1949-04-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 23 p., — Sat., April 23 m <UBEBTZ) XDdÖNaOent Ubof Otgan of TbmJMi Canadlam tibUshed Nov. etb 1917. _Atithorlw1 SS secood dass mall tv tbe Fost Office Depanment, OtUva. Fub- Bsbed thrlce weekly: T t t e s d s / s . ^undays and SatuMays by Vapaoi Publishios' ConqnDsr UUL, at lOO-lCB B m St W., Sodbuzy. Ozit, Canada. Telepbooea: imarlMt Office ^ E.8ak:BL EOUaevr^mmtL addreaa.Bax 0», BBdbcgy, OfX!e«>43M. AdverUslog rates qpan a^ Translatlxm free of chazse. TXXtAUraZNKAT: Canadaoa: 1 vk. d i » « kk. 8^ YhdmanolSBa: l Vk. IM 6 Vk. iJU Suamessa: I vk. 7A) 6 kk. 125 I1l m •m-m IIII! ^ CSJm tuleva edustajakpkous ' i;uten lehtemme lukijat tietävät, Canadan Suomilkb^^^ osastot ja Järjestön kaikki .jäsenet valmistuvat kesäkuun 11 pnä^ Sudburyssa pidettävää 17. edustajakokousta varten. ' Tulevaa edustajakokousta ajateltaessa voidaan ehkä kysyä, että kuinka paljon siitä voidaan saada hyötyä nimenomaan Järjestömme kulttuuritoiminnan edistämiseksi- Vastaus tähän on luonnol-fisesti sama kuin siihenkin kysymykseen, että mitä järjestömme voivat ' meille antaa yleensä: Tulevalta edustajakokoukselta voidaan odot- (aa juuri sen verran, eikä yhtään enempää, kuinka paljon tehdään lyötä sen onnistumisen hyväksi. Jos ei kukaan kiinnitä siihen mitään l^iiomiota, niin tulokseksi saadaan tniinus nolla. Mutta jos järjestön kaikissfa orgaaneissa ja kaikkien jäsenten toimesta ryhdytään päättä- Tästi valmistelemaan tulevaan edustajakokoiii^, keskustelemaan sep edessä olevista moninaisista pulmista ja laatimaan päätöslauselmaehdotuksia nä/deri ongelmien ratkaisemiseksi, niin silloin voidaan odottaa hedelmällistä ja antoisaa edustajakokousta järjestömme ja taikkJen maanmiestemme yhteiseksi hyväksi. Siksi pitäisi aloittaa <JbjeI(;tiivmen rehtiin itsearvosteluun perustuva yleinen keskustelu jär- ^tömme saavutuksista ja menetyksistä, sekä sen paremmista ja huonommista puolista, jotta voidaan viitoittaa tie tulevaa toimintakautta •arten. I Työväen kulttuurijärjestön toiminnan onnistumisen ehtona, ku- ^en työväenliikkeen toiminnassa yleensä, on se, että osataan tarttua kiinni oikeasta perusrenkaasta jonka pohjalle ja ympärille muu toiminta rakennetaan. Meidän mielestämme Järjestömme tpk on löytä-n3rt tämän oikean renkaan korostaessaan edustajakokouskutsussa sitä, ^Ita "taistelu rauhan ja kansa^ demokraattisten oikeuksien puolesta pii"*tällä kertaa edistysmielisen väestön päätehtävä . . Selvää pn, eftä. jos uusi sota syttyy, niip se hävidää kaiken kulttuuriin ja ehkä l^pkp nykyisen sivistysmaailman. sekä työväen jcaikki demokraattiset oikeudet. Rauhan säilyttäminen on työväen kulttuuritoiminnan perusehtona yhtä hyvin kuin voidaan sanoa, että se on itse clän^än jatkumisen perusehtona. Ja toimiessamme elämän puolpsta sotaa vastaan meidän eteemme nousee hyvin terävänä edistyksellisen yhtenäisyyden tiirye ja kansalliskysymyksen oikein asettaminen. Erikoisesti on vielä kprp3tettava sitä seikkaa, että vain näiden poliittisluontoisten kysymysten oikean ratkaisun perusteella voidaan oikein ja hedelmällisesti ratkaista" järjestötoimintamme peruskysymykset kulttuuritoiminnan erinäisten muotojen tehostamiseksi, laajentamiseksi ja parantamiseksi. / ,„Tässä valossa olisi hetkeäkään viivyttelemättä ryhdyttävä innokkaalla tavalla keskustelemaan CSJ:n edustajakokouksen eteen tulevista asioista. Osastojen ja niiden orgaanien tulisi pitää edustaja-kokousasiat kaikkein tärkeimpinä asioina työkokouksissaan ja tarpeen, tulien voidaan järjestää ylimääräisiä kokouksia. Edustajakokoukseen yalmistautues.<;a olisi lähetettävä kymmeniä, ehkäpä satoja päalös-lauselmaehdotuksia järjestonvme keskukseen, että jäsenjoukkojen demokraattinen tahto tulee oikein tulkituksi. Ei tarvitse välittää näiden pääöslauselmien muotopuhtaudesta, sillä edustjajakokous voi yksinker-taisöstikin laadituista kirjeistä ottaa kaikki kultajyvät. Pääasia on se, että kaikista osastoista lähetetään näitä päätöslauselmaehdotuksia. Yleistä keskustelua ja tulevaa edustajakokouksen työtä auttaa paljon se, jos käytetään laajassa mitassa Vapaus-lehteä alustavasssa e<iijstajakokouskeskustelussa. Tämä edellyttää, että lähetetään Vapauteen julkaistavaksi uutistiedot osastojen ehdotuksista ja esityksistä, Sekä sitä, että yksilöjäsenel kirjoittavat heitä erikoisesti kiinnostavista asioista Vapauteen. Jos edustajakokouksen alkuvalmistelut tehdään tässä mielessä ja tällä tavalla, niin silloin itse kokouksen luonnekin muuttuu. Ei tarvitse enää istua vuorokausikaupalla kokouksissa, vaan jää aikaa sosiaaliselle toiminnalle ja arvokkaille kulttuurijuhlillekin. Täten saa-taXsiih edustajakokous sellaiseksi innostavaksi ja juhlavaksi tilaisuudeksi, mihin edustajat tulevat suurella halulla ja jota aina odotekaan harvinaisena merkkitapauksena. Lopuksi haluammie kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että C5J: n edustajakokouksen yhteydessä pidetään myös Vapauden yhtiökokous. Tämä tarkoittaa, että Vapauden asiat ja erikoisesti Vapauden sisältöä koskevat kysymykset tulevat samalla kertaa avoimen ja julkisen arvostelun kohteeksi. Käyttäkäämme empimättä hyväksemme tätä arvostelutilaisuutta. Palaamme tähän puoleen asiasta myöhemmin, mutta Vapauden palstat ovat nyt avoinna tällaista keskustelua varten. Muistakaamme tämä: Edustajakokouksesta tulee niin hyvä tai niin huono, miksi jäsenistö sen tekee. Tyhjän saa pyytämättäkin mutta työllä ja toiminnalla saadaan hedelmällinen ja antoisa edustajakokous. Mitä muut sanovat "Rauhan" kyyhkynen visertää Kenraaliluutnantti Curtis E. LeMay ei ole mikään merkityksetön juoksupoika. Hän osallistui Berlinin lentosillan järjestämiseen ja "^^e^ys\veekin" mukaan tuotettiin sieltä takaisin nimefiomaan siinä mielessä, että hän voi järjestää Yhdysvaltain sfrategiset ilmavoimat "todelliseksi taisteluyksiköksi". Kenraali LeMay kuvaillaan 42- VTiotiaaksi neroksi, joka johti Japanin pommitusta, lukeutuen tähän atomipommihyökkäys Nagasakin ia Hiroshiman siviili\^estöä vastaan. Kun tällainen suuruus puhuu tai häntä puhutetaan, niin sillä täjrtjy olla kantavuutta varsinkin silloin, kun kenraalimme sanat julkaistaan Wall Streetin ikiomassa "Newsweek" julkaisussa, mistä seuraavat rauhanviserrykset on poimittu: '•Ensimmäinen kerta \'-J päivän jälkeen Yhdysvallat paljasti viime viikolla sotilaallisessa huippukunnossa olevan sotilasvoiman, joka on valmiina toimimaan heti kun vihollinen iskee . . . ''Kansakunnan valpas, sotavalmis voima on strateginen ilma-jaosto (SAC) — yksitoista pommittajaryhmää, 54,000 upseeria ja 4iiestä . . . Kaiken kaikkiaan S.\C:lla on noin 600 lentokonetta ja 400 heti saatavilla olevaa konetta reservissä ja varastoissa paljon lisää. Pommeja, kuljettaessaan jokainen lentokone voi antaa yhtä kovia iskuja kuin 200 TXT-pommeja kuljettava lentokonetta . . . !. "Jos Euroopassa tulee selkkauksia (trouble) Offutt Field voi tyhtyä sekuntin murto-osassa toimimaan. ^litä yksityiskohtaisem-liiin jo tehdyt suunnitelmat lähetetään heti tiedonantoverkoston \ ^ i - tyksellä. Kahdenkymmenen neljän tunnin sisällä pommittajaryhmät ovat matkallaan mitä varten niitä on harjoitettu ja uudelleen harjoitettu . . . l "SAC katsoo, että se voi halvaannuttaa vihollisen, sen koosta >reilittämättä, ensimmäisellä tuhoavalla iskulla, eristää armeijat lento-a^ mistaan ja lopuksi tuhota ne TNT pommeilla . . . Kun hänet (kenraali LeMay) kuusi kuukautta sitten kutsuttiin takaisin Saksas- NE tnCVAT, AUUCET josicos on sanottu Jote&Un «Uben tapaan, e t t ä tie helvettiin on päällys* tetty hyvinä aikeilla. Nykyisin tuo sanonta p i t ä ä paikkdnsa miltei missä asiaissä (ahansa. Sotavaiustelua peit e t ä ä n korulauseilla raUhan turvaa-iaisesta jne . . . — ' l y ä m i e s. Hr • * SODANVAABA J A SUOMI Vaikka imperialistit Vielä kerran on-nistuisivai päästämään sodan valloilleen, n i i n sellainenhan onnetpa mahdollisuus ei voisi enää katkaista Suomen Ja Neuvostoliiton kansojen välisiä suhteita, vaan pikemminkin päinvastoin. Sopimuksen sisällön ja vallitsevat olosuhteet huomioonottaen on mitä todennäköisintä, e t t ä Suomi ja Neuvostoliitto sodan sattuessa tulisivat olemaan samalla puolella-. , . Imperialistinen sotallitto on Norjan kautta saapunut jo maamme rajoilla asti. On selviö, e t t ä sodanyalmista-j ä t haluaisivat vetää myös Ruotsin j a Sumnen seikkailupolitiikkansa palvelukseen. Vakavin este t ä m ä n imperialistien pyrkimyksen toteuttamiselle, sotaliiton laajentamiselle ja samalla eodanvaaran lisääntymiselle on iuvai maamme ja Neuvostoliiton välinen ystävjrys- Ja avunantosopimus. Työkansan Sanomat. Helsinki. • • • X L X OLE T U P P I S UU . . . Jos et usko, e t t ä Lootin vaimo muuttui suolapatsaaksi, niin sano se. — T-heimo, l^römles. • * • HUOMIO K a l a - ja urhellumiehet, n i i t ä urheiluvälineitä, joita valmistaa Shakespeare Company, Kalamazoo, Michigan, tuotetaan nyt skääppien ja rikkurien toimesta. Tavalliset työläiset ovat lakossa . , . r~ United Automobile Worker. • • • SOTIKAAMME J A K U O L K A A M M E W A L L S T : n PUOLESTA Moskovaa j a Venäjän muita keskuksia meidän täjtyy Iskeä viikon kuluessa sodan alkamisen j ä l k e e n . . . Meidän el tarvitse v ä l t t ä m ä t t ä lä- } h e t t ä ä maa-armeijaamme siime. Seuraavassa sodassa, kuten viime sodassa, asebtakaamme toisten maiden sotlla^ ta. Ja antakaamme niiden lätaettää poUunsa verilöylyyn (hö1i>catists) sen-isijaan että lähettäisimme omat poikamme. Tätä tarkoittavat pitkän matkan lentokoneet. Me demoralisoimme ehdottomasti vihollisen. Me hävitämme, kaikki sen yhteysllnjat. Me räjäytämme kalkid operatlokeskukset ja sitten annamme lUttolalstemme lähettää JftrmeiJanKi, toisten poikia, emmekä omia poikiamme, pitämään aineita jtytka me voitamme. — Senaattori Clarence Cannon (D-. Mo). vaatiessaan enemmän rahaa pommittajakonelta varten. • • • IDASTA NOUSEE AURINKO l : n e n j ä t k ä : Kiinassa rupesi tuulemaan. Toinen J ä t k ä : Mutta myrskyn Jälkeen tulee tavallisesti kaunis ja tiurlnkoi-nen päivä. aus TolBltUM Swalfer kertoo: " l e h d i s t ö n vapaus" on melkeinpä pelkkä fraasL Siltä on Jäljellä vain tarpeeksi varakkaiden henkilöiden va-paus perustaa tai ostaa yksi tai useampia sanomalehtiä, Joissa he'voivat painattaa tai Jättää k ä y t t ä m ä t t ä uu-tida tehdäkseen ystävänsä Ja. kan-n. ttajinsa tunnetuiksi vaiickapa ly>* faydcsl ajaksL Tämä el ole vain lehdistön arvostelua. ' Lehtien harjoittama kontrolli njrkyisellään on luonnollinen seuraus yksityisestä omistusoikeudesta. Josta sanomalehdistö on osa. Tämä totea-mtis on kapitalistisen järjestelmän arvostelua. Sanomalehdet toimivat siinä. J& todellisen olemuksensa mukaisesti melkein kaikki ne, harvoin poikkeuksin, ovat olemassa sen yllä-pitämiselcsi. NJ5, "sanomaTehtl-mlljonäärelllä" o»' y h t ä suuri laillinen oikeus painattaa mikä heitä miellyttää ja estää epä-miellyttävien asioiden julkitulo kuir, entisillä kartanonherroilla heidän häätäessään poliittisesti epämiellyttäviä työläisiä asumuksistaan. Se ei ole sen lalttomampaa kuin työnantajain menettely annettu yhdlstysliik-keen alkuaikoina liikkeen pioneerien vainoamisessa. Kaikkein mahtavimpien sanomaleh-tikunlnkalden joukossa on useita, Jot-ka ovat päässeet lehtien omistajiksi flnanssikelnottelusta, yhtiöiden muo. dostamlsesta ja teollisuusyritysten valvonnasta saaduilla rahoilla. He olisivat enemmän kuin altruisteja — he olisivat väliämlellsiä —, elleivät he käyttäisi sanomalehtiään vahvlsta-nu^ an järjestelmää, jonka avulla he ovat nousseet tuntemattomuudesta rikkauteen ja korkeaan asemaan, ja elleivät he kehuisi toinien toistaan merkkihenkilöiksi. Nykyisin on maan hallitus toisella •puolella ' j a lehtimonopollt toisella. N i i n on myös Australiassa ja Uudessa Ilefalclm I^JiQ^^ SwaffeF Eräänä vaikntfavinqiana esimolddnä ns. länsimaisen demokntZaa takaamista Tapauksista pitävät sen kannatUJat rö^tettyä lehdistön vj^aatte joka merfcltftbi sannmalebUeii oikeatta kirjoittaa yhteiskiuuiallisista epäkohdista ja arvos/tella halUtosta, Mainitta va^aa on fcattenkin monlm maiden •'ii||i»jrtiiTcä.'! turoin kapitalistisessa yhteisknnnass» vain näennäinen. Siitä i n ^ l u i ä nMtfu^^ raha. Lehtien on kirjoitettav» siten, c«tä IM qn ndi^m qjUd^^^ oleville rahamiespUreiUe. ensisijaisesU niiden ombtojillel Tämä seikka, kävi selvästi ilmi siinä tatkimokscasa, joka pantiin vanhoillisessa EnglannJMa toimeen • . 1947 ja Jatka! vnpden 1948 pnoliyiUiln astL Tatkimnksla jobti pailamentin asettama 'lehdistön knnlnluuUlibnep tatl^^mt$- komitea". jok» kuulustrfi mm- aseita Englannin hnomatoimpi» lehtien toimittajia. Seuraavassa esitänune lyhennettynä Daily Heialdin, sosiälidemokraattL ien Labonr-paolueen pää-äänenkannattojan, kaalaisan toip^ttajan Hionen Svafferin tolmifcnnnalle antaman todistaksen, MainittsäKoon, että Daily Herald ei enää nykyään ole järjestölehti samassa mielessä kain aseat työ- -äen sanomalehdet, vaan sen omistaa lehUtrasti Odhams Press Ltd. Punainen laukku Port Port Arthur. — Punainen laukku, unkarilainen kansannäytelmä lauluineen esitettiin tk. 9 ja 18 p i n ä CSJ:n täkäläisen osaston haalllla. Haluan sen johdosta itse puolestani lausua Jonkun sanan niille henkilöille, jotka siihen aikaansa uhrasivat. Ensiksi kiitän yleisöä. Joka molemmilla kerroilla t ä y t t i haalimme j a antoi siten tunnustuksen Ja kiitoksen helUe, jotka olivat tehneet työtä tämän esityksen menestymiseksi. Siis yleisö palkitsi meidän uhrauksemme yli toiveiden, josta vielä kiitos. s i t t en haluan lausua kiitokset niille. Jotka avustivat t ä m ä n näytelmän esityksiä. Kiitos mirs. Tolkolle siitä, että h ä n teki työtä pukujen valmistamisessa, joista meillä on huutava puute. Kiitos J. Jacksonille Ja O, Salvolle näyttelijäin auttamisessa maskeerauksessa. Kiitos säestäjille A. Laak-soUe ja G. Wickströmllle tehtävänsä kunnollisesta suorittamisesta Ja kal-kUIe^ nliUe. Jotka tavaUa tai toisella avustivat näytelmän onnistumista. K i i t ä n myösitin näyttelijöitä, jotka teitte sen mitä teiltä pyysin ja vaadin, mikä tapa on välttämätön isoissa näytehnissä. Jos niistä halutaan saada kokonaisuus. On välttämätöntä, että kimtmellaan ainoastaan sitä henkilöä. Joka on näytelmästä edesvastuussa, vaikka se usein tuntuu omituiselta. Henkilö, joka ohjaa näytelmän, saa siitä kokonaisuuden lukiessaan sen useampaian kertaan. Hän näkee henkilöt sellaisina kuin he näytelmässä esiintjrvät. Kun nuori henkilö joutuu esittämään vanhan ihmisen osaa, on se useinkin valkeaa, koska siinä on t e h t ä v ä maskeeraus Ja liikkeet aivan päinvastoin kuin mitä henlcilö todellisuudessa on. Ellei näin tehdä j a esitetään vain itsensä yleisöl- Seelannlssa, joissa matkustavalla brittiläisellä on harvoin tilaisuus ostaa sanomalehteä, joka kannattaisi niiden hallituksia. Uudessa Seelannissa selostettiin parlamentin työtä sosialistin' näkökulmasta niin epärehellisesti, ett ä pääministeri Michael Savagen oli m ä ä r ä t t ä v ä yksi radioasema l ä h e t t ä mään keskustelun jokainen sana, kuuimeltlln sitä tai ei. Ennen vanhaan perustivat kirjapainojen omistajat paikallisia vilkko-lehtlä. He luottivat kimnan viranomaisten kanssa tehtyihin ilmoltusJ sopimuksiin. Ilmoitukset voitUn pe«: runttaa, jos lehdet arvostelivat, kunnan toimenpiteita lilan kärkevästi. Nykyisin, sanottakoon mitä tahansa, voivat suurilmoittajat panna sanomalehden samanlaisen p^kon eteen. Tosin sitä käytetään harvoin, koska jokainen päätoimittaja ja melkein jokainen h ä n e n avustajansa tietää, mihin määrään voidaan arvostella aiheuttamatta pahennusta. Yhtenä esimerkkinä mainitsen elokuva ilmoitukset. Ennen äskeistä sotaa fllmituottajat ilmoittelivat laajalti sunnuntailehdlssä. Noina aikoina Hollywoodin tuotteiden arvostelu oli hyvin pidättyvää;, vaikka epäsuopelta» k i n arvosteluja -julkaistiin. Nykyisin, jolloin rajoitettu palstamäärä on estänyt elokuvafirmoja ilmoittamasta laajassa mitassa, amerikkalaisille kuvUle irvlstellään ja ne tehdään naurun-alalslksL Olen varma, ettei kukaan toimittaja ole sanonut: "Nyt voitte kirjoittaa totuuden". ATVOstelijät yleensä olivat tietoisia uudesta tilanteesta j a alkoivat kirjoittaa siten kuin aina olivat halunneet tehdä. Toiselta puolen kustantajat Ilmoittavat samassa määrässä kuin ennen sotaa — Ja niin myös kirjojen arvcs- /siu on paljon lievempää kuin elokuvien. Kentin herttua muuten, puhuessaan eräillä kirjallisilla päivällisillä, oli ktminkaalliseksi henkilöksi hyvin suorapuhehien. Hän sanoi ole. vansa yllättynyt lukiessaan sunmm-tailehdistä niin monista äskenlöyde-tyistä kirjallisista neroista, joista h än myöhemmin ei ole kuullut y h t ä ä n m i tään. Äskeisinä vuosina kerskiU voimakkaimmin rahan vaikutuksesta sano-maleiidistön kantaan Sir Edgar San-ders Keski-Elnglannin panimonomis-tajain kokouksessa v. 1933. Ilmoitettuaan, e t t ä "nykyään ovat kapakoiden useimmat asiakkaat vanhanpuolelsia ja keskl-Ikäisiä miehiä" Ja viitattuaan oluen kulutuksen vähenemiseen hän sanoi: '•Ellette voi houkutella nuorempaa sukupolvea astumaan vanhempien iniesten palkalle, ei ole epäilystäkään siitä, e t t ä saamme n ä h d ä oluen kulutuksen jatkuvasti vähenevän. EUei nuoremmille asIakkalUe sanota, ^ t t ä Englannin olut on h ä n e n nauttimistaan juomista paras Ja terveellisin, eikä hänelle kuvata kalMiea sitä viihtyisyyttä ja tyydytystä. Jota kapakka Ehglaimissa jakaa, eikä painos, teta t ä t ä viihtyisyyttä, n i i n varmasti näemme ammattimme rappeutuvan. En sano, e t t ä nykyisten oluenkäyt-täjlen pitäisi Juoda enemmän, vaan e t t ä haluamme uusia asiakkaita. Me ^.tahdomme oluenjuomlsen tavan istutetuksi tuhansiin, miljooniin nuorUn ihpiiehiin, jotka eiväit nyt tunne oluen makua. Pääkeinona tässä tehtävässä olisi lehtl-Ilniolttplu, julisteiden käyttö. Ilmoittelu yleisissä kulkuneuvoissa, mahdollisesti tunnettujen henkilöiden luennot ja artikkelit sekä lehtlpropa-ganda joko artikkeleissa tai uutisissa. Vaikka en tahdo sanoa m i t ä ä n hai. ventavaa sanomalehdistä, tiedän, e t tä niillä oli h ä m ä r ä aavistus laajasta 11- moittelusummitelmastamme, jos saisimme lievennystä olutveroon. Lehdistön talousmiehet varsinkin tekivät minulle kaikenlaisia ^ s y m y k s l ä asiasta. Minä sanon, että meidän on ensiksi ,saatava verotuksemme ple-nenunäksi j a uskon, e t t ä tällä oli joka tapauksessa Jotakin vaikutusta, koska lehden talouspuoli aina voi "vaikuttaa" toimitukseen. le, n i i n slllom näytelmän kokonaisuus kärsii siltä kohdalta. Kuitenkin te kaikki teitte sen, mitä osanne vaativat Punaisessa laukussa ja sen vuoksi me saimme siitä kokonaisuuden, jonka johdosta teille kiitokseni annan. Teroitan vielä mieliinne, ^ t t ä olkoon osanne mikä tahansa seuraavissa näytelmissä, n i i n vaatikaa "Jepetti" tuomaan julkisuuteen se, mikä tehtävä ja nilkä osanne sisältö on j a pukekaa ja maskeeratkaa sen mukaan. Esittäkää s i t ä henkilöä, mitä näytelmä kuvaa eikä itseänne, eli toisin sanoen, unohtakaa Itseime ja eläkää osassanne, n i i n silloin onnistutte kuten Punaisessa laukussa. Vielä lausun kiitoksen puvustonhoi-tajalle, joka säännöllisesti oli kaikissa harjoituksissa ja teki tehtävänsä hyvin. Kiitos myöskin kulissimiehllle, teitte ripeästi tehtävänne. Osastomme jäsenille haluan sanoa, e t t ä olkoonpa tehtävämme minkä olemme ottaneet vastaan, mikä tahansa, se ' t ä y t y y suorittaa kaikella kimnialla. Kukaan ei voi j ä t t ä ä tekem ä t t ä mitä hänelle kuuluu eikä kukaan saa ottaa vastaan enempää teh- Jos me aloitamme ilmoittelun lehdissä, tulemme näkemään, e t t ä Ilmoittelumme jatkuvaisuus riippuu siitä, että saame toimitulEsen tuen samoissa lehdissä. On ihmeellistä, kuinka tällä tavalla voidaan kasvattaa yieistä mielipidettä, yleensä kuitenkaan t e k e m ä t . t ä l i i an näkjrväksi, e t t ä kaiken takana on ihnoittelukampanja . . ." Tämä lausunto tuli Julkisuuteen — enkä sen jälkeen kuullut iönolttelu-suunnltelmasla. Sh- Edgar Sandersln esittämien n ä kökohtien lisäksi minun on viitattava lukuisin erillisiin liikkeisiin Ja teoUi-suusyhtlöihln sekä niiden palkkaamiin mainospäälliköihta. Nämä on otettu palvelukseen, koska uskotaan heidän voivan vaikuttaa sanomaleht i i n tavalla tai toisella. Ilmbituksen antamisesta tai pidättämisestä voidaan varmasti p ä ä t t ä ä heidän ohjelt-tensa mukaisesti. Lisäksi pn Jo olemassa alku systeemiin, jossa suurpääoma. iiikemiespUrit j a ilmoitustpimlstojen kontrolli toimivat yhdessä. Tämä on uusi vaara vielä jäljelläolevalle toimituksen mielipiteen vapaudelle. Kuinka usein näette lontoolaisessa lehdessä suiu-en tavaratalon nimen, Inm kerrotaan myymälävarkaan pidättämisestä? Useimmat ihmiset tiet ä v ä t , e t t ä melkein kalkiUa tavarataloilla on palveluksessaan etsiviä, useimmiten naisia. Käytäntö on v i i sas, ja pidättämisestä seuraa usein oikeudenkäynti. K u n lehdessä Ilmoittava suuren liikkeen omistaja joutuu nostamaan syytteen, ei hänen nimeään maimta, vaan viitataan vain "erääseen "VVest Endln liikkeeseen". P u o l i vuosisa.täisen lehtimiesxu-anl aikana on kokemukseni oUuti että uudistusliikkeet yleensä aina ovat saaneet- kohtalokseen sanomalehtien vää-rintulkitsemisen. Tuskin muistan y h t ä k ä ä n esimerkkiä, joUoin lakkoa, nauutamin harvoin poikkeuksin, olisi selostettu rehellisesti: Sankarillisessa taistelussaan parempien elinehtojen puolesta on työläisiUä ollut vähän tai ei ollenkaan tukea. Usein on oleelliset tosiseikat kokonaan tukahdutettu. Epäilenpä tokko yhdellä henkilöllä sa-dasta on käsitystä v. 1926 suurlakon syistä, mikä lakko oli välttämätön seuraus Churchillin paluusta kultakantaan. Taistelevan llberalisinin päivinä London Star ja Daily News tekivät jalon työn ^kiinnittäessään yleisen huomion tecpsinraen epäkohtiin ja aia-arvoisiin tavaralaatuihin. Ylevämielisten ristiretkien ajat ovat ohitse, l ^ k k a voidaankin väittää, että useimmat noiden ristiretkeläisten moittimista epäkohdista on poistettu, valittavat ammattiUitot. — Joiden kanssa ministeriöt pääa.siallisesti nykyista neuvottelevat, — että niiden toimenpiteiia Jatkuvasti esitetään väärto. Tämän Jälkeen Hannen Swaffer e ä t t ä ä useita esimerkkejä sUtä, kuinka e r ä ä t suurlebdet ^jatkuvasti vää-risteUvät ainrns^tiyhdistysjohta^ lausuntoja, jopa esittäen niistä täysin valheellisia tietoja. Tämä siitä huolimatta, e t t ä ammattiyhdistysliike sodan p ä ä t y t t y ä joutui ankaralle koe-, tukselle valtakimnan jälleenrakennustyössä. On suuri vaara valtiolle, e t tä ammattiyhdistyksiä n i i n usein tuo-xnlt^ an. vaikka z ^ t ä pitäisi tukea. Ja e t t ä ammattiyhdlstyhjohtajia esitet ä ä n muka työläisten pyrkimysten vastustajina — konservatiivisissa lehdissä? Parlamentin on pian päätettävä, mihinkä rajaan saakka ns. "Lehdistön vapautta" tämänkaltaisissa asioissa voidaan pitää paljon tärkeämpänä kuin koko kansan yhteistä etua, jopa sen jatkuvaa olemassaoloa. Toisin sanoen, eikö t ä r k e ä t ä yleistä etua koskevien asioiden tahallinen väärinesit. täminen ole määriteltävä rangaistavaksi teoksi? Lokakuussa 1947 Sunday Express julisti otsikossaan s e l o s t a e s s a a n Brightpnissa pidettyä konservatiivien kokousta: "Sanomalehtimies hyökkää lehdistön tutklmustoixnikuntaa vastaan j a sanoo: " T ä m ä on ensimmäinen yritys rajoittaa puhevapautta." Selostuicsessa kerrottiin, että muuan-sheffieldiläinen lehtimies N . Röbson esitti hyväk^rttäväksi päätöslauselman: "Tämä kokous p i t ä ä lehdistön kuninkaallisen toimlkimnan asettami. sen selvänä tarkoituksena saada aikaan IausimtoVai>auden rajoittamista tarkoittava lalnsäädl^ntö". Toimittaja Robson on Sheffield Starin toimittaja. Lehden omistaa Ilrma, jolla ShefXieldissä on tuon "vapauden" yksinoikeus. Labour-puolueella on sitä vastaan vain Sheffield Ponvard, 8-srvuInen kuukatisljulkaisu. Jolla on n. 6,Q00:n levikki. 45-vuotisesta kokemuksesta sanoisin päämuutosten Fleet Streetillä olevan semaavla: . Toimittajan Itsenäisyys on melkein hävinnyt. Nykyään joksednkin jokainen toimittaja "noudattaa käskyjä". Talouselämää käsittelevät palstat, huomioonottaen erikoisesti suuren houkutuksen niiden väärinkäyttämiseen, ovat ilmeisen mitäänsanomattomat. Omistajien Ja toimituskunnan sulidc on hyvin suuresti parantunut. Sanomalehdet ovat muuttuneet to.'s. tensa kopioiksi. Ne pelkäävät uusia piirteitä. Jotka voisivat väheiJtää levikkiä — j a usein j ä l j i t t e l e ^ t kilpaf-; levän lehden Juttua, vaikka olivat tarjottaessa sen Itse ensin hylänneet. Ennen sotaa Britannian lehdistö johti maailmaa. Nykyisin se on yhä enemmän muuttunut Amerikassa julkaistujen lehtien kalpeaksi jäljennök. seksi. Vieläpä epätoivoisen dollari-puutteen aikana OPleet Street ostaa Amerikasta sarjakuvia. Jollaisia, ei parempia eikä huonompia, voitaisiin tehdä kotimaassa. Näkyvimmin menettelevät tässä lehdet, jotka kerskuvat "isänmaallisuudeilaan". Brittiläisillä journalismilla on edess ä ä n tmsi alati kasvava kilpailu Arne. rikan kanssa, jonne maasta menee kipeästi tarvittavia dollareita. Esimerkiksi Readers bigestiä painetaan t ä ä l l ä enemmän kuin sen brittiläisiä kilpaiUjpita. Lisäksi meillä kUpailee sellainen Julkaisu kuin Parisissa painettu Tinie, Omat julkaisumme ovat PELASTUS Konttorin pesijäsukko tuli iltana pesemään Johtaja H:n rihuonetta j a tapasi jolitajaa tarkastelemassa paperikimppaj j ö y t ä n s ä ääressä. KeUo oli ij , 10 inalla. Eukko katseli väliän aikaa johtjj, ja sanoi sitten: "Eiköhän olisi p aJ ta, e t t ä herra liittyisi j ^ o n , ijh ainakin työpäivä."' - ^, L A S T E N S U U S TA Lääkkeiden kaupustelija te lääkkeittänsä hyvyyttä, '-yaiä. myjmyt t ä t ^ ; | o n i i k k i a jo 25 eikä kukaan vielä sana moittinut sitä. Mitä ajattelett» ] män merkitsevän?" Poikanen kuulijain joukosta: "B leet ihmiset eivät puhu mitään.' Gardnerlssa Massachusettsin ossa tapasi eräs aviomies usein monsa kaupungilla määrätyllä kalla. Vaimo oli aina myöhäöä ajj.! ta ei milloinkaan tunnusta sitä. li^j esitti sitten, e t t ä muutetaan kohta mispaikkaa ja vaimo suostui. Kohtaamispaikka on nyt sellaisesi paikassa, jcssa on parkkausmirs Mies panee nikkelin mittariin ja bjl vaimo saapuu paikalle, osoittaa lisj mittaria. Joka näyttää kuinka paljj emäntä myöhästyi. AIVAN OIKEIN Sodan loputtua palasi sotamies 1 junen etulinjoilta, joilla oli «erähil nyt pitkä aika, kaupunkiin ja häc vaataan tuli nuori luutnantti, kaikesta päättäen oli käynyt vain esikunnassa. Vanha korsukatijl kun oli, ei Pajunen tehnyt kunniai Luutnantti IcarJaisi: "Hei, sotanö^l Mikä j ä i tekenmttä?" "Suur-Suomi", tuumi Pajunen j i| asteli tiehensä. Jokaisessa asiassa on aina kaksi puolta siihen saakka, kun mies menee ludmlsiin. EI KOSKAAN Nuori tyttö sanoi naimisissa olevail naistutt^valleen: "Ollessani helldj kanssa ulkona, katselee hän aina sia tyttöjä. Tekikö sinun miehtäl kpskaan niin?" " E i , el koskaan George katseMJ •toisia naisia. Kun kaunis tyttö a| meitä vastaan, sulki George aina toi sen silmänsä." TURHAA KOMEUTTA Lincolnissa Nebraskan valtioa! ^ n t y i äskettäin tyttölapsi, jolie i>\ nettiin, iaimeksi Sally Monia. Muaf kaksi hammasta ja säl -i^ert^n hanunaslääkärin *" maan, fettä mitä \)n lilan paljoa jij e t t ä se on turhaa komeutta. Seuraoj oU, että 10 päivän ikäinen menetti molemmat hampaansa. menneet alaspäin lukumäärässä. l£T>j kissa ja laadussa, osaksi sen nMl e t t ä omille kirjoittajillemme maks-j taan Amerikassa viisi, kuusi jopa biLj menen kertaa n i i n paljon kuin hes&j sivat kotimaassa. Kalkkien puolueiden parlamenäj jäsenet ovat saaneet tarpeekseen edes-J vastuuttomasita sanomalehtikritiiKsil joka pyrkii vain laajaan levikkiin. li-j beraalisten lehtleri lukumäärä cmi-| hent3myt. Uutiset väritetään lehdaj kannan mukaisesti. Vaalit selostctJjJJ nykyisin puoluenäkökannan muhi.! sestl. Tämä koskee myös ulkomaasi tapauksia; Lehtipainatuksen korkölj kustannukset, jotka vaikeuttavat is-l sien lehtien perustamista, ovat aihe*! taneet ja tulevat aiheuttamaan, eMJ s i t ä estetä, lehtien valvonnan siirj-j misen harvoihin käsiin. PÄIYÄH PAKIHA Marshallin "avun" tävää kuin mitä h ä n voi täjrttää, sillä tekemättä jääneet työt j a tehtävät tuottavat vam harmia toisille j a haittaavat osastomme kokonaisuutta, olkootpa n ä m ä tehtävät maksullisia tai vapaaehtoisia. — Toverillisin terveisin Jack KoskL ta ja pantiin strategisen ilmajaoston komentajaksi, hänelle annettiin miltei vapaat kädet. Hänen komennuksensa rajoittui jotenkin t$hän: 'Jps uusi sota alkaa, voittakaa se miltei heti.'" Mitä tähän lisätään, se on pahasta, sillä "rauhaa rakastavan" Wall Streetin "rauhanomainen" kenraali on pitänyt suuren puheen "rauhan" hyväksi! Muutamia päiviä sitten satuimme kuulenxaan e r ä ä n Burvashin vankil a n vartijan kertovan vangista. Joka ei haluimut lähteä pois vankilasta. Vanki oh yU 60 vuoden, joten h ä n ei saanut vielä edes kurjaa vanhuuden avustusta. Vangin terveys oU huono Ja h ä n oli vakuuttanut pois lähtiess ä ä n palaavansa takaisin muutunan päivän sisällä. Kolmen päivän kuluttua mies tuot i i n takaisin Burwashm vankilaait. Vapauduttuaan oli mies l ä h e t e t t y kotipaikkakunnalleen Torontoon. Päästyään* kotikaupunkiinsa oli h ä n heti metmyt erääseen sutuven kauppaan-j a ottanut päällystakin Ja lähteiQrt kävelemään. Hänet vangittiin j a tuo^ mittiin varkaudesta 6 kuukaudeksi vankeuteen. Tämä ei ole harvinainen tapaus. Eikä ylempänä mainittua miestä voida yleisen siveysMsitteen mxikasm luokitella kriminaaliksL Ktm sodan aikana oli enemmän töitä, n i i n silloin vanhemmalla im*"*^""»'^" oli t i l a i - etms saada jonkunlaista työtä, mutta kun työttömäksi on Joutunut nuorempiakin miehiä, n i i n vanhemmalla mie. hellä, varsinkin kun terveys on huono, on hyvhi vaikea löytää työmaata Itselleen. Sillohi iSistjy turvautua rikokseen päästääkseen vankilaan, jossa saa ainakin leipää henkensä pi-timeksl ja vuoteen Jossa saa yönsä nukkua. Äskettäin oiilehdlsrii Port Artlmria;- r i t i l a i n e n , joka sai hrtola,lsuudesta vankeustuomion, pyysi lisää vankeutta vapauduttuaan. Hän sanoi tuomari Walter Russellille poliisioikeu-dessa: " K u n pyysin kuukauden tuomiota n i i n ajattelin, e t t ä vapauduttuani löytyy t y ö ^ . Ktntenkaan el vieläkään ole työtä." K t m elämänsä ylläpitämiseksi täytyy valita vankeuden vapauden sijasta, n i i n se ospit-taa kuinka vaikeaa on työttömyyteen Joutuneiden ^ ö l ä l s t e n elämä. Äskettäin jyrisi Sault Ste, Marien poliisipäällikkö, e t t ä eUelvät työttömät metsätyöläiset lähde pois kaupungista, n i i n h ä n lähettää heidät Burwashin vankilaan. Mistähän po-l l i s i p ä ä l l l k k&.oa,»anut niin laajat valtuudet? Sikäli kuin me tunnemme Canadan lakia, n i i n vankilaan voivat l ä h e t t ä ä vaha oikeuslaitokset. Vieläkin ihmeellisemmältä tuntim poliisipäällikön ärjyminen kun tiedet ä ä n , e t t ä Sault Ste. Marie on yksi Canadan stauimpiä; paperipuutuotan-non keskukda j a kUn metsätyöt loppuvat j a kämpät pannaan 'kiinni, n i ir mihin muualle m e t s ä ^ l ä i n e n menee kuin katjkäupunkliosa. Siihen faeillf on myöskin oikeus. Matta poliisipäällikkö ankaran näköisenä viittaa vankilaan i^U^^karjasee ^öttSmSL Ie metsä^fnaiselle. että ulos taikka ttMmpe kalterien taakse. TSmä -tapahtuu kaUpungiBBa, jossa sUaltsu JätHlfilKmSinen ^ W B W n paperitäidas, jolle nämä metsätFSläiset ovat zaataf neet vuosia Ja yhU5 on työläisten selkänahasta kiskonut miljoonia voit-toja. Yleisesti tunnettu tosiasia on se. e t t ä työttömyystilanteeseen ratkaiscr , yasti vaikutaaä viennin väheneminen. Viennin vähenemisen vaikuttaa ensisijassa se, e t t ä Yhdysvallat on Mar- .shallin suunniteldian avulla määrännyt tuontimaille mistä ne saavat ostaa Ja mitä ostaa. K i m Ontarion metsätyöläisten joh-- taja Bruce Magnusqn selitti iSearstls. sa pitämässään puheessaan kuink; Marshallin suunnitelma vaikuttaa Ca. nadan viennin vähenemiseen, nili se antoi Vapaan Sanan Kiviperäi Pekalle aiheen irvistellä. e t t ä Magnu-son olisi miika sanonut sen hävittävän dollareita. Magnuson ei tietyst ole väittäixytkään. että Marshallin suunnitelman takia amerikkalaiset dollarit katoavat käsittämättönfällä tavalla. Mutta sen tämä suunnitelma on teimyt, e t t ä dpUareia virtaa vain shme minne Wall Streetin herrat määräävät j a sUcsi Britatmiakaan voi ostaa haluamiaan tavaroita Cana. dasta. Jos jankot kieltävät sen. ISSLTT shalUn suunnitelma on todella aiheuttanut Canadas^ samomkuin Eng-lannissakln dollaripulan. Joka pn ylei. sesti tuimettu asia. Se todistaa näiden maiden joutuneen riippuvaisiksi Wall Streetlstä. Sellainenkin porvari kuin Canadan vientlkauppayhdistyk-sen toiminnan Johtaja J . S ^ Marsh sanoi Torontosa tk. 18 p n ä mm. seuraavaa: "Canada ei menetä markkinoitaan ~ se on j o ne menettänjrt. seurauksena nykyisestä dollari- Ja puntatilan-teesta." ' T ä m ä n Usäkä hän sanoi, e t t ä Y h dysvallat ostaa nyt M pnK. Canadan viennistä ja sen liätksi noin 20 pror senttiä aiheutuu Marshallin suunnitelman ostoista. Canadan vieaS-l kauppa on "vaarallisessa tilassa", !äJ| vakuutti. Vapaan Sanan toimittaja ei t^ei^l tutki omaa lehteään koska piiaj Marshallin suunnitelmaa kuin juö-j lan lähettämänä lahjana. Samaa] lehdessä, jossa hän heristi nFiö Magnusonille Marshallin suunnite-j man arvostelusta, on etusi^•uU3 uiö-j nen. jonka otsikko on "Canadan j»j Britaniiian vehnäsopimus", tlutiäes-j sa selitetään kuinka Britanniassa iJJ Canadassä pelätään näiden maiäsj välillä tehdyn vehnävientLsopimuJ^j raukeamista j a samassa uutisessa aitaan sen johtuvan MarshaUin aT3J dollareista. Lopuksi sanotaan cit'! sessa seuraavaa: "Tämä siis tarkoittaisi sitä Britannia ei voisikaan ostaa moden sopiinusosuuttaan Canada^l joka on 140,000.000 bushelia. TdS^l seikan juuri peljätään synnyttäTi^ surullisen tilanteen sekä BritanniJJj Sa että Canadassä. Mutta sitä isanota voitavan auttaa, sillä BnU»! nia ei voi asialle mitään. KsJ*| ^ i p p u Yhdysvailoista" Tämä osoittaa ettei Peian «-*| käsi tiedä mitä oikea tekee. VapaCj Sanan slsäsivuUa siunataan Mars2i^j Iin suunnitelma ainoana autoasi*j tekevänä apuna, mutta etusivun tisessa selväsU osoitetaan kuinka «^1 Britaimia kuin Canadakin ovat j * ! tuneet MarshaUin simnnitelman bP-J lettavaan puristukseen. Vlezmin väheneminen todistaa ^ \ loudellisen elämän lamaantomista ^ työttömyyden lisääntyminen on seurausta. Tämä todistaa W8ll B t r ^ t i n dollarivaltiaat tcösUn kansojen edut j a työtäb Ihmiset joutuvat Iflppujen loiRilcsli ta lähetetty uutinoi kuinka erfis nuo- t ä kärsimään. — UotL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 23, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490423 |
Description
Title | 1949-04-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 23 p., — Sat., April 23
m
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-23-02