Vapaus, May 13, 1950

              Sivii 2 Lauantaina, toukok. 13p, Saturday, May 13
50xgaD of Ftnnlsli CansÄlans. Es-
"tabUOied KOT. 6U1. Idl7. AuihatheA
<caMm<f />'1<ic« m i l l i hV Ihfi POSt
Telephones: Business Office 4-4264,
address vBox Sudbuxy, Qotarlo,
AdverMslng rates upon applicatton.
Translation free of cbarge.
^ l i c e Dejiaitment, O t t a e n Pub»
4ished tiuloe wee]dy: T u e s d a y s,
«niuTEdays and Saturdays by 'Vapaus
Pkbilstalng Company LtdL, at 100-102
; ? L ' a St, W^ Sudbury. Ont, Canada.
TOAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vfc. 0X10; 6 fek. 3:25
Yhdysvalloissa: 1 vfc. 7JOO 6 kfc; aa)
Suomcäsa: 1 vk, 7JOO 6 kk. 4L25
Äidmpäivän kunniaksi
Huomenna vietetään äidiniräiväa, joJloin äitejä muistetaan joko
"iuuremmilla tai pienemmillä lahjoilla, riippuen siitä «linkälaisissaolo-
Ssuhteissa he ovat sattuneet syntymään, sekä kirjoitetaan ja puhutaan.
^Kauniita sanoja äidinrakkauden palkitsemisesUi.
• Kaikki tama on kaunista ja larpeeUista, sillä, jos kukaan niin äiti,
5'onka työllä, raadannalla,' uhrautuvaisuudella ja hellalla huolenpidol-
AA MU miltei yliluonnolliset mittasuhteet, on tämän kunnianosoituksen
Miittj n uiU tt ,1 m n-u-uui-a MiU '.u^xlt-n yhtenä päivänä, ei-
^Fviela sekään, vaikka muistaisimme häntä vuoden joka päivänä, jos
emme samalla yritä vaikuttaa niin, että äitiä jatkuvasti painavat huo-let
ja «pavarmuudct tulevat poistetuksi.
Ei tule äidinrakkaus, huolenpito ja aherrus palkituksi sellaisessa
olotilassa missä työttömyys ja epävarmuus huomispäivän leivästä
jatkuvasti suurenevaa osaa, sillä äitiä se enim Emrne ole
oikein kunnioittaneet iUtiäsUloin Jos annam
missä äidin rakkaimmat riistetään pois ja vierJään sbtaleiriHe tykm-
«nioaksi.
Xiti on elämän symböoli, enemmänkin, elämän antaja, /^«t» ra­kastaa
elämää ja toivoo sydämensä pohjasta, että hänen lapsensa ja
liilkki ihmiset saisivat elää paremmiiik hän itse
on elänyt ja ennenkaikkea hän toivoo rauhaa, pysyvää rauhaa, niissä
elämä kukoistaa ja edistyy.
. , , J9S siis haluamme tosimielessä liunnioittaa äitiä tänä äidinpäivänä,
Ij^j^dan täytyy yhtyä niihin jotka sanovat: Ei enää sotaa! Kun so­danlietsojat
sanovat, että sota tulee, niin meidän täytyy vakuuttaa
äidille, että tämä ei ole totta, sillä sota voidaan estää, jos kaikki rau­haarakastavat
ihmiset yhdistävät riviasä ja lausuvat painavan sanan­sa
elämän puolesta, äidin ja hänen lastensa elämän puolesta sotaa
.vastaan. \ -.
Me vietämme rehellisesti ja ajankohtaisesti tä^^^ vain
dlloin jos tehostamme monin kerroin työtämme rauhan puolesta ja ryh-
'dymme päättävästi rakentamaan niitä järjestöjä, sanomalehtiä ja lai-
" folcsia jotka kantavat rauhanaatteen jaloa lippua.
PtBheei ja ieot - nimi
' Kun Puolan hallitus päätti kutsua lähettiläänsä pois Ganadasta, niin
^ -tämä tekö antoi lisävaloa yiimepäivlnä keskustelun aiheena olleeseen
.« kysymykseen, niikä todella loukkaa Canadan hyvää nimeä ulkomailla
jämiin d.
Kuten muistetaan, ulkoministeri Pearson ja sodanlietsonnan kan-
*' nalla olevat saniMnalehdet pitivät pahaa melua siitä kun Canadan
Rauhankongrcssin puheenjohtaja tri. James G, EndicQtt sanoi^-Iosko-
' vassa sanomalehtihaastattelussa, että vaikutusvaltaiset piirit harjoit­tavat
tässä maassa sotakiihoitusta, jaettä eanadassa.voi käydä siten,
että rakennuksen ovelle pannaan munalukko, jos siellä lausutaan
ymmärtäväinen tai myötämielinen sana Ncu^•oätoliiton olosuhteista.
.•Mr. Pearson ja kumppanit eivät yrittäneetkään todistaa sitä, että
tri Endicott olisi valehdellut Canadan olosuhteista. He eivät.voineet
. nlpittia tri Endicottia valheista, sillä lapsetkin tietävät, että tässä
maassa harjoitetaan suunnitelmanmukaista ja hyvin järjestettyä sota­propagandaa,
ja että Quebecin maakunnassa on suljettu sekä yksityis-
_asuntoja että yleisiä toimipaikkoja sen vuoksi kim niiden seinien si­sällä
on lausuttu myötämielisiä sanoja Neuvostoliiton suhteen, kuten
tri Endicottin Moskovassa kerrotaan sanoneen. Ulkoministeri Pearson
ja kumppanit tietävät ja taktilHscsli rriyönsivätkin, että tri Endicott
..puhui Moskovassa totta, mutta siitä huolimatta he\'«toslvat Ihmisten
tunteisiin tekopyhästi kirkuen, että tri Endicott loukkasi Canadan hy­vää
nimeä ulkomailla.
"• .Voitaisiin tietysti kysyä, että mistä a.sti on hyväksytty sellainen
• maailmankatsomus, että totuuden puhuminen loukkaa Canadaa tai
miiään muuta maata? Jos omaksutaan sellainen katsantokanta,, että
-totuuden puhuminen loukkaa Canadan hyvää nimeä, silloin meidän
täytyy kansakuntana hyväksyä valheet ja vääristelyt hjrveiksi, jolta
pitää kansalliskutinian nimissä käyttää ainakin ulkomailla! Mutta
tällainen "kansallishyve" perustuisi sellaiseen harhakäsitykseen, et­teivät
ulkomaalaiset saa itse tositietoja siitä mitä tässä maassa tapah-
"tuu ja että ulkomaalaisille voidaan mielin määrin syöttää pajuköyttä.
Tämä .sellaisenaan osoittaa kuinka mahdotonta on valheita korottaa
kansallishyveeksi.
'Totuuden puhuminen saattaa toisinaan tuntua katkeralta. Se saat­taa
joskus antaa kipeän Iskunkin. Mutta kenenkään hyvää nimeä el
totuuden puhumi.sella ole vielä tähän päivään mennessä loukattu. Sa­noohan
suomalainen viisas sananlaskukin, että 'ei nimi mliestäpahen­na,
ellei mies nimeä". Tolslnsanoeh totuuden puhuminen ei paheima
minkään maan nimeä, mutta huonot teot pahentavat sitäkin enemmän
jos niitä yritetään vaiheilla kaunistella. N
Mltk:uin puheet oivat voi Saattaa Canadaa niin huonoon valoon mil­joonien
kiinalaisten silmissä kuin se valitettava tosiasia, että Canada
on antanut rahallista ja aseellista apua Chiang Kal-shekille Kiinan
kansanjoukkojen teurastamisessa. ,
Mitkään puheet eivät pahenna Canadan hyvää nimeä Puolan kan­san
keskuudessa sillä taolla kuin se tuomittava teko, että Canadastä
ei ole palautettu Puolaan niitä historlallistalteellisia aarteita, jotka so­dan
aikana tuotiin tähän maahan säilytettäväksi, jotta natsit elv^t
saisi nilta tuhota.
Danokraattisessa Euroopassa ja polllttLscen itsetietoisuuteen herää­vässä
Aasiassa ei voida ylläpltäii Canadan hj^vää demokraattista ni­meä,
jos täällä pidetään voimassa munalukkolakeja, joiden avulla riis­tetään
kansalaisten demokraattiset oikeudet ja jos tämän maan kor­keimmassa
lainlaadlnnallisessa laitoksessa matkitaan edesmenneen
Hitlerin .tekniikkaa paheellisen nottajahdin kehittän-tiseksi ja vaadi­taan
pollisrvaJtion ylläpitämää ajatusten kontrollia.
,Puheet — vaikkapa niissä liioiteltaisiinkin — menevät yhdestä kor­valta
sisaan ja tulevat toisesta ulos. Ne ovat täysin vaarattomia sil­loin,
jos ne ovat perättömiä tai valheellisia. Mutta teot ovat sellaisia,
eitä ne tulevat koko maailman nähtäväksi — ja nykyaikana tuomitaan
niin valtioita k uin yksllöitäkin tekojen eikä puheiden i)erusteeUa.
Suoraan sanoen meistä tuntuu, että ulkoministeri Pearsonin ja kump.
tulisi ryhtyä pikaisesti sellaisiin toimenpltekiin, jotka korjaisivat ne
pahat työt, mitkä aiheuttavat Canadan hj-xän demokraattisen nimen
menetyksen Kiinassa, Puolassa ja muissa demokraattisissa maissa.
milnil ganovat
T . a, B T T X T A A S A S T C T A AK
YhdjTKvaltain Ja Britannian kannaS'
sa Iranin tilanteen suhteen on kum­mallinen
eroavaisuus. Wasblngt<mln
mielestä kommunistisen valkutoksen
kasvu on siellä saavuttanut kiilsias-teen
Ja rv/ashlngton) vaatii asian e-silleottamlsta
Lontoon konferenssissa.
BrfttUIUslllaonrtalpumusta väheksyä
vaaraa ^Ja. antaa asian kehittyä tois­taiseksi
itsekseen rc.—Nevsweek.
SAI M A X B A V H S E N K A V I T XA
V A S A B A A J A K A U L O J A A
: Kemin työväentalossa esittää ama-t^
örinäyttämö etuA keskiviikkoja n ä y ­telmään
^^«atppelan kapinaa Kun
mainoksia toissapäivänä levltettim
Soufh Porcupinessä
valmisfufaiii .
Soutii^ IP^Einpines^
Timmmshsa konseHit
So. Poreoptee.'— ^unnimtiUna; tk.
7 p n ä oli täällä jälleen j a i u r l t ^ ^
mäiltä sillä nämä Järjestön csäston
sarjan "kakkoset" esittivät tuon suur­ta
kuuluisuutta saavuttaneen histori­allisen
näjrtelinän "Elinan, su^ma"
täydelle katscmölle, kuten tällaisten
«uurnäytelmien esitykset ovat aina tlil-leet,
Kaikesta näki että; tuon näytelmän
onmstumiseksl oli tehty paljon työtä.
i a v ^ ^ l e . e T ^ m ^ k ^ l ^ i k ä ^ P" suuret pukuvarastot, j o l l -
vIrepln,äs.sänepois, Tunnin kuluttua Ia oli suuri arvo ulkonaIs«lle pnnistu-
.,.m^ konstaapeli nähtiin palallemas- sekä lavastus Ja kalkki sUhen
sa onffelä jälkiään malnospinkka kai- ' ^ ^ ^ » ^ ^ "''^^^ tarkoitustaan
nalossa Ja naulaten mainokset enti- i
sille paikoilleen. Yleisö setu-asl ta-l^
ahtumia suurella mielenkiinnolla Ja
r-SITÄ:
31altcnin lenl<dteittallä oli smni jonkbo vastaanottamassa Canterburyn debaannsta trr Kevlett Johnsonia.
eMrevillee e
liput näytelmän esitykseen on eilen
myyty loppuun.
Melkoisella varmuudella on saatu
tietää, että määräyksen mainosten
polstäBUsesta antoi Lapin läänin po­liisitarkastaja
Lampela, mutta pyy­dettyään
.sisäministerlästä lähempiä
ohjeita h ä n el tällä kertaa saanutkaan
käskyä käyttää konepistooleja, vaan
nauloja ja va.saraä. Konepistoolien
käyttö Kemis.sä koitui nimittäin koh­talokkaaksi
edelliselle hallitukselle ja
nykyinen hallitus näyttää vahingosta
ylisastuneeh, — Uutistieto Työkansan
Sanomissa,
JAl^KEIIXXVUäl T A K A U S ^
Edistyksestä ei ole tietoa: "Juma­lan
helmassa" on .se voiko Yhdysvallat
fciehittää vetypommin, — A P : n uutis-tiedon
otslljko Montreal Daily Staris­sa,
,
vastaavat. Yleensä niitä voidaan pi­t
ä ä meikäläisissä oloissa erikoisina Ja
uskon etta tuo näytelmä qn. näytetty
monessa suuremmassa kylässä ptmt-teellLsimmilla
lavastus tarpeilla kuin
mitä me saimme tuona iltana nähdä.
Lavastuksesta huolehtiminen oli ollut
Lauri Kartion huostassa. Ota klitok-
Ottava. — John Decore, Ve^grevillen
vaalipiirin liberaalledustaja, Ryiysi et­ten
julkaisi t ä t ä kirjoitusta: Hän sa­noi
minulle, että voin esittää hänen:
katsantokantansa "pääUikSiliehi". En
voi missään tapauksessa' salata tätä
raporttia koska minä uskon, e t t ä De-set
näistä riveistä minunkin puoles- coren vaalipiirin asx^aideri täytyy
Kysymys: Oli väittelyä lasten kan-salalskysymyksistä
ja minua j ä i , v a i ­vaamaan
eräs kuulemani vältö.s, n i ­mittäin
tämä: Onko minun lapseni
Sucmen kansalainen vailcka hän on
syntynyt tässä maassa? Me nimittäin
olimme siihen aikaan vielä Suotrien
kansalaisia, — Tietoa haluava Web-sters
Comers, BC, .
Vastaus: E i ole. Tässä maassa syn­tyneet
lapset ovat Canadan kansalai­sia
huolimatta lainkaan siitä onko
heidän vanhemmillaan kansalaJspa-perelta
taieL
rr Radiofakkautta'r r
Sault Ste. Maiiessa
tk. 21 päiväRä
Sanlt Ste. Marie. — Viime huhtikuun
23 päivänä näyteltiin "Murtuneiea"
haalin täyteiselle yleisölle. Mr, Kesti
ja nu-s. Perälä ohjasivat näytelmän.
Meillä on ollut tänä vuonna monta
hauskaa iltaa. NäytteUJät ovat ko­vasti
olleet innostuneita ja yhteisym­märrys
kasvaa Joukossamme, joka on
hyvä asia. _ Joukot lisääntyy Ja rivit
tiivistyvät.
Sudburysta käväsi täällä "Ruma E l ­sa"
huhtikuun 29 päivänä. Ha^li oU
täynnä ja Yhdysvaltain puolelta oli
pa 1 jon entisiä soolaisia. Lupasivat
toistenkin tulla kun nyt pääsee sama­na
iltana kotiin koska "feri" kulkee
yölläkin.
"Ruma Elsa" sai täällä, lämpimän
va.staanoton ja kyllä _ se aiisaitsikin.
sillä näytelmä on sisällöltään opetta­vainen
ja samalla se on hauska. Tule
"ELsa" toistenkin meitä huvitta­maan.
Meillä on harjoituksen alla oikein
liauska huvinäytelmä "Radiorafckaut-ta".
Kyllä siinä on näkemistä ja
kuulemista kaikkine vitseineen ja
kommelluksineen. Tulkaa sitten jäl­leen
nuoret ja vanhat toukokuun 21
päivänä oikein joukolla. Stte var­maankaan,
kadu sillä kyllä tämä näy­telmä
on katsomisen arvoinen. Tämä
on sarjajuhlain päättäjäisten sovinto-näytelmä,
jonka CSJrn osasto ja Dy­namo
esittävät. Täytyy nostaa hattua
Dynamolle kmi sai isomman tulopuo­len
ja parempi oli ohjelmakin. Siis
kUtos kaikesta
Muistakaa siis toukokuun 21 pnä
tulia katsomaan "Radiorakkautta" ja
alkamisajan näette ilmoitusosastossa.
Osaston työkokous on torstaina, tk.
25 pnä. Muistakaa jokainen saapua.
Ei pidä loistaa poLsolollaan koska asiat
ovat yhteiset. — E^ Und.
40,000 ha. Utitta
peltoa Suomessa
Helsinki. — (S-S) — Valtion uudis-raivauspalkkioiden*
tuella suoritettava
niivaustoimlnta tulee ensi kesänä kai­ken
todennäköisyyden mukaan muo­dostumaan
eimätysmäisen vilkkaaksi,
arvellaan asiantimtevalta taholta.
Valtion tulo- ja menoarviossa on
tänä vuonna otettu tarkoitukseen l.I
miljardin määräraha, jolla lasketaan
saatavan rairatuksl uutta peltoa n.
40,000 ha., mutta ennakkotietojen mu­kaan
ovat viljeUjäin ensi kesän rai-vaussuunnitelmat
huomatta\-asti suu-renmmt,
mikä merldtsee sitä. e t t ä tar­koitukseen
varattu määräraha ei tule
riittämään.
Maaseudulla vallitseva rahankineys
tani Ja uskon, e t t ä monet yhtyyäb tä­hän,
•
Mutta en mis-sään tapauksessa halua
sivuiittaa niitä kyvykkäitä naisia. Jot­ka
olivat tehneet niin paljon pukujen
suhteen. Kiitos vain arvokkaas^ työ.<>-
t ä Ja koko, näyttelijäin joukolle 'suu­resta
uhrautuvaisuudesta. Vahinko
yain, e t t ä kylämme on n i i n pieni väes­töstä
että toista esitystä ei voida pi­tää.
Ravintolan puoli oli myöskin
Juhlakunnossa. Jossa saimme nauttia
väliajoilla runsaista pöydän antlm|sta.
Hyvin tehty o n ä n n ä t!
Yksityistä arvostelua eri henkilöistä
en lähde tässä tekemään, se ottaisi
liian paljon tilaa tässä lehdessä Tyy­d
y n ' v a i n ganomaan, e t t ä Joka par­haansa
yrittää ja rehellisessä mieles.sä
l i l i n hän parhaiden onnistuu näissä
yhteLspyrlnnöissämme.
Yleisön Joukossa huomattiin paljon
Timminsin jäi-jestön tovereita sekä
kaukaisempina vierailijoina mainitsen
Manti ja Wm. Kotila Sudburysta, mrs.
j a mr. yiltanen, mrs. HJ. Westman
ja Väinö Ruotsala Qochranesta, sekä
nuorukaiset Laila ja Efelen Auranen
Round Lakelta. Kiitos käynnistänne.
Samoin ConnaUghtin perukkalälsille,
josta oil Kalle, Yrjö ja mrs. Ahola,
Josua Koripa Ja Huugo Koskinen.
Tähän päättyi nämä sarjajuhlatou-hut,
mutta työ kulttuurijärjestössäm­me
ei pääty koskaan. Siinä voidaan
ottaa joskus pieni hengähdystauko,
mutta nokkaunet eivät- olisi suofftvia;
Siksipä tässä tuonkin j u l k i niitä suun­nitelmia,
joita on vielä edessä melkein
koko, kesäksi.
Ensllisikin, laulukuoromme tulee
vielä antamaan kaksi arvokasta kon­serttia
tämän toukokuun aikana. Jos
näissä suimnltelmissa onnistutaan n i in
ensimmäinen konsertti-ilta on Tim­minsin
haallUa tk. 21 p. ja täällä
Eteläpään haalilla 28 pnä. Tälläfker^
taa näissä kevät konserteissa tuleä ole­maan
erikoisen vaihteleva ohjelma,
torvisoittokunta, naiskuoro, sekakuo­ro,
ja laulunäytelmä, joka kaunistaa
kaiken " n i i n k u i n kesällä kukkanen.
Näistä juttelen myöhemmin.
Konsertit kun on pidetty on tehtä­vä
reissu sinne C S J : n pohjois-Onta-rion
alue juhlaan, joka pidetään tänä
kesänä Kirkland Lakella. Seh Jälkeen
alkaa vaatteitten prässäys niitä lau­lujuhlia
varten ja sinne t ä ä l t ä . m a t ­k
u s t e t a ^ oikein väellä ja voimalla.
Kuorolaiset ovat oikein tilanneet it­selleen
rautatieyhtiön bussin, Jc^on
mahtuu kansaa niinkuin maailman
suurimpiin lentokoneisiin.
Ja edelleen aina väliajoilla valmis­tellaan
niitä kuuluisia Uittojuhlia. jot­ka
vietetään t ä n ä vuonna täällä: Ete­läpäässä.
Niistä koetetaan saada niin
mahtavat, e t t ä vieraat tietävät käy­neensä
juhlilla. Juhlille kutsun pal­jon
vieraita ja ensinomäiseksi kutsun,
entisen Liekin toimittajan, toveri A ku
Päiviön, hän kun on peruklsalainen.
Hänellä on korkeassa fyysillisiessä
kuimossa oleva pollea, jonka kuva oU.
siinä lu-heiluliiton julkaisussa. Tule
vain Aku, ostan kahvit!
Niin niitä liittojuhlia täällä ruve­taan
hiljalleen valmistaa. CSJ;n o-saston
johtokunta päätti antaa v.- ja
u.-seura ViestiUe $500, joUa rahalla
seuramme tulee laittamaan paikkoja
kuntoon urheilukentällämme ja hank­kimaan
tarvittavia välineitä. Työtä
tulemme luonnollisesti, tekemään
kaikkien miesten ja naisten voimalla,
mitä kyläkulmassamme on. Kehoitan-kin
sinua, an-oisa lukija, anna apusi
t ä h ä n yhteiseen touhuun ja arma se
mielelläsi.
Tästä näette e t t ä nokkaunille el jou­deta,
vaan toimintamme tulee jat­kua
yhtä voimakkaana aivan kuin
Labratorin työmaalla viime sodan ai­kana,
jossa parhaalla ajalla kuulema
nostettiin "stiimisovelilla" nuuskaa
miesten huuliin. — H.
saada tietää millaisen miehni he ovat
äänestäneen alahuoneeseen enhenlniii)
sellainen on l i i a n myöhäistä;
Minun mielestäni John Decore ön
rikkonut ne valtuudet, jotka Vegrevil-len
valitsijat ovat hänelle antanfset.
Hän on loukannut jokaista, joka ää­nesti
hänt^ siinä uskossa, e t t ä hän
tulee, olemaan tcisenlainen edustaja
ktiin h ä n e n edeltäjänsä,. faslstiprojpa-gandisti
Anthony HJynlta. Tämän hän
teki k im hän antoi hämmästyttävän
NeuvcistolUtt5>a yastaan t ^ d ä t y n lau­sunnon
aiabupitte^sä
pnä. Decoren selostus tästä-vihamie­lisestä,
puheesta t^yity:^ teiidä Julki­seksi.:
John Decore oli hermostunut, kuin
kissa kuumilla tiillikivlllä, kun astuin
hänen k o n t t p r i i i i ^ Paurlamentiri mä­ellä.
Monet hänen väalipiirinsä ää­nestäjät
ovat pyytäneet minua haas­tattelemaan
h ä n t ä Imnen maallskuim
30 p n ä parlamentissa pidetyn puheen­sa
johdosta. Decore syytti ifeuvosto-liittoa
Katyn metsän miurhääjaksi
(vanha herjaus, joka on todettu nat­sien
työksi); puhui Titon petoksen t ä r ­keydestä';
uskoi sodan olevan väistä-mä:
ttämän: mitä julkeimmlfl ""puhui
viidennen kolonnan järjestäinisen
välttämättömyydestä Neuvostoliittoon.
Hän halusi, e t t ä ulkoministeriö ku
iuttaa rahaa vissin "tyyppisiin apulai.^
sim", jotka johtaisivat tätä pahaÄ
koittavaa suunnitelmaa Neuvostojil-tbssa.
\ '
Kaikki tämä oh otettu natsien ohje-kh-
jasta. Kaikki tämä myrkyllinen
sisältö tuntui yhdfimniikaiselta kl»m
se, mitä pitkän aikaa VegrevJllcn entir
nen jäsen. Social. Credltin' Anthony
Hlynka pn edistänyt. Tuntuu usko­mattomalta,
että Decore, joka valittiin
Hlynkan vastaisella ohjelmalla, linoh-taa
valitsijansa, jotka ovat ylivoimal-sssti
ukrainalaisia ja kehoittaa sotaan
Neuvostoliittoa vastaan. Mutta hän
teki kaiken t ä m ä n hyvin, harkituin sa­noin,
joiden mukana oli trunsaastl
lainattu fanaattisen Watson Klrkcon-nellin
sanoja Ja Pinahcial: Postia.
Saavuin hänen konttoriinsa toivos­sa,
e t t ä pääsen pdiJle mistä Johtuu
hänen täysikäännöksensä. Koko haas­tattelun
ajan poltti hänsavukkeen toi­sensa
jälkeen. Väliin hän istui j a j ä l ­leen
nousi ylös. käveli lyhyen mat­kan,
kääntyi tyytymättömänä kun
hän seUttl asemaansa.
Tiedustelin joistakin niistä väitteis­tä,
joita hän esitti alahuoiieessa pitä­mässään
puheessaan. Ovatko rve to-
Kirj. mrk Franlc
sia? Mitä todisteita on olemansa? Hän
vastasi:
"Sikäli-kuin nunä olen kysymykses­sä,
en luonnollisesti ole koskaan ollut
siellä, jossa nämä asiat ovat tapahtu­neet.
Luotan vain WMspn Kirkcon-neilln
sanoihin." Näin hän ilmaisi
minulle, e t t ä hänen auktoriteettinsa
ovat tämä h^ohpmaineinen neuv^osto-vihaaja
ja Financial Post. Tiukkasin
häneltä lisää todistuksia.
'^Uskotteko itse todellakin niihin
asioihin mitä te ^ i t i t t e alahuoneessa?
Olkaamme rehellisiä?" minä pyysin.
Hän katsoi minuun hämillään, eikä
sanonut mitään, ja näytti siltä kun
h ä n olisi halunnut siirtyä toLseen ai­heeseen,
eikä hänellä ollut halua puo­lustaa
ptiheensa sisältöä. Olin yllä­tetty.
Odotin hänet puolustavan kan­taansa
jyrkästi. Sensijaan h ä n oli
nöyrä, lauhkea-Ja puolustellen sanoi:
''MiniiUa ei ole mitään lisättävää, jä-tänmieluiunmin
asiat sellaiseksi kuin
ne ovat." •
S i i r t y in sem-aavaan kysymykseeni ja
kysyin mikä vaikutti siijien, että hän
piti sellaisen katkeran neuvostovas­taisen
puheen. Tämän jälkeen tämä
uusi parlamentin jäsen näytti oikean
värinsä. Tietäen sen, huomautin hä­nelle,
e t t ä hänen puheensa oli-tyjTiil-lihen
Hlyhkati toisinto, n i i n miksi hän
päätti tehdä sellaista, joka saa vastus­tusta
hänen oinllta valitsijoiltaan.
Weil, Social Creditin jäsen Shaw oli
syyttänyt hätien olevan "kommunLs-;.
t i n " ja siksi hän oh pakoitettu pitä­mään
sellaisen puheen puhdistaak-.
seeh itsensä toisten parlamentin jä­senten
silmissä. •
' • l a m ä on likamen paikka ja po­l
i t i i k k a on liitaista toimintaa", liän
p ä ä t t i , " i ö s i ä s i a ^ " . h ä n Jatkoi, "jos
olisin tietänyt sen mitä minä tiedän
nyt, en olisi koskaan ryhtynyt poli­tiikkaan."
Blysyin häneltä, etteikö hän tietä­nyt
sitä, ettei h ä n voinut eroittaa asi­aansa
parlamentissa siitä mitä se dli
kotpna^n vaalipiirissä ? Edistää yhtä
asiaa pariäirieritissä Ja toista koto­naan,
oh niiden valtuuksien hylkään
mistä, Jotka valitsijat ovat antaneet.
Näyttää siltä, e t t ä VegrevUle, Alb2rta,
on kaukana — toisella planeetalla.
""ramä on toisenlainen paikka", hän
vastasi. "En halua taistella. Kaikki
on päättynyt. Ilmapiiri on. selvä. Odo­tan
mitä tapahtuu."
"Mutta te olette alkaneet taistella
, vaalipiirissäime ja ilmapiiri ei var-maänltaan
Ole selvä", vastasin.
VJouduin vaikeaan asemaan", sanoi
h ä n myöhenunin.
Todistus siitä, e t t ä Decore tulee ole­maan
vaikeassa asanassa, vieläpä suu­remmassa
määrässä, jota todistaa se
e t t ä hänen valitsijapiiristään oli tul­lut
saari kasa vaaleanpunaisia kirjei­t
ä , joita oli hänen kirjoituspöydäl­lään,
joissa vaadittiin lopettamaan
jänkkien Albertan rmehitys ja julis­tamaan
atomipommi pannaan. Hän
sormesi niitä ja näytti miilulle, mutta
kieltäytyi .sanomasta mitä häii on vas­tannut.
Intola, O u t — Luonto pn kohlinut
meitä täällä pahoin. E i . tule kesää ei­kä
kärpäsiä Ja sarvipäillekin täytyy
ostaa heinät.
Meillä. oU täällä CSJ:n osaston
perustava kokous j a osasto saatiin
taas pitkästä aikaa jaloilleen vaik­ka
jäsenmaata onkin pienempi
kuin se oli ennen sotaa. Kokouk­seen
eivät saapuneet kaikki entiset
elossa olevat jäsenetlrään, Joukos-
.. tanune bn sen jälkeen jotkut Pots-tuneet
ainiaaksi. Kiitos j a kunnia
beiUe! Uusien tulokkaiden pltäLsi
aina kilvalla t ä y t t ä ä poistuneiden
., paikat. • -•' z'^:
Kokouksessa ei näkynyt: myöskään
n i i t ä tovereita, jotka ovat muilla
paikkakunnilla toimineet uäcollisesti
työväenliikkeessä ja sitten siirtyneet
t ä n n e Ihtolaan. Näiden poisjääneiden'
toverien kielteinen sulitautuminen
vaikutti jossain määrin lamasnnutta-vasti
kokouksen mielialaan. Me emme
ple teitä, hyljänneet missään mielessä,
te olette yhä edelleenkin tervetulleet
yhteistoimlntaah. Eristäytyminen ei
ole sopusoinnussa työväenliikkeen pyr.,
kimysteri' kanssa. ^ ~ Klrjeenyalhtaja.
MKTA OPEIAK
Tuskastunut äiti kirjoitu
jeen opettaJaDe, Josa h£n*a>
npi seuraavasti:
-Jos Herbert ei opi k o f e
tekemään kuin kiroUeoaaa?^
d ä n hänet kotona j a ^ J n
' itse siihen." ^
- KOHTUCLLIXEN
Kaksi naista nousi ler
Tomen heistä kääntyi k n t o l ^
jaajan puoleen ja saiioi:
"Älkää herran nimessä ajako •
nopeampaa kuin mitä ääni l a i ^ |
l ä me haluamme jutella t
VIHJASI
Puhelias naisihminen sanoic^
helle, jcka juuri oli vetänn katei
vestä: *
• — Oikein tulee sääli tuota
herttaista kalaa. Eikö teistäiiat
nu siltä?
— Syyttäköön itseään, vastaat,
mies. Jos olisi pitänyt suunsa ^
n i i n ei olisi tarttunut kouklnnn.
Kevätkylvöt alkaneet
Suomessa
Helsinki, ~ (S-S) - Kerä-j
ovat maassamme alkaneet miltei L
kialla hiekka- ja suomailla. AäBC
lun tienoota myöten bn kylvöä|
suoritettu ja .myös kaukaisen
pohJois-Suomessa päästään
juuri n ä i n ä päivinä.
Kulimeen viikon aurinkoiset 1
päivät ovat edistäneet kui\Tiiniss']
n ä määrin, e t t ä työt ori voitu s
mitä parhaimmlssa olosuhteissa, j
klä savimaita on toistaiseksi oDati
tenkin vaikea muokata, ja kyfti
suorittaminen niillä jää mu
ijäiviä myöhäisemmäksi.
fetrosko
e
sentin korotus
Tiedusteluja
Kuronen, Hilda ^ o f i a , 0.5. Olsson;
synt. v. 1876 Helsingissä: muuttanut
Canadaän n; w . 1900—1905 vaiheilla.
Latva-.?»j5, Rikhard Taneli; synt.
Kauhajoella v. 1904; sanotaan asuneen
Montrealissa. ;
Mäkeläinen, JVCkko, synt. Kivenna­valla
v. 1899; asunut V. 1948 Montrea.
llssa. 1513 St. Antoine Street.
Salo, M a t t i ; asunut Montrealissa.
Tikka, Erkki Juho; synt. 14. 11. 1873
luultavasti Pyhäjärvellä, O. L . _
Kaikkia niitä, jotka voivat antaa
tietoja yllämainituista hsnkilöistä
pyydetään hy\'äntahtoisesti ilmoitta­maan
osoitteella:
Legation of Pihland
140 Wemngton Street
pttawa, Ontario,
— Uutena vaatteet ovat parempia,
ystävät vanhana. — Kiinalainen sa­nanlasku.
YeIIowknife, Nortbvrest.Te:
— .Giantrkultakaivannon tyä
voittivat täällä kelinen sentin:
korotuksen tuntipalkkoihinsa 1
si työehtosopimus allekirjois
Mjne-Mill-union osaston ja ^
kesken. Sopimus edellyttää n;Js lijdut alkava
että niille miehille, joiden kodit sii | 1 teskuudessi
seyat täällä, maksetaan 40 ssmioj | 1 taantuini
yittäinen kalliinajan lisä ja et'i:
tiön on annettava heille talnloä
;uvan tyi
voimistun:
sien aikana ilmaiseksi kaksi 43 pp|reije3ten yäl
nan astiaa polttoöljyä kuukai
Lomapalkka on maksettava
kuulcauden työskentelyn jälkeen
sen ,12 lik. palveluksen asemesta,
^pimus edellyttää muitakin ko:.
entiseen, työehtosopimukseen TI
turia.
Sopimus saatiin aikaan siitä 1
matta, että Glant-ylitiön
yrittivät käyttää hyväkseen
unioh petosta Timminsin Md
kaivannon työläisiin nähden,
tiedetään ehdotti Mclntyren
nimitettj-. sovittelulautskunta,
palkkoja ei tarvitse korottaa. Tij
ehdotuksen alla oli myöskin i
edustaneen" terästyöunion miehaj
ml. Yhtiö yritti myöskin torjuJ F
kojen korottamisen ym. myc
ten antamisen sen perusteella. 1
•täkäläisen Con-kaivannon joteJJ
vaatinut palkkojen alentamisa j
Hallitukssn edustaja tutkii 1
iaan Con-yhUön palkkariitaa.
Kurkimäc
iran Einar
|5en Vilhon
;ta näyteimi
kuin;
voittavat j;
herää,
iytelmän e
inen el
suurta levo
itmniksi.
insa sotaan
'-Saksan rii
itaan. , ,
aikana
FJtoaa vei
ilasti, hallit
nsa edut.
et
iääntä ja c
'lie. Entis.
on huomattavin innoittaja uudisrai­vauksiin.
Työtilaisuuksia ei ole r i i t ­tävästi
tarjolla Ja valtion järjestämät
työttömyystyöt ovat suljettuja suu­rimmalta
osalta pienviljelijäväestöä.
Ainoa rahänsaantimahdollisuus on
siis raivaustoiminta omalla maalla,
josta valtio maksaa palkkiota. Tässä
yhteydessä mainittakoon, e t t ä edus-kuiman
äskettäin uudisraivauspalk-kioista
antaman lain toimeenpanoase­tusta
Julkaistaan lähiaikoinai. .Ase­tuksessa
määritellään lähemmin ne
perusteet, joiden mukaan inidisrai-vauspallckiota
tullaan maksamaan.
Olen kuullut suomalaisten silloi^
tällöin on?ali3rväisesti kehaisevan^ e t tä
siiomalalnen p ä r j ä ä siinä kuin joku toi
tienkin ja että suomalaisia löytyy jor
kaisessa kolkassa j a vaikka millä alal­la
tahansa. Mikäli hevosveikkaus on
kysymyksessä Yhdysvalloissa Ja erl-koisestikin
New Yorkin. tienoilla, pi­t
ä ä moinen omahyväinen kerskaus
kuunsa. Asia on n ä h l ^ ä s siten, et­t
ä eräs Frank Erickson-niminen Suo­mesta
aikoinaan saapimut siirtolai­nen
joutui hiljattain parin muun l a i ­tonta
veikkausta Ja peliä harjoittavan
miehen kera yleisen huomion koh­teeksi
Washingtonissa ja maan sanor
malehdistössä, vieläpä täällä Canadas-sakin.
Koska asia saattaa edelleen kehit­tyä
jossain m ä ä r i n kiinnostavaksi, lie­nee
paikallaan todeta,-että Yhdysval­tain
senaatti oli haastanut mm. kaksi
New Yorkin hupmatuinta iihkapeli-j
a veikkausmiestä kuulusteltavakseen.
He olivat "alamaailman pääministeri"
Frank Costello ja Frank Erickson, jcs-t
3 ; " M o d m i Digest" sanoi vuonna 1947,
e t t ä "nykyajan suurin hevcsveikkaus-ten
ottaja on Suomesta saapimut siir­tolainen,
jonka nimi on Frank Erick-son."
Monet lehdet Ja julkaisut ovat mää­ritelleet
Ericksonin Amerikan suurim­maksi
veikkausten öttajalisi .<<book-maker).
Joten meillä ei ole m i t ä än
syytä epäillä etteikö asia oliSi siten.
Associated Pressin asketsessä uutlses
sa kerrotaan Ericksontn harjoittaneen
anunatUaan noin 30 vuoden ajan New
Yorkissa j a e t t ä hänet on tämän ajan
kuluessa vangittu t ä s t ä lainvastaisesta
toiminnasta syytettynä ainoastaan
kohne tai, neljä kerfea ja tuomittu
ainoastaan kerran — silloinkin- aino­astaan
yleisellä paikalla veteiehtimi-sestä.
Se . todistaa miten "laillista"
moisen laittomuuden harjoittaminen
saattaa olla kun miehellä on oikeita
ystäviä, ja suojelijoita oikeissa pai­koissa
-:• olkoon se kohtuullista kor­vausta
vastaan tai muuten. ,
Erickson tuntuu olevan selvillä oi­keuksistaan
sillä kun h ä n oli todista­jan
paikalla senaatin e r ä ä n komitean
edessä, y r i t t i iiäa kieltäytyä vastaa­masta
kysymyksiin "perustuslaillisteri
oikeuksiensa"; perusteella. Senaattori
McFarland suuttui: sen johdosta ja
huusi: .1
"Tehän muodostatte oman rikossyn
dlkaattinne?"
Erickson mutisi sen vastaukseksi.
"En tiedä m i t | te sillä tarkoitatte?"
"Mutta tehäii olette rikkoneet la­kia?"
— "Yes"; sanoi Erickson.
"Ettekö! joskus ajattele, e t t ä moi­nen
helvetillinen liikehomma ei ole
kunnon miehen arvoista?" kysyi eräs
toinen senaattori.
"Minusta on timtunut siltä", vastasi
Erickson.
l ^ t ä t-pikk^««!<n^iT^gf»cf^ vixaitiin
senaatin halveksumissyytteellä kun
h ä n kieltäjftyi sanomasta, mihin hän
taSettaa rahansa. Erickson meni pai­kalla
oUeen ve]j«isä Leonardin hio
j a kuiskaili liänen kanssaan. S^n
jälkeen pyysi Frank anteeksi 'muis­tinsa
njenettämisen johdcsta. kps-ka
olin hiukan herniöstunut." Saatiin
selville, e t t ä Frank maksaa veljelleen
Leonardille $20,000 vuodessa, "pelkäs­t
ä ä n rahojen pankkiin' tailettamises-
•ta." '
Kuulustelussa selyisi edelleen, että
Frankilla on niaänlaajuinen veiickaus-toimisto
New Yorkissa. Sen liikevaih­doksi
arvellaan 12^ miljoonaa dolla­r
i a vuodessa. Frankilla ei ole omaa
toimistoaan sillä hänen "liiketoimin-tansav
tapahtuu veljensä komeassa
toimistossa, jonka ovella on nimilaat­ta:
"Leonard J. Eälckson >r- Sijoituk-sia".:
. ,
Erickson myönsi käsittelevänsä
päivittäin noin $20,000—$40,000 veik­kaukset,
joiden määrä saattaa huo­noina
päivinä pudota jopa $10,000.
ffilnen sanotaan kaiken lisäksi ole­van
pienempien veikkausmiesten e-räänlainen
"jälleenvakuutusmies" sil­lä
h ä n ottaa v a s t a a n ' h e i l t ä sellaisia
veikkauksia, joiden tarkoituksena on
heidän itsensä suojeleminen suuria ja
kyseenalaisia veikkauksia vastaan.
Hän ottaa moisia veikkauksia vastaan
puhelimitse kaukaisistalcin kaupun­geista.
Frankin sanotaan alkaneen uransa
yli 30 vuotta sitten. Toimiessaan tar­joilijana
Coney Islandissa veikkasi
h ä n työtoveriensa kera hevosista. Hän
pääsi kuitenkin pian selville, e t t ä he
Joutuivat pelissä tappiolle'. Niinpä
Frank ryhtsri s ä ä s t ä m ä ä n sillä h ä n oli
p ä ä t t ä n y t ryhtyä veikkaushommassa
voitokkaalle puolelle. Pian sen jäl­keen
h ä n otU veikkauksia työtovereU-taan,
myöhemmin muitakin.: Hänestä
tuli äveriäs mies. Joka laajensi liike­hommiaan
sitä mukaa kun liän sai
voittoja s i t ä varten.
'Ajanoloon h ä n tutustui suojehisjär­jestelmään
J a maksoi mipiAii^än suo­jeluksesta.
Jopa n i i n h y v i n , e t t ä h ä n ei
ole koskaan viettänyt päivääkään van­kilassa'.',
totesi Modern Digest
Silloin tiedettiin miehen sijKS
$75.000 Long Islandin maatilasi t
000 erääseen yöklubiin ja että
oli puolen miljoonan dollarin r""
sakekauppiaan kirjoissa.
Erään kerran yritti ponnestjsj
Guardia saada Ericksonin tua
irtolaisuussyytteen perusteella
hanke epäonnistui kun E.Tc5Ki|
diSti saavansa $12,000 Miositulst
Tahdom
«He, jotka
ton ]chdo5
Monet l!
pöydästä.
Sydämel
l^iken jäi
. Tatäyst
Tonkokum
lisistä" sijoituksLstaari.
Erickson myönsi senaatin kctca
e t t ä hänellä cn veikkauslio
sadantuhannen dollariri
(voitot), joten hän ei ple sen i
mikään pikkumies.
Tämä senaatin komitean l _
oli saattanut Frankin 7^^^
mion kohteeksi ja sUtä sjym o=!
Yorkin yleinen syyttäjä Ttsi^
gan pakotettu rylitymään *
teisUn". Niinpä Leonardia
toimistossa sucritettlinkin ti- j
ratsia, jolloin sieltä vietiin
kaikenlaatuisia veikkaus^
rtutkittaviksi" — ketään e
kaan vangittu tälläkään eraa. J
tenkin on Frank voideUat ö i s j
hyvin, että häntä on vaikö
vangituksi j a syytetyksi,
kaan tuomiosta.
Saadaanpa nähdä miua^
nahka säilyy tässä
siirrossa häntä vastaan
ny Hallin masiina ei o l e ^J
jcaikkivaltias kuin se tapaa
olla tämänlaatuisissa j u t a i^
Saattaa olla. että PranJcsiV
vielä "huomatuin" Arajn^ ^
lainen koska nranGnmiset cw
ten mielipiteen takia" ebkai^
lyhtymään "toimenpiteisia
S i t t e n h ä n nähdään ^^r^d
nahan repii —jos miksOäaa,
Tferä.' • ' •
OH
BOX G