1949-02-01-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ ' VafMus on ainoa suomenkielinen Iditi Canadassa joka johdonmu-i^ vri» ' kalaiesti ja jatkuvasti yastusti margarinin valmistami^iellon poistamista. :'K^^s^[V^ ei ollut lainkaan siltä, "onko margariini kuin voi"^ vaan siitä, «ttä onko margariinin i valmistaminen tarpeellista sellaisessa maassa kuin Canada ja miten sen valiitfstaminen vaikuttaa Canadan famiarethin. Vapaus omaksui sen lutim^n; että Canadassa voidaan tuottaa/jos hallitus tukee maitofarma' . Rita, riittävästi oikeata voita — j a että tähän oHsi pyrittävä, sillä ainakin toistaisefesi margariinin valmistaminen vaikuttaa epäedullisesti Canadan laflnareihin siitä syystä, että huomattava määrä margariinin valmista-inlsessa tarvittavista raaka-aineista tuotetaan Yhd>'Svalloista, Ifun ny^ ja siten saatu Canadan farmarien asema ^ aiibfJk^ epäedullisemmaksi, niin kysymys on siitä, että nutä plläisi tässä muuttuneessa tilanteessa tehdä? Härkäpäisen ja tuloksettoman of^x»^ korjaamaan, mikä 'koijattävissa on ja järjestämään asiat siten, että Canadan farmarit voisi- Vla^ tuottaa kaiklu margarilniteolilsuutemme raaka-aineet. Jämä ei tie-usnl^ an auttaisi roaitofarmarien asiaa, mutta faranarlen yhteisten etujen louDiialta katsoen nämä menetetyt markkinamahdollisuudet voidaan voittaa takaisin, jos käsitetään mistä on kysymys ja ryhdytään sopivilla |»H(onia kasvattamaan näitä raaka-aineiu. Tämän kysymyksen valai- Jsi^xtSat^ jidkaisemme oheellisena lyhennettynä Canadian Food Indust- ^ ; ' r i e s in julkaisun artikkelia ' - i W i U ennen Tanskalais-preussi- ItistI Mtaa tanskalainen kemJ^U 'Me- : :'ief'ifouries -QriMccnteU ketuttä&kseen ffUoiM ollsl voin kaltaista ke- «Ukaaiteltfr Ja (yysUllMltA rakenteel- «Mi^ Napoleon III oli luvannut pal-läi^ OQ ittsviute. mikft olisi yht& mau- I t u t i , ravfntopltolsta Ja pysyväistä iMilii <voi. V. inro Mege MourU sai " III..-. »e tm. ^ •itif.t.i.f -#Ikliuion oleomargarlinin eli keinp- "'f.C '"'^«in ia*»lna«erti. Jö vuonna i87{> mm ..•.••i,y:*'i>**-»* Vidmtotettttn (deonia^^^ yli 300 <anAla p l i v i s d jlcslnomaan ParisUsa. AftQperiUnen valmiätamistapa oU «e, e t t i MavaahHhanltiÄ kuumennet-: ' ' tUn ttöto 115 » Umpötuaan yhdessä TjMen, potflBka-hiUihapon Ja tuoreen, pkMtdhm laoqiMuu mahehikun kidu- :^XItsä lpijumij|Ud«Mi« aull Ja eriuml ää^MMn inafaaata ^ p s l i n l (mahalaukun aula^nnte) ja erosi eläinkudok-xasvMta^ iniki otettiin sitten pois #|U»43rt«»to -hitaaau jotta- o » ^^"S^^^^^ •.:-ytcTiiinat» kJikruaatbaanuiiaoovlttbuiul.. Kristalli- "^^^^^ erotettiin oleoöUystä flittilis j^^^^ vitoieksimftiniti^ keinovolman valmlstamiseiMk ttUyft pAntiin noin 10 paunaa, lisättiin 4 paunaa maitoa^ S l U ^ vettä J a ^älMto. värlalne^^ i^ifatl seoksesta kirnuttiin oieoniiff'. gariinl \ . ? «almistettu aine. kun se p«a-Ä flil ital-taista, SS) maistui voilta Ja kim siitä lioistettiin Uikakpsteus. se säilyi paljon kau«damanjc^ VpL, AinA siitit alkaen oieoöljy, mikä on prosessoitua raavaantalia, on vienyt tärkeätä osaa margariinin valmistamisessa. vuodesta 1871 alkaen on smargarii-nln valmistaminen Jatkuvasti edistynyt. Omkehitetty monenlaista öljyjil. On otettu käytäntöön uudenaikaisia koneita Ja menettelymuotoja. 'Rasvaa ei enää sulateta keinotekoisesti. Voin maku lisätään käsittelemällä m^toa sopivalla tavalla "lactlc" hapolla tai UsäämäUä keinotekoista voin makuainetta. Yhden ainoan rasvan — oleoöljyn — asemesta nyt käytetään eläin- Ja kasvirasvoja. Jo v. tl920 Clayton luetteli 33 rasva- Ja Öljylajia mitä oli käytetty margariinin, valmistamisessa. Öljyjen Ja' rasvojen vetykäsittelyn tekniikan kehittäminen, maidosta Ja muista vähem-mänmerkityksellisistä aineista valmistettavan maitomaisen aineen valmis-tamism oppiminen Ja keinotekoinen Jäähdytys ovat niitä kehitysvaiheita ;\'.Vl<-,<-»- . ••• Suomen lähetystön osoite on: LEGATION OF FINLAND CHATEAU LAURIEH ptbnni ^ pntarlp Joiden perusteella nykyinen marga-rliniteoUisuus kehittyi. 31 vuoden aikana v. 1917-1948 tapahtui mericitsevä muutos jnargarii-nin valmtetamlseMa käytettävän erinäisten, rasvamäärien suhteen — tosiasia mikä viittaa siihen, ettil saatavissa olevien rasvojen määrä on vaikuttanut siihen, mitä rasvoja käytetään, pieoöljy oU V. 1917 Yhdys-vaUoi< o> pjääalne«pEia margariiiiin>valr mistamlsessa, mutta yuonna lfli42 käy-tetUin kuusi kertaa enemmän eolja-j> apuöljyä Ja kahdeksan kertaa enemmän puuvillaslemenöljyä. Kookos-pähkinäöljyä. käytettUn ' enemmän vu(wlna 1920-30^ mutta v.l942 «itä käytettihi vain 1 prosentti. 1030-luvulla 3ritannia Ja Saksa käytUvät vissillä tavalla kuivattua valaan öljyä pääasiailislmpana raalca-alneena maigariinln valmlstamiees^. Mutta sodan «ikana Saksa sai 96 praH> sentti kaikesta syötäv^totä rasvastaan "rape8eed''nimlBen rUtkantohon siemenistä vaindstettayasta öljystä. E n simmäisen seitsemän kuukauden a i kana V. 1948 Yhdysvaltain margariiniteollisuus käytti noin 233.000.000 paunaa pimvilanidiin]|rnäljyft |ä noin 133,- 000,000 paunaa soijapavtinsiemenöl- ; Kokp-tai kuorittua nialtoa voidaan käyttää tuotanhoi»abi8uh antamiseksi. Visseissä olosxihteissa Jotlcut tuottajat käyttävät maltopulveria Ja vettä. aCaidoh käsittielyä varten varataan erillinen huone Ja erikoisesti kiinnitetään huomiota pxihtauteen' sekä steriliseeraukseen. Tosiasiassa sterlii-seeraus isuorltetäan miltei yhtä laajassa mittakaavassa kuin nylcyalkai-sessa saiira&lassa. (Margariini, kuten voikin, on subjat-tava haihtumista vastaan, mikä vaikuttaa sen makuun. Esim. soijapapu-öljystä Ja muusta kasviöljyllä valmistetulla margariinilla on taipumusta maun muuttumiseen. Maun muuttu-mtsen suhteen suoritetaan nyt laaja-kantol^ tutkimuksia. Saksalainen rapeseed-öljystä valmistettu margarli-nrosolttauUii hyvin säilyväksi — kuudesta kahdeksaan viikkoon — elki siihen tullut «ällä ajalla maku Ja muita muutoksia. Margariinissa on tavallisesti 80 pros. rasvaa, 16 pros. kosteuspitoisuutta. 1 pros. rasvatonta maltoainetta, 3 pros. suolaa Ja pieni määrä muita aineita. Sen kalori, eli lämpöyksikkoarvo on 3.200—3.300,paunaa kohti. Voiman lähteenä rasva on mainiota ravhitoa. Yleisesti myönnetään, että Jos margariiniin lisätään asian vaatimia rasvaan sulavia ^vitamiineja. Suitat^ för oonstmetioii any-wfaere in Canada, thi« tvo-bed-room bunn]ow strikes a modern note and äiould prove an f ttrac-tive bouae i a any subarbaa area. With fuU haaement, Hvinr room, kitcheo-dimng room, balhroom and a tötal of ax dothea and Storage dosets, it is complete in every way. Designed by M . G. DixpD, B.Ärcfa., M . R . A . I . C ., Ottawa, it aittwen tbe^living needs of the small family/ The vestibnle aflords proteetion and indudes spaee for hanpng coats. The hali gjves aeeciHi to the Uving room on the right and the Idtcfaf^ on the leit, , Of ample dxe, the living room features a flush fireplaee' trhich could be finisbed according to a yariety of styles to suit the öfvner's i n d i v i d i tjute. The kitcnen is we]| laid out and indudes a dining alcove whlen. is just the place for family meals. By providing anaeeess pand, the dining table oould be movea ftom Idteben to living room as reaoired. tMred; access to the l)asement and service entranee is pro-" vidied from the Idtchen. Tfie bedrobms are large, have cross ventilation and dotbes dosets of exceptional size. The master nsedroom lus double dosets. wldle a linen doset is loeated in the batbrooro. The Storage closet in, tite Uving room should prove yery useful.^a luindy place for aueh itema as the card tabte, games and vacuum deaner. The house should face sputh iss provision has been made by^ineans of ampte roof projeetion över the living room windowB to take advao-tage of solar heatiog in Winter and to provide shade from the direct sun in the summer. Ttie d^wiog8 show frame construction hut the dimensions are so arr;angc;4 that the house may be flnished in veneer or aolid masonry. The area of tfaia house for estimatitffc purposes is 807 square feet. TUB exterior dimeodons are 31 feet 4 inehes hy 24 feet 4 incbesandthe mininumxegtdredJot width is 40 feet, without drivewäy. Complete construction dr8wihg8 for this pian, known as pian 47-2, are avalfable from Central Mortgage and Housing Corporation at mlnimum eost. • 9' mi. Noin 20 vuotta sitten .syysporsaat eivät oUeet niin yleisiä kuin nykyään. Siitä ajasta lähtien tutkimus-työntekijät . pvat kyenneet osoitta- .maah, että kunnollisen ruokmnan Ja hoidoh avulla syysporsaat saadaan menestymään yhtähyvin kxiin kevät-. rPi^ÄMtkhl.;.^;.;, " , '! ; Hyvilbh saada siiat' jyrsimään' porsaansa syysktiuti puollyälissä. Varhain ponltut >lat pääsevät hyvään kasvurialk'uiih>iäiii&än s^^slcuukaUsina Ja ovat kyllin suuria siUoln Jsun kylmät ilmat tulevat, että voivat iteMttyi Ja kasvaa tyydyttävästi. Aikaiset syysporsaat viettävät paljon aikaa ruokakaukaion luona, kun taas niiden nuoremnnt sisaret Ja veljet ovat kylmänärkoja Ja viettävät suuren osan ajosta nurkassa pähhoihin peittyneinä. Hyvä sika on se, Joka kuluttaa paljon aikaa ruokakaukaion luona. kokemukset ovat osoittaneet, että syysporsaat kasvavat nopeasti Ja taloudellisesti paremmin kannattavasti yksinpä iWah maitoa tai heraa. Jos niiden ruoka-annokset sisäitävit riittävän määrän kaikenlaisia protelnia, vitamliheja Ja kivennäisaineita eli mineraaleja. Jauhettua maissia tai muu-tji viljaa, suolaa Jä gallona kummat-tua maltoa porsasta kohti päivässä muodostaa mitä parhaimman annoksen. Hyviä tuloksia saadaan myöskin silloin kua käytetään soljapapumil-lin Ja liha- tai kalajätteiden s;koi-tojen '•• I a i tusta maidon sijasta. margariinista saadaan täydellisesti sama ravintomäärä kuin voistakin. «ii; m,: i UUTUUS . . . IQrjallisuuden harrastajilla Sir9li4)pitt«ii flpjiilaskuiiiiM Jiiikiisii IMI Runsa^ kuvitus - 78 sivua Hinta $1.00 * . Skältäen oppilaskunnan Ja oipettajieh kynäntuotteita qpiston toiminnasta, pieniä kertomuksia, runoja Ja paidnoita. : Hinkukaa itaellenhe tämä ajankohtainen kirjanen. ' {••'•} f-^""^pilatkaa oeoittcella: • -^^v; Vajaus Publishmg Company Ltd. BSINXX SIOILLE Vihreä, lehtiheh. pellolla kuivattu alfaUa heinä tai apila varaa hyvälaatuista protelnia. kalsiumia Ja A Ja Ö. vitamiihieja. Kuivattu heinä •sisältää runsaasti A vltamineja, mutta vähän tai el ollenkaan D vitamiineja. AUalfa-helnä on yksi parhaita täyteruokia. mutta apllaheinä on hyvä .sijainen. Apila ei sisäliäniln paljon proteinia eikä kalsiuihia kuin alfalla. Lehdet, Jotka Varisevat apilasta ja alfaifasba ktin heiniä pudotetaan suovasta muodostavat hyvän lisäkkeen porsaiden ruokaan. Sbijapapuheinää voidaan käyttää sijaisena. Emäsioiile Ja porsaille voidaan an- Ui^ niiden itse haluama määrä hyvälaatuista heiQää asettamalla heinä seinässä oleviin häkkelhin. Mutta par rempi keino on jauhaa heinä pieneksi ja syöttää se muxm rehun mukana siUÖln kun sikoja lihotetaan Ja porsai-y ta l^ssxatetaan sisällä. Viljaa Ja kes-kitettjTjä sekoituksia tulee vahvistaa fXQ prosentilla Jauhettua heinää. KIVENNÄISAINEITA M SUOLOJA Annokset. Jotka sisältävät eläimistä lähtöisin olevia proteinirikkaita rehuja, kuten lihajätteitä, kalamiiliä. maidon sivutuotteita, ym. tavallisesti sisältävät riitä^^ti kalsiumia Ja fosforia. Toisaalta taas soijapapu-, nudssi- ja heinäannokset tarvitsevat ki\-enn^aineiden lisäämistä, sellaisia kuin Jauhettiiä höyiyytettyä lu\ijau-hoa ja decalslum i^hosiihate ainetta tai sitten vain ensinmainittua. Siat Uurvitsevat suolaa Ja sitä tulee «koittaa kuivaan rd^uun i)oin OA lamuui Jöiad^ sataa rehupauhaa kohti. Jodisu<^aätnil^ emä-si<^ e Ja porsaille imesoisaiikäna tar- Ruoka Ja suoja ovat eläimien en-sinuE^ iä tarpeita. Näitä saadakseen ne ryhmittyvät yhteen. Päinvastoin kuin ihminen he eivät myy,Ja osta, vaan antavat Ja ottavat jä^niiiUä on "osuuskauppoja", jotka toinäyat san-j8; en menestyksellisesti. ketut. Jänikset, afiiii^t. P4'''^<^> y^- eiäimet Jcäyitäivat näit4 rucd»pöytilL osuustoiminnallisella periastaäsu Ösa odottaa viioroaan toisten ^Ödessä. Satiia pitää paikkansa sliloiii.kun ne menevät Juomaan taj-iilmaan. Yksi kaiickein övelhhpia ruuansäi-lyttäjistä on amerikkalameii hllierL Sen ohella, että kerää ravhitoa varastoon itselleen, se samalla asentaa sitä säiliöön koko perhettä varten. Sen pesä tavallisesti sijaitsee luolansa. Jonka seinät on '^katettu pehmeällä ruoholla. Oleskeiukammlon vieressä on ruokasäillö. Jossa \isein on niinkin monta kum SO elävää^sammakkoa. . ,Chipmunk on toinen mielenkiintoinen Tuuansäilyttäjä Ja kerääjä. Sen pesä on maanalla, tavallisesti vanhan seinän, kiviaidan tai'puun alla. Sen ruokasäillö on kerrassaan ihmeelllneh. Chlpmunk on saituri. Joka kuljettaa säUiööcsä Jokaisen pähkinän, minläi se sattuu löytämään. Sen ruokalajit ovat loppumattomat. Erikoisesti se pitää tattarista, pecan-pähklnöistä Ja ruohonslemenlstä.^ Ruuan se kuljettaa kotiin leukapielissänsä olevissa pusseissa. Ne ovat ihan pullollaan Ja vielä sen lisäksi sillä on pähkinä suussa. Piikkisialla Ja muilla samaan luokkaan kuuhivilla ieläimlllä on ovela t a pa kerätä ruokaa poikasilleen. Ravis-tettuaan iparjat maahan pensaista ne kieriskelevät maassa Ja kiirehtivät siten kotiin piikit täynnä marjoja. Eräs rottalaji kerää talvikäyttöään varten heiniä sellaiset määrät, että joskus sen heinäkasa saattaa olla 6 ja 8 Jalkaa läpimitaten. Ne alottavat heinänkorjuunsa elokuun alkupuolella. Katkaistuaan heinän.'n6 huolellisesti levittävät sen kuivamaan ennenkuin kuljettavat "latoonsa". Nämä "ladot" tavallisesti sijaitsevat koloissa tai vuorenkolöissa. Oalifomian puurotta on. el ainoastaan ' niuänkerääjä ja säilyttäjä, vaan myöskin rosvo ja varas. Kerran sen pesästä löydettiin veitsiä, haarukalta, lusikoita, nauloja, silmälaseja, rahapussi, helmiiä. saippuaa Ja suuri määrä nappeja, neuloja ja nuppineuloja, jotka oli sijoitettu sen herkku-ruc^ en viereen. Ne eläimet. Jotka eivät kerää ruokaa varastoihin, suorittavat iruuan-etsintämatkpja. Ne ovat oik^ta mustalaisia. Orahg-tun? apinat ovat siitä eslmerkicejä- Ne glelevät niidcavas-tl ja joskus rhatkolllaan valitsevat sopivan paikan läheltä mertmrantaa ja pitävät siinä piläiekkiä. Ne pitävät oistereista ja kaivavat suurendjpia esiin. Jos kalastaja aphaa löytää avcdmen oisterin. ei se tunki kättään rakoon ottaakseen lihan kuoren sisältä, vaan sovittaa ensin kiven oisterin lettköjea >^in. ^ estää oisterin sidkraaaSU leukojaan Ja salpaamasta ikafamie-hea kättä. 'X. koituksellä estäfi iis. 'Ö:arratt<BnmjB'* tai goiteri vastaisyhtyheissä pääilBsa. Jostakin Mrjcitoksesta luin seuraa- 1 ^ mjiarltflmäT}:. QroBtf^ltn;ii||Tta oo kolldctttvfi^ i o f m i n ^ fm >Rik-kotofaäzitn JouttoJeD h i y ^ ^ Lähtiessämme tältä pohjalta totkimaan kysymystä, ilmenee tuota >kolldcta« vlsta toimintaa ympärflHmme. kuka määrän tietää. Eikä tuota tntkhnisU tarvitse levitellä laajemmalle kun omiin fcotlnurickiin. TUSft Port Arthurissa me tavalliaesti ptdftmmscsuna-toiminnafltMna tilkkeinä tunnetut onnukaupat, osuusmeijerin, vilal tai kuusi oeuuskaesaa. Viimeksi on ilmennyt pinnalle osuustoiminnallinen sairaalavakuutus: Nämä .kaikki ovat määrättyjen ryhmien rahoittamat Ja niitä jahtaa Joukkojen asettamat eU-. met Joukkojen hyväksi. : >i Paljon laajeminassa mlttJkaayaasa ilmenee Fort Arthurissa n.8. kollektiivista toimintaa koko kaupungin väestöön nähden. Katqmngin a s u k it Synteettistä voita Tufcholnia. — Uuden ravintoaineen. Jota ^nomalehdet sanovat synteettiseksi voiksi, on valmistanut professori Harry LmuUn, Joka tm tdcnlimen koriceakoulun jeliptarvf kemiallisen l a boratorion päällikkö Tidcholmassa. Professori Itse el halua nimittää uutta ainetta voiksi. Siti valmiste-taah hUvasta; Joka ^sisältää 60 prps. rasvaa. Muut aineet ov^it munanval-kuaisaineet, hilUhydraatit Ja s i t l ^ ^ si vltamltoeja :lS-ryhmä6ta. Eräs elintarvespestalistl Göteborgista, dosentti Georg Borgström, on seurannut professori Lundin tutkimuk'- sla Ja hän sanoo, että on suhteellisen helppoa saada aijcaan vohi kokoomuksen sietävää ainistta. Jos on käytettävissä sc^ivia rasva-aineita. Nyt professori Limdinin on onnisto-nut valmistaa tätä ainetta ibhan rasva- ainetta. Professori Lundlnin metodia iniden aineen valmistamteeks^ei voida arvioida kyllin suureksi, sanoo dosentti Borgström. * Yhdysvalloissa on valittu eräs toinen metoodi synteettisen voin valmistamiseksi, nlmittäta vihreä-levät. Nämä tuottavat rasvaa Ja tulevat sangen halvoiksi käyttää. caOB^fout täällä kunnallisena omai-mvO^ f^f^ioti^ aätakövomiasys-t^ BO^Ui^iide^^ katuvau- Tin)fiiew^»n, koulut, yleisen kirjaston l o h ^ jfppuistot Ja lukemattomia muita laitoinia. lOmä kaikki ovat sellaisia laltiäcsia, joista sUhrinkin rahapösö joqtuu käyttämään sanpntaijaa. nämä <im rnf^^v, eikä mimm". Kmmal- Jlseua, omlstukBessa on siis kqlK> kau-pamgin väestö isäntä. Olkoon kysymys yhteMen omaisuuksien laajentamisesta, koitoksesta tai mistä hy«6nsä. ky-ortOän dltä koko kaiqnmgin väestön mlel^iidettä. Myöskin vuosittain a i tamme äänestyksen kautta erilaiset haiiintoelimet hietamaan yhteisiä asioita ja yhteisiä canalsuuksia. Jos Joku liliuiuuua taottaa-tappiota, niin koko väestö joutuu/maksamaan tappion. Sila Ur Jaimdlises^ sanoen on pllntyneinkto Port Arthurin yitsityis-omlstuloten pyhänä pitäjänä pakosta kcJldctilviaen Järjestelm&n ufarL Vaikka hän tökdituiä dOUareihinsa bn hänellä säteisissä aseissa vain yksi ääni, nhnkum tavallisella Jätkäihmisel- Ifikin. Siis omlstakseen nähden on kaupungin asuJamlUa koko rutkasti omai- Ifuutta. Vuosittain me asetamme myteUn yhtei£dn Voimin tehtäviinsä yhtärten asloidoi huoUaJat hoitamaan heille uskottuja tehtäviä koko Tuuli autfaa farmareita Tuuli auttaa monta farmaria alueilla niissä ei ole sähkövoimasta toivoakaan. Lähes 6.000 f a;nnai^ on Sas-katchewanissa valjastanut tuulen sähkövoimaa tuottamaan j a letMix regl-naiaisen liikkeen lausunnon mukaan täten saatu voima panee käymään pesiikpneitf, vesipumjn^uja, separaattoreja Jne. Mr. Sharpe. Jonka liike on välittänyt tämänlaisia iaijboloäa yli .30 yuotta, arvioi Saäcatchewatiin maaicunassa olevan noin 65.000 farmaria. Joilla el ole toivoakaan sUt^, että he sialsivat tavallisen sähkövoimapaJlvelun .elinal-kanaan. J ^ . j ^ i p e ehdottaa että tttaakuntahallltua maksaisi farmareille 10 prosenttia tuulella käyvien sähkölaitteiden laittamis^ta. Albertan maakunnassa arvioidaan Olevan f000 farmaria. Jotka käyttävät tuulta sähkön vahnistamisiessa. kansan etuja sUmällä pitäen. Tekevätkö häaiä huoneenhaltiat niin on aivan eri kysymys. Bfelkein poikkeuksetta on osoittautunut käytännössä todeksi vanha sananlasku: Oma suu on läfahmä! Järjestämän nykyisellään ollen ei voida parempaa toivoakaan. Ensiksikin on cihdoKkaaksl'; asettautuminen niin yksityisluontoinen, että kuka hyvänsä pääsee listalle yhden tai kahden henkilön suosituk-sfsta. Äänten kalastuksessa lupaa ehdokas hakea vaikka kuun taivaalta valitsijoilleen. Jos hän pääsee pyrki-mäftgsä taimeen. EijeUnä tule kysymykseen hakijan kyvyt|tai onko hänellä harmaatakaan aavistusta tehtävästään. XänestäJätUn ovat melkein poikkeuksetta saaneet sen päähäiisä, että Jos eshn. valtuustoon pyrkijä"ön urakoitsija t i i onnistunut liikemies, olkoon hän sitte kahminut omaisuutensa vaikka koiratorpan pitämisellä, että sellainen mies on pystyvä myöskin hoitamaan yhteisiä asioita. Kyllä-lähän he tavallaan ovatlcin. mutta mutta, vaan niin pitkälle imin on kysymyksessä omat edut. Jos-Pbzt Arthurin kimnallisien aM-olden hoitoon saataisiin sellainen koneisto mllSi pitäisi huolen siitä, ettiä LsH^iaara antamassa saUcöa i^ös 4>malle läätiilleeii HdUUL (S-S)>r ^ECemijt^ iscK lia^r?»ti Toimaälioksella suoritettiin odotetut kstennät Lapin läänin säh-köv^| kkoon tiistaina tk. 18 ^lä. Tä-tsn on Kemijoen vesivoimaa päästy käyttämään hyväksi myös Jokialueen omassa maakimaaRsa. Mainittakoon samalla, että,Jos Isohaaran voimalaitoksen yläjmcdena olevia alavia maita voitaisiin laskea nykyisen vesicfeeuslain sallimaa määrää enemmän v^en alle, voitaisiin sähköenergian saada käyttöön valtavia määriä lisää. On laskettu, että neljän metrin korkeusero aiheuttaa yliveden mukana menemään vuodessa hukkaan koko Lapin läänin asukkaiden 12 vuoden sosiaalisen sähkön tarpeen. Joka oii vuosittain 5 miljoo-xiaa kwh. Isohaarassa heitteilBt olCr va energia on 60 mOJ. kwh vuodessa, jo tässä vaiheessa, kun yksi koneisto vasta on käynnissä. 12 mn padotus aiheuttaisi vain 200 ha :n suuruisen maa-alueen Joutumisen veden vai-, taan. Eemijoklvarren maanomistajat, joita tomieni>ide lähinnä koskee, ovat myös jo havainneet tilanteen kestämättömäksi. Näin onkin noussut vireille Kysymys vesiolkeuslain mimttamiseksi Ja tilanteen pikaiseksi Järjestämiseksi niinenomaan Isohaaralla. t^isi union^tia \ JousfaBe lis|ane - — Grammofonin keksi amerilckalal-nen Emile Berliner v. 1887. VaämBgtoti: ~— moitä väkmi Sqnina. että dalaista nnionistia on kielletty pääsemästä M i t ^ ykätyiskohtalsia i ole asiasta annettxL liisivaltion mustalle Ilstalfe canadalaiset unionistit ovat: Sähkötyöläisten union (( ri George ^ i r r i s Ja samaa terboroughlainen Johtomies, Chambers: autbtyöläisten i järjestäjät W!;imam R. Colgate, sekä kumityöii (CIÖ) edustaja Alexander: Viime marraskuusta nadalaisia unionisteja estett] mästä Yhdysvaltoihin. Toi» on estetty väliaikaisesti ja toa västL Viimeinen pyByvä taukoasi ennen yllämainlttuia tiin kemikaalityöläisten unics torontolaista edustajaa Wm. tonia vastaan. Neuvostoliiton ja Bumanian sopimus Bncharest. — Lauantaina i tettiin täällä Neuvostoliito ja nian välinen sopimus, jonka la mainittujen maiden omistama yhtiö ryhtyy tutkii kehittämään teollisuuskäyttöä •Rumanian öljyresursseja. LOVHDYTTXX Kiinni juuttunut m u t ^ tai pultti voidaan löyhdyttää alne<f&a, mU;ä valmistetaan seuraavasti: 15 imssla "se-condary butyi alc<^iel?, 4 tmssla "Ught mmeral oil' Ja imssia "kero-senen" aineita. • J l ( 2 f ^ T T T X I M U ( M A I ^ O Maito on hyvää r a i ^ t o a bakteereille Ja ne kasvavat nopeasti lamptm^o^ maidossa. Bakteerilutsyun oikaisemisen yvicHiä maito pitäisi jphdyttää 60 asteeseen, tai sitäkin altuiisemi>aan län^iötilaan .mahdollisimman -pian lypsyn Jälkeen. KOVAA HOMBIAA Kansas State Collegen professori Seaton selostaa, että 300 kanaa käyttää vuodessa 17 tonnia vettä. Pahalta tuntuu edes ajatella, kuinka monta mailia farmari tai hänen valmcmsa Joutuu kävelemään vuodessa idanta-essaan vettä kahoilie. ALKXJt HUKUTTAKO NIITX KäQrttäkää säästäen vettä kuorittujen perunainen kdtossa. Mitä enemmän Mytätte n i l ^ vettä, sitä enem-m& a menetätte penmain ravintoarvoa. LIIT1JA VIILAAN 'i^enktUn itq^eatte viilaamaan pehmeätä metallia, ott^ua }iidunp|- la Ja huängatkaa viilan hanqMtat täyteen liitua,. T t ^ . e s t^ metaOlln palat tatttuinasta vli^^hsunp^iden väliin — Ja työ Jptxtouu ^paar^mmin. VIlKKITVAt VAW>T kun auton vaipt vHUnivat. eikä Johdoista löydy Vikaa, silloin pitäisi tarkastaa lamppuihin tuskphdat.. Nämä kosikettttkohdat tai-, luvat toisinaan dinä määrin, että Johto .hftikkeaee. Kulmteet kosketa^ kphda^ voihan itojata etfi Juotetun j^hänlyijj^ päälle. "^l^ys^jä voidaan jjnihdl^tea ameena, m|ssä, ooD a; la^ne^^ jii ykäd osa ben^irOS. " 1 ^ ^ in<^^paaie»- nataliä "oÄkTtiifntiB'* jpjähj&tägpiakooo t a ja 1 Sää^bäiäää^ ne hyödyttäisivät kaikkia asukkaita tasapUi^llsestf, voitaisiin tästä kaupun-gl8tB" 8aädä uudenaikainen mallikau-ptmki. Ensimmäinen äskel olisi se, että lakattalsiiB puhumasta mökki-läisiUe verojen korottamisesta ja alettaisiin puhumaan Ja perimään .edes kohtuullisil veroja täällä sijaitsevista isojen korporatsioonlen monllcym-menmlljopnaisistä omaisuiilEsista, Jotka nauttivat tänäpäivänä kaikednä-köisiä veroheli^tuksia. Mutta niin kauan kun,Port Arthurin Vähävikinen asujamlsto luottaa yicsitj^stni onnenonkijoiden loistaviin lupauksiin Ja niiden liikemieskykyihin ei ole toiycökatm parannuksista. Vaikka he - nlolellisesti ovatkin yhteisten adoijdto hoitajia, pitävät ho^tä vain lo^piheVcBenä omille pyrkimyksilleen. Täällä «m Jatkuvasti koetettu saada vähäväkisten omista riveistä edes Joku mukaan hallintoelimiin, mutta tähän mennessä ei ole vielä onnistuttu. Kenram siinäkin onnistutaan ja saadaan asioiden Johtoon todcoia sellaisia ihmisiä, jotka ottavat asian siltä kannalta, että kansa on asettanut heidät katsonaaan Ja hoitamaan "Meidän asibitainme j a ominaisuuttamme". Silloin v a ; ^ Port ^ A r t h u r i ^ yhteisiä aäbita hoidetaan sen väestön etujen mukaisesti. Nyt on iaas se aika vuodesta kun osuusliilckeet alkavat pitämään vuosi-kokouksia'Joissa, luodaan katsaus k u luneeseen toimintaan Ja vedellään suuhtaviivöjä tutevalle toiminnalle. Yksi tärtceä tehtävä on osuusliikkeiden Johtotointien täydentäihinen. Siinä kysyinyksessä vaaditaan tänä ajan-kc^ taha :^isehi8töltä entistä tarkempaa harkintaa. Liikemaailma on menossa lamakautta icohden. Joten Johtokunnilta vaaditaan olttäin huolellista kaiipallisten asioiden valvontaa. Yksikin harkitsematon teko voi olla liikkunen eduille vahingoksi. Olisi siis V.- JA U.-SEURA COMETSIN OHJELMAILTAMA SUNNUNTAINA HELMIKUUN 6 P:NÄ, CSJ:n Timminsin osaston haalilla / ' OHJELMA : Laulua Viola Bosti Planoduetto Mary Heinämäki ja Velma Lam Kuvaelma "Äidin muistolle", jossa laulavat . . . . .Lillie Niemi. Vd Laurila. ja Mary Heinän Hanurisoolo • • • • — . . F. Bts Piihft-^.^..... ". Eric Jura Laulua •• ••- ^^^ra Ku;: Pyramlideja mm "Kun eukot on maalla",'esittävät Martha Saloranta, Arvo Vuori Toivo Ni Ohjehnan esittäjä Ots Häivälä . Ykstoäytöksiiien näytelmä RIKOLLINEN K|rj. Verner Jokiruoho il JEsittäjät: Katariina Raunio. poUisikomisaarion leski .... edellisen lapsia ... Paula Yliharjii. Taunon morsian Martta Sorjonen, Lahjan ystävätär Predrik Tuomela, lehtori >..... Reino, Tatmön toveri . l:nen salapoliisi ...^ ...v....... 2:nen salapoliisi —. •. • ^ • - Henba Martha Salörai Mary Heinämi Toivo Nii Nellie JäJ ... Velma Lam Arvo V\ ... Pentti Tyyn ..1. Eric Junn Ots Häi' CSJ:n Sauli Ste. Marien osasien näylelmäseura — esittää — ' ' (5-näytoksinen yhteiskunnallirien näytelmä) KIrJ. Hilarius Korven-Korva STEELTON HAALILLA Helmikuun 6 p:nä, alkaen klo 8 illalla HENKILÖT: SALOVAARAN EMÄNTÄ ANTTI, hänen poikansa; ^ KYT.T.TKKT, hänen tyttärensä ELSA, palvelija Salovaara^ AAPELI, renki . . . . , . . . . . . . . . HEIKKILÄN ISÄNTÄ, Salovaaran naapiui . SEliMA, hänen tyttärensä .; ROVASTI. .. AMALIA, kehrääjä muija TOHTORI JALAVA KYUOTEMÄNTÄ I.NEN yHJAKDLASHI 2:NEN VILJAKJJLASHI KERJÄLÄISTYTTÖ KARJAKKO V . NEITI HURME, lastenkodin hoitajatar ANJA. Elsan tytär . . . 1 POSTINKANTAJA Ensimntäisen ja viimeisen o;^h. välillä 18 vuotta. ESITTÄJÄ , _ Lydia Wm. Lehtiä . . . . . H e l g a Hai Irene Hiiba John •Wuci Armas Lindba Siiri AutioDU Evert Peri Alma Msria EinoSfi Anni Lindba Heikki Kulm Emil Rakfci . . . . . . . Sirkka Muhotf ; Ida MuiioM ... . Aino löi Teini Kuina . . . . .*.. Yrjö Wiitas on kulunut aikaa RavintQlalippu 7$^ saatava johtoon ^llaisia henkilöitä. Jotka jnimna^ "meidän" liikkeeksi Ja tpimiyat sen mukaisestL Toinen yhtä tärkeä.kysymys on valistustyöt^ Järj^täminen sellaiselle pohjalle, että siitä on konkreettista hyötyä osuusUikkeeUe Ja työväenliikkeelle yleensä. Losojätkä. Tarvikkeiden hinnat ovat kohonneet Bio de Janeiro. — (ALN) — Brasiliassa ovat tarvlkkeideh hinnat kohonneet j^M^oraoä^ kuin puolena kahden viinykslkuTtineen vuoden aikana, mutta paOat ovat s^ pysyneet melkein samally tasndla, sanotat Brasilian T^väetillitpn lausunnossa. BalBtas oh pitänyt palkat alhaalla, käyttäen » ^ e ä ä väkivaltaa Jokidsta p^äyiea Iflkkolitkettä kohtaan. U i - indria lakicoj^ on puhjennut eri aloil-ja eri papuna niaattu Ebllitus sor-teÄ työvien mMcdta Ja sen Johdosta on käynhtesit vnlmalnw kampamja^muoi-den ybtmUsyydeq^ saamisekfä taiste- Ipasa »nnqiiiioirTiaa vastaan. CSJ:N ÖSÄStOJEN CSJ:n Wannphi osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo l . i p . osaston haalilla, Sihtrorin osoite: Voitto Lehti, Waniq), Ont. CSJ:n'Hearstin osaston kuukausi-kokoukset pidetään jttoisenknu;. kauden toisena sunnuntaina klo 2 ip; CSJ:n Spmceialei» osaston No. ]30i kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden i>ngimm5ta>T<^ sunnuntaina kello 2 ip. Johtokunta kokoontuu ttmtia aikaisemmin. loiu-aisen CSJ:n Port Arthurin kausikcdcoukset pidetään k ensimroSiserti keski-viikkbha kello 7 IDaQa, 316 Hay , Öt. Johtokunnan k(^ukset ovat Jokaisen kmikauden fcolinantaia V tiistaina keälo 7 iHidto. CSJ:n TOroBton osaston vazsinai-J nen kunkansikokoaspid^ai&n joA kaisen kuukauden ptMdTnmafa^.r(a! maanantaina kello 8 illaDa osas-l ton huoneistolla I>aii^%aäJfllSL KOKOUtK SE CSJ:n Sndbniyn osaston kokoB pidetään Jokaisen kuukaudai| simmäisenä. suxmuntaina. heenjohtaja Oscar Männistai teeri Hilma JiKki, osoite Box. Sudbury. Ontario.' CSJ:n Timminsin osaston koci sikotoukset pidetään jobi kiiiikauden ensimmäisenä/S nuntaina kelloi* illalla. CSJ:n Vancouverin osaston kuukausikokoukset pii Clinfcon-haalilla jokaisen kauden toisena £i|nnuntainx 2 i.p. Johtokunta iol ' puolitoista tuntia aikalsei CSJ:n Kapns^kasingin osastoni kausikokouksefc pidetään sen kuukauden toisena taina klo 2 i ^ . CSJ:ii Sault Ste. Maxien Nö. 5 iyökokpukiJbt pidstääo 1 kmicaudeh ensimmäinen ja' mas ,sunnuntai osaton talolla. 321 John S t , alkafO! 8 illalla. It neuvO! I^ODtoO. — B selin blokin n iltai:a "Euroop taniisesta ja vj röä sitä varten taan "TJarlame jia Euroopan Tästä kcani moitettiin kaks lerenssin jälke listuivat Bryss joniiniäterit. Viiden maar vat täten vihd ja oltiin useita nossa sanottiin kutsua toisia ] tumaan neuvo voston muodoi Tuo neuv( osaan. Siihen vosto", joka k on vastuussa den hallituksi tulee "neuvojs sittelee julkis< ta, paitsi "yh Asiantuntija voston pääma; bourgin kaupi helle. Eräät i selin blokin ui ta kutsutaai , neuvottelema muodostamis^ " Ulkoministe kusteltiin m: jjimniiuiiiiiiiiiiiiiimii V pl( K kun H TO < 957 Bx RUS MKMKOT senne en lääkkeen STOMAC sasta, sai olette n* antaa tu] m: KM m noilla. seitsemä m S S » Q U ]
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 1, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-02-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490201 |
Description
Title | 1949-02-01-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ ' VafMus on ainoa suomenkielinen Iditi Canadassa joka johdonmu-i^
vri» ' kalaiesti ja jatkuvasti yastusti margarinin valmistami^iellon poistamista.
:'K^^s^[V^ ei ollut lainkaan siltä, "onko margariini
kuin voi"^ vaan siitä, «ttä onko margariinin
i valmistaminen tarpeellista sellaisessa maassa kuin Canada ja miten sen
valiitfstaminen vaikuttaa Canadan famiarethin. Vapaus omaksui sen
lutim^n; että Canadassa voidaan tuottaa/jos hallitus tukee maitofarma'
. Rita, riittävästi oikeata voita — j a että tähän oHsi pyrittävä, sillä ainakin
toistaisefesi margariinin valmistaminen vaikuttaa epäedullisesti Canadan
laflnareihin siitä syystä, että huomattava määrä margariinin valmista-inlsessa
tarvittavista raaka-aineista tuotetaan Yhd>'Svalloista, Ifun ny^
ja siten saatu Canadan farmarien asema
^ aiibfJk^ epäedullisemmaksi, niin kysymys on siitä, että
nutä plläisi tässä muuttuneessa tilanteessa tehdä? Härkäpäisen ja tuloksettoman
of^x»^ korjaamaan, mikä
'koijattävissa on ja järjestämään asiat siten, että Canadan farmarit voisi-
Vla^ tuottaa kaiklu margarilniteolilsuutemme raaka-aineet. Jämä ei tie-usnl^
an auttaisi roaitofarmarien asiaa, mutta faranarlen yhteisten etujen
louDiialta katsoen nämä menetetyt markkinamahdollisuudet voidaan voittaa
takaisin, jos käsitetään mistä on kysymys ja ryhdytään sopivilla
|»H(onia kasvattamaan näitä raaka-aineiu. Tämän kysymyksen valai-
Jsi^xtSat^ jidkaisemme oheellisena lyhennettynä Canadian Food Indust-
^ ; ' r i e s in julkaisun artikkelia '
- i W i U ennen Tanskalais-preussi-
ItistI Mtaa tanskalainen kemJ^U 'Me-
: :'ief'ifouries -QriMccnteU ketuttä&kseen
ffUoiM ollsl voin kaltaista ke-
«Ukaaiteltfr Ja (yysUllMltA rakenteel-
«Mi^ Napoleon III oli luvannut pal-läi^
OQ ittsviute. mikft olisi yht& mau-
I t u t i , ravfntopltolsta Ja pysyväistä
iMilii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-01-04