1950-02-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'M n »ti te 'Sivu 2 Torstaina,helmikuun 2 p. — Thursday, Feb. 2 taUUhea Kb7. etb 1817. 00 «Bcand e!as8 mau tb» Foet •OfCee. TtegsxtBosxiX, OtteVBi s);^ Ugted jgtttoa wea|y: Tttegdayff, PtdiUäbtBS Ostnpaiqr Ltd, ai led-ISS Sm 1^ W, easmiy. <33it« Oanatfa. irrr-Ai I 1%' i Vapaaim Sanan kriisi i^^venee Joka feerta kun Torontossa ilmestyvän Vapaan Sanan yhtiö-itofcous päättyy, mainitun lehden toimitus vikisee ja valittaa kuin ruoskittu koira. Sen johdon mielestä yhtiökokous on ilmeisesti väll-lämätön paha, missä täytyy ottaa vastaan epämieluista koirannuus* Icaa ja sen jälkeen lähteä uudelle toimivuodelle tietoisena, että sama peli uusiintuu seuraavassa yhtiökokouksessa. Tämä sellaisenaan on <]iSoitus mainittm lehdea aatteellisesta vararikosta ja lisäksi si'tä^ että sen kannattajapiirissä kauan kytenyt poliittinen kriisi on jo kehitty-imässä kahdeksi erilaiseksi suunnaksi. Yhtäällä nähdään kehittymässä SYNTYMÄPÄIVIÄ. - Huomenna, tk. ^3 p:nä, täyttää Jabnar HeSbme Colmanista, ^ber' !assa 70 vuotta, onnittelumme pätvan sanJcariUe! Vb%. Sandrsi Nfman Beaver laiselta täyttää iäaään 70 vuotta. Onnittelemme päivänsankaria! ' - miiut sanovat 2e il Iiii a. '^teellisesti hyvin poliittisesti valveutuneita Canadan suomalaisia työ • |:^4;':-|ij^iäi farmaieita j^^ koskaan saada narratuksi pf Vi^jp<33n«rillisen hapatuksen avoimiksi kannattajiksi. Tämä Vapaan t|;i "-rSankn intell^tuaalisempl vasen siipi ryh Sali- | | § | | | ä y ^ ; i y | Ä u s ^ ja kumppanien linjalle- Riutta V^apaan Sanan viralli- (k ^j^Qi^joikeislojohto^ mitä edustaa 'Pehkonen ja Unhola ja mikä määrää % .,?ekä "haavat «ttä voiteet", on menettänyt kaiken uskonsa ja luotta- * - työväenliikkeeseen yleensä ja sosialismiin erikoi-iseäi/^^^^ inhimilliseen edistykseen, sekä kaikkeen inhi-niflliseen hyvään ja kauneuteen. !| , ^-'u. r. Juuri viikon lopulla Torontossa pidetty Vapaan Saijan yjitiö- 'kokous, mikäli voidaan mainitun lehden omaan kökoussclostukseen I "Vuol^taa, alleviivasi edelleen sitä, että tämä kehittyvä poliittinen kri^ i y&\ tm edelleen syventynyt ja voimistunut, sekä sitä, että oikektoaivel- 't^i^m edelleenkin kaikki valtit käsissä. Näin selosti Vapaa Sana nyt »Tmilusdijelmansa käsittelyä: 'Hv. - Näissä kirjelmissä esiteltiin sekä valituksia että kiitoksia IjehdienyleissisältöÖn nähden . . . " (On siis taaskin ollut kahdenlaistJi .^.Iknäa) ja edelleen: iLehden poliittiseen sisältöön tehtiin huoniaii-iiäi^ ia^ m^^ mutta käydyn keskustelun t6lokse;na } jj^bjlCT toimituspolitiikka kuitenkin yksimielisesti hyväksyttiin, lu- ,. fcminottamaita E. Sahnin saamiansa valtakirjojen perusteella esittä-maa vastalausetta . . ; . E. Salm on siis saamiensa kirjeiden perusteella esittänyt vasta-tpimitukseh yleispolitiikan suhteen, mikä kaikesta huolimatta 'yksimielisesti" sellaisena kuin virallinen öikeä siipi ^ita^ihmiskammossaan edustaa! « « . T ^ Tämä poliittiseri kriisin kehittyminen ilmenee nyt selvemmin ' t k•uin aik^aisemmin' , mutta mitään uu•t-t•a se• er• ole. Ja jos entiset^mer-.' \ iit pitävät paikkansa. Vapaan Sanan politiikkaa aarrvvoöss televine "so- JA CIO "srrTTÄÄ" MINE-SIII.L UNIOA! Setiraavat tosiseikat antavat valoa fiJUe mitä on todelia'Mine, Mlll unioa vastaan teht>7}en syytösten takana: V. 1937 edesmexmyt Van Bitten, joka oii elUoin vastuunalainen CIO:n terästyölälsten unlon järjestäjä, lau^ sui 2i2ine, asin union konventlonLssa pitämänsä puheen yhteydessä: '^Kun (jäzjestämls-) taistelut päättyvät Minnesotan ja Michiganin i^uta-alu-eella, 33/W) rautamalmin kaivajaa tulee erottamattomaksi osaksi teidän mainiosta uniostaime." . . Tä&sä jnounärryksessä Minnesotan Ja Michiganin rautamalmin kaivajat järjestettiin Philip Murrayn Johta-^ maan terästyölälsten unioon. Sopimus heidän Mine, MUi unioon l i i t ty mlsestään jäi täyttämättä. Asiasta läheteUiln MurrayUe lukuisia kirjeitä, jotka jätettiin huomioonottamatta. Sodan aikana Aluminium Workers of America teki esityksiä -Mine, Mill uniolle kahden tehtaan järjestämiseksi » CXrO:n Johdon kehoituksesta me suostuimme pyyntöön ja autoimme AWA järjestämistyön loppuun vientiä Phoenixin tehtaalla Arlz. Pian tämän jälkeen ATVA liittyi terästyö-m ^ ^ ^ ^^ l i y/y y / m. { f y ^ ' y ^ . y / y/;^y yyy^^y y/ ^ Ä t.4'^/y* /ii / yy yy y / yyy 11 -i 1^itt^ösdi^i'fcmnah, että sillä työvoimamäärällä ei parempaa ieh-antaa. On rhyijs muistettava, että Vapaa Sana öu ^ ;-^:-j«j^«»*u, ^ samansuuntaisia huomautuksia toimituspolitiil^as- ] -*tgaH'. Vuoden 1946 "yhtiökökousselostuksessaan Vapaa Sana kertoi: 'ii vr^^^ifikoisesti kiinnitettiin lehden poliittiseen kantaan huomiota : : .selitettiin se erinärsiin poliittisiin ja ammatillisiin suuntauksiin näh- »•den horjuvaksi . . . Yleistä mielenkiintoa herättäviä kirjoituksia ja ^yhteiskunnalliselle kehitykselle ' tuottanut mitään parannusta Vapaan Sanan si-. kanta nimittäin on, että parempaa ei voida työvoimalla! 1947 vuosikokousraportissa Vapaa Sana kertoi: "Leh-arvostelu synnjtti melko pitkän ja toisinaan kuuman-i | ; p f t f p 5 J H * ^ esitettiin useampaan suuntaan mene-fevji| j^f^;: lehden sisältöön nähden." ^^Ksi^ ••••'r--.Ja v. 1948 vuosikokouksesta kertoessaan Vapaa Sana viittasi Vdh ohimennen siihen, että lehden sisällön suhteen tuotiin esiin "sekä putitteellisuudet ctta hyvät puolet" ja erikoisesti kokous päätti, että ; Suomea parjaavia^ "Suomen kirje^itä saisi huomattavasti lyhentää". ^Mutta nämä päätökset eivät ole Vapaan Sanan sisältöä parantaneet, , - ) , i »ifllä sen johto viittaa kintaalla arvosteluihin ja sanoo "lehti annetaan • ulos kovin pienellä työvoimalla" ja niinollen lukijat saavat tyytyä jaäich, mitä kulloinkin sattuu tulemaan. Vapaan Sanan kokousselostuksen mukaan sen yhtiökokouk- ' sessa ei ole viitoitettu mitään ohjelmaa siitä, miten sen lehden , pitäisi suhtautua lisääntyvään lypltömyytccn, mitä pitäisi teh- • dä maanmichillemme tärkeiden kansalaisvapauksien puolustä-misen hyväksi ja unioliikkecn voimistuttamiseksi, ci halaistua • sanaa sotavastaisesta toiminnasta rauhan säilymisen hyväksi eikä siitä, mitä voitaisiin tehdä täkäläisten maanmiestemme ; »' rikkirevittyjen rivien yhdistämiseksi edistyksellisen ohjelman •> perusteella. m m KiiI Iäisten tmioon. Viime vuonna terästyölälsten unlo suoritti heikosti peiteltyjä reittauksia meidän unio-osastojamme vastaan Bessemerissa, 'Ala, Ja kaappasi niistä viisi käyttämällä hyväkseen neekeri-vastaisia ennakikoluuloja, yhtiöiden apua Ja terroria (missä esim. sihteeri-rahastonhoitaja M. E. Travls piestiin slhnäpuoleksl — Vapaus). Canadassa terästyölälsten union on suorittanut CCL:n varjossa^xelttauk-sia tmiotamme vastaan. Nyt saapui tieto, että CCL on antanut kaivosmiesten "Jäijestämisolkeudet" teräs-työlälsten uniolle . . . CIO:n tn-esldenttt-Murray .on myös terästyölälsten '.-union ; presidentti. Hän on se "puolueeton'^ työväenjohr taja, 'joka nimitti-, ''puolueettonym:' komitean tutkimaan Mine, Mill union cdesottamlsia.,,; ' ' .Vedä pois naamiosi Philip. Me ttmnemme ainut. — International Union o i Mine. MUI A Smelter Work-ers, (CIO) tmlon, äänenkannattaja The. Union. ; , OIKAISU . Chiang Kai-shek sanoo, että hän "taistelee niin. ikauan kuin elää". Hän tarkoittaa, että hän 'juoksee pa-koron niin kauan kuin voi.. — Steel-worker & Miner, Sydney, N . S. '•• •.. • • • . . «• PIIRAKKAA TAIVAASSA ; Presidentti Tniman lupaa meille kalkille $12.000 vuodessa v 2.000. Vai tarköitUko hän $2.000 v. 12.000? Luonnollisesti, jos kapitalismi jotenkin eläisi tämän vuosisadan loppuun asti, meidän kalkkien pitäisi saada $12,000 vuodessa, sDlä leivän hinta olisi silloin todennäköisesti $90 kappale. — Alan ,'Max, N. Y . Daily Workcr. Viime sunnuntaina hukkuivat Long Lakeen Mrs. Orville HUI i a hänen kaks: lasiaan knusivaotias Gale ja kahden Ja p u o l ^ vuoden vanha'John. Trokin murtaessa jään läpi pelastui vain Mr. Orville Hill. Sukeltaja löysi rounUit kuusi tuntia onnettomuaden jälkeen. Kuvassa pelastustyössä oleiria.m^ Kirj. Leslie Morris (Canadian Tribunen tolihittaja) ifa TUNNETTU NÄYTELMÄ. KIBJAiLlJA KUOLLUT Los Angeles. ~ Johan Tainor Foot, näytelmäkirjailija, kuoli täällä viime sunnuntaina 69-vuoden ikäisenä. Huomattava määrä hänen näytelmiään sovitettiin lllmclksl. Hallitus sanco, että entinen kptpo-raattorlen lakimiehen pääministeri St, Laxtrentin "tulisi yrittää vaikuttaa yleiseen taloudelliseen Ilmapiiriin mleluiunmin kuin määrätä Jokaisen sadepisaran putoamiseen". Eikö Canadassa ole 300,000 työtöntä? Eikö vanhojg, miehiä hirtä itsensä epätoivossa? "Kyllä. , Mutta. St..|rfiu-reht sanoo nykV.inen työniahdolllsuuk-tiiix vähÄnemlhen "ei mahdollisesti öle paha asia".' iöäri hylkäsi unlpjen ehäotriksen*, että työtä pitäisi löi^ää. Se ön yksityi^ltteliälsyyden asia. 'On selyääkih, että hallitus ja^ty|ji-antäjat haluavat • työttömien # ^ e i - jaa alentaakseen palkat. He ovat Ödottahe^fc'siitä 'k«iäii"alkäaA : ' ! ' r Sam,' vanha mlesil joka cn T*öroiitöh Don vankilasi, on 'yksi vesipisara, johon pääministeri kj^nilllsestl viittasi. -Pelastusarmeijan virkailija kertoi, että hän - sanoi pöliislolkeudessa. ettei hänellä "ole kptiä, el rahaa eikä ystäviä, «1 siis 'mitään .raiUä elää".'. Vanha mies nbjasl pöytää vasteii ja kuiskasi :'-"Autia'kää nilnuä, au£- takaa minua, minulla el ole mi tään." Poliisi havaitsi hänet nojaavan sillan kaidetta vasten Don laaksossa. Hän oli väin "Ihmetellyt". Kymmenen dollaria s^jtkoa ija neljä kuukautta vankilaa. Sam, vanha mies. meni vankilaan. Yksi St. Laurentin "sadepisaroista".' ; Eräs torontolainen kirjoittaa minulle: "Luin juiirl teidän artikkelinne vanhasta herrasmiehestä, joka tappoi itsensä koska häneltä lopetettiin eläke muutamia vuosia sitten. Puhuessamme eläkkeestä nr.V.iun äitini sai vanhuuden eläkettä muutamia vuosia. He lähettivät urkkijan tapaamaan häntä sekä minua. Ne ky-sjTnykset, jotka hän teki minulle olivat kauheita. Häneltä lopetettiin eläke kahdeksi vuodeksi kunnes minä lähidin tiedustelemaan syytä siihen. e- Lopuksi he jälleen ottivat hänet eläkkeelle. He ovat ilkeitä ihnalsiä. Toi-neh St. Laurentin "sadepisaroista". Erinomainen vanha riäinen •Winni-pegistä kirjoitti miulle: "Ölen vanha nainen ja asun vanhojen kodissa ja minulle on vaikea saada dollaria. Lähetän sen teille nljn pian kuin saan sen.. Tiedän teidän tarvitsevanne rahaa saadaksenne julkaistuksi lehtenne, mutta minulle oh Tribune tullut jo vuosia enkä haluaisi jäädä sitä liman. nyt. (Hän saa lehden, ei ole siitä pelkoakaan.) ; Joseph; Ivens, ikämies ja työväen puolesta taistelija, joka. asuu- Oka-nagah; BC;ssa, kirjblttaia: ^ . "Kuulin; radiossa, että pr B i l l Bennett on kuolut. Me kaipaamme häntä paljon sillä hän oli yksi pidetty työväenjohtaja. Me asuimme yhdes- £ä •vuosia sitten. Hän, ei ollut alvaai niin vanha kuin minä. Näiniettei hän kestä pitkää äika^. ElakÖöii kauan muisto tämän pelottoman, peräänantamattoman paremman maailman puolesta taistelijan. Te toverit teette erinomaista työtä. Me tosin puskemme päämme kivimuurian vasten, mutta se murtuu. Kiinan muuri ön hajonnut. Tiedän rautaesirlpxm riippuvan hyvin heikossa pitimissä. Monet vanhat ihmiset kirjoittavat Tribunelle. Heidän kirjeensä ovat erittäin liikuttavia mitä nie saadaan. Huolimatta heidän vanhan ikänsä aiheuttamista kärsimyksistään heidän silmissään ja sydämissään palaa sosialismin valo. St. Laurent on myöskin vanhia mies.' Hyvin usein hänet nähdään valokuvattuna lasten lapsiensa kanssa. Mutta mitä: on eroa Öganakah Joe Ivensin ja pääministerin, joka puhuu niin ylpeästi "sadepisaroista", välillä? Vapaa yritteliäisyys (lue mo-nopolikapitalisml), joka kerskuu säi- Canadan Rauhankongressi protestoi vetypommin valmistamista vastaan Toronto. — Canadan Rauhankong-ressin puheenjohtaja tri James G. Endicott on -lähettäjxyt seuraavan sähkösanoman- presidentti Tnima- -nlUie: "Fresidentt! Tniman Valkoinen talo * Was}iingtoni D. C , USA. .Canadan Bauhankongressi on kauhalla. ja smirella^ . huolestnmlsella kuailnt. että Yhdysvaltain h ä l l l^ antanut laosanhon.velyponimin kehittämisestä. Että slytetyhyt hinitns sudnniittelee niin , saarta ihmishenkien ahoa, on :käsittähiätöntä nor-maaliini^ iselie ; i h i^ Bäahaiikongressii jp^^^^ siä, pyyt^ teitä käyttömaa teidän presidentin oikenks2x jä lopettamaan heti tällainen: mUjpbiUen- ihntisten snnnaamiseh kaiqmottava stiunnitel-nia; »V; Tämän sähkösanoman kopio. iähe-tettiln myöskin päämihlsteri St, Laurentille, ja samailia; pyydetään häntä Canadan puplesta protestoimaari ve-t3T) ommin valmistamista ja käyttämistä vastaan! Ärihurissa vafniistutaiii Iralujuhlc^ . jpori- Artbnr. — C ^ : n paikaUisen osaston vucsikokouksessa. Joka j>'.det-tlin tammik. 25 pnäi luotiin katsaus osaston toimintaan kuluneen vUodeo aikana ja valittiin vikailijat jo alkanutta vuotta varten. . KdEOuksessä kuultiin'osaston- ta-hastozäioltajan,: jäsenkirjurin; rakennuskomitean , ja huvi- ja näjrttämö-toiminnan rahastcnhoitajan tlllker-tomuksei ja selostukset. NJdcn- pe.; rustedla todettuni ct ä csästomme taloudellinen asema cn tyydyttävän hyvä valldca osastolla on oUu^ kuten rakennuskomitean selostuksessa todettiin, suuria menoja- Punaisen Puiston rakennustöiden jchdosta. Ko-mit£ a tiedotti, että Punaisessa Puistossa oh vielä paljon, tehtävää tulevan'kesän suurta lävluji»hlaa varten Työt aloitetaan uudelleen heti kun ilmat läTQpenee ja lumet vähenee. Johbpkunnalta ei cllut toimintakertomusta mutta valiiätus-, huvi- ja xtäytelinakomiteat sekä naiä*en käsityökerho esittivät selostuksen toinin-nas'aan. Jokaisen elimen todettiin tehneen hyvää työtä, josta lausutt in kiitos ja saiaalla lausuttiin toivomus, että tulevÄ -toimintakin edistyisi yhtä ripeällä tavalla. Sekakuoro "Kahin toiminnasta kuultiin amoastaan sea tafeudeUista puolta ikoskevä selostus, josta flmeni, että kuoro on kuluneen vuoden aikana lisännyt csastömmie varoja run» saasti. V . ' Mielihyvin pantiin merkHle, että osast<aame tolnilnnassa on kuluneen vuoden aikana tapahtunut huomattava edistys niin kultureuisestl kuin ta-loudelllslstlkin, kuoron, valistuskomi-tean, näyttämön ja naisten kerhon avustamana. : Vuos&ökpUkseen /^osallistui kohta-laineh inäärä ösaiston jäseniä varöth-kln kun huomioldaari, että metsä-iniesjäsenet ovat poissa kaupungista. Osastolle valittiin liudet virkailijat^ johtckunta, yallstuskomltea, näyttämö- ja huvitoimikimta,, ravintolako-mltea. järj^tystolmlkuntä ja hajottamon lavasta ja,, jonka tcshtäyänä. pn huolehtia, että kulissit ovat citystä edellyttävässä 'kunnossa jpkäista näytelmää varten. . , .K«fco.uhBessa keskusteltiin . ja. päätettiin osaston juoksevista asioista;' ja kckouksen Jälkeen- juotiin rayintola-kpniitean. n a a t Ä a v a l n U^ kaafei.k^it,-jonka<.j^ke huMim »prikoiniäah imitä <kunkin> «ri tehtäviin valitun pltäist vUödeit: ku luessa tOhdä' sucrittaakEeen - työnsä kunnolla ja yhtelsaksi • hyväksi —- ja siten.-että vuoden kuluttua voitaisiin tyydytyksellä todeta toimintamme •SITÄ: /3 Opettaja: — fiCkä oa t^klän M] menne? - ^ Aleksi: — E n tiedä: j ( o t t a j a : — Ette tiedä? j Aleksi: — En, siHä en ole täsgj oma itseaL - • * • •! KODIN T E l N T i ; ^ " [ -^Alakuloisen, s^cölnen mies samJ .eräänä aamuna; ravintolaan. Minä haluan kaksi kovaksi tettua munaan kaksi liuskaa k a n ^ paahdettua le4}ää j a kiQiiliisen had^l Bta laihaa-kahvia. — O l e t t e varma, että Juuri näitä? — Rirjaimenisestf. - Tax!}olliJatar antoi tilauksen kille Ja niin mies sai mitä tahtoi' — M3tä muuta t>ltälsi olla, tarjplliJjUiM tuodessaan tilaufcen.' — Olkaa hyvä ja istukaa eteeni Ja rylitjkää moittimaan i sinä olen koti-ikävän vallassa. HYVIN SEN NÄKDINEN . FairmarLkätsoi autoilijaa, jpkal jasi vanhaa autoaan. 'TUUtä te katsotte?" kysyi aub "<Ohko: tämä en.slmmälhen auto. ka te näette?" . . k m ^ i i l vastaus, "mutta se \ hyvin paljon sen näköinen." Taa im" ja Väre lai S-96t SD-y50i SD-50 SP-50 SD-50 Tiaa onitotM jnttatmui rlei*ön Lirjeia ii • aiXc .ediutarst; iörjoittajala znJelipItuii, r pitäiii mjoitua, joi nuIidoUItta, ZOO ujuu. «•MtooD/lähetettr}! Uijeia et pahntei*. Ajaloksia masUlmanmenosta Toronto, Kun ty<Wäen ed^^ cvatväatiheet täällä tulipal( loukkt^en poistamista on kapitalisti! propagandakoneisto ptmtu heti jälkeen niin. voiihakaastl että ovat'kyenneet tekemään . sesta vaa;ilmukse6ta ivan esineen saaihaan tyiövSen johtajat jjllkan naurun kohteeaöi-^ välttäen Olkkulieysai ja esittävän perät ' vaatiniuksla. ; Työväen olisi tava vaailaikolna, että eivät täih|U]Jsasen: pöH^^^ halllntoelhniin. • KTämä. • • halllntoelUni^sä miefhe^-cvat iuvahh kista aEloLsta. ^ t t a he e^vät Si^tslB ^ v a ^ r ä ^ ^ t«lÖ)kl<itou^ T-800i T-800J Yllä vaatimul Box 69 edistyneen entistä paremmin. — TAS. Ijrttävän yksilön oikeuden, todellisuudessa saattaa vanhukset epävarmuuteen j a epätoivoon! " ^ t ä ä n "va^ pautta" ei ole paitsi St, LaiurentiUe Ja hänen luokalleen. ^ - Sadepisarasta tulee tulva. Työnantajat, Jotka tervehtivät työttömien reserviarmeljaa, tulevat havaitsemaan.: että heidän oma, järjestelmäh- Eä kehittää s.osiallstistJa voimaa,— niin teidän omat "sadepisaranne" St. L a u r e n t m i k ä (jonakin päivänä antaa todella turvallisuuden yksilöille, nuorille ja yanliollte, si|lä "jokaisen yksilön vapaan kehittymisen ehtona on vapaan kehittymisen ihahdölllsuus kaikille." • ; Malajan union mtiis- > kattu ja kapitalistien voitot kasvaneet:: v Lontoio. — Lontocn Fihahcial T i mesissa juikaistujeh tietojen mukaan on brittilälsteti yhtiöiden völtbt kas* vaneet Malajassa. Ayer Hitam 'TinDredging Voitoksi ilmoitetaan ni.OOO puntaa- (nou3 &i3,0Ö0 dollaria) ja voitto-osinkoja tuDäah) jakamaan 65 prosenttia, Y h tiön puheenjohtaja sanoi:' ; ä p h tyydyttävää itiatääv että /mi-täln. työmaaselkiauksia ei^ole sattunut kun Cffään piirin rettelöivä unio lakkasi olemasta viime kesäkuussa." Toinen . englantilainen, Malajassa oleva Sungei Besi-luUvosyhtiö llmoitr taa saanetnsa voittoa" .175,000 puntaa j a 60- prosenttia voitosta jaetaan o-sakkeenpmlstäJiHe. Saman yMtiön presidentti saaioi, että ammattiuriio- '"Vi: heiikuln' onhet^mianL' liillpaicm keeh Joiloih vasta .suorite! rkästusuV;'^-'f; •••'•J^ffr'". • Sotia he eivät.lupaa välttää m päihyastoln toln^^ ptKfllstj . Työtäkin, he lupaavat työttömille, mutta, tuoniiempana., , Sairaaloissa ei ole tilaa, eikä M | tajiakäan. Jos valitat häistä ja monista vs^ ta.asipista.^ldmateah; sinut iheti & kaUMnattä',' köinmuni^ — flipö sestikääh muut.eivät enää valitat» hokkaalla-:ta^^ epäkohdista is^ kommunistit; Niin. He eivät ole luvanneetlM (idlstSäkohunuhlstien asioita ja H sitälä heidän valituksiaan. Seei.ol si länsimaista vaan aasialaisuutta, Onko tämä meld&i sivistyneistöä ^ me sen: ärvö'sta miksi sanomaldidE yjn. propagandakelnot yrittävät e käunisteUa? Eikö öllsj, oikeuteta vaatia, e t t ä . hekin tekisivät jotaia josta olisi, kansalle hyötyä. Minä^ tarkoita täällä sitä, että ampuisB icuulan päähänsä kuten monet tefc yät krUslkaudeh vallitessa, tai JJJ? päisiyät korkeasta, ikkunasta maal* tuteh Pprrestal teki. N. Jen raurdcaaminen heti alkuun Mal» Jaskoja muissa siirtomaissa on aa Uin .painuva asia. ^Jifttlfll 1 ''Kaikki' tämänsuuntaise litäkaläisille- maanmiehlH«n tämänsuuntaiset seikat ovat päivän polttavia kysymyksiä maanmiehiHmme ja kun Vapaa Sana kieltäytyy tekemiis-äi;?? i; J hyväksi, se kehittää vastustamattomalla •v^malla poh^^ kriisin mikä A-iimevuosien aikana oh jatkuvasti isyyentynyt. Vapaan Sanan nykyinen ohjelmattömuus ei voi välttää \-t Jtämän kriisin syvenemistä, joskin sitä luonnollisesti yritetään toista I IM;,:*;!-, «seksi li(;ventää "sovittelujen" avulla. l i i mMiMM' Sii•r tomaäkahs•o j•e n vapaustaiste•l u• • » «^^^ saapunut tieto, että Neuvostoliitto ilon,tunnustanut Viet Namin tasavallan, korostaa sitä tosiseikkaa, että ä* siirtomaäkahsojen vapaustaistelu kansallisten itsemääräämisoikeuk- « sien'sa puolesta edistyy ja kehittyy kaikista vastustuksista huolimatta. • - ,.£tjtä stirtomaakansat joutuvat suurin piirtein seuraamaan Kii-Ä H » naacsunerkkiä vapaustaistelunsa tiellä, sekin näkyi tiistaisesta uutis- , f. tiedosta missä kerrottiin, että Englannin "työräenhallitus'' aikoo tun- I liustaa Kanskan äskettäin sinne muodostaman nukkehallituksen. Näniä vastakkaista maailmankatsomusta edustavat uutistiedot o\^Skuit«td;inyk5mielisiä siinä käsityskannassa, että tämän hetken ; S kähmin välisen poliittisen tilanteen leimaa-antavana piirteenä on 'rtömaakansojen vallankumouksellinen vapaustaistelu minkä suh-joutuu tnääritteleraään kantansa siirtomaakansojen lisäksi myös kokp muu maailma. Siirtomaakansat ovat osoittaneet, että ne kttJHtäytyvät elämästä entiseen tapaan, ja emämaiden siirtomaa-työiidi^ surukseen myös havaita, että he eivät voi enää fiaUita^^e^^ on todella muuttunut. Saksan ja Japanin iaiperialismin häviö sodassa, Britannian, Ranskan ja Alankomaiden imperialismin heikkeneminen, sekä Neuvostoliiton voimistuminen ja Kiinan vallankumouksen voitto, kaikki nämä historialliset suurlapaukset ovat nostaneet siirtomaakansat kansallisen ja sosialistisen vapautumisensa aamun koittoon. On totta, että siirtomaakansojen edessä on kova taistelu, pääasiassa aseellinen taistelu, minkä emämaiden hallitsevat piirit on täistelumuodokseen valinneet, mutta selvää on, etta mikään mahti ei voi enää pitemmäksi ajaksi siirto-maakansojen vapaudenkaipuun toteuttamista ehkäistä. Mainittakoon esimerkkinä yain se, että Viet Namin tasavallan joukot ovat jo vapauttaneet noin 90 prosenttia koko maastaan ja Viet Namin kaupungeissa olevat ranskalaiset sotilaat — I50,ö00 miestä käsiitärä armeija — eivät uskalla enää mennä minnekään linnoittamistaan kauppaloista ja kaupungeista. Malajassa on 120,000 miestä käsittävä, brittiläinen armeija epäonnistuneesti yrittänyt kukistaa Malajan kansallista vapausliikettä. Filippiineillä, minkä pitäisi'olla esimerkillisellä tavalla färjesteitty Yhdysvaltain siirtomaa, toimii uutistiedon mukaan aseellisia •sissijoukkoja. Indonesiassa on syvällinen"^ käymistila Hollantin ja quislingi Hattan komentoa vastaan. Intiassakin, missä Nehrun avulla säilytettiin siirtomaakoincntp ja sep orjuus koskemattomana maan "itsenäistymisestä" ^huolimatta, on kehittymässä myös valtavia taisteluja sorron ja taantumuksen hävittämiseksi, sekä anglo-amerikkalaisen riiston lopettamiseksi. Erikoisen tärkeänä piirteenä voidaan havaita se suuri myötätunto mitä siirtomaakansojen itsenäisyystaistelu saa n.s. emämaiden työläisiltä. Kaikkien imperialististen maiden työtätekevät huomioivat tyydjtyl^llä sen, öitä siirtomaaljansojen vapaustaistelujen kärkijoukkona on miltei poikkeuksetta järjestyneet työväenluokat. Tämä luonnollisesti lisää työväenluokan solidaarisuustunnetta kantta maailman. Ja tämän lisäksi imperialististen valloj.^n työtätekevien keskuudessa leviää yhä jo melko yleisesti omaksuttu käsitys, että mikään kansa ei voi olla itse vapaa, jos-se sortaa, ja riistää toisia kän-- soja.' •; ,^ Siirtomaakansojen voitokas vapaustaistelu sortajiaan ja riisfä-jiään vastaan on paremman ja valoisemman huomisen lämpimästi tcr\'ehdittävät airut. Toronton Vapaan Saiian Pekka kirjoitti lauantaina tapansa mukaan Sudburyn seudun iiikkelintuottajain union pään menoksi ja yUodattl sen takia, myöskin tapansa.mukaan, vilppiä ja petosta. Se oli tarpeellista kommunlstikauhun lietsomiseksi, jolla alalla I^kka on mestari, ja tosiasi-ain salaamiseksi, jolla alalla Pekka on myöskin mestari. " Pekka sanoi mmj tähän tapaan: Sudburyn seudun kaivos- ja suli-moaliie onkin ainoa huomattava teol- Ilsuuskeskus Canadassa, missä kommunistit o\'at vielä union johdossa . . . Tämän vuoksi Canadian Congress of Labor aikoo kcmmunistieri vallan nujertaa nikkelialueella. Tosiasia kuitenkin on, että kaivos-union SudburjTi osaston Il-jäseni-sessä johtokunnassa ei ollut viime vuonna ainoatakaan kommtmistia, el kommunistipuolueen jäsentä eikä sellaista miestä,-joka olisi edes kah-denkeskenkään tunnustanut olevanp kommunisti ja jotka olisivat allekirjoittaneen persoonallisen timtemuk-sen perusteella kommunisteja. Kun Pekka väittää, että "kommunistijohtoinen kaivosmiesten liitto nakattiin yli laidan" niin on se palturia,/ vilppiä Ja petosta, Jota hän yrittää sovittaa myöskin Sudburyn' seudun unio-osastnom nähden. Asia on siten, että ;.CCL:n herrat ^ovat tehiteet Iromhiunismista itseljeen sen blkläijän tai variksei^>elätli^ jota vastaan pistellen .vpidaaiis^ ja kiertää'.todeilisetkysymykset; Koska me harrastamme rehellisyyttä, joka onlöh välttämätön edellytys taistellessa vilppiä ja petosta vastaan, on meidän myönnettävä, että union vaaleissa, jotka pidettito jouluk. loppupuolella, yalittiin Sudburyn o-saston Johtokuntaan tämän kirjoittar jan olettamuksen-mukaan yksi kommunisti, Jdca cn luonteeltaan hyvin tUljalnen ja vaiatlmaton mies. Tämän vaatimattoman ja ttmte-mattoman miehen'olemassaolosta sen paremmin kuin siitäkään, että hänet valitaan kymnienen ei-kommunistin kera union -Sudburyn osaston Johtokuntaan, ei ollut tietoa silloin kuin CCL:n herrat ryhtyiyät Pekan avustamana sotaan "kommunismia vastaan". Kim'hänet ^ttoi valittiin johtokuntaan olisi, muka koko kaksi-toistatuhantinen. • Canadan suurin unio-osasto hajoitettava sen takia. Jokainenhan Esittää että se on silkkaa petosta tla vilppiä. Mistä siis on ikysymys? Kr^ic^ OBL'siitä pitääkö Canadan nnioiden olla .itBeniis& iär- Vjesto^ vaiko sellaisia. Jotka noa- :. dattavat työväenlnokane, siis kai- . vöstyöQMllekin valUiigollista: jii- *t^«tpinjnfaa työnaniiäji^^ Mikäil CCL on kj*ymyitsessä jhne-nee tämä yhteistoiminta ohjelmana palkkojen korottamista. vastaan.' WäU St. pahkkiirieii ulkopolltifkan ja -sö-taOhjehnanr kah^^ ; yin. työ-väe^ öQä vähingpilisissa asIOls^: Koska, .CCLtnsihteett Pat Cpnrby on ryhtynyt ajamaan näitä Asioita-tämän .'maan' kapitalistien;edtäcsl,,annettiin hänelle?hiljattain, sen Johdosta erikoinen ttmnustus, hänet leivottiin erään yllopMoh-ktihniatohtx}- rlksi.- VV • - - V C ' V Sudburyst^in - volsimmes. löytää erään esimerkin tässä suhteessa. Muutamia vuosia sitten eräs ccf:läinen Incon töissä oleva mies oU Sudburyn kaivosmiesten unloh johdossa. K im hänen ansiotaan. oli, että työläiset salvat ainoastaan kymmenen sentin palkat^rotuksen vaikka olisi ollut tilaisuus saada enemmänkin, sai hän sen Johdosta erikoisen pilkkanimen kaivcsmiesten keskuudessa. Mutta feaivosmlehet eivät valinneeticaan 'häntä Vapaan Sanan Pekan kannatuksesta huolimatta uudelleen johtajakseen, vaikka silloinkin taisteltiin, oä:eln katolisen kirkon avustamana, "komnnmlsmia vastaan." Tässä yhteydessä on edelleen todettava, että tämäkin mies, samoinkuin Fat Conroykizi, sai palkkansa, tässä tapauksessa Incolta. VaUcka miehellä el ollut Juuri mitään kokemusta kalvostölEsä maanalla. korotUvat Incon herrat hänet työnjohtaji^^kai-vantopn. Kos&a h ä n ei ollut enää hyödyllinen Incolle .tuntipalKkalaisP-na Ja union jäsenenä, pantlhi hänet sen johdosta fkuukauslpan^lalsten Pl MoninaL - e liinasten päi 1 päivänä pl( tion of Cana< inkPkoukses! ysmlellseen : Itudentsiln. Cyril Jam fhdl^ksen y «at McGill, Upplsto. Ei yksikään teltänyt kys: tstön sodanvj listane, voidakseen edeUeenkln vella- herraansa. ' Ä<«kä-sffläfcfh- on merkityksos on/iÄsaä: yht^dessä t^^ tiUnäh arvon mies erotettiin (XSJ l»ikäiHseh: jäi-jestön 'jäsenyydet Jos Peötä olisi edes hiukankaan » helltoen Ä olisi han t» äiiihnit t ä h ^ : herran edesottanu* Mutta sitä -el ote' tapahtunut päihvästölnphPekka aina olluthäS ••ritarilleen'' puolustajansa. Melite jo^ yielä kdtt» kin •fölnaeikki tässä suhteessa ja ^ kein hiapUllä:- -Hän ;on Uittovalt^^ mö nJrfcirtnen.-tjTOiii^ ^ oli enhcnvahhaan työväeninies.j»' lähien Ja Ues mitä. Hänkin r ^ . ajamaan työnantajien ^ halllUe* luokan poUtiikkaa työväkeä vaaac] Hän sai sen palkhinoksi lopulta OI Q nadan työministerin tittelin. 4 pj Kyllähän näitä eämeritkejä Wf ladella runsaammirtkin. mutta.' »»j el saUi. .'i Tässä taistelussa Sudburyn J»| .i hiljaista, -«lathnatonta ja olete^j kommunistia vastaan el siis todö-f Lausum kun niin £ kuun 20 p Kiitos s mistä, Joil Erikoin» raitamme TEMAGA Kauneic mään mei moinen ra Samat mutta eivi sttudessa olekaan' kysymys koinmunlstien kukistamisesta siltä, että sa^talsUn Sudburyn J kaivosndesten uhio sellaisten ten käfilhi. jotka olisivat "raUas^j J van hjokan uskollisia palvelijoitani j|i Iäisten vahhigoksl. K o ^ ^"^^m. dossa olevat "d-kommunisUt 1}^ ole taipuneet siihen, olisi heidän J ^ , | | | onsa hajoitettava «en takia taflj-' tai toisella. hUinalla millä talJg| Vapaa Sana ja Pekka taisto»^;* i ^änft Tintojualla taan ija Incon puolesta. SUtä on kysymys! — Kalle 1*» nnkkoi kn piUcäUisen pitäjässä. Bäntä l Ja yksi po piiri täällä Lausunu suruumme kukista ja mmmp mM l hr. m m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 2, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-02-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500202 |
Description
Title | 1950-02-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'M n »ti
te
'Sivu 2 Torstaina,helmikuun 2 p. — Thursday, Feb. 2
taUUhea Kb7. etb 1817.
00 «Bcand e!as8 mau tb» Foet
•OfCee. TtegsxtBosxiX, OtteVBi s);^
Ugted jgtttoa wea|y: Tttegdayff,
PtdiUäbtBS Ostnpaiqr Ltd, ai led-ISS
Sm 1^ W, easmiy. <33it« Oanatfa.
irrr-Ai
I
1%'
i
Vapaaim Sanan kriisi i^^venee
Joka feerta kun Torontossa ilmestyvän Vapaan Sanan yhtiö-itofcous
päättyy, mainitun lehden toimitus vikisee ja valittaa kuin
ruoskittu koira. Sen johdon mielestä yhtiökokous on ilmeisesti väll-lämätön
paha, missä täytyy ottaa vastaan epämieluista koirannuus*
Icaa ja sen jälkeen lähteä uudelle toimivuodelle tietoisena, että sama
peli uusiintuu seuraavassa yhtiökokouksessa. Tämä sellaisenaan on
<]iSoitus mainittm lehdea aatteellisesta vararikosta ja lisäksi si'tä^ että
sen kannattajapiirissä kauan kytenyt poliittinen kriisi on jo kehitty-imässä
kahdeksi erilaiseksi suunnaksi. Yhtäällä nähdään kehittymässä
SYNTYMÄPÄIVIÄ.
-
Huomenna, tk. ^3 p:nä, täyttää
Jabnar HeSbme Colmanista, ^ber'
!assa 70 vuotta, onnittelumme pätvan
sanJcariUe!
Vb%. Sandrsi Nfman Beaver laiselta
täyttää iäaään 70 vuotta. Onnittelemme
päivänsankaria! ' -
miiut sanovat
2e
il
Iiii
a.
'^teellisesti hyvin poliittisesti valveutuneita Canadan suomalaisia työ •
|:^4;':-|ij^iäi farmaieita j^^ koskaan saada narratuksi
pf Vi^jp<33n«rillisen hapatuksen avoimiksi kannattajiksi. Tämä Vapaan
t|;i "-rSankn intell^tuaalisempl vasen siipi ryh Sali-
| | § | | | ä y ^ ; i y | Ä u s ^ ja kumppanien linjalle- Riutta V^apaan Sanan viralli-
(k ^j^Qi^joikeislojohto^ mitä edustaa 'Pehkonen ja Unhola ja mikä määrää
% .,?ekä "haavat «ttä voiteet", on menettänyt kaiken uskonsa ja luotta-
* - työväenliikkeeseen yleensä ja sosialismiin erikoi-iseäi/^^^^
inhimilliseen edistykseen, sekä kaikkeen inhi-niflliseen
hyvään ja kauneuteen.
!| , ^-'u. r. Juuri viikon lopulla Torontossa pidetty Vapaan Saijan yjitiö-
'kokous, mikäli voidaan mainitun lehden omaan kökoussclostukseen
I "Vuol^taa, alleviivasi edelleen sitä, että tämä kehittyvä poliittinen kri^
i y&\ tm edelleen syventynyt ja voimistunut, sekä sitä, että oikektoaivel-
't^i^m edelleenkin kaikki valtit käsissä. Näin selosti Vapaa Sana nyt
»Tmilusdijelmansa käsittelyä:
'Hv. - Näissä kirjelmissä esiteltiin sekä valituksia että kiitoksia
IjehdienyleissisältöÖn nähden . . . " (On siis taaskin ollut kahdenlaistJi
.^.Iknäa) ja edelleen: iLehden poliittiseen sisältöön tehtiin huoniaii-iiäi^
ia^ m^^ mutta käydyn keskustelun t6lokse;na
} jj^bjlCT toimituspolitiikka kuitenkin yksimielisesti hyväksyttiin, lu-
,. fcminottamaita E. Sahnin saamiansa valtakirjojen perusteella esittä-maa
vastalausetta . .
; . E. Salm on siis saamiensa kirjeiden perusteella esittänyt vasta-tpimitukseh
yleispolitiikan suhteen, mikä kaikesta huolimatta
'yksimielisesti" sellaisena kuin virallinen öikeä siipi
^ita^ihmiskammossaan edustaa!
« « . T ^ Tämä poliittiseri kriisin kehittyminen ilmenee nyt selvemmin
' t k•uin aik^aisemmin' , mutta mitään uu•t-t•a se• er• ole. Ja jos entiset^mer-.'
\ iit pitävät paikkansa. Vapaan Sanan politiikkaa aarrvvoöss televine "so-
JA CIO "srrTTÄÄ"
MINE-SIII.L UNIOA!
Setiraavat tosiseikat antavat valoa
fiJUe mitä on todelia'Mine, Mlll unioa
vastaan teht>7}en syytösten takana:
V. 1937 edesmexmyt Van Bitten,
joka oii elUoin vastuunalainen CIO:n
terästyölälsten unlon järjestäjä, lau^
sui 2i2ine, asin union konventlonLssa
pitämänsä puheen yhteydessä: '^Kun
(jäzjestämls-) taistelut päättyvät
Minnesotan ja Michiganin i^uta-alu-eella,
33/W) rautamalmin kaivajaa
tulee erottamattomaksi osaksi teidän
mainiosta uniostaime." . .
Tä&sä jnounärryksessä Minnesotan
Ja Michiganin rautamalmin kaivajat
järjestettiin Philip Murrayn Johta-^
maan terästyölälsten unioon. Sopimus
heidän Mine, MUi unioon l i i t ty
mlsestään jäi täyttämättä. Asiasta
läheteUiln MurrayUe lukuisia kirjeitä,
jotka jätettiin huomioonottamatta.
Sodan aikana Aluminium Workers
of America teki esityksiä -Mine, Mill
uniolle kahden tehtaan järjestämiseksi
» CXrO:n Johdon kehoituksesta
me suostuimme pyyntöön ja autoimme
AWA järjestämistyön loppuun
vientiä Phoenixin tehtaalla Arlz. Pian
tämän jälkeen ATVA liittyi terästyö-m
^ ^ ^ ^^
l i
y/y
y /
m.
{ f y ^ ' y ^ . y /
y/;^y
yyy^^y
y/
^ Ä t.4'^/y* /ii
/
yy yy y / yyy
11 -i
1^itt^ösdi^i'fcmnah, että sillä työvoimamäärällä ei parempaa ieh-antaa.
On rhyijs muistettava, että Vapaa Sana öu
^ ;-^:-j«j^«»*u, ^ samansuuntaisia huomautuksia toimituspolitiil^as-
] -*tgaH'. Vuoden 1946 "yhtiökökousselostuksessaan Vapaa Sana kertoi:
'ii vr^^^ifikoisesti kiinnitettiin lehden poliittiseen kantaan huomiota : :
.selitettiin se erinärsiin poliittisiin ja ammatillisiin suuntauksiin näh-
»•den horjuvaksi . . . Yleistä mielenkiintoa herättäviä kirjoituksia ja
^yhteiskunnalliselle kehitykselle
' tuottanut mitään parannusta Vapaan Sanan si-.
kanta nimittäin on, että parempaa ei voida
työvoimalla!
1947 vuosikokousraportissa Vapaa Sana kertoi: "Leh-arvostelu
synnjtti melko pitkän ja toisinaan kuuman-i
| ; p f t f p 5 J H * ^ esitettiin useampaan suuntaan mene-fevji|
j^f^;: lehden sisältöön nähden." ^^Ksi^ ••••'r--.Ja v. 1948 vuosikokouksesta kertoessaan Vapaa Sana viittasi
Vdh ohimennen siihen, että lehden sisällön suhteen tuotiin esiin "sekä
putitteellisuudet ctta hyvät puolet" ja erikoisesti kokous päätti, että
; Suomea parjaavia^ "Suomen kirje^itä saisi huomattavasti lyhentää".
^Mutta nämä päätökset eivät ole Vapaan Sanan sisältöä parantaneet,
, - ) , i »ifllä sen johto viittaa kintaalla arvosteluihin ja sanoo "lehti annetaan
• ulos kovin pienellä työvoimalla" ja niinollen lukijat saavat tyytyä
jaäich, mitä kulloinkin sattuu tulemaan.
Vapaan Sanan kokousselostuksen mukaan sen yhtiökokouk-
' sessa ei ole viitoitettu mitään ohjelmaa siitä, miten sen lehden
, pitäisi suhtautua lisääntyvään lypltömyytccn, mitä pitäisi teh-
• dä maanmichillemme tärkeiden kansalaisvapauksien puolustä-misen
hyväksi ja unioliikkecn voimistuttamiseksi, ci halaistua
• sanaa sotavastaisesta toiminnasta rauhan säilymisen hyväksi
eikä siitä, mitä voitaisiin tehdä täkäläisten maanmiestemme
; »' rikkirevittyjen rivien yhdistämiseksi edistyksellisen ohjelman
•> perusteella.
m
m
KiiI
Iäisten tmioon.
Viime vuonna terästyölälsten unlo
suoritti heikosti peiteltyjä reittauksia
meidän unio-osastojamme vastaan
Bessemerissa, 'Ala, Ja kaappasi niistä
viisi käyttämällä hyväkseen neekeri-vastaisia
ennakikoluuloja, yhtiöiden
apua Ja terroria (missä esim. sihteeri-rahastonhoitaja
M. E. Travls piestiin
slhnäpuoleksl — Vapaus).
Canadassa terästyölälsten union on
suorittanut CCL:n varjossa^xelttauk-sia
tmiotamme vastaan. Nyt saapui
tieto, että CCL on antanut kaivosmiesten
"Jäijestämisolkeudet" teräs-työlälsten
uniolle . . .
CIO:n tn-esldenttt-Murray .on myös
terästyölälsten '.-union ; presidentti.
Hän on se "puolueeton'^ työväenjohr
taja, 'joka nimitti-, ''puolueettonym:'
komitean tutkimaan Mine, Mill union
cdesottamlsia.,,; ' '
.Vedä pois naamiosi Philip. Me
ttmnemme ainut. — International
Union o i Mine. MUI A Smelter Work-ers,
(CIO) tmlon, äänenkannattaja
The. Union. ; ,
OIKAISU .
Chiang Kai-shek sanoo, että hän
"taistelee niin. ikauan kuin elää".
Hän tarkoittaa, että hän 'juoksee pa-koron
niin kauan kuin voi.. — Steel-worker
& Miner, Sydney, N . S.
'•• •.. • • • . . «•
PIIRAKKAA TAIVAASSA ;
Presidentti Tniman lupaa meille
kalkille $12.000 vuodessa v 2.000.
Vai tarköitUko hän $2.000 v. 12.000?
Luonnollisesti, jos kapitalismi jotenkin
eläisi tämän vuosisadan loppuun
asti, meidän kalkkien pitäisi saada
$12,000 vuodessa, sDlä leivän hinta
olisi silloin todennäköisesti $90 kappale.
— Alan ,'Max, N. Y . Daily
Workcr.
Viime sunnuntaina hukkuivat Long Lakeen Mrs. Orville HUI i a hänen kaks: lasiaan knusivaotias Gale ja kahden
Ja p u o l ^ vuoden vanha'John. Trokin murtaessa jään läpi pelastui vain Mr. Orville Hill. Sukeltaja löysi
rounUit kuusi tuntia onnettomuaden jälkeen. Kuvassa pelastustyössä oleiria.m^
Kirj. Leslie Morris
(Canadian Tribunen tolihittaja)
ifa
TUNNETTU NÄYTELMÄ.
KIBJAiLlJA KUOLLUT
Los Angeles. ~ Johan Tainor Foot,
näytelmäkirjailija, kuoli täällä viime
sunnuntaina 69-vuoden ikäisenä.
Huomattava määrä hänen näytelmiään
sovitettiin lllmclksl.
Hallitus sanco, että entinen kptpo-raattorlen
lakimiehen pääministeri
St, Laxtrentin "tulisi yrittää vaikuttaa
yleiseen taloudelliseen Ilmapiiriin
mleluiunmin kuin määrätä Jokaisen
sadepisaran putoamiseen".
Eikö Canadassa ole 300,000 työtöntä?
Eikö vanhojg, miehiä hirtä itsensä
epätoivossa? "Kyllä. , Mutta. St..|rfiu-reht
sanoo nykV.inen työniahdolllsuuk-tiiix
vähÄnemlhen "ei mahdollisesti
öle paha asia".' iöäri hylkäsi unlpjen
ehäotriksen*, että työtä pitäisi löi^ää.
Se ön yksityi^ltteliälsyyden asia.
'On selyääkih, että hallitus ja^ty|ji-antäjat
haluavat • työttömien # ^ e i -
jaa alentaakseen palkat. He ovat
Ödottahe^fc'siitä 'k«iäii"alkäaA : ' ! ' r
Sam,' vanha mlesil joka cn T*öroiitöh
Don vankilasi, on 'yksi vesipisara,
johon pääministeri kj^nilllsestl viittasi.
-Pelastusarmeijan virkailija kertoi,
että hän - sanoi pöliislolkeudessa.
ettei hänellä "ole kptiä, el rahaa eikä
ystäviä, «1 siis 'mitään .raiUä elää".'.
Vanha mies nbjasl pöytää vasteii
ja kuiskasi :'-"Autia'kää nilnuä, au£-
takaa minua, minulla el ole mi tään."
Poliisi havaitsi hänet nojaavan sillan
kaidetta vasten Don laaksossa.
Hän oli väin "Ihmetellyt".
Kymmenen dollaria s^jtkoa ija neljä
kuukautta vankilaa. Sam, vanha
mies. meni vankilaan.
Yksi St. Laurentin "sadepisaroista".'
;
Eräs torontolainen kirjoittaa minulle:
"Luin juiirl teidän artikkelinne
vanhasta herrasmiehestä, joka tappoi
itsensä koska häneltä lopetettiin
eläke muutamia vuosia sitten. Puhuessamme
eläkkeestä nr.V.iun äitini
sai vanhuuden eläkettä muutamia
vuosia. He lähettivät urkkijan tapaamaan
häntä sekä minua. Ne ky-sjTnykset,
jotka hän teki minulle olivat
kauheita. Häneltä lopetettiin
eläke kahdeksi vuodeksi kunnes minä
lähidin tiedustelemaan syytä siihen.
e-
Lopuksi he jälleen ottivat hänet eläkkeelle.
He ovat ilkeitä ihnalsiä. Toi-neh
St. Laurentin "sadepisaroista".
Erinomainen vanha riäinen •Winni-pegistä
kirjoitti miulle: "Ölen vanha
nainen ja asun vanhojen kodissa ja
minulle on vaikea saada dollaria. Lähetän
sen teille nljn pian kuin saan
sen.. Tiedän teidän tarvitsevanne
rahaa saadaksenne julkaistuksi lehtenne,
mutta minulle oh Tribune tullut
jo vuosia enkä haluaisi jäädä sitä
liman. nyt. (Hän saa lehden, ei ole
siitä pelkoakaan.) ;
Joseph; Ivens, ikämies ja työväen
puolesta taistelija, joka. asuu- Oka-nagah;
BC;ssa, kirjblttaia: ^
. "Kuulin; radiossa, että pr B i l l Bennett
on kuolut. Me kaipaamme häntä
paljon sillä hän oli yksi pidetty
työväenjohtaja. Me asuimme yhdes-
£ä •vuosia sitten. Hän, ei ollut alvaai
niin vanha kuin minä. Näiniettei
hän kestä pitkää äika^. ElakÖöii kauan
muisto tämän pelottoman, peräänantamattoman
paremman maailman
puolesta taistelijan. Te toverit teette
erinomaista työtä. Me tosin puskemme
päämme kivimuurian vasten,
mutta se murtuu. Kiinan muuri ön
hajonnut. Tiedän rautaesirlpxm riippuvan
hyvin heikossa pitimissä.
Monet vanhat ihmiset kirjoittavat
Tribunelle. Heidän kirjeensä ovat
erittäin liikuttavia mitä nie saadaan.
Huolimatta heidän vanhan ikänsä aiheuttamista
kärsimyksistään heidän
silmissään ja sydämissään palaa sosialismin
valo.
St. Laurent on myöskin vanhia
mies.' Hyvin usein hänet nähdään
valokuvattuna lasten lapsiensa kanssa.
Mutta mitä: on eroa Öganakah
Joe Ivensin ja pääministerin, joka
puhuu niin ylpeästi "sadepisaroista",
välillä? Vapaa yritteliäisyys (lue mo-nopolikapitalisml),
joka kerskuu säi-
Canadan Rauhankongressi
protestoi vetypommin
valmistamista vastaan
Toronto. — Canadan Rauhankong-ressin
puheenjohtaja tri James G.
Endicott on -lähettäjxyt seuraavan
sähkösanoman- presidentti Tnima-
-nlUie:
"Fresidentt! Tniman
Valkoinen talo *
Was}iingtoni D. C , USA.
.Canadan Bauhankongressi on kauhalla.
ja smirella^ . huolestnmlsella
kuailnt. että Yhdysvaltain h ä l l l^
antanut laosanhon.velyponimin kehittämisestä.
Että slytetyhyt hinitns
sudnniittelee niin , saarta ihmishenkien
ahoa, on :käsittähiätöntä nor-maaliini^
iselie ; i h i^
Bäahaiikongressii jp^^^^
siä, pyyt^ teitä käyttömaa teidän
presidentin oikenks2x jä lopettamaan
heti tällainen: mUjpbiUen- ihntisten
snnnaamiseh kaiqmottava stiunnitel-nia;
»V;
Tämän sähkösanoman kopio. iähe-tettiln
myöskin päämihlsteri St, Laurentille,
ja samailia; pyydetään häntä
Canadan puplesta protestoimaari ve-t3T)
ommin valmistamista ja käyttämistä
vastaan!
Ärihurissa
vafniistutaiii
Iralujuhlc^
. jpori- Artbnr. — C ^ : n paikaUisen
osaston vucsikokouksessa. Joka j>'.det-tlin
tammik. 25 pnäi luotiin katsaus
osaston toimintaan kuluneen vUodeo
aikana ja valittiin vikailijat jo alkanutta
vuotta varten.
. KdEOuksessä kuultiin'osaston- ta-hastozäioltajan,:
jäsenkirjurin; rakennuskomitean
, ja huvi- ja näjrttämö-toiminnan
rahastcnhoitajan tlllker-tomuksei
ja selostukset. NJdcn- pe.;
rustedla todettuni ct ä csästomme
taloudellinen asema cn tyydyttävän
hyvä valldca osastolla on oUu^ kuten
rakennuskomitean selostuksessa todettiin,
suuria menoja- Punaisen
Puiston rakennustöiden jchdosta. Ko-mit£
a tiedotti, että Punaisessa Puistossa
oh vielä paljon, tehtävää tulevan'kesän
suurta lävluji»hlaa varten
Työt aloitetaan uudelleen heti kun
ilmat läTQpenee ja lumet vähenee.
Johbpkunnalta ei cllut toimintakertomusta
mutta valiiätus-, huvi- ja
xtäytelinakomiteat sekä naiä*en käsityökerho
esittivät selostuksen toinin-nas'aan.
Jokaisen elimen todettiin
tehneen hyvää työtä, josta lausutt in
kiitos ja saiaalla lausuttiin toivomus,
että tulevÄ -toimintakin edistyisi yhtä
ripeällä tavalla.
Sekakuoro "Kahin toiminnasta kuultiin
amoastaan sea tafeudeUista
puolta ikoskevä selostus, josta flmeni,
että kuoro on kuluneen vuoden aikana
lisännyt csastömmie varoja run»
saasti. V . '
Mielihyvin pantiin merkHle, että
osast |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-02-02-02