Vapaus, March 28, 1950

              nsiomxo tunnusU taminikann
s Viex Namin Kansantasavallari
' oresidemtinä on H o Chi-min.
^ c ö p a n kansandemc&rat^t
i mehettelivät samalla tavalla,
mallat, Britannia ja Canada
« t virallisesti Bao Dain johtä-
; gaoskan nuldcehaUitusta. Mis-i
on kysymys? ^ f
JJAMIN mSTOBIALLiNEN
' *, • TAUSTA : .
L Nam. eli Indo-Kiina. on • yfesi
jjj, sirUBnaa-alue maailmassa iia
-abinunin riistetty maa. Sen
^l,^ön-24/)0O,00O ja sumin osa
ta on annamilaisla, jotka
avat hyvin läheisesti Etela-
™„ asukkaita. Siellä on tiikerei-fsirvikuonoja
ja 30 jalkaa pitkiä
Ltapaisia jättiläskäärmeitä. T ä -
iäirtomaa tuottaa riisiä, kumia, t i -
«aipuuia ja jalometalleja. Rans-
'haUitufcsen alaisuudessa opiumi
«a suuria verotuloja j a ranskalai-
Kaiea japanilaiset Kiinassa, ovat
aeet huumausaineiden käyttöön
demoralisoida ne jotka he
avat pitää orjuutetussa asemassa.
Kahdeksankymmentä imotta
np«m Ranskan R i r t o *
jälkeen kansa on d5-prosenttteesti l u -
kutaidotcnta.. S i ä l ä o n koulu jc^
kaista 3J500 mahdoiUsta oppilasta icoh'-
ti V - j a yksi vankila jokaista t t ä i a t ta
asukasta kohti. " ; •
Viet Namin kansiolle ,ei ole mltSfin
uutta käydä vastarintasotaa Ranskan
örjiiutusta vastaan.. yietnämilaisten.
miksi he haluavat itseään sanottavan,
laajakantoinen kapina: v. 1885. aiheut­ti
Ranskalle vakavia talousvaikeuksia.
_ surren ilmoitamme, e t tä
'ralus puolisoni j a isämme
Antti Koskela
kotonaan Forciqunessa. Ont.
inukniin 27 p:nä 1950. ffin oli
itynyt Suomessa Kauhavalla
nkylässä. 7 päivä huhtikuuta
tullut t ä h ä n maahan touko-.
annJS p:nä 1929.
Häntä lähinnä jäivät suremaan
- fiänen vaimonsa, yksi tytär
ja yksi poika Douglas; Suo­ssa
yksi sisko j a kaksi veljeä se-neUä
serkkua täällä j a laaja su-nlais-
ja tuttavapiiri j a työtoverit.
Vainaja haudattiin maaliskuun 1
:tä Tisdalen badtäusmaahan suu-
EB sukulais- ja ystäväjoukon saat­anana.-.'
.
pääsit tyyneen rantahan
Tyiskyistä jotka pauhaa,
iusauksista maailman
^it iäks' kaikeks' rauhan,
Iivoista pääsit lepohpn,
imeydestä valohon,
iusta Taivaan riemuun.
Vaimosi Senja.
läksit, me jäimme niin orvoksi
^ tänne,
lyt vajavaista on elämämme.
Lepää rauhassa isä!
Lapsesi Eila ja Douglas,
:un aamu saapui,
hn matka päättyi
i uneen uuvutti väsyneen. -.
1 tunnu tuskat, ei vaiva mainen,
n rauha syömmessä kärsineen,
Elizabeth, Laimi ja Kusti Löf.
KIITOS
Pyydämme täten lausua sydämel-set
kiitoksemme kaikille, jotka
ivat saattamassa rakasta vaina-e
viimeiseen lepoonsa: K i i -
kukista jä seppeleistä, joilla
itte vainajan hautakummun.
Htos kantajille avusfcarme j a lau-ista
kuorolle Ja sen johtajalle R;.
uorimäelle sekä mrs. Kuismalle
nu-. Telkkiselle ihanista soolois-a.
pastori Heinoselle puheesta,
ahvitarjoilusta sen laittajille sekä
aikille, jotka tavalla tai toisella
*ij°'tte meitä raskaan surumme
letkeliä. .
Senja Koskela j a lapset
Kapinoita tapahtui 1925 ja 1930 ja
1933. Ranskan armeija lopetti taiste>
lut polttamalla monia kyliä j a ampu­malla,
ilrnan oikeuskuulustelua. t u ­hansia
ihmisiä, kuten ne menettele­vät
^ nytkin/;':,/: ',•• ; -'^
Vuonna 1936 Viet Namin tunnettu
demokraatti tuomittiin kolmeksi vuo­deksi
pakkotyövankeuteen sen vuoksi
kun h ä h oli lukenut Leon Blumln,
Ranskan suloisen pääministerin kir^
jaa. Vuonna 1940, jolloin oli vaihto­ehtona
joko kansan aseistaminen J a ­pania
vastaan, tai antautuminen.
Ranskan siirtomaahallitsijat Ja keisari
Bao Dai J i i t t y i y ä t japanilaisiin hyök­kääjiin.
Kehitty vastarintaiUke sissi­päällikkö
Ho Chi-minin jc^dollsu So­dan
aikana hänellä oli edustaja
Chungkingissa Ja h ä n piti jatkuvasti
yhteyttä brittiläisen Ja amerikkalai­sen
vakoilujohdon kanssa. Kaikki
patriootit kokoontuivat Ho Chi-xninih
ympärille Ja elokuussa 1945 maan koko
pohjoisosa j a osia etelästäkin oli hei­d
ä n käsissään.
K u n japanilaiset heittivät h ä n e t ulos
maaliskuussa Bao Däl pakeni ranska­laisten
kanssa Rivieraan, mdssä hänes­t
ä tuli ."yöklubfen keisari".
Ho Chi-minin annettiin ymmärtää
läntisten liittolaistensa toimesta että
sodan jälkeen/ Viet Namille myönne­t
ä ä n joltakin kauaskantoisia muutok-
.sia. Hänen johtamansa'" kansa oli
kuullut Atlantin julistuksesta, mikä
laajallettiin Chungkingin radioaseman
välityksellä, j a sen lisäksi se o l i huo­mioinut,
e t t ä Y K : n peruskirjan alle-kirjoittajain
joukossa oli Ranska. Nyt
VietNamin kansa vaatii näiden asia­kirjain
myöntämiä oikeuksia. Kieltä­essään
nämä oikeudet Kaakkois-Aasi-ain
kaikissa ohjelmissaan, Yhdysval­lat
vaUteee kaimatettavakseen kalkki
poliittisesti häviävät.-
VIET N A M I N TASAVALLAN
JULISTAMINEN
Elokuussa 1945, hetikohtaisesti sen
jälkeen jolloin japanilaiset antautui­vat
liittolaisille, vastarintatalstelijat,
järjestyneinä Kansallisen Itsenäisyys-
Hiton jäsenyyteen, mitä Ho Chi-min
johti, kaappasivat syysk. 2 p. vallan
japanilaisilta j a perusUvat Viet Namin
tasavallan, minkä hallituksena oli laa­ja.
kokocmushallitus. Kokoomukseen
kmilui kansaUinen puolue. Sosialisti­nen
puolue. Demokraattinen puolue,
Katolinen puolue,. Buddhalaisten puo­lue!
ja joitakin kommunisteja, mu­kaanlukien
presidehtti Ho Chi-min:
Viet Namissa ei ole järjestettyä kom­munistista
puoluetta, konimunlstlnen
pudlue hajoitettiin v. 1945 jöUoln vielä
toivottiin, että demokraattinen Ame­rikka
tukee Viet Namin tasavaltaa
Ranskan siirtcmaakomentoa vastaaji.
(Roosevelt oli ilmaissut voimakkaan
vakaumuksensa sodanjälkeistä sijrto-maakomentoa
vastaan Aasiassa.i Tä­mä
yhteisrintamakokoomus on säily-
.nyt. • ;. :
CSJ:ii VANCOUVERIN OSASTON NÄYTTÄMÖ
esittää katttiis-sisältöisen operetin
(4-näytöstä)
PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA
huhtikuun.Q p:nä, alkaen klo:.?.illalla
CLINTON-HAALItLA
^ iK ic
OHJAUS: J . V. Nyberg
SÄESTÄÄ: Helien Boresky ja Ragnar Helin
HENKILÖT:
Kreivi de Chatsu, majuri.... ....
Uenise de Flavicny ...:.......±...
Fernand de Chapatereu
Gustave ................ ,
Roberd . —---
Loriot, korpräällZZZZZ-ZI'ZZZ
Hakuna :
Johtajatar, Pääskysten iuostarissa^^^^^^^^^^^^
Sisar Gudele :....„...........
Celestin, urkuri;luostarissa ...
Johtaja Pantaryn teatterissa
«egissööri
käyttelijöitä
Ensi» mmainen ja toinen holhokki
Lisäväkeä, upseereja, näyttelij
RavinloläUppu: EnnakoUa $1.00
ESITTÄJÄT:
y. Mutta
..... Lisi Kangas
... E. Nieminen
....... Jussi Sato
...... ...v.:.. A. tloii»
..... A. Kujanpää
...... P.Majalahti
„ .... Ivy Kasper
.... Mary Nurmi
A. Nurmi
. . :.. A. Siven
.. P. Majalahti
Esteri Hihnala
: .. Ethel Swain
Ellen Stenberg
... Mary Nurmi
öitä y.m.
Ovella $1^
TERVETULOA!
Vuonna mo Viet Namin t a s n v^
lumtroUor 65 pipse^ "»i^r^n-fli Jitii-eesta:
baUltukselhi on Uevä Ja demo-,
kraattinen «Ajeloaa Ja enneri muuta,
sillä <at>n»kkfarnnnatus. Vfet Namin
suuri vallanlnimous edustaa todellista
kflnsnriliikptta mm taistelee kaikkein
alkppllisimpipn ntlfwiir«i«>n puolesta,
maareformin hyväksi j a teouistutta-misen
ensimmäisten ask^teni ottami­seksi.
Suurissa v a i k e u k s i s ^ i t s a i ä l -,
syyssodan aikana ^Ranskaa vastaan,
hallitus toteuttaa maareformia Ja
joukkomittaista opetusohjelmaa sekä
Järjestää tmioita j a yleistä kansallis­ta
liikettä minkä moraali o n korkealla
tasolla.'
K a l k k i puhteet sUtä. e t t ä t&oaä on
Venäjän komentamaa lUkettä "punai­sen
imperialismin" hyväksi on koko­naan
yli maalin t ä h d ä f ^ ä . VenäjS
antaa suurta innoitusta niille kansoille
oman vallankumoukfiiensa esimerkillä
tsarismia vastaan Ja poIUttisten aoa-sysohmin
muodossa, mutta Venäjä ei
ole lähettänyt mitään sotilaallista
apua Viet NamiUe, eikä todennäköi­sesti
lähetäkään. Ranskalaiset tu­levat
lyödyksi Amerikan-lainavuokra-j
a Marshall avtm aseilla, jotka valla­taan
tasavaltalaisUe, kuten tapahtui
Kiinassakin;; Jos jonklnaista apua me­nee
K i i n a n rajan yli, silloin Yhdysval­lat
j a Britannia saavat sji^rttää valni it­seään
siitä kun eivät ole tunnustaneet
uuden KiUian hallitusta Ja siltä kun
ne molemmat puhuvat Viet Namista
ikäänkuin se oli "tarvittava pphnah-duslaute
kommunismin vastustamista
varten". . ; ' /
LANSIBIAIDEN TUNNUSTUS
VIET NAMIN T A S A V A I X A L LE
n-esidenttl Ho Chi-min julisU Viet
Namin tasavallan sypskuun '2 ' p nä
1945 odottaen sille Japani-vastaisten
liittolaisten^ USArn Ja Britannian
kannatusta. Syyskuun 23 p n ä 1945
brittiläisten miehitysjoukkojen pääl­likkö
komensi Japanilaiset sotajoukot
Viet Namissa "ylläpitämään lakia ja
järjestystä": toisin sanoen, hyökkää­mään
uuden tasavallan voimia yas-taan.
Ennen pitkään brittiläiset, rans-
.kalaiset, Japanilaiset K i i n a n kuomin-tangUaiset
joukot olivat yleishyök-kayksessä
Viet Namin tasavaltaa vas­taa
mikä näytti kuitenkin sellaista
hämmästyttävän suurta voimaa, että
V. 1946 Ranska teki väliaikaisen sopi­muksen
Ho Chi-min kanssa. Mihin­k
ä ä n ratkaiseviin toimenpiteisiin itse­näisyyden
hyväksi ei ryhdytty. Rans­kalasta
joukkoja vahvistettiin 25.000
miehellä Saksan myrskyjoukkoihin
kuuluvasta Rommelin Afrikan korpuk­sesta.
Nämä sotilaat variistettiin brit­tiläisillä
Ja amerikkalaisilla aseilla Ja
ne ovat' syyllistjrneet uskomattomiin
raakuuksUn aseettomia vietnamilai­sia
vastaan. Minulla on ensi käden
tietoja henkilöUtä, jotka ovat nähneet
nämä saksalaiset sotajoukot Viet Na­missa;
mutta kun minä mainitsin sii­t
ä ensimmäisen kerran v, 1946/ eräs
sosialideimokraattinen yistäväni sanoi
minulle: "Älä puhu niistä asioista,
sUlä kommunistit puhuvat niistä". Pu-nakauhu
lietsonta oli siis tehnyt sen
mitä sen alullepanijat olivat toivo­neetkin
— peloittanut ihmisiä näke­mästä
tosiasioita sen vuoksi, että jos
kommimistitkih mainitsevat k.o. tosi­asioista.
••"
Niille jotka haluavat yksityiskoh­taisemmin
tutustua länsimaiden re-kordiln,
minä suosittelen artikkelia,
mikä Julkaistiin "The China Weekly
ReviewnV helmikuun numerossa 1948
otsikolla: "French Am't French in
Indo-China" < Ranskalaiset eivät ole
ranskalaisia Indo-Kllnassa). He ovat
suurelta <»salta Vtehyn fasisteja, Sai­gonissa
oli yhdellä kertaa Ranskan
anneljan 400' pakolalseverstiai. jotka
yrittivät välttää -kollaboraattorisyy-täksen
oikeuskuulustelua.
Totaalinen sota Kaakkois-Aaslan
värillisiä kansoja vastaan on nyt suu­remmassa
mittakaavassa kuin Ameri­kan
sisällissota. Ranska yksinään k u ­luttaa
$2,000,000 Yhdysvaltalaista ra­haa
päivässä Viet Namissa.
Nehruh hallitusta on kuitenkin
mahdoton saada liittoon Aasian kan­soja
vastaan. Ktm länsivallat sano­vat
taistelevansa kommunismia vas­taan,
ne taistelevat todellisuudessa re­formeja,
itsenäisyyttä j a kansallismie­lisyyttä
vastaan. Ei siis ole ihine
vaikka huomattu ranskalainen kato-l
l k k i kirjoitti viime hiihtlkuussa kato­lisessa
juKsalsussa seuraavaa: "Kato-likkeina
me huomioimme, f t t ä vasta­rintaliikkeeseen
osallistuii suuri enem.
mistö Viet Namin katolikelsta. Tämä
on poliittinen tosiseikka mikä vahvis­taa
vaatimuksemme, e t t ä meidän h a i - i
littiksemme tulee tehdä rauhan Viet'
Namhi kanssa."
— The Canadian Par Easttem
Newsletter, jota julkaisee James
G. Endicott, toimittaja.
PorvaTilllset s«nsatioIehdet Ja -Julkaisn viime viikolla väittiväi, että
y l n n p ä n ä oleva. Stalin äänestyspalballa ei ole hänestä otettu kuva
vaan Stalinin pää. on asetettu manttelin yläpäähän. Epäilemättä
se o l i eräs kylmän sodan taistelukelno eikä Neuvostoliiton tietotolmls-toiUa
<^e minkäänlaista 8yytä^ r y h t y ä kmna VM
vain
Praha. — (Teiepress) —- Britislv
News; Agencyn Hong Kongista lähet­tämät
••kauhunkertomuksct", missä
Väitetään laajakantoisen nälänhädän
vallitsevan Kiinassa, j a e t t ä "miljoo-ziia
uskotaan kuolevan" nälkään^ on
leimattu naurettavaksi propagandaksi
K i i n ^ uutistoimiston Ja Pekingissä
olevain eriköisklrjeenvaihtajain toi­mesta,
jotka selostavat Pekingin halli­tuksen
jättiläismäisiä suunnitelmaa
ylijäämäviljan Jakamiseksi.
Brittiläinen uutistoimisto käytti
joittnalistisia tehokeinoja korostaes­saan
"uhkaavaa varaa", mikä on "pa­hin
k i i n a n historiassa" j a e t t ä "mil­joonat"
elävät jo ruohoa Jehtiä ja sa­vea
syöden.
Uuden Kiinan uutistoimiston tie­donannossa
kuitenkin kerrotaan, e t tä
Mantshiiriassa. Sisä-Mongoliassa, se­kä
Keski- ja Etelä-Kiinassa on t ä nä
vuonna suuri ylijäämä viljaa mikä
riittää tyydyttämään niiden alueiden
tarpeet, missä viljaa e l ole riittävästi.
Suuren viljankuljetussuunnitelman
tarkoitus on se — s e l i t t ä ä ' K i i n a n uu-tistieto
— e t t ä Kiina ei painu ikos-kaan
enää siihen tilanteeseen., missä
sen on pakko tuottaa miljoonia ton­neja
ulkomaista viljaa samalla kun
euuria määriä kotimaista viljaa mätä­nee
sisämaassa.
Vaikka "operation viljanslirto" toi­mii
täydellisesti vasta tulevan sadon
Jälkeen, se o n kuitenkin Jo käynnis­sä.
Mantshuriasta lähetetty 60,000
tonnia viljaa on jo saapunut Hopeihin
— mikä on yksi niistä "nälkäaluelsta"
mistä Britannian uutistoimisto puhuu.
Mantshuriasta ja Jangtsen laaksosta
on nyt menossa suuria määriä riisiä
Shanghaihin.
— Saksan miehitysviranomaiset i l ­moittavat,
että noin 75 prosenttia
Saksan teollisuuslaitoksista säilyi i l ­mapommituksilta
toisessa maailman­sodassa.
— Pakanauskcnnoista kristinuskoon
kääntyneitä kutsutaan "päkanakrls-tityiksi".
lieteen pitaisr
eikä kuolemaa
Jos Canadan tiedemiesten voimat
pyrittäisiin kohdistamaan elämän e i ­kä
kuoleman palvelukseen, n i in Cana­dan
tiedemiehet voisivat käydä seu­raavien
meidän kansanne tappajien
kimppuun:
Sydän tautiin kuoli 1848 33,766 ca-nadalaista.
Syöpä riisti elämän 16.303 mieheltä,
naiselta Ja lapselta.
Tuberkuloosi tappaa keskimäärin 13
canadalaista Jokaisena vuoden päi*
vänä.
Quebecin kaupungissa kuolee jo­kaista
1.000 syntyvää lasta kohti 91
syntyessään. , ^
: 800,000 canadalaista, t ä h ä n lukeutu­en
50,000 sairaaloissa, ovat joko koko­naan
taikka, ositta! nkykenemättömiä
työhön mielisairauksien takia. Tämä
maksaa $500,000,000 vuodessa.
Sairaudet ja tapaturmat riistävät
keskimäälrin 9>^ päivätyötä jokaista
työläistä kohden vuodessa. Suurin
osa tavallisen vilustumisen kautta.
LapsihalvaustauU Jatkaa peloittavaa
elämän ja terveyden tuhoamista '—
erikoisesti Canadan lasten keskuudes­sa.
Siihen kuoli 75 viime vuonna.
Mteillä kuolee ihmisiä aivan aiheet­tomasti.
Miksi pitää tiedemiesten
prostltueerata itsensä keksimällä kei­noja
miten voitaisiin paremmin tap­paa
ihmisiä? EikäL ole riittävästi kur-jut$;
a j a sotia nykyään joten sellaisilla
ihmisillä ei olisi tarvetta edelleen kek­siä
kuinka voisi enemmän tappaa?
Nämä suurmiehet. Jotka voivat kä-
.sitellä kaikenlaisia myrkkyjä, eivät voi
parantaa edes tavallista päänsärkyä.
Kuinka suuri ero on niissä maissa,
liyödyksi; rakentamaan elämää eikä
joissa sosialismi on vapauttanut tie­demiehet
tekemään työtä ihmisten
hyödyksi rakentamaan elämää ^ikä
kuolemaa, tuomaan ihmisille onnea,
eikä kuolemaa Ja tuhoa, Jossa ollaan
ylpeitä voimakkaista lapsista eikä
ihailla luurankoja.
— Menelaos oli kreikkalainen taru-sartkari.
Spartan kuningas Ja Helenan
puoliso..
Suomen viUateollisuus
kebittyy
Helsinki — (BJ3) — Maamme v i i -
lateollisiius on viime vuosina suuresti
kehittynyt eamalla kun tuotanto on
noussut. Maamme koko villantuotan­to
oii viime vuonna n. 120^000 tusinaa.
Tärkeimpiä oätajamaltamme olivat
Turkki, Hollanti. Etelä-Amerikka,
Kreikka j a Egypti. Viennin odote­taan
Jo kuluvana vuonna moninScer-taistuvan
j a nousevan arvoltaan n.
30 milj. markkaan. Vanlnkin.iaha-vlilamme
ovat korkean laatunsa
vuoksi saavuttaneet suurta metKStys-t
ä maaliman markkinoille. '
Kotimainen tuotanto k ä a l t t ä ä kolme
eri vlilalajia, hs, saha-, Icone- Ja raa-piviiloja,
* •;'
Tavoite on ylit^^^^
ja fapioita saäpu
Uusia tilauksia oh tähän mennessä saa­punut
kaikkiaan 212, lisäksi uudistuksia
Viime katsauksessa; vähän enniistelimme, että tänään saam­me,
ilmoittaa tavoitteen täyttäneeksi. Siinä suhteessa emme
pettyneet. Paras tulos tähän saakka sillä nyt saapui 28 uutta
tilausta ja kokonaistulos on 212 uutta tilausta. Siis 12 rapioita.
Näyttää siltä, että asiamiehemme ja kannattajamme ovat otta­neet
lujan loppukirin ja se oh takeena siitä, että rapioita tulee
paljon ja kamppailu'päättyy erittäin hyvin. Viisi paikkakuntaa
täytti osuutensa ja useat paikkakunnat hankkivat rapioita, erit­täinkin
Hearst, josta tuli 10 uutta tilausta. Kuhnia metsämiehille!
Tilauksia saapui seuraavasti: 4
Vancouver, B. C, Väinö Jääskelä 2 tilausta ja Fanny Lind
1 tilaus. Vancouverista on saapunut 8 tilausta ja tavoite täyttyi.
Jackpine (Devon twp.lOnl. R, Niemi 1 tilaus ja tavoite tuli
täyteen. •
Sudbury, Onl. V. Hurnasti 2 tilausta. Kaikkiaan 25 tilausta.
Hearst, Ont. M, Rasinperä 3 tilausta jä Kalle Salo 7 tilausta.
Hearstista on tullut kaikkiaan 27 tilausta ja kuota oli 2 tilausta.
South Porcupine, Ont. Ida Blaer 1 tilaus ja E. Hankila 2
tilausta, kaikkiaan 9 tilausta. South Porcupine täytti osuuten­sa,
viieläpä hankki 2 tilausta rapioiksi.
Port Arthur, Ont. E. Saari 1 tilaus. Port Arthurista on lähe­tetty
37 tilausta.
Hich Lake, Alta. Martha Sward 1 tilaus ja-täytti osuutensa,
Toronto, Ont. Ryntäyskomiiea 1 tilaus ja Matti Heiska 1 ti­laus.
Kaikkiaan saapunut 23 tilausta,
Pine Portage, Ont. Yrjö Korpi 1 tilaus.
Wators TownsWp. Ont. Elina Sundholm 1 tilaus ja täytti
osuutensa. • •
Timmins, Ont. O. Hinkkuri 1 tilaus. Timminsistä on saapu­nut
3 tilausta.
Montreal, Que. L. Kuusisto 1 tilaus. Yhteensä on Montrea­lista
saapunut 8 tilausta,
Malartic, Ont. Tilaaja 1 tilaus, joita on rapioita. Yhteensä
2 tilausta. - V ; •;
Nyt kun tavoite on reilusti ylitetty, niin nyt mieli väkisin
viekottelee ennustelemaan minkä verran rapioita saapuu. Jos
vauhti pysyy lopptjun saakka samana, niin tavoite ylitetään ai­nakin
50 tiläuksiella: 'Jos vauhti paranee, jota rae kaikki var­maankin
sydämestämme toivomme, niin onpa vaarassa ettemn^e
ylitä tavoitettamme sadalla tilauksella. Ken efää hän näkee.
Toivomme asiamiehillemme ja kannattajillemme hyvää terveyt­tä
näin tautisena aikana ,että voisimme ahertaa lebtemrne levit­tämisessä.
— Tarkastaja.
Kaiideksankytnmentä vuotta
on pitkä ajanjakso, V
sen käiköissä tytuyy " A
moncnniöista päivää
sekä yötä. .
Käyt aatoksissa nämä t'Mle>(/<7;-, ;
tuntuu kuin olisi pieni utiihiakso.
Vaan hama on joka
voi sen käydä
ja aina tehdä työtä. "
.Moni sanoo, ja eihän suolta
onnen päivä on tämä :
merkkipäivä, päivän sankarin,
Stdon, jonka työ et
ole mennvt kukkaan.
.Mpigoniin vuosi vuoden
perään kohosi uusi talo.
Mihin moni kovaosaineu
on päässyt elon
ongelmia miettimään.
Voi elon vyyhti miten
sekainen W voitkaan olio.
Näin huokaa moni
.Aina tekee työtä,
tulos on filti nolla.
.\äin ei tarvitse miettiä Salon.
Hän työnsä lomassa ahkerasti
seuraa, tiedonpuuta tutkii
ja sen lehväin takaa
uuden päivän näkee.
Sinne hän elämänsä tähtää
ja aina jatkaa työtään.
Sanat vähän auttaa,
teot sitä enemmän.
Teoillansa myöskin on
Salon nimi piirretty
pysyvästi historiaan.
Ei yksin täällä Canadasui
yhteispyrinnÖissä,
vatin myös Suomessakin
nuori polvi tuntee jä
muistaa Salon nimen.
Opin ahjonsa tukijana
häntä muistaa ja kiittää.
Aina rauhan miesnä,
työtä tehden, ahertaen
aamusta iltaan, oikeuksistansa '
pitäen tiukasti huolen,
Nipigonissa Salo tunnetaan.
Näinpä joukko yksistä tuumin
Ja monta elon vuotta
Salon, vuosipäivää kunnioittaa.
hänelle toivoo yhä.
Tekosi elävät ja vaikuttavat,
niistä tunnustuksen saat.
— Ystävä.
Tiistaina, hiaalisk. 28 p. Tuesday,MarcIr;28 l-Siv^tg i
YKKÖSTEN TOIMINNAN , i
PAXTtÄJÄISILtÄMÄ
CSJmjSmiM
t sttnmntM^ päivänä
kello 7.30 maila
Esitelääii s u u r h ä y j
(j6-kuvaelrana> >;;
K l r j . Juhani Tervapää;
J I E N K I L t i T : ' :
Robert llarmoalahti . . . , . . . . . . . . . . ^ . . . . . . , E. Hankiin '
Hilda, hänen rouvansa .v.>vV.;. . . ; . . . . , ; . . ;irja Overmark /;
Riikka, heidän tyttärensä . . w . . . . . ; , . V ^
Senaattorska Ifarmelius
JusUlna . . . : . . . ; . . . . . . ..
Olavi, hiinen poikansa .
Tohtori Stenius . . v . > . ..
Vapaaherra V ;
Vapaaherratar . . . . . . v.
Rovasti . . . . . . . . . . . . . . .;
Ruustinna . . . . . . . . . . . ..
AndersoA, bcppcralaulaja
ESlTtAJÄT:
Nora Mäki
. P a u l i n a Ahlsten'
.^.V; HUdä Hakala-c
. — . Erick Junnila
. . . . . . Tyko Ahlsten
Mauno Porsell
V . . . . . Saimi Korpi
. . . . . . Bruuno Järvi •'••y
. . . . Bcrtha Kummu
Vfilnö:Overmark
Oramaa, oopperalaulaja . i ' . ; . . v . . ; . . v . . : ; , . ; K a u k < » W l l t a '--r
Pehtori nräkelä
Man
Kaisa
Salminen
JoXlntn . . . . . ..
YrjbÖJa
V l e n ö O ja
;. Aune Halonen .'^
Yrjö Heinonen
Erkki Kehusmaa
II
1*
raimistuvaf kesän
laulujuhlaa varten
Osaston kokous pidetään
huhtikuun 5 päivänä
Port Arthur. — C S J ; n palkallisen
osaston haalilla on kiirettä ja touhua.
Yhä useammin tulee eteen kysymys,
e t t ä haalimme pitäi-si olla suuremman
voidaksemme toimia vieläkin rlpeäm-mln
kuin nyt.
Haalillamme toimii monien kansal­lisuuksien
järjestöt ja uma8.<sa osas­tossamme
on monia seuroja Ja ryh­miä,
joiden kaikkien toiminnan pitäi­si
mahtua haalimme seinien suojiin.
jSiksi onkin saärmösteltäyä hyvin tar­koin
kuka saa minkin illan käytettä-
'Väkseen. Mutta sittenkään ei saada
tilaa tarpeeksi kaikille ja monta ker­taa
on yksi .seura odottamassa vuo­roaan
kun toinen vapautuu harjoi­tuksista
tai kokouksista.
Kaiku-kuorollemme kuuluu kaksi
Iltaa viikossa. Näyttämötyötä varten
on varattu kaksi iltaa ja voimlatelu-joukkuellle
kaksi Ja lisäksi on Jokai­nen
sunnuntai vuokralaisia, iftaalil-lamme
toimivat ukrainalaiset, jugo-slaavlalaiset
Ja ruotfialalBet, Heidän
toimintansa mukana on virrannut
paljon väkeä haalille.
Ruotsalaiset perustivat osuustolmin-taklubin
Ja ovat Järjestäneet monia
erittäin hyvin önnL?tiifteita tllalsuuk-fiia
haalinemme. Heidän Jouko8.saan
on paljon nuorta väkeä,. Joka opette­lee
tansseja Ja voimistelua hyvin In­nokkaasti,
Nyt on juuri menossa voimistelu-kursÄlt
Jack Hymanderln johdolla.
Osanottajia on pienemmäätä Buurem-paan.
Nuori kaarti tulee vielä toi­minnallaan
näyttämään mihin he
pystyvät j a me vanhemmat saamme
)?Iirtyä katselemaan heidän toimin­taansa
— ja hengähtämään;
LAULUJUHLAPUUHAT
Osa.<;tomme toiminta on saanut a i ­kamoinen
sysäyksen tulevan kesän
laulu- Ja soittojuhlan järjestämlsejitä.
Meillä onkin siinä melkol«rn suuri
urakka, joa mielimme kunnialla «el-viytyä
niiden Katojen juhlavieraiden
huoltamiise.sta. Joita tänne saapuu'sil­loin
Canadan kalkilta llman.'-uunnllta
ja vieläpä rajan eteläpuoleltakin.
Monet raudat meillä onkin tulessa
vieraiden huoltamlfieen nähden. Kuo­ro
puoleltaan tekee parhaansa laulun
ja muun ohjelman «uhteen — e t tä
meidän ei tarvitse hävetä juhlan joh­dosta
vaan voimme kunnialla esiintyä
vieraaksemme saapuvien kuorojen
rinnalla.
Juhlanäytelmäksi on valittu "Ryk­mentin
soittaja" Ja «itä on jo ryhdytty
harjoittelemaan täydellä höyryllä, et­tä
»e kyettäisiin esittämään ramppi-valossa
mahdelllsimman menestyk-
«lllsestL •
Lähipäivien tUalsuukststa voin nyt
mainUa, että huhtik, 10 pnä pldetilän
oäasuimmeyallstuskomltcan toimesta
arvokas ohjelmalltama. j6hon hanki­taan
monipuolinen ohjclrna, Öe muo­dostuu
myöskin tavallaan Kalevolo-juhlaksl
koska meillä el ollut tilai­suutta
sen Järjestämisten aikanaan.
Siltä syystä on vällstuskomitca päät­tänyt,
että tilaisuus pidetäiin Kalc-voiajuhlah
merkeissä. Ohjelma on
ainakin osittain myöskin sen mukals.
,tuV'-''^, ,
OSASTON KOKOUKSET
Osaston kokoukset pidetään edel­leenkin
jokaisen' kuidcauden ensim­mäisenä
keskiviikkona, alkaen klo 7
Ulalla. Seuraava kokoiison alla huh­tik.
.5 pnä j a kaikkia osaston j ^ e n lä
'kehoitetaan saapumaan kokoukseen.
Uudet jäsenet ovat; myös tervetulleet.
Nyt kun miltei kaikki metsämiehet-kin
ovat kaupungissa, Keholtetaon
heitä erikoisesti saapumaan kokouk­seen.
Jos et ole vielä Jäsen niin ko­kouksessa
voi liittyä koska siellä on
jäsenkirjurl saapuvilla kuten kalkissa
osaston kokouksissa. — TAS
Sanomalehtimiehiä sako­tettu
"kiihoituksesta"
jbhannesbure. Etelä-Afrika. — T ä .
kalaisen Sunday Express nimisen sa­nomalehden
toimituakunhan kolme
Jäsentä tucmittiin viikon lopulla mak­samaan
kukin SO puntaa eakkös^ise^
Johdosta, e t t ä he olivat; >'kilh!6ittaii^
vihamielisyyttä eurooppalaisten j a af-rikalalsten
kesken". ,/ •
, syyttäjä «anoi, e t t ä vastaajat olivat
j u l k a i s e t pilakuvan, missä ''eavoopr
palalnen li^ee julmasti afrlkkalal^a
tylsällä aseella".
97-vuotias mies oman
poikansa lanko
Blbemfontein^ >;. Harmaatukkainen^
07.vuotlas bahtel Ferraira mehl öVloi
llittboh mlriläJM^^
kanssa Ja ^ l i siten oraan; poikansa
lankomieheksl ja ooilch jaust^nlästbmä'^^^^
sedäksi,
Tämä ;p)l'hähch- ylidM^^^
Ja uuden: vainionsa
f*«
k'.
.Turkifi^;Jentbnkbssa^'..^:u:^^^
" istä;;^^.:^5:§f l l l l ^ p
Ankara. — Istanbulista tulossa oi- '',K'
kuoli 15 ihmistä
^.'•^^^^:^N^M^:^^mmm..^
• lut. turkkilainen^ ^.^lentolliijakprie;:'^rf-s^lg^^^
mäsi Ankaran lentokentän luona d c - " ^
vaan kukkulaan lauantai-iltanaelUä;
Muriiuksella, että',,leiUökbn^)^^ |
lamaan' • ja^ lentokoneessa''öiieet' •I5^'lh-:>®?s§||^^g^
mistä^kuollvat,:: T^mä •:bll;-TÄriaiv;;^ l
hinienU)-bnnettomuus.'V':-';7;:--;!-^ I
Suomen \ulkoma^nedus-;;;Yr:^^^ j
tuksessä Järje)stelyjä^;|:^;'ti;^ i \
•: Tasavallan;-i^re3ldcntti;';bn:jhliia
nyt WashlngU)nIn X Itthetystöälhtcerln . !J^',l^^^f|'^
Olavi •Muhkln-'jaostbpaiilllkökJ3l';-
astalnmlhlsterlöön 1, 6. 1950 lukien
V VRH, karid. Joel *^olvola <m nimltet^^^^^. ,
t y v . t , avustajaksi McskovanJähetys- -'^^TPfT^v
iÖön.>Xlsätelvmliiisterlö.oh'>nim ' ti
nytSuomen. kunniakonsuliksi;'U3J>!^'0^;--S^0I^»li • j s
laan .Plllppllnlen.kansalalsen ^&'M'Mi$^^M4^' -•'^
Mcnzin. l^;,'•,.;;:-^ :.•;..• •••^•^.;^.«.v.^5fe*gfe^
Muuan aamulehti kertoo,
mi perustaa lähiaikoina oman lähe^
t y s t ö i i : Kiinaan, jonne lähettilääksi
ihainitaan Qanadassa oleva mirilsterl
Uriip: Toivola.
n f
st; Maurlcessastdatettlirt rautaa
ÄITIEN P A I V A O N T O U K O K . 7
T Y P E A-$10.65
6 paun, kahvia
5 paunaa valk.rll8lä
2 pakettia kuivattuja
hedelmiä
1 paun.kuiv. luumuja;
l'Ä unft«la kaiieella .
KOKONAISPAINO
19 paunaa
T Y P E B~$7J50
4 paunaa kahvia
2 paunasa valk. riisiä.
1 pak. kuiv, hedelmiä
1 pauna kuivattuja
luumuja
l ' i unssia kaneella
KOKONAISPAINO
- ' 1 1 paunaa
KOLME V A U O P Ä K E T -
TIÄ V A L I T T A V A NA
Hintaan siHäUyy Euroopan t u l ­l
i . SAL on ainoa amerikkalai­nen
pakettitoimlitto, Joka tar- .
ioaa tämän edon. Todellinen
l a h j a p a k e t t i . . .
VllvytyksetÖn perllletolmltus "Orlpsbolmissa", Stockholml&m"
tai nopelBsa SALln rahtilaivoissa. , , Valikoituja laatutuottei­ta
. . . Ammattimaisesti pakattuja , ; . Te säästätte alkaa It­sellenne
sekä va«taanottajalle välttyen samalla v a i v o i l t a . ..
8AL takaa vahlngolttiunattoman perllletolmlttamlsen Ja kor­kean
laadun. Tilatkaa pakettlnne t ä n ä ä n lähimmältä aslaml'?-
heltä tai S A L i n konttorista.
Suunnitelkaa matkanne Suomeen myÖ-häiakesäksl
Ja käyttäkää/hyväksenne
delvalvolnnin jälkeistä alhaista kurssia.
T Y P E C-$R05
6 paunaa kahvia
KOKONAISPAINO
10 paunaa •
1255 PhilUps Square
Montreal 2