsn avorintapukuja vastaan: "Nai;
Jotka sillä - tavoin paljastavat i .
«i^ät ole: edes: sen »arvoisia, että.
viitsisi J^ylkeä kasvoille."
Lausunto ^kantautui keis
Jtorviin, javkiin tämä itse oli. avi
tamupdin innokas jsannattaja,
iiän /Abrahainille .terveiset, että ^
tämä -ei pemuta ^sanojaan, häaeäj]
piankin tulee entinen hm-isaMnai-j
ja. — "No, kyllä minä peniutaa'
mutisi Abraham, ja seuraavana £i]3i!|
nuntaina^häntledpitti saarnatuolista:
"Ä^ettäin tuiin:niinä: sanoneeksi, et­tä
-naiset, jotka sälä • tavoin paljasts.
vat itsensä, -eivät ole -edes kasvoili alk
sylkemisen arvoisia. Nämä sanarami.
nä täten juhlalliÄEsti peruutan ja R.
litän:iheovat-6en arvoisia.'
^ONNETTCMHUDSIEITULE YKSK
Sananlaskun sisällön havaitsi aln^
ien ja tai
CuitenläE
jtäparec
itus ei oi
Jugosla
hjt välke
rikatar^Isabel Shaffer, kun hänet rä- | cdan alk
tiin sairaalaan mtirtunein käsivasiii I
Röntgentutkimusta suoritettaessa hi: i ä, raska
putosi leikkauspöydältä ja toinen jal-1 Jäidenkii
ka katkesi. Nyt-hän vaatii sairaalaiti
25,000 dollarin korvausta menetet}äti
työajasta.
VAROVAISUUS TARPEEN
Äkkiä rikastunut halusi ostaa kai­kenlaista.
Hän meni musiikkikauii.
paan ja halusi kaikkein kalleimms]
viulun. - Kysymykseen tuli
Stradivarius viulun. Kauppias halis
myydä viulimjä siitä ssrystä sanoi, tt-tä
viijlu on tehty 1730.
"Mutta sanokaa minulle", sanoi 'a-kemies,
"onko sama liike vielä toima
nässa?"
" E i ole", sanoi kauppias, hamaiaj
tyksissään.
"Siitä syystä «n osta tätä, silla ms
tä minä - voisin ostaa varaosia
Viisi jtniljoonaa
Italian i^öläistä
tervehti Stalinia
Rooma. — Italian Yleinen Tjoväeii
liitto, jossa-.on viisi miljoonaa jasei
tä. lähetti Neuvostoliittoon paamuus
teri Stalinille tervehdyksen.
."Liittyessään toisim maailman tyo
Iäisiin terv^dyksessä". sanotitun It*
lian Yleisen Työväenliiton lahetta
mässä^hkösanomassa, "meidän In
tonime uudelleen lupaa, etta Itala
jPraha. — Johtaja Holger Hjelm
tuomittiin jouluk.. S8 p:nä kolmeksi
vuodeksi kuritushuoneeseen sen joh­dosta,
että hän oli yrittänyt; auttaa
Tshekkcslovakian kansalaisia poistu­maan
maasta ja salakuljettanut teh-daslaittvta.
Hänet tuomittiin edelleen jnaksa-maan
sakkoa 10,000 Tshekkoslova­kian
kruimua ja hänen omaisuutensa
TshekkpsIova'iiassa .takavarikoidaan.
Hänen autonsa, joka on rekisteröity
Ruotsissa, on jo takävza-ikoitu."
Sen jälkeen kun Hjelm qn kärsinyt
rangaistuksensa, karkoitetaah hänet
Tshekkoslovakiasta. -Hjelm oli ruot­salaisen
vientUiikkeen osakkaana
ryhtynyt neuvotteluihin tshekkoslova­kialaisten
kprutavarat.ehtaan kanssa
ja oli tarkoituksena viedä Iliaasta teh­taan
tuotteita laittomalla tavalla.
Hjelm sai näiltä tehtailijoilta erilai­sia
koneenosia jä noin 50 kiloa ho­peaa,
jonka erän häh osittain sala­kuljetti
^Ructsiin aiitoKaan. Hän
• työläiset ilupaavat taistella sotaa vas
taan ja kaikkien niiden ihmisten TJ-paxiden
puolesta,, jotka vielä eJärs
kapitalistisen sorron alaisuudessa-'
osallistui myös laittomiin valuTitti
kauppoihin. Kän myi yhdessä eraa: ^ ijnmän
arsinyt,
\ ihreja o]
ukkeen
Prahasta kotoisin olevan hovimest»
rin:kahssa useita satoja Tfhdysvaltas
dollareita mustaan pörssiin.
Yhdessä Hjehnin Prahaan perustsj |o7anovii
man- konttorin päällikön, ins. Fm -A, ^saanien
•oin kanssa hän oli valmistellut tsh* "^j odan aj
koslovakialaisen. tehtailijan , Pitaä ^ sikunna;
,<ti,>rtma<ii<> Hän toimi
CSA;
koise
iug<
:oi<
ais
Sodan
allinen 1
ivjarmaa, '
oka luon
esta on-läivät
ov
ikennuk
iiiitä kip
anoen t;
monomp:
Calvoksel
imerlkka
»man kä
näärin ^
äntoaloj;
Tllante
•aittavlss
läätöslai)
ralltlikar
lessaan.
;aattanu
oslaviac
' imatta s
iteltiin 1
•aatlyat
aarnista.
Tällöin
aan ns.
lanottuui
Inikään ]
:oiis, vaa
loima 01
Iita oU
ueessa. •
inä toin
:ovic, joi
itsemisei
Lskolllset
essa hy
luolueoh
Suorasi
o, jollaij
häi
väUttajä4#tkaffiaa
-nssa. Ne
pakoa ulkomaille,
leen Pitasta j a tämän kahden velje[
välisen kirjeenvaihdon
Kaildden syytettyjen syyllisyys TOH
tiin näyttää toteen.- ii
Muista .^TTtetyistä hopeatehtaii]|| '"^«i ^
Suchomei tuomittito 2 vyvuOdtfe,' |eeUIsyy<
ja ins. Pranc 2 vuodeksi kuritush^-ö ^|
neeseen., Muiden syytettyjen kan||
tushuonerangaistukset vaihtelivat | j ,
kuukaudesta :'2 vuoteen. , Ruotsin 'n : |'
hetystön taholta ei haluttu laii-^f' ,
J .
asiasta mitään. Hjelm lienee päS'
tänyt valittaa tuomiosta.
sotaa vältetä.
Jos jänkkiupseerit uskovat toisin,
miksi he'sitten vieläkin vastustavat
atomipommien pannaan julistamista.
—The Ukrainian Canadian.
Hajoita ja hallitse on porvariston mieliohjdma ja siksi tällaisissa
tapauksissa ty-öväeu unioita ''opetetaaai" yksi kerrallaan. Selvää
myös on, että herrat Green ja Murray tietävät vallan hyvin mistä on
hiilikaivostyöläisten lakossa kysymj-s, mutta suurina opportunisteina
J a suurpääoman palkkarerfceinä he eivät ole tähän päivään mennessä
nostaneet edes sormeaan hiilenkaivaiain oikeutetun taistelun puolesta.
Neerokin sortti viulua kun Rooma paloi!
Saimme jälleen "Suomen Sillan" vU-melsen
ntuneron. Tämä lehti kustan­netaan
Suomi-Seuran toimesta Hel­singissä.
Sen tarkoituksena selite­tään
olevan hyvien suhteiden edistä­minen
ulkosuomalaisten välillä. Siitä
syystä olemme klimiostuneet sanot­tuun
lehteen. Olemmehan me ulko­suomalaisia.
Meidän mielestämme, ellemme ole
väärässä. Suomen virallinen ulkopoli­tiikka
pitäisi olla ystävällinen Neu-
<S>vostoliitolle. Tällä mieleUä tutkimme
myöskin "Suomen Sillan" sisältöä.
Niinpä luemme otsikosta "Ylpeä suo­malaisesta
syntyperästään". Kirjoitus
on kuvalla varustettu ja kaikinpuolin
korostettu. Kuvassa sanotaan: ''Ame­rikansuomalainen
kersantti Melvin W.
Kallunki Hietaniemen sankarihaudal­la
Helsingissä."
Kysymyksessä on amerikansuoma­laisen
kersantti Kallunkin käynti
Suomessa. Hyvta ymmärtää sen. että
tämä kersantti käy Supmessa. van-,
hempiensa syntymämaassa, mutta on
vaikea käsittää, sitä, että hiän on
"sankarihaudalla", sillä olihan Suomi
Amerikan vihollinen. Kirjoittaja
Veikko Hintikan^^ mielestä oli tämä
amerikansuomalainen tosiaankin
"sankarihaudalla" Ja sitä ml^pidettä
oli varmaankin Suomen valtion kiis-.
tannuksella toimivan Suomi-Seuran
sihteeri tri Rafael Engelberg, joka
kbrjoituksen julkalsL Kirjoituksessa
sanotaan mm. seuraavaa: .
"Kersantti Kalluiiki kertoi tavan­neensa
Baijerissa useita entisiä alppi-
Jääkäreitä, Jotka sodan aikana olivat
saksalaisten joukkojen mukana Suo­messa;
Pairi pojista oli ollut hänen
vanhempiensa s y n t y mäseudullakin.
Kuusamossa, Jonka asukkaita ja luon­toa
he olivat kilvan kehuneet. 'Saat
olla ylpeä, että olet syntynyt suoma­laisista
vanhemmista', oli eräs entinen
alppljääkäri sanonut. Suomea ja suo­malaisia
olivat ent. alppijääkärit ylis­täneet
jo ennenkuin tiesivät kersantti
Kallimkin olevan syntyperältään suo-noalaisen.
"Varsinkin Suomen siisteyttä he oli­vat
ihailleet ja ovatpa eräät Baijerin
pojat rakentaneet suomalaisen sau­nankin,
siihen Suomessa ihastuttiiaan
• tr •
Me emme tiedä miten kuusamolai­set
tyljkäävät Baijerin natseista. Me
tiedämme -kuitenkin, että saksalaiset
ihastujat hävittivät Kuusamon perin­pohjin.
Me olemme myöskin kuulleet
monta kertaa kuixika Suomi-Seura on
pyytänyt apua saksalaisten tuhoaman
pohjois-Submen puolesta". Nyt , se
kuitenkin jidkaisee saksalaisia natse­ja
ylistävän icirjöituksen. " ^ ' '
Entä "sankarihaudat" ? Amerikka­laisethan
tappelivat vihollisiaan vas­taan/
joita myöskin suomalaiset olivat
vaikka eivät virallisesti. Jos niin to­della
on. että kersantti Kiallonki 'kun­nioitti
suomalaista "sankarihautaa",
min 'hän amerikkalaisena sotilaana
teki .pahan erehdyksen. rHän oliniai
douisesti tietämätön. Mutta Suone
Siltä ei ole tietämätön julkaistessai||
tämän kirjoituksen.
Kuten huomaatte, sanotaan,
kersantti m i l u n k i on ylpeä suomako
sesta syntyperästään. Meistä kuita
kin tuntuu, että tällä tavalla y
syntyperästään ei ole kaikkein
tapa. Kirjoituksessa sanotaan ffl!
kin, että kersantti Kallunki oli
J . W. Snejlmannin muistopatsaan
tiedustellut kenen muistopatsas se
Snellman oli suomalainen valw
mies, joka unehnoi itsenäisestä
mesta, joka'voisi itse päättää o
kohtalostaan. Se on toteutunut
siksi, että Neuvostoliitto antoi itseis-syyden
Suomelle.
MahdollisesU kersantti iKallunb
tietänyt sitä. Eikä, hän mahdol
tietänyt myöskään sitä. että Su
taantumushallitukset ovat jati
järjestänyt sotaretkiä Neuvost
vastaan Suur-rSuomen haaveissa.
Tämä kyseellinen kirjoitus on
9soituksena. kumka Suomcö k ^
veronmaksajien kustannuksella t^
dään neuvostovastaista proi
— Uoti
m 'ääräksi.
"^i ittää ill
}mnan ti
urhatti
;tett
iUa oli 60,000
VankUi
ikkeen
ivisesti
tekevie
Jan. -v
tolaisist
in kesk
Iloihin,
Kun k
lUut apu
hä pare
ä on pe'
osialism
äy selv
Itä naa
emokrai
I oettekn ^ e n
^ eastija 8 3sten ii
ääntym
I itekevie