Vapaus, November 16, 1950

              DR. ROMAN PNIEWSKI
BIoiiiiraQtinen piMcgflifa-Enroopan fioomatnitiunfesa teHraainti^
ERIKOISALANA «Isnstaudif. naisten^ liistein Jä venerisefc taudit.
Melurisat leitotaa^ «udella menetdmällä kivuttoinasö
^ liman veren viiotoä.
Vastaanottottmnit: Kdlp lp.
SSn PABK AVE. PÖH. ÖbSoor 7623 Montieal, Qob.
M A T K U S T A K A A H I E N O L ­L
A . M O D E B N I S E L LA
moottorillnjurilla
S U O M E E N
K Ö Ö P E N H A M I N A N
K Ä T 7 T T A
SäännöUisöt Icuukautiset
matkat
Moottorilaiva BATORY hiljak- i
koin kalustettiin^ ja. koristeltiin f
uudestaan. Täysin uudelleen laite- i
tiit oleskeluhuoneet; soslaalihallit i
ja matkustajahytit' ovat kyllin 1
miellyttäviä väatlviinmillekin mat- i
kustajiUe. : , i
Hyviä hyttejä voidaan vlfelä tila- i
ta seuraaville matikoille New York- §
ista:' , •••• |
Tuomari Kellock
valmistaa työeb-fosopimusta
Otlawa. _ Canadan korkeimman
oikeuden tuomari R . L , Kellock val­mistaa
partioillaan työehtosopimusta
rautatieläisten ja rautatieyhtiöidsn
valUIe kun molempien riitapuolien
kuulustelu on päättynyt.
Tuomari Kellockin kuulustelu päät­tyi
Montrealissa viime perjantaina.
Yleensä ollaan sitä mieltä, että
han Jättää ehdotuksensa hallitukselle
eimen joulua.
Kun parlamentti päätti rautatie­läisten
laicn lopettamisesta ja ^un
unipt ja yhtiöt eivät päässeet scpi-mtikseen,
niin hallitus määräsi tuo­mari
Kellockin hallituksen sovitteli­jaksi,
jolle annettiin täydet valtuu­det
laatia työehtosopimus, joka tu^.ee
lakivoimaiseksi.
Erikoisesti järjestetty
meidän Mr. H. P. HEmBJ0RG'iri
johdolla, New Yorkin konttoris­tamme
:
Joiiliikuun 8 p.
Aikaiset Tv 1951 knlkdvdorot 1
. New Yorkista 1
HELMIKUUN 2 P. f
MAALISKUUN 2 p. 1
HUHTIKUUN 3 P. |
Gdynrä America Line I
205 Dhinunond Bi4?> i
Montreal, Qoc|
Matkailuasiamiehenune antaa 1
mielellään telille tarkempia tietoja. |
iiiiilliiiltiiiiiiiiiiiciiiiiiniiiinriiiliiiiP
St. Catharinesm w
kaupungfintyöiäisten
palkka korotettu
st. Cathcrmcs. — Viime tiistaina
päätti kaupungin valtuusto kohottaa
kain)ungintalolla työskentelevien,
hautausmaatyöläisten ja yleisessä
Britannia kohottaa
hiilitiiotantoaaii
Lontoo/ — Britannian kansallinen
kivihiililautakuiita ehdotti tänään ku­lutettavaksi
635,000 003 puntaa. seu­raavan
15. vuoden ajalla tuottaakseen
40,000,000 tonnia enemmän kivihiiltä
vuodessa jä samalla käyttää 80,000
vähemmän kaivostyöläistä.
Samalla ehdotetaan otettavaksi käy­täntöön
250 Ulitta (kaivosta ja sulks-maan
350—400 stllaista jotka ovat jo
pääasiallisesti kannattamattomat k i ­vihiilen
vähyyden takia.
SOPII AyipLIITTO
MABKKINOILLE ,
Erään englantilaisen tohtorin tut&i-niusteri
mukaan chän on tehnyt ha­vaintoja
psykologisessa instituutissa)
paksuhkot miehet ovat osoittautuneet
parhaiksi avioliitto-objekteiksi.
Tukevan iniehen temperamentti ön
yleensä rauhallinen ja hänen mielia­lansa
tasapainossa ja noin suurinpiir­tein
hän on l»uska ihminen. Hän
antaa anteeksi ja unohtaa nopeasti ja
on lapsirakas ja lisäksi 'kaikki nuoret
pitävät hänestä, väittää tri James
Bender. '
Amiuatillisestp, liikkeestä
viime 50 TUöden aikana
(Jatkoa edemseUft slvalte)
ta. TäHaistä^ ohjelmaa''vastusti Tro-sky
|a sen &annat'tajat.
a^Shemmin vuonna 1922 valtion
kehoituksesta varat^itai. tehtaisiin oida
•huoneisto teolHsuuskrdiiteoaie, joi­den
tehtävänä öli hakea tuotäxiinon ja
tuottajien etinen mukainen parhain
tuotantotapa.
ArtiiUan 160—5 mukaan dn työläi­sillä
oikeus la^utuä (tätä ei ole
minkään maan kapitalistilehdÄ tun­nustaneet),
vuosina 1922—23 oli Ve­näjällä
503 i l a k ^ ; käsittäen 154,000
työläistä ja menetettiin fcaikkiaan
322.000 työpäivää. Yksi kolmasosa
työläisten vaatimuiksista hyväksyttiin
kokonaisuudessaan, ja muut vaati­mukset
täytettiin osittain. 1924 oU
ainoastaan TO lakkoa käsittäen 24,000
työlaista.
1327—28 vällsölia ajalla oli kaik­kiaan
5,000 työriitaisuutta. käsittäen
Ranska ja Britannia suunnittelevat
yhteisiä toimenpiteitä Kaukoidässä
kaupungintyössä oleville palkkaa.
Kaupungin talolla työskenteleville
kohotettiin palkkaa $10.70, ja toisille
$s!70 viikolle eimkustannusbooriusta.
SAATTE LAÄTUTARVIKKEET
KOHTUULLISILLA HINNOILLA
Tip Top 28.unss. Choice ^
K U R P I T S A A 2 kann. 33#
E. D. Smithin (peictipin kanssa)
M A N S I K K A H I L L O
24 unss. :4S^
VAÄRAmHILLO
24 unss. ...........................39^
M Ä R G E I I E p. 3^7^
Smartin 20 unss. Choice
P E R S I K O I T A kannu 29^
Del Monte-20 unss. Fancy
" F R U I T C O C K T A I L " 41^
Aylmer 20 unss. Choice,
K U L T A I S T A M A I S S IA
2 kann. -33^
Fort Garry
K A H V I A p . S S ^
Chateau
J U U S T O A ^....... % p. 28^
Sveitsiläistä :
G R U Y E R E J U U S T OA
8 unss. pak 57^
Heinzin
K E T C H U P pullo 27^
Crovm norjalaisia
S A R D I I N E J A kannu 22^
tiHÄÄ
• V
"Blue Brandi."
RÄÄVÄÄNLIÖÄÄ,
SIRLÖIN^ T T B Ö N E tai
ROUNiJ S T E Ä K S ' p. 79#
Rasvatonta ja luutonta
K E I T T O - ja J A U H E -
L I H A A p. 65^
W I N D S O R . R U L L I A p. 72<i
"Short Rib"
P A I S T E J A .-p.
Rasvatonta sian reisi-
P Ä I S T I N L I H A A ...p.
Bologna- ^
M A K K A R A A -p. 39<
Tuoretta leikattua
P E K O N I A . . . . . . . -p. S9^
B.c. maukkaita läa kok.
O M E N I A . . : . . „ . „ . t u s ; 47<
Meksikkol?iisia 216 kok- ,
A P P E L S I I N E J A tus. 4I#
Tuoreita puhdistettuja
S P I N A C H - L E H T I Ä
cellö-pussissa 2I<
No. 1
KEITTQSIPULIA 3 p. 11^
Pestyjä
KELTÄJUURIA 6 p. 29^
NAISET! OsaUistukaa meidän "Steak & Trimming" kilpai­luun.
Kuunnelkaa CKSO asemalta tätä ohjelmaa joka maa­nantai-,
keskiviikko- ja perjantaiaamuhia klo 9.45 J ä ^n
"After Breakfast Club" ohjehnaa. JOKAINEN VOI OSAL­LISTUA.
PUHELIN 8-8384
Hazel- la Lornc^iraiäfen kalma Sndbury
4 aniljoonaa työläistä, mutta työpäi­vien
menetys oh verrattain pieni.
Nain moneen työriitaisuuteen oli syy­nä
monien pienien unloiden olemas­saolo.
Niihin oh verrattain helppo
asettaa järjestelmällisesti tuhotyön
^ekijöitä, sillä 1931 oli 23 liitpn sijaan
muodostettu ikaiJdciaan 40. Tällä jär-jestelyUä
voitihi tuoda Uitot lähem­mäksi
jä kiinteäinmäksi yhteriäisyy-
Niiden käytännöUisteh järjestely­jen
jälkeen voitiin paremmin kont­rolloida
tuhotyön tekijät. Eri ammat-tiliittpjen
muodostaminen, jatkui
säähhöilisiksti hiin, etliä 1§37 niitä oli
(iaikiiaah 162. Tässä önly^äisyy^
• dessään selostettu Yehajäh anunatij-linen
liike emien v^ineiödah alkua.
(Blrinästettakooh edeiiäselost^ttu liy-ij^
äiväisyyteeh -kesteteluissä^.
Raiisiiä iMtlkkMe kaiihietiibineeh ja
maailman viehätykslnben öh kaiketi
ollut kautta aikojen yksi rauhättoi-mimpiä
jä epävaiäiseiripia maita
myöskin ähimätflliseh liikkeeh suh­teen.
Virtaukset jä vivahdukset läpi­käytynä
Ranj^a.h työväen historias­sa,
sen ämmätinisessä Uikkee^ on
ollut öikiiita ihUitä niyö^^^ virheelli­siä
inehetehnlä. " i ^ l ikiertämätön. to­siseikka
niistä vöiäaäii löjrtää, ja se
on äihalhen täisteluinto, mitä ei ole
vottii 'kaikista - sdrtotbihieh.piteist.ä
huoiimätta tukahduttaa. Raiiikai^a^
plien nuoremiiiiä t^Ubuusmälta, el
ammatiuirign liike ohonis^ yrityksis­tä
huoUmättä ole saäihit sitä läajuiit-ta,
mitä maShdollisesti-ihiifssä^
suusmalssa, ollein eri luontoista joiik-köUikehtimistä,
19(G voimakas taiste­lutahtoinen
anarkisti, Fernand Pel-loutier,
iperusti-' verrattaih voimak­kaan
kuijetuityöläisten liiton, jonka
poliittinen ohjelma pU enemmän kes­kustapuolueen
lähellä. Täi^eä seik­ka
mikä ilmeni hänen johdossaan, oli
ylöisla&kbjeft järjesljäihiheh halutus­ta
vastaan. Jatkuvien taistelujen tu-loikseha
Baiiäkassä \Tiyönnettiin lail­la
kesäliraia niiii äikälshi kiuin 1908.
I^äA^äkainen tilanne ja mahdollisesti
se voimakas yiksilöliisyys, mitä Rans­kan
kaiisassa väitetään olevan, oli
syynä hiljaisen ammatillisen liik-feeen
kasvuun aina vuoteen 1918 saak-l
».-TäU'e liikkeelle äiitoi aliin se, kun
ehstmimäiseh maailmi^^ aikänu
öU R^hska päkoltettu hyväksymään
unibriistisen 'liikkeen ja sen avilUa
tiirvaamaanteoUisuuttaari; sodan a i ­kana,
kuiten&in jb 1920 ajoilla t d i -
tiih vähiemmäh työehtosopimuksiai
hekto kovien lakkojen tuloksina.
Ransian ammatillisen lil3djeen kulkua
kun tarkastelemme niin huomaamme,
kuinka sillä on oUut jatkuvasti poliit­tisia
kysymyksiä ratkaista, vanaan.
On käyty kiistoja slirtaihaäkysymyk-''
sestä, ulkopoUti&asta ja halUtus ei
ole kos&aan varma sUtä, että onko se
vielä seuraavana päivätiä päikaillaah.
Salksän ahuhatilUsella liikikbellä on
vanhempi 'historia kuin edellämaini­tuilla
mailla. SieUä kehitettiin amma­tillista
liikettä sellaiseiiä rautakorko-aikana
kuin Bisiniarckih sortolaklen
voimassa oUesisa. Saksassa sos.-dem.
liike sämoöiin aikoihin jakautui
jo kahlieeh ryhmä'än, toiset jotka ykr
sistään halusivat tpiihia ammatilli­sena
alalla ja toiset (jotka kohdistivat
toimintansa myöskin halUtiista vas­taan.
Mahdollisesti Saksassa on oUut
aikaisemmin kuin shuissa ihaissa l a ­keja,
jotka ovait turnanneet työläisiä
sairaus-, tapaturma- sekä vanhuus-tapauksissa.
TällÄisteh lakien puoles­ta
aloitettUh taistelu 1884 ja laiksi ne
tuUvät vasta 1911. Lähraipänä 1914
oil ammattUUttojen jäsenmäärä ko­honnut
huomattavasti jä niinkuin
Ranskassaikin,iny]& Saksassa Artik­lan
157 nojalla annettiin erikbinen
suojelus ammattiosastoille. Tämä
kesti kuitenkin vjailn sodan ajan ja
heti sen loputtua tehtalUjat alkoivat
kiertää kaikkia työläisiUe edulUsIa
lakeja ja tähän antoi hyvän tilaisuu­den
ainainen' Jratfhanarvon alenemi­nen
ja yleinen epävakaisuus Saksan
sisällä; Näiden vuosien ailsana pii
monenlaisia eri •virtaulala, joista
mahdollisesti voimakkain oU Gotha^
linio it&a, teoreettisesti väitti tunnus­tavansa
niärxlsmln. Kuitenkin käy-tähtci
osoitti hyvin nppeasti suunnan
ja edesottamlset aivan toisiksL Toinen
ammatillinen liike oli marxilaisva'?-
talnen Eduard Bernsteinin johtama.
Kolmas on Tasemmlstolainen, jota
j<^ivät Prans Möiringr, Karl Lleb-imecfat
ja Rosa Lux^burg. Tämä
iiike fuauä saada työläisten edut niil­le
kuuluviin oikeoksiin. Kaksi viime­mainittua
sai c a d c ^ hengellään toi-
TPiTtriflntflJtn Saksan työväenliike kul­ki
Smjanalsena tmz-Cxau JatiEuvastl
Saispon; Indo-Klina. — Iiaoka5''n va-rusjoukiko;
luvultaan 1,200 miestä, on­nistui
kahden viikön taistelun jäl­keen
irtautumaan vihollisen,tuntu­masta,
Umoitetaan sotilaspäamajos­ta
t^talna.
Algerialaisen everstmGcmiaJn Cos-ten
ansioksi on laskettu naiden pe-.;
lastmnhien silla hänen joukkonsft
suoritti vastahyölckayksen vietnami­laisia
vastaan.
Laokaysta peraaut-ynyt vajt-usjoiik-ko
on asettunut aseaiim Mu-Stan joen
itäpuolelle.
IPerääntyvä joukV o oli jatkuvasti
vietnamilaisten tulen alaisena ja se
oh joutua saarroksiin eraassa vuoris-tosolassa.
Armeijan. puhemies sanoi tiistaina,
etta taistelua kaydaau Hanoin, lähel­lä
jar:wuprilla; jossa ranskulaisct"
Joukot yrittäivät: vaUceutfeä jeteneviä
vietnamilaisia. RanskalaisiEfc odottä'
vat hyökkäystä Hanoita vaistoan jo-ka/
hctkeUä.-
kum lentotoiminta on kysymyksessä.
Pariisi. —-.Britannian Kaakko
Aasian komissiohpri Hon. Malcolm
MätDonald neuvotteli brittiläisten ja
ranskalaisten viranomaisten kiuvs-sa
maanantaina yhteistoimiiman lualir
dolllsuukslsta Malakkassa ja ludö-
Kiinassa käytävissä taisteluissa.
" Asiaa ttmtevista piireistä tiedoite-tään,
että erLsimm^rJnen askel tulee
olemaan yhteinen yakoilupalvelus,;
jonka tehtävänä on kom.T.unis ti vas­taisten
voimien lähempi kansalliseiv
liikieen vakoilu ja aseeUisten jouk-'
kojen liikehtimisen tiedustelu.
Tbisista lähteistä tullels.sa tiedoissa
säiiotaän, että brittiläiset ja r.iaska-laiset
mahdollisesti toimivat lähei-'
semmäsSä yhteistoiminnassa sikäli
Korea, 5. ilmavohnien päämaja;.
Jet-taistelukoneet vikuuttivat nUn
paljon kahta amerikkalaisten Super-fortres-
pommlttajaa viiden minuutin
taistelussa lahelld Mantshurian ra­jaa,
etta. niidenVtäytyi tehdä hätälas­ku,
ilmoitetaan taalla, tiistaina.
Yksi B-25 pommittajan ohjaaja. Jo-
.ica oU haavoittunut Jalkaan, laski
lentokoneen Kimpon lentokentäUe,
jossa se lormasi neljaa laivaston tais­telukonetta
vastaan tuhoten ne t.Hy-dellisesti.
Toinen B-29 pommittaja laski toi­selle
lentOiCentällc mukanaan useita
haavoittuneita. Yksi sen poUtoaine-saihöistä
oU ammuttu rikki ja lento­koneen
polttoaine rupesi loppumaan.
Vihollisen lentokoneet hyökkäsivät
neljäh koneen ryhmissä, kaksi hyök-kä.
si ede-stä ja kaksi takaa, Ilmoittaa
5. ilmavoiinien puhemies.
Pommittajien suojakonelna toimi­neet
amerikkalaiset. F-80 Shooting
Stars jet-Äbneet hyökkäsivät vihollis-köneitteri
iklmppuun. Viholliskoneet
onnistuivat pakenemaan suuremman
vauhtinsa takia.
Aiiierilckalalsten lentovolmien me-nctiksiä
taistciussa jet-koneita vaa­laan
ci ole ilmoitettu. Woshingtonls-si;
olevii iljnavoLmlen puhemies sanoi
viime viikolla, että kaksi B-29 pom­mittajaa
On pahasti vikuutettu Sini-jun,
alueella, mutta 'hän ei sanonut
>-::TjteÄor*e ilmatorjuntatykistön tai
vOiollisen taLstelukoneiden tulesta.
Erään B-29 kolme moottoria vikuu­tettiin
ja se joutui tekemään hätä­laskun
Keltaiseen mereen noin 50
:nailia kaaJckoon Sinuijusta. Yk3l
ponunittaja teki hätälaskun Japa­niin.
'
lU>6ma— Kaksi hautta maailman
, tunfiettua kommunistia; on viime a i ­koina
ollut huolellisen lääkärinlioidon
oloisena. Kansan kommuhistipuoluccn
Johtaja Maurice Thorez on ollut ve­näläisen
prof. I}avidenkon hoidoisa ja
näinä päivinä hilnct sUrretäHn Kcu-
VOstölUttoon holdettayaksi; Hänet vie­dään
sinne neuvostokoneella C-IT.
jpälmlro Togliot^. ItaUan kommu­nistipuolueen
johtaja, on ollut XtaUan
parhaan klrui^in, prof. Pietro Valdo-nin
hoidossa, olkaa toipua nopeasti.
Toronto. — Scotlancfin kaivostyö- (sivat rauhanhalunsa.
Iäisten, uhion ^sihteeri \yiiliarn Pearson
on; lähettänyt canacJal^
t^ryehdyks'^^^ Tei-vehclykf.en sisaltp
bn seuraava: .\
"ÖUessäni veljesedustajana Cana­dan
Trades and Labor Congrcssin ko-kbuksessa
J1948, ininä sain siellä mpU'j^
tä ystävää ;ja. yieläkihiininulla, «q,
monta käiunista rhuistoä sieitu.
"Puhuessani kokouksessa veto,3in
silloin vbimakkaasti rauhan siiilyttär;
mlsen .tarpeellisuuteen kosita käsi Iin,
että: monopolikapitallstJt valmistelivat
kolmat.tä anaailir.anfotaa. Sen jallieea
on spdqn . vaara tuUut paljon ihneir
semmäksijä sodanlietsojat ahkeroivuf^
entistä, toimekkaiinpina. Rauha bn
uhattuna, ja lujan rauhanrintaman,
rakentaminen on hetikohtarncn ja
välttämätön tehtävä. ,
"Sen jälkeen. kun kävin Caliadari-sä.
olin minä johtama.';£a Neuyo."to-liitossa
vieraillutta kaivciihiesten l i l -
hetystöä .V. 1949. On merkillepantavaa,
että koko siellä oloaikaharr.rae er.vme
tavanneet ainoatakaan ihmistä, joka
olisi osoittanut toivovaivja sotaa.
Päinvastoin kaikissa tilaisuuic.<;is.';a
mihin osallistuimme, työläiset ilmai-.
kieltäessä yhteistoiminnan toikin
ajattelevien työläisten knixsi-ja. Kf?
kehittivät ajatusta, eitä kuu vain
koetamme niin voitamme. JSos.-dem.
koettivat antaa valtaa sellal-sille kuin
Brunille, PapeniUe jä siten kulkea
sovittelun tietä; joka kuitenkin toi
vain uiisia kärsimyksiä työ!äi,sille. Sa­malla
myöSMn imioiden jäsenmäärä
laski jatkuvasti Joko erotuksien, tai
muuten kyllästyneiden jäsenten jää­dessä
pois. Saksan ammatlllLsen liik­keen
johtajien 'hallituksessa olöh ja
antautumLspolltlikan — mihinkä oli
sisällytetty kommunistivainot kaik­kine
aihalsine kelnoineen siihen luet­tuna
valtiotalon poltto, — auttoi Hit­lerin
valtaantuloa tammikuassa 1933*
Tämä oU tulo.s siitä, kun lähdettiin
järjestelmällisesti kapitalismin tielle.
Ammatillisen liikkeen tapahtuma;
edeUämainituissa maissa ovat soivlä
esimerkkejä siitä, mihinkä taantu-musjohtajat
vievät ei alnoa-staan am-mattiUIkkeen
vaan koko kansan ja
myöskin miten taistelua ja tilanteita
hyväkseen liäyttämällä voidaan pääs­tä
kansan todellisten etujen mukai­seen
ratkaisuun. Sanotaan, että his-foria
kertaa Itsen-Sä, vaikka ei juuri
aivan samalla tayalla. Mahdoni;;e:iti
täniä voLsi olla lähtökohtana ke;ikus-telulie
tänä iitana. Koska, .syillä on
seuraukset, niin meidän tulisi >.c-.-.>.it-tää
keskustelumme siihen, nniten voi­daan
estää historian tap2Lhtu.7iat uu-
"Sodan jalkia. oh vielä nähtävissä
siellä ja Neuv:ostoUlton (ihmiset tar-
\'itsevat kauan aikaa korjetalfseen
kaikki fasismia vastaan käydyn .sodan
hävitykset. On selvaa, että kansa jo­ka
viime sodassa menetti Wz miljoo­naa
ih.vistä kuolleina, ei toivo eikä
•Valaiistelc uutta .sotaa, mutta Neu­vostoliiton
Ihmiset tulevat puolusta­maan
viimeiseen asti omaa maal'i. i
kaikkia hyökkääjiä vaataan,
"Viimeiset .sanat, jotka Mr. Kusnet-
.soy, Neuvo,stol;iton unioiden.yleisliit­tolainen
puhcgijohtaja ja, Korkeim-.
man Neuvo.ston varapresidentti, meil­le
sanbi, olivat: /'NeuvostohaUltus ja
Neuvostoliiton kansa el koskaan ha-luasbtaa,
eikä tule koskaan hyökkää­mään
ketään vastaan. He haluavat
elää rauhasisa kalkkien maailman
kansojen kanssa ja haluavat olla täy-
.sin ystävällisissä kauppa- ym, suh-
Titelfcäa
ajoissa joulu-
{iäk6tti Suoitieen
Ruotsin: Amerikan Linja pyytäii
asiakkaitaan tilaamaan JoulupakcUt
Suomeen mahdollisimman pian. L i n ­ja
omosta puolestaan yrittää mitä
parhaiten huoltaa paketit perlllr?
Suomessa hiukan ennen Joulua. Niin­pä
paketit, jotka on osoitettu esim.
jonnekin Perä-Pohjolaan, lähetetään
matkan pituuden takia muutamaa
päivää aikaisemmin kuin Etelä-Suo­meen
osoitetut paketit. Suomen va-rostbkonttorlssamme
seurataan pos-titilannetta
tdrköln ja Linja toimii
sen snukaiscstl.
Kun hyvin monet lähettäjät kuiten­kin
jättävät tilauksensa aivan viime
Hetkeen, joutuvatnämä paketit ylei­seen
suuieen joulupostin ruuhkaan
Suomessa. Näin ollen on mahdollis­ta,
että Linjan parhaista yrityksistä
huolimatta joku" paketti pääsee Suo­messa
perille vasta joulun jiilkeen, mi­kä
on suuri pettymys sokä saajalle et­tä
lihettäjälle.
Ruotsin Amerikan Linjalle on jo
tuUut melkoinen anäUrä joulupaket­tien
tilauksia. Linja lausuu asiakkail­leen
kiitoksensa sitä, että Linjalla tä­ten
on tilaisuus "ajan kanssa"' lait­taa
Amerikassa Teidän joululahjan­ne
lähetyskuntoon sokä sitten sopi­vaan
aikaan postittaa ne saajille
Suomessa.
Molemmin puoUseksI mukavuudek­si
olisi suotavaa, että mahdollisim­man
monet joulupakettien lähettäjät
tohnittaLslvat tilaiiksensa aivan ensi
tilassa." Jos tilaaslapussa cl ole mer-kintöä
"jouluksi" taikka "For Xmas",
menee paketti tavalliseen tapaon pa­rissa
viikossa periUe Suomcs.sa, Sana
"jouluksi"-tekee paketistanne nimen­omaan
joululahjan.-^RAL.
teissä kaikkien kanssa,"
"Siksi keholtankin Canadon kaniJaä
vastaamaan vetoomukseeni alleklr-
Jolttamalia rauhanvetoomuV.sen j a an­tamaan
siten Iskun rauhan puolc:>lu.
Canadan ihmlsUlä ci ole mitään voi­tettavana
sodassa, mutta mahdolli­suus
menettää kalkki. Ne ovat Cana­dan
ja Canadan kansan vihollisia jot­ka
toivovat sotaa ja kaikki mahdolli­nen
on tehtävä näiden ihmisten pyr-^,
klmysten toteutumisen ciitämLseksi."
TOrstainä, tharräsk. 16 p: Thiirsda^f/Nov. 16
Paiirai köhöiincei ja i
hinnat alei|tuneet .
Neuvostoliitossa ,
Moskova. — Neuvostoliitossa ov^t
palkat 20 vuoden aikana nousseet 900
ruplasta 10.000 ruplaan vuodessoi Eco-:
noraist-Iehden julkaisemien tietpjen
mukaon jo vypnna 1847 oU,työlälsten
keskimääräinen ansio: 0,000—11,000
ruplaa. Sen jälkeen ovat nolkat edel-'
lecn kohonneet ja hinnat .'Uentuncet:
Canadan veiitmsatOrfa^^.,
vehnavara5£oJen,,in|Örätt t^l
0(K> xxtUjoonaa'j^osi^elisi
vamm Wiel|n,ymjä^4|a ödeiU*
seltä satokaudelta-J%.469^0mtms»*f^
hella Sskelsestäsadbsta, > > U
"fimAViSOP ro ?5022 on COST OFRAISING^E/^CHM^P
siiitumastä sbtien hir/eä.ssä muotioz-sa.
, Slyöskln keskastella siitä, mitä
ovat jokaisen pienemmän Ja suurem­man
ammattUiikkeen edesottamlset
tänä päivänä, mikä bn kunkin yk.sil(5n
tehtävä eri uniöLs.sa Jä järJegtöiKKä.
. Myöskin -. tuUsi kfeskaste^Ia siitä,
k u i i ^ ' kansainväliset tapahtumat
vaikuttavat eri maihin -suorasti tai
epäsuorasti. Vatkia meillä on oma
kansalllrien liike, niin emxe voi erot­tautua
kamainväIiBe.stä liikkeestä,
varsinkaan silloin, kun on ky.sjTnyk-sessä
koko ihmiskuhnän t-Jho tai sf/n
säilyminen fiiUe määrättyä tarkoltJ-s-ta
varten- Keskittäkäämme työmme
Ja taitomme > taisteluun RAUHAN
P U O L E S T A . - I A . S .
ICALF MEAl
. PEaEtS
50ief. 9oP«*
000
Yksi pauna Quaker Ful-O-Pop
vasikan ruokapailoja säästä­vät
vasikan ruokinnassa mai­don
käyttöä 10 paunaan asti.
Monet maitotalousmiehet ovat
huomioineet/ että he voivat
sääsiää 75% asti sitä maitoa/
mitä he käyltivät vasikoiden
kasvatukseen, joka merkitsee
niin paljon kuin S30 säästöä
kutaldn vasikkaa kohden, tu­loksena
Ful-0*Pep ruokinta-keinosta.
Paras äikiä
kaunis turkki t
Valikoimamme on vielä taydöllinen . . . Imi-, x
tamme entiset! - • ., •/'
Kehoitammfe teitä nyt kayäiaän liikkeessainihe'
valitsemassa itsellenne oiKein sopiva ja ^ u H i l '
turkki. • -••-.•-,^^*..^..-f
1951
kuosit
y3
Kuiken
kokoma
VähittäisipidhäU'
ehdöilk
LaFrancen mainö turkkien laätu^ ktiosi ja teto
: on''jV laajalti "ttmnettu/'.^''^^' ^
SUDBURY NORTH BAY
KARJAN RUOiCAA JA REHUJA
FUL-O-PEP munltusmäskfä , 4.75 l '
FUL-O-PEP monltusmiiskt-peilcts 4,85 1
FUL-O-PEP Super Green Pellets (Buohoa pillerin mnodossa) 5,^0 a;
QUAKEEl raapcrehua . . , . . . . , , , . . . . . . . . i i . 4 i , 1 5 |'
FUL-O-PEP Icanojen raaplniarebua . . . v , 4.25
OISTERINKUORIA
KIVENXISAINEITA, kalkenliokoisfa '
MUNALAATIKOITA 250 fept MS ^
FUL-O-PEP vasikfTnJauhoJa 5.55
FUL-O-PEP vasIkannioka-peUets 5,75 ^
QUAKER vasikanjauhoja «"S^flS
MATTOKARJANSEOitSIA 16% M S i
MAITOKABJAN8EOKBIA 24% ^^ÄS '
FUL-O-PEP vahvlstusruokaa , ,.., •.S^gs '
FUL-O-PEP «fanalolttamlsmäsklä '4sÖS
SIANKASVATUSMASKM M5 >
SIANKASVATUSIVIASKIA Ajax M5 -i<
Sf ANLOPETTAMISIVIASKIA Ä-^S J ,
FUL-O-PEP cmäslanruokaa
KAUKOJA No. 1 lännen •. '
KAUHOJA, Bttputtuia lOO^s 3,80 -
KAUHOJA, paristettuja tai mllattoja 80 Ib. säfcfct 3t,tS '
KAUHA- ja OHHASILPPUA ««M^
OIIBASILPPUA 2j;95
RUOKINTA NISUA ^.g^
MAISSIA kokonaisina ,.., .^.jg^gj
halafs.'una «fl»3S
FUL-O-PEP hevosrehua ; 4.4®
QUAKEB ytebjauhoja 24 Ib. j l . y g r
981b. 8.^$ ^
WIIOLE WIIEAT-Jaahof 08 Ibu 8<55 /
SAXON kaakknjanhot 2i Ib. StJ^S
QUAKER kauranryynlii 5 fl». .,4®"'/
Hienoja (ai karfcelfa 20 Ib. fiiÖS''
BUCKEYE maissljanhoja 24 Ib» j b l ^ ^-
98^k. 8 , 8 S^
Hienoa saolaa lOO Ib. Ä.45 \
Jotisuola» töl katkeaa stfolaa , 100 Ib, 23K5"
Suola mdhkäleltä 50 Ib. i,|HJ' — Jotiaslsältövät ft^O \'
LOOK miHt SrarPCD Quaker pil'04^fSACK o JAXJHOJA • JYVIÄ ,, • . BEHUJTA f U
i
l
1.
1
4
is 6
186 I^uls St." wi i