1949-04-26-17 |
Previous | 17 of 26 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HAUSKAA VAPPUA .
toivottaa
THE AUTO LIVERY TAXt
COMPANY LIMITED
\ojn'cui palvelusta varten soittakaa
TAxr ELGIN 2411 TAXI
'H tumiiii palvelus
289 Spadina Ave. Toronto, Ontario
APPUTERVEHDYS
YÖUISTOVIREILLE!
VAINO RUUSKA
ALBERT RUUSKA
Gravel Pit Camp, Algonquin Park,
•iile Lake, Ontario.
Hauskaa ja Iloista Vappua
TOIVOTTAA ,
EUROPEAN BEAUTY SALON
Puhelin AD. 9620
'5'/2 Spadina Avenue Toronto. Ontario
lAVSKAA VAPPUA toivottaa
ARI SHÖE STORE
Harold Mayzel, liikkeenhoItÄja
HIENOJA JAIKINETTA KOKO PERHEELLE
Puhelin WA. 5581
30 Queen St. We8t ' Toronto, Ontario
HAUSKAA VAPPUA
kaikille asiakkailleen toivottaa
BEVERLEY BATH
137 Beverley Street Toronto, Ontario
ua
toivottaa
Finnish Steam
Bath
58 WIDMER STREET
TORONTO ONTARIO
siirsi biTalUsesä paUoudisensa pex&-
podeDe nähdäksste vaikirtiikBen. Jos.
laivan perä tsas painui syvifin. saattoi
hän dadottaa KbhunbolcseUe. että
tämä panisi muutamia miehiä vuorotyöhön
vairtloimaan hänen 'palckiauS-taan".
Myrskyn r:rtitn»sa täytyi hänelle
panna suukapula, kcska hän ulvoi
"pakkauksestaan" rlin äänekkäästi,
ettei miehistö voinut kuuUa määräyksiä.
Miestä el näytä oikc->stian syytetyn
mistään vakavarta kolttosesta, mutta
lokikirjassa mainitaan hänestä muuan
"omituinen seikka". Vaikka hän toikin
tavaransa laivaan sanomalehteen
Eäärittyinä. kantoi hSn periUe päästyä
niitä maih-n neljä matkakirstuUlste,
IJöytäkalustolaatikkoUlsen ja neljä
famppanjakorillLsta. Mutta kun hän
takaisin palattuaan ilmoitti julkeaUa
Ja vaativalla ääner.sävylla. että osa
hänen Uvaroitaan oli kadonnut, ja aikoi
ruveta penkomaan muiden matkustajien
pakkauksia, oli mitta täysi
ja hänet heitettiin yli laidan. Toiset
odottelivat kauan, että hän nousisi
näkyviin, mutta kuplaakaan cl kohon,
nut hitaasti laskevan vuoroveden pintaan.
Mutta kun kalkki tuijottivat
jännittyneinä laidan yli ja mielenkiinto
oli kasvamassa, huomattiin
hämmästyksellä, että laiva oli tuuU-ajoUa
ja että ankkurikettinki roikkui
löysänä keulasta. — Laivan vanhasta,
kellastuneesta lokikirjasta löydämme
seuraavan kummallisen muistiinpanon:
"Jälkeenpäin huomattiin, että kiusallinen
matkustaJaiifime oli laskeutunut
pohjaan Ja anastanut ankkurimme,
jonka hän oli ^enyt maihin ja
myynyt maan sisäosista^ tulleille villeille.
Heille hän oli sanonut löytäneensä
sen. kirottu arkkikelmi."
Kuitenkin oli tällä esl-lsällämme
hyvät Ja jalot vaistot, Hänestä tuli
ensJmmäJnen vaIkoJho.'nen. Joka koetti
kohottaa ja sivistää intlflanejamme.
Hän rakensi avaran vainkifan ja pystytti
sen pihaan hirsipuun, ja aina
kuolinpäiväänsä saakka hän vakuutti
tyytyväisenä, että hän on vaikuttanut
intiaaneihin tehokkaammin ja ylen-tävämmin
kuin kukaan muu uudistaja,
joka on toiminut heidän keskuudessaan.
Tästä kertoessaan kronikka
muuttuu omituisen epäselväksi ja mo.
nlsanalseksi. Kohta se loppuukin tietoon,
jonkia mukaan vanha kauko-niatkustaja
sai nähdä hirsipuutaan
kokeiltavan ensimmäiseen Amerikassa
hlrtettsryn valkoiseen mieheen. Tässä
tilaisuudessa hän sai vammoja,
Jotka aiheuttivat hänen kuolemansa.
"Uudistajan" pojanpojan poika Väli
kutti kuudennellatoista vuosisadalla.
Vanhoissa aikakirjoissamme hänet
mainitaan "va^h^na amiraalina", joskin
historia on antanut hänelle muitakin
arvonimiä. Hän toimi kauan
nopeakulkuisia, hyvin aseistettuja
aluksia käsittävän .f^vas^on päällikkönä
ja suoritti ^uurennuilsen elämän,
työn kiihdyttän^ällä kauppalaivojen
vauhtia. Alukset. Jolta hän seurasi
ja tähyili kotkankatseillaan, saavutti,
vat kaimiita aikoja klitäessään valtamerten
yli. Mutta Jos Jokulalva kumminkin
vitkasteli hänen kaikista pcn.
nisteluistaan huolimatta, yltyi hänen
harminsa, kiinnss hän ei enää saattanut
hillitä Itseään — silloin hän
saattoi viedä laivan kotisatamaansa
säilyttääkseen sitä siellä siksi, kunnes
varustajat noutaisivat sen. mutta ainoatakaan
alusta ei haettu. Ja hän
koetti parantaa matruusien laiskuuden
ja velttouden pakottamalla heidät vir.
kistävään voimisteluim ja uintiin.
Hän sanoi sitä "lankulle inenemlsek-öi".
Kaikki hänen suojattinsa hyväk.
syivät sen. Kukaan ei ainakaan moittinut
sitä suoritettuaan temput loppuun.
Jolleivat varustajat saapuneet
hakemaan laivojaan, poltti amiraali
ne aina, jotteivät vakuutusmaksut me.
nisi hukkaan.
Charles Henry Twain eli 1600-Iuvun
jälkipuoliskolla Ja oli intomielinen ja
arvossapidetty lähetyssaarnaaja. Hän
käännytti kuusitolstatuhatta eteläme-rensaarelaista
Ja opetti heille, että
kolranhampaista jä parista lasisilmästä
tehty kaulanauha el riittänyt vaatetukseksi,
kun tultiin jmnalanpalve-lukseem.
Hänen laumaparkanisa piti
sydämellisesti hänestä. Hänen hautajaisissaan
suojatit Ihan mässällivät
hänen lahjoillaan Ja sanoivat, että hän
oli oikein Ihanan hyvä lähetyssaarnaaja,
olisi vain saanut olla Isompi.
Karjunsilmä-Twaln antoi' loistoa
1700-luvun puolivälille auttamalla kaikin
voimin kenraali Braddockia pitämään
puoliaan George Washingtonia
vastaan. Tämä esi-isänl juuri avasi
puun takaa viisitoista kertaa tulen
VVashingtonia kohti. Äomanttis-isän-maallisten
kuvausten mukaan tuo villi
vakuutti ennen kuudennettatolsta laukausta
juhlallisesti, että Suuri Henki
säästi W3shingtonin jotakin suurtekoa
varten ja ettei hän rohjennut nostaa
Näin kalastuksesta nautitaan. Nämä iloiset lapset saivat pari viikkoa sitten
useita ahvenia. ToisiUa heistä oli Voiftekoiset koukut, multa katoja tuli
Taiteen kumouksellinen
Maaliskuun 14 pnä täytti maalari-professori
Tyko Konstantin Sallinen
70 vuotta. Sallisen nimen kohdalla
pysähtyy niinkuin virstanpylvään: siltä
alkaa kokonainen uusi sukupolvi,
uijien aikakauden tunnukset Suomen
taiteessa. Tyko Sallinen. Uuden näkemyksen
maalaustavan, värin uudistajien
kärkihahmo. Suomalaisen
ekspressionismin puhdasverisin edus.
taja, "Marraskuun ryhmän" suvereeni
johtaja. Kansallisen realismin uudistaja
ja väkevin näkijä.
Nuo ovat kuitenkin ulkonaisia nimityksiä
historiallisille tosiasioille.
jotka etsivät ilmai.suaan nuoren rää-tälinkisällln
kiihkeän epäsovinnaisissa
pcasselinvedoissa vuosisadan ensi-kjnimenellä.
Mikä oli ollut Suomen
taiteen tie 1800-luvun salonkitaitees-kan.
salli.sta nou.sua seuraavien suur,
tcii huippu.saavutust*» kautta vuosisadan
alun ran.-^kalai.sen ilmapiirin
Innoittamaan maalaustaiteeseen? Oli
kuittuurikotien maalarinuorukalsla,
yläluokasta lähteviä aristokraattimaa-larcita
kuten Edelfelt. Seuraa suur-porvaiiston
tyypillisenä edustajana
Gallen-Kallcla. Tulee talonpoikats-ton
vuoro; Juho Rissanen Kuopion
enää pyssyään. Mutta kertomus pn
karkeata historian väärennystä. Tosiasiassa
Karjunsilpiä-l'waln lausui
seuraavasti:
— Tämä cl, hik. kannata. Mies
on, hik, niin vino, ettei voi seistä paikallaan
siksi, kunnes häneen osuu,
hllc. MinuUa ei, hik, ole enää varaa
tuhlata ammuksia.
Hän siis jätti kuudennentoista laukauksen
ampumatta puhtaasti Järkisyistä,
jotka puhuvat itse puolestaan.
Saanen ohimennen huomauttaa, et-tä
muutamat esl-lsäni ovat nihi.tuU;.
tuja historiasta, että en ole katsonut
heidän kohta loidensa selvittelemistä
vaivan arvoiseksi. Muuten olen huomannut,
ettei elämäkerran kirjoittajan
ole viisasta käsitellä kaikkein lä-helslmplä
ijät-lsiään — varminta on
mainita epämääräisesti suuresta Iso-
IsänLsäsluän Ja sit-ton hypätä suoraan
its "Pii.sii niinkuin minä nyt teon.
Synnyin hampaattomana — siinä
sulitecssa oli Rikh.\rd III minua kehittyneempi.
Tvlultii Kitii paitsi .syn.
nyin kytlyrätlömänii, joten.kai pääsin
tasoihin hänen kans:iaan:
'Mutta nyt pälkähtää päähän muuan
ajatus. Oma tarinani vaikuttaisi niin
^Värittömältä csi-Lsicni elämäkertaan
verrattuna, että lienee viisainta jättää
.se toistaiseksi kirjoittamatta. Ennättänen
sitten, kun minut on hirtetty.
ipuutamat muut omaelämäkertojen
kirjoittajat, joiden teoksia olen
lukenut, olisivat samantapaista kohtaloa
odotellessaan tyytyneet kä.sittc.
Icmään csi-isiään, oli.sivat h<? varmaan
.saavuttaneet lukijakuntansa kiitollisuuden.
Xai mitä mieltä te olette
a.siasta?
VAPPUTERVEHDYS
KAIKILI.E ASIAKKAILLEMME!
ST. PATRICK MEAT & SAUSAGE
PUHELIN Al>. 76«1
236 Queen St. West Torimt<», Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivoi I f la
SERVICE CLOTHING
Miesten vaatetusta ja kenkiä
Puhelin WA. 6441
280 Queen St. We8t Toronlo, Onlario
laitapuolelta, maalaa tevelni r«ahal!t-sln
Ja lujin vedoin stxomalaisen maa-seudtm
el&m&ntunnflmaa. vankkuma-tonta
ja itseuetolsta kuin suomalainen
talonpoika. Ja sukeltaa myös
esiin sivistynyt älymystö, kulttuuripl.
toineji. kontinentaalinen, eurooppalai-önllc
vaikutuksille altis: Magnus Enckell
ja Septem-pUri.
Vuosisadan alussa tapahtuu jotakin,
tapahtuu maailmassa ja suomalaisessa
yhtelskunnas.sa: proletaariset
tunnukset astuvat päivänkuvaan.
Ajassa kuohuu ja kohisee, tj-öväenlii-ke.
sortovuodet, suurlakko, kansa liikehtii.
Kan^nvalta tulee yhfäkkUi
päivän tunnukseksi, -jiäiilolkeus.
Ateneum, Taideyhdistyksen piirustuskoulu,
jossa nuoria taiteilijoita Icl-vottlln.
tufvahtan äkkiä täyteen pro-
Ictaarinuorukaisia. Pennittömiä, kou.
lunkäymättömiä. "sivistymättömiä"
nuoiTikalsIa Suomen maaseudulta.
Rahvaan lapsin, jolta cnnentuntcnia-ton
luomisen tarve ajaa etsimään kulttuurin
kcskuk.sia ja valtaamaan palk-kaansa
aurin!;os'Ja. Tähän rj'hmään
llittj-y v. 1902 pohjoissavolaisen räätälin
poika Tyko Sallinen piirustuskoulun
oppilaana. Hänellä on takanaan
perusteellisesti opittu räätälin-ammatti,
ja koulukirjat täynnä mieli-ku\
itukscnisla piirroksia, kisälli- ja
vaellusvuodet kotimaassa ja Ruotsissa.
Hänellä on clämäntuntemusta
ja itsetietoisuutta j a horjumaton tieto
siltä, että "hän on sen tekevii". Lyövä
hajalle sovinnaisen, pintakllltolscn.
kuolleen salonkltaltcen Ja näyttävä
uuden, elävän tien. Hän tuntee Jo
tullessaan Itsensä Johtajaksi.
Näitä nuorukaisia nimitettiin vuosisadan
alun hclslnklläiskuvassa
"Ateneumlnpojlksl". Taitellijaprole-tariaattla.
sivistymättömiä. röyhkeJtä.
köyhiä. Sosialisteina Ja vallanku-rnoukscllisina
heitä pidettiin, koska
heiltä puuttui kalkki arvonanto perinteellisiä
arvoja Ja auktoriteetteja koh.
taan. Proletariaatti, rahvas astui
suurlakon kynnyksellä Suomen taiteeseen.
Tyko-Konstantin Sallinen tunsi
olevansa yksi heistä Ja korosti sitä
mielellään muussakin kuin stvcltimcn-käytös.
sään. Uusi aikakausi oli alkanut.
Sallinen el herättänyt kumousta
Suomen taiteessa ensi esiintymisellään
V. 190C eikä sitä seuranneiden
vuosien taltellijanäytlclyissft. Hän
maalasi Ja teki räätälintyötä rhmak-kain,
etsi muotoa kllhkcällc, kumoult-sellLscUc
•sanottavalleen. Hän alkoi
löytää Itsensä vasta pitkän kokeilun
jälkeen Ja nastattl myrskjm leh-dl8tös.
sä vasta vuosinäyttelyn 1912 yh.
teydessä. Silloin hän pani esille "Fe-filjättärcnsä",
nuo levein pensselin-vedoin
maalatut, kaunistelemattomat
maalaistyttönsä. Jotka pusertavat pc-suvaattelta
juorunklhcrrys kasvoillaan.
Ärsyttävä, rälkcln värein toteutettu
näkemys, joka kuohutti pääkaupungin
lehtlenarvostelijolta. Ensi
kerran mainittiin ekscpressionismi.
mutta puhuttiin myön kömpelöstä,
vastenmielisestä. Joku käytti sanaa
dekadentti! Sallisesta, uuden yhteiskuntaluokan
proletaarisen vitaalisuuden
ens\ fanfaaristaI Ainoa, joka
aavisti jotakin tästä, oli nuori Oöstä
Stenman. Josta tuli Tyko Sallisen talteen
ensimmäinen tukija Ja ymmärtä.
Jä.
Tästä hetkestä alkaen nuoret "atc-ncumllaiset"
ja aloittavat taiteilijat
tunnustavat Sallisen johtajakseen.'
Suunnat alkavat hahmolttua, nuoret
"rabulistlt" alkavat esiintyä julkisuudessa.
Syntyy Ylä-Brondan talteill-
Jaseurakunta.
Tito Colliander kuvaa vastallmcs-tynecssä
S a l l i nen-biograf lassaan
muistettavaa, myrskylsta Taiteilijaseuran
kokousta saman vuoden «yk-
.syllä. Jolloin tehdään kovakouraisesti
tili "vanhojen" ja "nuorten" välillä.
Puheenjohtajan pöydän takana Gal-len-
Kallela, kruunaamaton kuningas
ja johtaja, arvonsa tunteva herra niinkuin
koko Taiteilijaseuran johto, «itä
vastaan kohdistavat nuoret proletaarit
hyökkäyksensä, alaluokka yläluok.
kaa "a.staan. Sallinen, Johtaja, pitää
hehkuvan vallankumouspuheen, koska
Jäsenmaksunsa laiminlyöneiltä köy-himyksiltä
kielletään äänioikeus. Hän
hyökkää talteen kapitalisteja. Johtaja-pamppuja
vastaan. Jotka eivät tiedä
mitään köyhyydesta, jotka " tekevät
äänioikeuden riippuvaiseksi rahasta
.seitsemän vuotta senjälkeen, kun kan-'
salle on annettu valtiollinen äänioikeus.
Hän kiehuu luokkatietoisuutta.
Ja tunnelman kuohussa ryntää puheenjohtajan
pöydän luo, kuiskaa
Gall6n-Kallclan aristokraattiseen korvaan
kansan spontaanlsen mielenilmaisun:
Sinä olet p-ahousu! Seuraus:
äänestyksen jälkeen Sallinen
poistetaan kokouksesta. Mutta häntä
seuraavat uskolliset hengenheimolaiset,
tulevan Marraskuun ryhmän kantajoukko.
; —————— r---r- - - - - - - T - - ^^
HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
PARKWAY BAKERS
Puhelin AD. 7876
290 Queen SL We«t Toronto, Ontario
HAUSKAA VAPPUA
lOIVOTIAA
ANOrS EUROPEAN
WATCH MAKER
Korkealyatuisia juvelitavaroita
KoJIojen korjausta kohtuhinnalla.
Kaikki lyö taalaan.
272'/2 QUEEN ST. W. TORONTO, ONTARIO
Iloista Vapptta kaikille
Asiakkaillemme!
ROBIN
BROTHERS
R A A T A L I L I I K E J A MIESTEN P U K I MO
Sopivahuus taataan.
340 Ou«en St. Weat • Puhelin A D . 9554
Toronto Ontario
m m.
».»•
»
<
i
i.
«
* • « .
\
t
»
i
ii
t
•i
t
•
•IL
k
.m
mi
ii
•
». •
t.
« •
's'
1", »
*
HAUSKAA VAPPUA totvoUaa
DEERiNG'S GRÖCERY
Hedelmä-, Uha<. maketo- Ja tupakkakauppa
KoUln kuljetus
109 B»ldwin 8t. Puhelin EL. 5537 Toronto, Ontario
* a-:
ILOISTA VAPPUA y
toivottaa
COLE PORTER'S RESTAURANT
Kokeilkaa meidän paistejamme Ju multa llha-aterioltammc.
Puhelin TR. OMI
441 queen Streel Toronlo, Onlario
ILOISTA VAPPUA
toivottaa
ELLIS DRUG
LääkemääräyiHh täyttäminen erikoisuutemme.
Puhelin WA. 4603
221 Spadina Ave. Toronto, Ontario
•il
m
-9
m
HAUSKAA VAPPUA toivottaa
QUEEN WEST FURNITURE
COMPANY
ME OSTAMME, MYYMME JA VAIHDAMME
HUONE- JA KONTTORIKALUSTOJA.
Puhelin WA. 6812
587 Queen St. Wett Toronto, Ontario
'•VM
^••'•'^•^•'^
•
••'••yvi:
HAUSKAA VAPPUA
fcaikille
PALLON PELAAJILLE
toivottaa
PRINCE OF WALES
BILLIARDS
Toronto
VÄINÖ KARI
365 Queen St. We8t
Ontario
»
• i
; >
'.*
,„•••+;
: «
••••i
•
•' ^
li • K^'
•:-}
• ; '•h^,(--i^
•W§
•*-'mm
> •li'-:-
' • * : * • ;
* »•;•
» . • • « • '
•s *: ti-
•••:Vf
» • > „ ;
•"•^-i^i •t-K •
st»
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 26, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-04-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus490426 |
Description
| Title | 1949-04-26-17 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | HAUSKAA VAPPUA . toivottaa THE AUTO LIVERY TAXt COMPANY LIMITED \ojn'cui palvelusta varten soittakaa TAxr ELGIN 2411 TAXI 'H tumiiii palvelus 289 Spadina Ave. Toronto, Ontario APPUTERVEHDYS YÖUISTOVIREILLE! VAINO RUUSKA ALBERT RUUSKA Gravel Pit Camp, Algonquin Park, •iile Lake, Ontario. Hauskaa ja Iloista Vappua TOIVOTTAA , EUROPEAN BEAUTY SALON Puhelin AD. 9620 '5'/2 Spadina Avenue Toronto. Ontario lAVSKAA VAPPUA toivottaa ARI SHÖE STORE Harold Mayzel, liikkeenhoItÄja HIENOJA JAIKINETTA KOKO PERHEELLE Puhelin WA. 5581 30 Queen St. We8t ' Toronto, Ontario HAUSKAA VAPPUA kaikille asiakkailleen toivottaa BEVERLEY BATH 137 Beverley Street Toronto, Ontario ua toivottaa Finnish Steam Bath 58 WIDMER STREET TORONTO ONTARIO siirsi biTalUsesä paUoudisensa pex&- podeDe nähdäksste vaikirtiikBen. Jos. laivan perä tsas painui syvifin. saattoi hän dadottaa KbhunbolcseUe. että tämä panisi muutamia miehiä vuorotyöhön vairtloimaan hänen 'palckiauS-taan". Myrskyn r:rtitn»sa täytyi hänelle panna suukapula, kcska hän ulvoi "pakkauksestaan" rlin äänekkäästi, ettei miehistö voinut kuuUa määräyksiä. Miestä el näytä oikc->stian syytetyn mistään vakavarta kolttosesta, mutta lokikirjassa mainitaan hänestä muuan "omituinen seikka". Vaikka hän toikin tavaransa laivaan sanomalehteen Eäärittyinä. kantoi hSn periUe päästyä niitä maih-n neljä matkakirstuUlste, IJöytäkalustolaatikkoUlsen ja neljä famppanjakorillLsta. Mutta kun hän takaisin palattuaan ilmoitti julkeaUa Ja vaativalla ääner.sävylla. että osa hänen Uvaroitaan oli kadonnut, ja aikoi ruveta penkomaan muiden matkustajien pakkauksia, oli mitta täysi ja hänet heitettiin yli laidan. Toiset odottelivat kauan, että hän nousisi näkyviin, mutta kuplaakaan cl kohon, nut hitaasti laskevan vuoroveden pintaan. Mutta kun kalkki tuijottivat jännittyneinä laidan yli ja mielenkiinto oli kasvamassa, huomattiin hämmästyksellä, että laiva oli tuuU-ajoUa ja että ankkurikettinki roikkui löysänä keulasta. — Laivan vanhasta, kellastuneesta lokikirjasta löydämme seuraavan kummallisen muistiinpanon: "Jälkeenpäin huomattiin, että kiusallinen matkustaJaiifime oli laskeutunut pohjaan Ja anastanut ankkurimme, jonka hän oli ^enyt maihin ja myynyt maan sisäosista^ tulleille villeille. Heille hän oli sanonut löytäneensä sen. kirottu arkkikelmi." Kuitenkin oli tällä esl-lsällämme hyvät Ja jalot vaistot, Hänestä tuli ensJmmäJnen vaIkoJho.'nen. Joka koetti kohottaa ja sivistää intlflanejamme. Hän rakensi avaran vainkifan ja pystytti sen pihaan hirsipuun, ja aina kuolinpäiväänsä saakka hän vakuutti tyytyväisenä, että hän on vaikuttanut intiaaneihin tehokkaammin ja ylen-tävämmin kuin kukaan muu uudistaja, joka on toiminut heidän keskuudessaan. Tästä kertoessaan kronikka muuttuu omituisen epäselväksi ja mo. nlsanalseksi. Kohta se loppuukin tietoon, jonkia mukaan vanha kauko-niatkustaja sai nähdä hirsipuutaan kokeiltavan ensimmäiseen Amerikassa hlrtettsryn valkoiseen mieheen. Tässä tilaisuudessa hän sai vammoja, Jotka aiheuttivat hänen kuolemansa. "Uudistajan" pojanpojan poika Väli kutti kuudennellatoista vuosisadalla. Vanhoissa aikakirjoissamme hänet mainitaan "va^h^na amiraalina", joskin historia on antanut hänelle muitakin arvonimiä. Hän toimi kauan nopeakulkuisia, hyvin aseistettuja aluksia käsittävän .f^vas^on päällikkönä ja suoritti ^uurennuilsen elämän, työn kiihdyttän^ällä kauppalaivojen vauhtia. Alukset. Jolta hän seurasi ja tähyili kotkankatseillaan, saavutti, vat kaimiita aikoja klitäessään valtamerten yli. Mutta Jos Jokulalva kumminkin vitkasteli hänen kaikista pcn. nisteluistaan huolimatta, yltyi hänen harminsa, kiinnss hän ei enää saattanut hillitä Itseään — silloin hän saattoi viedä laivan kotisatamaansa säilyttääkseen sitä siellä siksi, kunnes varustajat noutaisivat sen. mutta ainoatakaan alusta ei haettu. Ja hän koetti parantaa matruusien laiskuuden ja velttouden pakottamalla heidät vir. kistävään voimisteluim ja uintiin. Hän sanoi sitä "lankulle inenemlsek-öi". Kaikki hänen suojattinsa hyväk. syivät sen. Kukaan ei ainakaan moittinut sitä suoritettuaan temput loppuun. Jolleivat varustajat saapuneet hakemaan laivojaan, poltti amiraali ne aina, jotteivät vakuutusmaksut me. nisi hukkaan. Charles Henry Twain eli 1600-Iuvun jälkipuoliskolla Ja oli intomielinen ja arvossapidetty lähetyssaarnaaja. Hän käännytti kuusitolstatuhatta eteläme-rensaarelaista Ja opetti heille, että kolranhampaista jä parista lasisilmästä tehty kaulanauha el riittänyt vaatetukseksi, kun tultiin jmnalanpalve-lukseem. Hänen laumaparkanisa piti sydämellisesti hänestä. Hänen hautajaisissaan suojatit Ihan mässällivät hänen lahjoillaan Ja sanoivat, että hän oli oikein Ihanan hyvä lähetyssaarnaaja, olisi vain saanut olla Isompi. Karjunsilmä-Twaln antoi' loistoa 1700-luvun puolivälille auttamalla kaikin voimin kenraali Braddockia pitämään puoliaan George Washingtonia vastaan. Tämä esi-isänl juuri avasi puun takaa viisitoista kertaa tulen VVashingtonia kohti. Äomanttis-isän-maallisten kuvausten mukaan tuo villi vakuutti ennen kuudennettatolsta laukausta juhlallisesti, että Suuri Henki säästi W3shingtonin jotakin suurtekoa varten ja ettei hän rohjennut nostaa Näin kalastuksesta nautitaan. Nämä iloiset lapset saivat pari viikkoa sitten useita ahvenia. ToisiUa heistä oli Voiftekoiset koukut, multa katoja tuli Taiteen kumouksellinen Maaliskuun 14 pnä täytti maalari-professori Tyko Konstantin Sallinen 70 vuotta. Sallisen nimen kohdalla pysähtyy niinkuin virstanpylvään: siltä alkaa kokonainen uusi sukupolvi, uijien aikakauden tunnukset Suomen taiteessa. Tyko Sallinen. Uuden näkemyksen maalaustavan, värin uudistajien kärkihahmo. Suomalaisen ekspressionismin puhdasverisin edus. taja, "Marraskuun ryhmän" suvereeni johtaja. Kansallisen realismin uudistaja ja väkevin näkijä. Nuo ovat kuitenkin ulkonaisia nimityksiä historiallisille tosiasioille. jotka etsivät ilmai.suaan nuoren rää-tälinkisällln kiihkeän epäsovinnaisissa pcasselinvedoissa vuosisadan ensi-kjnimenellä. Mikä oli ollut Suomen taiteen tie 1800-luvun salonkitaitees-kan. salli.sta nou.sua seuraavien suur, tcii huippu.saavutust*» kautta vuosisadan alun ran.-^kalai.sen ilmapiirin Innoittamaan maalaustaiteeseen? Oli kuittuurikotien maalarinuorukalsla, yläluokasta lähteviä aristokraattimaa-larcita kuten Edelfelt. Seuraa suur-porvaiiston tyypillisenä edustajana Gallen-Kallcla. Tulee talonpoikats-ton vuoro; Juho Rissanen Kuopion enää pyssyään. Mutta kertomus pn karkeata historian väärennystä. Tosiasiassa Karjunsilpiä-l'waln lausui seuraavasti: — Tämä cl, hik. kannata. Mies on, hik, niin vino, ettei voi seistä paikallaan siksi, kunnes häneen osuu, hllc. MinuUa ei, hik, ole enää varaa tuhlata ammuksia. Hän siis jätti kuudennentoista laukauksen ampumatta puhtaasti Järkisyistä, jotka puhuvat itse puolestaan. Saanen ohimennen huomauttaa, et-tä muutamat esl-lsäni ovat nihi.tuU;. tuja historiasta, että en ole katsonut heidän kohta loidensa selvittelemistä vaivan arvoiseksi. Muuten olen huomannut, ettei elämäkerran kirjoittajan ole viisasta käsitellä kaikkein lä-helslmplä ijät-lsiään — varminta on mainita epämääräisesti suuresta Iso- IsänLsäsluän Ja sit-ton hypätä suoraan its "Pii.sii niinkuin minä nyt teon. Synnyin hampaattomana — siinä sulitecssa oli Rikh.\rd III minua kehittyneempi. Tvlultii Kitii paitsi .syn. nyin kytlyrätlömänii, joten.kai pääsin tasoihin hänen kans:iaan: 'Mutta nyt pälkähtää päähän muuan ajatus. Oma tarinani vaikuttaisi niin ^Värittömältä csi-Lsicni elämäkertaan verrattuna, että lienee viisainta jättää .se toistaiseksi kirjoittamatta. Ennättänen sitten, kun minut on hirtetty. ipuutamat muut omaelämäkertojen kirjoittajat, joiden teoksia olen lukenut, olisivat samantapaista kohtaloa odotellessaan tyytyneet kä.sittc. Icmään csi-isiään, oli.sivat h. 76«1 236 Queen St. West Torimt<», Ontario HAUSKAA VAPPUA toivoi I f la SERVICE CLOTHING Miesten vaatetusta ja kenkiä Puhelin WA. 6441 280 Queen St. We8t Toronlo, Onlario laitapuolelta, maalaa tevelni r«ahal!t-sln Ja lujin vedoin stxomalaisen maa-seudtm el&m&ntunnflmaa. vankkuma-tonta ja itseuetolsta kuin suomalainen talonpoika. Ja sukeltaa myös esiin sivistynyt älymystö, kulttuuripl. toineji. kontinentaalinen, eurooppalai-önllc vaikutuksille altis: Magnus Enckell ja Septem-pUri. Vuosisadan alussa tapahtuu jotakin, tapahtuu maailmassa ja suomalaisessa yhtelskunnas.sa: proletaariset tunnukset astuvat päivänkuvaan. Ajassa kuohuu ja kohisee, tj-öväenlii-ke. sortovuodet, suurlakko, kansa liikehtii. Kan^nvalta tulee yhfäkkUi päivän tunnukseksi, -jiäiilolkeus. Ateneum, Taideyhdistyksen piirustuskoulu, jossa nuoria taiteilijoita Icl-vottlln. tufvahtan äkkiä täyteen pro- Ictaarinuorukaisia. Pennittömiä, kou. lunkäymättömiä. "sivistymättömiä" nuoiTikalsIa Suomen maaseudulta. Rahvaan lapsin, jolta cnnentuntcnia-ton luomisen tarve ajaa etsimään kulttuurin kcskuk.sia ja valtaamaan palk-kaansa aurin!;os'Ja. Tähän rj'hmään llittj-y v. 1902 pohjoissavolaisen räätälin poika Tyko Sallinen piirustuskoulun oppilaana. Hänellä on takanaan perusteellisesti opittu räätälin-ammatti, ja koulukirjat täynnä mieli-ku\ itukscnisla piirroksia, kisälli- ja vaellusvuodet kotimaassa ja Ruotsissa. Hänellä on clämäntuntemusta ja itsetietoisuutta j a horjumaton tieto siltä, että "hän on sen tekevii". Lyövä hajalle sovinnaisen, pintakllltolscn. kuolleen salonkltaltcen Ja näyttävä uuden, elävän tien. Hän tuntee Jo tullessaan Itsensä Johtajaksi. Näitä nuorukaisia nimitettiin vuosisadan alun hclslnklläiskuvassa "Ateneumlnpojlksl". Taitellijaprole-tariaattla. sivistymättömiä. röyhkeJtä. köyhiä. Sosialisteina Ja vallanku-rnoukscllisina heitä pidettiin, koska heiltä puuttui kalkki arvonanto perinteellisiä arvoja Ja auktoriteetteja koh. taan. Proletariaatti, rahvas astui suurlakon kynnyksellä Suomen taiteeseen. Tyko-Konstantin Sallinen tunsi olevansa yksi heistä Ja korosti sitä mielellään muussakin kuin stvcltimcn-käytös. sään. Uusi aikakausi oli alkanut. Sallinen el herättänyt kumousta Suomen taiteessa ensi esiintymisellään V. 190C eikä sitä seuranneiden vuosien taltellijanäytlclyissft. Hän maalasi Ja teki räätälintyötä rhmak-kain, etsi muotoa kllhkcällc, kumoult-sellLscUc •sanottavalleen. Hän alkoi löytää Itsensä vasta pitkän kokeilun jälkeen Ja nastattl myrskjm leh-dl8tös. sä vasta vuosinäyttelyn 1912 yh. teydessä. Silloin hän pani esille "Fe-filjättärcnsä", nuo levein pensselin-vedoin maalatut, kaunistelemattomat maalaistyttönsä. Jotka pusertavat pc-suvaattelta juorunklhcrrys kasvoillaan. Ärsyttävä, rälkcln värein toteutettu näkemys, joka kuohutti pääkaupungin lehtlenarvostelijolta. Ensi kerran mainittiin ekscpressionismi. mutta puhuttiin myön kömpelöstä, vastenmielisestä. Joku käytti sanaa dekadentti! Sallisesta, uuden yhteiskuntaluokan proletaarisen vitaalisuuden ens\ fanfaaristaI Ainoa, joka aavisti jotakin tästä, oli nuori Oöstä Stenman. Josta tuli Tyko Sallisen talteen ensimmäinen tukija Ja ymmärtä. Jä. Tästä hetkestä alkaen nuoret "atc-ncumllaiset" ja aloittavat taiteilijat tunnustavat Sallisen johtajakseen.' Suunnat alkavat hahmolttua, nuoret "rabulistlt" alkavat esiintyä julkisuudessa. Syntyy Ylä-Brondan talteill- Jaseurakunta. Tito Colliander kuvaa vastallmcs-tynecssä S a l l i nen-biograf lassaan muistettavaa, myrskylsta Taiteilijaseuran kokousta saman vuoden «yk- .syllä. Jolloin tehdään kovakouraisesti tili "vanhojen" ja "nuorten" välillä. Puheenjohtajan pöydän takana Gal-len- Kallela, kruunaamaton kuningas ja johtaja, arvonsa tunteva herra niinkuin koko Taiteilijaseuran johto, «itä vastaan kohdistavat nuoret proletaarit hyökkäyksensä, alaluokka yläluok. kaa "a.staan. Sallinen, Johtaja, pitää hehkuvan vallankumouspuheen, koska Jäsenmaksunsa laiminlyöneiltä köy-himyksiltä kielletään äänioikeus. Hän hyökkää talteen kapitalisteja. Johtaja-pamppuja vastaan. Jotka eivät tiedä mitään köyhyydesta, jotka " tekevät äänioikeuden riippuvaiseksi rahasta .seitsemän vuotta senjälkeen, kun kan-' salle on annettu valtiollinen äänioikeus. Hän kiehuu luokkatietoisuutta. Ja tunnelman kuohussa ryntää puheenjohtajan pöydän luo, kuiskaa Gall6n-Kallclan aristokraattiseen korvaan kansan spontaanlsen mielenilmaisun: Sinä olet p-ahousu! Seuraus: äänestyksen jälkeen Sallinen poistetaan kokouksesta. Mutta häntä seuraavat uskolliset hengenheimolaiset, tulevan Marraskuun ryhmän kantajoukko. ; —————— r---r- - - - - - - T - - ^^ HAUSKAA VAPPUA toivottaa PARKWAY BAKERS Puhelin AD. 7876 290 Queen SL We«t Toronto, Ontario HAUSKAA VAPPUA lOIVOTIAA ANOrS EUROPEAN WATCH MAKER Korkealyatuisia juvelitavaroita KoJIojen korjausta kohtuhinnalla. Kaikki lyö taalaan. 272'/2 QUEEN ST. W. TORONTO, ONTARIO Iloista Vapptta kaikille Asiakkaillemme! ROBIN BROTHERS R A A T A L I L I I K E J A MIESTEN P U K I MO Sopivahuus taataan. 340 Ou«en St. Weat • Puhelin A D . 9554 Toronto Ontario m m. ».»• » < i i. « * • « . \ t » i ii t •i t • •IL k .m mi ii • ». • t. « • 's' 1", » * HAUSKAA VAPPUA totvoUaa DEERiNG'S GRÖCERY Hedelmä-, Uha<. maketo- Ja tupakkakauppa KoUln kuljetus 109 B»ldwin 8t. Puhelin EL. 5537 Toronto, Ontario * a-: ILOISTA VAPPUA y toivottaa COLE PORTER'S RESTAURANT Kokeilkaa meidän paistejamme Ju multa llha-aterioltammc. Puhelin TR. OMI 441 queen Streel Toronlo, Onlario ILOISTA VAPPUA toivottaa ELLIS DRUG LääkemääräyiHh täyttäminen erikoisuutemme. Puhelin WA. 4603 221 Spadina Ave. Toronto, Ontario •il m -9 m HAUSKAA VAPPUA toivottaa QUEEN WEST FURNITURE COMPANY ME OSTAMME, MYYMME JA VAIHDAMME HUONE- JA KONTTORIKALUSTOJA. Puhelin WA. 6812 587 Queen St. Wett Toronto, Ontario '•VM ^••'•'^•^•'^ • ••'••yvi: HAUSKAA VAPPUA fcaikille PALLON PELAAJILLE toivottaa PRINCE OF WALES BILLIARDS Toronto VÄINÖ KARI 365 Queen St. We8t Ontario » • i ; > '.* ,„•••+; : « ••••i • •' ^ li • K^' •:-} • ; '•h^,(--i^ •W§ •*-'mm > •li'-:- ' • * : * • ; * »•;• » . • • « • ' •s *: ti- •••:Vf » • > „ ; •"•^-i^i •t-K • st» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-26-17
