Vapaus, August 2, 1949

              Ijolaismuurahais-
, torjunta
u oi-i ciinistuttu kehittä-
Ti^^^ - hoias tn^plaismuu-
:^,.ea' rortuniatapa, jolla myös
% :n3:i5?3mme on saatu hyviä
i Muurihaiskeon keskelle i s -
i:ar.2c;.a kolo. joka ulottuu
%-hiP-3n .-:i3kia, ja t ä h ä n ko-
's^tcUna:. runsaasti DDT-pitois-
'..-•v-cs. Muv.rahaisyhteiskunta mo
r^äUö::: k^i)^^ jäsenensä pesän
-afcel:;- J ' täi öin ne joutuvat
ir.:--p. -rcssetuksiin sekä kvU-
,^7-5!;;i pc-.-än kaikkiin osiin. Tä-
"rjTri::; n-yriytys johtaa n .
" vh!e:.>:%'.:r-;:3n täydelliseen, t u -
V3nkorr.;i:.--'^.i rakennettiin 6^57^
3'/oul!Jkuu-.s-i 1948 ven-aten 4^03
T3siuu553 -s/mana vuonna.
UOMEX LÄHETYSTÖ
EGATION OF. FINLAND
140 AVcIlington Street,
Ottaua, Ontario.
Puhelin 6-2389
Kasvitäiden
hävittäminen
Kasvistäit aiheuttavat paljon vai­vaa
j a tuhoa. Tulee muistaa etteivät
arsenikkimyriyt vaikuta niihin näh­den
mitään. Kasvistäit eivät ole leh
tiä syöviä hyönteisiä. Ne vain ime­vät
mehun lehdistä. Niiden tuhoa­miseen
on käytettävä Black Iieaf "M>"
nikotinipitoista ainetta. Kuivana a i ­kana
näyttävät nämä täit olevan ylei­sempiä.
Vuonna 1926, siis 23 vuotta
sitten oU erikoisen kuiva kevät. A i ­kaisin
kylvetty jyvälaji antoi tyydyttä­vän
sadon, mutta myöhemmät k y l -'
vökset kärsivät pahoin. &okemufc-
Get kasvistäiden suhteen olivat siihen
määrin uutta ettei mitään ruiskutus-keinoja
oltu varattu. Black I^af "40"
ruiskutus vainioille olisi mahdollisesti
auttanut. Mutta siUoin kun sataa
usein Ja runsaasti, ovat kaikki myrky-tyskeinot
tehottomia. Kasvin itsensä
täytyy yrittää syöpäläisten poistamis­ta
ja 53 tekeekin sen kasvamalla voi­makkaaksi
ja rehevälksi. Ne tarvit­sevat
v e t t ä t ä h ä n kasvutarkoitukseen,
mutta ei liian runsaassa määrin.
VAPAUDEN
Lamlipputoimisto
E D W I N S U K SI
rans-Atlantic Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kaikkia Joh-vimpia
valtanierilinjoja. Suun-tellessanne
matkaa Suomeen tai
uihin Euroopan maihin, voitte
Dttamuksella' kääntyä puoleem-
! lippu- y.m. matkaa koskevissa
loissa. • • '
APAUS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
E D W I N SUKSI
Valtuutettu asiamies
0. Box 69 Sudbury, OnU
Vesipumpun valinta
E r i sjrvyisiin kalvoihin tulee valita
erilaiset pumput. Näitä tavallisia
pumppu ja.on kolmea eri lajia: 1) M a ­talassa
kaivossa käytettävä pumppu,
jolloin kalyon vesiraja ei laske alle
22 jalan; 2) n.k. syöksypumppuja
(plunger-mailia). f ä t ä lajia suosi­tellaan
veden ollessa 22 jalkaa sy-vemniässä.
'3) Jet-pumppua voidaan
käytJtää sekä matalassa e t t ä syvässä
kaivossa eikä pumppua tarvitse aset­taa
suoraan kaivon eli vesivaraston
päälle. Näitä suositellaan jos vesi
kaivossa on 22 j a 75 jalan syvyydessä
ja kun on vaikea sovittaa pumppua
aivan kaivon päälle.
PUTKEA KOKEILLAAN
Useammat farmarit ovat ryhtyneet
kokeilemaan kupariputken käyttöä.
Kupariputki on edullisempaa mones­sa
suhteessa kuin mitkään muut put-,
keft. Sitä saa kahta eri lajia, kovaa
ja pehmeää putkea. Kovaa putkea
käytetään suorina, pätkinä ja peh­myttä
käytetäärf taittaessa tolpsflen
tai muiden esteiden ympäri, helpot­taen
ja huojentaen raikennusvaivoja
j a kustannuksia. Kupariputki ei
ruostu ja se kestää jäätymistä ja
sulatusta ennenkuin se menee rikki.
TORONTOLAISET
TANSSIT
Joka lauantai-iltana
TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHINl
M/S BATOHY Matkat SUOMEErf ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Suuiiuiulkaa N ^ S T myöhäiskesän j a s y k ^ n viettoa Suomessa
9. elokuuta, 9. syyskuuta *10 lokakuuta,
'Poikkeaa Halifaxissa lokakuun 12. p.
PALVELU TARJOILU
Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- j a lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A LINE INC
Z05 Drummond Blgd. 1117 Ste-Caiberiiie St., W.> MonireaL
Neuvo^llitoa maata!oudessa, kuten
sosialismin maan kansantalouden k a i ­killa
anilllaltln aloUla, on ifehitys kul­kenut
uutta vohnakasta nousukautta
kohti. Maanviljelyksessä sodan jäl­keisenä
aikana sa«vutetot^^luomatta-
;at tulokset ovat'suuressa mfifiTJU^
ohtuneet maatalduden alneellis*tek-liUisen
perustan luj^tumista. K o l -
loosien ja sovhoosien Vartistamlseen
lykyaöcaisimmill»- maataloustafceilTtf
ja -tekniikalla kiinnitetään sutirta
huomiota^ Viime'^tttonna hatikittUn
-naaseudolle koiraa-kertaa enemmän
traktoreita, kakst kerta* - enemmän
liitoja ja kaksi keitaa ettenunän maa­talouskoneita
kuih sotaa edeltäneenä
vuonna 1940. Teollisuus laajentaa
iuukaudesta toiseen konetuotantoa.
Kuluvan vuoden enämmäisellä nel-jäimeksellä
valmistui traktoreita 81
pr6s. j a maatalouskoneita ai pros.
•3nenMnän kuin viime vuoden ensim­mäisellä
neljänneksellä. Maatalouden
/ievättöihin csallistui tänä vuonna
iraktorfeita 1.7 kertaa, traktoriautoja
2,2 kertaa, kylvinkonelta 2,3 kertaa
enemmän kuin viime vuoden kevät­töihin.
Huomattavana uutuutena koneiste­tussa
maataloudessa on dlesel-modtto-rilla
varustettu ke'atrakiori. Tämä
TD-54-traktorin teho on 54 hv. U u ­dessa
traktorissa voidaan k ä y t t ä ä hal­paa
polttoainetta. Jonka kulutus on
3 0 - ^ pros. pienempi kuin petroolia
polttoaineena käyttävien traktorien.
Kone on e r i t t ä in varmakäyntlnen Ja
kestävä . " '
Klevin alueella sijaitseva Koreun-
Shevtshenkovin'kone- j a traktoriase-ma
sai hiukan ennen kevätkylvöjen
alkamista kymmenen sähkötraktoria
asiaankuuluvlne lisikalustoineen. Ase­man
kaksikymmentä parasta trakto-rinkuljettajaa
opeteVtiin käyttämään
näitä uusia traktoreita. Sähkötrakto-
•it työskentelevät nykyisin i l ikolhoo-
-sissa, Joita Korsuh-Shevlshenkovin
jcone- Ja tralkt^iasema avustaa.
Myös Rjazanin älileelTa sijaitsevalla
Bybinin kone- j a traktoriasemalia on
sähkötrjaktoreita otettu käytäntöön.
Kolhoosilaiset ovat antaneet erittäin
myönteisiä laustmtbja näistä' uusista
traktoreista. >
Neuvostoliiton • euroopanpuölelsen
osan aroseuduilla öii' ryhdytty laaja­kantoisiin
toimenpiteisiin suojametsä-vyöhyikkeiden
luomiseksi. Valtion pe­rustamille
suojametsäasemille on han­kittu
suuri Joukko Neuvostoliitossa
valmistettuja erikoislaatuisia koneita
Ja-laitteita, joiden'=hyv&ksikäyttö k i i ­rehtää
huomattavasti tämän luoh-nonuudlsttissuunnitelmah
toteuttamis­ta.
Hiljattain myönsi; penyostohallibus
Stalin-palkinnot Aleksander Nedash-kovskile
ja Moise Tsbasklnllle tehok­kaiden
metsänistul^skoijeiden si^un-nitfelusta.
Aleksander Nedashkovs-
Idn suunnittelema SLN-l-merkkineh
kone on taiOcoltettu käytettäväksi puu-ja
iJensastalmien Istutukseen. Tämä
kone uurtaa maahan halkeaman, s i ­joittaa
sinne taimen, .asettaa sen o i ­keaan
asentoon ja peittää juuren
maalla. Konetta qn e r i t t ä in mukava
•käytellä ja sen hpitamiseen ei tar­vita
kuin kaksi työntekijää. Kone
istuttaa metsää kymmenessä tunnissa
4-4,5 hehtaai-in suuntielle alueelle
suorittaen tällöin 84 hengen ityön.
Stalin palkinnon ovat myös saaneet
suunnittelija Fjodor Volkov KS-10-
merkkisestä moottorilla varustetusta
niittokoneesta, insinöörit Vasili Korp-lev
j a Valerian Kraaiov sekä «ioaentti
Ehnitri Martjugin sähkökäyttöisen
lypsykoneen suimnittektsta. Mootto.
rilla varustetulla niittokoneeila on
suuri merkitys rehuvarastojen luomi-
Eessa aroseutujen yhä kasvavaa kar­jataloutta
varten. Neuvostoliitto­laisten
suunnittelijain rakentama
sähkökäyittöinen lypsykone on raken­teeltaan
srksinkertainen, käyntinsä
puolesta luotettava ja e r i t t ä in "teho­kas.
KomUsion cihetiimislö hyväksynyt
Yhdysvsdltain ehdohiksen
(Jattoa 1. sivulta)
Lake Snccea». N . Y . - r Y K : n atomi-eneargiakomisslo,,
luai>ui. perJantaJUia
kolme vaotta Icestänesstä ^Tltyksestä
päästä, sopimt^seen kansainvälisestä
atomikontroUista. Se Jätti t ä m ä n um-piki(
Ja?Xvliden^urvajlan,ja Canadan
ratkaistavaksi,' Sitä varten aloitetaan
s a l a i ^ t neuvottelut elokuim O pnä.
Komissio p ä ä t t i 9 äänellä 2 vastaan
lopettaa työnsä siihen asU kunnes
kuusi valtaa löytävät Jonkinlaisen pe­rustan
sopimuksen aikaan saamiselle.
Edustajat sanoivat, ettei nykyään ole
mitään meikkejä siitä, että päästäi­siin
fi<H?imukseen idän Ja lännen vä­lillä
atomienergian kansainvälisestä
valvoiinasta.
Neuvostoliitto j a Ukraina äänestivät
enemmistön päätöstä vastaan. Nii­den
edustajat tahtoivat tietää mistä
syystä enemmistö "tahtoo tappaa ko­mission,
lopettaa sen työn ja lukita
oven sekä heittää avaimen mene­mään".
Komission puheenjohtaja kiinalai­nen
tri R. H . Wei sanoi: ,
"Aika kuluu loppuun. Atomiasels-tuskilpailu
c n kä>-nnlssä. Komission
velvollisuus on sanoa maal!mallc, et­tei
tjötä voida suorittaa n y t "
TrU Wei ilmoitti samaUa komissiol­le,
että hänen halutuksensa on teh­nyt
aloitteen kuuden vallan neuvotte­lujen
'alkamiseksi. • "Minä toivon, et­tä
komission "vakltulsipt.jäsenet luo-puvat
ylpeydestään j ^ ennakkoluu­loistaan
sekä t>'öskente:'evät sopimus­ta
varten", sanoi h ä n lisäksi.
Komissio hyvätasyi sitten enemmis­tön
äänillä esityksen, jonka Yhdys­valtain
edustaja Osborn jätti heinä­kuun
20 pnä ja jonka mukaan ko­missio
lopettaa tj-önsä.
Neuvostoliiton edustaja Tsarapkln
yritti turhaan estää komission lopet­tamasta
työtään. Häh sanöl, että
komissio voisi jatkaa työtään saman­aikaisesti
kuin käydään neuvotteluja
viiden suurvallan ja Canadan kesken.
Tämä oli jo toinen kerta, e t t ä ko­missio
päätti lopettaa työnsä. Se kes­keytti
työnsä vflmc vuonna siihen
asti, kunnes y K : n yleiskokous mää­räsi
sen uudelleen yrittämään sopi­muksen
aikaan saamista.
KIRJE KREIKASTA
Everstiluutnaaitti Seldcn R. Edner
kuului USA m sotilaalliseen. Kreik­kaan
lähetettyyn Joukkoon. Hän kaa­tui
pommittaessaan Kärpenissi nimis­tä
kreikkalaista kylää. Hänen ruu­miinsa
löydettiin murskautuneena ro-
'jalistien lentokoneen j ä t t e i s s ä pom-mittajakoneltten
poistuttua. Hänen
ruumiinsa oli yksi monista löydetyis­tä.
Joukottahi kreikkalaista siviili-kansaa
— miehiä, naisia ja lapsia
kudll tuon pommituksen vaikutuksis­ta.
Ylcsi eloonjääneistä oli Apostolos
Spilios. Hän löysi eversti Ednerln
paperit j ^ kirjoitti seuraavan kirjeen
mrs. Ednerille, San Joseen, Callfor-niaan:
"Madame:
Sain tietooni olemassaolonne, n i ­menne
ja osoitteenne miehenne sotl-lalllsista
papereista. Hänen henki­lötodistuksensa
mainitsee hänen syn­tyneen
1919 ja olleen avioliitossa. Sen
vuoksi täytyy erään mrs. Ednerln olla
olemassa — kaukana merien takana
odottamassa kärsimättömänä ja tus­kaisena
Jokaista kirje)ähetys|;S^rV.^i*
Hän mahdollisesti myös odottaa mie­hensä
saapuvan Jollain laivalla.
"Miehenne el tule koskaan' palaa­maan,
mrs. Edner 'El enää mil­loinkaan,'
kuten Edgar Allan Pöe sa­noo
kuuluisassa 'Karpissaan'. Volt-
'teko ajatella — voitteko kuvitella —
kuinka moni nainen meidän isän­maassamme
lausuu 'EI enää milloin­kaan'
epätoivoissaan? . Heidänkään
puolisonsa eivät milloinkaan palaa.
"Teidän miehenne oli t e h t ä v ä pitkä
matka kuollakseen jossain täällä K r e i ­kassa,
meidän Karpenississamme.
"Karpenlssi Oletteko koskaan
kuullut puhuttavan t ä s t ä kylästä,, ma-dam?
Varmaankaan ette. Samoin
voimme me sanoa San Josesta. Mut­ta
teidän presldenttlnne saattoi mei­dät
tutustumaan . . . Te tulette nyt
vapisevin sormin etsimään maaliman
kartalta t ä t ä maata. Kreikkaa, ja sen
Karpenissia . - . ehkäpä Te tuomitslt-tekin
kreikkalaisia omalla kielellän­ne
.
"Katselkaa maatamme hyvin, Ma-dam.
Se on kaildsiaan sarja mitä
epätasaisinta maata, t ä y n n ä vuoristo­ja
ja kiviä, joka geoloogisestlkin kat­soen
on sisslluontolsta — maata, joka
nousee merestä kuin varoittava vuori.
Luuletteko sanomastani, e t t ä olemme
yllllÄ kansaa? Olemme hjrvln lem­peitä,
rauhallisesti puhuvaa väkeä.
Palkanlisayg tetee vain ^
''pienen loven*^ teriis-yhtiöiden
voittoiliUi
.New Y o t k — Er&s washittgionUai«
n^n ekonomisti sanoi vitkcn kpulla
Trumanin tutkhitakooiiteaUe. etUJi te>
rästyöläisten^ vaatima paDutillsftys
tetisi vain "pienen loven 'terftatecilU-suuden
suuriin lUkevoittoihtn.
Sotatuotanto:autakuiman entinen
viranomainen Rovert H. Nathan «a>
nqt^ terästeollisuuden tekevän »Sfky-ä£
yi) veropoistojen Jälkeen noin «OO.-
000,000 dollaria yoittpa vuodessa, kuu­si,
kertaa enemmän Ipiin mitä ne te«
kivi^t ^'Oittoa v. 1938.
Eivät tiedä mitään
dotikhoborien aikeista
Ottawa Neuvostoliiton Ja Turkin
lähetystöt sanoivat viikon vaihteessa,
etteivät ne tiedä mitään siitä, että
doukhoborlen sanotaan aikovan muut­taa
Canadasta Turkkiin tai Neuvosto-iiittoon.
Krestovasta. B. C. tledoitettiin, e t tä
doukhobcTien ns. radikaalisen lahkon
jäsenet, jolta on syj-tetty tuhopoltois­ta
ja muista väkivallan töistä, aikovat
muuttaa joko Turkkiin tai Neuvosto­liittoon,
jos heidät hyväksytään sin­ne.
ALENNUKSELLA
PohjoismaideTi suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI
/ # MUISTOT"
. ALENNUSHINTA $1.20
Sidottu — 335 sivua
Joka sivulla tuntee lukijasuuren taitan läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin Jälellä.
VAPAUS PUBLISHING CO. LID.
^OX 69 • SUDBUBY, OMT.
Lipeäseos lyp^koneille
Lievä lipeäseos '(o!fi -prosenttinen)
on osoittautunut kalkkein tehokkaim­maksi
keinoksi lypsiykoneiden kumi­osien
puhtaana, pidpssa., Sen käy­täntöön
oton jälkeen -v. 1930 tämä
menetelmä on levinnyt laajalle Ja on
todennäköisesti yksi kaikkein yleisem­min
käytännössä oleva menettelymuo­to
tällä mantereella. " .
Yksi valitus on kuitenkin ollut se
kun a&uperälset ohjeet, edellyttivät
"varastoseoksen" <'stodc solution) val­mistamista
siten, e t t ä liotettiin kol­me
kannua h i u t a l e l l i ) ^ yhteen gal­lonaan
vettä. Tämä oli tehtävä huo­lella,
sil!ä Usein tapkiitifl, että, lipeän
kehittämä kuumuus rilckoi lasiastian.
Tämän välttämiseesi Ottawan maa-'
talousdepartmeiitin nteijeri- Ja bak-terldivisiona
on suorittanut tutkimtflE-sia
siitä, että voitaisiin panna tarvit­tava
määfä lipeää suoraan veteen,
e t t ä saadaan heti-^otusseosta".
Nämä tutkimuks<^t viittaavat s i i -
b e n . e t t ä tällainen stfos on perusteelli­sesti
«eattava ennen käjrttöä. Ellei
t ä t ä tehdä, silloin eri csat seoksesta
ovat eri valmiisla.
Liotuseosta tehtäessä suositellaan
sellaista menettelymuotoa, e t t ä pan­naan
kaksi kuldcurapäistä teeiusilcal-lista
hiutalelivettä fuiintiin icylmään
vettä varastqrolloon -^Jfeu-K Sitä pyö'
r i t e t ä ä n tai sekoCeCaan kunnes Updl
liukenee ja sitten fse seataan gallo­naan
kybnää vettä. Yksi painti t ä tä
seosta kaadetaan pois ja sitten ta­kaisin
varastopulloon (gallonan Ja­r
i i n ) . Täten menetellen, seos tu'ee
tasaiseesi voimaltaan j a antaa hyviä
tuloksia.
Lipeäkannun kansi on aina pidettä­vä
tiukasti kiinni jotta sen sisältö
ei "kh^ety".
Joka vihastuu ainoastaan, kun se on
tarpeellista. Ja onnettomuudeksem­me
on meidän monasti täytynyt suut­tua
tämän verisen vuosikymmenen
aikana.^ En tahdo opettaa Teitä, Ma-dam,
enkä pitää luentoa Teille Krei­kasta.
Tahdon Teille vain ilmoittaa,
että verta vuotaa maassamme virtoi­naan.
"En tiedä, onko Teillä lapsia, Ma-dam.
Jos Teillä on h i in toivon hei­dän
voivan hyvin. Mutta meidän lap­siamme
surmaavat Amerikan pommit,
Madam. Sellaisen takia, jota Te kut­sutte
'•bLsnekscksi" kielellänne — sai
Teidän miehenne surmansa. Teidän
maassa, paitsi lynkkauksia kir­konmenojen
jälkeen sunnuntaisin, on
rauha. Menette elokuviin, killloitatte
kenkiänne, juotte päivittäisen coca
cola-annokscnne, luette muutamia r i ­vejä
raamatusta Illalla ja menette
ilevolle rauhallisin miellä* siltä, että
kuulutte suureen kansakuntaan ja sl-vlstytätte
maalimaa. Täällä Krei­kassa
on samaan aikaan Teidän "bls-ÄftksisnnV''-
menossa,'' 8e On muuan
Amerikan kansainvälistä "bisneksis­tä".
• "pre-^idehttlnne haluaa meistä tu­levan
kärkijoukon, maksakoon mitä
tahansa. Ja siten lähetetään pom­meja,
laivanlastlllisia sotatarvikkeita
sekä sotilaaDisia huomijoltsijoita. ku­sten
Teidän miehenne, jota ette kos­kaan
enää tule kohtaamaan.
" M r s . Edner, jos valittaisimme-mie­henne
kohtaloa, olisi se silkkaa teko­pyhyyttä
. . . K u n miehenne lentoko­ne
plutosi Karpenlssin kalmistoon, oli
tämä pieni kylä hukkunut savuun,
liekkeihin, murheeseen ja vereen. Äl­kää
antako heidän uskotella Teille
amerlkalaisten tulleen Kreikkaan aut­tamaan
laillista hallitusta, ja e t t ä sis­sit
haluavat provosoida vain hävi­tystä.
' _
"Se on valetta.
"Meidän hallituksemme, sissien pe­rustama,
tarjosi eilenkin rauhaa. Se
tarjoutui lopettamaan ammunnan, joa
ulkolaiset joukot poistuisivat maa.sta
ja vapaat vaalit pldettäLsiin. J a mi­kä
ikinä kaasan päätös olisi, tulisi se
myös hyväksymään sen. Te näette,
että Ateenan hallitus, joka viimeisim­mässä
analyysissa merkitsee Ameri­kan
hallitusta, tulee jälleen vastaa­maan:
" E i " .
' . ' M i k s i ? Mitä he pelkäävät? Mik­si
kieltäytyvät he tekemästä rauhaa
aasin itsepäisyydellä?
Työttömät sotavete­raanit
menettivät
avustuksen
Washington. — Y l i 650.000 työtön­tä
sotaveteraania nvenetli työttömyys­avustuksensa
kun GI lain "52-20" py­kälä
lakkasi olemasta voimassa tk.
26 p:nä. Progresslvepuolueen nuori­sojaoston,
useiden itsenäisten vete­raanijärjestöjen
Ja edistysmielisten
unioldcn käymästä sitkeästä taiste­lusta
huolimatta Tnunan j a kongreul
sallivat tämän lakipykälän voimassa­oloajan
kulua umpeen ryhtymättä si­tä
jatkaaan. Truman, oli antanut
suusanallisen lupauksen, että h än
kannattaa "52-20" pykälän voimas­saolon
jatkamista, mutta kieltäytyi
palnostama.sta kongressia scnmukal-slln
toinvMipltelslln.
Kongrcssimics Marcantonlo on esit­tänyt
lakiesityksen, Joka palauttaisi
"52-20'-' pykälän takaamat hyödyt ta­kaisin
voimaan. Mutta Trumanln voi­mat
köni^rcsslssa kieltäytyivät salli­masta
lakiesityksen päristä edustaja­huoneessa
äänestettäväksi.
Puolan kauppa
edistyy
varsova. — Puolan u'ikomaakaupan
arvo v. 1949 ensimmäisen kuuden
kuukauden aikana oli $541.000,000.
Tämä on 12 prosenttia suurempi sum­ma
kuin va&taavana aikana v. 1948.
Mainioita tuloksia
1,500 m. Ranskassa
ParUsl. — Äskettäin täällä pldetyltsä
urhcilukilpaijulssa saavutti Marcel
Hansenne uuden Ranskan ennätjjlc.sen
1,500 juoksussa ajalla 3.47.4. Tolsbksl
sijoittautui belgialainen Oaston Rciff
ajal.a 3.48.2, Jean Vernicr 3,48,6 Ja
E, Mabrouk 3.50,8. Hansennln väli­aika
oli 500 m. kohdalla 1.13,7 ja 1,000
m. kohdalla 2 32,
7-vuotinen polijakoulu
pakolliseksi USSR: ssa
Moskova. — Neuvostoliitossa tuloe
ensi syksystä voimaan seitsemän vuo­den
koulupakko. Tähän mennessä
on kalkilla vain kaupungeissa ollut
pakko käydä seitsemän vuotta pohja-koulua.
"Tahdon kertoa Teille, Madam mi­tä
he pelkäävät. Kansaa. Koko K r e i ­kan
kansaa, josta on tullut marttyyri
Amerikan valtauksen aikana. Ja Jota
se vihaa.
"Miehenne saapui pommittamaan
t ä t ä kansaa,
"Hyväksyttekö Te, amerlkalginen
nainen, tämän sodan. Jota Amcrika
käy Kreikan kansaa vastaan?"
"Apostolos Spllips,"
CSJrN OSASTOJEN KOKOUKSET
Maali pitäisi
hyvin sekottaa
Joskus kotona tehty maalityö ei ole
tyydyttävän hyvä. Olettaen, että
maalattava pinta on hyvin valmistet­tu,
sillQJn. on usein: syytiä se, että
maalia ei ole r i i t t ä v ä n hyisin s^ttu.
, Maali QU monipuolista ainetta, m|j^-
s ä on öljyä, väriaineita. kuivaus|ilnel-ta
Ja ohentaja-aineitä. Näiden kaik­kien
aiheiden s i i h t ^ l l i n e n ' määrä on
kaikissa kannuissa hyvin tarkasti mi­tattu
siten, e t t ä maalaus antaa täy­den
tu'.<dcsen esinee|i suojelenoisessa
ja kaunistamisessa. Riippuen näiden
aineiden erilaisuudesta, kaikina niil­lä
on taipimJCsta irtaantua toisistaan
seisomaan Jätettynä, Ja niistä tulee
hyvää maalia vain siten, e t t ä ne sako­tetaan
taas täydellisesti yhteen en-nen
käyttöä.
Tavallisempana menettelymuotona
on sekottamlnen. mutta se on t e h t ä ­vä
perusteellisesti, e l i siihen asti kun­nes
kannun pohjalle lähteneet kaikki
yäiiaineet ovat sekaantuneet muihin
maaJlaineisiin, £1 r i i t ä sai e t t ä seko-tetaan
maalia vain työn alkaessa, vaan
.maalia ixitäisisekottäs aika-ajottain
{työn flftanflkln.
CSJ:n Wannpin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalllla;
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont,
C S l : n ncarstin osaston kuukaqsi-kokouksct
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp.
C S l : n Sprucedalen osaston No, 30.
kuukaösikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden enslmraälsenä
6unntultaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-
Icauslkokoukset pidetään, jokaisen
Jniukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 Illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviilikona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. K a r l . 71 N . Kenogami Ave.,
Port Arthur, Ont,
C8M:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-baalilla.
C S / : n Timmfnsfn osMton kuukau­sikokoukset
pidetään .Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun-ntmtaina
l:ello 7 illalla.
CBJ:n Sudbaryn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden, en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, sih­teeri
Hilma Mäki. osoite Box 354,
Sudbury, Ontario.
C S J : n Vancouverin osaston No. 55
k u u k a u s i k o k o u k s e t pidetään
Clinton-liaalilla Jokaisen kuu­lauden
toisena sunnuntaina klo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
CSJ:n Kapaskavingin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokal-
\ sen kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 i.p.
CSJ:n Saalt gte. Marien ousto
No, 5 työkokoukset pidetään J<*a
kuukauden ensimmäinen j a kol­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St,, alkaen^klo
8 illalla.
Ci>J:n Vai d'Orfn osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 i.p. Sihteerin
o.soite: Olga Koskela, Box 196,
Vai d'Or, Quc.
CSJ:n Beaver Laiten osaston Intu-kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina
klo I päivällä osaston haaliUa.
Kirjeenvaihtajan osoite: Wm,
fUhikä. R . R..1, Worthington, Ont.
UULQ-ja SOITTOLEVn
SAAPUNEET
Kaikki hyvin valmistettuja Uvyjä
DI--50
DY—60
Stturasaareh Polkkia
MuUtoIa Karpäteilta — Valui
Solttolevy: Wlliic Larsen T r io
(Harmonikka. lUtara Ja viulu)
Heppu Polkka
Sellainen on Kettu-Kaisa J«likka
Rytmi Polkien Kvintetti
tJkko Polkka
Kipparin kihlajaiset — Jenkka
Rytmi Poikien Kvintetti
Pustan Tanssljaiset Foxtrot
Slna tulit — Valsjfl
' Laulanut lEugen Malmsten
Surulliset silmät — Tango
Argentinan kuu— Tango
; Laulanut Eugen Malmsten
Tonava kaunoinen - 7 . Valssi
Kultaa ]a hopeaa —- Valasi
Solttolevy: Rytmi Pojat^
Dolores — Valssi
Valssiunelno^a
Solttolevy: Rytmi Ppjat
DY--104 En Syytä Sua — Valssi
Kun Sun Ma Näin ^ Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY-—109 Muistoien Tango
Onneheft päin käymmo aKla. näin
— Valssi
Laulanut Matti Jurva
DY~-122 Wieniläls makeisia — Valssi
Wleniläis verta Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Il<Anen leski — ValssipotpourI
Aarre Valssi
' Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansaalalullt J«
: tansseja, I Ja II osa
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—132 Vanhat Toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — MttrssI
Solttolevy
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alstorllla — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri i
DY—156 Kielon jäähyväiset ValsiA
La Paloma — Tango
Solttolevy: Ramblers drkesteri
DY—166 Kippari-Kalle Jä Maailman-Matti
I Ja II osa
L a u l a n u t v ^ t t i Jurva ystävineen
DY—175 Oh, Senokta — Valssi
Pilvien Poika — f oxlroj
Laulanut Eugen Malni^teri"
DY—181 Suvituulet — Valssi
Mä unia näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—184 Sä Muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru jonka satn — TatigÖ
Laulanut Eugen Malmsten
DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—212 Kalle ia Matt^i maissa,
I Ja II osa
Laulanut Matti Jurva ystävineen
DY—242 Kirsikan kukat — Foxtrot
Elämäni kaunefmmat p ä i v ä t T a n go
Laulanut Matti Jurva
DY—255 Alä Sinä tuppaa — Jenkka
Viisitoista nättiä likkaa — Polkka
Laulanut Matti Jurva •
DY—263 Unten kaunis maa -^Foxtrot .
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää luokseni — Tango
Saariston tyttö — merimlesvalsdi
Laulanut Eugun Malmsten
DY—270 Jp Painuvi Päivä — Valssi ^
Surullinen Kuu — Slow-iox
DY—271 No—No Tango
Jää hyvästi armas — Foxtrot jr
DY—274 Juliaana — Valssi
Hurmuri — Foxtrot
DY—275 Nyt tanssiin Tilta — Valssi
Käy Purjein kuutamoon — Valtti
DY—277 Marmonikka Serenaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
DY—280 Säveliä tuhansien Järvien mlatta,
I ja II osa
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maattt,
III ja IV osa
DY—282 Viipurin Vihtori — Polkka
Savotan Sanni — Jenkka
Näitä levyjä on vain rajoilettu niäärä, joten kiireh­tikää
tilaustanne, että saatte levyvalikojmaanne
nämä hyvät levyt.
HINTA $1.25 KPL^ •
(LÄHETYSKULUINEEN)
Lähettäkää tilauksenne osMtteelJa:
MPMs puBLisHiNfi coiinnv
LIMITED
Box 69 SudbuHT' ©«L
mm