1950-05-25-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Silta,
lonopolit tappa-sgei
tOO lehteä
Co.
taja •
itsatta
nisu
lÄElO
)KIEN
'A
EITA
TA'.
to oäa
IS
TAAN
i l
Arthnr,
Idysvaiioissa
ikaisk
mten
_ Eräs sanomalehtien
'Siaj^in edu-aja cn ä IrcUäin
eHä sitten vnjodrn 1929 cn
' 700*plivä:eincä YhdysvsUoissa
'nikoteltu lakiauttamaan tol-
^ja että Yhdysvaltain kau-
^iis\» on nyt 92-prosenttia sellai-loiisa
iJroestjT ainoastoan yhden
omistamia sanomalehtiä. U -
aamulchti ja iltalehti el-
•jaupuhki ole ainoastaan jiiden
£-T»!ehden vara; ?a. " - . • /
mä tiedot vahvistavat uUdeUeen
j tubcn. jonka monopoliyritykfet
,t aibcuttaneet Yhdysvalloissa sa-ilditicn
julkaisemisen alalla ja
i virtaus pitää paikkansa myös-
Canadaan nähden, joskin vähäi-jBssä
määrin. Asiaa koskevat t:e-efitli
.American Ncv?spaper Pup-
Associationin vTiosikokoukselle
,jiiassaan selostuksessa Williart
Iit. joka on Holyokessa, Mass.,
ty^än Transcript-Telegram-leh-taloudenhoitaja.
Sitten vuoden 1929 monopoolien k i -
" joutuneet päivälehdet edustavat
40 prosenttia nykyisin ihnesty-lehdistä.
Kilpailua ilmenee sa-ilehtialalla
ainoastaan 95 kau-sänci
Dwight. Hän syytti
,malehtien korkeasta kuolevaisuu-yhä
kohoavia kustannuksia,
. kustantajat väittävät johtuvan
iässä työläisten "korkeista pal-
Täten olisi sanomalehtien
Jevaisuuden syynä työläiset, eikä
iniopoUt, kuten varsin hyvin yleises-
1 tiedetään.
Samaan aikaan on kongressin jäsen
Celler New Yorkista ilmoittanut ai-fvansa
toimituttaa tutkimuksen
aencan Newspaper Guildin syytös-s
a johdosta, että sanomalehtien kuo.
\ Tsisuus johtuu monopoolien kont-
3Esta sanomalehtien kustantamisen
lila.'
asuIäUon haluatte päivästä toiseen
ta maamme työkansan
» A TVTmniiSä«ikei»P»ä kysymyksiä, niin
C A I V C I S Pihtkaa V A P A U S.
O , L T D .
5-7394
land Sl.
uonnontatklja
Viime maanantaina tuli kuluneeksi
30 vuotta tunnetun, kansahivälisen
mameen saa\'uttaneen venäläisen
luonnontutkijan Arkadjevits Hmirja-sevin
kuolemasta.
Tlmirjasev syntyi Pietarissa 22. 5.
1843 edistyksellisai tilanomistajan
perheessä. Isä palveli tullilaitoksen
virkamiehenä, mutta joutui edistyksellisten
aatteidensa vuoksi keisari
Nikolai I epäsuosioon ja erotettiin
toimestaan. Perhe joutui sen johdosta
sumiui taloudellisiin vaikeuksiin.
Kodin edistyksellinen kasvatus i l meni
myös lapsissa. Päästyään 18
vuotiaana yliopistoon, joutui Kliment
heti edistylRsellisten ylioppilasfiento-jen
piiriin ja yliQplstou taantumuksellisen
johdon epäsuosioon. Jo seuraavana
vuonna yliopistoon tulonsa
jälkeen hän joutui sen jättämään
Icieltäydyttyään allekirjoittamasta
kirjallista lupausta siitä, ettei osallistu
edistykselliseen ylioppilasliikkeeseen.
Vuoxma 1863 hän palasi kuitenkin
yliopistoon ja pääsi vapaaoppi-laaksi
luonnontieteellis-ma temaattiseen
tiedekuntaan. Opiskelunsa hän
päätti kultamitalilla palkittuna kan-didaattitutkUitoön
vuonna 1866. Toh-toirln
arvon hän väitteli vuonna 1873
ja nimitettiin vuonna 1877 Mosko\'an
yliopiston kasvitieteitten professoriksi.
; •• • •
Jo yliopnilasvuosinaan Timirjasev
sy\'entyi eiriköisesti kasvibiologian kysymyksiin
a Darvinin oppien tutki-misieen.
Vuonna 1863 ilmestyi hänen
ensimmäinen tieteellinen tutkimuksensa
Darvinin kehitysopista. Jo täs-:
sä tutkielmassaan hän julistautui
ateistiksi ja materialistisen kehitysopin
kätmattajaksi luonnontieteessä.
Yliopiston päätettyään alkoi Timir-jasevin
edistyksen puolesta taisteleva
luova työ. joka määrätietoisesti suuntautui
karkoittamaan mystiilckaa ja
idealismia luonnonilmiöiden selvittämisessä.
Hänen tieteellisen työnsä
keskeiseksi alaksi muodostui orgaanisen
ja epäorgaanisen luonnon keski-naisen
suhteen selvittäminen. Jo
vuonna 1868 Venäjäin luonnbntutki-jain
I edustajakokouksessa pitämässään
esitelmässä hän kävi kiinni erääseen
senaikaiseen keskeiseen prob-
>äSSi3SS« ''^t
-ja
OB vielä saata¥ana
ent
aiiam, Ont
in seuraan
ikää raliaa.
PANY
Onlaibli -
RYTMI-LEVYJÄ
BT2093 MIKili Y Ö . Swingfox
KEN LIENETKÄAN, Tango
Laulanut Henry Theel
SOINTU-LEVYJÄ
«o TULE KULTANI, foxi
KUUBALAINEN SERENAADI
Laulanut Reino Armio
910 EHKÄ TÄSTÄ TULEE ISKELMÄ, foxi
ILTA SANTA CBUZISSA, Hidas-foxi
Laulanut Olavi Virta
Uinfa Sl,25 ^PP3'le lähetyskulaliieen jos tilana
käsittää kolme levyä tai enemmän.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 63 Sudbury, Ontario
e Co.
A
NEITA
riTOREITÄ
ur, Onlario
istanne,
kesävaat-i
lajeja.
hur.Onia^
HYVIN VALMISTETTUJEN
9 8 ^ K A P P A LE
Ostajan madettava lähetyskulut
R A J O I T E T t l l V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ .
Dolores — Valssi
V^lesiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat \
Wienilä2s makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
Unten kaunis maa —- Foxtrot
Onnellisia p ä i ^ — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
Jo Painuvi Päivä — Valssi
Su^rulUnen Kua — SIow"fox
Jää Ityväsli annas Foxtrot
No-^No Tango
laulanut Olari Virta
mSäv ejali ä hiliami^ |§rvfe« manata,
Soittolevy
TILATKAA OSOITTEELLA:
Box 69 LfflilTEO
Iccmaan. miten saada selvitetyksi se,
kuinka aurinson\>alon vaikutuksesta
epäorgaaninen Ilman hiilihappo
mimttuu lehtivitareässä orgaaniseksi
aineeksi. *
Tästä muodostuikin: Timlrjasevin
työn keskeisin ongehna. Ankariin tut.
kimusperäisiin kokeisiin ja materialistisiin
katsomuksiin pohjautuviin
yleistyksiin nojaten hän musertavastl
kartoitti idealismin ja erikoisen elämän
voiman — vitalismin palvojat
tästä luoimontleteen et^ästä kcskel-slmmästä
ongelmasta.: johon kokemusperäinen
luonnontutkimus cli heL
dät,ahdistanut. Mbnivuotlsella. suunnatonta
sitkeyttä kysyvällä tutkimustyöllä
ja kokeilulla Timlrjasevin onnistui
selvittää, kuinka auringonvalon
määrättyjen säteiden energia saa alakaan-
moninaisia Icemiallisfysikaalisla
prosesseja läbtivlhr^ihiukkasessa. Jos.
sr. hUIihaposta hilU assimiloituu tärk-kelykseksl
ja happi vapautuu takaisin
Ilmaan. Tinurjasevlh • öimlstui tietcel-
Usellä tarkkuudella osoittaa myös
tuon prosessin eri vaiheet ja siihen
tan-ittavan aiu-lnkoencrglan määrän.
Näillä tutkimuksilla voitiin sitovasti
todistaa, että. mitään erikoista
jumalaista elinvoimaa elollisen organismin
syntymisessä ei ole olemassa,
vaan on olemassa vain tieteellisesti
tuimetut aineen ja energian pysyväl-syydcn
lait. Ja että orgaanisen luqn-nonelämän
s^i^nnyttäJänä on auringon
vaioenergiah "tekeinä työ" ja sen aiheuttamat
aineenvaihtoproscssit leh-tivihreähiukkasessa.
•
Timlrjasevin koko tietecUincn työ oli
ankarasti tarkoitusperäistä. Hede
tieteen vuoksi oli hänelle tuntematonta.
"Pysiologm tehtävänä ei ole vain
tutkia ja selvittää luontoa, hänen tehtävänään
on muuttaa ja hallita sitä"
— "hänen tehtävänään on käydä
taisteluun koko järkensä Ja logiikkan-sa
yoimalla luonnonilmiöiden selvittämiseksi,
jotta hän voisi hallita niitä
ja alistaa' ne palvelemaan tarioi-tuksiaan".
Timlrjasevin tieteellinen
työ on elimellisssti sidottu Neuvosto^
liiton maatalouden ja agronomian
kehlttärnlseen. Hänen työnsä ja. tutkimuksensa
loivat tieteellisen perustan
sille materialistiselle perinnöllisyys-opille.
Jcka nykyisin on vallalla Neuvostoliiton
biologisissa tieteissä ja vai.
lankumouksellisesti luontoa muuttavassa
agronomiassa.
Mutta Timirjasev ei ollut vata suuri
luonnontutkija ja tiedemies. Hän
oli myös peloton vallankumouksellinen.
Toimiessaan aluksi Petrovskln
maatalousakatemiassa opettajana ja
myöhemmin Moskovan yliopistonsa
biologian professorma. Joutui hän jatkuvasti
ikävyyksiin sekä häikäUemät-töinän
painostuksen alaiseksi niin
hallituksen kuin ylioplstbbyrokratian-kln
taholta. Vuonna 1898 hänst erotettiin
toimestaan "täysinpalvcllecna
professorina", pääsi jälleen hiukan
myöhemmin yliopiston palvelukseen,
mutia oli vuoden 1911 jälkeen pakotettu
taas jättämään yliopiston taan-tijmuksellisten
painostuksesta. Mikään
painostus eivätkä taloudelliset
vaikeudet saaneet häntä kuitenkaan
luopuinaan materialistisesta, vallankumouksellisista
katsomuksistaan ja
loputtomafita työstään tieteen ja nuoren
tlcdemiespolven kasvattamisesta
tieteen hyväksi.
Timirjasev näki myös tsaarillisen
itsevaltiuden romahduksen ja uuden
neuvostovaltion syruiyn. Ennakkoluulottomasti
hän otti muutoksen vastaan
ja cli eräs niistä vanhan kaartin
tiedemiehistä, joka ensimmäisenä
liitti taitonsa neuvostovallan palvelukseen.
Hän cl kuitenkaan kauan en.
nättänyt palvella nuorta neuvostovaltaa,
siliä jo vuoima 1920 päättyi hänen
peloton, tieteellisen työn täyteinen
elämänsä.
Neuvostovalta ja sen tiedemieskim-ta
on pitänyt ja pitää suuressa arvossa
professori Timlrjasevin elämäntyö,
tä. Hänen nimelleen on omistettu
Neuvostoliiton maatalousakatemla ja
oppilaitoksia seltä pystytetty muistomerkki.
'Ilmirjasc\-in elämäntjö on osoituksena
siitä, että neuvostovallan aikana
voitosta voittoon kulkeneella,
biologisen materialismin pohjalle perustuvalla
luonnon tuttdmisella on
'myös syvät historialliset. Jo ennen lo.
kakuim vallankumousta perustuvat
juurensa Venäjän edistyksellisessä
Öcteelliscssä ajattelussa, jonka loista,
vimpia edustajia Oli Kliment Arkadjevits
Timirjasev.
Sudbnxy. OnL
Vuoden 1940 juliste
olympiamamokseksi
HelsinkL (8-8) —' Olympiajärr
jestelytoimikunta oh hyväksynyt vuoden
1952 kisojen julisteeksi taiteilija
Ilmari Sysimetsän sutuinittele-inan
ja laatiman Julisteen, jcka A l koinaan
vaUttin mainostamaan vuoden
1940 olympialaisia. Taiteilija Sysimetsän
jtilisteessa on etualalla «uu-rikokolnen
Juokseva Paavo Nurmi ja
maapallo. Jonka pinnalla Suomi selvästi
-valotetttuia ttilee hyvin esille.
Kuten mulstetaiaiD. t^ntdn tulevia
QlympialClBOja vart^ t<4xneen julis-tekllpailu.
Jonlc* taso Jäi kuitenkin
toivottua alemmaksi, eikä luonnoksista
siten voitu läytää kyUhi hyvää Julistetta.
TaiteiUjI» ^«imetään Julisteen
palnattamtsekgi lyltdytääh aivan
lähiaikoina toimenpiteisiin, sillä
asiantuntijoiden mielestö sitä on Jo
tulevana sykqmä lähetettävä maailmalle
tiedoittamaan vuonna 1952 Helsingissä
pidettävistä kisoista.
Arvokas konsertti
Soutli Porcupinessa
ensi sunnuntaina
So. Porcupine. —• Viime sunnuniaL
na kätkettiin täällä maan poveen
paikkakunnallamme syntynyt ja ka&>
vanut sekä koulunsa käynyt 28-\uo-tias
mr. Eino Kautto. Edesmennyt
Kautto sai surmansa auto-ohhetto-muudessa
t.k. is p :nä lähellä Ville
Marie-nimlstä paikkakuntaa Quebe-,
dhmaakuivnassa. Häntä lähinnä Jäi
suremaan hänen vaimonsa Sally, vanhempansa;
mr. ja mrs. Matti Kautto
ja slsko Vieno sekä laaja tuttavapiiri
monessa pbhjois-Ontarion kylässä..
Ensi suimuntai-iltana taaskin au--
kcaa haalimme näyttämön esirippu Ja
sen jälkeen alkaa yksi arvokkaimman
phjeiman esittäminen. Sekakuoromme
"Sointu", joka on harjoitellut ohjelmaa
pitkin talvea, samoin kuin hais-kuorommekin,
hyvin säännöllisen Jtrh-'
tajamme- tov, Riku Vuorimäen ohjauksella.
- tulee varmasti ilahduttamaan
ihmisiä kauniilla laUlucsityksil-lä.
Näiden lisäksi ön monia muita
konserttiohjelmaan sopivia esityksiä
ja lopuksi sitten se "Lemmen juoma",
joka oh näytelmä. Siinä oh kauniita
lauluja tuosta vanhentumattomasta
raickaudesta. Näytelmä on hyvä kutien
älha on ollut konsertti ohjelmistossamme,
nihipä odotankin tähän konserttiin
paljon vieraita. Connaughtif*
ta saapuu varmaankin Ernest Honka,
sillä kerran kuulin hänen laulavan
jotakin "Luupis Potku"-nlmistä laulua
ja se meni siitä nuotin vierestä
pois tiehensä.
VUkkoa myöhemmin tulee koko
saikki Timminsin haalille ja siellä tulemme
esittämään saman ohjelman.
Painakaapa mieleenne ympäristön
farmarit ym. että olette silloin haalil-
1» siliä harvommln tulette näkemään
ja kuulemaan sellaista konserttiohjelmaa
kuin tämä on. Samalla tulette
niin kuin hyväksymään nämä perulc-kamme
' laulajat sinne järjestömme
soitto- ja laulujuhlaan.
Viime sunnuntai-iltana oli kokoontunut
näitä järjestömme ympärillä
olevia ihmisiä haalimme suojiin. Jossa
nautittiin seurustelusta ja ravintolan
antimista. Samalla kuultiin lopulliset
selostukset niiden kevätkor-valla
pidetyistä sarjailtamien tuloista.
Yleisesti kansa tuntui olevan tyy,
tyvälstä" niihin tuloksiin, ja rahallisesti
"ykköset" oU saanut $20.65 suiurem.
man puhtaan jäännöksen. — H.
Kirj Sakari Härö
eivät hallia lisää
Port Arthur. — Gorham kunnan tic-vcromaksajain
vuosikokou.s pidettiin
tk. 13 p:nä Gorhamin koululla no. 3.
Osa veronmaksajista ci voinut saapua
sillä tulvavedet olivat katkai-sscct tiet
niin että ne olivat iäpipääscmättömät,
mutta osanotto kokoukseen oli silti
hyvä.
Kunhan tiliraportti ja ticvirkaill-
Joitten raportit toivat esille, että lumi-auraustyöt
olivat vjeneet enemmän
rahaa vlmc talven aikana kuin muina
talvina. Tämän tähden käytiin keskustelua
yhden llsävcropäivän teosta
talvi rahoja varten. Ehdotus kuitenkin
kumottiin äänestyksessä sillä veronmaksajat
jotka asuvat hallituksen
ylläpitämän tien varrella vastusti vai
mitään verojen lisäämistä.
Tievirkailijat vuodelle 1950 valittiin
seuraavasti: J. Karjalainen^ A. Kor-kola,
E. Suni. T. Järvi. A. Lempiälä.
Lcmpiälä kuitenkin myöhemmin kieltäytyi
ottamasta virkaa vastaan, jot«n
toisella tilalla ollut ehdokas A. Wid-grcn
tulee virkaan kun sen alueen vc.
rpnmak-sajat sen hyväksyvät! W. Käki
tuli uudelleen valittua sihteeriksi
tulevalle vuodelle. Eläiniääkärirahas-tosta
keskusteltiin ja päätettiin, että
tievirlmilljat keräävät rahaa tähän
rahastoon paiklia kunnillaan. —
A. W . ; ; .'
Alkrholilla on arvaamattoman suuri
merkitys sukupuolitautien leviämiselle.
Se bn ikäänkuin avain, jonka &-
vuUa kaikenlaiset hiuut syyt voivat
asiaan vaikuttaa.
Pienissä annoksissa nautittuna al-kohooU
aiheuttaa usehnmissa henkisen
ja ruumiillisen hyränolbn tunteen
— tyytyväisen, hyväntahtoisen ja b-saaottavaisen
mielialan. Jos annosta
lisätään, kehittyy vähitellen n.s. hilpeä
tunnclm.%, jolloin henkilöt tavallisesti
reagoivat normaalia eloisammin ja
käyttäytyvät vapaammin. TavaUista.
jopa tyypillistä on, että vieläpä muuten
ujot, hiljaiset ihmiset muuttuvat
puheliaiksi. , Alkaa puhetulva* jolloin
poikkeuksetta ollaan kovin tyytyväisiä
siihen, mitä itse oa sanottu. Tämän
valheen aikana kasvot punoittavat,
ohimqiden verisuonet voivat eroiltua
selvästi. Pian huomataan myöskin
varsinkin ruumlillt-sta työtä tckcr
vlUä henkilöillä taipumusta voimannäytteiden
antamiseen ja harvitse-matlomlin
liikkeisiin. Toiset käyttäytyvät
ulkonaisesti paremmin, mutr
ta heidän itsetunton.sa on kohonnut.
Heistä arkielämän vaikeudet tuntuvat
mitiittömlltii — he ovat erinomaisen
pystyviä yksilöltä ja moncttolcvät sen
mukaisesti.
• - y
Näitä mainittuja alkohoollmyrky-tyksen
oireita sanotaan yleensä nousuhumalaksi
ja sitä kestää tavallisesti
',•.—2 tuntia. Veren alkbh6ollprcs;nt-tl
on tällöin suhteellisesti vähäinen,
nautitun alkohoolin määrä usein odottamattoman
pieni. Juuri tämä tila on
suurimpana syjnä alkohoolin väärinkäyttöön
ja saa pullon näyttämään
yetäyältä onnettomuudessa. Jos ' a l kohoolin
määrä on riittävä, kehittyy
nopea.sti vanslnalnen humalatila, jolloin
henkinen tasapaino täysin häviää,
tehdään harkitsemattomia tekoja,
käynti muuttuu horjuvaksi, kieli kan.
gertclee ja aikaisempi eloisuus muuttuu
vä.symykseksi. Tällaisen n^. laskuhumalan
aikana veren aikohoollpro-sentti
pn hyvin korkea, usein 10 kertaa
korkeampi kuin nousuhumalan aikana.
Sangen suuret alkohooliannokset
vaikuttavat samoin kuin eetteri, kloroformi
tai muut narkoosls.sa käytettä,
vät aineet: seuraa täysi tajuttomuus
Ja tunnottomuus. Alkolioolln keskushermostoa
kliholttava ja lamauttava
vaikutus:, huomataan ensin aivoissa.
Sielläkin käi-sivät eniten vaativimmat
aivotoiminnat, jotka toimivat sään-nostelevina
Ja hallitsevat alempia
-viettejä ja vaLstoja. Var.^^lnalncn l i has-
ja muu elintoiminta kär.sli vasta
sOhteellLsen myöhään.
Sukupuoliviettiin alkoholi vaikuttaa
nousuhumalan aikana ärsyttävästi,
Isjskuhumalan aikana pälnvastaiscsti
ja kim lisäksi otamme huomioon, että
tätä kaikkiin reaktioihimme niin
oleellisesti vaikuttavaa viettiä hillitser
vät ne aivotoiminnat. Jotka ensinnä
kärsivät, käy selväksi, että juuri tiissä
suhteessa tehdään täysin harvltscmat.
tornia tekoja. Puheliaisuus Ja lisääntynyt
Itseluottamus auttaa lisäksi soi-mimaan.
tilapäisiä tuttavuuksia ja
näin on jouduttu pyörteeseen, josta
suKupuolitaudit eivät ole kaukana.
Räikeän kuvan asiasta maamme tar-ka.
stamalla.sukupuoliU»ulclliin sairastuneita
potilaita. Tämänlaatuisia tut.
kimuksia on julkal-stu ulkomailla,
mutta myöskin Suomea-a on mainitunlainen
tutkimus käyimlssä. Siltä
on Jo Julkisuudessakin esitetty muutamia
^nnakl:oUctoJa. Tutkimus on suo.
ritcttii siten että potilaita hoidettaessa
on ticdusteUu mahdollisimman
tarkkaan tapahtumien kutku. Naimattomista
miehistä cli tartuntahct-kellä
74'% enemmän tai vähemmän
juovuksissa ja naimisissa olevista mcl.
kein sama määrä cli 72 %, Noin kaksi
kolmesta ilmoitti tartutUkJan olleen
myöskin liumalassa. Naisista oli vastaavasti
tartunnan saadessaan n. 60 %
alkohoolia nauttineita. Tartuntaan
johtanut suhde oli esim. miehillä
täysin tilapäinen kahdessa tapaukscs-ta
kolmesta. (Aineisto oli koottu
kaupvmkllalslsta). '
Alkbhcolin suureen merkitykseen
viittaa myöskin ss että n, 70
tilapiiincn iiulidc solmittiin ravintoloissa,
joissa tarjoillaan alkoholia.
Alkohoollmaärä sinänsä ei ole tässä
suhteessa aina mtkaiscvä tekijä.
Toisaalta näittcnkln lukujen takaa
näkyy myös muita sosiaalista näkökohtia.
Naimattomien leskien ja c-ronncltten
korkea prosentti on crit-tähi
silmiinpistävä. Ikä on myös tekijä,
jolla on oma mcrkitykscmU. Onkin
Ilmeistä, että useassa tapauksessa
sekä olkohooUn nauttiminen että sen
seurauksena tullut sukupuoHsairau.1
ovat ilmauksia Jostakin muusta vaikeimmin
todettavasta häiriöstä. Perussyy
.saattaa olla esim. kasvatus, kehittymättömyys,
talpudollisct syyt, a.
sunto-olot, huono seura tai mj;., joka
estää yksilöä saamasta elämäänsä arvokkaampaa
.sisältöä. Alkohoolin käyttö
noudattaa useinmlten syyn ja «cu.
rauksen lakia. Toiselta puolen joukossa
on varmasti tapauksia, joi;?sa
alkohoolin nauttiminen Ja tilapäissuh-tecn
solmlamineD.«lvät ole olleet varsinaisessa
syy.yhteydessä.; ,
Torstaina, toukolc. 25 p. Thursday, May 25 Sivu 5
'4
Stvuliildceenhoitaia halutaan
Mies toi nainen halutaan Vapauden Port Arthurin-stvuUlkkcen-^
hoitajaksi. SivuUikkcenhoitaJan tehtävUn Icuuluuliirjakaupan taoi-tamUien,
ilmoitusten hanklcUnincn kaksoiskaupungeista sekä lehtl-^
tilausten mtaonottamUien koko alueelta Ja yleensä edustettava
kaikkia Vapauden liikealoja. ,
Hakijon tulee olla Canadan Suomalaisen Järjestön tat Suoma*
lais-Coiiadalaiscn Amatööri-Urheiluliiton alaisen seuran Jäsen;
SlvuUlkkccnhoita jalie maksetaan pohjapalkka sekä määräUypalk»
klo eri myjiuielstä. Palkkaetuihin kuuluu yhden vuoden palveluksen
jälkeen kahden viikon palkallinen kesäloma sekä ryhmä- salras-i
ja tapaturmavalcutus. Toimi on otettava vastaan heti kutsun saatua:
Hakemukset lähetettävä kesäkuun 10 päivään mennessä osolttceil^:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
JOHTOKUNTA
P. O. Box 69 Sudbury «Ontario
(23-25>
Kirkianii lake
valmistuu alue-varten
F00T&G0RIN6LTD
Vafcaalaksla - klbKetaalstöH
KlinfelmloffilalnoJ»
PUHELIN «.«093
sa eini 8t. E., Sodbnty, Ont
Kellonvetäjää on
vaikea löytää
Salford, Laricashlre, Eiig. — Nuoremman
sukupolven keskuudesta ci
löydy ainoatakaon kcnpnvctäjää.
Kun 74-vuotias Mätthew Dear py^-
sl helpompaa työmaata 50 vuoden
palvelusajan päätyttyä, firmansa el
löytänyt ketään hänen, tilalleen. Kalkki
hakijat luulivat voivan Istua pöydän
takana kiertäen kelloja. Matthcw
pian selvitti heille asiat niiden todellisessa
valossa.
"Kcstättekö korkeutta?" hän kysyi
"Voitteko nostcila ra.skalta painoja,
nousta tikkaita, ja voitteko kävellä
kirkkojen kellotoi-nclssa?"
Nyt Dearin firma on joutunut «ano.
.maan asiakkailicen, ettei se voi enää
vetää heidän kellojaan.
"Ei ole helppo työ olla keUon vetäj
ä ' . selitti yksi mies. "Joissain kirkoissa
cn kulettava vaikeita tikapor-taita
myöten. Suurissa kelloissa on
suurcmmoifict vctovällncet ja painot,
Jotka ovat erittäin raskaiu nostaa."
Lasten kirkkokulkuc
päättyi onnettomasti
Venetsia, Italia. — Lasten kirkko,
kulkue pijättyl pnnettoinosti täällä
lähistöllä sunnuntaina. Vilsitcivla
lasta hukkui erään kanavan sillan romahtaessa.
Papit Ja muut ihmiset
pelastivat vedestä 35 lasta, mutta vir-
Kirkland Lake. ~ Johan se tuli kesä
tänne pohjoiseenkin. Talvi onkin ollut
erittäin pitkä Ja luminen. Mutta
nyt pistctäähkln töppöset heilumaan
kahta rivakammin. Pohjols-Ontarion
aluejuhla pidetään täällä Kirkland
LakeUä kesäkuun 17 ja 18 pnä, joten
ne varmaai^in ovat tämän, kesän en-sinunälset;
juhlat. , Palkintotanssillp-puja
on myytävänä. Muistakaapa Jo-koineh
ostaa niiltä lippuja kun teille
tarjotaan, fliten voitte ovustaa nllldcn
juhtien onnistumista. Volttonumerot
nostetaan louantal-llian tansseissa ke-fiäk.
17 pnä. N
Sitten sunnuntahia päivällä juhlitaan
Keiiogamllla, Urheilupuolen järjestää
v.- jo u.-scura "Jymy". Ohjelmassa
on puhe ja luvassa on, että
saamme taas kuulla South Porcuplncn
Ja Timminsin yhdistyneen laulu-kuoron
arvokkaita esityksiä. Sunnuntai-lllan
ohjelma suoritetaan CSJ :n Kirkland
Laken os^hoalllla alkaen klo 8
Ulalla. Ohjelma on lyhyt mutta arvokas
mm. esitetään yksinäytöksinen
tunnin kestävä kappale jonka nimi on
•'mmi olen Aadolf". Se on erittäin
arvokassisältöinen . uusi kappale.
Myöskin odotamme ulkopaikkakuntien
edustajilta Joitakin mielenkiintofsia
ohjelmanumeroita. Ehkä se Kapus-kaslngin
kuuluisa kuplettimestari taas
laulaa jotain itse keksimäänsä.
Toivomme näkevämme kalKKi nämä
pikkuympUristön ilunlsct silloin Juhlissa.
Cobaltin jo Rouynln tovcrclllo
ei ole ollenkaan Illan pitkä matka.
Lopuksi täytyy huomauttaa, että syöminen
pn yksi tUikcU ohjelmanumero
ulkoilmajuhlissa. Kcnogamin tliavus-na
ravintolassa tarjotaan lämmin ateria
täsmälleen klo 12. Ruoka on hyvin
valmistettua, eikä »e lopu kesken.
Kahvia ja virvokojuumla saa koko i l tapäivän,
aivan tavallisilla hinnoilla.
Siis AlucjuhlUiStt tavataan kcsäk. 17
Ja 18 päivinä. — M.
KESTO-KIHAROIDEN
KESKUS
Bmituokkainen
palvelus
Balmoral
Kampaamo
Sigrid Ketola, omistaja
8 haa et fS., Puh. 3-1&00 Sudbury
Kellarikerroksessa
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiimniHiiHiiiiiiim
Dr. John W. Haiiai
LAAKARt JA KIRURGI
Puhelin»;!: Konttori 4-4303
Kotiin 3*1232
Huono 201 — 67 Elm St* E.
ncffcnt Tbcatre BaUdlnff
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilliiilli
—- Enemmän ihmisiä puhuu Kiinan
kieltä kuin mitään muutu kieltä maa-
IJmassa,
ta vei mukanaan 15 uhria, joista nuorin
oli 11 kk, ja vanhin 11 vuoden ikäinen.
UNDBERGTA»
Olat 20 Prood Bd.
S U D B U B Y , ONT.
Suomalatfl-Canadalalscn
Amatööri-Urheiluliiton '
25-vuotlstoimlnnan Johdosta
kustannettua Icirjaa .
CANADAIi
SUOMALAISTEN
URHEILUKIRJA
Hista aot
Biiatte tilaamallB;
V.. ja U..SEURA
ALERTS
Box 69 Sudbury; Oat
(13-18 -25-1)
Yli 500 professoria
työttömänä Länsi-
Saksan alueella
BerliinL — Yli 500 yliopiston professoria
on työttömänä Länsi-Saksan
alueella. Tämän lisäksi kymmeniä
tuhamjia tohtoreita, taiteilijoita, opettajia
Ja teknikkoja on myöskin työttömänä.
TUatkaa V A P A U S ja «uosi-telkaa
silä ysiäivUennekin.
Long Laken
APILASEURA
Järjestää
Osuustoiminnalliseii
ILLANVIETON
VOIMAN MAALILLA
LONG LAKELLA
Tiistaina i-k. 30 p:nä,
alkaen klo 8i.p.
Huom! Elokuva
Suomesta
Vanhanmaan tansitia loptissa
TERVETULOA!
Olemme ottaneet käytäntöön FUL-O-PEl» rehujen
f.ääfttöohjclman vuonna 1937. «anoo M. C.
Wallace, "Kay-Slx« farmilta Irofjuls, Ontario,
Viimeisenä kuutena vuotena yli puolet voitoista
siipikarjaiita ja munituskilpailujcn voittajista on
kasvatettu FUL-O-PEP rehuilla. Miltei kalkki
maailman rccordcJsta AUo»ltuimml«»a roduLssa
on saavutettu Ktipikarjalla joka on lui«vatcttu
rehujen rajoltasohjclmalla.
Emme usko ettei lisätodisteita t<iryiUi siipikarjan
laadusta joita kasvatetaan tällä menettelyllä.
Tosiseikka on, että rajoitettu ruokinta
uikona oleville nuorille Icanollle on ikivanha; »e
on uusi ainoastaan nykyailcaiJXillc siipikarjataloudelle.
Meidän isoisämme ja isoäitimme kasvattivat
nuoria kanoja tällä keinolla ja he kasvattivat
rotevia, terveitä Ja virkeitä nuoria kanoja.
On totta etteivät nuoret kanat alkaneet munia
alkaisin, mutta ne olivat suuria ja rotevia kanoja,
jotka munivat suuria munia ja harvoin oli sai-rausvalvoja.
Ainoastaan lähivuosina olemme kf>cttancct tupata
rnäskiä kananpoikien kurkusta ala» hauto-mLscKta
lähtien siihen saakka kun ne alkavat
munia. Käykää maalla Joku päivä ja vierailkaa
farmarin luona, että näette miten paljon mäskiä
hän antaa nuorllJe kanoilleen jälkeen kymmenen
ikäviikon jälkeen. Tulette hucihaamaan. että
farmari ruokkii vastaavasti vähän mäskiä Ja on
ihmeellistä mlien paljon vähemmän liänellä on
menetyksiä munltuskoplssa verrattuna siihen
kun mäskiä pidetään kasvavien kanojen edcs«ä
ulkona ollessaan.
Tunnustamme että farmilla olevilla nuorilla
kanoilla on paljon ruohoa ja lautakasa saata-vi
»»ä jotka sisältävät paljon vitamiinejä. Ette
voi Hafsvatlaa nuoria kanoja paljaalla tontilla
ruokkimatta niille hyvän määrän mäskiä Jyvien
kera, mutta missä on ruohoa Ja erikoisesti kun
on lautakasa läl^ttyvUlä Joissa nuoret kanat voi
I)öyhlä, menestyvät ne erikoisen hyvin vähällä
ma^iklilä sen jälkeen kun ne ovat kahdcksacta
kymmeneen viikkoon vanhoja,
On mclko selvästi todettu moniin fiätmlin
että niiden varttumisen nopeus viittaa r.Jidcn
iän pituuteen. Eläimet tavallisesti elävät viidestä
seitsemään kertaa niin kauan kuin on niiden
varttumisen aika.
Jos mc puBkemmc nuoret kanat munimaan
iicljassä kuukaudessa Ja jos tunnustamme, että
ne elävät viidestä »eitscmä.1n kertaan niin kauan
kuin varttuminen ottaa, se merkitsee, että nämä
kanat keskimäärin kuolevat 24 kuukauden ikäisenä.
Olemme nähneet aivan liian /nonta tapausta
ml;isa 50 pros. nuorista kanalassa oIev<'6te
kanoista on joko poistettu tai ovat kuolleita
ennen easlmmäiscn munltusvuoden loppua,
20-luvun alkuvuosina siipikarjatalouJ huoma-:
«i että voidaan protelnin avulla kasvattaa ne. A l -
poikaset nopeasti ja samalla vartuttaa re. Ai.^
kaiscmmin oli mclko harvinaista aloittaa nuoret
kanat munimaan ennen kuudesta seitsemään
kuukauden ikäisinä, mutta kaksi^sakymmenlssä
Kilplkarjan hoitajat alkoivat leuhkia, että heidän
nuoret kanansa alkavat munia neljän tai viiden,
kuukauden vanhoina Ja sitten kolmen ja puolen
kuukauden Ikäisinä. Oli Joitakin Jotka saivat
nuoret kanansa munimaan sadan päivän vanhoina.
Nämä nuoret kanat enimmiten munivat
pieniä munia. Aikainen varttuminen, pienen ko-;
koiset munat ja korkea kuolevaisuus kulkevat
käsikädessä.
Aina tuoreita
Aina luotettavia
ALPHONSE E. GHASETTE i SONS
©JAUHOJA ©JYVIÄ ©REHUJA
FULOPEP mrifty-Fifty'' paperisäkit
edttlUsia monessa suhteessa
1. Maksavat vähemmän kuin Jute-sakit
2. Pitävät rehut tuoreetnpina — merkiten enarempaa tnotanloBr
3. Suojelee rehut rotUta M t>ilrUtä
4. Poistaa tautien vaaran :^
5. Helppoja käsitellä rr fcuten pakeUi
6. Puhtaimpia koin Jute-aäUt — läpälsemättjimia.
TUKUTTAIN J A VÄHITTÄIN
186 Louis St. P«»h» 3-0531
Pyytäkää meiltä vapaita karjankasvatus-
Sudbury kirjoja
m
i l
Ä f ^
F -
m
S m H mm
m.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 25, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-05-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500525 |
Description
| Title | 1950-05-25-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Silta,
lonopolit tappa-sgei
tOO lehteä
Co.
taja •
itsatta
nisu
lÄElO
)KIEN
'A
EITA
TA'.
to oäa
IS
TAAN
i l
Arthnr,
Idysvaiioissa
ikaisk
mten
_ Eräs sanomalehtien
'Siaj^in edu-aja cn ä IrcUäin
eHä sitten vnjodrn 1929 cn
' 700*plivä:eincä YhdysvsUoissa
'nikoteltu lakiauttamaan tol-
^ja että Yhdysvaltain kau-
^iis\» on nyt 92-prosenttia sellai-loiisa
iJroestjT ainoastoan yhden
omistamia sanomalehtiä. U -
aamulchti ja iltalehti el-
•jaupuhki ole ainoastaan jiiden
£-T»!ehden vara; ?a. " - . • /
mä tiedot vahvistavat uUdeUeen
j tubcn. jonka monopoliyritykfet
,t aibcuttaneet Yhdysvalloissa sa-ilditicn
julkaisemisen alalla ja
i virtaus pitää paikkansa myös-
Canadaan nähden, joskin vähäi-jBssä
määrin. Asiaa koskevat t:e-efitli
.American Ncv?spaper Pup-
Associationin vTiosikokoukselle
,jiiassaan selostuksessa Williart
Iit. joka on Holyokessa, Mass.,
ty^än Transcript-Telegram-leh-taloudenhoitaja.
Sitten vuoden 1929 monopoolien k i -
" joutuneet päivälehdet edustavat
40 prosenttia nykyisin ihnesty-lehdistä.
Kilpailua ilmenee sa-ilehtialalla
ainoastaan 95 kau-sänci
Dwight. Hän syytti
,malehtien korkeasta kuolevaisuu-yhä
kohoavia kustannuksia,
. kustantajat väittävät johtuvan
iässä työläisten "korkeista pal-
Täten olisi sanomalehtien
Jevaisuuden syynä työläiset, eikä
iniopoUt, kuten varsin hyvin yleises-
1 tiedetään.
Samaan aikaan on kongressin jäsen
Celler New Yorkista ilmoittanut ai-fvansa
toimituttaa tutkimuksen
aencan Newspaper Guildin syytös-s
a johdosta, että sanomalehtien kuo.
\ Tsisuus johtuu monopoolien kont-
3Esta sanomalehtien kustantamisen
lila.'
asuIäUon haluatte päivästä toiseen
ta maamme työkansan
» A TVTmniiSä«ikei»P»ä kysymyksiä, niin
C A I V C I S Pihtkaa V A P A U S.
O , L T D .
5-7394
land Sl.
uonnontatklja
Viime maanantaina tuli kuluneeksi
30 vuotta tunnetun, kansahivälisen
mameen saa\'uttaneen venäläisen
luonnontutkijan Arkadjevits Hmirja-sevin
kuolemasta.
Tlmirjasev syntyi Pietarissa 22. 5.
1843 edistyksellisai tilanomistajan
perheessä. Isä palveli tullilaitoksen
virkamiehenä, mutta joutui edistyksellisten
aatteidensa vuoksi keisari
Nikolai I epäsuosioon ja erotettiin
toimestaan. Perhe joutui sen johdosta
sumiui taloudellisiin vaikeuksiin.
Kodin edistyksellinen kasvatus i l meni
myös lapsissa. Päästyään 18
vuotiaana yliopistoon, joutui Kliment
heti edistylRsellisten ylioppilasfiento-jen
piiriin ja yliQplstou taantumuksellisen
johdon epäsuosioon. Jo seuraavana
vuonna yliopistoon tulonsa
jälkeen hän joutui sen jättämään
Icieltäydyttyään allekirjoittamasta
kirjallista lupausta siitä, ettei osallistu
edistykselliseen ylioppilasliikkeeseen.
Vuoxma 1863 hän palasi kuitenkin
yliopistoon ja pääsi vapaaoppi-laaksi
luonnontieteellis-ma temaattiseen
tiedekuntaan. Opiskelunsa hän
päätti kultamitalilla palkittuna kan-didaattitutkUitoön
vuonna 1866. Toh-toirln
arvon hän väitteli vuonna 1873
ja nimitettiin vuonna 1877 Mosko\'an
yliopiston kasvitieteitten professoriksi.
; •• • •
Jo yliopnilasvuosinaan Timirjasev
sy\'entyi eiriköisesti kasvibiologian kysymyksiin
a Darvinin oppien tutki-misieen.
Vuonna 1863 ilmestyi hänen
ensimmäinen tieteellinen tutkimuksensa
Darvinin kehitysopista. Jo täs-:
sä tutkielmassaan hän julistautui
ateistiksi ja materialistisen kehitysopin
kätmattajaksi luonnontieteessä.
Yliopiston päätettyään alkoi Timir-jasevin
edistyksen puolesta taisteleva
luova työ. joka määrätietoisesti suuntautui
karkoittamaan mystiilckaa ja
idealismia luonnonilmiöiden selvittämisessä.
Hänen tieteellisen työnsä
keskeiseksi alaksi muodostui orgaanisen
ja epäorgaanisen luonnon keski-naisen
suhteen selvittäminen. Jo
vuonna 1868 Venäjäin luonnbntutki-jain
I edustajakokouksessa pitämässään
esitelmässä hän kävi kiinni erääseen
senaikaiseen keskeiseen prob-
>äSSi3SS« ''^t
-ja
OB vielä saata¥ana
ent
aiiam, Ont
in seuraan
ikää raliaa.
PANY
Onlaibli -
RYTMI-LEVYJÄ
BT2093 MIKili Y Ö . Swingfox
KEN LIENETKÄAN, Tango
Laulanut Henry Theel
SOINTU-LEVYJÄ
«o TULE KULTANI, foxi
KUUBALAINEN SERENAADI
Laulanut Reino Armio
910 EHKÄ TÄSTÄ TULEE ISKELMÄ, foxi
ILTA SANTA CBUZISSA, Hidas-foxi
Laulanut Olavi Virta
Uinfa Sl,25 ^PP3'le lähetyskulaliieen jos tilana
käsittää kolme levyä tai enemmän.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 63 Sudbury, Ontario
e Co.
A
NEITA
riTOREITÄ
ur, Onlario
istanne,
kesävaat-i
lajeja.
hur.Onia^
HYVIN VALMISTETTUJEN
9 8 ^ K A P P A LE
Ostajan madettava lähetyskulut
R A J O I T E T t l l V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ .
Dolores — Valssi
V^lesiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat \
Wienilä2s makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
Unten kaunis maa —- Foxtrot
Onnellisia p ä i ^ — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
Jo Painuvi Päivä — Valssi
Su^rulUnen Kua — SIow"fox
Jää Ityväsli annas Foxtrot
No-^No Tango
laulanut Olari Virta
mSäv ejali ä hiliami^ |§rvfe« manata,
Soittolevy
TILATKAA OSOITTEELLA:
Box 69 LfflilTEO
Iccmaan. miten saada selvitetyksi se,
kuinka aurinson\>alon vaikutuksesta
epäorgaaninen Ilman hiilihappo
mimttuu lehtivitareässä orgaaniseksi
aineeksi. *
Tästä muodostuikin: Timlrjasevin
työn keskeisin ongehna. Ankariin tut.
kimusperäisiin kokeisiin ja materialistisiin
katsomuksiin pohjautuviin
yleistyksiin nojaten hän musertavastl
kartoitti idealismin ja erikoisen elämän
voiman — vitalismin palvojat
tästä luoimontleteen et^ästä kcskel-slmmästä
ongelmasta.: johon kokemusperäinen
luonnontutkimus cli heL
dät,ahdistanut. Mbnivuotlsella. suunnatonta
sitkeyttä kysyvällä tutkimustyöllä
ja kokeilulla Timlrjasevin onnistui
selvittää, kuinka auringonvalon
määrättyjen säteiden energia saa alakaan-
moninaisia Icemiallisfysikaalisla
prosesseja läbtivlhr^ihiukkasessa. Jos.
sr. hUIihaposta hilU assimiloituu tärk-kelykseksl
ja happi vapautuu takaisin
Ilmaan. Tinurjasevlh • öimlstui tietcel-
Usellä tarkkuudella osoittaa myös
tuon prosessin eri vaiheet ja siihen
tan-ittavan aiu-lnkoencrglan määrän.
Näillä tutkimuksilla voitiin sitovasti
todistaa, että. mitään erikoista
jumalaista elinvoimaa elollisen organismin
syntymisessä ei ole olemassa,
vaan on olemassa vain tieteellisesti
tuimetut aineen ja energian pysyväl-syydcn
lait. Ja että orgaanisen luqn-nonelämän
s^i^nnyttäJänä on auringon
vaioenergiah "tekeinä työ" ja sen aiheuttamat
aineenvaihtoproscssit leh-tivihreähiukkasessa.
•
Timlrjasevin koko tietecUincn työ oli
ankarasti tarkoitusperäistä. Hede
tieteen vuoksi oli hänelle tuntematonta.
"Pysiologm tehtävänä ei ole vain
tutkia ja selvittää luontoa, hänen tehtävänään
on muuttaa ja hallita sitä"
— "hänen tehtävänään on käydä
taisteluun koko järkensä Ja logiikkan-sa
yoimalla luonnonilmiöiden selvittämiseksi,
jotta hän voisi hallita niitä
ja alistaa' ne palvelemaan tarioi-tuksiaan".
Timlrjasevin tieteellinen
työ on elimellisssti sidottu Neuvosto^
liiton maatalouden ja agronomian
kehlttärnlseen. Hänen työnsä ja. tutkimuksensa
loivat tieteellisen perustan
sille materialistiselle perinnöllisyys-opille.
Jcka nykyisin on vallalla Neuvostoliiton
biologisissa tieteissä ja vai.
lankumouksellisesti luontoa muuttavassa
agronomiassa.
Mutta Timirjasev ei ollut vata suuri
luonnontutkija ja tiedemies. Hän
oli myös peloton vallankumouksellinen.
Toimiessaan aluksi Petrovskln
maatalousakatemiassa opettajana ja
myöhemmin Moskovan yliopistonsa
biologian professorma. Joutui hän jatkuvasti
ikävyyksiin sekä häikäUemät-töinän
painostuksen alaiseksi niin
hallituksen kuin ylioplstbbyrokratian-kln
taholta. Vuonna 1898 hänst erotettiin
toimestaan "täysinpalvcllecna
professorina", pääsi jälleen hiukan
myöhemmin yliopiston palvelukseen,
mutia oli vuoden 1911 jälkeen pakotettu
taas jättämään yliopiston taan-tijmuksellisten
painostuksesta. Mikään
painostus eivätkä taloudelliset
vaikeudet saaneet häntä kuitenkaan
luopuinaan materialistisesta, vallankumouksellisista
katsomuksistaan ja
loputtomafita työstään tieteen ja nuoren
tlcdemiespolven kasvattamisesta
tieteen hyväksi.
Timirjasev näki myös tsaarillisen
itsevaltiuden romahduksen ja uuden
neuvostovaltion syruiyn. Ennakkoluulottomasti
hän otti muutoksen vastaan
ja cli eräs niistä vanhan kaartin
tiedemiehistä, joka ensimmäisenä
liitti taitonsa neuvostovallan palvelukseen.
Hän cl kuitenkaan kauan en.
nättänyt palvella nuorta neuvostovaltaa,
siliä jo vuoima 1920 päättyi hänen
peloton, tieteellisen työn täyteinen
elämänsä.
Neuvostovalta ja sen tiedemieskim-ta
on pitänyt ja pitää suuressa arvossa
professori Timlrjasevin elämäntyö,
tä. Hänen nimelleen on omistettu
Neuvostoliiton maatalousakatemla ja
oppilaitoksia seltä pystytetty muistomerkki.
'Ilmirjasc\-in elämäntjö on osoituksena
siitä, että neuvostovallan aikana
voitosta voittoon kulkeneella,
biologisen materialismin pohjalle perustuvalla
luonnon tuttdmisella on
'myös syvät historialliset. Jo ennen lo.
kakuim vallankumousta perustuvat
juurensa Venäjän edistyksellisessä
Öcteelliscssä ajattelussa, jonka loista,
vimpia edustajia Oli Kliment Arkadjevits
Timirjasev.
Sudbnxy. OnL
Vuoden 1940 juliste
olympiamamokseksi
HelsinkL (8-8) —' Olympiajärr
jestelytoimikunta oh hyväksynyt vuoden
1952 kisojen julisteeksi taiteilija
Ilmari Sysimetsän sutuinittele-inan
ja laatiman Julisteen, jcka A l koinaan
vaUttin mainostamaan vuoden
1940 olympialaisia. Taiteilija Sysimetsän
jtilisteessa on etualalla «uu-rikokolnen
Juokseva Paavo Nurmi ja
maapallo. Jonka pinnalla Suomi selvästi
-valotetttuia ttilee hyvin esille.
Kuten mulstetaiaiD. t^ntdn tulevia
QlympialClBOja vart^ t<4xneen julis-tekllpailu.
Jonlc* taso Jäi kuitenkin
toivottua alemmaksi, eikä luonnoksista
siten voitu läytää kyUhi hyvää Julistetta.
TaiteiUjI» ^«imetään Julisteen
palnattamtsekgi lyltdytääh aivan
lähiaikoina toimenpiteisiin, sillä
asiantuntijoiden mielestö sitä on Jo
tulevana sykqmä lähetettävä maailmalle
tiedoittamaan vuonna 1952 Helsingissä
pidettävistä kisoista.
Arvokas konsertti
Soutli Porcupinessa
ensi sunnuntaina
So. Porcupine. —• Viime sunnuniaL
na kätkettiin täällä maan poveen
paikkakunnallamme syntynyt ja ka&>
vanut sekä koulunsa käynyt 28-\uo-tias
mr. Eino Kautto. Edesmennyt
Kautto sai surmansa auto-ohhetto-muudessa
t.k. is p :nä lähellä Ville
Marie-nimlstä paikkakuntaa Quebe-,
dhmaakuivnassa. Häntä lähinnä Jäi
suremaan hänen vaimonsa Sally, vanhempansa;
mr. ja mrs. Matti Kautto
ja slsko Vieno sekä laaja tuttavapiiri
monessa pbhjois-Ontarion kylässä..
Ensi suimuntai-iltana taaskin au--
kcaa haalimme näyttämön esirippu Ja
sen jälkeen alkaa yksi arvokkaimman
phjeiman esittäminen. Sekakuoromme
"Sointu", joka on harjoitellut ohjelmaa
pitkin talvea, samoin kuin hais-kuorommekin,
hyvin säännöllisen Jtrh-'
tajamme- tov, Riku Vuorimäen ohjauksella.
- tulee varmasti ilahduttamaan
ihmisiä kauniilla laUlucsityksil-lä.
Näiden lisäksi ön monia muita
konserttiohjelmaan sopivia esityksiä
ja lopuksi sitten se "Lemmen juoma",
joka oh näytelmä. Siinä oh kauniita
lauluja tuosta vanhentumattomasta
raickaudesta. Näytelmä on hyvä kutien
älha on ollut konsertti ohjelmistossamme,
nihipä odotankin tähän konserttiin
paljon vieraita. Connaughtif*
ta saapuu varmaankin Ernest Honka,
sillä kerran kuulin hänen laulavan
jotakin "Luupis Potku"-nlmistä laulua
ja se meni siitä nuotin vierestä
pois tiehensä.
VUkkoa myöhemmin tulee koko
saikki Timminsin haalille ja siellä tulemme
esittämään saman ohjelman.
Painakaapa mieleenne ympäristön
farmarit ym. että olette silloin haalil-
1» siliä harvommln tulette näkemään
ja kuulemaan sellaista konserttiohjelmaa
kuin tämä on. Samalla tulette
niin kuin hyväksymään nämä perulc-kamme
' laulajat sinne järjestömme
soitto- ja laulujuhlaan.
Viime sunnuntai-iltana oli kokoontunut
näitä järjestömme ympärillä
olevia ihmisiä haalimme suojiin. Jossa
nautittiin seurustelusta ja ravintolan
antimista. Samalla kuultiin lopulliset
selostukset niiden kevätkor-valla
pidetyistä sarjailtamien tuloista.
Yleisesti kansa tuntui olevan tyy,
tyvälstä" niihin tuloksiin, ja rahallisesti
"ykköset" oU saanut $20.65 suiurem.
man puhtaan jäännöksen. — H.
Kirj Sakari Härö
eivät hallia lisää
Port Arthur. — Gorham kunnan tic-vcromaksajain
vuosikokou.s pidettiin
tk. 13 p:nä Gorhamin koululla no. 3.
Osa veronmaksajista ci voinut saapua
sillä tulvavedet olivat katkai-sscct tiet
niin että ne olivat iäpipääscmättömät,
mutta osanotto kokoukseen oli silti
hyvä.
Kunhan tiliraportti ja ticvirkaill-
Joitten raportit toivat esille, että lumi-auraustyöt
olivat vjeneet enemmän
rahaa vlmc talven aikana kuin muina
talvina. Tämän tähden käytiin keskustelua
yhden llsävcropäivän teosta
talvi rahoja varten. Ehdotus kuitenkin
kumottiin äänestyksessä sillä veronmaksajat
jotka asuvat hallituksen
ylläpitämän tien varrella vastusti vai
mitään verojen lisäämistä.
Tievirkailijat vuodelle 1950 valittiin
seuraavasti: J. Karjalainen^ A. Kor-kola,
E. Suni. T. Järvi. A. Lempiälä.
Lcmpiälä kuitenkin myöhemmin kieltäytyi
ottamasta virkaa vastaan, jot«n
toisella tilalla ollut ehdokas A. Wid-grcn
tulee virkaan kun sen alueen vc.
rpnmak-sajat sen hyväksyvät! W. Käki
tuli uudelleen valittua sihteeriksi
tulevalle vuodelle. Eläiniääkärirahas-tosta
keskusteltiin ja päätettiin, että
tievirlmilljat keräävät rahaa tähän
rahastoon paiklia kunnillaan. —
A. W . ; ; .'
Alkrholilla on arvaamattoman suuri
merkitys sukupuolitautien leviämiselle.
Se bn ikäänkuin avain, jonka &-
vuUa kaikenlaiset hiuut syyt voivat
asiaan vaikuttaa.
Pienissä annoksissa nautittuna al-kohooU
aiheuttaa usehnmissa henkisen
ja ruumiillisen hyränolbn tunteen
— tyytyväisen, hyväntahtoisen ja b-saaottavaisen
mielialan. Jos annosta
lisätään, kehittyy vähitellen n.s. hilpeä
tunnclm.%, jolloin henkilöt tavallisesti
reagoivat normaalia eloisammin ja
käyttäytyvät vapaammin. TavaUista.
jopa tyypillistä on, että vieläpä muuten
ujot, hiljaiset ihmiset muuttuvat
puheliaiksi. , Alkaa puhetulva* jolloin
poikkeuksetta ollaan kovin tyytyväisiä
siihen, mitä itse oa sanottu. Tämän
valheen aikana kasvot punoittavat,
ohimqiden verisuonet voivat eroiltua
selvästi. Pian huomataan myöskin
varsinkin ruumlillt-sta työtä tckcr
vlUä henkilöillä taipumusta voimannäytteiden
antamiseen ja harvitse-matlomlin
liikkeisiin. Toiset käyttäytyvät
ulkonaisesti paremmin, mutr
ta heidän itsetunton.sa on kohonnut.
Heistä arkielämän vaikeudet tuntuvat
mitiittömlltii — he ovat erinomaisen
pystyviä yksilöltä ja moncttolcvät sen
mukaisesti.
• - y
Näitä mainittuja alkohoollmyrky-tyksen
oireita sanotaan yleensä nousuhumalaksi
ja sitä kestää tavallisesti
',•.—2 tuntia. Veren alkbh6ollprcs;nt-tl
on tällöin suhteellisesti vähäinen,
nautitun alkohoolin määrä usein odottamattoman
pieni. Juuri tämä tila on
suurimpana syjnä alkohoolin väärinkäyttöön
ja saa pullon näyttämään
yetäyältä onnettomuudessa. Jos ' a l kohoolin
määrä on riittävä, kehittyy
nopea.sti vanslnalnen humalatila, jolloin
henkinen tasapaino täysin häviää,
tehdään harkitsemattomia tekoja,
käynti muuttuu horjuvaksi, kieli kan.
gertclee ja aikaisempi eloisuus muuttuu
vä.symykseksi. Tällaisen n^. laskuhumalan
aikana veren aikohoollpro-sentti
pn hyvin korkea, usein 10 kertaa
korkeampi kuin nousuhumalan aikana.
Sangen suuret alkohooliannokset
vaikuttavat samoin kuin eetteri, kloroformi
tai muut narkoosls.sa käytettä,
vät aineet: seuraa täysi tajuttomuus
Ja tunnottomuus. Alkolioolln keskushermostoa
kliholttava ja lamauttava
vaikutus:, huomataan ensin aivoissa.
Sielläkin käi-sivät eniten vaativimmat
aivotoiminnat, jotka toimivat sään-nostelevina
Ja hallitsevat alempia
-viettejä ja vaLstoja. Var.^^lnalncn l i has-
ja muu elintoiminta kär.sli vasta
sOhteellLsen myöhään.
Sukupuoliviettiin alkoholi vaikuttaa
nousuhumalan aikana ärsyttävästi,
Isjskuhumalan aikana pälnvastaiscsti
ja kim lisäksi otamme huomioon, että
tätä kaikkiin reaktioihimme niin
oleellisesti vaikuttavaa viettiä hillitser
vät ne aivotoiminnat. Jotka ensinnä
kärsivät, käy selväksi, että juuri tiissä
suhteessa tehdään täysin harvltscmat.
tornia tekoja. Puheliaisuus Ja lisääntynyt
Itseluottamus auttaa lisäksi soi-mimaan.
tilapäisiä tuttavuuksia ja
näin on jouduttu pyörteeseen, josta
suKupuolitaudit eivät ole kaukana.
Räikeän kuvan asiasta maamme tar-ka.
stamalla.sukupuoliU»ulclliin sairastuneita
potilaita. Tämänlaatuisia tut.
kimuksia on julkal-stu ulkomailla,
mutta myöskin Suomea-a on mainitunlainen
tutkimus käyimlssä. Siltä
on Jo Julkisuudessakin esitetty muutamia
^nnakl:oUctoJa. Tutkimus on suo.
ritcttii siten että potilaita hoidettaessa
on ticdusteUu mahdollisimman
tarkkaan tapahtumien kutku. Naimattomista
miehistä cli tartuntahct-kellä
74'% enemmän tai vähemmän
juovuksissa ja naimisissa olevista mcl.
kein sama määrä cli 72 %, Noin kaksi
kolmesta ilmoitti tartutUkJan olleen
myöskin liumalassa. Naisista oli vastaavasti
tartunnan saadessaan n. 60 %
alkohoolia nauttineita. Tartuntaan
johtanut suhde oli esim. miehillä
täysin tilapäinen kahdessa tapaukscs-ta
kolmesta. (Aineisto oli koottu
kaupvmkllalslsta). '
Alkbhcolin suureen merkitykseen
viittaa myöskin ss että n, 70
tilapiiincn iiulidc solmittiin ravintoloissa,
joissa tarjoillaan alkoholia.
Alkohoollmaärä sinänsä ei ole tässä
suhteessa aina mtkaiscvä tekijä.
Toisaalta näittcnkln lukujen takaa
näkyy myös muita sosiaalista näkökohtia.
Naimattomien leskien ja c-ronncltten
korkea prosentti on crit-tähi
silmiinpistävä. Ikä on myös tekijä,
jolla on oma mcrkitykscmU. Onkin
Ilmeistä, että useassa tapauksessa
sekä olkohooUn nauttiminen että sen
seurauksena tullut sukupuoHsairau.1
ovat ilmauksia Jostakin muusta vaikeimmin
todettavasta häiriöstä. Perussyy
.saattaa olla esim. kasvatus, kehittymättömyys,
talpudollisct syyt, a.
sunto-olot, huono seura tai mj;., joka
estää yksilöä saamasta elämäänsä arvokkaampaa
.sisältöä. Alkohoolin käyttö
noudattaa useinmlten syyn ja «cu.
rauksen lakia. Toiselta puolen joukossa
on varmasti tapauksia, joi;?sa
alkohoolin nauttiminen Ja tilapäissuh-tecn
solmlamineD.«lvät ole olleet varsinaisessa
syy.yhteydessä.; ,
Torstaina, toukolc. 25 p. Thursday, May 25 Sivu 5
'4
Stvuliildceenhoitaia halutaan
Mies toi nainen halutaan Vapauden Port Arthurin-stvuUlkkcen-^
hoitajaksi. SivuUikkcenhoitaJan tehtävUn Icuuluuliirjakaupan taoi-tamUien,
ilmoitusten hanklcUnincn kaksoiskaupungeista sekä lehtl-^
tilausten mtaonottamUien koko alueelta Ja yleensä edustettava
kaikkia Vapauden liikealoja. ,
Hakijon tulee olla Canadan Suomalaisen Järjestön tat Suoma*
lais-Coiiadalaiscn Amatööri-Urheiluliiton alaisen seuran Jäsen;
SlvuUlkkccnhoita jalie maksetaan pohjapalkka sekä määräUypalk»
klo eri myjiuielstä. Palkkaetuihin kuuluu yhden vuoden palveluksen
jälkeen kahden viikon palkallinen kesäloma sekä ryhmä- salras-i
ja tapaturmavalcutus. Toimi on otettava vastaan heti kutsun saatua:
Hakemukset lähetettävä kesäkuun 10 päivään mennessä osolttceil^:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
JOHTOKUNTA
P. O. Box 69 Sudbury «Ontario
(23-25>
Kirkianii lake
valmistuu alue-varten
F00T&G0RIN6LTD
Vafcaalaksla - klbKetaalstöH
KlinfelmloffilalnoJ»
PUHELIN «.«093
sa eini 8t. E., Sodbnty, Ont
Kellonvetäjää on
vaikea löytää
Salford, Laricashlre, Eiig. — Nuoremman
sukupolven keskuudesta ci
löydy ainoatakaon kcnpnvctäjää.
Kun 74-vuotias Mätthew Dear py^-
sl helpompaa työmaata 50 vuoden
palvelusajan päätyttyä, firmansa el
löytänyt ketään hänen, tilalleen. Kalkki
hakijat luulivat voivan Istua pöydän
takana kiertäen kelloja. Matthcw
pian selvitti heille asiat niiden todellisessa
valossa.
"Kcstättekö korkeutta?" hän kysyi
"Voitteko nostcila ra.skalta painoja,
nousta tikkaita, ja voitteko kävellä
kirkkojen kellotoi-nclssa?"
Nyt Dearin firma on joutunut «ano.
.maan asiakkailicen, ettei se voi enää
vetää heidän kellojaan.
"Ei ole helppo työ olla keUon vetäj
ä ' . selitti yksi mies. "Joissain kirkoissa
cn kulettava vaikeita tikapor-taita
myöten. Suurissa kelloissa on
suurcmmoifict vctovällncet ja painot,
Jotka ovat erittäin raskaiu nostaa."
Lasten kirkkokulkuc
päättyi onnettomasti
Venetsia, Italia. — Lasten kirkko,
kulkue pijättyl pnnettoinosti täällä
lähistöllä sunnuntaina. Vilsitcivla
lasta hukkui erään kanavan sillan romahtaessa.
Papit Ja muut ihmiset
pelastivat vedestä 35 lasta, mutta vir-
Kirkland Lake. ~ Johan se tuli kesä
tänne pohjoiseenkin. Talvi onkin ollut
erittäin pitkä Ja luminen. Mutta
nyt pistctäähkln töppöset heilumaan
kahta rivakammin. Pohjols-Ontarion
aluejuhla pidetään täällä Kirkland
LakeUä kesäkuun 17 ja 18 pnä, joten
ne varmaai^in ovat tämän, kesän en-sinunälset;
juhlat. , Palkintotanssillp-puja
on myytävänä. Muistakaapa Jo-koineh
ostaa niiltä lippuja kun teille
tarjotaan, fliten voitte ovustaa nllldcn
juhtien onnistumista. Volttonumerot
nostetaan louantal-llian tansseissa ke-fiäk.
17 pnä. N
Sitten sunnuntahia päivällä juhlitaan
Keiiogamllla, Urheilupuolen järjestää
v.- jo u.-scura "Jymy". Ohjelmassa
on puhe ja luvassa on, että
saamme taas kuulla South Porcuplncn
Ja Timminsin yhdistyneen laulu-kuoron
arvokkaita esityksiä. Sunnuntai-lllan
ohjelma suoritetaan CSJ :n Kirkland
Laken os^hoalllla alkaen klo 8
Ulalla. Ohjelma on lyhyt mutta arvokas
mm. esitetään yksinäytöksinen
tunnin kestävä kappale jonka nimi on
•'mmi olen Aadolf". Se on erittäin
arvokassisältöinen . uusi kappale.
Myöskin odotamme ulkopaikkakuntien
edustajilta Joitakin mielenkiintofsia
ohjelmanumeroita. Ehkä se Kapus-kaslngin
kuuluisa kuplettimestari taas
laulaa jotain itse keksimäänsä.
Toivomme näkevämme kalKKi nämä
pikkuympUristön ilunlsct silloin Juhlissa.
Cobaltin jo Rouynln tovcrclllo
ei ole ollenkaan Illan pitkä matka.
Lopuksi täytyy huomauttaa, että syöminen
pn yksi tUikcU ohjelmanumero
ulkoilmajuhlissa. Kcnogamin tliavus-na
ravintolassa tarjotaan lämmin ateria
täsmälleen klo 12. Ruoka on hyvin
valmistettua, eikä »e lopu kesken.
Kahvia ja virvokojuumla saa koko i l tapäivän,
aivan tavallisilla hinnoilla.
Siis AlucjuhlUiStt tavataan kcsäk. 17
Ja 18 päivinä. — M.
KESTO-KIHAROIDEN
KESKUS
Bmituokkainen
palvelus
Balmoral
Kampaamo
Sigrid Ketola, omistaja
8 haa et fS., Puh. 3-1&00 Sudbury
Kellarikerroksessa
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiimniHiiHiiiiiiim
Dr. John W. Haiiai
LAAKARt JA KIRURGI
Puhelin»;!: Konttori 4-4303
Kotiin 3*1232
Huono 201 — 67 Elm St* E.
ncffcnt Tbcatre BaUdlnff
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilliiilli
—- Enemmän ihmisiä puhuu Kiinan
kieltä kuin mitään muutu kieltä maa-
IJmassa,
ta vei mukanaan 15 uhria, joista nuorin
oli 11 kk, ja vanhin 11 vuoden ikäinen.
UNDBERGTA»
Olat 20 Prood Bd.
S U D B U B Y , ONT.
Suomalatfl-Canadalalscn
Amatööri-Urheiluliiton '
25-vuotlstoimlnnan Johdosta
kustannettua Icirjaa .
CANADAIi
SUOMALAISTEN
URHEILUKIRJA
Hista aot
Biiatte tilaamallB;
V.. ja U..SEURA
ALERTS
Box 69 Sudbury; Oat
(13-18 -25-1)
Yli 500 professoria
työttömänä Länsi-
Saksan alueella
BerliinL — Yli 500 yliopiston professoria
on työttömänä Länsi-Saksan
alueella. Tämän lisäksi kymmeniä
tuhamjia tohtoreita, taiteilijoita, opettajia
Ja teknikkoja on myöskin työttömänä.
TUatkaa V A P A U S ja «uosi-telkaa
silä ysiäivUennekin.
Long Laken
APILASEURA
Järjestää
Osuustoiminnalliseii
ILLANVIETON
VOIMAN MAALILLA
LONG LAKELLA
Tiistaina i-k. 30 p:nä,
alkaen klo 8i.p.
Huom! Elokuva
Suomesta
Vanhanmaan tansitia loptissa
TERVETULOA!
Olemme ottaneet käytäntöön FUL-O-PEl» rehujen
f.ääfttöohjclman vuonna 1937. «anoo M. C.
Wallace, "Kay-Slx« farmilta Irofjuls, Ontario,
Viimeisenä kuutena vuotena yli puolet voitoista
siipikarjaiita ja munituskilpailujcn voittajista on
kasvatettu FUL-O-PEP rehuilla. Miltei kalkki
maailman rccordcJsta AUo»ltuimml«»a roduLssa
on saavutettu Ktipikarjalla joka on lui«vatcttu
rehujen rajoltasohjclmalla.
Emme usko ettei lisätodisteita t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-25-05
