Vapaus, May 13, 1950

              is
Iiii
Sivu 4 Latiantaina, toukok, 13 p. — Saturday, May 13
s* |& JOHN PIHLAISEN MUISTOLLE [
; K u k a oUsi uskonut, etiä näin tull5i
käymMn. & ^ u n leikattiin vapjni'
aamiina j a Jukka ummisti sihnäusä mu
ii
'iv*
1
< ! viimeisen kerran aikaiseen tamana a a -
« muna, lamasga satmala£sa. Toverit
^ eivät niimille mitään ilmaisseet vaik»
T joka päivä kjrselin J a k a a vointia,
^ Nyt vasta kun olen Itse "voiton puo-
• l e l l a " tuo surusanoma minuUe Ijimol-
Z lettiin.
Jukka, tuo kaikkien pitämä pereoo-
;?iviK»:;i:on mennyt j a miijii en oltut edes
«sr-iUalsuudessa tuolle kunnon tomerille
illLtviimcIslä jäähyväisiä helttämääii. en
r r t d e s kulckaa hänen haudalleen voinut
1^J85kea, Afutta muistossani häh tulee
elämään aina elävänä, eikä poi5 mcn-
^ncenä: Jukka jätti niin paljon kati-
^^3ilU «luistoja, että toverit eivät häntä
o^tule sukupolviin unohtamaan.
K u n luim C S J : n 20 vuotta sitten o l i
•»--Jukka silloin yleisön .suurin suosikki
^Jääyttämöllä ja heti hänestä tuli rai-
*^TMn^n suosikkini. Kohta sain tutus-
Z%xa häneen kulissien takanakin ja
"/"Ihaniini e l hiventäkään laskenut. Mon-vuotta
olimme samoissa kappaleis»
^J^a j a muissakin järjefltötehtävlssä, M l -
UMak näyttelijä hän o l i ! Hän e l i osas»
'^^n niin täydellisesti, että tempas}
kruyielbän mukaansa. Hänen kanMaaii
^';,^^l nautinto tydskennellä, "Harjoitus^
v^ten välissä hänellä oU aina uusia
*'****V^feeJä" kerrottavana. Aina huumo­rintajuinen,
c i koskaan pisteliäs, eikö
töykeä. NäytäntöUput tekivät aina
silloin hyvin kauppansa kun ostajat
«ain kuulivat, että Jukalla on rooli.
tSP^^yiteitylsohjelmanumero kun häneltä
^ Ilmoitettiin, niin yleisö aina otti i l -
J^JIfiöltukaen kätten taputuksin vastaan.
S i l l o in kun meillä o l i volmbteluseura
*'Jöusl" vielä tolminanssa. oli Jukka
touhukkaasti mukana. Muistan hänet
: kilpailupäivinä oamuxia Iltaan ken-t
^ keskellä kulutustorvlen kanssa.
kiihottaen, innoittaen ja hyvin tisein
«uUceluoksIa sutkaatellen. El sellais­t
a tilaisuutta baalilla ollut ettei Juk­ka^
I d a Ja A i t o olleet mukana. .
Sitten alkoi sydän vaivata Jukkaa,
mutta silti hän pysyi pariiaimpana
huiunorin jrlläpltäjänä. Varsinkin ktm
oltiin kalassa, el odotus tullut p i t ­käksi
sillä Jukan vitsivarasto oli eh-tymätdn.
.Siksi hän o l i kalamiesten-1
kfn suosima seuratoveri. Miten vai­kea
hänen oli olla monta kertaa, sen
huomasi kun käsi meni sydämelle J u ­kalta.
"Kun tuo palje taasen vähän
^reistailee", hän vain «anoi, eikä hän
ruikuttanut
Suurin toiveensa oli Jukalla elää n i in
OhceOisen artik&elin on UrJoiU
iamU Espanlan tasavallan anaei-tilaallisen
tarkoituksen.
Oikeitttaakse^ Francon kannatta-
Jan kiinltdni evcfsti Enrfooe Uster, | mistä oj^to-omerilckalaiset imperialis^
ns-'
51d Dnndas st. W.. Torötito
Vlu 0151 AD. 0711
Pitkiin Ja lyhyen matkan veto»
palvelu. — Autojen säilytystä.
FINNISH 8TEAM BATIIS
56-58 Widmer Street
Toronto» Ontario
MIEHET:
KeskivUkkön» Ja torstaina 3-12 l;p.
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 i.p.-2 a p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l l p .
NAISET:
'Keskiviikkona j a tot^taina 3-12 i.p.
: Perjantaina Ja lauantaina .1-12 i.p.
P t l U E L I N EL. 2571
kauan kuin Aito. heidän ainoa poikan­sa,
saa inslndeirin arvon. Ja Jukka
näki tuon tapahtuman. Hän meni
leikkauspöydälle hänelle niin ominai­suudella
itsevarmuudella. Aivankuin
ennen näyttämölle rooli huolella val­mistettuna.
Miten pitää häntä i h a i l la
tuesta viimepäätöksestäänkitt. Hän
oli tullut siihen tulokseen; että"näin
Jatkuen kiusaan vain . rakkaimpani,
mutta jos hyvin käy. n i in olen hälle
vielä ainina". Mutta näin hyvin el
sallimus antanut tapahtua.
Jukati urhoollisuus kannustakoon
Idan Ja Alton kantamaan syvän s u ­runsa.
Helppoa se ei ole, sillämenetys
oH korvaamaton, niin 1wille kun tove-relllekln-
"Sua ain' nttiislan ntaai'man tkllä
Koslein silmin ja poskin."
• 1— floyal Victoria-sairaalassa
Meri Tohnto
l o ^ nykyään ason, maanpaossa.
Yhtenä. Espanjan demokraattisen
Ifikftcen Johfalaiia hän «n bUntcäs.
sä yhf^des^ Eepantan Upabin-mlen
kanssa;
Suomen Yiersradion
lybyfaalto-objebi»
futevalfs viiblla
, STARKY'S GARAGE
J . A. NISULA, omlst.
Kaikenlaista autojen ylelskorjaus-ta
ammattitaidolla Ja kohtuhln-noilla.
24 tunnin vctopalvclu, soit-
-takaa puh. WA, 0612.
;37l'spadlna Ave. Poti. IVA. 7575
<Slsaänk. Cecil St. puolelta)
KotUn puh. K i ; 1531
»TN
PeterÄ.VesarBi.
Darrbter, Sollc^tor. Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 8392 592 Danforti» Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
Huomenna alkavan viikon aikana
lähettää.Suomen Yleisradio lyh)-taal-toohjelmaa
entiseen tapaan j a entisi­nä
aikoina. Viikon ohjelmassa havai­taan
seuraavat erikoJ.suudet:
Sunnuntaina'toukok. H pnä klo
11.45 ap. lähetetään jumalanpalvelus
Kallion kirkosta Helsingista, klo 4.05
lp. esittelee maist. E . S. Repo koksi no­vellikokoelmaa,
VUjo Kajavan "Yksi­näisiä
naisia" ja Veikko Huovinen
' H i r r l " Ja klo 4.15 lp. a l k a a H :gln
Kaupunginorkesterin känsankonscrttl.
Maanantaina klo 12.20 lp. vierail­laan
taidekutomossa ja klo 10.10 ip.
esitetään huvinäytelmä "Kamaripal­velija
Jean."
TIistahia klo 4.20 ip. esitetään van­hoja
kupletteja ja k lo 4.30 Ip. esitel­möidään
Selma Lagerlöfistä.
Ke«k|viikkotta klo 12 lp. esittää Väi­nö
Sola laulua ja klo 10.50 esitelmöi
prof. Aarne Laitakari aiheesta "Mistä
kuparia Outokummun ehdyttyä?"
Torstaina klo 11.4S esitelmöi Vihto­r
i Karplo' Verkosta, raittius- j a kan­sansivistystyön
uranuurtajista Ja klo
11 lp. puhuu ministeri Eemil Luukka
siirtoväen ojankohtalsista kysymyksis­tä.
• . ., , •,..
Perjantaina klo 12.25 ip. esitelmöi
malst. Armi Hallsten-kallla menneen
ajan uranuurtajista eri ammateissa Ja
klo 10.10 lp. alkaa H :gln kaupungin­orkesterin
sinfoniakonsertti.
Lauantaina klo 10 ip. esitetään kat­saus
seuraavan viikon ohjelmaan klo
10.20 ip. esitetään katsaus radion a l ­kuvaiheisiin
ja k lo 11.10 lp. esitetään
jälkiselostus Tshekkoslovakian Ja
Suomen voimlstelumaaottelusta.
Kalkki alkaraääräykset ovat Eastern
Standard Time.
Ohjelmaa lähetetään aaltöpltuuk-slUa
19 m, k j s 15190 ja 17 m. k j .s
17800 sekti klo 10-rl3 lp. 31 m. kj s
9555:
Koko m a ^ m a tietää, että anglo,
amerikkalaiset imperiaUstit käyUävät
Francon fasistihailitusta tmden sodan
valmisteluun. Tästä mainitaan T7S
A ; n valtfosihteen Acbe«onin kirjees-isä
« Jossa avoimesti ehdotetaan, fosls-tisen
Espanjan liittämistä uuden so­dan
akUlvisIIn tekijöihin.
Acliescn yrittää esiintyä Espanjan
kansan ystävänä, mutta tosiasiat p a l ­jastavat
hänet. Amerikan imperlalis.
t i t ovat Espanjan tasavallan, demok­ratian
Ja kansan kuoleman vihollisia.
Jo niin kauan kuin 1945, peläten että
Prancon hallitus kuklstetaxtn ja tasa-valta
äaa4:etaän valtaan, he' ryhtyivät
moniin sotllaälUsiln tointehpiteisiin,
auttaen Prancoa järjestämään erikoi­sia
sotlla-ijosastojs^, aseelliseen taiste­luun
Espanjan kansaa vastaan. TS-mä
on tosiasiassa se n s , Francon a r ­meijan
harjoitttssuunnlteJima, jota
Amerikan yleisesikunta huolellisesti on
valmistanut.
Amerikan ImperlaJIstlen Prancon
armeijan harjoittamiseen liittyi ioU
set toimenpiteet, jotka tähtäsivät E s - •"vierailijoista" oli 2(» a m e r i ^ l a l s ta
panjan muuttamista Amerikan sota- [upseeria, jotka tekivät 19 tarkastus-tit
puhuvat, että heillä muka o n tar­koituksena
estää turha, veiqtiyuoto.
Mutta todellisuudessa jänkki-ixxiperia-listit
kiihoittavot Francon slsäU^taa
Espanjan kansaa vastaan koska tä­män
sodan tarkoItuksoiacnTalffllstaa
hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa Ja kan-sandemokroattlsla
maita vastaan.
Ehdottomasti luotettavien tietojen
mukaan — Joskin tiedot ovat pttutteel-
Uset — w . 1945—49 väHsenä aikana,
jolloin anglo-amerikkalaieet imperia­listit
ottivat hltlerllälsten verisen pe-ritmön
käsiinsä Ja Espanjan valtaosa
alaisuuteen, francolajset ovat tappa­neet
1,754 espanjalaista patrioottia,
joista 362 teloitettiin sotaoikeuki-ien
päätöksellä j a 1,392 ammuttiin "kun
yritthrät karata". Amerikan hällltufc,
sen ja sen asiamiesten valvpxman alai­sena
Francon rankaisujoukot ovat
kiihdyttäneet sotaa Espanjan kansaa
vasman. Sivillikaartin käyttämät eri­laiset
aseet ovat ämerikkajalsfci. K u l -
Jefcilsvällneet, gäsolilhi, radioit" y. m ,
joilla rahkaisuretklkunnät ovat vams-tettuja,
cyat myöskin ameiikkalaisia.
Dollarlmagnaatlt johtavat Espanjan
sotavalmistelua. Francon lehdistö,
joka V. 1949 ilmoitti .12,50l> amcrikka-lalseh
vierailleen Espanjaissa, vältti
tarkoin mainitsematta, että näistä
net eqianjalaiset myö^dn taistelevat
aktiivisesti raudan, piktlesta. Satoja
rauhankomiteoita toimii Hanskassa.
Britanniassa. Pohjois-Afrilkassa, Mek-eikossa,
Kimbassa^ Uruguayssa sekä
toisissa maissa. Nämä ovat sellaisia
yhtenäl^skomiteoita. Joihin sosialis­tit,
kommunistit. Yleisen työväenlUtpn
jäsenet, repoblikaanit J a puolueetto-nxat
patriootit osallistuvat.
— MATKAT EUROOPPAAN —
LAIVALLA TAI LENTOTEnSE '
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin. Joko
yhtöiillcpäin tai edestakaisin ja avustamme passinne ja viisuminne
hankkimisessa, Halutcssanne tuottaa jonkun henkilön Cauadaan
annamme Teille mielihyvällä tarkat Uedotsilrtolaifiviraston mää­räyksistä
ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoastaan rajoitettu määrlf palkkoja laivoissa v. 1950.
Myt on aika tilata lentoliput ensi kevättä ja kesää vartin.
TARKAT
TIEDOT
Soittakaa tai
kirjoittakaa
VAKUI3TCS- JTA MATKAltUTOISnSTO
724 Bay Street Toronto 2, Ontario Foli. Wa. 1403
Pyytäkää meUtä lähempiä tietoja
DR. TEUVO TENHUNEN, M.D.
Vastaanotto keskiviikkona Ja perjantaina kello 7-r-9 lp. Muina
aikoina sopimuksen mukaati.
, — 4 Konttori RA. 8893
6 Willcocks St., Toronlo Kotiin cx. 9086
SAAMMEKO LÄHETTÄÄ TEIDÄN
Kahvi-ja Ruokapakettinne /
SUOMEEN
Nyilahciumme 7 paunan K A H V I P A K E T T E J A jokaiselle perheenne
jäsenelle Suomeen.
"AROM.%" PAKETTI $ 7 . 7 S "FLAVORA" P A K E T T I S@.SO
VUfrcan kahvin hinnat vaihtelee 65c—90e pauna.
Virallinen postikonttorin antama kuitti lähetetään kaikille pakettien
lähettäjille.
Myös teenune paketteja teidän erilyisluetteloii -
mukaisesti
Kirjoittakaa tai vierailkaa liikkeessämme:
PEOPirS TEA & GOFFEE CO.
PUHELIN EL. 7832
266 Otteen Sf. West Toronto, Ontario
tukikohdaksi. Tämä on paljastunut
seuraavista tosiasioista: Francolla on
sivillllentokonelta 50,. kun taas sptilos-lentokonelta
300 vanhaa tyyppiä. kul«
tenkin Espahja.s8a on y l i satai len­tokenttää.
Näiden rakennustyöt a l ­koivat
senjälkeen kim Francon ja
amerikkalaisten imperialistien kan.^;a
päästiin sopimukseen marrasfcuus.sa V.
1944.;^
On hjrvin tunnettu, että Espanjan
kalaistuslaivastossa ön sellaisia kalas.
tasaluksia. jotka eivät ole merikelpol-
.•>ia ja uppoavat vleddn mukanaan sa­toja
kalastajia. Samaan aikaan F r a n ­co
kuluttaa biljoonia pesetoita sota­laivaston
ja satamien rakentamiseen
sekä useiden satamien varustamiseen.
Kaikki tämä ph tehty selvästi spUlas-strategisia
päämääriä silmällä pitäen
tarkoltuk.'>ella antaa tilaa omglo-anic.
rikkalaislUe sota- Ja kuljetuslaivoille
"ratkaisevana hetkenä", jonka Fran­con
ryövärit kyynllllsestl Itse ovat sa­noneet
kun ovalt ohjanneet amerOjka-lalsten
eksperttien. tarkastusretklä.
Espanjan lautatlet ovat katastrofi-maisessa
kunnossa. Monet rautatie-rikot,
kaikenlaiset onnettoniuudet ja
loukkaantumiset antavat aihetta E s ­panjan
kansan huolestumiseen. Fran­con
antamien selvästi, aliarvioitujen
numeroiden mukaan v. 1949 helmi­kuun
12 päivän Ja joulukimn 31 .päi­vän
välisenä aikana tapahtui 106 rau-tatleonnettomuutta,
joissa kuoli 90 ja
loukkaantui: 1,492 henkilöä. Samaan
aikaan haararatojä ja solmukohtia,
jollia on sPlvästi strateeglnen tärkeys,
alettiin rakentaa heti senjälkeen kun
amerikkalainen komissioni vieraili
maassa^ Samanlaisia vierailuja on
jatkuvasti järjestetty rakennustyön
kestäessä.
Francon on herrojensa — ameröckä-lalsten
Imperialistien -• nöyränlskai-nen
lakeija. Tämä Ilmenee silta, että
hänen armeijansa järjestelysuunnltel-ma
on sovellutettu amerikkalaisten
imperialistien vaatimuksen mukaisesti
sellaisena kun se soveltuu Atlantin
suunnitelmaan. Tätä juuri tarkoittaa
Francon äskettäin antamat ohjeet ar­meijan
esikunnan uudelleen Järjestä­miseksi
Ja axmeljan osastojen järjestö-rakenteen
uusimiseksi, Amerikan
yleisesikunta haluaa asettaa Espanjan
armeijan komentohsa alaiseksi ja
francolaiset, mj^dessään maansa ja
alistuessaan amerlkkalalstsn edessä
kalkkeen, pelaavat kokonaan toista v i ­hattavaa
viulua.
Franoplalsuus tietää nälkää ja kur­juutta.
Ja kalkkein vlhattavih asla
on se, että näissä oloissa amerikkalal.
set imperialistit alUuUesti jankutta­vat,
että inuka heidän halunsa on
auttaa Espanjan,kansaa välttämään
köyhj^yden. Tosiasiat kuitenkin osoit­tavat,
että amerikkalaiset Imperialis­tit
eivät tee mitään muuta kuin aut­tavat
Espanjan työväenluokan painu­maan
ehdottomaan kiu-juuteen. Sen.
jälkeen kun amerikkalaiset ovat saa­neet
Espanjan otteeseensa ja Franco
qikpl muuttaznaan maata amerikkalai­seksi
sotllaolliseksl ponnahduskbhdak-si
kansanjoukkojen kurjuiis on lisään­tynyt,
koska maan resurssit on johda­tettu
sQtavalmistelmin.
Vuoden 19»9 jälkeen ori francolaiset
myöntäneet budjetei^an huomatta­via
määrärahoja armeijan j ^ poliisi­laitoksen
menoihin. Mutta v. 1945
jälkeen, siis senjälkeen kun Espan­jasta
tuli Amerikan sotUaistratsginen
tukikohta, sotilas- j a poliisimenot ovat
huomattavasti ylUtäneet I ^ n c o n val­tion
kälkld miiut menot. Nykyään 74
prosenttia budjetista on meridtty
maan yalxr^stamiMksi s o t i en ja F r a n ­con
seidan Jatluniiseen kansa vas­taan.
Erillään ylempänä mainituista v i -
raUIsista menoista eriniu^ilie miriiste.
ripille tnyösmett^^ määr&^ojen
verhoon ori peitetty hä^T^
liisille menevät menoerät. Tämän l i ­säksi
pakollisia lainoja otetaan sata­mien,
lento^nttieri j a liikennelaitcs-ten
rakentamiseksi. Tätä työtä teh­dään
kauppalntresslen naamion taka­na,
vaikka Jokainen tietää näiden sou
matkaa Esparijan sotilaskohteisiin.
Niiistii vierailuista 46 o l i sptUasIento-kentllle
j a 33 satamiin. T^Uiän tulee
lisätä, että ariierikiulairien i e n t o e^
deri amiraali Conholyri johdolla teki
vieralluretken ja säännöllisiä vierai­lulta
tekevät Järikkien Madridin lä­hetystön
vakinaiset sotllasasian^dehet.
Viime <vuonna niinikään 19 amerikka­laista
senaattoria, 10 kongressin jä­sentä
Ja 19 erlkoisedustajaa sekä US
.\:n pankkien Ja trustien edustajaa
vieraili Espanjassa.
Espanjan muuttamiseksi sotilastu­kikohdaksi
on niultanäköatoja lisäksi.
Amerikkalainen monopoli tunkeutuu
Espanjan talouteen ennenkuulumat­tomalla
julkeudella ja entistä suurem,
liiassa määrässä. Amerikkalainen liike
otti äskettäin kontrolliinsa Esfpanjan
lentolinjat. Joulukuun 19 pnä v. 1949
Franco antamallaan määräyksellä
poisti k a i l ^ I esteet u l k o m a a l a i n pää­oman
tunkeutumiselta Espanjan Af-rtlkan
siirtomaihin, erifcolseäti Oulr
neaan Ja Fernando Pohon. Prancon
määräyksellä — päivätty marraskuun
23 pnä 1949 — myörinettUn ^t^ndard
pu-yhtiölle rajattomaksi ajaksi
riellökllometriä aluetta Pu2rto de la
Luzin (Kanadian saarilla) satamassa
rakentaakseen polttQaihevarastot sb-)
taioivastOä varten. Amerikkalaiset i n .
siniförit ovat rakentaneet kemikaali­tehtaan
Aranjuezlin, Toinen kemi­kaalitehdas
rakennetaan lähelle B u r -
gosta. BUbaossa oleva yhtiö. Jota
kontrolloi amerikkalaiset imperialis­tit,
suunnittelee rakaltaa tehtaan säh-kövaunujen
tuotantoa varten. Amerik­kalainen
Norbers-yhtiö aikoo k i i m i i t -
tää kolme miljoonaa dollaria höyryllä
käyvän sähköaseman rakentamiseksi
Pasajesiln (Guipuzcoslln). Monta sa­manlaista
tapausta voitaisiin osoit­taa.
.
Päinvastoin kuin se rikollinen pali-ttikka,
jota oikeistososialistien'ja a-narklstlen
johtajat vievät eteenpäin
etsien Francon ja amerikkalaisten
Imperialistien suosiota. Espanjan kom­munistinen
puolue keholttaa espanja­laisia
patriootteja taistelemaan' sota­suunnitelmia
vastaan. Espanjan kan­sa
on oppinut tuntemaan erilleen y l -
hoUlsen Ja ystävän. Huolimatta jul­masta
terrorista.ja äärettömän vai­keista
olosuhteista voimakas raiihan-liike
on kehittj-mässä Espanjassa; Tä­tä
todistaa monet seikat, kuten lento,
lehtisten, sanomalehtien, kaduille i l ­mestyvien
ilmoitusten kautta keholte-taan
kansaa talsteluim francoloisten,
sotavarustelua vastaan. Puolustusko­miteoiden
aktiivisuus kasvaa stiuren-molsesti;
ne järjestävät aktUvistai tais­telua
Francon halutusta ja sen Ame­rikan
herroja vastaan tehtaissa; kau­pungeissa
j a kylissä.
Eri osissa Barcelonaa mainosteita
ilmestyy seinille; tehtaissa, konttdrcis-sa,
iltamissa j a kaduilla levitetään
lentolehtisiä, joissa on tunnuslauseet:
"Katalonian nuoriso ei koskaan mene
sotaan Neuvostoliittoa vastaah!".
'Franco merkitsee sotaa, tasavalta
rauhaa!". 'Kuolema F r a n c o l l e ! " . " E -
läköön ta£a\-alta!", "Yhdistykää tais­teluun
francolalsuutta vastaan" jai.e.
Gallclassa Kommimistiseri puolueen
järjestöt Ja partisaanlosastot käyvät
laajasuuntaista propagandaa rauhan
puolustamiseksi ja kansanjoukkojen
järjestämiseksi Ulsteluun sotaa Ja
amerikkalaisten Espanjaan tunkeutu­mista
vastaan. Äskeisessä ^Mundo
Obrerossa" kirjoitettiin:
"Prancolaisten ja Amerikan impe­rialistien
valmistuessa sotaan Ncuvoä-toliittoa
Ja kansandemokraattisia mai.
ta nastaan Galician nuoriso sanoo:
' E i r . Me emme ota. osaa sellaiseen so­taan,
'vaan käännämme aseemme
francolaisla vastaan Ja palautamme
tasa\*allan..."
Kommunistipuolueen Levantin alu­een
Ja Levantin Ja Aragonin Partisaat
niyhdistyksen vetoomusta, jossa k s -
holtettiln järjestämään entistä k i i h ­keämpi
taistelu francolaiften sotaval-mistetua
vastaan, levitettiin laajalle
alueelle väestön keskuuteen.
Maanpakolaisuudessa olevat tuhan.
HelsinkL Suomen kansan kainp-pallu
rauhanviestin eteenj^in saatta­miseksi
sai hiriitlk. 19 pna kauniin
päätöksen p%kau^^ Itäi­nen
viesti saap^ PÖW<>ps^^
kaksi kertaa p^kiuipurigin alueella,
läntinen viesti Leppävaariasta vaih­tuen
samoin kaksi kertaa. Erikoifien
juhlava oli vietin hwieniplen puolien
matka ^ilmelsiestä vaihtopaikasta Mes-r
sulialliin. KaUiosta Ja HIetalahdesta
ne tuotiin ktilkiieissa Ylibppilastolon
luo. Jossa kulkueet yhtyivät.
17,0p0,kilpmetriä i^tkanneet viesti­kapulat,
Jptkä beimikuim lopulla ero­sivat
Muoniossa, yhtyivät Jälleen Mes­suhallissa
pidityssä. : simrerujM
juhlaini^essa tllalsuiifdessa, jossa X)Iivat
läsnä myös iialsi^
demokraattisen lii^tpn t
läan ko&oiistäan pItäVät jäscinet esit­täen
. tervehdyksiä. Juhlapuheen piti
maailmähkiiidu neuvpstpliittplalnen
akateemiliitp A. Opaiiln, viestipiiheen
toimittaja Kiiiieryp Kaukonen. Viesti
luovutettiin itaii^laiseile madame
Middaiena Rossiiie, joka vie sen Pa-riisUh
j^uiianpuolus^
komiteaile, lä[essuhalll oU ääriään
mydten täynnä iimbstunutta yleisöä
Ja kaikki iulukkaat eivät mahtuneet
sisälle, vaan kuuntelivat koraanisten
väUtykseliä pidettyjä puheita. ^
P A K suurin Idrjalmin, t u n n i ^ et
" E i sotaa\ Suomeen, ^rauhanviesti
eteenikin — Kulk^Opri ratiliaQViesti
maasta voAgJaan. sy^mestä ^dä-meen"
kertoivat Messuhalllri ääriään
Qiyöten täyttävälle yleisöile Juhian sl-,
säilöstä. Kutsuvieraiden joukossa
retiin pääministeri Kekkonen ja u l -
koniinisteri Gartz, Neuvostoliiton yrii.
ulkovaltojen lähettiläitä. Ts^avaUän
presidentin saavuttua avasi inaaherra
Meltti jiiUakokbuksep^^^ ajaksi
NE33L:n koBJ^ jäsenet asettuivat
korokkeeOle varatuille paikoille.
10-vuotias sotaorpo Anneli Parviai­nen
sai ensimmäisen puheenvuoron.
"Rakkaat isät j a äidit", hän lausui.
"Vetoamme teihto. Pela^akaa meidät
sodalta, pelastakaa. Ipiickitpverimme
sddain katkeralta kohtalblta, taistel­kaa
rauhan pllplest^^.": Yhdessä lukuisr
ten muidsn spta^^rpcijen kanssa: hän
ojensi kukkia N K D L : n edustajille. '
; Juhlassa oli edustajia 'kaikkiaan h.
20 eri maasta.
Harxilainen fieife
on selvittänyt'
•«m
'«
B e M n k i — Neuvostoliiton 'Hede-akatemian
Jäsen A . I. Oparin esitel-nöil
huhtik. 20 pnä Suomi-Neuvosto-i
l i t^Seuran toimesta täkäläisessä
yliopistossa aiheesta f Elämän synty".
Alkujuhlallisauksien jälkeen esitti
akateemikko. Qparin tervehdyksen
NeuvostolUtoo 'sivistyneistöltä Suo­men
: edistykselliseUe sivistyneistöne.
Esitelmässään selosti ensin niitä
erilaisia, teorioja, nritä aikojen k u ­luessa
on esitetty elollisen elämän
syni^stä .maapallolla todeten. ..että
monet porvarilliset tiedemiehet ovat
pitäneet-kysymystä ratkaisemattoma­na,
nmtta marxilainen äede on; osoit­tanut,
miten jetottomasta aineesta on
kehittynyt m ^ a l l o n pitkien kehitys­vaiheitten
kuluessa ensimmäiset elol­liset
oliot. Luotuaan yksityiskohtaisen
katsauksen-maapallon ainemuodcstuk-seen
ja eri alkuaineisiin akateemikko
Öparin ;teil: ^seuraavan yhteenvedon
elollisen;^itäiiäan synnystä: alussa oli
h i i l i , joka oU;eW^ atoomeina h a ­jaantunut
äimrigori hehkuvassa ilma­kehässä:
ae^^ se joutui niiden
hiilivetyjen kokoonpanoon, joita syn­tyi
maapallon pinnalla. Edelleen nä­mä
hiiUvedyt ^ muuttuivat niiden hap­p
i , j a typpijöhdannalslksi, yksinker-talslmmaksi
orgaanisiksi aineiksi. A l ­kuperäisessä
valtameressä nämä a i ­neet
muuttuisi motrimutkaisemnUksi
y!hdistyksiksi;*''^tyivät valkuaiset ja
miiut orgaaniset aineet. Siten muodos­tui
se aine, josta eläin- ja kaivikunta
muodostuu. Alussa tämä aine pH yk-
Sjlnkeirtaisessa liuenneessa tilassa, sit-teii
se erittyi kpatseryaattisiksi pisa.
rblksi. koatservaattlset alkuplsarat
olivat rakenteeltaan verrattairi yksin­kertaisia,
mutta vähitellen niiden' r a ­kenteessa
alkoi tapahtua oleeillsla
nriiutoksia. Niiden rakenne tui! yhä
monimutkaisemmaksi j a täydellisem­mäksi,
ja vihdoin ne muuttuivat elä­viksi
alkuolioiksi — kaiken elollisen
kantaisiksi maaii päällä.
Esitelmän Jälkeen, jonka ylei£ö p a l ­kitsi
, voimakkain suosionosoituksin,
akateeriiikkp Oparinin vastasi erähiin
kuulljain t ^ e m l i n ^symyitsiin.
' -Hl
m
Canadan BanhankongressInpoheenJohtaJa tri Jaines G. E & d i M Hj
tämäs». raporttia'Bathnrst St. Thdlstyneessä kirisiossa, jossa vilae'
vaihteessa pidettiin Canadan raohankongressi.
UMuRäkinää Rörf Murista
Helsinki. — Huhtlk. 19 pnä pide­tyssä
' Suomen ÄnimattiyhdistyJsten
B^Bskusliitbri' (SAKli' työvoiioktirinari
kokouksessa päätti S A K :n työvalio­kunnan
oikeistososialidembla^aa^^^^
enemmistö erot taa kaikki rie ammatil­liset
päikalllsjärj^töt, jotka ovat
päättäneet järjestää työväen yhteiset
vappujuhlat.
Päätöe osoittaa selvästi että pikels-tpspslalidemokraättlset
Joritajat ovat
tehpstaneel; airirbattlyl^distysliikkeeri
hajöittj^nisto hetk^^ työläis­ten
yksiimelisesU esittämät palldsa-vaatimukaet
pyritään yksimielisesti
viemään lävitse. SAK:n päätös
on tehty vastoin jäseriistöjiniel-tä,
sillä tähän mennessä, ktiten
tolsaallia leilidesariurie kerrotaan,
bvat sadat perusjärjestöt ja 9
ammattiliittoa vaatineet vappiikysy-.
myks^tä tehtyjen' hiajpituspäätösten
peruuttamista, koska se vaarantaa
palkkaliikkeen onnistumisen.
Jtdkeaa päät&tä vastaan esittivät
työvaliokunnan i^ansaridemokraattiset
jäsenet vastalauseen. •
Noin 50 ammatillista paikallisjärjes­töä
eli y l i puolet maamme ammatil­lisista
paikaUisjärjestöistä on päättä­nyt
järjestää työväen yhteiset vap­pujuhlat
paikkakunnallaan. Näiden
Järjestöjen joukossa ovat kaikki
maamme suurimmat ammatilliset pai­kallisjärjestöt
muutariiaa ppikkeust^t
lukuunottamatta. Näihin paikoiiisjär-jestöihiri
' kiniiuu 80 prbs. kaikista
maamme paikallisjärjestöin kuulu­vista
asusattio$>astoista. Tämä pn sel­vä
osoitus siitä, että animattiyhdistys-väki
käsittää selvästi yhteiiäi^iyden
merkityksen .erikoisesti nyt k i i n palk­kakysymys
on ratkoisiivaiheessa. Sa­malla
on se selvä tupmio 8 A K : n Joh-dpn
ei^eipinlstöryhmän horjpittamalle
hajpiti^yölle. Lppuläsen tuomionsa
pikeisicspsialiifciriolmia ipi^*^-
jl§n suorittamalle ammattiyhdistys-l
i i U ^ e n hajoitustyö^^ ty;öläiset
pn^T^^Ti vappuna kokoontumalla
yhtenäisiin Juhliinsa yhtenäiän vaa­timuksin
lippujensa ympäilUe.
Helsinki. — Suomen Rauhanpuolus­tajain
järjestöri johto on antanut j u l -
kilausiunari, jossa se kehoittaa kerää­mään
allekirjoituksia Rauhanpuolus­tajain
Iklaallmankongressin Koriiitean
Tukholriiari'' kokouksen päätöslausel­maan.
Asiaa koskeva julkilausuma on
seuraavanlainen:
E r i puolilla niaäilmaä kerätään
parfaailläaii allekirjoitnksia I ^ u -
iianpuoliätajäin Maailmaa
sin Komitean Tukholman kokouk­sen
päätÖslauselmaari, joka kau­luri:'
".•
«Vaadimme atomiaseen ehdoton.
' i a klelföinistä, kioiska; se on peiöitusi
keino sekä ihmishenkien joukkoto-
; hoase.
Vaadimme ankaran kansainvä­lisen
raivoimari asettamista tämän
päätöksen totenttamiseksi.
Katsomme, että ballitos, joka eri-sinu^
aisenä käyttää ättnriiasetta
mitä' tahansa maata' vastaani tekee
ritoteeri aimiskrintaa
laista iiailitiista' on pidettävä sota-rikoläsena.
keiiioitamme kaiUda hyvän tah­don
ihmisiä. kalkkiaUa riiaaiimässa
all^rjoittamaan tämän töiyoniok.
" ••sen."'
Tähän vetopmukseen ovat yhtjmeet
jo sadat jä trihaririet huomattavat
juUäsuuderi henkilöt eri puolilta riiaa-llmaa:
'tiedeririehet, taiteilijat, valtio-riiiehet,
ylitcisinirinalliset' toimihenki­löt,
tiirinetut uskoririolllset persbonaU^^
suudet. Sädät miljoonat ihmiset t u ­levat
allekirjblttainaari sen."
Me Suomen rauhanpuolustajat ve­toamme
kaikkiin hyvän tahdon Ihmi­siin
pmassa maassamme, kaikkiin re-iielilsiin
itarilaJaisn jotka tajuavat,
että raulfassa pn Suomen tulevaisuus.
Tehkäämme tirimetuksl maailmari-kongressin
vetoomusta, keräitkääinme
siilien allekirjcituksia. Niin edistäm­me
oDiaita kbhäaitamme ihmiskun­nan
rakentavien volririen yhteistyötä.
Xlkäämme ^ välinpitämättömyydeliä
auttako sodaii voimien toimintaa. Y l i -
dls^myt kansa rauhan puolesta scdan
ja hävityksen voimia vastaan.
Utajärven kaUdd-esiintymä'suurimpia
Suomessa
H e l s i i ^ . — (S-S) - r Utajärvellä lie­nee
eräs Sucmen suurimpia kalkkikivi
esiintymiä, joista löydön teki spta^-uo-sleri
jSQkeen helsinkiläinen johtaja.
Myöhemmin tehdyn sopiniiikseri pe­rusteella
ParaisteD kalkklyuori Qy. on
paikalla'suorittanut tutkimulöia, joi­hin
on j o u h r a t t u miljoonia markko­ja.
Yli kilometrin pituisella alueella
suoritetuissa porauksissa pn tavattu 12
trietriri paksuisen tuekkakerrokseri alta
kolme kaikkisuonta toistensa läheisyy­dessä.
Y k d mUstä suonista ori levey­deltään
2o6 metriä, toinen 150 metriä
ja kolmas 50 metriä, jatkuen ne kaikki
yli tutitibun pituuden. Suonet jatku­vat
myös sangen syvälle riiXan s i ­sään,
sillä .syvin' porausreikä . on n.
206'metriä' ja bn se>kokonaan kalkki-idvlkerrostumassa.
Port Arthurissa pidetyt voimistelu-kurssit
päättäjäistoeen ovat siirtyneet
kauniina muistona ihistorian lehdille.
V- ja IJ-seura Iskun toiminnalle kurs-slt
jätti Innostuneen toimiiman eteen­päin.
Harjoitukset on pidetty säännöl­lisesti.
Lumiesteiden, takia on edel­leenkin
pitänyt tyytyä seinien sisällä
toimimiseen. Siltä 'varalta, että jos
sattuisi tänäkin VTionna tulemaan ke­sä,
viimeisessä Iskun kokouksessa
laadittiin kesätoiminnan ohjehna llitr
tojuhllln a_sti.
Ensiksikin kenttäurheilun harjoi­tuspaikaksi
on saatu erään toisen ur-heiluiuublri
omistama n.s. Kuiyanto-kaniurheilukenttä,
kentälle on liyvä
kulku j<riio bussilla tai riiuiUa kulku-väUnemä.
kenttää Isku saa käyttää
kahtena iltaan viikossa. Varsriiaisen
kenttäurheilun lisäksi mennään läpi
liittojuhiieri joukkovbimisteluöhjelma;
Siis sitä myöten ori kesätoimirita o i ­kealla
ladullaan. Pitälöä mielessänne
ja osailistul^a inriolla harjbltuksiin
tytöt sekä pojat.
Iskun kesätoiminta suunniteltiin
seuraavasti: Kotona pidettävien ilta­mien
Usäksi päätettiiri tehdä vieraUu-riiatkbja
lähipaikkakunnille. Kahdes.-
ta paikasta ori jö' tiedusteltu -huPriels-töa.
Laulu- ja soittöjuihlien urheilu­puolen
järjestäminen ori annettu Is­kun
tehtäväksi. Siellä tulee'olemaan
korkeintaan kahden j a puolen tunnin
ajan kestävä kilpailu. 3-ottelu: pituus­hyppy,
kuulantyöntö ja 100 m. juoksu.
Samat kaiicille sarjoille. Lisäksi ruot-salaisviesti
8004-400+200-1-100 m. K U -
pailtavana ori International osuus­liikkeen
komea pokaali. Siihen saavat
osallistua- mainitun liikkeen päakau-pan
j a sivuliikkeiden joukicueet, joten
pitäkääpä eri kauppojen silmänteke-vat
huoli, että aikanaan jokainen jär­jestätte
hyvät joukkueet lerinättämaan
kapulaa toinen toiselle. Toinen viesti
tulee olemaan 4x100 m. Siihen pääsee
osallistuimaari ainoastaan SCAUL:n
seurojen jcukkueet. Tässäkin viestis­sä
kilpaillaan kiertopokaalista. 3-otte-lussa
jaetaan jokaisessa sarjassa 3
palkintoa, samoin naisille, jos kilpaili­joita;
ilmestyy. Kolmiottelussa on
myös kilpailtavana International
osuusliikkeen lahjoittama kiertopal­kinto
alle 17 V. sarjassa ja jos siihen
sarjaan ei ole tarpeeksi paljori osal­listujia,
tapahtuu kilpailu alle 21 v.
sarjassa. Pokaalin saa vuodeksi halr
tuurisa korkeimman pistemä^än' saa­vuttanut
Länsi-Ontarion alueen
SCAUL: n kuuluvan' seuran jäsen.
Iskim omat jäsentenväliset Ulpallut
ovat 16 pnä heinäkuuta Jä; 30 pnä •hei­näkuuta
karisalliset icilpailut. Viimek­si
mainitut juiilat tulevat valmiste­luista
päättäen öieiriaän kaikinpuolin
suurjuhlat/ Siellä pidetään katselmus
kuinka paljon on eri sarjoihin osallis­tuilla
tuoda mestaruiiJtsla' liittojuhlil­ta
tälle alueelle. Siellä riiyöskiri a n ­netaan
viimeinen voitelu juhlissa
esiintyvälle volmistelujoukkueelle,
Juhlieri kchotoöhdafcii Itulee riiupdos-tuma
jm Iskuri'oniarilipim vihkiäiset.
Tämä on alkusoittoa siitä mitä tiilos-sa
on.', .
Niinkuin jp edellä on iriainittu, i s -
!:ulaiset tälHkertaa ovat vakavasti
päättäneet osallisttia tuleviin liitto­juhliin
suuremmalla joukolla. Sitä
varten on Jo matkakassan hankinta
hyvällä' alulla. Alkusysäyksen kassaa
kokobmiselle antOi Iskun' Jäsäu tov.
Saari kerääjänä ja meidän reippaat
metsämiehet lahjplttajina'. Iskun pub:.
Iestä minä kiitän reilusta työstä ke­rääjiä
j a lahjoittajia. Lopulleen $100
saavutus lyhentää aimo taraDa i
kaa juhlapaikalle.
Sitten vielä yksi huomanta
paikallisilla autojen omistajilla (
komus tehdä huvimatka liittoja
eikä ole tietoa täydestä
n i in ilmoittaisivat siitä "Isä"
seUe, sillä nähkääs aikomu
saada Iskun urheilijat ja vo
jat kuljetetuksi henkilöautoilla]
le, luonnollisesti kohtuullista
vastaan.
Allekirjoittanut kiittää löia
sesti V- ja u-seura Iskua siitä
vaisuudesta, mikä on tullut
kun nimititte minut seuran _
seneksi. Tiedän hyvin 'etten
"perikkiurheilljana" ole voJnat
sitä mitä aktiiviurheilija TOI
Huömiolritinne oli myösSdn
vuötiseri virstantolpan sivuu
Koitan tehdä parhaani
voimistelun ja urheilun hyräkä
keinoilla mitka penkkiurheilijjli
Ikäinlehenä ovat mahdollisia.-
jätkä.
— Vuonna 1944 astui Caa
yoliriaan pakollinen asetus
suiuksieri sovittamisesta Ja
piriiusten laatimLsesta sotatuolai
sa. :.
l i » - " ^'""^ ' ^
Tri'John X Kolehmainen \
g!» Collcffesta, Tiff In, «»^«S,,
Miniiesötan yliopiston apnruj»,
mistaOkseen sirannitelto^
"Finnish Fanner in tne *^?°f
j o U varten hän on oyoSMr
vribden Icman opetta^J*^'
Tri Kolehmainen ^^y^»--^
GeoTse W. Hinta f " » s * » ™^
8iri Hi&torical Societyn t < t o^
kirjan, "Haveri ta tte Wao|5f.
Story of the Wisconsin fiinit..
I^rhalllaari piataettavana. ^
TiMMilTsTo^:
• 31MMS, HOOKEK^ & « r ^
vakuutuksia ja Mtatetolstfl^
mlnion Bank Buildto?.^-
Ont. Morketteja, lainoja,
Ja vakuutuksia.
Barnes Drug
—; 3 B^AUPPAl-,
Sanit Ste. Marie
RCA Victor
Nyal-lääkkeite
Ifydellinea «rtftP J
Postitilaukset iäyt'^
ftuoleUisest$.
ARVOKAS. K O H T E L I A S J A MYÖTÄTUNTOINEN PALVEI^
DmanvaihtolaittelUa Ja urvuilla Varustettu kappeli
NYRYAIKAISE&IMIN ViUtUSTEITP
F ^ u i G- Guenette. liikkeenhoitaja
Puhelin 3741
59 Cedar St. North
f^"'lillill#f''^;Ä-;.äSS