Vapaus, September 20, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, syyskuun 20 p., — Tuesday, Sept. 20!
( U B E R T T ) — Zndepeiulezxt Ijatacx
Oigmn of TlzmUh Canadlaaa. EB-UVmyed.
Nenr. 6tb 2917. Authorlxed
u MeoDd e U » taan tqr tiu P(»t
Office Department. Ottawa. Pob-l
U i e d ttince vedcly: T u e a d a y s,
TbundsTB and Saturdaya by Vapain
PubUafalag Ckanpany Lt(L. at 100-103
S m 8t W , 6Ddbar7. OnL, Caoadib^
TtiepboBMi:
Edftorlal OfCo»
B. Sokat EOitör W . ttttnd.
addreaa Box O , flmflmry. Ont«tfc>.
Adverttalag ratea apop ^»pacattoa
Tranalatfoo Igee fl< c h M i e .
nLADBBHfZIAT:
Canadaaa: 1 vfc. «JDO 6 kk. S JS
S.kk. XOO
Thdymranoiaaa: 1 Yk. 7JOO • kk. S JO
eoomcMft: 1 vk. 7 M 6 kk.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tänään täyttää Matti Ponne W a h -
napitaessa 50 '.notta. Onnittelumme
päivän sankarille!
Eräs 5-vuotispäivä
Eilen, syyskuun 19 pnä tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä
jolloin Suoneen kansa pääsi pois sodasta, jolloin välirauhan so­pimuksella
sinetöitiin Suomen fasistimielisten hallitsijain so­tapolitiikan
epäonnistuminen.
Sen jälkeen on kehitys kulkenut nopeassa tahdissa Suo­messa.
Parisissa elokuussa 1946 pidetyssä rauhankonfe­renssissa
hahmoiteltu rauhansopimus sai ^pian sen jälkeen
New Yorkissa pidetyssä ulkoministerineuvöston kokouksessa
lopullisen hyväksymisensä ja tammikuun lopulla 1947 Suo­men
eduskunta hyväksyi rauhansopimuksen ja valtuutti hal­lituksen
sen ratifioimaan. Rauhansopimustekstin tallettami­nen
Moskovassa ja Lontoossa, joka tapahtui syyskuun 15 päi­vänä
1947, oli viimeinen muodollisuus rauhan olotilaan pää­syssä,
mikä prosessi alkoi viisi vuotta sitten, jolloin Rytin,
Tannerin ja kumpp. tuhoisa sotapolitiikka päättyi täydelliseen
romahdukseen.
Välirauha ja sitä .seurannut rauhansopimus ovat luon­nollisesti
hävityn sodan tuloksia. Rytin, Tannerin ja kumppa­nien
asevelisota Plitlerin Saksan rinnalla Neuvostoliittoa ja
muita demokraattisia maita vastaan aiheutti Suomen kansal­le
sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä sodan aikana, kymme­niä
tuhansia parhaitten miesten ja naisten menetyksiä ja lo­puksi
raskaat sotakorvausmenot, vaikka ne eivät voineet edes
osittainkaan korvata sitä tuhoa mitä rytiläisten sodankäynti
liittolaisille ja erikoisesti Neuvostoliitolle aiheutti.
Mutta akseli valtojen häviö oli sittenkin myös Suomen
kansan pelastus, sillä kiertämätön tosiasia on, että jos Saksa
ja sen liittolaiset olisivat sodan voittaneet, Suomesta olisi var­masti
tullut Saksan alusmaa ja suomalaisista Saksan "herren
Voikin" renkejä ja piikoja. Rytin ja Tannerin sotahäviö oli
siis kaikista menetyksistä huolimatta Suomen kansan voitto.
Se antoi myös historiallisen tuomion sille onnettomalle poli­tiikalle,
mistä Suomen presidentti Paasikivi rauhansopimus-juhlassa
sanoi mm.: "Me olemme käyneet kovaa koulua, ja
meidän on käytettävä hyväksi kokemuksemme löytääksemme
tulevaisuudessa oikeat ratkaisut . . . "
Välirauha ja sitä seurannut rauhansopimus avasi Suo­messa
vankilan portit työväenjärjestöjen jäsenille ja muille
demokraattisille voimille, lakkautti suojeluskunnan ja muut
fasistiset järjestöt ja takasi poliittisten artiklainsa avulla de­mokraattisten
oikeuksien säilymisen. ^
Niinpä sitten nähtiinkin tässä sotilaallisen ja taloudelli­sen
perikadon ääreen joutuneessa synnyinmaassamme aivan
vertaansa vailla olevaa demokraattista innostusta ja toiminta­tarmoa.
Laittomuuden olosuhteissa olleesta vasemmistötyö-väenliikkeestä
tuli yksi johtava poliittinen voima. Ammatti­yhdistykset
kasvoivat äärettömän nopeasti ja vasemmiston
sanomalehdistö nousi kaikkien vaikeuksien ja vastuksien läpi.
Mutta mikä ihmeellisintä, SKDL:n johdolla muodostettu pal­jon,
parjattu Pekkalan hallitus sai lyhyen toimintakauden ai­kana
— kiitos Suomen työmiehen ja talonpojan uurastukselle
— nostetuksi maansa pois siitä pulan ja ahdinkon allikosta,
mihin sotapolitiikot Suomen johtivat.
Sen jälkeen tuli kuitenkin vielä yksi väliaikainen takatal­vi.
Yhdistynyt porvaristo ja sen apulaiseksi antautunut var-joslainen
sosialidemokraattiijen johto, saivat'suomalaiset va­litsijat
hämätyksi siinä määrin, että vaalien jälkeen voitiin
muodostaa kokoomuspuolueen linjan mukaan toimiva oikeis-tososialidemokraattinen
"työväenhallitus", minkä tähänasti­sina
saavutuksina voidaan todeta: Lakkolaisten piekseminen
Helsingissä, työläisvereri vuodattaminen ja yhden työläisen
surmaaminen Kemissä, demokratisoidun valpon lakkauttami­nen
ja vanhan ohranan henkiinherättäminen, Yleisradion de­mokratisoimisen
hyväksi korvaamattomia'palveluksia teh­neen
yleisjohtajan Hella Wuolijoen lain ja hyvien tapojen
vastainen erottaminen, Suomen markan arvon alentaminen
Wall Streetin rahamiesten hyväksi ja S A K : n hajoittaminen
sekä joukkomittaisen työttömyyden aiheuttaminen. Samalla
sanoen herrat Fagerholm ja Varjonen ovat osoittaneet, että
he eivät ole mitään oppineet eivätkä mitään unhoittaneet.
He yrittävät keinoja valitsematta kääntää historian lehtiä
taaksepäin ja toteuttaa sitä samaa taantumuksellista ohjel­maa
Suomen kansan parhaita etuja vastaan, mikä päättyi viisi
vuotta sitten tehtyyn aselepoon. Ryti, Tanner ja kumppanit
joutuivat silloin ristikkojen taakse tekojaan harkitsemaan «•
mutta näitä seikkoja ei ilmeisestikään nykyisten hallitusher-rain
keskuudessa enää muisteta.
Varmaa kuitenkin on. että Suomen kansaa ei koskaan
enää saada narratuksi "bolshevismivastaiseksi linnakkeeksi"
ja "lännen fasismin etuvartioksi". Suomen kansa ei var­maankaan
alistu enää Wall Streetin hyväksi sormiaan poltta­maan,
eikä liioin hyväksy ulkomaalaisten isäntien ja koti­maisten
suurporhojen hyväksi toimivan "työväenhallituksen"
pitkäaikaista komentoa. Loppujen lopuksikin on siten, että
käyty sota jätti jotakin jälkeensä — Suomen kansan joukko­mittaisen
valveutumisen, rauhansopimuksen poliittiset artik­lat
demokraattisen hallitusjärjestelmän puolesta ja kansain­välisesti
suuresti muuttuneet voimasuhteet, rauhan demokra­tian
ja sosialismin hyväksi. Oikeistososialidempkraattisten
johtajien intoilu Wall Streetin pankkiirien ja Suomen suur-porhojen
hyväksi, heidän kansallinen ja kansainvälinen veh­keilynsä
Suomen kansaa vastaan ja heidän tyhmyyttä lähen­televä
sokeutensa maailman tilannetta arvioidessaan, ei voi
tehdä mitään muuta kuin nopestuttaa sosialidemokraattisten
harhakuvien pois kitkemistä Suomen kansanjoukkojen kes­kuudessa.
Suomen kansa ei halua uusia sitä, mikä tapahtui ennen
välirauhansopjmuksen tekoa viisi vuotta sitten ja asiastaan
tietoista kansaa ei voida väkisin viedä uutta kertaa sodan
alttarille.
Mitä muut sanovat
EDglaoDJD labouristien
CANADASSA OX VIELX
JOITAKIN AIKA MESTAREITA
Chicago. — Työläistä ei t u l i s i erot­taa
työstä sen vuoksi, että hän k i r o i ­lee
"kovasti j a äänekkäästi" kuuluu
kansallisen t y ö s u h d e lautakunnan
f N L R B ) päätös. Työsuhdelautakunta
suositteli Edna Ruggles-nimisen työ­läisnaisen
takaisin työhön ottami/ta
Välttäen, että kiroileminen ei johdu
mistään moraalisen järjen puutteesta,
työsuhdelautakunnan puolesta asiaa
t u t k i m a a n asetettu Louis Plast aset­tui
puolustamaankin kiroilemista " k a
dotettuna jalona taiteena" mutta l i ­säsi
siihen ". . . h e r r a varjelkoon,
v a i n pelkkä kalpea s i j a i n e n o n jälellä.
Sanat muistetaan, mutta sävel on
jäänyt unholaan." — Eteenpäin.
Aikamme maailmanhistorian suu-1 lopuksi M a r s h a l l - a v u n k a u t t a Y h d y s ­valloista
riippuvaisuussuhteeseen. T ä ­män
riippuvaisuussuhteen nojalla on
Yhdysvallat tehnyt tyhjäksi E n g l a n ­nin
yritykset päästä suurismmtaiseen
kauppavaihtoon' Neuvostoliiton k a r i s ­sa,
pakottanut sen peräytymään k a u p -
pasoplmukseste Argentinan kanssa j a
ylipäänsä estänyt gltä vapautumasta
niistä a n k a r i s t a ehdoista, j o i t a l a i n a ­sopimukseen
on sisällytetty. Se o n
jopa sexaantunut E n g l a n n i n sisäisiin
a s i o i h i i i k i n vaatien L a b o u r - h a l l i t u s ta
perääntymään kansallistamistoimen-piteistään
j a sosiaalisista uudlstuksis.
ria käänteitä ovat, p a i t s i sosiallstis3n
Neuvostoliiton mahtava kehitys ja
K i i n a n vallankumou-s, E n g l a r m i n a s -
teettainen vajoaminen mitättömy>-
teen j a Y h d y s v a l t a i n nousu sen m a a ­i
l m a n v a l l a n perijäksi jai k a p i t a l i s t i ­sen
maailman valtiaaksi. V u o k r a , ja
lainasopimuksen nojalla E n g l a n t i jo
sodan aikana joutui kasvavaan vel­kaan
j a alueluovutuksiin Y h d y s v a l ­loille.
Sodan jälkeen Labour P a r t yn
noustua hallitukseen kesällä 1945 olisi
tä-ssä kehityksessä voinut tapahtua
muutos mikäli L a b o u r - h a l l i t u s olisi
tarkoittanut ohjelmassaan JuliatamaL taan Ja onpa jo h e i t e t t y e s i i n ajatus
laan kansallistamisella j a r a u h a a v a r
k i i n n u t t a v a l l a tasapainopolltiikalla
E n g l a n n i n liittymisestä osavaltionsa
Y h d y s v a l t o i h i n . Se että E n g l a n t i o n
totta. N i i n ei k u i t e n k a a n käynyt. J o s - voinut lisätä teolllsuustuotantoaan 40
eakin Strassburgln "eurooppalaisessa
parlamentissa" E n g l a n t i voi vielä l e i.
kitellä vanhalla tasapainopolitiikal-prösenttia
j a vientiään 50 pros. so-danedellisestä
tasostaan ei tunnu
tuottavan mitään siiuiausta; ikaiken
laan, mutta suurpolitiikassa maapal- imee ahnas amerikkalainen velkoja.
TEBASTYÖLAISTEN UNION
PETOS YHDYSVALLOISSA
K a k s i kuukautta kestäneen odotuk­sen
jälkeen terästyöläiset saivat l u ­kea
viime tllstai-aamuna lehdestä,
että heidän unionsa johto on p o l v i s ­tunut
teräsporhojen j a T r u m a n i n h a l ­lituksen
edessä palkankorotuskysy-mykscssä.
Kahdentoista ja puolen
pmsentin palkankorotusvaatimuksesta
on luovuttu ja hyväksytty Trumanin
tutkijakomitean suositus armopalasta
vakuutus- j a eläkerahastoon... T o i ­veissa
petyttiin. Johto petti . . .
— Työmies.
• • •''
KYLMÄN SODAN
" L A B O R F R O N T T l "
Äskettäin U . S. N€ws-nlminen f i ­nalismi
j u l k a i s u tietää kertoa, että l o ­k
a k u u n 31 p. kokoontuvassa C I O :n
kansallisessa konventionissa tulee
keskittämään k a i k k i voimansa edis­tysmielisten
unioiden j a n i i d e n j o h t a ­j
i e n j a 600,000 jäsenen erottamiseksi
C I O järjestöstä...
Käyttääksemme tämän p o r v a r i l l i ­sen
finanssilehden omaa sanontaa,
ennustaa se seuraavaa: "Hajaannus
O I O : n keskuudessa on laajentunut
viimeisten kuukausien aikana. H a u k -
kumänimten aikakausi o n ohitse ja
t o i m i n n a n aika o n a l k a m a s s a . . . GI
0 : n kansalllseasa kohventionlssa t u ­lee
h u i p p u y i r k a i l i j o i l l a olemaan kä­mpissään
tarpeellinen äänimäärä v a ­semmistolaisten
unioiden erottami­s
e e n . . . "
Ylläoleva tieto tulee, kuten sanot­tu,
flnansslpiirlen keskuudesta. Ne
ovat läheisessä menneisyydessä k u i ­t
e n k i n olleet Ihmeen hyvin j o enna­k
o l t a tietoisia siitä mitä kylmän so­dan
"labor frontiUa" tulee tapahtu­maan
. . . — Eteenpäin.
PAINETTIIN VILLASELLA
K i i n a n asioita koskevassa Yhdys­v
a l t a i n hallituksen "Valkoisesta k i r ­j
a s t a ön jätetty pois sellaista, joka
o i i s i tehnyt mitättömiksi ne Väitteet,
j o i t a o n tehty julkaistujen a s i a k i r j o ­j
en perusteella. Siinä ei j u l k a i s ta
Wedemeyerin ja Ohiang K a l - s h e k in
välillä tapahtunutta kirjeenvaihtoa
ja 'esitettyjä selostuksia ennen ken­r
a a l i M a r s h a l l i n K i i n a a n saapumis­ta,
eikä myöskään M a r s h a l l i n ja
C h l a n g K a l - s h e k i n välistä kirjeen­vaihtoa.
Jos ne o l i s i j u l k a i s t u koko­naisuudessaan,
olisi niiden pierusteel-la
jouduttu kertakaikkiaan e n l o i s l ln
johtopäätöksiin kuin mitä valtio­s
i h t e e r in virasto on antanut A m e r i ­kan
kansalle." — T h e C a n a d i a n F a r
E a s t e r n Newsletter.
lon mittakaavassa se on siitä luopu­nut.
Vuonna 1945 s o l m i a m a i l a a n dol-larllainasopimuksella
E n g l a n t i on s i ­tonut
itsensä Y h d y s v a l t a i n suurpää­omaan.
Kansainvälisessä politiika.s.sa
se on varauksettomasti sitonut itsen­sä
Yhdysvaltain hyökkäävään i m -
p e r i a l i s m i i n . Sato tästä antautumis.
polltiika.sta on kypsynyt. Englanti
saa nähdä Y h d y s v a l t a i n p a l a palalta
ahmivan Imperiumiaan. Washingto-nlssa
alkaneessa Y h d y s v a l t a i n , E n g ­l
a n n i n j a C a n a d a n u i k o - j a r a h a m i ­nisterien
välisessä konferenssissa se
saa niellä Wall Streetin dollarlavun
katkeran kalkin luovuttamalla ILsää
imperiumistaan.
J o sodan aikana kahmi Yhdysvallat
l a i n a - j a vuokrasopimuksen varjolla
käsiinsä Amerikan mantereella ole­vat
E n g l a n n i n tukikohdat j a syrjäyt­ti
sen pääoman sikäläisiltä m a r k k i ­noilta.
Myös A f r i k a n maanosassa
Yhdysvallat sai j a l a n s i j a n mitä se
sodan jälkeen on käyttänyt hyväk­seen
ryhtymällä n i i n E n g l a n n i n kuin
R a n s k a n k i n siirtomaiden valtaami­seen
omalle pääomaviennllleeu. T o i ­sella
puolen on se kehittänyt pää-omanvlentlään
J a kauppaansa A u s t r a ­liaan,
n i i n että se myös tässä impe-riuminmaassa
on syrjäyttänyt Eng­l
a n n i n . Koko Etelä-Amerikassa —
T a k a - j a E t u - I n t i a s s a — on käynnis­sä
Y h d y s v a l t a i n finansslvaltaus. Län­si-
Idässä, arabialaisessa maailmassa,
käydään Y h d y V a l t a i n j a E n g l a n n in
välillä katkeraa kamppailua öljystä,
mistä S y y r i a n kaksi äskeistä v a l l a n ­kaappausta
antoivat havainnollisen
näytteen, mutta samalla näytteen
siitä, että E n g l a n t i j o i s s a k in tapauk.
sissa vielä u s k a l t a a ryhtyä vastavetoi­hin.
Kahden suurpääoman ryhmän
välinen maallmaiikamppailu alkaa
k u i t e n k i n muodostua Englannille yhä
toivottomammaksi. Yhdysvallat p y r -'
kil syrjäyttämään sen myös euroop­p
a l a i s i l t a m a r k k i n o i l t a j a ottaa h a i - '
tuunsa E n g l a n n i n jättämät s o t i l a a l l i ­set
tyhjiöt. Kuten iElnglannin 1947
oli luovutettava imperialististen etu­j
e n puolustus K r e i k a s s a Y h d y s v a l t a in
käsiin, n i i n sen nyt on täytynyt nöyr­tyä
pyytämään Yhdysvaltain apua
T y y n e n - Ja I n t i a n m e r e n tukikohta-järjestelmän
puolustuksessa. Eng­l
a n n i n tukikohtasysteemin runko, j o ­ka
ulottuu G i b r a l t a r i s t a Suezin ja
Singaporen kautta Hongkongiin a l ­kaa
oleellisesti o l l a Y h d y s v a l t a i n k ä ­sissä.
Tämä Englannin omistusten Ja
etujen asteettalnen siirtyminen Y h ­dysvaltain
käsiin- Johtuu alunperin
tietysti Englannin heikentymisestä
ensimmäisessä j a toisessa maailman­sodassa,
mutta tämän kehityksen on
täydentänyt j a sen Jarruttamisen t e h .
nyt tehottomaksi E n g l a r m i n j o u t u m i ­nen
ensin vuokra- j a lainasopimuk­sen,
sitten dollarllalnasoplmuksen ja
d o l l a r i velka kasvaa, k u i t a v a r a t ehty­vät
j a v a l t i o n v a r a r i k k o häämöttää Jo
n u r k a n takana.
K u n Englannin rahaministeri S i r
S t a f f o r d Cripps varustautui lähte­mään
Washingtpnlln taskussaan h a l ­lituksen
päätös vastustaa Yhdysvalr
t a i n vaatimaa punnan devalvatiota,
häntä saattoivat kansanjoukon elä­köön
huudot. K a l k k i merkit ennus­tavat
k u i t e n k i n , että tätä s a n k a r i l l i s ­ta
elettä seuraa nöyryjrttävä a n t a u t u.
inlnen. Neljässä vuodessa on L a b o u r -
h a l l l t u s pelannut käsistään brittiläi­sen
imperiumin, E n g l a n n i n riippu­mattomuuden,
uudistuspolitiikkansa
ja — kaiken tuloksensa ilmeisesti —
oman olemassaoloissa •Wall Streetin
taskuun.
( K i r j o i t e t t u ennen punnan arvon
alentamista).
"Jos sotarumniDt
35
EROAA VIRASTAAN
Sftten vaoden.1947 Trades and Labor
Congrress of/ C^anadan sibteerirabas-tonhoitajanii'
tölminnt John W. Back-ley
on Umoittannt Calgaryssa koolla
olevassa voodkokonksessa, että. bän
Inopnn sihteerin toimesta. Mr. Bnck.
ley on oUat noin 50 vnoden ajan mu­kana
unioiden toiminnassa ja tnii
erikoisen hnomatoksi foimiessaan
vnosiiuiisien a ^ t erittäin tahdiklcaas-ti
AFL:n T<H-onto Diätrict Labor i
Cooncilin sihteerinä.
Kirj. John Weir
Mexico City. — K a u t t a maailma;n kansat vastustavat sotaa
rauhankongressi edustaa ^'
sanoi tämän mantereen rauhankon-gressln
päättäjälsistunnossa voimak-,
k a l d e n suosionosoitusten raikuessa,
että "jos sotartumnut soivat, me emme
vastaa". Rauhankongressin tuhat
edustajaa Ja 4,000 meksikolaista täyt­tivät
ääriään myöten Coliseon aren^n,
missä M a r t i n e z Ja l a t i n a l a i s e n A m e r i ­kan
Työväenliiton puhemies Lombar-dö
Toledano ptihuivat.
"Me annamme tiyt varoituksen,
että amerikkalaiset kansat eivät osal­l
i s t u • ImperialistiEeen sotaan", sanoi
. , öilia
penahsmivastaisia voimia i^Z
"luokkien, kaikkien rotuien jah^
uskonsiiuntien todellisia
j o t k a puolustavat emien aai^
itsenäisyyttä, demokraattisia ^.
sia, työläisten oikeuksia ja kais'
t i en edistystä. Hän lisäsi SM&
taistelu rauhan puolesta on tai
Latinalaisen Amerikan hartioin.
dysvaltain imperiali5.iiin tc^
pantuja diktaattoreja vastaan."
hankpngressin aincat täkäläiset
tustajat ovat Wall Streetin K
Toledano yhteenvedossaan. Hän k i e l s i rengit, kirkkotaaritumuksen jä-^
sen "parjauksen, että tämä manner ! räketeeraajat, joita A F L v r i t^
on yhtenäisenä WaEhingtonin sotaoh- i onnistuneesti järjestää unio-j
e l m a n t a k a n a " . Hän sanoi, että s o ­hajoittamaan.
tapropaganda mantereitten välillä on
I vääristelyä ja että amerikkalaiset
Vapauden lokakuun levitysryntäys
aikaa kymmenen päivän kuluttua
Muodostaakseen Vapauden loka­kuun
1 päivänä alkavasta l e v i t y s r y n -
täyksestä k a i k k i a Canadan suomalai­sia
kiinnostavan yhteisen yritjrfcsen,
päätti C S J : n Sudburyn osasto äskei­sessä
kokouksessaan haastaa Toron­ton
osaston veljelliseen k i l p a i l u u n täs­sä
koko l o k a k u u n a j a n kestävässä r y n ­täyksessä.
-Tehdäkseen haasteestaan
n i i n " v i r a l l i s e n " k u i n s u i n k i n mah­d
o l l i s t a lähettivät Sudburyn osaston
v i r k a i l i j a t viime viikolla Toronton
osastolle asiasta seuraavanlaisen k l r -
kuoli viime yönä
Lehtemme painoon mennessä
tänä aamuna saapui snrnsanoma,
että Aku Korhonen, joka kesä;- ja
helnäknun vaihteessa sairastui
yht'äl{kiä vaikeaan veritantiin
(leukemiaan), kuoli Toronton Wes-tem-
sairaalassa viime yönä keHo
12.45.
Aku Korhonen, ifAsa, sodan jäl­keen
suoritti Sirola-opiston tut­kinnon
Suomessa vieraillessaan,
tuli Canadassa suorittamansa p a ­hoja-
ja Inennoitsijamatkansa jäl­keen
Vapauden toimitukseen tou­kokuun
15 pnä. Iloisena, pirteänä
ja innokkaana miehenä Korhonen
oli silloin vielä terve ja elinvoimai­nen
ja hänen toimintansa Vapau­den
toimituksessa kuten sitä edel­täneissäkin
tehtävissä oli hyvin
lupaavaa .Canadan suomalaisten
työväenliikkeelle.
Mutta kesäkuun lopprupnolella
hän rupesi tuntemaan kummaa
väsymystä ja mentyään Domi­nion-
päivän Jälkeisellä viikolla
lääkäriin, hänessä havaittiin mo­nien
tutkimusten jälkeen olevan
tämä parantumaton veritauti, jo­ta
sanotaan myös verisyöväksi.
Korhosen omaiset, erikoiisesti hä­nen
vaimonsa Irja ja poikansa Ed­win,
sekä ystävät ja toverit yritti­vät
Icalkkensa Korhosen hengen
pelastamiseksi. Kun oli ilmei.itä, et­tä
Sudburyssa ei voitu tehdä m i ­tään
Ja Torontosta saatiin kuul­la,
että siellä on kokeiltu jollakin
uudella fhoitometiete(ImälIä^ niin
Korhonen lähetettiin vaimonsa I r ­jan
avustamana sinne. Aluksi tä­mä
uusi-hoitomenetelmä näyttikin
tehoavan, mutta kolmisen yiikkoa
sitten tuli - jäänne huonompaan
Korhosen saadessa verenvuodon ja
nyt viimein kuolema lopetti sit­keästi
elämänsä puolesta taistel­leen
hjrvän ja lupaavan toverim­me.
Aku Korhonen ön syntynyt Suo­messa
Iisalmen lähettjrvillä ja hän
Jelmän.
"Saadaksemme mahdollisimman h y ­viä
tuloksia yhteisen asiamme hyväk­si,
C S J : n Sudburyn osasto päätti syys­k
u u n 11 pnä pitämässään kokoukses­sa
haastaa C S J : n Toronton osaston
veljelliseen k i l p a i l u u n uusien t i l a u k ­sien
hankkimiseksi Vapaudelle. Pää­määränä
o n osuuksiemme täjrttämi-nen
j a s i t t en " r a p l a i n " h a n k k i m i n e n .
"Toivomuksemme on, että T e , * v a n ­hat
kilpaveikkomme, ottaisitte vas­t
a a n tämän kilpailuhaasteen siinä t o ­verillisessa
mielessä, missä se on a n ­n
e t t u k i n , j o t t a Vapauden tuleva l e v i ­tysryntäys
ormistuisi yhteisten toivo-mustemme
mukaisesti." I
Levltysryntäyksen alkamiseen e i '
ole enää a i k a a muuta k u i n kymmenen
päivää, j o t en torontolaisten j a sudbu-r
y l a i s t e n , kuten k a i k k i e n muidenkin
o n parasta tarkistaa, että k a i k k i v a l ­mistelut
j a suunnitelmat saadaan v i i ­pymättä
valmiilcsi. K a i k k i e n pitää o l ­la
ryntäyskunnossa lauantaina l o k a ­k
u u n 1 päivänä sillä siten v a i n saa­daan
hyviä tuloksia j a 300 u u t t a t i ­lausta
hankituksi, kuten suunnitel­mat
edellyttävät.
Tätä levitysryntäystä ei pidä mis­sään
tapaulcsessa r a j o i t t a a ainoastaan
n i i h i n p a i k k a k u n t i i n . Joissa toimii
C S J : n osastot, sillä ryntäykseen voivat
osallistua lehtemme kaikki lukijat
k a i k k i a l l a maassa. Onhan tässä
kysymyksessä y h t e i n e n y r i t y s yhteisen
lehtemme hyväksi.
Sudburylalset ovat muuten, sivu­mennen
mainiten, valmistuneet jo
v o i t o n j u h l a a varten. Sillä täällä on
päätfetty viettää Vapauden perustami­sen
32. vuosipäivän (Vapaus ilmestyi
ensimmäisen kerran marraskuun 6
pnä 1917) johdosta erikoinen j u h l a ­tilaisuus,
josta saatavat tulot luovu­tetaan
Vapauden taloudsllisen ase­man
tukemiseen. Jos sattuisi n i in
onnettomasti, että sudburylalset eivät
Monen puhujan esittämän ©
teen tyypillisenä esi.iic-rkkinä vo
mainita venezuelalaisen öljytyöi
union erään johtajan lausunto'
Venezuelasta ei tule gallonaah;
jyä. jos T r u m a n aloittaa sodan
Latinalaisen Amerikan täi
antoivat raikuvat suosionosoinil
Henry Wallacen, Paul Rob«ot
C h a r l i e Chaplinin tervehdyksi];
Mrs. Robeson selitti Peeksi
N. Y. tapahtunutta tappelua,
fasistihulikaanit hyökkäsivät 1
miehensä konserttiin osallistu:
kimppuun j a sanoi, että taant-ja
nyt aloittanut sisällissodan Y
valloissa.
voittaisikaan, toivovat he kui:
saavansa juhlia yhteisen kkt
perustamisen johdosta.
Muistakaa kaikkialla, että V
den levitysryntäy.s alkaa mu'J!
päivän kulatfua.
-SITÄ:
]a
TÄT/
Miksi se on tärkeätä?
Hampurissa, Britannian miehitysalueen keskuksessa Sak­eassa
on oikeuskuulustelu ollut useita viikkoja käynnissä.
Mutta Canadan lehdistö tuskin mainitsee siitä. Kenttämar-salkka
von Mansteinia vastaan on esitetty 17 syytettä, jotka
luetellaan 70.000 sanaa käsittävässä brittiläisen oikeuden- laa­timassa
syytekirjelmässä. Näin kirjoittaa Canadian Tribunen
toimittaja Leslie Morris mainitun lehden viimeksi-ilmesty-
Ensimmäisessä syytöksessä luetellaan 23 tapausta, missä
Puolan kansalaisia ammuttiin, poltettiin kuoliaaksi, tapettiin
käsikranaateilla tai hukutettiin syyskuun toisen ja lokakuun
25. päivän välisenä aikana v. 1939. Toisessa ja kolmannessa
syytöksessä käsitellään Puolan kampanjan aikana suoritet­tuja
kauhuntöitä.
Neljännestä kahddcJsanteen syytökseen selitetään, että
Donin laaksossa Manstein määräsi murhaamaan Neuvosto­liiton
poliittiset upseerit, tappamaan Neuvostoliitolta saatuja
sotavankeja ja yli 70,00 siviili-ihmistä.
Yhdeksännestä yhteentoista syytökseen sanotaan, että
Manstein komensi murhaamaan ampumalla, hukuttamalla,
hirttämällä tai kaasuttamalla yli 100,000 Neuvostoliiton kan­salaista
. . . •
Toisin kuin Nyrnbergin oikeuskuulustelussa v. 1946 (Gö-ring
ja Ribbentröp) Manstein voi nyt käyttää "kylmää sotaa"
puolustuksena perustana. Asiallisesti puhuen hän sanoo puo-lustusasiamiestensä
suun kautta (yksi niistä on R. T. Paget,
työväenpuolueen parlamenttijäsen!) että loppujen lopuksi ta­petut
ihmiset olivat vain Neuvostoliiton kansalaisia, joita vas­taan
nykyiset kenraalit nyt avoimesti suunnittelevat atomi­sotaa?
Kaikki mitä tähän lisätään, se on oikeastaan pahasta. Sal^
littakoon kuitenkin tehdä pari reunahuomautusta. Winston
Churchillin kerrotaan lahjoittaneen 25 puntaa Mansteinin
puolustusrahastoon, jota eräät brittiläiset töryt keräävät!
Manstein on kuulema "liian vanha" (61-vuotias) ja häntä on
"pidetty liian kauan vankilassa" jne. Kun suuret päivälehdet
vaikenevat joko kokonaan tällaisista asioista tai hukuttavat
ne sotapropagandansa ja sensatiouutistensa paljouteen, niin
silloin on ilmeistä, että Tribunen kaltaiset työväenlehdet —
jolla lokakuun aikana on erikoinen rahoittamiskampanja —
ovat välttämättömiä tiedon välittäjiä kaikille niille, jotka
rakastavat totuutta ja vihaavat vääryj^ttä. Siksi on myös Va­pauden
levitysryntäys ensiluokkaisen tärkeä poliittinen teh-tuli
Canadaan v. 1929. Miltei koko
Canadassa oloajan hän on työs­kennellyt
kaivoksissa, kulta, ja
nikkelikaivoksissa. Lähinnä su-remaain
jäivät hänen vaimonsa Ir­ja
ja noin 15-vuotias pioikansa Ed­win,
sisar Canadassa sekä hänen
muut omaisensa i a suuri toveri- ja
ystäväpiiri.
Lehtemme painoon mennessä ei
ole vielä tietoa hautauksen järjes­tämisestä.
OVEEN JÄTETTYYN RUNO0>
TULI VASTAUS
Ottawa. — Nick ja Eva Zaiia
tivät, että nyt he tarvitsevat l
man. Niinpä he sulkivat täkä
pienen ravintolansa ja kiinni
sen oveen seuraavan tiedoitukse
"Te voitte' menettää aamui
tai äkkinäisen puollspalan;
" M e jätämme teidät syrsku
pnä mutta tulemme kymriieaer
vän kuluttua takaisin.
"Kiristäkää siis vyötänne ri
ja yrittäkää kontrolloida janos
"Jos me emme nyt pääse ioi
meidät viedään täältä pois
edellä."
T a k a i s i n palattuaan heidän :
tolansa ovessa oli huomautus:
"Me haluamme toivottaa
p a l j o n . onnea tänä vuosipäiväc
"Ja ehkä vuoden kuluttua jt
teidän lastenkamariinne.
"Me toivomme, että saatuaia
levätä, palvelu tulee nopeamma
"Vähemmän höpinöitä ja ena
syötävää ja 'hämi" hemmetin f
vahvemmaksi."
Zahain. kesäloma oli heidän
menentenä hääpäivänään. Hei
ole lapsia.
• • •
OLI ANSAINNUT
— Mitä varten sinä. annoit
p a l j on juomarahaa vaatteiden s
t-äjälle? ,
— Hän o l i ansainnut sen. B
han miten hj'vän hatun sain a
hatturähjäni tilalle.
Niin siellä, toisin täällä
tävä tulevan lokakuun aikana.
M a a i l m a n sosialistiselta lohkolta
saapuvien tietojen mukaan paranee
työtätekevän väestön asema a l i t u i s e si
ti nUn NeuvostolUtossa kuin muissa­kin
sosialismin tiellä olevissa maissa.
Yhtäällä kohoaa näissä maissa a l i ­tuisesti
jokapäiväisten e l i n t a r v i k k e i ­den
tuotanto j a sodan aiheuttaman
tuhon jälkiä rakermetaan uudelleen,
entistään ehommiksi. Samalla k u in
työskentelysuhteet alituisesti parane­vat,
saatetaan toisaalla h a v a i t a , että
myöskin palkat kohoavat, jotta k a n ­s
a n ansioilla voidaan ostaa entistä
enemmän jokapäiväisen elämän t a r ­v
i k k e i t a . Tähän ostokyvsm parane­miseen
eivät v a i k u t a yksinomaan k o ­hoavat
palkat vaan myöskitf se, että
samaan aikaan elintarpeiden h i n t o ja
lasketaan, joten kansan ostokyvsm
paraneminen^Oli oikeastaan k a k s i t a ­hoinen.
K a i k e n lisäksi voidaan todeta, että
näissä sosialistisen maailman maissa
el tunneta sellaista kapitalistisen
m a a i l m a n sairautta kuin. o n työttö­myys
sillä työvoimaa ei o le tarpeeksi
saatavissa.
. N i i n uskomatonta k u i n se o n k i n k a ­p
i t a l i s t i s en maaUman silmillä katsot-ttma
tapahtuu sosialistisen m a a i l m an
maissa täystyöllisyyden vallitessa
p a l k k o j e n kohoaminen j a h l n t a l n l a s ­keminen.
• • • . '
K u n tarkastamme kapitalistisen
maailman olosuhteita työtätekevän
väestön näkökulmasta katsoen niin
havaitsemme täällä tapahtuvan aivan
päinvastaisen virtauksen k u i n sosia­listisen
maailman maissa. Kalkissa
maissa lisääntyy ensinnäkin työttö­mien
lukumäärä alituisesti. Palkat
ovat pahasti kuopassa — n i i d e n k o -
hoamlssuunta yritetään pysähdyttää
k a i k i n mahdollisin keinoin, vaikka
elinkustaimukset kohoavat päi\'ä päi­vältä.
M u t t a k a p i t a l i s t i s e n maaliman
talouden etujen mukaista o n k i n p a l k ­k
o j e n mahdollisimman a l h a i s i n a pitä­minen,
että k a p i t a l i s t i t saisivat työ­väen
työstä mahdollisimman runsaat
voitot.
K a i k e n lisäksi pyritään k a p i t a l i s t i ­sen
maailman taloutta elvyttämään
r a h a n arvon huonontamisella, josta
työtätekevä väestö kärsii ennen muita.
Sillä tavoin..yritetään säilyttää lähes­tyvän
k r i i s i n taalcka köyhän kansan
h a r t e i l l e — kuinkas muuten voisi­k
a a n tapahtua k a p i t a l i s t i e n h a l l i t s e ­missa
maissa. Mutta entä sitten ne
"työväenhallitukset?"
Idissä suhteessa on kiinnostavaa
panna merkille, että se o l i j u u r i Suo­meni
"työväenhallitus", joka pani a l ­k
u u n tämän r a h a n arvon huonotami-
6en, sillä Fagerholmin hallituksen
päätehtävänä o n Suomen k a p i t a l i s t i en
etujen valvominen j a puolustaminen
kansaa vastaan. Mitään muuta ei
meridtse palkkojoi Jäädyttäminen Ja
r a h a n arvon huonotaminen samaan
a i k a a n kuin elinkustannukset ovat
noususuunnassa j a k a p i t a l i s t i e n voitot
ovat entistä runsaammat. Suomen
"työväenhallituksen", väitetään saa­neen
ohjeet j a määräykset tähän r a -
l i a n arvoii huonotamlseen sen l a i n a n
saannin ehtona, j o n k a Suomi o n s a a ­nut
W a l l Streetin r a h a r u h t i n a i l t a .
A i v a n samaan tapaan tapahtui
myöskin I s o - B r i t a n n i a s s a , j o n k a " t y ö ­väenhallitus"
toimii nöyränä " ^ a l l
S t r e e t i n pösöjen apulaisena B r i t a n ­n
i a n kansan pään' menoksi, eikä a i ­noastaan
poliittisessa, siihteessa vaan
myöskin maan t a l o u d e l l i s i i n a s i o i h in
nähden. Kuinkas muuten. Wall
Street on k u i n tarunomainen " p i r u ".
K u n sille antaa edes pikkusormen,
vie se s i t t e n koko käden j a l o p u l ta
koko syntisen ihmisen.
Tätä kirjoitettaessa i l m o i t e t t i i n I s o -
B r i t a n n i a n älentaiieen punnan arvo
kolmellaksrmmeniellä prosentilla pan­nen
sen pakkokursslksl entisen 4.03
doUarin asemesta 2.80 d o l l a r i a . M a a ­nantaiaamuna
I l m o i t e t t i i n , että k a k s i ­toista
m a a t a o l i h e t i sen jälkeen a l e n ­tanut
rahansa arvoa j a että monet
muut maat tulevat seiuaamaan a n ­nettua
eslmerkliiä. K a i k k i tämä v o i ­daan
merkitä W a l l Streetin t i l i i n s i l ­lä
se h a l l i t s e e nykyään k a p i t a l i s t i s en
m a a i l m a n r a h a - a s i o i t a koska se o n
m a a i l m a n p a n k k i i r i n asemessa, jonka
p a i k a n Lontoon City menetti Wall
StreetiDe ensimmäisen maailmanso-dan
seurauksena.
• • • •
Mitä rahan arvon huonontaminen
merkitsee esimerkiksi E n g l a n n i n työ­väestölle?
Luonnollisestikin sitä, e t ­tä
sen a n s i o i l l a kyetään ostamaan e n ­tistä
vähemmän. K a i k k i h a n tietävät,
että E n g l a n n i n kansan arucdddminen
tapahtuu pääasiassa ulkomailta
t u i l l a elintarvikkeilla. Kosto
m a i l t a ostettavat elintarvikkeet
savat enemmän kuin ennen, M
lännin kansan kiristettävä suo'
tään entistä enemmän sUlä sir
f o r d i n talouspolitiikka, samc:
Suomen "työväenhallituksenkin
t i l k k a kieltää palkkojen kos:
Koska työväen ansioilla saa «
vähemmän tarvikkeita, merkitJ
hampaiden naulaan asettamina
Mitä tulee tapahtumaan Can.
ei ole tätä kirjoitettaessa vcu
Viliä sillä hallituksen päätöfce
ple Vielä ilmoitettu mitään ja s
olla vasta keskusteltavana.
M u t t a yleisenä virUukseiu a
nadassakin työväestön elintasa
kemlnen, sillä työpalkat ov^
jäädytetyt alituL^esta hintam 3
tojen kohoamisesta huolifflä»
K u t e n Incon ja ^ ^ » « TL
äskeisissä neuvotteluissa todeta
kysymyksessä ole lainkaan « .
neekö yhtiö maksamaan k ^
palkkoja, vaan ainoastaan
tot, joiden pitää tulla entisu»*
remmiksi.
• • •
K u t e n alussa t o d e t t i i n^
maailman sosialismia
osassa aivan päinvastaines
k u i n kapitalistisessa ^ ' ^ ^ ^
tisessa maailmassa palkat 1 ^
hinnat alenevat, eikä t j ö t ^^
ole merkkiäkään. Kapitali-^
nomalebdistö yrittää kaiton Jo*
sin keinoin salata nämä s-koska
ne puhuvat varsin
sella ja kouraantuntuvaU» -S
sosialistisen talouden
kapitalistiseen talouteen
N i i n siellä, toi-sin täällä. '
Terä.