1950-05-23-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, toukok. 23 p. ~ Tuesday, May 23 V TYPE A S10.65 C paunaa kahvia 5 paunatt valk.. nfeiä 2 paKtlia. kuivattuja Jifdclrniä 1 paiina kuiv. luumuja I'_ un"- ia karifrclia Kokonaispaino id paunaa SALin Ijdhjapakettien Hinnat alennettu Lähettäkää LAHJAPAKETTI sukulaisillenne ja ysiäyillenne TYPE B S7.S0 4 p«iunaa kahvia 2 paunaa valkTJistii 1 pakotti kuivattuja h«ir:!mla 1 paunri kuiv. luumuja 1 Vi uiiiisia kantelia Kokonui.<{pafno 11 paunaa TYPECS8.05 C I*A13NAA KAnVIA Kokonaispaino 10 paunaa Sisältö ja hinnat voivat muuttua. Valittavana kolme pakettia sisältäen niukasti saata via tavaroita ja hedelmiä. Hinlaan sisältyy Suomen iuli. Meillä on s u u r i n amerikkalainen pakellipalvelu/ ioka voi tarjota tämän edun . . . Nopea lähetys "Gripshol-missa", "Stockholmissa" tai SALin nopeis,sa rahti-laii'oissa - . , Viivytyksetön perilletoi-mitus . . .Parhaita ruo^ kata varoita , . . Asiantuntemuksella pakattuja . . . Ruotsin Amerikan Linja takaa laadun ja perille tulon , . . Ihanteellinen lahja syntymäpäiviä, häitä, juhlia ja viiosipäiviä varten. Malkiistakaä Suomeen .syfc^yllä uudenaikaistetussa "Grlp.shol-mi' sft' tai nopeassa "Stockholmissa". Nauttikaa niitten lep-pci «a.sta niukavuude-sta, herkullisesta ruuasta ja erinomaisesta palveluksesta. r l i ' ' Tilatltaa pakcttlnne TANAAN lähimmiiltä astatoiehelUi tai 1253 Phillips Square Montreal 2, Que. "Stockholm" toi 8 matkustajaa Canadaan New Vork, — Niiden 2C2 niatkusta- Jan joukossa, jotka saapuvat Ruotsin AmertKan Linjan "Stoc/.holmlssa" toukoxuuij 24 pniiNeAV Yorkiin, on 35 henkilöä Suomesta, Seuraavien nmtka jatkuu Cnnadaan; . Urho KallionpiiU, Kalle. Fanny ja Sinikka Raulakaneus. Paavo, Kyllikki Ja Kalervo Vainio matku-stavat Sudburyvu Ja Toivo Inkinen Torontoon. Suomen valtion velka alentiintit Ilelitinki. — (S-S) Valtionvelka on. verrattuna maaliskuun tarkistettuihin tietoihin, huhtikuun kuluessa alentunut 2.3 miljardia markkaa. U l - komairien velka ori viime kuun aikana py.synyt ennallaan, mutta kotimainen sitävastoin alentunut mainitulla summalla.' Huhtikuun päättyessä valtionvelka oli kaikkiaan 138.3 miljardia markkaa, mtstä määrästä; 64.3 miljardia markkaa ulkomaista j a 74 miljardia markkaa kotimaista velkaa. Ui "ii' a D mm i 1. ON SLMESTYNYT PAINOSTA HINTA 50c Vapmi.s Publi.shlnt: Co. Ltd :n tavanmukainen kevätjulkaisu on ilmoaynyt tajus tiinakln kcviiänii hyvin aLstikkaana ja hyvä.si.sältöl-s? na. Huoiiniatla kohonneista kustannuksista on sen hinta pidetty samana kuin "Jculu 194.0", : •Kovat 1950" kilsiilää huomattavan paljon kaunokirjallista luettavaa, runoja j a hyvin ajankohtaisia kuvia. Kaikki .sen kertomukset o\.u i . i t t a i n mielenkiintoisia jn huolella valittuja. Seuraavas-sa on'tämiln julkaisun .slsältolucttelo: VAI»l»l)-INTEK.MEZZO V. 1943. kuuluisan tshekkiläisen sano-malchtihilfhon Julius Futsikin vankilassa kirjoittama mleliihpainuva vappumuistclnia. K.\!IVIPAN.Vi;,L:t.slun, tunnetun kynäilijänune erittäin hieno ja mielenkiintoinen kertomus — kahvipannusta. FHKDKUIC CHOPIN, lylv>t tutkielma kuului.san puolalaisen säveltäjän elämiisiiu . . KOMENTAJAN SOTAT.\ITO. Suomen nuoremman polven yhden tuimcttinnman edustajan. Pentti Haanpään eloisa kertomus eräästä Buouien .sodan "urhosta". PEASns-PAKINOO. huvittava murrejutti}. AA.MIAINEN. W.Somerseit Maughamin hieno tarina. s»OirTO.NIEKKA. Anton Tshehovin yksi kuolemattomista ker-toniuksi. sta. T l i l LENHALTIJANA. niitlenkiintoinen kertomus merimiehenä oloHtH craiin dollarikuninkaan huvipurressa. CANADAN Si:OMAL.\lSISTAEAR.MAREISTA. Canadan Suo-nuilaisten Arkj.stohhoitaja II. S U L T n tilastoihin perustuva katsaus. ME.STAKi:iIO<>KI JA KUOKI. Sakari Piilsipi huvittava kertomus kahiitsta rnti.s.ijan me.starista. joilla oli eri metkuja. N l ; K K E . erittäin hieno jtt syvällinen kertomu.s tytöstä, joka tun."5i oriiistavaiusa koko maailman, omistae.s.saan lapsen. PEKIIEENI ON IIVVIN KOY.HA. John Rublowskyn kirjoittama mainio kuvau.s siirtolaisperheen elämästä ja taisteluista. TOSSAVAISEN K E K K E R I T , nimimerkki Sohvin pirteä kerjo-mu- s suku.sokkereistä, , S ATEENA'AHJOSTA, juttu sateenvarjosta, sen kehityksestfi a l - kuix:raislmmä-stä muodostaan saakka. V E s t V I C K S E L L E , niainio kuvaus noususta kuuluisan tulivuoren huipulle. PEILI, hieno turmoni.ilainen kertomus. .MTT.VM.VTON l H a u s V i i L \ A J A , Kaapro Jääskeläisen erikoinen hvva kertomus yhdestä elämän murjomasta Uimisesta. t'IiKr. Syvällinen kertomus herkästä Ihmisestä, jontoi^sota turmeli. Pl T T T C V A KENGAS. \Vilfrid Le Crosin, tunnetun tiedemiehen K U . n . s huom.ittavasta ihmi-skunnan ongelmaa käsittävästä löj'döstä. JAEOSIKCINEN TYTTÖ. Akadi Avert.shenkon satiurinen Juttu. Kl.'0Lt;5IA J.\ RENKI, kuvaus rengin sairaudesta ja mielialoista. .N.xMvAVCODEN .^AMT. kuvaus Suomen suurista katovuosista. VOITTI, mielenkiintoinen kuvaus erään pikku pojan "Ktvä! 19r>0" postitetaan tänään pitejnpimatkaisille aslamlehille i l Ihhip.iiKkakuniuUesitä mukaa kuin julkaisu valmistuu lähipäivinä. "Kevät li».")Cr tarjoaa todella hyvää ja mielenkiintoista luettavaa, kut ' \. clev.i sisanysluettelo asoittaa. Niiltä paikkakunnilta. Joilla el Cl? .T.s!;-.inic.'iiit:Jinv. keholtamme lähettämään tilaukset suoraan o.scitii'clia; • • . VAPAUS PUBLISHING CO. ITD. ' Box 69 Sudbiiry, Ont. Farfflareilla suuria menetyks» Manitpban tulvien johdosta 12 kuukautta vuo- Red Rl verin tulva ön ajanitt; pois kotoaan lähea 100,000 ihmistS; Jotka ovat hajaantuneet hyvlncn canada-lalsten holviin eri puolille tn^ta. Vuonna 1948 ollut B C : n tulva maksoi rahas-sa noin $19 miij.. mutta jäänee kauaksi jälelle tämän tulvan hinnasta, sillä nyt jo arvioidaan (mitään pätevää arvioa ei ole), että Mariitoban tulvan rahallinen hinta nousee 50— 100 miljoonaan dollariin. Tulva on aiheuttanut suurta tuhoa Canadan . Vanhlminalla farmialueella Ja se on säälimättä tappanut farmi-karjaa, eikä vieläkään ole menetyk-sLstä pää.sty. Miehet, naLset ja lapsetkin ovat ponnistelleet yötä Ja päivää tulvaveden torJumUek-si ja rakentaneet suuria patoja tavallisen kansan toiminnallisuuden Inmnlame;r^Bcsi. Polilt-tUteri sankarien a s e m i ^ siellä on tavallisia Ihmisiä, jotka ovat tehneet väsymättä työtä'— Ihmisiä, j o t ^ kuu-kaiisia sitten tiesivät, että tulvat ovat uhkaamassa, Red Rhrerin tulva sai alkunsa Minnesotan kukkulain Ja Dakotan cnnä-tysmääräisestä lumesta. Tulvat te- Idvät ensin tuhoaan Yhdysvaltain puolella, ennenkuin ne levisivät E - mersonlln jne. Samoin kuin Winnipeglssäkin, ta-j valllset farmi-ihmiset ryhtyivät patojen rakentamiseen Ja muihin varotoimenpiteisiin jö katian enneiUcuin \ hallItusviranomai.?et tekivät mitään. Teuraskarjan hinnat Torontossa Teura.skarJan hinnat kohosivat kuluneen viikon aikana $1 sataa paunaa kohti ja sikojen hinnat vieläkin enemmän eli $1—$1.25 sadalta paunalta. Viikon lopulla saatiin keskikokoisista nuorhta sonneista $27.25 sadalta paunalta Ja kev'yeistä sonnlmnlllkois-ta saatiin $28—$26.25 sadalta paimal-ta. Vasikoita myytiin $28—$29 sata paunaa.Ja Grade A sioista saaliin $29 sadalta paunalta. Hevonen pilasi koko homman Bismarck, N, D. — Coloradolainen sanomalehtimies R. W. Fenwick saapui Blsmarckiin viedäkseen kutsukirjeen Pohjois-Dakotan kuvernöörUIe Fred Aandahlille, jossa tätä pyydettiin saapumaan Denverin Post-lehden uuden rakennuicsen vihkiäisjuhlaan. Pen-wlck alkoi ratsastaa ylös ^altlotalon ulkoportaita coloradolalseen tapaan, ojentaakseen kirjeen kuvernöörille suurin juhlallisuuksin. Valokuvaajatkin olivat palkalla, mutta Penwlckih hevonen päätti viime hetkellä, että Dakotan rapakossa on mukava piehtaroida, ja Penwick sai nousta valtio-talon eteiselle omin volmihsa, sillä housut olisivat muutoin tahraintu-neet. Kananmunien hinnat Torontossa Maaseudun välittäjille 'maksettiin Torontoon tuotvma laJlteUalstii kananmunista seuraavat hinnat: Grade A isot38l2—39«i senttiä tusina, Grade A keskikokoiset 37Vi—38. Grade A pulletit 35, Grade B 34 ja Grade C 32 senttiä tusina. Tukkukauppojen hinnat irählttäis-myyJUle olivat: Grade A isot 42—42, Grade A keskikokoiset 40—41, Grade A pulleut 39, Grade B 38 Ja Grade C 35 senttiä tusina. Maaseudun väki saa maksaa enemmän sähkölaskuja Maaseutujen sähkömaksut nousevat $1.14 kuukaudessa Ontarion useimmille maaseutuasukkallle. Tämä tarkoittaa, että Ontario Hydro Commission saa lähes $2,000,000 lisätuloja — farmlväestön köyhtymisen kustannuk.sella. Liian suuri annos lannoitusainetta Jos maahan pannaan liian paljon lannoitusainetta, saattaa se vähentää perunasatoa, sanotaan New Jerseyn maataiousviraston lausunnossa. Kokeilut ovat osoittaneet, että kun maahan pantiin 2,000 paunaa lannoketta eekkerille saatiin siitä parempi sato kuin maasta, johon pantiin 3,000 paunaa lannoketta. Mistä tämä johtui? Kesä oli kovin kuiva. Joten raskas lannokemäärä. Joka keskitettiin sie-menpeVunan lähettyville, todellisuudessa poltti siementä Ja johti satovä-hcnnykseen. Jos sadetta olisi saatu normaalisestl, el sellaista olisi tapahtunut. Puhdas kanalaidun vähentää tauteja Useimmat siipikarjan kasvattajat puhdistavat hyvin brooderinsa ennen kananpolkalsten tuloa Ja samoin mu-nimishuoneet ennenkuin nuoret kanat slhretään niihin. Alberton hallituksen maatalousosaston edustaja K. G. E. .Wade välttää kuitenkin, että'lilan monet farmarit menettelevät vielä vanhojen tottumusten mukaisesti Ja antavat kanojen: kuljeskella pitkin farmlpihaa. Kanat pitäisi panna joka vuosi piuh-taälle laitumelle, kanahäkkiin Vten, että laidunalue tulee 3-*uosijärjestel-inän alaiseksi. ' Vieläkään ei ole liian myöhäistä tällaiselle sijunnitelmalle tänä vuonna. Jos kasvullisuiitenai käytetään kauraa. Jos aiotaan kylvää kanalaltumelle bromea, alfalfaseosta tai jotakin muuta monivuotista ^ s v i a , silloin on -valmistelut tehtävä' vuotta {likaisemmin. Kasvavia kanoja uhkaa monenlaiset taudit, mutta hyvin kuivattu (ojitettu) ja puhdas laidunalue on miltei täydellisenä takeena siitä, että syksyyn mennessä saadaan kasvatetuksi tautivapaita kanoja. Kaksi kanatautla (pullorum Ja levi-korls complex) ovat sellaisia, ettei niitä voida välttää hyvän ja puhtaan laitumen avulla, mutta näitä tauteja voidaan välttää siten, että haudottavaksi tuottavat kanaparv^et pannaan verikokeen alaisiksi. Uusia Ja mielenkiintoisia laidunmal-leja oh valmistettu Uuden Englannin maitofarmareille. Kaikki ne tähtäävät maidon tuotantokustarmuksien vähentämiseen. Asiantimtijain selostuksen mukaan 'kustannuksia voidaan vähentää ainakin yhdellä prosentilla laidunmaiden parantamisen Ja talvi-ruoktonah parantami*en avulla. Uudet laidiinmallit ovat edistäneet | sangen suuressa määrässä Uuden Englannin Iai«fimohjeitiJaa ja kilpailua, Jbkai ön nyt menossa kolmatta vuotta. V. 1949 otti yhteensä' 2,761 farmaria siihen osaa. Kaksitoista kuukautta vihreätä ruohoa karjalle, on suomalaissyntyisen farmarin 'Weikkb Holopaisen pyrkimyksenä Hubbarstonlssa, Mass. Hän toimii äskettäin perustetun Massachusetts Green Pasture Clubin presidenttinä;- • Kahdentoista kuukauden ohjelma saattaa tuntua mahdottomalta, sanoo Holopainen, mutta tosiseikat o-solttavat, että maltofarniarl voi ja hänen täytyy varata vilireätä rehtiä karjalle läpi vuoden voidakseen saada maitotuotannon tehokkaaksi. "ileillä Uudessa Englannissa on ihanteelliset säästihteet ruohon kasvattamista varten, mutta el sen korjaamiseen heinän muodossa. Lämmin kostea sää varhjain keväällä sekä sen lisäksi lanta ja lannoltusalneet saavat ruohon kasvamaan nopeammin kuin mitä karja völ kuluttaa. Ykslnkertai^ nen vastaus tähän oh se, että^^ farmari säästää tämän ruohon talveksi panemalla sen sailoon. Mr. Holopainen uskoo, että maasai-lo, sellainen. Joka kaivetaan maahan, on tärkeä osa tästä uudesta laldun-malllsta, Jota parhaillaan kehitetään. Hän sanco: "Minulle se ori ollut vastaus 12 kuukautta vuodessa vihreätä ruohoa ohjelmaan ja uskon sen olevan vastaus muillekin pienille karjafar-marellle." Mainelainen Beverly Rand on farmari. Joka myöskin lujasti uskoo maa-säiloon. Mutta hän käyttää siinä her. neenvarsia. Hänellä tämä sailo ei ole maasallo sanan täydessä merkityksessä, sillä hän on valmistanut sallpnsa navettaan ja peittänyt sen katolla. Mr. R:and kasvattaa herneitä sivutoimenaan. : Holopaisella on säilössään erikoisesti valmistettu useista osista tehty katto, joka estää lumen pääsemästä sailoon. I Myöhäinen kevät väherilaä" vehnän kylvöalaa Liittovaltion maatalousdepartmen-tin tilastot viittaavat siihen, etfä myöhäisen kevään takia kylvetään aavik-komaakunnissa suunniteltua määrää vähemmän vehnää ja enemmän ohraa ja pellavaa. Näistä, toukok. 9. pnä julkaistuista tiedoista ihnenee myös, että kylvötyöt ovat paljon nonriaalist^ myöheriamäs-sä. Saskatchewanissa Ja Albertossa uskotaan kylvötöiden päässeen täyteen vauhtiin toukokuun 13 p : n tienoissa, mutta Manitobassa ei liika-kosteuden Vuoksi ole kylyöijä saatu täjrteen käyntiin ennenkuin viime viikon lopulla. , Kasvimaa^: Ellette kj^tänyt kasvimaatanne viime syksjmä./riiin odottaiaa kimnes maa on fiaubkkaiami.ikurinossa ennenkuin kynnätte spn keväällä. Jos eläinlantaa käytetään keväällä ennen maan kyntämistä, niin katsokaa, että se on hyvin palanutta. Pankaa lantaa noin:500 päimaä 20x50 Jalan suuruiselle iriaia-alalle. K u n lanta cn levitetty, käyttäkää sen lisänä 10 pauhaa 20 pros. fosfaattia ja sen jälkeen kyntäkää maa. Kymämisen ja karhimisen jälkeen levittäkää 10-6-4 lannoketta noin 15 paunaa jokaista 20x50 jalan kokoista maapalaa kohti, Karhimlsen avulla; tämä lanonltusaine menee noin 3 tai 4 tuumaa paksim multakerroksen kanssa sekaisin. Jos käytätte 4-12-4 lannoketta. niin pahkaa sitä 20 paunaa edellämalnitim ko^ koiseen maapalaan. Jonkinlaisia todistuksia oh olemas* sa siitä, että mustanmullari maassa kasvaville kasviksille tulee antaa lan-nokkeita, jotka sisältävät enemmän fyppeä. Kylmän ja kostean kevään a i kana tjTJpi irroittautuu maasta siinä määrin, että varhain istutetut kasvit alkavat osoittaa typen puutetta. Typpeä voidaaSi l^ätä maahan levittämällä sitä pitkin rivejä kasvien viereen. Nopeasti kasvavat kasvit kuten salaadl ja pinaatti tarvitsevat typpeä Ja sellaiselle kuin selleri voi antaa runsaimman annoksen.' Monet kasviviljelijät ovat ottaneet tavaksi antaa kasveille sivulannoklreen — typpiiannoketta levitetään kasvl-rlvien viereen. Tavallisesti ei ole viisasta- käyttää enempää kuin 200 paunaa eekkeriä kohti yhdellä kertaa. Tätä : seikkaa, . oh pidettävä silmällä ryhdyttäessä sivulannoittamaan pien. tä kasvimaata. Muutamalla paimalla voi lannoittaa melkoisen alueen. Voi käyttää joko sulfate of ammonia. nlt-rate of soda täi ammonium nitrate lonnokkeita. —•Joka sekuntti vuodessa Canadan paperimyllyt tuottavat $23 arvosta'paperimassaa ja paperia. Stipcsndejä opiskelua varten Amerikassa Helsinki. — (S-S) — Akateemisten naisten liiton syksyllä haettaviksi j u listamista stipendeistä, jolta Kansainvälinen Akateemisten Naisten Liitto jalcaa, on; kolme Suomen Akateemisten Naisten Liltch Jäsentä päässyt osalliseksi. Maisteri Tellervo Keihä-nen, hammaslääkäri Pirkko Tarjanne Ja maisteri Rauha KäUl ovat saaneet kukin American International Grants-apurahan opiskelua varten a-merikkalaisessa yliopistossa lukuvuonna 1950—51. Onnea ja menestystä Farmeilla enemmän lainoja v. 1949 Vuonna 1949 Canadan 44.775 farmaria lainasi '•Parm Improvement Loans" lain perusteella $45.8719,080, eli 56 prosenttia enemmän kuin edellisenä \-uonna, ostaakseen farmlkonelta Ja trokeja sekä karjaa, farmlraken-nuksla ja -välineitä, ja ralvatakseen uutismaata. Vuoden 1945 jälkeen farmarit ovat • yllämainitun lain penis-teella tehneet kaikkiaan 114,993 yksityistä lainaa ja he ovat yhteenlaskien ottaneet yli sata miljoonaa dollaria näitä hallituksen takuulla annettavia lainoja. Kuten aikaisempinakin vuosina, suurin osa häistä lainoista, 88 prosenttia, otettän farmikonelston, traktorien, combinlen Ja trokien ostamista varten. Y l i 86 prosenttia kalkista far-mllalnolsta tehtiin aavlkkomaakun-nlssa. missä spesialisoitua farmausta rohkaistaan. Rakennustarkoituksia varten lainattiin yli $2.000.000. $804,000 lainattiin karjakannan parantamista varten. Maanraivausta varten lainatuilla varoilla puhdistettiin Ja raivattiin 266,902 cekkerinaläa uutta maata. —Teelehtlä ei noukita pois pensaasta emienkuln pensas on viisi \-uoi-ta vanha. heidän miessa kodissaan toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: sulo WaUi Siiri ja John Illll Diana, Vieno ja George Mhishull Arvo Mäki ja perhe Toby Swan Eila. Sigrid ja J . Pohjonen Leens ja Armas Virtanen Taimi ja Urho Pykälä E . . Anna ja Oscar Lehto Harry Laakso Lydia ja Wm. Niemi Alma ja Einar Aittola Teddy Faires Siiri ja Walter V h ^ n en Martta Ja Vilho Leskinen MSr; Ja xtas. James Salonius Bobby, Eva ja Aug. Laitinen KIITOS Täten tahdomme lausua kauniit kiitokset teille toronto-lalslUe isännille ja emännille, kun niin suurella joukolla kävitte meitä ylä ttämässä uudessa kodissamme toukokuun 13 p:nä. Kiitos kauniista kahvipöydästä, jonka Järjestitte ja myös suturesta rahalahjasta. Erikoinen kiitos mr. ja xmrs. Aug. Laitiselle sekä nu:. ja m r s . O . Lehdolle yllätyksen alkuunpanijoille. Kiitos myös illan emännille ahkeruudestaan. Kiitos myös nlUle, jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät voineet saapua. Tämä kaunis ja suiiri yllätys tulee säilymään mielessämme aina. Teltö kaikkia kiittäen -\XXE ja WALTTER W.\LLI Lake AVilcox Ontario Huutokauppailmöitus vuodelta 1849 Seuraava .ori jäljennös huutokaup-pailmoituksesta, joka julkaistun kentuckylaisessa lehdessä V. 1849. Eipä taideta enää'nämä päivinä huutokaupoissa kaupitella sellaisia tavaroita kuin 100 vuotta sitten. Ilmoitus kuuluu: " K u n olen myynyt farmini ja lähden härkävaljäkblla Oregonin territo-riin, tarjoan myytäväksi maalisk. 1 päivänä kaiken seuraavan persoonallisen omaisuuteni: "Kaikki häkärvaljakkoni, lukuunottamatta kahta, Buck ja Ben, Tom ja Jerry; 2 lypsylehmää, harmaa tamma varsa, 1 härkien ies, 2 härkä-vankkuria, yksi.koornivältti multalau-toineen, 1.500 kappaletta 10 jalan a i daksia. 160 gallonan saippua kattila, 85 Bokerikaukaloa, jotka on tehty valkoi-^ sesta saarnipuusta; 10 gallonaa vaahterasiirappia, kaksi rukkia. 30 paunaa lampäanrasvaa, yhdet suuret Jerry Wilsonin valmistamat kangaspuut, 200 paalua, 100 tyhjää tynnyriä, yksi 32 gallonan tynnyri Johnson Miller whis-kiä, 7 vuoden' vanhaa 20 gallonaa omenabrandia, 140 gallonan kuparinen viinapolttimo, tammen parkilla parkittua nahkfa, 10 kalastuskoukkua, 3 kehtoa, viika^^fteita, tusina puisia talikkoa, yksi 32 kaliberin pyssyi kuii-lien valulaite ja ruutisarvi, pyssy Ben Millerin tekemä^ 50 gallonaa pehmeää saippuaa, hämmejä, bakonia ja laardia; 6 kettukoir aa .kaikki pehmeä-suisia paitsi yksi. v Samalla myös myyn neekeriorjani — 2 miesorjäai; jotka ovat 30-50 vuoden ikäisiä, kaksi poikaa, jotka ovat 12 ja 18 vuoden ikäisiä, kolme mulat-tinaista. jotka ovat 30 ja 40 \-uoden ikäisiä. Heidät myydään samalle henkilölle, koska en halua heitä erolt-taa. \ • ' . j MjTntiehdot: käteismaksu tai nel- | jän prosentin korko Bob McConnelin | takaukseUa.Paikkani on 12 mailla; etelään Versaillesista. Kentuckyssä. McCoonin ferrytien arrella. Myynti alkaa kello 8 aamulla. Runsaasti syötävää Ja juotf jaa. j . D. Mess, omistaja. POHJOIS-ONTABIOLAISET HUOMATPA Ai CSJm Timminfdn ia South Porcupinen vlid{«««*»_ Sekakuoro "Sointu"" ^ «Johtaja Riku Vuorimäki» ^ Toimeenpanee alueellamme kaksi SOUTH PORCUPINESSA eSJ:n haalilla SUNNUNTAINA, T K . 28 PÄIVÄNÄ kello 8 illalla TIMMINSISSA — CSJ:n haalilla SUNNUNTAINA, KESÄKUUN 4 PÄnÄNi kello 8 illalla y Arvokas monipuolinen musiikklohjelmarjota-esitiäyär soittofcmH . nais- ja sekakuoro, duetto- jä soololauluesityksiä. söittoeskv^ " pianolla ja viululla sekä meidän ulkopuoliset avustajamme. Lopuk-sl esitetään kaunis 1-näytöksinen laulunäytelmä K i r j . Ferdinand Gtunbert HENKttöT: EVA, nuori emäntä . . . . .. J A A K KO MARI . . . . . . . . . . . . . . . . . .. MARTTI . . . . . . . . . . . . . . .. FRANKENKRANT . . . . .. ULLA, ravintolan emäntä ESITT.UM: .. Laura Kusa . Arvo.Vuai Paulina Ahls^ea . . : Kauko Viia .. An-o Virkkalt . Bertha KinEjm T E R V E T U L O A ! Teitä kutsuu sekakuoro "Soinia". Toronto. — Niiden edesvastuuttomien Juttujen vuoksi; joita on levitetty Canterburyn dekaanuksen mak-^ sujen suhteen Canadan matkalla, de-kaahiis Itse on julkaissut seuraavan lausunnon: " M i n o h huoleni maailman rauhan sohleen on niin suori, että niihälahjoiUn. omaa rahaani SO puntaa'tämän matkan bnnlstuml-sen hyväksL Lbpipnsnnnnaii maksaa Canaäan Bäuhankohgressl B r i tannian Ranhan komitealie. Tämän' lisäksi inlhä olen knluneen vuoden aikana maksahut oinat kn-loni Maailman Ranliankomitean kokouksiin osallistnessani, kerran Roomassa ja toisen kerran Parisissa; Niin menetellessäni ininä uhrasin lomatnahdojllsuuteni vaimoni ja lasteni kanssa. Minä os-kön sen olleen tarpeellista sillä rauhan iasia nousee kaikkien henkilökohtaisten aäaih . terveys- Ja ajanvietekysymysten yläpuolelle." Canadan Rauhankongressin puheenjohtaja tri J . G . Endicott huor mautti k.o. huhujen suhteen seuraavaa: "Yleisön sietää saada tietää, että dekaänuksella oli Canadaan tullessa vajaa kaksi puntaa, mitä enem- Mattawan nuoret tulevat esittä-fnään kappaleen .. Mattavva. — Nyt siis toukok.2j lalla järjestävät nuoret iUanif haalille. Siellä tulee olemaani, osainen^ hauska englanninijt. näytelmä "A Poor Maniedi; Kappaleessa esiintyy seuraava; j kilot: Peggy Gleeson, FeniadeBt ^ ger, Lillian Belanger. Rosellaki,] 'l no Saari, Reino .Maki, ClementG beault Ja Harold Kovisto. Myö^ •* lauluja väliajoilla. Lopuksi soitta caveh orkesteri taiissisoiton. L'jz ta saadut tulot käytetään urhä lineiden ostoon. Menkäämme joukolla haalii loin sillä se innostaa nuorisoa, ovat tehneet paljon työtä saadäi esityksen hyvin onnistumaan. HJ' tolapuoli on hyvin järjestetty i: Siis haalille 26 p. illalla. — M U I E Ensimmäinen canadalainea! rylaiva, nimellään AccommodJ: rakennettiin v. 1809. ;, - r - Vaikka, maanviljelys on yis; • tuotantoaloja niin ainoastaan li , enempi kuin 25 pros. maasta to jelty. pää hän ei saanut Englannisu; i da tullessaan. ' Me olemme « hänelle Canadassa muutaman dol^' kulutusrahaa mitkä hän vasi Canadalaisia Suomeen NeW York.; * Ruotsin Amerikan Linjan Gripiholm lähti täältä tJc. 10 pnä Gööteporiih mukanaan yli 900 matkustajaa, joista kaikkiaan 127 oli matkalla Suomeen, jonne matkalla olleiden oli myöskin canadalaisia. Timminsistä olivat lähteneet mrs. A i no Anja Kcrkpla, mrs. Martha Saloranta ja HJ..Kuitimen. Aini Lydia Salminen pii lähtenyt South Porcu-pinesta ja Saimi Talpalus Torontosta. Mrs. Korkolä ei ole käynyt l u o messa 20 vuoteen. Hänen kctipaikkan. sa on Isokyrö. Martha Saloranta matkustaa YUvieskaan ja Aini Salminen Lapinlahdelle.. • Mrs. Körkoia'ja mr. Kuitunen a i kovat palata Canadaan syyskuussa. JUURI ILAAESTYNYT! Pillerin kokoinen mutta ajankohtainen kirjanen | " W f f | Kirj. W. Eklund . Kustantanut Vapaus Publishing Co. Ltd. 32 sivua. Hinta 2 0 senltiä. © Sisältää argumentteja, väitöksiä ja asiatietoja, m i ^ j ^ a ^ ^^ hanpuolustajat voivat käyttää ammukkema sodanliet^ji-nakkoluuloja ja tietämättömyyttäkin vastaan. „..u,Tinuoli25i' O Khrjasessa on yksityiskohtaiset tiedot Canadan J^]^^^;^] jäin liikkeestä — eU sutä. miten me yksilöinä ja y b t e k^ parhaiten auttaa rauhan jaloa asiaa. •-M-rrpen 5»^^ e Se todistaa, että "kuten muutama vuosi sitten paat-y^^^ aikana oli asevolmUn Uittyminen korkem patrioottinen ^j^jcjs. maassa) — tällä kertaa ja nykyisten vaarojen " ^ ^ ^ - . ^ » f i i - korkeinta ja syvällismtä patrloottisuuttä on aktiivinen . C J " « hanpuolustajäin riveissä". *' Ostakaa tämä ajankohtainen kirjanen! Levittäkää sitä naapureillenne! Käyttäkää sitä ammukkeina rauhanaatteen nv\ Tätä kh-jasta on myytävänä paikkakuntanne asiinueb*^ I voitte tilata suoraan liikkeestämme osoitteella: j VAPAUS PUBLISHING CO. UD;, BOX 69 ^ SUDBUHY.ONTitfn i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 23, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500523 |
Description
Title | 1950-05-23-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 4 Tiistaina, toukok. 23 p. ~ Tuesday, May 23 V TYPE A S10.65 C paunaa kahvia 5 paunatt valk.. nfeiä 2 paKtlia. kuivattuja Jifdclrniä 1 paiina kuiv. luumuja I'_ un"- ia karifrclia Kokonaispaino id paunaa SALin Ijdhjapakettien Hinnat alennettu Lähettäkää LAHJAPAKETTI sukulaisillenne ja ysiäyillenne TYPE B S7.S0 4 p«iunaa kahvia 2 paunaa valkTJistii 1 pakotti kuivattuja h«ir:!mla 1 paunri kuiv. luumuja 1 Vi uiiiisia kantelia Kokonui.<{pafno 11 paunaa TYPECS8.05 C I*A13NAA KAnVIA Kokonaispaino 10 paunaa Sisältö ja hinnat voivat muuttua. Valittavana kolme pakettia sisältäen niukasti saata via tavaroita ja hedelmiä. Hinlaan sisältyy Suomen iuli. Meillä on s u u r i n amerikkalainen pakellipalvelu/ ioka voi tarjota tämän edun . . . Nopea lähetys "Gripshol-missa", "Stockholmissa" tai SALin nopeis,sa rahti-laii'oissa - . , Viivytyksetön perilletoi-mitus . . .Parhaita ruo^ kata varoita , . . Asiantuntemuksella pakattuja . . . Ruotsin Amerikan Linja takaa laadun ja perille tulon , . . Ihanteellinen lahja syntymäpäiviä, häitä, juhlia ja viiosipäiviä varten. Malkiistakaä Suomeen .syfc^yllä uudenaikaistetussa "Grlp.shol-mi' sft' tai nopeassa "Stockholmissa". Nauttikaa niitten lep-pci «a.sta niukavuude-sta, herkullisesta ruuasta ja erinomaisesta palveluksesta. r l i ' ' Tilatltaa pakcttlnne TANAAN lähimmiiltä astatoiehelUi tai 1253 Phillips Square Montreal 2, Que. "Stockholm" toi 8 matkustajaa Canadaan New Vork, — Niiden 2C2 niatkusta- Jan joukossa, jotka saapuvat Ruotsin AmertKan Linjan "Stoc/.holmlssa" toukoxuuij 24 pniiNeAV Yorkiin, on 35 henkilöä Suomesta, Seuraavien nmtka jatkuu Cnnadaan; . Urho KallionpiiU, Kalle. Fanny ja Sinikka Raulakaneus. Paavo, Kyllikki Ja Kalervo Vainio matku-stavat Sudburyvu Ja Toivo Inkinen Torontoon. Suomen valtion velka alentiintit Ilelitinki. — (S-S) Valtionvelka on. verrattuna maaliskuun tarkistettuihin tietoihin, huhtikuun kuluessa alentunut 2.3 miljardia markkaa. U l - komairien velka ori viime kuun aikana py.synyt ennallaan, mutta kotimainen sitävastoin alentunut mainitulla summalla.' Huhtikuun päättyessä valtionvelka oli kaikkiaan 138.3 miljardia markkaa, mtstä määrästä; 64.3 miljardia markkaa ulkomaista j a 74 miljardia markkaa kotimaista velkaa. Ui "ii' a D mm i 1. ON SLMESTYNYT PAINOSTA HINTA 50c Vapmi.s Publi.shlnt: Co. Ltd :n tavanmukainen kevätjulkaisu on ilmoaynyt tajus tiinakln kcviiänii hyvin aLstikkaana ja hyvä.si.sältöl-s? na. Huoiiniatla kohonneista kustannuksista on sen hinta pidetty samana kuin "Jculu 194.0", : •Kovat 1950" kilsiilää huomattavan paljon kaunokirjallista luettavaa, runoja j a hyvin ajankohtaisia kuvia. Kaikki .sen kertomukset o\.u i . i t t a i n mielenkiintoisia jn huolella valittuja. Seuraavas-sa on'tämiln julkaisun .slsältolucttelo: VAI»l»l)-INTEK.MEZZO V. 1943. kuuluisan tshekkiläisen sano-malchtihilfhon Julius Futsikin vankilassa kirjoittama mleliihpainuva vappumuistclnia. K.\!IVIPAN.Vi;,L:t.slun, tunnetun kynäilijänune erittäin hieno ja mielenkiintoinen kertomus — kahvipannusta. FHKDKUIC CHOPIN, lylv>t tutkielma kuului.san puolalaisen säveltäjän elämiisiiu . . KOMENTAJAN SOTAT.\ITO. Suomen nuoremman polven yhden tuimcttinnman edustajan. Pentti Haanpään eloisa kertomus eräästä Buouien .sodan "urhosta". PEASns-PAKINOO. huvittava murrejutti}. AA.MIAINEN. W.Somerseit Maughamin hieno tarina. s»OirTO.NIEKKA. Anton Tshehovin yksi kuolemattomista ker-toniuksi. sta. T l i l LENHALTIJANA. niitlenkiintoinen kertomus merimiehenä oloHtH craiin dollarikuninkaan huvipurressa. CANADAN Si:OMAL.\lSISTAEAR.MAREISTA. Canadan Suo-nuilaisten Arkj.stohhoitaja II. S U L T n tilastoihin perustuva katsaus. ME.STAKi:iIO<>KI JA KUOKI. Sakari Piilsipi huvittava kertomus kahiitsta rnti.s.ijan me.starista. joilla oli eri metkuja. N l ; K K E . erittäin hieno jtt syvällinen kertomu.s tytöstä, joka tun."5i oriiistavaiusa koko maailman, omistae.s.saan lapsen. PEKIIEENI ON IIVVIN KOY.HA. John Rublowskyn kirjoittama mainio kuvau.s siirtolaisperheen elämästä ja taisteluista. TOSSAVAISEN K E K K E R I T , nimimerkki Sohvin pirteä kerjo-mu- s suku.sokkereistä, , S ATEENA'AHJOSTA, juttu sateenvarjosta, sen kehityksestfi a l - kuix:raislmmä-stä muodostaan saakka. V E s t V I C K S E L L E , niainio kuvaus noususta kuuluisan tulivuoren huipulle. PEILI, hieno turmoni.ilainen kertomus. .MTT.VM.VTON l H a u s V i i L \ A J A , Kaapro Jääskeläisen erikoinen hvva kertomus yhdestä elämän murjomasta Uimisesta. t'IiKr. Syvällinen kertomus herkästä Ihmisestä, jontoi^sota turmeli. Pl T T T C V A KENGAS. \Vilfrid Le Crosin, tunnetun tiedemiehen K U . n . s huom.ittavasta ihmi-skunnan ongelmaa käsittävästä löj'döstä. JAEOSIKCINEN TYTTÖ. Akadi Avert.shenkon satiurinen Juttu. Kl.'0Lt;5IA J.\ RENKI, kuvaus rengin sairaudesta ja mielialoista. .N.xMvAVCODEN .^AMT. kuvaus Suomen suurista katovuosista. VOITTI, mielenkiintoinen kuvaus erään pikku pojan "Ktvä! 19r>0" postitetaan tänään pitejnpimatkaisille aslamlehille i l Ihhip.iiKkakuniuUesitä mukaa kuin julkaisu valmistuu lähipäivinä. "Kevät li».")Cr tarjoaa todella hyvää ja mielenkiintoista luettavaa, kut ' \. clev.i sisanysluettelo asoittaa. Niiltä paikkakunnilta. Joilla el Cl? .T.s!;-.inic.'iiit:Jinv. keholtamme lähettämään tilaukset suoraan o.scitii'clia; • • . VAPAUS PUBLISHING CO. ITD. ' Box 69 Sudbiiry, Ont. Farfflareilla suuria menetyks» Manitpban tulvien johdosta 12 kuukautta vuo- Red Rl verin tulva ön ajanitt; pois kotoaan lähea 100,000 ihmistS; Jotka ovat hajaantuneet hyvlncn canada-lalsten holviin eri puolille tn^ta. Vuonna 1948 ollut B C : n tulva maksoi rahas-sa noin $19 miij.. mutta jäänee kauaksi jälelle tämän tulvan hinnasta, sillä nyt jo arvioidaan (mitään pätevää arvioa ei ole), että Mariitoban tulvan rahallinen hinta nousee 50— 100 miljoonaan dollariin. Tulva on aiheuttanut suurta tuhoa Canadan . Vanhlminalla farmialueella Ja se on säälimättä tappanut farmi-karjaa, eikä vieläkään ole menetyk-sLstä pää.sty. Miehet, naLset ja lapsetkin ovat ponnistelleet yötä Ja päivää tulvaveden torJumUek-si ja rakentaneet suuria patoja tavallisen kansan toiminnallisuuden Inmnlame;r^Bcsi. Polilt-tUteri sankarien a s e m i ^ siellä on tavallisia Ihmisiä, jotka ovat tehneet väsymättä työtä'— Ihmisiä, j o t ^ kuu-kaiisia sitten tiesivät, että tulvat ovat uhkaamassa, Red Rhrerin tulva sai alkunsa Minnesotan kukkulain Ja Dakotan cnnä-tysmääräisestä lumesta. Tulvat te- Idvät ensin tuhoaan Yhdysvaltain puolella, ennenkuin ne levisivät E - mersonlln jne. Samoin kuin Winnipeglssäkin, ta-j valllset farmi-ihmiset ryhtyivät patojen rakentamiseen Ja muihin varotoimenpiteisiin jö katian enneiUcuin \ hallItusviranomai.?et tekivät mitään. Teuraskarjan hinnat Torontossa Teura.skarJan hinnat kohosivat kuluneen viikon aikana $1 sataa paunaa kohti ja sikojen hinnat vieläkin enemmän eli $1—$1.25 sadalta paunalta. Viikon lopulla saatiin keskikokoisista nuorhta sonneista $27.25 sadalta paunalta Ja kev'yeistä sonnlmnlllkois-ta saatiin $28—$26.25 sadalta paimal-ta. Vasikoita myytiin $28—$29 sata paunaa.Ja Grade A sioista saaliin $29 sadalta paunalta. Hevonen pilasi koko homman Bismarck, N, D. — Coloradolainen sanomalehtimies R. W. Fenwick saapui Blsmarckiin viedäkseen kutsukirjeen Pohjois-Dakotan kuvernöörUIe Fred Aandahlille, jossa tätä pyydettiin saapumaan Denverin Post-lehden uuden rakennuicsen vihkiäisjuhlaan. Pen-wlck alkoi ratsastaa ylös ^altlotalon ulkoportaita coloradolalseen tapaan, ojentaakseen kirjeen kuvernöörille suurin juhlallisuuksin. Valokuvaajatkin olivat palkalla, mutta Penwlckih hevonen päätti viime hetkellä, että Dakotan rapakossa on mukava piehtaroida, ja Penwick sai nousta valtio-talon eteiselle omin volmihsa, sillä housut olisivat muutoin tahraintu-neet. Kananmunien hinnat Torontossa Maaseudun välittäjille 'maksettiin Torontoon tuotvma laJlteUalstii kananmunista seuraavat hinnat: Grade A isot38l2—39«i senttiä tusina, Grade A keskikokoiset 37Vi—38. Grade A pulletit 35, Grade B 34 ja Grade C 32 senttiä tusina. Tukkukauppojen hinnat irählttäis-myyJUle olivat: Grade A isot 42—42, Grade A keskikokoiset 40—41, Grade A pulleut 39, Grade B 38 Ja Grade C 35 senttiä tusina. Maaseudun väki saa maksaa enemmän sähkölaskuja Maaseutujen sähkömaksut nousevat $1.14 kuukaudessa Ontarion useimmille maaseutuasukkallle. Tämä tarkoittaa, että Ontario Hydro Commission saa lähes $2,000,000 lisätuloja — farmlväestön köyhtymisen kustannuk.sella. Liian suuri annos lannoitusainetta Jos maahan pannaan liian paljon lannoitusainetta, saattaa se vähentää perunasatoa, sanotaan New Jerseyn maataiousviraston lausunnossa. Kokeilut ovat osoittaneet, että kun maahan pantiin 2,000 paunaa lannoketta eekkerille saatiin siitä parempi sato kuin maasta, johon pantiin 3,000 paunaa lannoketta. Mistä tämä johtui? Kesä oli kovin kuiva. Joten raskas lannokemäärä. Joka keskitettiin sie-menpeVunan lähettyville, todellisuudessa poltti siementä Ja johti satovä-hcnnykseen. Jos sadetta olisi saatu normaalisestl, el sellaista olisi tapahtunut. Puhdas kanalaidun vähentää tauteja Useimmat siipikarjan kasvattajat puhdistavat hyvin brooderinsa ennen kananpolkalsten tuloa Ja samoin mu-nimishuoneet ennenkuin nuoret kanat slhretään niihin. Alberton hallituksen maatalousosaston edustaja K. G. E. .Wade välttää kuitenkin, että'lilan monet farmarit menettelevät vielä vanhojen tottumusten mukaisesti Ja antavat kanojen: kuljeskella pitkin farmlpihaa. Kanat pitäisi panna joka vuosi piuh-taälle laitumelle, kanahäkkiin Vten, että laidunalue tulee 3-*uosijärjestel-inän alaiseksi. ' Vieläkään ei ole liian myöhäistä tällaiselle sijunnitelmalle tänä vuonna. Jos kasvullisuiitenai käytetään kauraa. Jos aiotaan kylvää kanalaltumelle bromea, alfalfaseosta tai jotakin muuta monivuotista ^ s v i a , silloin on -valmistelut tehtävä' vuotta {likaisemmin. Kasvavia kanoja uhkaa monenlaiset taudit, mutta hyvin kuivattu (ojitettu) ja puhdas laidunalue on miltei täydellisenä takeena siitä, että syksyyn mennessä saadaan kasvatetuksi tautivapaita kanoja. Kaksi kanatautla (pullorum Ja levi-korls complex) ovat sellaisia, ettei niitä voida välttää hyvän ja puhtaan laitumen avulla, mutta näitä tauteja voidaan välttää siten, että haudottavaksi tuottavat kanaparv^et pannaan verikokeen alaisiksi. Uusia Ja mielenkiintoisia laidunmal-leja oh valmistettu Uuden Englannin maitofarmareille. Kaikki ne tähtäävät maidon tuotantokustarmuksien vähentämiseen. Asiantimtijain selostuksen mukaan 'kustannuksia voidaan vähentää ainakin yhdellä prosentilla laidunmaiden parantamisen Ja talvi-ruoktonah parantami*en avulla. Uudet laidiinmallit ovat edistäneet | sangen suuressa määrässä Uuden Englannin Iai«fimohjeitiJaa ja kilpailua, Jbkai ön nyt menossa kolmatta vuotta. V. 1949 otti yhteensä' 2,761 farmaria siihen osaa. Kaksitoista kuukautta vihreätä ruohoa karjalle, on suomalaissyntyisen farmarin 'Weikkb Holopaisen pyrkimyksenä Hubbarstonlssa, Mass. Hän toimii äskettäin perustetun Massachusetts Green Pasture Clubin presidenttinä;- • Kahdentoista kuukauden ohjelma saattaa tuntua mahdottomalta, sanoo Holopainen, mutta tosiseikat o-solttavat, että maltofarniarl voi ja hänen täytyy varata vilireätä rehtiä karjalle läpi vuoden voidakseen saada maitotuotannon tehokkaaksi. "ileillä Uudessa Englannissa on ihanteelliset säästihteet ruohon kasvattamista varten, mutta el sen korjaamiseen heinän muodossa. Lämmin kostea sää varhjain keväällä sekä sen lisäksi lanta ja lannoltusalneet saavat ruohon kasvamaan nopeammin kuin mitä karja völ kuluttaa. Ykslnkertai^ nen vastaus tähän oh se, että^^ farmari säästää tämän ruohon talveksi panemalla sen sailoon. Mr. Holopainen uskoo, että maasai-lo, sellainen. Joka kaivetaan maahan, on tärkeä osa tästä uudesta laldun-malllsta, Jota parhaillaan kehitetään. Hän sanco: "Minulle se ori ollut vastaus 12 kuukautta vuodessa vihreätä ruohoa ohjelmaan ja uskon sen olevan vastaus muillekin pienille karjafar-marellle." Mainelainen Beverly Rand on farmari. Joka myöskin lujasti uskoo maa-säiloon. Mutta hän käyttää siinä her. neenvarsia. Hänellä tämä sailo ei ole maasallo sanan täydessä merkityksessä, sillä hän on valmistanut sallpnsa navettaan ja peittänyt sen katolla. Mr. R:and kasvattaa herneitä sivutoimenaan. : Holopaisella on säilössään erikoisesti valmistettu useista osista tehty katto, joka estää lumen pääsemästä sailoon. I Myöhäinen kevät väherilaä" vehnän kylvöalaa Liittovaltion maatalousdepartmen-tin tilastot viittaavat siihen, etfä myöhäisen kevään takia kylvetään aavik-komaakunnissa suunniteltua määrää vähemmän vehnää ja enemmän ohraa ja pellavaa. Näistä, toukok. 9. pnä julkaistuista tiedoista ihnenee myös, että kylvötyöt ovat paljon nonriaalist^ myöheriamäs-sä. Saskatchewanissa Ja Albertossa uskotaan kylvötöiden päässeen täyteen vauhtiin toukokuun 13 p : n tienoissa, mutta Manitobassa ei liika-kosteuden Vuoksi ole kylyöijä saatu täjrteen käyntiin ennenkuin viime viikon lopulla. , Kasvimaa^: Ellette kj^tänyt kasvimaatanne viime syksjmä./riiin odottaiaa kimnes maa on fiaubkkaiami.ikurinossa ennenkuin kynnätte spn keväällä. Jos eläinlantaa käytetään keväällä ennen maan kyntämistä, niin katsokaa, että se on hyvin palanutta. Pankaa lantaa noin:500 päimaä 20x50 Jalan suuruiselle iriaia-alalle. K u n lanta cn levitetty, käyttäkää sen lisänä 10 pauhaa 20 pros. fosfaattia ja sen jälkeen kyntäkää maa. Kymämisen ja karhimisen jälkeen levittäkää 10-6-4 lannoketta noin 15 paunaa jokaista 20x50 jalan kokoista maapalaa kohti, Karhimlsen avulla; tämä lanonltusaine menee noin 3 tai 4 tuumaa paksim multakerroksen kanssa sekaisin. Jos käytätte 4-12-4 lannoketta. niin pahkaa sitä 20 paunaa edellämalnitim ko^ koiseen maapalaan. Jonkinlaisia todistuksia oh olemas* sa siitä, että mustanmullari maassa kasvaville kasviksille tulee antaa lan-nokkeita, jotka sisältävät enemmän fyppeä. Kylmän ja kostean kevään a i kana tjTJpi irroittautuu maasta siinä määrin, että varhain istutetut kasvit alkavat osoittaa typen puutetta. Typpeä voidaaSi l^ätä maahan levittämällä sitä pitkin rivejä kasvien viereen. Nopeasti kasvavat kasvit kuten salaadl ja pinaatti tarvitsevat typpeä Ja sellaiselle kuin selleri voi antaa runsaimman annoksen.' Monet kasviviljelijät ovat ottaneet tavaksi antaa kasveille sivulannoklreen — typpiiannoketta levitetään kasvl-rlvien viereen. Tavallisesti ei ole viisasta- käyttää enempää kuin 200 paunaa eekkeriä kohti yhdellä kertaa. Tätä : seikkaa, . oh pidettävä silmällä ryhdyttäessä sivulannoittamaan pien. tä kasvimaata. Muutamalla paimalla voi lannoittaa melkoisen alueen. Voi käyttää joko sulfate of ammonia. nlt-rate of soda täi ammonium nitrate lonnokkeita. —•Joka sekuntti vuodessa Canadan paperimyllyt tuottavat $23 arvosta'paperimassaa ja paperia. Stipcsndejä opiskelua varten Amerikassa Helsinki. — (S-S) — Akateemisten naisten liiton syksyllä haettaviksi j u listamista stipendeistä, jolta Kansainvälinen Akateemisten Naisten Liitto jalcaa, on; kolme Suomen Akateemisten Naisten Liltch Jäsentä päässyt osalliseksi. Maisteri Tellervo Keihä-nen, hammaslääkäri Pirkko Tarjanne Ja maisteri Rauha KäUl ovat saaneet kukin American International Grants-apurahan opiskelua varten a-merikkalaisessa yliopistossa lukuvuonna 1950—51. Onnea ja menestystä Farmeilla enemmän lainoja v. 1949 Vuonna 1949 Canadan 44.775 farmaria lainasi '•Parm Improvement Loans" lain perusteella $45.8719,080, eli 56 prosenttia enemmän kuin edellisenä \-uonna, ostaakseen farmlkonelta Ja trokeja sekä karjaa, farmlraken-nuksla ja -välineitä, ja ralvatakseen uutismaata. Vuoden 1945 jälkeen farmarit ovat • yllämainitun lain penis-teella tehneet kaikkiaan 114,993 yksityistä lainaa ja he ovat yhteenlaskien ottaneet yli sata miljoonaa dollaria näitä hallituksen takuulla annettavia lainoja. Kuten aikaisempinakin vuosina, suurin osa häistä lainoista, 88 prosenttia, otettän farmikonelston, traktorien, combinlen Ja trokien ostamista varten. Y l i 86 prosenttia kalkista far-mllalnolsta tehtiin aavlkkomaakun-nlssa. missä spesialisoitua farmausta rohkaistaan. Rakennustarkoituksia varten lainattiin yli $2.000.000. $804,000 lainattiin karjakannan parantamista varten. Maanraivausta varten lainatuilla varoilla puhdistettiin Ja raivattiin 266,902 cekkerinaläa uutta maata. —Teelehtlä ei noukita pois pensaasta emienkuln pensas on viisi \-uoi-ta vanha. heidän miessa kodissaan toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: sulo WaUi Siiri ja John Illll Diana, Vieno ja George Mhishull Arvo Mäki ja perhe Toby Swan Eila. Sigrid ja J . Pohjonen Leens ja Armas Virtanen Taimi ja Urho Pykälä E . . Anna ja Oscar Lehto Harry Laakso Lydia ja Wm. Niemi Alma ja Einar Aittola Teddy Faires Siiri ja Walter V h ^ n en Martta Ja Vilho Leskinen MSr; Ja xtas. James Salonius Bobby, Eva ja Aug. Laitinen KIITOS Täten tahdomme lausua kauniit kiitokset teille toronto-lalslUe isännille ja emännille, kun niin suurella joukolla kävitte meitä ylä ttämässä uudessa kodissamme toukokuun 13 p:nä. Kiitos kauniista kahvipöydästä, jonka Järjestitte ja myös suturesta rahalahjasta. Erikoinen kiitos mr. ja xmrs. Aug. Laitiselle sekä nu:. ja m r s . O . Lehdolle yllätyksen alkuunpanijoille. Kiitos myös illan emännille ahkeruudestaan. Kiitos myös nlUle, jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät voineet saapua. Tämä kaunis ja suiiri yllätys tulee säilymään mielessämme aina. Teltö kaikkia kiittäen -\XXE ja WALTTER W.\LLI Lake AVilcox Ontario Huutokauppailmöitus vuodelta 1849 Seuraava .ori jäljennös huutokaup-pailmoituksesta, joka julkaistun kentuckylaisessa lehdessä V. 1849. Eipä taideta enää'nämä päivinä huutokaupoissa kaupitella sellaisia tavaroita kuin 100 vuotta sitten. Ilmoitus kuuluu: " K u n olen myynyt farmini ja lähden härkävaljäkblla Oregonin territo-riin, tarjoan myytäväksi maalisk. 1 päivänä kaiken seuraavan persoonallisen omaisuuteni: "Kaikki häkärvaljakkoni, lukuunottamatta kahta, Buck ja Ben, Tom ja Jerry; 2 lypsylehmää, harmaa tamma varsa, 1 härkien ies, 2 härkä-vankkuria, yksi.koornivältti multalau-toineen, 1.500 kappaletta 10 jalan a i daksia. 160 gallonan saippua kattila, 85 Bokerikaukaloa, jotka on tehty valkoi-^ sesta saarnipuusta; 10 gallonaa vaahterasiirappia, kaksi rukkia. 30 paunaa lampäanrasvaa, yhdet suuret Jerry Wilsonin valmistamat kangaspuut, 200 paalua, 100 tyhjää tynnyriä, yksi 32 gallonan tynnyri Johnson Miller whis-kiä, 7 vuoden' vanhaa 20 gallonaa omenabrandia, 140 gallonan kuparinen viinapolttimo, tammen parkilla parkittua nahkfa, 10 kalastuskoukkua, 3 kehtoa, viika^^fteita, tusina puisia talikkoa, yksi 32 kaliberin pyssyi kuii-lien valulaite ja ruutisarvi, pyssy Ben Millerin tekemä^ 50 gallonaa pehmeää saippuaa, hämmejä, bakonia ja laardia; 6 kettukoir aa .kaikki pehmeä-suisia paitsi yksi. v Samalla myös myyn neekeriorjani — 2 miesorjäai; jotka ovat 30-50 vuoden ikäisiä, kaksi poikaa, jotka ovat 12 ja 18 vuoden ikäisiä, kolme mulat-tinaista. jotka ovat 30 ja 40 \-uoden ikäisiä. Heidät myydään samalle henkilölle, koska en halua heitä erolt-taa. \ • ' . j MjTntiehdot: käteismaksu tai nel- | jän prosentin korko Bob McConnelin | takaukseUa.Paikkani on 12 mailla; etelään Versaillesista. Kentuckyssä. McCoonin ferrytien arrella. Myynti alkaa kello 8 aamulla. Runsaasti syötävää Ja juotf jaa. j . D. Mess, omistaja. POHJOIS-ONTABIOLAISET HUOMATPA Ai CSJm Timminfdn ia South Porcupinen vlid{«««*»_ Sekakuoro "Sointu"" ^ «Johtaja Riku Vuorimäki» ^ Toimeenpanee alueellamme kaksi SOUTH PORCUPINESSA eSJ:n haalilla SUNNUNTAINA, T K . 28 PÄIVÄNÄ kello 8 illalla TIMMINSISSA — CSJ:n haalilla SUNNUNTAINA, KESÄKUUN 4 PÄnÄNi kello 8 illalla y Arvokas monipuolinen musiikklohjelmarjota-esitiäyär soittofcmH . nais- ja sekakuoro, duetto- jä soololauluesityksiä. söittoeskv^ " pianolla ja viululla sekä meidän ulkopuoliset avustajamme. Lopuk-sl esitetään kaunis 1-näytöksinen laulunäytelmä K i r j . Ferdinand Gtunbert HENKttöT: EVA, nuori emäntä . . . . .. J A A K KO MARI . . . . . . . . . . . . . . . . . .. MARTTI . . . . . . . . . . . . . . .. FRANKENKRANT . . . . .. ULLA, ravintolan emäntä ESITT.UM: .. Laura Kusa . Arvo.Vuai Paulina Ahls^ea . . : Kauko Viia .. An-o Virkkalt . Bertha KinEjm T E R V E T U L O A ! Teitä kutsuu sekakuoro "Soinia". Toronto. — Niiden edesvastuuttomien Juttujen vuoksi; joita on levitetty Canterburyn dekaanuksen mak-^ sujen suhteen Canadan matkalla, de-kaahiis Itse on julkaissut seuraavan lausunnon: " M i n o h huoleni maailman rauhan sohleen on niin suori, että niihälahjoiUn. omaa rahaani SO puntaa'tämän matkan bnnlstuml-sen hyväksL Lbpipnsnnnnaii maksaa Canaäan Bäuhankohgressl B r i tannian Ranhan komitealie. Tämän' lisäksi inlhä olen knluneen vuoden aikana maksahut oinat kn-loni Maailman Ranliankomitean kokouksiin osallistnessani, kerran Roomassa ja toisen kerran Parisissa; Niin menetellessäni ininä uhrasin lomatnahdojllsuuteni vaimoni ja lasteni kanssa. Minä os-kön sen olleen tarpeellista sillä rauhan iasia nousee kaikkien henkilökohtaisten aäaih . terveys- Ja ajanvietekysymysten yläpuolelle." Canadan Rauhankongressin puheenjohtaja tri J . G . Endicott huor mautti k.o. huhujen suhteen seuraavaa: "Yleisön sietää saada tietää, että dekaänuksella oli Canadaan tullessa vajaa kaksi puntaa, mitä enem- Mattawan nuoret tulevat esittä-fnään kappaleen .. Mattavva. — Nyt siis toukok.2j lalla järjestävät nuoret iUanif haalille. Siellä tulee olemaani, osainen^ hauska englanninijt. näytelmä "A Poor Maniedi; Kappaleessa esiintyy seuraava; j kilot: Peggy Gleeson, FeniadeBt ^ ger, Lillian Belanger. Rosellaki,] 'l no Saari, Reino .Maki, ClementG beault Ja Harold Kovisto. Myö^ •* lauluja väliajoilla. Lopuksi soitta caveh orkesteri taiissisoiton. L'jz ta saadut tulot käytetään urhä lineiden ostoon. Menkäämme joukolla haalii loin sillä se innostaa nuorisoa, ovat tehneet paljon työtä saadäi esityksen hyvin onnistumaan. HJ' tolapuoli on hyvin järjestetty i: Siis haalille 26 p. illalla. — M U I E Ensimmäinen canadalainea! rylaiva, nimellään AccommodJ: rakennettiin v. 1809. ;, - r - Vaikka, maanviljelys on yis; • tuotantoaloja niin ainoastaan li , enempi kuin 25 pros. maasta to jelty. pää hän ei saanut Englannisu; i da tullessaan. ' Me olemme « hänelle Canadassa muutaman dol^' kulutusrahaa mitkä hän vasi Canadalaisia Suomeen NeW York.; * Ruotsin Amerikan Linjan Gripiholm lähti täältä tJc. 10 pnä Gööteporiih mukanaan yli 900 matkustajaa, joista kaikkiaan 127 oli matkalla Suomeen, jonne matkalla olleiden oli myöskin canadalaisia. Timminsistä olivat lähteneet mrs. A i no Anja Kcrkpla, mrs. Martha Saloranta ja HJ..Kuitimen. Aini Lydia Salminen pii lähtenyt South Porcu-pinesta ja Saimi Talpalus Torontosta. Mrs. Korkolä ei ole käynyt l u o messa 20 vuoteen. Hänen kctipaikkan. sa on Isokyrö. Martha Saloranta matkustaa YUvieskaan ja Aini Salminen Lapinlahdelle.. • Mrs. Körkoia'ja mr. Kuitunen a i kovat palata Canadaan syyskuussa. JUURI ILAAESTYNYT! Pillerin kokoinen mutta ajankohtainen kirjanen | " W f f | Kirj. W. Eklund . Kustantanut Vapaus Publishing Co. Ltd. 32 sivua. Hinta 2 0 senltiä. © Sisältää argumentteja, väitöksiä ja asiatietoja, m i ^ j ^ a ^ ^^ hanpuolustajat voivat käyttää ammukkema sodanliet^ji-nakkoluuloja ja tietämättömyyttäkin vastaan. „..u,Tinuoli25i' O Khrjasessa on yksityiskohtaiset tiedot Canadan J^]^^^;^] jäin liikkeestä — eU sutä. miten me yksilöinä ja y b t e k^ parhaiten auttaa rauhan jaloa asiaa. •-M-rrpen 5»^^ e Se todistaa, että "kuten muutama vuosi sitten paat-y^^^ aikana oli asevolmUn Uittyminen korkem patrioottinen ^j^jcjs. maassa) — tällä kertaa ja nykyisten vaarojen " ^ ^ ^ - . ^ » f i i - korkeinta ja syvällismtä patrloottisuuttä on aktiivinen . C J " « hanpuolustajäin riveissä". *' Ostakaa tämä ajankohtainen kirjanen! Levittäkää sitä naapureillenne! Käyttäkää sitä ammukkeina rauhanaatteen nv\ Tätä kh-jasta on myytävänä paikkakuntanne asiinueb*^ I voitte tilata suoraan liikkeestämme osoitteella: j VAPAUS PUBLISHING CO. UD;, BOX 69 ^ SUDBUHY.ONTitfn i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-23-04