Vapaus, March 19, 1949

              T ä t l a l
la Selkämaan
M U I S T O L LE
CuoU maalisk. 20 p:nä 1947
| l J n / ; rM tuuli se hiljaa
kuiskaa miniäle,
,jä riantd tätisi haudalle
J:oituttJinaan ne ruusut,
\]nlta on istutettu sinne
haiun haudalleen.
\vaan cn '.oi rientää sinne nyt,
Li/J matka on pitkä välillämme,
hlutta pian tulee päivä,
nilloin riennän sinne ainiaaksi.
epää untasi rauhaisia,
totini rakas.
Ikuisella kaipauksella muistan
sinua ain.
Jim. June Ja Kauha Vescio.
c o Anderson Const.
Mile n. Hope, B. C.
Port Arthur näyttää edeUeefiesinierkki^
Vajaan viikon tulos 95 Ulitta tikusta;
2 paikkakuntaa täytti n3rt osuutensa
Kaksi nntfa paikkakuntaa, Lac dn Bonnet Manitobassa Ja Kivikoski
Thnnder Bay piirissä, Oatariossa, täyttivät tänään osuutensa uiKien tilausten
h»nkinnawa sanalia kun Port Arthnrin raskas koneisto Ivllää esimerkillisellä
tavalla *^pioidai** hankinnassa. **Tässä tulee taas väliän rapioita, sillä mei-dän
iskniimme ovat jfukckannalla". sanoo portarthurilaisten etumics (joka on
kyi& nainen) lähettäessään taas 17 uutta tilausta rapioiksL Uusia tilauksia
saapui nyt eri paikkakunnilta seuraavasU;
^ntti Haavisto. Lae du Bonnet. 1 uusi Ula ns ja osuus täyttyi
Port Arthurista: Mrs. Junnila 2. N. Mäkelä 5. P. Väänänen 8 Ja Tyyne
Siihnatf 2, yhteensä 17 uutta tilausU. nostaen kokonaistuloksen 47 uuteen
('tilaukseen!
N. Paalanen, Porcnpine. 1 uusi tilau&
V. K a n ^ , Montreal. 1 uusi tilaus.
L Syrjä Fort William. 1 uusi tilaus Ja puolet tehtävästä on jo täynnä.
A. Rissanen Kivikoski, Ont. 2 u u tU tilausU Ja tehUvä täyttyi
E. Ketola Vaneimver, 1 uusi tilaus.
Tilaaja, kämpältä 1 uusi tilaus.
Kaikkiaan on kuluneen viikon aikana saatu Vapaudelle 93 uutta tilausta.
Tässä Umenee pieni repeämä, sillä viikon tulokseksi tarvittaisUn 100 tilausta
jos mieUtään 4 viikon aikana hankkia 400 u n tU tilausta, mutta Jos muillakin
paikkakunnilla otetaan Port Arthurin kurssi, niin tehtävä täyttyy varmasU
runsaine '^pioineen". — WilL
ianna Selkämaan
M U I S T O L L E
Cuoli maalisk. 20 p:nä 1947
Taas vuosi on vierinyt ntuistojen
taa,
\aan sinua, äiti, emme unhoita
milloinkaan,
}^atkera suru ja kaipaus
rintamme täyttää.
'Rakkaudella iäti muistelevat.
Tyttäresi Milja ja Lauri Aho
Anita ja pikku Carolyn.
Kiinalainen nainen
lutavaran tuotanto
fehentyi vuonna 1948
|ottawa. — Canadan sahatun p u u -
Ivaran tuotanto vähentyi viime vuo-
I n aikana noin yhdellä prosentilla
Pelliseen vuoden tuotannon paljou-en
verrattuna. Tuotanto lisääntyi
staan B. C : n j a A l b e f t a n m a a -
nnLssa ja vähentyi kaikissa muissa
aakunnissa. Joulukuussa lisääntyi
otanto noin 15 p r o s e n t i l l a edellisen
toden joulukuuhun verrattna. I J -
l y s tapahti kaiteissa maakunnissa, l u -
Tiunottamatta Nova Scotian. Quebe-j
a Saskau;hewanin maakuntia.
Iissä tuotanto väheni, Ilmoittaa C a -
i d a n tilastollinen toimisto.
PARTA POIS
helposti — varmasti
Ruotsalaisella
Barbit-terällä
\Tc/ily ruostumattomasta ruotsa­laisesta
patenttitcräksestä
li tarvitse muuiäkuin virut­taa
la laittaa hyllylle seu­raavaa
hyvää ajoa varten
NYT
5 kpl. paketti 25<
20 p a k e t t i a ^ . 5 0 postiku-luineen.
VAPAUDEN
LIIKKEESTÄ
K i i n a n demokraattinen n a i s l i i t t o on
20 m i i . jäsenineen K i n a n johtava nais­järjestö.
Sen v a i k u t u s ulottuu l a a j a l ti
kansanarmeijan tähän mennessä v a -
pauttanaan alueen rajojen ulkopuolel­le.
Esimerkkinä voidaan m a i n i t a , että
kansainvälisenä naistenpäivänä v. 1946
sata t u h a t t a k i i n a l a i s t a naista osallis­t
u i mielenosoitukseen Clilang K a l -
s h e k l n h a l l i t s e m i l l a alueilla. He v a a ­t
i v a t , että ameriklcalalsten joukkojen
o l i poistuttava K i i n a s t a . Yksinomaan
Shanghaissa 50,000 naista otti osaa
mielenosoitukseen.
NliUä a l u e i l l a , j o t k a vielä ovat K u o -
m l n t a n g i n miehittämiä, vallitsee kes­k
i a i k a i n e n pimeys. Väestö elää liassa
j a köyhyydessä, l u k u - j a kirjoltvts-t
a i t o « n sen keskuudessa harvinainen.
Feodaalinen m a a n omistajavalta
kieltää mieheltä a l k e e l l i s i m m a t k i n o i ­keudet,
j a n a i n e n c n kirjaimellisesti
sanottuna tavara, j o k a voidaan ostaa.
S y n t y m i n e n työläis- t a i talonpolknls-perheessä
K u o m i n t a n g i n alueella mer­kitsee
vielä n y t k i n kuvaamattoman
%urjaa elämää, orjantyötä kehdosta
hautakin.
TYTTÖV,^ .SYNTYMINEN
ON ONNETTOMUUS
Tyttölapsena syntyminen on näissä
olosuhteissa todellinen murhenäytel­mä.
Tyttölapsi on jo ennestään t o i ­vottoman
köyhälle perheelle melkein
sietämätön taakka. SUnä on selitys
vieläkin esiintyvään tapaan että vas­tasyntyneet
tyttölapset otetaan hen­giltä.
Usein heidät myydään heti
synnyttyään maanomistajalle. Ellei
talonpoika ole voinut maksaa maan
vuokraa viimeistä penniä myöten,
ryöstää maanomistaja korvaukseksi
i y h d e n hänen tyttäristään. . S u u r i l la
m a a t i l o i l l a on tällaisia orjatyttöjä 6
j a 15 Ikävuoden väillä. Heillä ei ole
mitään oikeuksia. Heidän herransa
voi joko lyödä heitä tai käyttää heitä
huvituksenaan, m i t e n häh k u l l o i n k in
haluaa. Jos tällainen lapsi kuolee s a ­distisen
herransa kohtelun vuoksi, ei
pahoinpitelijää rangaista, sillä tuo-inioistuimessa
on v a i n hänen luok-kat\
sa jänniä, j a he määräävät. Jos
tyttö kestää kurjuuden j a a l k a a tulla
täysikasvuiseksi, hänet tavallisesti
myydään jalkavaimoksi tai b o r d e l l i i n,
j a m s T n t i h l n t a antaa maanomistajalle
hyvää ylimääräistä tuloa.
Vanhassa K i i n a s s a on yhä vieläkin
tapana, että lapset" k i h l a t a a n . 2—12
v. ikäiset tytöt lähetetään tulevien
appivanhempien k o t i i n . Tyttö on n i ­mellisesti
j o n k u n pojan morsian, mut­t
a todellisuudessa hän on tämän l i e r -
heen orja. Hyvin toimentulevien kes­kuudessa
vallitsee n y t kuten aikaisem­m
i n k i n moniavioisuus. Ostettuja nais-r
a u k k o j a käytetään jalkavaimoina t a i
.synnyttämään poikia, jos oikea vaimo
o n kykenemätön t a i synnyttää vain
tyttöjä.
N a i s i l l a ei ole omlstu-soikeutta tai
o i k e u t t a valita itselleen työtä, joka
NAUTTIKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
"Spartan" sähkögramofOonilla
-k • •
"SPARTON" Sähkögrambfooni — Malli 348P
60 cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit­taa
10 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta .. %A9»SS
"SPARTON" Record Player — Malli 148.RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra­dioon
hj^änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh­teyteen.
'
Hinta $19.95
Lähetetään kaikkialle Cancdassa, ostajan maksaessa lähetyskulut.
Vapaus Publishing Company Lid.
100 E l m S l . West Sudbury/Ontario
vastaa heidän taipumuksiaan t a i t o i ­vomuksiaan.
Niitä, j o i d en täytyy teh­dä
työtä huolehtiakseen perheestä,
riistetään häikäilemättömästi. 15 t u n ­n
i n työpäivästä he saavat p a l k k a a , j o ­ka
vastaa korkeintaan k a h t a kolmat-taosaa
ammattitaidottoman miespuo­l
i s en työntekijän .saaroa.sta ansiosta.
U U D E N K I I N A N N A I S ET
M u t t a vanha K i i n a , jossa vallitsee
monlaviolsuiLs, prostitutlo j a nais­kauppa,
o n elänyt aikansa. Sen vas­takohtana
o n olemassa toinen K i i n a.
Niillä v a l t a v i l l a alueilla, jotka kan­sanarmeija
on vapauttanut, l a k i mää­rää
naisen täydellisesti tasa-arvoiseksi
miehen kanssa. Siellä on kumottu
naisen orjuuttamisen poliittiset, t a l o u ­delliset
ja oikeudelliset perusteet.
M a a n suuri demokraattinen naisjär­jestö
teke työtä herättääkseen naiset
polllttlsaen tietoisuuteen j a hävlttääk-scen
tapoja, j o i l l a o n juuren-sa sato­j
e n vuosien takapajuisuudessa. Monet
naiset ovat jo oppineet lukemaan Ja
k i r j o i t t a m a a n . Monet ovat ryhtyneet
suurenmoiseen sosiaaliseen j a h a l l i n ­nolliseen,
poliittiseen j a terveydenhoi­dolliseen
työhön.
V a p a u t e t u i l l a a l u e i l l a on m a a j a e t tu
köyhille talonpojille. 50—70 prosenttia
Aalslsta omistaa nyt maat^, h a r j o i t aa
karjanhoitoa ja .silkinvlljelystä j a o t ­t
a a csaa maatalouden tuotannon l i ­säämiseen.
.
N A I S E T T E O L L I S U U D EN
P A L V E L U K S E S S A
M u t t a vielä nopeammin k u i n maa­seudulla
ovat vapautettujen kaupun­k
i e n naiset tulleet mukaan yhteiskun­nalliseen
työhön. "Sama p a l k k a - s a ­masta
työstä" on vaatimuk.sena k a l ­k
i l l a teolllsuudenaloUla. Tavallinen
työaika o n 8 t u n t i a , eikä se l a i n m u ­kaan
koskaan saa ylittää 10 t u n t i a.
Naiset saavat 45 vuorokauden täy.sl-palkkaisen
synnyty-sloman. Jokaisella
työpalkalla työnjohto vastaa työväen-suojelusta,
sosiaalihuollosta, vakuu­tuksista
j a eläkkeistä. Naisia o n vie­läpä
tehtaiden hallinnon johtavilla
p a i k o i l l a . • t
N A I S I A HALLINTOELIMISSÄ
H a r b i n l n korkein tuomari on n a i ­nen.
Tuomitut r i k o l l i s e t k i n ovat jos­kus
tunnustaneet, että hän o n h a r v i ­naisen
viisas, olkeuderunukainen ja
ymmärtäväinen. Lingyen j a S h a n g -
hon piireissä oli y l i 800 n a i s t a h a l l l -
taselimien palveluksessa, heidän jou­kossaan
260 pormestaria. Seitsemästä
Mandshurian maakimnasta saatujen
vielä, epätäydellisten lukujen mukaan
siellä työskentelee 105 n a i s p u o l i s t a p i i ­r
i t u o m a r i a . 290 pilrlnjohtajaä, 3,629
naispormestiarla j a 2.484 muissa v i r a l ­lisissa
toimissa olevaa n a i s t a , eikä näi­h
i n l u k u i i i i n vielä ole^ l a s k e t t u nais­puolisia
teollisuuden esimiehiä.
O I K E U S . S I V I S T Y K S E EN
K i i n a n kansandemokratian naisilla
on .samat'oikeudet k u i n mleliillä k a i ­kissa
suhteissa, myös siihen, k u n ovat
k>'.symyk.sessä opinnot j a ammatin­valinta.
K a i k k i e n ikäliuokklen naiset
j a tytöt opiskelevat j a Icehlttävät It-seääru
J a kerrotaan naisten tiedon-t
i a l un olevan n i i n suuren, että he
muodostavat- enemmistön iltakoulujen
oppilaista. Täliän mermessä on
. :1'vfandshuria ensimmäiselä t i l a l l a eri­l
a i s i a opintoja harjoittavien naisten
määrään nähdeiL
Vielä vapauttamattomilla alueilla
K u o m i n t a n g i n h a l l i t u s yrittää .säilyt­tää
vanhat keskiaikaiset olo«Puhteet.
M u t t a tämä yritys o n ' t u o m i t t u eiÄ-onnlstumaan,
sUlä kansanarmeijan
etenemistä el taantumus v o i pysäyttää.
Kansanarmeija tulee valloittamaan
koko K i i n a n j a t u o m a a n sen a s u k k a i l -
I le vapauden.—Siten lasketaan perus-i
tas K i i n a n miljoonakaasan onhelli-
Iselle tulevaisuudelle.
VOITTAJAN TESTAMENTTI
4
KUU. ELVI SINCBVO
TsbekkoBlovakiassa oli Julius Fucik
tiumettu nimi Jo ennen sotaa: kirjai-ura.
krUtlkko. sanomalehtimies, tais-tele%'
a hiunaaisti. kulttuuririntaman
johtajia 30-luvuh Tshekkoslovakiassa.
K\m näin oli. d i luonollista. että
hän Saksan miehityitsän aikana oli
niitä. Jotka ItseolkeutetusU tulivat
maanalaisen -vastarintaliikkeen Joh-foon.
Ja hänen tiensä tuli olemaan
sama kuin tuhansien hänen taistelu-tovereittensa.
Keväällä 1943 hän Jou­tui
Gestapon kynsiin. Maanalaisen
keskuskomitean Jäsenenä hän oli Ges­tapolle
tärkeä saalis. Mutta Pucikin
kohdalla osoittautuivat kaikki Gesta­pon
kuulustelumenetelmät tehotto­miksi.
Useita kertoja hänet kidutet­tiin
puolikuolleeksi, mutta yhtä i h ­meellisen
sitkeä kuin hänen ruumiinsa
oli hän;n henkensä miu-tumaton. Y l i
\-uoden kestäneen tutlcintoajan Jäl­keen
hänH elokuussa 1943 tuomittiin
Berlinissä kuolemaan Ja teloitettiin
syyskuun 8 pnä.
Mutta paperipalasille Prahan Pan-krats-
vankllas&a salaa kirjoitetut Ja
salaa vankilasta kuljetetut kuole­maantuomitun
muistiinpanot ovat kir­jaksi
koottuina Ja Julkaistuina levin­neet
kaikkialle maailmaan Ja tehneet
Julius Puclkln taistelijanimen kuole­mattomaksi,
ihailluksi Ja rakastetuksi
kaukana hänen oman maansa rajojen
ulkopuolella.
En usko, että maailmaksa milloin­kaan
dn vankilassa kirjoitettu niin
hehkuvaa elänen ylistyslaulua kuin
Pucikin muistelmat "Hirsipuun var­joisa".
Teo&en tshekkiläinen nimi
"Nuora kaulassa" on minusta sattu-vampl,
sillä hlraiputin varjo el him­mennä
näitä tnuistlinpanoja. Sama
Ilo. Joka säteilee tekijän kasvoista v a ­lokuvassa.
Joka on otettu Jonkun o n ­nellisen
lomavaielluk.sen aikana ennen
sotaa, säteilee itirjan joka sivulta, joka
riviltä, Joka sanasta. Mutta se ei ole
hysteeristä itsensä uhraamisen rie­mua,
joka kautta aikojen on kirkastu,
nut marttyyrien kasvot heidän kuol-le^
sasn asiansa puoUsia. Pucikin
ilo,>sa el ole h i t u i s t a k a a n kärsimyksen
hekumaa. Se on t e n e e n ihmisen
voittoisaa, ymmärtävää n.\urua. i h m i ­sen,
j o k a el s a l l i suhteell sauden j a to-dcllisuuden
tajunsa himmetä k a u -
hfimplnakaan silmänräpäyksinä, vaan
joka hetki tajuaa sekä om.in kohta­lonsa
pienuud;n j a s.imill.» loputto­man
tärkeyden ja i hm son v.xstuun
tapahtumiseen.
P u c i k i n päiväkirja, testamentti —
mik^i siiä haluaakin s.uioa, nous?e
kuin kiihkeä hehkuva laulu keskeltä
sak.salalsen gestapovankilän helvettiä.
Se ei ennätä tUvistyä kiinteäkil t a i -
deieokseksji. se on" r i v i katkelmia, jois­ta
jokainen sitä klrjoliettae.s.sa oll^l
.saattanut o l l a viimeinen. Ja k u i t e n ­k
i n .sen sisältämät ihmiskuvaukset
ovat pieniä monumentteja j a t?os k o -
konaisuudes.saan on Ihmisen moi'\\-
menttl, ihmisen. Jonka usko ja r:.k-kaus
elämään on n i i n ehdoton, että
kuoleminen sen puolesta on yhtä luon­nollista
kuin elämä lt.se.
Sen vuok-sl e l o b mitään lähestyvän
kuoleman syrmyttämää paatasta P u ­c
i k in viimeisissä sanoissa. Tletften
elämän Jatkuvan hänen jälkeensä Ja
muutoksen tulevan hän .selo.it.ia aino­ana
todistajana toimintaansa ennen
kiinni joutumista, kirjoittaa erään
lehden Tshekkoslovakian taistelevan
kansan h l s t o r i a i s a . Hänen &uhteen.sa
elämään on ollut selvä. J a hänen
suhtautumisensa edcssäole\aan kuole­maan
on yhtä yk.slnkertalncn:
"Me olimme aina kuoleman vaaran
huomioon. Me tiesimme, että Jos j o u ­dumme
Oestapön kynsiin, emme sel­viä
elävinä. Tämän tietäen toimim­me
vankilassakin. '
M i n u n k i n näytelmäni loppu lähe­nee.
Loppukohta l i s t a en voi k i r j o i t ­taa
. . . E n tunne sitä. Eikä se ole
eniiä nävtelmä. Se o n elämä Itse . . ,
Eikä elämällä ole kat.selljolta.
E s i r i p pu nousee.
Ihmiset, minä rakastin teitä kalk­k
i a ! Olkaa valppaita!
J u l i u s P u c l k ".
Kalevalan runojen
synnyinsija ei ole
länsi-iSumnessa
Helsinki. (DtiP) — Karjalais^Suo-malalsen
Neuvostota^vallan valtion
kustannusliike on Julkaissiit Uuden
Kalevalan 100-vUotispälväksi lyh?nne.
tyn painoksen Kalevalasta. O. W.
Kuusinen on kirjoittanut tähän pai­nokseen
esipuheen. Jossa Kalevalan
runoutta tutkitaan marxilaisen tie­teen
karmalta.
O. 'W. Kuusinen kumoaa tutkielmas­saan
useita suomalaisten Kalevala-tutkijoiden
teorioita, Jotlta perustuvat
porvarillisiin ennakkoluuloihin. Niin­pä
hän osoittaa vakuuttavasti, että
Suomen läntiset osat eivät ole Kale­valan
runojen syntymäpaikkoja, ku­ten
monet porvarilliset, lähinnä .suur-suomiaatteita
hoivailevat tutkijat ovat
väittäneet. Kalevala eroaa monien
muiden kansojen eepoksista siinä suh­teessa,
että se el ole ylimystön, vaan
kansan runoutta. O.'W. Kuusinen j
erittelee monipuolisesti Kalevalan ru- j
noja Ja todistaa, että Kalevala or) i
yhtelskimnallisestl vanhempi kuin'
useiden muiden kansojen eepokset, i
Yhteiskuntamuoto, joka kuvastuu K a - i
levalan rimoista, kantaa vielä selviä i
Jälkiä rappeutuvasta sukuyhteiskun-!
nasta. Kristilliset tarut on liitetty I
Kalevalaan myöhempinä aiitoina. {
Porvarillisten tiedemiesten keksimä
Sammon arvoittis saa Kuusisen tut-klelma-
ssa luönnollissn •selityksen
Väitteet, että Sampo merkitsisi alun­perin
sammakkoia. tai Joltakin mys-tUlisiä
taivaanpatsalta ovat Kuusisen
mielitä naurettavia. Hän todistelee,
että Sampo kuvaa mulnalskaresan
pyrkimystä edistykseen Ja hyvinvoin­tiin.
Koko eepos on 'alkukantaisen
ajattelun mukaista kuvausta Kaleva­lan
kansan taistelusta valon puoles­ta
pimeyden voimia vastaan. Sen aja­tusten
suuruudesta on e l i m i s t ä ny­kyajankin
runoiUjoiUe.
O. W. Kuusinen, tutkielma jtilkai.s-1
taan samatiaikaisesti venäjänkiells'--:
nä Vovyl Mir-nimlsessä aikakausjul- !
kalsussa.
Italialaiset huolis*
ivaan amerikkalaisista
filmeistä
Rooma. — I t a l i a n filmituottajat ovat
vaatineet l a i n ityväksymistä, joka es­täisi
Hollywoodln f i l m i e n tulvlttamas-ta
Italian filmimarkkinoita. Väit­teensä
tueksi he ovat esittäneet seu­raavat
tosiasiat: Italian 6,500 eloku-teatteria
tuotti noin 78 m l i j . dollaria
v. 1948. Tästä summasta noin 84
prosenttia — leijonan o.sa — meni
Hollywoodln f i l m i e n o.salle, 8 prosent­t
i a muiden maiden j a I t a l i a n filmien
osalle v a i n 8 prosenttia. Holiywoodin
tuottajat ovat M a r s h a l l i n suunnitel­maa
hyväkseen käyttäen nopeasti k i i ­venneet
filmien kontrolliin, .sanovat
f i l m i e n tuottajat.
BC:n metsakämpälla
saatiin vaadittu
palkankorotus
JMinc I.jindinc. B . C. — Täällä
Jeune L,andingtllä aukesi Icämppä k u ­luvan
kuun alussa. Tosin tammi-huusyn
tuli kaksi Joukkoa kaatajia jn
vähän muitakin miehiä, mutta va.sta
tä.s.sä kuussa varsiJialset työt nloifet-t
i i n .suuremmalla voimalla. Alussa c l
ollut union toimintaa.
A l u k s i kämpällä olevat perheelliset
mioh?t olivat .suurimmalta osaltaan
entisiä nvw: n jäseniä eivätkä he kä-
.sittäncet mistä johtuu met.säteolllsmi-dcssn
olevien unioiden sclkkBuk.set.
M u t t a kun Wcodworkcrs Int^.-nalionn!
U n i o n of Canadan jarjcsiiijä J .
M c C u i s l i .saapui tk. 7 pnä. n i i n pidet­t
i i n kokous. Järj.^stäjä piti aluksi
t u n n i n kestävän .sclo.stuksen. jonka
jälkeen alkoi yleinen kfvskiistclu jn
t e h t i i n u.seita kysymyksiä. Ylcl^esll
o l t i in yk-simiellslu siitä, että W I UC
ajaa meidän metsämiesten todellisin
etuja. V a l i t t i i n v i r k a i l i j a t ja komitea
tulevaa toimintakautta varten.
K ä m p p ukomltoan ensimmäiseksi
tehtäväk.si jäi kaatajien palkknky.sy-m5'
s. Vhtiö on maksanut kymmenen
senttiä vähemmän tuhannelta jalalta
k u i n viime vuonna j a lisäksi J3 .senttiä
vähemmän kuin syyskuun sopimus
edellytti.
KHmppäkomif?an totmestn e.slfet-t
i i n palkkojen korotusvaatlmus j a .saa­t
i i n k i n korotusta 23 senttiä tuhatta
j a l k a a kohti. — Logeer,
Lauantaina, maalisk. 1 9 p.^€totu]xlay^B4^
METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJATI
RUOTSALAISIA
Andcrsson*s "Mora" metsästys- ja tttppiputdikoja
* * • * * -k • -k -k . k • •
No. 347 — "Mora" nMtaitiT^uukko, hinta ......
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
No. 27 — "Mora" outsutyspuukka hinta ........ f4.7S :
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa.
No. 22 ~ "Mora" tupplpuukko. hinta «MO
Ruostumattomat hopeaiset helat t u p ^ » ja
veitsen päässä.
No. 13 - "Mora" tupplpiiukko. hinta ...fUS
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensUuokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 ^ 8ud|>ur7« Oalarlo
I
K ultakai vanncHlle 13
miljoonan apurahat
OtUva. — Alahuoneelle alistetussa
i liitto->'altion menoarviossa tilivuodelle
'1949-50 edeUytetään. että kultakai-
I vannoille jatketaan edelleenkin viim?
j lieinälcinx.s.sa käytäntöön otetun tuo-
\ tantoaptuahan makaamista, jolion är-
\ vioidaan tarvittavan vuoden kuluessa
kailckiaan noin 13 miljoonaa dollaria.
Fasistien tekemä
neuvostovastainen
filmi USA:ssa
N e » Tork. — lt<A Vivi (Me, j o t k a \
elämme), ItaUan fasistien v. 1939 v a l ­mistama
neuvostovastainen fllmK on
tuotu liittohallituicsen viranomaisten
tieten Thdysraltolhin. Tarkoituksena ;
on saada lupa sen esittämiselle. P i i - •
mi esitettiin äsketäin Amerikan L e g i - ;
onan Järjestämäiuä tilaisuiidessa H o i - i
lywoodissa. '
Rimski-Korsakovin
museo Leningradiin
Leningrad. — L e n i n g r a d i t i kaupun-ginneuvosto
on päättänyt perustaa
museon, joka omLstetaan suuren ve­näläisen
.säveltäjän Ilimski-Kor.sako-vin
muistolle. Museo sijoitetaan «il-hen
taloon, jo.ssa .säveltäjä asui vv,
1893—1908.
50-osainen tietosanä>
kirja uusittavaksi
Neuvostoliitossa
Moskova. — <STT-TA8S> Neuvos­t
o l i i t on suuresta t i e t o s a n a k i r j a l t a j u l ­kaistaan
lähimmän kuuden vuoden
a i k a n a neuvostohallituksen päätök.sen
mukaisesti toinen uusittu painos tie­deakatemian
presidentin, prof. Sergei
V a v l l o v l n johdolla. Tietosanakirja
käsittää 50 nidettä ja sen painos on
300.000 kappaletta.
Hallitulcsen päätöksen mukaan tie­tosanakirjan
toisen painoksen on a n ­nettava
neuvostokansalle "perusteelli-f,
et tiedot fioälalismln h i s t o r i a l l i s i l ta
voitoista neuvostojä-^-j^Ktelrhän aikana,
sen e d i s t y s ^ k e l e i s t a talouden, tlcte?n.
t e k n i i k a n , kulttuiu-in j a taiteen a l o i l la
samalla kun sen o n m a r x i l a i s t e n ja
JerilnLstisten t e o r i a in pohjalta annet­tava
k r i i t i l l i n e n arviointi nykyisistä
taantumuksellisista ja porvarillisista
ilmiöistä t e k n i i k a n ja tieteen eri a l o i l ­l
a " . E r i t y i s e s t i tietosanakirjan on a n -
.lettava järjestelmällisiä tietoja kal­k
i s t a yhteiskunnaliislsta, taloudelli­sista
j a luonnontieteellisistä kysymyk­sistä
sekä insinööritaidolta ja sota­taidosta.
•
TUL:n tyttäret
voittaneet Zako-panen
hiihdoissa
Zakopane, Paoia. — Suomen T U L :n
tyttäret voittivat easlmmätsen j a t o i ­sen
t i l an naisten kahdeksan kilomet­r
i n hllhdcssa täällä helmlk. 23 pnä
alkaneiden kansainvälisten h i i h t o k i s o ­j
en enslmmätsenä päivänä. Lahden
K a l e v a l a n Eero Salonen s i j o i t t u i t o l -
Kck."! 18 m. murtomaahlhdo.ssa j a K e ­m
i n Innon Helge V l d c s i j o i t t u i viiden­neksi
yhdistetyssä kilpailussa.
NaLstcn kilpailuun o.salliKtui kaik­k
i a a n 21 hllhtäjätärtä j a Suomen t y ­töt
oUvnt koko a j a n Johdossa. K i l p a i ­l
u n voitti Maire Saloranta Merras-järven
Metso.sta j a toiseksi sijoittui
Inkeri Korjus K y m i n Veikoista. Hei­dän
aikansa olivat 30.41 j a 30.08. K o l ­manneksi
tuli tshekkiläinen Greta
Zarkova, 40.02. Rata alkoi korkealta
vuoristosta ja lählöpialkka oli p i l v i en
peit0K.sa. Osanottajat vietiin sinne
vuorlstojuhalla.
Miesten 18 k m , taipaleella lähftot-t
i i n kaikkiaan 88 hiihtäjää j a suoma­laisten
lähtönumcroi olivat 56, 58, 73
j a 80. Noin 12 k m . kohdalla llmoi-t
e t t i ln väliaikojen perusteella H-IIKC
VIden olleen johdo.ssa, Salosen toise­na,
{^uomalaisen neljäntenä j a Matti
Pumperin kuudentena.
Loppumatkan suurlv.sa nousuUsn
Vlde väsähti, Pumpt^rillc sattui suksi-r
i k k o j a Salonen sai plstfjkscn. Voit­tajana
saapui maaliin tshekkilälnnn
K n r d e l , toiseksi sijoittui Salonen ja
kolmanneksi Yrjö Suomalainen. Hei­dän
aikansa olivat 1.10.41; 1.17.30 ja
! 1.19.40.
Parhaat tulokset
110 m. aitajuoksikssa
viime vuonna
New Vork. ~ Amatetir Athlete-leh-den
mukaan olivat iiiaallman parhaat
tulokset 110 m. attajuoksuflsa viime
vuonna seuraavat:
13.0—Dlllard, USA
139—Porter. USA
13.9—Duff. U SA
13,9—Anderson, USA
14.0—Scott. U SA
14.0 Dlxon. USA
14.1— Oehrdes, U SA
14.1—Triulzl, Argentlnn
14.2— Erfurth. U SA
14 2—Maxwell. tfSA
14.2—Walker. U SA
14.2—Oartlser, USA
14.2-I>ugger. USA
USA:n neekerit eivät
pääse keilailuliittoon
Atlantic City, N. J. — American
Bowllng CongrciM hylktt«i täällä viime
vuosikokouksessaan ehdotuksen, ettft
neekerien saiuttolslln kuulua sen alpi*
sUn JiU-JestAlhln. KeiUUIOfcongreflsin
eäftnnöUsA mttftritelUftn. etU "Jtoe-nyys
rajoitetaan" valkotaUq mteqMio-lisiin
yksilöihin. Rongressin johdon'
Jftsen. Michael Wasnlewskli Wliieoo-'
fiinistä. Umolttt eroavansa pUUOksen
Johdosta koneresAln toimeenpanevasta
komiteosta -> "periaatteellisista cylf-tä"
v
KIITOS
Sydämellinen kiitos ystftvUteUUc:
siätskahviaislsta Ja inönista k l ^ -
tiinaSIlislstä lahjoista, jotUa nUniia
muistitte Suomlmatkohl J^iidosta.
KUtoUisuudella,
JENNY PELTOMAl^X '
KapaskaslBf OnlM»
— Jokaisen 12 t u n n i n aikana C a ­nadan
papc^-itchtaat tuottavat pape­rimassaa
Ja paperia .$1,000.000 edes­tä.
Ranin Su<nnen Työväen­teatterin
johtajaksi
tteitiakL — suomen Työväenteat­terin
jc^tdkunta OD päättänyt va-
UU teatterin Väliaikaisena' Johtajana
toimineen H e ^ Raninin teatterin
Johtajaksi eeitriavaksf kaksi vuotisleau-dftksl.
Suomen kulttuurirahasto
10-vuotias
Suomen Kulttuurirahasto tuli hel­mlk.
27 pnä täyt*äneek.sl 10 vuotta.
Rahaston perustamista aloitettaes­sa
antoi »en OcannaUi^yhdlstj kfleo
.'norlttamalle varojen keräykssHe ar-vovaltlasen
pohjan se, että kunnia-esimiehiksi
lupautuivat tasavallan
presidentti Kyösti KalUo, arkkipils-pa
Erkki Kaila, pel^lngin Yliopiston
kansleri Hugo Suolahti. Tunan yli­opiston
kansleri Gast Komppa .sekä
suomen Pankin pääjohtaja Risti Ryti.
— Canadan paperi- j a selluloosa­tehtaat
kuluttavat vuosittain $.5.5,000,-
OOO polttoaineisiin.
Kcräysorganlfiatjon rungoksi fiaatlin
eri p u o l i l l a maata toimivien oppikou-luj'.'
n opettajia. Asiamiesten työs­kentely
alkoi heinäkuun puollväliivsä,
j a joulukuun loppuun päästäessä o li
j o kuuden miljoonan m a r k a n ' r a ja
ylitetty. Rinnan a s i a m i c i l c n suorit­taman
keräyksen kaassa käännyUlin
Julki.stcn yhtcLröjen puoleen j a a l o i ­t
e t t i in vähitellen liikelaitosten ' p i i ­rissä
suoritettava kerä, joka luonnol­lisesti
tuotti suurimman tuloksen.
Toinen tärkeä valhe keräy-työssä
alkoi vuoden 1930 sykKyllä, jolloin
s u o r i t e t t i in laaja "pcj-ustami/ikirjake-räys".
Silioin pääarsiassa kan.sakou-lulalset.
lukumäärältään yli 30,000.
.suorittivat nimen Ja lahioitus;<;n ke­räyksen
rahaston p e r i / s t a m l J i k i r j a a n.
johon kertyikin nimiä lähes 200.000
-Niin saatiin koko kansa mukaan pe­rustamaan
rahastoa.
Vuoden 1938 loppuun mennessä
rahaston kannatusyhdistys oli saa­vuttanut
ensimmälwm tavoitteensa:
se oli keräruiyt varoja pitkälti toista­kymmentä
miljoonaa markkaa j a o l i
ny tysääntöjemä mukaan velvollinen
piirustamaan Suomen K u l t t u u r i r a h a s ­ton
Säätiön j a siirtämään keräyksen
tuoton sille. Tämä .tapahtui helmi­kuun
27 pnä 1939.
Suomen K u l t t u u r i r a h a s t o n h a l l i n -
ton';uvoston en.simmäinen esimies o li
vuorineuvos A n t t i Ante.'o j a varaesi­mies
on professori V i l j a Tarkialn'.-n.
.Vykyinen hallintoneuvoston esimies
on VTjorineuvöK Eero Mäkinen j a v a -
rarsimles profesMri E i n o S a a r i . Sää-
»iön hallituiiseR • j a Kannatusyhdl.s-tyksen
johtokunnan puheenjohtajana
on alusta alkaen ollut profe.s.sori Yrjö
Reenpää -sekä yliasiamiehenä f i l . tri
L. A, P u n t i l a,
Rahaston 10-vuotlsjuhlan viettoon
viime stmhtmtalna palaamme.
Vapauden Vappnnumeroon
JOKA ILMESTYY hUHTIKUUN 26 P;NÄ
Samalla tavalla kuin ennenkinjulkaistaan yllii-mainittuna
päivänä ilmestyvässä Vapauden Vapjiu-numerossa
yksityisten ja järjestöjen tervebdytöiS
sekä liikelaitosten ilmoituksia. Kaikista hinnanko-rotuksista
huolimatta näiden tervehdysten hihta oh
sama kuin ennenkin, eli tavallinen tervehdys 28#
ja halvin joukkotervehdys $S kehyksessä julkais­tuna.
Kaikkien tervehdysten tulee olla Vapauden kont-toris.
sa viimeistään huhtikuun 15 päivään mennessä.
Kerääjän nimi >
Paikkakunta .....
~ KIBJOITTAKAA HOmHtiK 8ELVXSTI
— — . — I. . . . . II - • I• , ., I . I 11,1 •
KIMI la
1
— — , .