Vapaus, August 2, 1949

              m
Blvu 2 Tiistaina, elokuun 2 p. — Tuesday, August 21
Hiv mi
i i . 4®;^
^tr%' : -
mm-y.-.
i-. - •
mm Mtm
i i i nm^-
l i i ; '
4
Ml
'4
ti m
h:
4 i *
1
Organ of RnnUh CanadlAiic
JabUÄhed Nor. 6tli 1917. Antbortted
JM cecond daoi mail by the Pait
OtOee Department, OtUwm. Pob-
. jfsbed thrice weekly: T u e s d a y a,
) A o n d a y i and Saturdayt bf Tapaoi 1* JPublishing ConqMugr U d , st U»-1IB
JDm S t W^ Boäbarj, OiÄ, Oaoada.
cankiL adttflrW.
addreii Bos Ontailo.
TIUkOtttiUXMAT:
1 Tk. 0M « kk.
S U L Z O O
1 Vk. T M f kk. M O
1 Tk. 7 M • kk. 4 2 5
YbdymlkilMft:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
: Metsämiestcjp palkkaneuvottelut
; Kiiten tiedetään, Ontarion metsätyöläisten unio valmis­tuu
neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta ja samalla
Jmio tehostaa toimintaansa työllisyyden lisäämiseksi työvii­kon
lyhentämisen avulla ja saadakseen myös metsätyöläisille
työttömyysvakuutuksen antaman pikkuturvan, mitä heillä ei
tällä kertaa Ontariossa vielä ole.
l Kaikki tämä toiminta saa Ontarion metsämiesten jaka-
Jnattoman kannatuksen ja hyväksymisen. Mutta samalla on
Inuistettava, että union toiminnan pelkkä hyväksyminen ei
Jiykyoloissa riitä. Jos mielitään säilyttää sodan aikana voite­tut
paremmat työolosuhteet ja saavuttaa joitakin tärkeitä lisä­parannuksia
— kuten metsämiehet yleensä haluavat — silloin
vaaditaan käytännöllistä ja hyvin aktiivista jäsenjoukkojen
Ipimintaa union ohjelman toteuttamisen hyväksi. On aina
|nuistcttaya, että jos uniovastaiset työnantajat huomaavat
työläistensä unjossa heikkoutta, horjuntaa tai vaikkapa vain
välinpitämättömyyttä, silloin on aina suuri työtaistelun vaara,
sillä nämä öykkärimäiset työnantajat ovat valmiina koleile^-
jnaan "kepillä jäätä" ja yrittämään hajoittaa työläistensä unio,
Jotta voitaisiin huonontaa olosuhteita ja alentaa palkkoja.
IPämä vaara vallitsee myös Ontarion metsätyömailla, sillä ku­kaan
ei voi olla niin lapsellisen herkkäuskoinen, että olettaisi
Inetsäparoonien olevan>yytyväisiä ja iloisia siitä kun työläi-
{pt saivat unionSa avulla sotavuosien aikana palkat huomatta­vasti
korotetuksi sekä työ- ja erikoisesti asunto-oloihin suu­renmoisia
parannuksia. Paljon todennäköisempää on, että
metsäparoonit haluaisivat alentaa palkat entiselle nälkSta-sölle,
ottaa käytäntöön kaksikerroksiset vuoteet ja "pyöreät"
työpäivät. Työnantajain kannalta on viettelys ilmeinen, sillä
$|itä olisi heille suurta hyötyä ja siksi on Ontarion metsätyö-
:|äisten oltava varuillaan ja jatkuvasti valppaina unionsa r i ­veissä.
Eikä tämä ole pelkkää teoriaa sillä nyt on nähtävissä
|o lukuisia esimerkkejä siitä, että metsätyömailla pyritään
entiseen hiestämisjärjestelmään kämppäolosuhteiden huonon­tamiseen
ja puhutaampa jo palkkojenkin alentamissuunnitel-tnista.
Metsäparoonit, kuten muutkin suurkapitalistit yrittä-yät
välttää lähenevän taloyskriisin työläistensä kustannuk­sella,
siten todellisuudessa edelleen huonontaen kansanjouk-icbjen
ostovoimaa ja pahentaen kriisiä. Siksi, ei vain työläis­ien
itsensä, vaan myös maan kansallisen ekonomian ja hyvin
Soinnin kannalta katsoen oh päättävästi vastustatettava kai­kenlaisia
palkanalennuksia ja pyrittävä sensijaan työviikon
lyhentämiseen ja palkkojen korottamiseen, mikä on ainoa osit-taislievitystäkään
tuottava nienettelymuoto.
* •
^, Metsämiesten tuleviin palkkaneuvotteluihin val-
*. mistuttaessa on pidettävä mielessä, että metsämiesten
: unio (Lumber and Savvmill Workers Union) ei halua
l työmaarettelöitä, vaan ajan vaatimusten mukaista
: työehtosopimusta. "Meidän uniomme on valmis te-
: kemään oman osansa sopimukseen pääsemisen hy-
' vaksi" julisti metsämiesten union äänenkannattaja
*. "The Ontario Timber "VVorker" viimeksi-ilmestynees-
'! sä numerossaan ja selitti: "Mutta siinä pitää osoittaa
l' molemminpuolista harkintaa ja ymmärrystä. Kol-
V lektiivinen työehtosopimus ei ole mikään yhden kul­kusuunnan
tie. Unio ei luovu vuosia kestäneiden tais-
' telujen tuloksista tyydyttävien työehtosopimusten
*, suhteen. Jos tämä ymmärretään (työnantajien ta-
^ höllä) tulevien neuvottelujen vaikeudet voidaan rat-l
kaista ja tehdä sellainen sopimus, joka tyydyttää mo-
; lempiä puolia."
• • *
! Tämä on selvää ja ymmärrettävää kieltä union taholta.
Valitettava seikka on vain se, että tällaista rehtiä sovittelu-tjiieltä
ei ole ainakaan tähän päivään mennessä vielä esitetty
Nonantajien taholta. Siksi Ontarion metsämiesten pitäisi
varustautua pahimman varalta. Siksi olisi yhdistettävä rivit
ja osallistuttava sataprosenttisesti union toimintaan. Voi­makas,
yhtenäinen ja taist^lukuntoinen unio voi aina saada
paremmin työehtosopimuksen ilman lakkoa, kuin sellainen
Önio, jonka hajoittamisessa ja murskaamisessa öykkärimäiset
(yönantajat ovat näkevinään joitakin mahdollisuuksia.
M^a» haoatummmista CaoatUo
snomatoisteti urheilnlUJcfceen Joblo-miehistä,
Niko P i i s i n e n Be^ver I A -
ken JehasU. täytti eilen 50 vuotU.
Hän Jotfuii Bcn johdosta, bnomion koh­teeksi
lUttoJahla«sa Ja eilen pideiyasä
urheiluväen littofcokonkxessa. Nflco on
otiut Vapauden pitkäaikaisin j a m n -
easantoisin urbeiiokirjoittaja, joka. on
kaiken lisäksi kirjoittanut runsaasti
muistakin asioisU, mm. nimlmerfcillä
Tekonimus. Lehtemme yhtyy onnitte.
luihin merklupäivän-johdosta j a toi­voo
NUcolIc parasta tervcyCä.
"Voi meitä Heinz, Fritz, Karl ja Minä"
{likkisavun tuhot ovat vältettävissä
* Kuten lehtemme Sudburyn osastolla viime viikolla ker­rottiin,
Sudburyn ja läheisen ympäristön kaakkoisosassa teki
\]^con Copper Cliffin sulaton rikkisavu alkuviikolla tuhoisaa
;^lkeä. Ei ole lainkaan harvinaista nähdä mehevästi kasva-j^
eessa kotipuutarhassa, että punajuuren lehdet ovat ruskeat
ja käpristyneet, samoin tomaatinvarret, jotkut kukat ja vie­läpä
puiden ja pensaiden lehdetkin. Esimerkiksi Long Laken
t^en varrella nähdään kokonaisia alueita, missä koivujen ja
ijaapojen lehdet ovat palaneet poroksi. Se on todella sydän-t^
ärkevä näky jokaiselle kotipuutarhurille ja luonnon ihaili­jalle,
puhumattakaan nyt farmareista, joiden vuoden sato
meni pilalle.
' Tämä palauttaa meidät siihen aikaan, jolloin työläisillä
j ^ farmareilla oli Queens Parkissa oma edustajansa, R . i H .
Carlin. Hän oli se mies joka rohkeni ja väsymättä taisteli
rtkkisavukontrollin järjestämisen hyväksi. Me muistamme
sen ajan jolloin ministerit ja muut "veteraani-poliitiikot" yrit­tivät
pilkata Carlinia ja selittivät ylimielisesti, ettei Sudburyn
Jirissä mitään savuprobleemia olekaan ja mitä vahinkoa mah-
(folliscsti rikkisavu tekeekin, siitä maksetaan ruhtinaallinen
hinta. Me muistamme miten Carlin teki perusteellista työtä,
haki kumoamatonta todistus-ainehistoasavualueelta, järjesti
farmarien kokouksia ja esitti jokaisessa lainlaatijakunnan is­tunnossa
ehdotuksen laiksi, joka vaatisi Incon rakentamaan
sellaiset laitteet, ettei rikkisavu enää tekisi tuhoaan. On vain
muistettava, että tällaiset laitteet voidaan rakentaa ja niitä
on muualla toiminnassa.
l Me muistamme kuitenkin miten töryt, ttberaalit ja vieläpä
oikeistolaiset C C F : n johtajatkin asettuivat (viimeksimainitut
tosin vain^yhden kerran) tätä lakiesitystä vastaan. Carlin
yjcsinään kahden LPP:n jäsenen sekä CCF:n vasemmiston
kanssa puhui, toimi ja äänesti tämän savukontrollin puolesta.
• Mutta sitten tuli kesäkuussa 1948 pidetyt maakuntavaalit
dötarioon. Silloin luvattiin Sudburyn piirin valitsijoille sie-
: vcu^ezi summa Carlinin poliittisesta päästä. Sudburylaisille
Mitä nunt sanovat
"LA.MMAS" PALJASTAA
OIKEAT HA.MPAANSA
BrittilaLset työläiset ovat nälkäisiä
Ja heidän nälkänsä on kasvanut sitä
pakottavammak.si mitä suuremmiksi
brittiläisten kapitalistien voitot ovat
paisuneet vallassaolevan "työväenhal­lituksen"
aikana . . . Nyt tulee tieto,
että "poikkeustila'' on julistettu voi­maan
Lontoossa, jotta "työväenhalli­tus'
voisi käyttää "hätätilavaltuuksia",
joita Churchillikään ei uskaltanut
'käyttää lakkolaisia vastaan . . . Wen,
hyvä niinkin, että lampaana esiin­tyvä
paljastaa hampaansa. — Eteen­päin.
SIIS K E N E L L E JA
KEVE2V HYVÄKSI
Kansandemokratia on enemmistön
'valtaa omistajaluokkaa vastaan. Mut­ta
porvarillinen demokratia on har-valn
valtaa kansan enemmistöä vas­taan,
totesi/Hertta Kuusinen. — E t u ­sivun
otsilcko, Helsingin Vapaassa Sa­nassa,
kesäk. 30 p.
• • • . ' '
"EPÄAMERIKKALAISENA"
EROTETTU SUOMALAINEN
Helsingin Työkansan Sanomat to­tesi
äskettäin, että vierasmaalainen
politiikka bn pää.ssyt määräämään jäl­leen
Suomen Yleisradiossa. Pääjoh­taja
.Vakio erotettiin, kosä<a Suomen
Yleisradiosta hänen aikanaan oli t u l ­lut
Saksan Yleisradio. Nyt on pää­johtaja
Wuolijoikl erotettu, koska hän
ci ele suostunut tekemään Suomen
Yleisradiosta Amerikan Yleisradiota:
Hella Wuolijoki on siis Ilmeisesti
erotettu epäamerikkalaisuutensa täh­den.
Maamme taantumus on totellut
Amerikan -ääntä ja aloittanut Yleis-iradiossa
puhdistuksen, jonka tarkoi­tuksena
on tehdä siltä Amerikan so­tapolitiikkojen
käymän neuvostovas­taisen
ikylmän sodan pröpagandavä-llne,
kuten se oli aikaisemmin saksa-lalspropagandan
'Välineenä . . . " i
K U K A NIISTÄ SUOMEN
ASIOISTA OIKEIN PAATTAÄ?
Lontoo. — Reuterin finanssltoimlt-taja
Syjdney Gampel sanoo Englannin
kauppapiireillä olevan sellaisen käsi-tyk.
sen, että Suomen markka deval­voitiin
(alennettiin) "englantilaiselta
taholta tulleesta ehdotuksesta", — S -
T T : n uutinen Helsingin Vapaassa Sa­nassa,
heinäk. 7 pnä.
12 Kaksi uutta Canadan ennätystä..
Vancouver. B. C. — Canadan edus­tajana
Lontoon olympialaisissa k l -
•söissa ollut 21-vuotlas Irene Strong
saavutti täällä viikon lopulla pide­tyissä
ulntlkisoissa kaksi uutta uinti-ennätystä.
Hän selviytyi 100 jaardin
rintauinnista 1.13,4 ajassa, mKkä on
uusi Canadan ennätys ja paransi
myöhemmin omaa ennätystään 200
Jaardin rintauinnissa, selviytyessään
matkjista 2.48,4, mikä on 3/10 sek. pa­rempi
kuin hänen viime vuonna saa­vuttamansa
Canadan ennätys.
K i r j . HilldkB Ahmala
HtKmseni seinällä on IjriJykyn^Tiir-ros,
jcka JoU(rfn)iin vuonna 1945 t u ­li
mjrstUIisenä käärönä Ruotsista V a ­paan
Sanan toimitukseen. Lähettä­jä
oli mafOtmyt kuvan eeU^^ksen:
Ei Al^nein Ja kuvan ylälaidassa s i ­jaitsevien
kasvojen ylle: IbCona
— Churchill, Olin kyllästynyt sotaan
Ja kieltäydyin ripustamasta seinälleni
mustavalkotauliia, kaikkein vähiten
sotaa esittäviä. Ei, iloista p i t i olla,
lämpöä Ja väriä. Monen ruoden jäl­keen
oli oleva 5coti, Jönift nimenomai­seksi
tunnukseksi dB tuleva lampÖ.
Kaikesta huolimatta tuo piirros Idysi
paikkansa ja Juurtui siihen,
Xänään sanoi hyvä ystäväni: Olen
kyllästynyt rauhaan.
Oli jollain lailla Itsestään selvää,
«ttemme i»ari vuotta sitten faieraiste^-
sanune sotaintoa silmistämme Ji^csa-neet
huutaa: Ei koskaan enää sotaa!
Meistä monet olivat kymmenkunta Ja
siinä Ja dinä saksslatesn Etben var­rella
sijaitsevassa kaiQiangissa pom­mien
osattua Joen idiitavaan väes-tdnsuojatunneliin.
He, J<rtka Jcaoö-vat,
olivst siitä Jämsästä, jotiku iai"
to oli tämän «aailmanmittalsen kur­juuden
«eieutttaxnit, mutta ajattelin
parikin kymmentä vuotta sitten sano­neet
siten, ensimmäisen maailmasi-sodan
jäll^een. Se o l i sUIoin singottu
njaaiimalle voimallisena tunnuaana-na.
Nyt sillä pii ontto kaiku. Tuntui ravintolassa fleeämrtellen 'riTtä.
niitä tuhansia kanaoja. gg^etcheDeitä,
iritzejä. Ja Mtaejä, Joiden elämälle yh­täkkiä
oli pantu piste Hman että h e i l ­lä
oli minkäänlaista matidollisuutta
puohistautua. iLe^qm, sitaädkertaiscs-ti
low>u. Tulvlra vesi e « inidiyt lid^^
dät unelndneen iuotnaudtfn Jälluils^
tä ilosta Ja lämmSstä — 18,000 ihmis­tä
Ja yhden ptOstän Dikkuju^! M i ­ten
halvaksi IhmiseTäiM oU käjmjrt Ja
toisaalta, tnilialala ajatuksen, toimin­nan
Ja läiiq;>öaalt(^ valtameriä heis­sä
vaipuikaan ääoett^oiän hautaan!
Muisti siirtyy yhä ajassa taakse­päin,
rakkaaseen SO-hÄuun. Jolloin
Työväen Näyttämön lavalta saksalai­sen
nuorukaiseti hahmossa jicslnker-taisesti
sanottiin: "Voi meitä Hein*.
Fritz, Kane Ja minä. Me isfoimme
sinä iltana, Jolloin vaitiopäivätalo pa-paudestf-,
oli soiisccalllset tervelsat
tervetuHeet. Allekii^ttaneen mieles­tä
CSJ:n 17. edustaJ^okous hyvin
onnisiimnt. Oellä';^edcustiätiin Ja
pSätettiin cBimlsta t&ikeistä asioista.
VtaninUn ntitvisoa |H)dcevat -keskus-tcktt
Ja sen pemsteäfa annetut euun-tsvfivat
ovat kitonostavia. Siellä
boMBloitiln sutanenkieli, isiemme Ja
ätticiDme kielL «Onhan se todella yhtä
arvokas Ja kaunis kuin minkä muun
icansailisouden k i e l i tahansa.
."VälEiJuomapatieesta puhuttiin ja
päätettiin. Miten monen kodin onnen
väkijuomat ovat todella särkeneet Ja
tonnelleet. Tosiasioita ei voi painaa
omituiselta,kun amerikkalainen tiede­mies
New Yorkissa viime maalis-huhtlkuun
vaihteessa pidetyssä ylels-amerftkalaisessa
rauhankongressissa
lausui nuo sanat. Lapselliselta, suo­rastaan
naivilta . . .
• • • '
Beisoin pienessä keittiössä hämmeh-tämässä
velliä, kun syksyllä — Byys-kuuta
se kai oli — ystäväni pisti
Päänsä ovesta sisään ibnoitta<en. että
sota on alkanut. Hämmensin velltrii
lopptiun, enkä ollut sanottavclsti Jfior*'
kytiynyt. Sehän oli niin uAomatonta
tässä sivistyneessä maai'mB£6a. J o ­k
i n erehdys, väärin tulldnta. Jossa­kin
Afrikansa, Kiinassa, Espanjassa —
siihenhän oli totuttu. Mutta Euroo­passa
. . . el.
Paljon syvemmältä Jo vucsia aikai­semmin
oli riipaissut Toveriseuran p a -
heJcuoron^ cisittämä maagillinen "ei
saa unta lapset Euroopassa, lapset ko­ko
maailmassa vapisee hirvittävää so­dan
uhkaa", paljon katkerammin olin
reagoinut Victor Francen sota-aihei-sen
filmin esipuheeseen: "Omistan
tämän elokuvan sille nuorisolle. Jonka
tulevaisuuden kuva se on, nuorisolle,
joika ei usko sitä omalkseen." Vasta
vuosien kuluttua, turtumuksen pa­himmillaan
ollessa, sama riipaisu saa­vutti.
Lehdissä oli pieni yhden pals­tan
uutinen: 18,000 henkeä hukkunut
kumpaako tietä meidän olisi kuljet­tava,
sosialldemdkraattlen vai ik<Hn-munistlen
. . . Voi nudtä Heinz ffMta,
Karle Ja minä. -iiUksl me keskustelim­me
silloin kun olisi pitänyt toimia."
— Siitä kuvaefanäsarjasta. Jonka osa­na
tuo repliikki oli, e i mitään muuta
ole Jäänyt muistiini, mutta nuo sanat
kuljetan varmaan hautaankin muka­nani.
" V o i meitä Heinz, FtitJf. . . o l i ­si
pitänyt toimia."
• . - • . ••
On kokonainen sanakirja sanoja
i-auhasta, ihmisyydestä, elämästä. Me
olemme niihin kyllästyneet, samalla
tavalla k u i n olemme^ kyllästyneet sa­noihin
sota. aseeti hyökkäys.
Nuo rauhansanat ovat vlhaamiem-me
sodansanojen varjo. Niiden sano­misen
välttämättömyys tietää, että
nuo toisetkin, katkerat Ja vihatut, pvat
olemassa. lEivätkä nuo vihatut ole
vain sanoja: niiden takana on k y t a -
meniä atomlpommitehtaita, satoja t u ­kikohtia,
ituhansia väärinpelureita
kalkissa maissa Ja valtavan atdm|-
pommlpropagand^m simnonolekyylejä
jokaisessa melssft.
Miitta on olemassa n i i n ihmeellinen
olento kuin ihminen Ja tämän olen­non
teko. ehkä tiinuvana, välitöntä
toimintakäskyä odottavana. Mutta on
ihminen. Tekoa odotetaan. — Uusi
Nainen.
•Vancouverin naistenkerho osallistuu
suureen syysfoiminnan alliajaisjuhlaan
Toronton naiset aikovat
lähettää edustajansa
Meksikon kongressiin
Toronto. — Women's Commlttee for
Peace Action on päättänyt kutsua
koolle palkallisten naisten järjestöjen
konferenssin keskustelemaan edus­tajan
lähetL^imlscstä Moksikassa syys­kuussa
pidettävään Pan American
Peace Congressiin. Konferenssi pide­tään
maanantaina elokuun 8 pnä,
klo 8 illalla mrs. Effie Jonesin ko­dissa.
5038 Sherbrooke. Kaikkia nais­ten
järjestöjä keholtetaan lähettä­mään
edustajansa tähän konferens­siin,
johon voivat myöskin osallistua
kalkki, jotka ovat asiaan kiintyneet.
WCPÄ on myöskin päättänyt jär-
Vanconver. — Täällä länsirannikol­la
eletään edelleen entiseen tapaan
— vaikka kuultimisia el tule varsin
usein kirjoitetuksi tähän lehteemme.
Naistenikerhon toiminta jatkuu h i l ­jalleen.
Näin kesänaikana ei ole va­listuksellisessa
suhteessa tapahtunut
mitään*erikoiEta Ja mainitsemisen ar­voista.
Vaklien aikana oltiin hiukan
innokkaampia ja toimeliaampia —
vaan nyt tuntuu vallitsevan yleinen
väsymys. Yksi jäsen Joukostamme on
edustajanamme paikallisessa rauhan­neuvostossa.
Hän ilmoitti äskeises­sä
kokouksessa, että hän aikoo kesän
kuluessa Järjestää kahviaiset kotiin­sa
rauhanneuvoston toiminnan tuke­mista
varten. Siihen me varmaan­kin
kaikin osallistumme! Toiminta
rauhan puolesta tarvitsee varoja yhtä
hyvin kuin kaikki muukin toiminta. '
Keskeneräisenä työnä on kerhos­samme
käsitöiden valmistaminen haa­limme
rappauskomiteaa varten. Mel­koinen
määrä ofikln jo saatu valmiik­si
ja jokaisella on parhaillaan kä­det
täynnä töitä samaan tarkoituk­seen.
Tekeillä on mm. villatakki, jo­hon
tehdään päällinen pienistä til­kuista.
Siinä on todella työtä. Mut­ta
kun sen joukolla teemme niin se
valmistuu aikanaan. Meillä oli tar­koitus
pitää myyjäiset syystoimin-tolmintamme
alkajaisiksi. Mutta
sen jälkeen olemme päättäneet toi­mia
yhdessä S J : n osast<»n kanssa.
jestää sarjan teekutsuja, joissa mrs.
Effie Jones selostaa Torontossa pide­tyn
rauhankongressln työtä ja mericl-tystä.
Lukuisat rauhaa kannattavat
naiset ovat lupautuneet näiden tee­kutsujen
järjestämiseen saattaakseen
niiden avulla rauhan viestin laajoi­hin
piireihin naisten keskuudessa.
Taikoituksena oi\ Järjestää oikein
suurenmoiset syysjuhlat, myyjäiset
Jä toimintamme alkajalstilalsuus —
kaikki yhdellä l a i l l a . Mitä kaik­kea
tässä suurassa syysjuhlassa on
iarjoUa, siitä ilmoitetaan yksityiskoh­taisemmin
myöhemmin. Juhlat on
stninnlteltu pidettäväksi lokak. puo­livälin
tienoissa. Kalkki aEäsItyöt
olisi saatava valmiiksi siihen meh-
,nessä.
Kiitä varten, jotka eivät kykene
osallistumaan kerhomme kokoulcsiin,
ilmoitetaan, että haalimme tolouden-hoitajatar
mrs. Ketola ottaa -vastaan
valmiita töitä ja lahjoituksia kerhol­lemme.
^
iKertiomme säännöllinen kokousaika
on JcOca kuukauden toisena keskiviik­kona
klo 7,30 illalla Clinton-haalilla.
Meillä on monia asioita vireillä. Joten
tkäikkien Jäsenten olisi osallistuttava
kokouksiin. Uudet Jäsenet ovat myös­k
i n tervetulleet.
EDUSTAJAKOKOUKSESTA
\yiUneksi pidetty kokoukGemme oli
perin kiinnostava senkin takia, että
C S J : n edustajakokouksessa edustaja­na
ollut toveritar Ranta toi edustaja­kokouksen
terveiset Sudbutysta. Vaik­ka
olimmekin asioista lukeneet jo V a -
vlllaaella — Jofdcus ne kuitenfiEin tulee
piivänVälotm;
JOonlen muidn: tärkeiden asioiden
Joukossa oli myöskin kysymys oplske-lutyön
tuottamisesta. Useilla paik-lylnmT<
jlla on kirjastot Ja I t ^ u v a t ,
JöBiin tllata«n kaikki edistysmieliset
lehdet t/Dien voisimme saada ne niin
n^elulsiksl Ja kihinostaviksi. että ne
vastaisivat "kaljatupia"? EI tämä
ajatus ole miUään ^ v o h i mahdoton.
Hiljaa hyvä tulee! Kaikki uusi tar­vitsee
aBcaa kypsyäkseen Ja ennen­kuin
voidaan sovittaa käytäntöön, j o ­kapäiväiseen
elämään.
UUSI NAINEN
Olen i n n ^ s Suomessa ilmestjrvän
"Uuden Naisen" lidcija Ja otan vas­taan
sen tilauksia Jos vi<<lä löytyy h a ­lukkaita
tUaaJia. O n todella kiinnos­tavaa
seurata siellä pertistettuja las­tenkoteja.
'
Suomessa Julkaistaan myöskin " K h i -
ru-"nimlstä, lastenlehteä. Johon kan­nattaa
tutustua täälläkin. Se ön h y ­vin
kuvitettu varhaisnuorten lehti.
En tarkoita näUIä maininnoilla sitä.
etieikö meidän omat lehtenune V a ­paus,
Liekki Ja V i h i , olisi mahiiot Ja
tarpeelUset. Ne ovat välttämättömät
minulle niinkuin monille muillekin.
Jotka haluavat seurata työväenliikkeen
toimintaa.
ONNISTtTNtJT PKNEKKI
O l i n miltei unohtaa, että meillä n a i -
SlfSL oli heinäk. 17 pnä hyvin onnistu­nut
piknikki Kitsilanon rannalla, haa­limme
rappausrahaston hyväksi. Sat­tui
suotuisa i l o k i n , Joten kannatta­jajoukkoa
olikin melkoinen määrä.
Mollkat, kahvit yin. nienivät k u i n kuu­mille
kiville. Hattoisaa rupattelua
kuului kaikkialta. -
- IKtsilanon ranta on todella kaunis
pallcka välkkyvlne, laineineen, purje-veneineen
Ja kauniine näköaloineen.
Entä se mainio uimaranta?. Tilaisuus
oli pieni lepo- Ja viilkistyshetki meille
keittiön uunin ääressä ahertaville
naisille. Olemme kiitolliset kannatta­jillemme
tilaisuuden onnistumisen
Johdosta.
Kesäinen Jervelidys kerholtamme
kaikille Vapauden, lukijoille. — Lempi
Myrtle.'^
Szaecin, Puolan
suursatama
Szczecinm, entisen Stet^nin. sata­man
merkitys kasvaa kuukaää kuu­kaudelta
niin Puoian kuin sen naapu-rimaldenkin
talou4eIlisessa elämässä.
Szcssecin on kehittynyt tavattoman
nopeasti puolalaisen iialllnnan alai­suudessa.
Pix>lasta on nyt itidlut suu­r
i tnerivaltio, j<mka satamat välittävät
yhä laajenevaa ulkomaankauppaa.
Merikaupunkina ei Szczeciilillä ole
Matoriassaan suuxla traditioita. A l u n ­perin
se o l i kalastussatama. Joka ke­hittyi
samassa määrässä'kuta Oderin
suvantokin, 19. vuosisadan puolivä­lissä
valtamerialukset pääsivät töin-tusidn
s a t a m a - a l u e ^ saakka, l a i ­van
ui^pouma oli vain 4 m. Satama
oli huonossa kunnossa, mutkainen ja
sen pohjan peitti Irtohlekka, minkä
tähden purjealusten oli vaikeaa pääs­tä
sinne. i5envt»>ksl satama pääsi
kehittymään vasta sen Jälkeen k u n s a ­tama-
altaat ja väylät oli ruopattu
tarpeeksi esyviksL , V a i ^ jo 18.
HALLITUSMIES
Canadan viime\-uottaen
ton mestari Ti^isto Salo oU
liittojuhlassa sillä onhan hän
k i n Canadan Amatööri,Urlieat_
Ontarion jaoston varapresidenta.,
eräänlainen huomattava
hallitusmies. Hänen osnntei«a«^
joita ainoastaan näille aloiUeääiJ
On myöddn huomattava Ia
Kun Alertsin pojat voittivat u».
sä)Uittojuhlassa hänen lahjoitsiL»-
kiertopalkinnon kolmamien ketnai
vuosisadalla ikneni yrityksiä kohentaa
Szczeclnin sataman kuntoa, n i in ajan-mt&
ainen satama siitä tuli vasta T U '
meisien vuosikymmenien ailcana,
Szczeclnin satamasta johtaa me- » " » » J ^ » . ei asiaa voitu korjau.
reen kolme väylää: Piana. Swina: ja \ ^.jl'^..!:**;^!"!^.^*»» m
Dzl-wnä. Nykyisin kuljetus tapahtuu
Swinan väylän kautta. V. 1760 sen
laivan uppouma vaihteli 2.5—3 m.
Viime vuosisadan lopussa toimeen­pantu
kanavan ruoppaus, joka ulot­tui
Swina5ta Szczeciniin, syvensi sen
6 metriin. Vömeiaimmät ruoppaus­työt
suoritettita v. 1936 J a italioin saa­tiin
USA:n mesfaruudef
Viime kiiun lopulla pidettiin Fres-nossa,
Ci^lifomlassa, Yhdysvaltain
mestaruuskilpailut rata- ja kenttäur-heilussa
Ja yleisen sarjan mestareiksi
leivottiin seuraavat:
100 m: Andy Stanfield, 10.3.
200 m: Andy Stanfield. 20.4.
400 m: George Rhoden, 46.4.
800 m: M a l Whitfield, 1.50.5. '
1.500 m: John Twomey, 3.52.6.
5,000 m: Frefd Wilt, 14.49.3.
10,000 m: Fred Wilt, 31.05.7.
110 m. aidat: Craig Dixon, 13.8.
200 m. aidat: Craig Dixon, 22.6.
400 m. aidat: C. Moore, 51.1.
3,000 m. estejuoksu: Curtis fitone,
951.
3,000 m. kävely: Henry Laskau, 13.34.
Moukarinheitto: Sam Felton, 53.64.
Seiväshyppy: Robert Richards; 4.37.
Kuulantyöntö: J im Fuchs, 17.43.
Korkeushyppy: Richard Phillips,
.2.00.
Pituushyppy: Gay Bryan, 7.66.
Kiekonheitto: Fortmie Oordien,
B3S0.
iPainonheitto: Heniy Dyer, 11.70.
K K ^ l o i l ^ : Gay Bryan, 14.96.
kanavaan Ja satama-altaaseen
60 syvyys. ' /
Huolimatta sangen yleisesti vallin­neesta
käsityksestä Szczecinin satama
ei täyttänyt ermen sotaa kalkkia ny­kyajan
vaatimuksia. Sataman Jär­jestely
oli laadultaan aivan keskin­kertainen,
j a laitxffit oli rakennettu
huonoista aineista. Toisilta puolen
saksalaiset käyttivät satamaa taita­vasti
hyväkseen välittäen sen kautta
liikennettä pääasiassa Berliiniin, kiin
sen takamaita rajoittaa Oderin juok­su,
joka Johtaa schleeslalaisell6 teol-lisutisaiueelle.
Sodasta lähtien Szczecinin satama
on päässyt suorlttamaah luonnollista
tehtäväänsä: Puolan j a keskl-Euroo-pan
liikenteen välitystä. V. 1948 h y ­väksyttiin
valtion suuimitelma. sata­man
käytäntöönotosta- Nyt e i ole
päivänpolttava ainoastaan kysjmnys
hävitettyjen osien jälleenrakentami­sesta
Ja satamajärjestelyn täydentä­misestä.
Jotta satama vastaisi sille
asetettuja vaatimuksia, tulee jäljes­tää
uudelleen raultatielinjoja, siltojen,
varastohuoneiden ja sellaisten, l a i t u ­rien
sijainti, jotka kestäisivät p a i -
navatkln nostolcurjet ja siirreittävän
kauppatonniston.
Satamassa tehdyt nluutokset tule­vat
muuttamaan myöskin kaupungin
luonteen. Uudet toimenpiteet koske­vat
joko välillisesti tai välittömästi,
kaikkia merenkulun aloja: laivaveis-tämöitä,
lalvatelakoita, merenkulku-välineitä
vahnistavia tehtaita, säUyke-tehtaita
Jne. Szczectaistä on myöskin
tuleva merenkulkuun liittyvän koulu­tustoiminnan
keskus, •
Jofttaa uusi (toinen) kiertopaikia,!
x60 m. varhaisnuorten
suun.
i-SITÄ'
iTÄTJ
Suuri metsäpalo
Ylitorniolla
HettinkL — (S-S) — Hetaäkuun 14
pnä syttyi~Ylltornion pessalompolossa
riäunpoltosta jääneestä kulosta met­säpalo,
joka raivosi koko päivän ja
saatiin hiUityksi vasta iltamyöhällä.
Tuli ehti tuhota metsää useita satoja
hehtaareja, vaikka sammutustöihin
osaUistui y l i 300 miestä.
Keihäänheitto: Bud Held, 70.78.
Kilpailuissa saavutettiin kolme uut­ta
U S A : n ennätystä, nim/ttäin kuu­lantyönnössä,
10,000 m. "juoksussa ja
400 m. aitajuoksussa.
EINO LEINO RYKMENTISSÄ
K i r j a i l i j a Eino I^ino asi3 j
Tuusulassa,. kenttätykistör,
2:n lääkärin, tohtori Lindenta ]
•Leinon tapana oli herätä jo 1
•aamulla, jolloin tavallisesti
keittiöön, missä, milloin sanaa
maila, milloin runon tekaisemalla,!
palvelijan keittämään itselleen
mukahvit.
Tohtori Lindenin asunnosta
myöskin suoraan rykmentin i
paan. Kerran Leino taas heräsi i
kaisin j a lähti tallustelemaan -«
keittiöön tällä kertaa, vaan soti
rastupaan.
Leino kävelee kädet selän
juttelee yhden ja toisen kanssa,
taa valtimoa, katselee kutimet)
koa''ja lopulta tokaisee:
— Kuulijaahan pojat, ette te i
keastaan niin sairaita ole kuin]
näytätte! Jos minä kfl-joitan
kaikille viikon loman, niin eikäuDj
auta paranttunista. — SamaU»l
kääntyi lääkintäkersantin puolefflj
pyysi tätä tekemään asiasta
sen raportin.
Siinä silmänräpäyksessä pojat dinll
istualläan, ja lääkintäkersanttl Icatäl
pitkään Lsinoa. Oli hän tuon tt?!
pin nähnyt tohtori Lindenin sem\
sa, ehkä uusi assistentti.
Leino lähti sairastuvasta siviilipifr|
lelle, jossa jo oli noustu ja istuttiaj
kahvipöydässä. Kun tohtori Lifltol
kahvinjuonnin jälkeer} lähti sa&JS-J
tupaan, tapasi hän potilaat vilMaas-J
sk touhussa. Yksi veti saappaita j
kaansa. toinen pakkasi - tavaroitmj
jne.
— Mitäs tämä merkitsee? -U-]
syi tohtori.
— Viikon lomaa, — oli yksimidi-J
nen vastaus, '
— Mitä ihmeen lomaa?
Se uusi assistentti määräsi bäj
kille viikon loman, — yritti ke
selittää.
— Mikä helvetin assistentti?
Kersantti kuvaili 'assistentin' ol-I
konäköä, ja Lindenille valkeni aal
siinä samassa. Hän palasi naaia|
punaisena kahvipöytään lukc
lakia toimeliaalle vieraalleen.
— Viime vuoima sanomalehtltuotaD-l
to saavutti huippiAisa Canadassa j»|
sitä tuotettiin 4,600,000 tonnia.
PÄIVÄN PÄKmA
Kansan viiiollinen Ja kansan
toryhallitus lupasi Carlinin kauan vaatimaa osaa Incon verois-ta.
tosin vain $100,000 vuodessa kymmenen vuoden aikana, eli
$1,000,000. Samalla vakuutettiin, että Copper Cliffiin raken­netaan
$5,000,000 maksava rikkisavun kontrollilaite, joten se­kin
asia on loppuun käsitelty. Näillä lupauksilla töryt voit­tivat,
tosin vain CCF:n oikeisto johdon hajoitustyön avulla
Ontarion maakuntavaaleissa ja Carlin kämi vaalitappion.
Meiltä sudburylaisilta ei enää voitu ottaa pois luvattua $100,-
000 vuosittaista apurahaa (mikä'tulee asiallisesti Incon ve­roista)
mutta savukontrolliohjelma taisi jäädä täyttämättä
ellei yleinen mielipide nouse jatkamaan sitä hyvää taistelua
mikä Carlinilta ja hänen kannattajiltaan jäi keskeneräiseksi.
Jokatapauksessa, milloin hy\'änsä siihen tulee tUaisuus,
tämän piirin farmarien ja kotipuutarhurieh pitäisi muistut­taa
Ontarion toryhallitusta ja meidän edustajaamme, minis­teri
Gemmellia tästä rikkisavun tuhosta ja vaatia niiltä toi­menpiteitä
tämän k>'symyksen ratkaisemiseksi. Rikkisavun
tuhot voidaan nykyisen tekniikan vallitessa ehkäistä, eikä se
ole pelkkää kuluakaan aiheuttava toimenpide, sillä niistä sa-vujätteistä
voidaan valmistaa käjTpää kauppatavaraa. Jatka­kaamme
siis sitä työtä mitä Carlin jä työväenUikkeen vasem­misto
on rikkisavun kontrolloimiseksi jo tehnyt. *
Wall Streetin . monithiljoneerien
edustaja Bernard Barucfa palasi äs­kettäin
Britanniasta. Hän iiuhui,i!Bri-
^tanhlan tlOouSkrlisistä Ja sen syistä
Elän ei luonnolUseaU hyysännyt kapi­talistista
talotisjärjestdiiciää Vastaan.
Sillä el liänen mielestään ollut initäSn
tticemistä Hritannian talousetftmän
vararikkotilaan. Häh löysi syyn k o ­konaan
ttJisaalta. Häh syytti Britan­nian,
kansaa lalskafcä. Siinä muka oli
syy Britanniaii kurjaan taloudelliseen
asemaan.
Britannian kaivostyöläisten Johta­j
a Arthur Homer vastasi Baruchin
sysrt^Lseen, että "B|M!Sumian kaivos-tjrOI&
iset tekevät työtä niin kovasU
kuin se fyysUUsesti o n mBhdoUista".
Homer oli vannaan oikeassa. Bri­tannian
työläiset tekevät varmasti
«bäniään työtä kuin WaU Streetin
Bernard Baruchin omasta maasta,
j0gsa, ^fCdOn f^ottspula alkaa Jär-kjfttää
talouselämän perusteita, saa-pttD
kamtoottavia uutisia. A j »m tnitis-t^
jäoicstö lähetti viiine torstaina irati-
« in Be^emeiistä, Alabamasta, Jossa
ieänvteaia työttömän kidvostyöläisen
inin^lkite l i ^ i ^ ^ iox&baeasi äm^ i»'
ja Kansan ystävä
"työtön kaivostyöläinen Joutui e i ­len
syytteeseen kun hän myi 2-vuotI-aan
tyttäreiisä $500.
"Poliisipäällikkö Lacey Alexander
sanoi, että.häh tutkii sitä, ktin tämän
isSh 'sanotaan tarjonneen toista tytär­tään.
Joka ön seitsemän kuiikauden
Häihen, $600 adopteerattavi^. T ä ­mä
kaivostyöläiheh. 26-vuotIa8 Alvin
Edwards, on 'pidätetty kuulustelua
v a r t e n . . ."
. Kuulustelussa,tämä Icaivostyölätaen
ön kertoilut joutuneensa työttömäksi
Ja tsdoudelliseen hätään. Hän oh Jou­tunut
työttömäksi, el suii&aan lais­kuuttaan,
vaan koska Icapitalistinen
tälouqnila aiheuttaa tuotannon vähe­nemisen.
S)kä työttömyys vaivaa vain
kapitalistien luvatussa maassa Ameri­kassa.
Viime keskiviikkona tuomittiin H u l ­lissa,
Quetiecissa, eräs mies vankeu­teen
Inm hän o l i väärentänyt stiosi-tulcsen
saadakseen työtä "Tämä on
vakava rilcos''. sanoi tucmari, "Josta
tddät olisi voitu ttiöinita kuritushuo­neeseen.
&tutta minusta tuötuu että
te ette ole h a v a i n n ^ Iniinka valtava
rilcos ae öU Ja. koska teittä sen saadak­senne,
t y ö t ä . . ."
Nämä kaksi tapausta on todisteina
siitä kuinka työttömyys johtaa r i ­koksiin.
Jo kauan sitten on havaittu,
että rikosten ^ukumääräi nousee t a ­louspulien
vallitessa.
Bernard Baruch kUuluu niihin M a r -
shallhi suunnitelman mfehiin. Jotka
ovat jatkuvasti vakuuttaneet tämän
"avim" poistavan taloudellisen ro­mahduksen
Euroopan maissa. Njrt
kun Britannia on kaikesta tästä
"avusta" huolimatta vajonnut syväl­le
taloudellisen rappeutiunisen kui­luun,
niin Baruch huutaa, että se
johtuji Britannian Icansan laiskuu­desta.
Sellahien syytös on tyypilli­nen
kyynilliseUe kapitalistille.
tXiiden demokratian maissa ja Neu­vostoliitossa,
jotka eivät ole huolineen
MarehalUn "avusta", ei ole työttö-tnyyttä
eikä taloudellista rappeutu­mista
havaittavana. Ei siellä myös­kään
syytetä työssä raatavia laiskoiksi
vaan kiitetään jokaista rehellisellä
työllä elävää Ihmistä. Kapitalis;teja
kannattavia laiskureita vihataan siksi,
että niistä ei ole yhteiskunnaUe'mi­tään
hyötyä. Näin ollen el ole ihme,
etfiä Bernard Baruch j a toiset Wall
Streetin laiskurit vihaavat kansande­mokratian
maiden Ja Neuvostoliiton
kansoja.
Me tiedämme vallan Hyvin, että
Englannin kansa vihaa mr. mruchia
Ja hänen kaltaisiaan. Eikä Wall
Streetta laiskureita takasta edes Ame-rikah
kanto. Kun rahapQsö kuolee
niin hän saa kyllä komean patsaan
haudalleen laballa. Mutta k a i k o ta
tästä huolimatta kansa unohtaa Jä-j
net. Hän kuolee ikuisesti.
Oman kansansa sekä toisten 1^1
sojen kunnioituksen saavat vam_*|
l^isöt ihmiset, jotka ovat taistelMj
oikeuden puolesta.
Kuvaavaa oli Georgi Diniiö«ii»|
hautajaiset. Hän klioli äskettö]
Moskovassa ja koko NcuvostoBtg
kansa ilmaisi siuninsa. Kun
ruumiinsa tuotiin Sofiaan niin
000 ihmistä otti osaa hautajaii
suuteen. Kaikkialla missä
taistelevat vapautensa puolesta
nioitettUn tätä vapaust
Häntä ei unohdeta ja hän vielä 1
tuaankin elää.
Lehdet kertoivat, että MAL:n (
tajakokouksen edustajat
kuuntehvat järkytettynä sanomaa w
mitrovin kuolemasta. Berliinin '
osissa, olivat liput puolit
Tshekkoslovakiassa o l i v at
julkisten rakennusten liput
gössa. Senaattori George
Ruotsista lähetti Dimitrovin puo
surusähkösanoman, jossa nm.
t i i n :
"Hänen esikuvansa Bulgarian
dessa historiassa, hänen ^"iisas.
maton ja hyvä persoonallisuutensi
lee innostamaan tämän vahvan^
moraalisen kansan sukupolvea i
sa jälkeen, joka nyt antaa kaikb'
ihansaBiilgarian uuden elämin
kehtamlseksL"
Riistäjällä j a kansan vapas
Iljalla on snoti ero. — UotL