Vapaus, February 12, 1949

              Jalovaaran
Hettiin
ssa
Ste. Marie. Ont. — C S J : n tä-osaston
häytteUJät esittivät
"Salovaaran häviön-nimisen
n baaUn täyteiselle katsoja-e.
Esitys söjul hyvin sillä
näyttelijät o l i v a t heille sopl-osissa
Ja o l i v a t telmeet t u n n o l -
työcä harjoituksissa. Näytelmän
ohjannut mrs. K e s t i , j o k a e s i i n t yi
pääasassa. Hfineliä o l i v a r m a a n -
olJut paljon työtä j a vastuksia
etta esityskuntoon valmistetta-toin
;-uorotyötkin ovat olleet h a i t -
, mutta k a p p a l e e n esitys o l i k a i -
vaikeuksista h u o l i m a t t a h y v in
tunut. Toverilliset kiitokset m r s .
•e j a kalkUle näyttelijöille sekä
/jotka avustivat näytelmän e s i -
t a v a l l a t a i toisella,
vomme saavamme p i a n uudel-nauttia
tämänlaatuisesta h a i i s -
i illasta. O l i s i sxiotavaa, että n u o -
vUci osallistuisi enemmän näyttä-työhön
sillä v a n h a t jäävät vähin-avuun
tältä a l a l t a.
Naiset pitävät jälleen bingopaartin
16 pnä. Samalla kehoitan k a i k -
muistamaan. että naistenpäivä o n
Sen viettämisestä j a muista
eistä asioista o n keskusteltava,
uistakaa saapua j o u k o l l a . — E . L .
/a kxjalXi
Balzac, Idr jallisuuden im>f eettä
köyhään, rakkaudettomaan j a askeet­tiseen
lapsuuteen, j o i i k a hän k o h d i s ­t
a a n eroitettuna. käsittämättömän
idand Laken
yn jäsenten '
mioon
KJrkland Lake. — J y m y n jäsen­kokous
t i i s t a i n a , t.k. 15 p:nä C S J :n
Kirkland L a k e n osaston h a a l l l la
klo 1 ip- Toivomme k a i k k i e n jä­senten
saapuvan kokoukseen. —
Jolitokunta.
'ju Lassilan elämä-erran
aikaansaamista
unniteilaaii
Helsinki — Täällä p i d e t t i i n äsket-
In Maiju L a s s i l a - s e u r a n kokous, j o n -
ohjelmassa mm. T . L e h e n alusti
kuftelukysymylcsen- M a i j u Lassilan
ptannosta j a erikoisesti hänen v i i -
ilmestyneestä artikkelikokoel-staan
"Totuuden nimessä". K o -
'sessa esiintyi,myös seuran j o h -
i n jäsen B e t t y Peltonen, joka
ertoi äskettäin tekemästään Roma-matkasta.
' , .
Laajan keskustelun jälkeen, joka
tyl e n s i m a i n i t u n alustuksen p o h -
päätettiin nimetä seuran Ja­nten
Iceskuudesta toimikunta h a r -
tsemaan kysymystä M a i j u Lassilan
-pean elämäkerran- aikaansaatni-
- i . Tlolmlkimtaan v a l i t t i i n T . L e -
-n, F. R a u t i o , J . T u o m i n e n j a K l . U .
omela.
uomen eduskunnan
uhemiehistö
HelsinkL — (S-S) — E d u s k u n t a k o -
uksessaan tk. 1 p öä v a l i t s i v : n 1949
altiopäivien puhemieheksi edustaja.
-kit. t r i U r h o K e k k o s e n (ml), ensim-
^iseksi varapuhemieheksi edustaja
Jäätoimlttaja ' P e m y T e r v o n (sosdem)
|a toiseksi varapuheenjohtajaksi edus-aja
sähköasentaja Toivo K u j a l an
(Skdl).
tan heidät r a k a s t a m a a n heitä kuten
minä heitä r a k a s t a n , opetan heidät
tuntemaan Shakespearen. Balzacin,
Dfckensln j a Z o l a n j a pitämään heitä
arvossa. K a i k k i ystävättäreni mene­vät
koUektiivitilolUe — meitä odote­taan
siellä!
I V. Ja u..seura "ISKU" 1
kuteun k a i k k i a 1
I Port A r t h a r l n . F o r t W l l l i a m i n j a |
ympäristön s a o m a l a i s i a viettämääit |
* rattoisan i
OHJELMAILUN 1
Sunnuntaina helmikuun 20
p:nä CSJ:n Port Arthurin
osaston talolla, 316 Bay St.
alkaen klo 8 iUaUa
Ohjelmassa voimistelu- y j n . e s i ­tyksiä
Z s k u l a l s i l t a . l a u l u a sekakuo­ro
" R a i k u l t a " ja^ mahdollisesti
tanssiesityksiä k r o a t i a l a i s i l t a sekä
useampia l a u l u y j n . m u i t a nume­roita
yksItyisUtä.
Lähemmin p a i k a l l i s i s s a i l m o i t u k ­sissa.
Raviot<riaHKm etuostolla 40c Ja
ovella 50c
Tervetuloa yksin, kaksin ja
suurin joukoin!
V . - j a u . - s e u r a " I S K U "
Kirj. MAUA SAVUTIE
K i m itävaltalais-juutalainen r u n o i ­l
i j a j a esseisti Stefan Zweig, psy­koanalyysin
j a m o d e r n i n syvyyspsyko-l
o g i an loistavatyylinen soveltaja tart­t
u u Balzac-aiheeseen, josta vuosien
kuluessa muotoutuu hänen traagillisen
kuoleman jälkeen ilmestjTrä suiu-i
Balzac-elämäkerta, voi a r v a t a hänen
Balzac-irmostuksensa kummunneen
h i u k a n toisista lahteiEtä kuin puoli
vuosisataa aikaisenmiin M a r x i n ja
Engelsin, j o t k a arvioivat uudenaikai­sen
porvarillisen r e a l i s m i n luojan k i r -
j a i l i j a a r v on jälkimaailmalle. Sweig
näkee etmenkaikkea Balzac-hahmon,
tuon jättimäisen luovan ihmeen, jon­ka
persoonallisuus on askarruttanut
jälkimaailmaa enemmän k u i n ainoa­kaan
toinen k i r j a i l i j a h a l i m o . Syystä
on Zweig, M a r i a S t u a r t i n , M a r i a A n ­toinetten,
Maghellanesin elämäkerta­romaanien
kirjoittaja, antanut elä­mänsä
pääteoksen alaotsikoksi "'suu­r
e n k i r j a i l i j a n elämä" Tämän e n ­simmäisen
suomeksi ilmestyneen laa­j
a n B a l z a c - t u l k i i m a n pääviehätys ja
myös, pääansio onkin siinä i n n o i t t u ­neessa
näkemyksessä, j o l l a Sweig avaa
oven neron oman elämän i n h i m i l l i ­seen
näytelmään, siinä psykologisessa
terävyydessä, millä hän yhdistää B a l ­z
a c in elämän j a hänen luovan työnsä.
N i i d e n yhteisissä jättimäisissä mitois­sa,
pursuavassa vitaalisuudessa toi­nen
selittää toistaan, valaisee j a avaa
ongelmia. Balzacin dynaaminen rea­l
i s m i j a sen pysyvä tulos, 74-osainen
" I n h i m i l l i n e n näytelmä" saa l u j an
pohjan sen elämän histforiasta, joka
on poikkeuksellisena vitaalisuuden
r u u m i i l l i s t u m a n a vetänyt puoleensa
hienostunutta psykologiaa.
Psyk«ilogisten tosiasioiden erittelijä-rlä
Zweig tuntuu luotettavalta. Hän
antaa loistavan eloisan kuvan tulevan
k i r j a i l i j a n vanhemmista j a hänen l a p ­suudestaan
j a varhaisnuoruudestaan,
joista löytää avaimen useimpiin n i i ­h
i n i n t o h i m o i h i n , j o t k a ajoivat voimi­ensa
tuntoon heräävää k i r j a i l i j a a t a ­voitteesta
toiseen. Jokaista Balzac-ihaiUjaa
o n askarruttanut hänen h a r ­vinaisen
luomisvoimansa j a v i t a a l i ­suutensa
ongelman, työkyvyn, joka
hänen parhaansa luomiskautenaan
nousi epäiahimillisun m i t t o i h i n . Zweig
johtaa sen B a l z a c i n rahvaanomaises­t
a syntyperästä, niistä lankuedocilai-s
i s ta talonpojista, joiden keskuudesta
hänen isänsä parinkymmenen ikäise­nä
lähti P a r i i s i i n koettamaan orme-aan.
Maalaisnuorukaisen tarmo ja
rohkeus johtivat uuden nousevan k a n ­sanluokan
iiousuaalloissa tuloksiin.
K u n Honore Balzac syntyi. 20 pnä
toukokuuta 1799, hänen viisiinkym-m
e n i i n päässyt isänsä j a k u n n i a a r v o i -
sesta porvarlspereestä polveutuva
nuori äitinsä kuuluivat T o u r s i n - k a u ­pungin
varakkaimpaan j a a r v o k k a i m ­paan
porvaristoon.
Isän rahvaanomaisesta j a äidin p i k -
puporvarillisesta syntyperästä periy­tyy
Honere B a l z a c i n elämän eräiksi
johtomotiiveiksi määrätön k i m n i a n -
j a ' r a h a n h i m o , himo nousta yhteiskun­nallisessa
arvoasteikossa huipulle
saakka, omistaa j a o l la kuimioitettu.
Tämän periytyvän, aito ranskalaisen
p o r v a r i l l i s en tendenssin eräänä her­kullisena
yksityiskohtana Zweig esit­tää
sen pienen, mutta merkittävän
de sanan, j o k a lennokkaan mielilcuvi-tuksen
tuotteena ilmestyy 30-vuoti-aan,
kuuluisuutta hipovan Balzacin
p o r v a r i l l i s en nimen eteen. J a elä­mänsä
loppuvaiheisiin saakka B a l z a c!
elättää sydämessään nousukasmaista
k a i p u u t a yhäisaateliston puoleen.
Nämä B a l z a c i n luoimekuvan nousu­kasmaiset
piirteet, jotka demoonises-t
i ajoivat häntä tavoittamaan mil­l
o i n rahaa, m i l l o i n mainetta, m i l l o in
ylhäisen naisen suosiota, palautuvat
myös, n i i n k u i n Zweig osoittaa, Hono­r
e Balzaciiu harvinaisen synkkään.
j u l m a n äidin pakoit\iksesta vietti s i ­säoppilaitoksen
kuolleessa i l m a p i i r i s ­sä.
Vasta 14-vuotiaana B a l z a c ensi
k e r r a n palaa kotiinsa, j a läpi koko
ikänsä häntä p a i n a a kirouksena, äidin
ymmärtämättömyys j a kylmyys, äidin,
j o k a Idrjailijan omien sanojen m u ­k
a a n on a i h e u t t a n u t -hänel^ elämän
raskaimmat kärsimykset. Tämä tule­v
a n neron ensimmäinen elämänvaihe
t u n t u u kompensoituvan hänen myö­hemmän
elämänsä hillittömässä n a u -
tinnontarpeessa j a uuskittaisen v a ­pautumisensa
k a i k i s t a k a h l e i s t a , h e i t ­täytymisensä
a i s t i en viettäväksi — j a
se säilyi hänen jokaisessa rakkaus-elämyksessään,
j o l l o i n hän naisesta
etsi äidin hellyyttä. Muutos askee-t
i s ta nautinihmlseksl tapahtuu rat­kaisevasti
s i l l o i n , k u n B a l z a c k a k s i ­kymmenvuotiaana
i r r o i t t a u t u u p i k k u ­p
o r v a r i l l i s en elämän hahmoittelemas-ta
tulevaisuudesta j a a l k a a k i r j a i l i j a n -
tuensa.
M a a i l m a , jossa nuori Balzac a l o i t ti
kunnianhimoisen nousunsa, o l i v a l l a n ­kumouksen
jälkeinen r a n s k a l a i ^h
yhteisktmta, nousevan porvariston,
Napoleonin ja "porvariskuningas"
Louis P h i l l i p p e n . kehjftyvän f i n a n s s i -
k a p i t a l i s m i n y h t e i s k u n t a , jossa v a l l i t si
r a h a n j a aseman tavoittelun, yhteis-kutmallisen
noustm kiihkeä poljento.
Väistyvän aateliston lakasctuva loisto
oU yhä monelle p i k k u p o r v a r i l l e s a l a t tu
toiveunelma, ja häikäilemättömyys
p a l k i t t i i n tässä kilpajuoksussa par­haiten.
Rahan j a v a l l a n Vuoksessa
Balzac myös asetti k i r j a i l i j a n k u n n i -
ansa korkeimmaksi johtotähdeksi r a ­han,
maineen j a rlipptmMittomuuden,
j a kirjoitettuaan ensimmäisen täysin
epäonnistuneen "ylevän" draamansa
" C r o m w e l l i n " hän osasi joustavasti
siirtyä k i r j o i t t a m a a n rahaa, Hän
k a h l a s i k i r j a i l i j a n a läpi kaiken s en
saastan, mikä l a i n e h t i ' ajassa.
" I & n o l i ehtsrmäiön tuottamaan
halpaa. k a i k e n h i n t a i s U , kaiken-tyylistä
k i r j a l l i s t a tehdastavaraa.
t i l a u k s e s t a hän kädenkäänteessä
pyöräytti rojalistishenkisen propa-g
a n d a k i r ^ s e n , röyhkeä«li i a Jo
v a l m i i s t a teoksista varastellen Ja
l a i n a i l l e n hän esim. k e h l t U kokoon
"Jesuitia-järjestön puolueeton h i s "
t o r i i k l u " n i m i s e n teoksen. Yhtä k e ­veästi
B a l z a c i l t a n o i h i n a i k o i h in
p u t k a h t i melodraama 'Neekeri"
k o i n ' T I e i i i P a r i e n . nähtävyyksien
aakkosellinen t a s k u h a k e m i s i o ".
Vuonna 1824 t u o B a l z a c i n todella
omalaatuinen k i r j a l l i n e n "Societe
« anonyme" — sanoiistmmeko eriiän-l
a i n e n k o m m a n d i i t t l yhtiö — s u h -
danevaihteluita herkästi seuraten
s i i r t y i romaanien Jonkkotuotannos-t
a kyhäämään eriiän hämäräperäi­sen
l u r j a l l l s e n kaupparatsun H o -
race R a i s s o n i n m u o t i i n saa«awia
ns. " C o d e j a " eräänlaisia kas-
D O B O T H T A LT
hnomaUavimpU CaiuuUii Uatejatto-ria.
Joka esiintyy C B C r n l«a|»lfnifwni
CntUiB Time-iAjelmMBa, Joks kcaU-vUkko
kello 9.S0 iiliOIs.
Aina kun tarvitsette "Täxiä", muistakaa siUoin
PORCUPINE UNION TAXI
24 tunnin palvelus.
Kaikki ajurit union jäseniä^
Timmiiut,
PUHELIN 1800
173 Algonquin Blvd. East
Ontario.
k u k o k o d m i a j a m a a l a i l e v i a t a p a i n ­kuvauksia.
Kuukaudesta toiseen
B a l z a c i n tehdas nyt s y y t i m a r k k i ­noille
yhä u u s i a sodeja — väkevä-höysteistä
salahupia pikkuporva-reiOe
—."
Näin kuvaa Zweig B a l z a c i n tttan
prostituoituja alkuvuosia.
M u t t a muutos tapahtuu. Uusiutu­vana
piirteenä B a l z a c i n ^kirjalUjan-l
u ^ n varrella hän kehittää luovan
voimansa puhtainunilleen s i l l o i n k un
elämän puristus, taloudellinen a h ­dinko,
vastoinitäjTnlset ovat s u u r i m ­mat.
Hän kokee liitoemaailmassa pe­rusteellisen
romahduksen, saa k i r j a -
painoyrityksellään elämänikäisen vel­kataakan,
joutuu katsomaan. räha-m
a a i l i h a n syövereitä pohjaan saakka.
Siitä a l k a a t o d e l l i n e n kertojamestarin
ura. Syntyy " K a p i n a " , syntyy " T a i -
kafcatalja", syntyy " L o u i s tamhert" —
j a sitten patkuvana sarjana se r e a l i s ­tinen,
väkevän mielikuvltuksen-rehe-yöiftämä
todellisuuskuvaiis, j o k a l uo
" I n h i m U l i s e n näytelmän';; rungon.
V a i k k a Zweigin elämäkertahistorll-klssa
B a l z a c i n i n t i i m i elämä, hänen
tapansa j a luonnekuvansa j a ennen­kaikkea
• hänen suhteensa naissuku­puoleen
vievät n i i n ^ * e s k e i s e n osan,
teoksen m i e l e n k i l n t o l s l h j a a r v o k k a in
alue o n k u i t e n k i n se, j < *a kuvaa luo­vaa
Balzacia, hänen k i r j a l l i s t a jätti-läistyötään.
N i i n vähälle k u i n Zwelg
o n jättänytldn mestarin tuotannon
e s i t t e l yn j a e r i t t e l y n , hän k u i t e n k in
useissa k o h d i n Ilmaisee, terävästi B a l ­z
a c i n kertojalaadun j a s en syntymis-pohjan.
Hän löytää «Jussa m a i n i t un
yhdistyslangan I d r j a i l i j an (»nien elä­mänkokemusten
j a y h t e i s k u n n a n t u n ­temuksen
j a hänen kuvausvoimansa,
hänen suurimpien mestariteostensa.
• f u s k a t t u j e n haaveiden". " T a i k a -
t a l j a n " , "Loui s Lambertin". "Cesar
B i r o t t e a u n " . " U k k o O o r i o t i n " , " B e t ­t
y serkun" välille.
" K o d u hän, Balzac, oli Joatanat
paifahfT*'^a"»»" häärimään työ­läisenä
työläisten patissa, käyniääa
TimmaUo» kamppaflns koronkfs-knrien
kamsa, vslrenaaa Jokais­ta
tavaran toimitasta mitä tnorioi-mällä,
koskaan betfitOinättiiiiillä
valjHKUideila, hän tätä tietä oli
saavntUnat rtmUmatiuii jfymm-mät
Ja laajemmat tiedot yhteis.
konnaHisisto vastakoirilftrta J» tfj'
yhtduistä Innn oli saata kenelle^
fcään hänen «narirta äJkahMstaao
— VietOT' Ho^oÖe. AJ|Mi)onsr de 1 » -
martineOe Ja A l f red 4e VttmnMT,
sanoo Zweig. Ja edelleen -
«häh BatEae oU jootimat pakosU
kateonuuin syvälle yhteiskmtako-nelston
kätkeUyyiu «trostaan. hän
oli ( ^ i n o t i » ensi Tllkalrall» erot­tamaan
aasat. Joihin vdalUset
hirttäytyivät. cUeivät kykcaddUin
i * ^ ^ " » • " ' « " — samoin koin nekin
veikon Bilttinkat, Joiden lenitse
saattaa päästä saamamlehläaii p a ­koon."
" I n h i m i n i n e n näytelmä", amfiteat­t
e r i n a kohoava ajan h i s t o r i a , olosuh­teiden.
Ihmisluonteiden, U p o j e n val­tava-
panoraama s y n t y i kahdenkjrmme
n e n vuoden a i n u t l a a t u i s e n työn t u l o k ­sena,
Joka j a t k u i k i r j a l U j a n kuoUn-h
e t k l i n v:teen 1850 s a a k k a , jatkui.'
j a jäi s i t t e n k i n p u o l i t e l h e n vielä jätti-läismäisempää
suunnitelmana, vielä
monitahoisempaa ajankuvaa, j o k a I ti
n e r o n mielikuvituksessa. K i r j a l l i s u u ­den
h i s t o r i a n "Sl^yfos-jättilälnen'' l o i
m e l k e i n y l l - i n h i m i l l i s e n l a a j a n k i r ­j
a l l i s e n jäämistäp.,ja sen,ohessa hän
e l i omaa romaaniaan renessanssisen
kahleettomastl j a intohimoisesti.
Se mitä Z w e i g i n l o i s t e l i a a l t a kynäl­tä
jää k a i p a a m a a n , o n kirjailijs^neron
persoonallisen maa^mahkat^muksen,
l i e n e n tietoisen uskontminusttiksensa
e r i t t e l y hänen teoksissaan sosiaailsta
ajankuvaa vasten. Zweig t i u ^ a i f t uu
t o s in autenttiseen lähteeseen:, " I h h i -
m l l l l s e h tiäytelmän'; k i i U l u i s a n esipu­heeseen,
jossa Balzac sanoo " t a h t o ­neensa
Icuvasta ' o m a n viiosisatansä
y h t e i s k t i n n a h j a s a m a l l a pyrkineensä
h a v a i n n o l l i s t a m a a n voimat j a vasta­voimat,
j o t k a sUnä U i k k u v a t . " M u t ta
t u n t u u h i u k a n paradoksaaliselta, ^ttä
ajassa edellä Inillräheet M a r x Jk E n ­gels
a r v i o i n n i s s a a n B a l z a c i s t a täyden­tävät
sen. m i h i n heidän a r i s t o k r a a t ­t
i n e n jälkeläisensä ZVreig B a l z a c in
elämankiivän lopettaa. Mabc j a E f i -
gels i h a i l i v a t Balzacisi j u u r i ^inäi m i l ­l
a i n e n Balzac varmaan luomistyönsä
viime valheessa t o i v o i olevansa: eteen­päin
työntävänä, yhtelskimnälllsesti
dynaamisena k i r j a i l i j a n a , j ^ a paljas­t
i j a t o d i s t i v a l t a v a n a t o i i m d e l l l s u u -
dellaan.
Tätä Balzacia ^ t l a r x piti ei v^ in
a i k a n s a historioitsijana, vaan myös
profeettana, j a tämän Z a l z a c l n E n g ­els
määritteli loistavasti tunnetussa
kirjeessään n t i HarknessHIe v. 1888:
" T o s i n Balzac o l i p o l i i t t i s e s sa suh­teessa
l ^ l t l m i s t l (kuningasmielinen):
hänen, s u u r i taoksensa o n a l i t u i s t a v a ­litusvirttä
hyvän y h t e i s k u n n a n väis­tämättömän
rappion johdosta, )UAU3
hänen myötätuntonsa'on sen l u o k an
puolella, j o k a o n t u o m i t t u perikatoon.
M u t t a kaikesta h u o l i m a t t a hänen s a ­t
i i r i n s a e i t n i l l o i n k a a n o l e terävämpää
eikä ivansa Icatkerampaa k u i n hänen
käsitellessään niitä. miehiä j a n a i s i a,
j o i t a k o h t a a n hän p o h j a l t a a n timsl
m i e l e n k i i n t o a — a a t e l i s i a . J a ainoat
ihmiset, j o i s t a hän a i n a puhuu peit­telemättömän
kminloittavasti, ovat
hänen kärke v i m m a t p o l i i t t i s e t vastus­tajansa,
C l o l t r e S a i n t «Meryn tasa­v
a l t a l a i s e t sankarit, henkilöt, jotka
s i i h e n a i k a a n (1830—1836) todeUa o l i ­vat
Icansanjoukkojen edustajia. Sitä,
että B a l z a c i n näin o l i p a k k o toimia
v a s t o i n omia luokkasympatioltaan ja
p o l i i t t i s i a ennalckoluulojaan, että hän
näki rakkaiden aatelistensa perika-i
d o n välttämättömyyden kuvaten h e i ­dät
ihmisihä, joUca eivät paren^taa
k o h t a l o a ansainneetkaan, j a että hän
näm todelliset ttfevaisuuden Ihmiset
sillä a i n o a l l a tahoU^, mistä ne sinä
a i k a n a v o i t i i n löytää sitä pidän
eräänä r e a l i ^ n suurimmista r i e m u ­v
o i t o i s t a j a v a n h a n B a l z a c i n suuren-moisimmista
piirteistä."
1 Juho Ojalehdcm muistolle "~|
- BIontremL — K y m m e n » kuultautta
s i U e n lähti täältä J u h o Ojalehto S u o -
aaeen tarkoitukseUa viettää siellä 1<9-
puik&nsä, aekä huolehtia vanhasu
Isistään J a äidistään heidän elonsa
n t a a n saakka. CHtuaan Suomessa
muutanaan kuukauden, kuoli hänen
Isänsä. Juho o t t i kotimökin ohjakset
k&siinsä j a a l k o i rakentaa omaa elä­miänsä
j a h u o l t ^ t l a äidistään. Juho
o l i Suomessa oloonsa tyytyväinen ja
s u u n n i t t e l i elämäänsä eteenpäin. Hän
o l i mennyt k i h l o i h i n j o u l u n a j a l o p p i -
aispäivän i l t a n a mexmessään morsia­mensa
lu(dLM o l i hän kaatunut maan­tiellä,
saadessaan sydänhalvaukseh ja
s i i h e n päättyi J u h o n talvaUus.
N i i n jäi J u h o l t o kesken se tehtävä.
Jonka hän o l i a i k o n u t suorittaa. Hä­n
e n vanha äitinsä k i r j o i t t i a l l e k i r j o i t ­taneelle
tapahtumasU. joka oli v a n ­hukselle
sanomattoman kova Isku s a ­moin
k u i n melUe k a l k i l l e J u h o n t u t t a ­v
i l l e täällä. Juho oU erikoisen pidetty
k u n n a n mies. o l l e n hUjäinen j a s i i s ti
luonteeltaan. Koskaan hän e i sano­nut
kenellekään loultkaavaa sanaa ja
siksi tuntuu a i v a n u s k o m a t t o m a l u . et­tä
hänen elämänsä pftättyi n i i | x v a r -
haln-
J u h o asui Montrealissa j a ympäris­töllä
jokseenkin koko Canadassa o l o n ­sa
ajan. e l i 20 v u o t u . Hän oU C S J . :h
jäsen j a uskoIUnen tolmihenkUÖ. joka
täytti tunnonUrkasU k a i k k i hänelle
annetut tehtävät j a o l i a i n a valmis
n i i h i n tehtäviin, jotka hänelle sovel­tuivat.
J u h o ei ehtinyt täällä ollessaan
nauttimaan paljoakaan elämän v a l o i ­sammasta
puolesta. Kfonet vuodet hän
n i i n k t i i n tuhannet toisetkin, etsi työ­tä
jfi toimeentuloa sitä kuitenkaan
löytämättä paitsi viime vuosien a i k a na
hän onnistui saamaan työtä j a t u r v a ­si
säännöllisenä j a k u n n a n miehenä
tulevaisuuttaan, että olisi voinut viet­tää
valoisampiakin päiviä. Mutta
kuoleman kylmä käsi k a t k a i s i hänen
elämänsä kesken miehuuttaan. Hän
o l i kuollessaan 50 vuoden j a muuta­man
kuukauden ikäinen, k o t o i s in N i ­v
a l a n pitäjästä.
Kevyet mullat kunnon toverin h a u -
daUe. Lepää rauhassa kotipitäjäsi
haustausmaassa. — U . Ojalammi.
SANANEN LESKIEN JA
ORPOJEN PUOLESTA
Kirj. Wm. Laine
Lauantaina, helmik..l2 p; — Saiui^ay^i^b, 12^^
UUTUUS . . .
Kirjallisuuden harrastajille
Sirola-OpirtoD OppiliskiM»
jBlkiisu1948
Runsas kuvitus - 78 sivua
HIata$1.00
Sisältäen oppllaskimnan Ja opettajien kynäntuottelta opiston toi­minnasta,
pientä kertnmuksia, runoja Ja pakinoita. *
Hankkikaa itsellenne tämä ajankohtainen, kirjanen.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
Box 69 Sudbury, Oat.
H y v i n usein kuulee puhuttavan suu­r
e l l a paatoksella k u i n k a hyvä s o s i a a l i ­n
e n turvallisuus meillä on. Puhujat
korostavat, että meillä on perheavtis-tus
j a l e s k i en avustus, vanhuudenelä-k
e j a vapaa hoito varattomille tuber-tailoosla
sairastaville. Viimemainittua
t u r v a l l i s u u t t a vastaan m i n u l l a el ole
mitään sanomista. Päinvastoin m i ­n
u n on kiitettävä, että s e l l a i n en s o s i ­a
a l i n e n turvallisuus on olemassa j a o n
j o ollut pitenunän aikaa.
' M u t t a puhukaanune leskistä j a o r ­voista.
Lesken avustus louppuu s i l ­l
o i n k u n l a p s i o n täyttänyt 16 vuotta.
Samoin on lapsiavustuksen l a i t a . Las­t
e n koulunkäynti täytyy keskeyttää j a
laipsen o n a l e t t a v a huolehtia itse i t ­sestään.
M u t t a nykyisen työtilanteen
viallitessa el se o le k o v i n k a a n helppoa.
Teollisuus e l h a l p a näin n u o r i a työlki-siä
k u i n h y v i n rajoitetun määrän, j a
s i l l o i n k i n v a i n h a r j o i t t e l j i an p a l k a l l a.
Protesti Canadan
vakoUufilmiä
vastaan Roomassa
- Rooma. — V i i m e keskiviikkona t a ­pahtui
eräässä täkäläisessä elokuva­teatterissa
muutamia pieniä räjähdyk­siä,
j o t k a saivat aikaan pakokauhua
ti^tteriylelsön joukossa. V k s i mies
v a n g i t t i i n .
Tämä tapahtui teatterissa jossa
näyteltiin " T h e I r o n C u r t a l n " - n l m l s -
tä filmiä, j o k a perustuu äskeiseen C a ­nadan
vakoilujuttuim.
Elokuvateollisiiuden
kehittäminen iPuola«M
Yhdysvalloissa Umestyväa Daily
Workerin eUdcuvaosastollaDavld Platt
kirjoittaa katsauksen eri filmeihin ja
siinä yht^deaä Jiän esittää mielen­kiintoisen
kovauksi» Puolan filmite-oUisiraden
kefaitykseeh.
Puolan filmiteollisuus tullaan kehit­tämään
seuraavanniuutaman vuoden
aikana htiomaitavästL Erlicoin^ f i l -
mikatipunkl rakenbetaan Warsovan
iäbeiiQryteen. V)wäe$ta 1950 vvuiMen
1 ^ tuotetaan iflOO iinleloktivako-nettä,
lOOXXM hfljaiisen elokuvan ko­netta
Ja lOfiOO kaitalcavakoiiietta.
100 elokuvateatteria rakennetaan eri
paoUUe maata Ja SärimeOAn 3.000
liikkuvaa ekrtonrateatterfa. Filmiteol­lisuuden
viiävUdtiagUunnitelmaii vii­meisenä
vuonna on tavoitteeaa 25 f i l ­min
tuottaminen moaitlaiti Ja timän
lisäksi suuret m l ^ M t dokumentaari­sia
f ihnejä.
— P a p i ^ vähetään ^Ufcvän van-hemmikii
kuin muiden tbnristm.
Somerset Maugham
vietti syntymäpäi­väänsä
Friscossa
S i r Somerset Maugham, tunnettu
e n g l a n t i l a i n e n k i r j a i l i j a pistäytyi äs­kettäin
New Y o r k i s s a j a Umoitti vä­syneensä
näytelmien j a romaanien
k i r j o i t t a m i s e e n , koska hän kertoo k i r ­joittaneensa
jo kaiken, mitä hänellä
on sanomista romaaneissaan, kertoel­missaan
j a xiäytelmissään. Nyt h a ­l
u a a hän v a i n k i r j o i t t a a tutkielmia,
esseitä j a matkakeriomuksi^. Hän
matkusti S a n Franciscoon, jossa hän
v i e t t i tanunikuussa syntymäpäiväänsä
saavuttaen tuon y l e n kunnioitettavan
75-vuoden iän.
M r . M a u g h a m sanoo elävänsä vain
" l a i n a t u l l a a j a l l a " , mutta hän h a l u a i ­si
käyttää tämän l a l n a - a j a n U n hyö­dyllisesti
j a nähdä, jos hänelle elon-pälvlä
a n n e t t a i s i i n muutamia ihania
p a i k k o j a maailman pinnalla. Niitä
o l i s i m4n. Marokko, jota hän pitää
m a a i l m a n romanttisimpana seutuna.
Myös soisi hän voivansa k e r r a n kä­vellä
P e k i n t ^ n kaduUla. Sitäkin pitää
hän Ihanana paikkansa j a k i i n a l a i s ia
v a l l a n Ihastuttavina ihmisinä.
Nähtävästi ovat K U n a n vUmeiset t a ­paukset
herättär»eet vanhan seurapil-rihlenoston
kirjailijan havaitsemaan,
että maaihnassa tapahtuu j o t a i n , joka
on u m o t l k i r j a l l i j o i t t e n h o r i s o n t i n u l ­kopuolella.
Nuoremmille k i r j a i l i j o i l l e a n t a a liän
j o i t a k i i v v i i s a i t a neuVoja. Hän Ilmoit­taa
i h m i s e n maineen olevan k u i n l y -
hytkertomuksen t a i r o m a a n i n , sillä o n
olemassa v a i n " m u u t a m i a k i r j o j a ( n y ­kypäivin
k i r j o i t e t t u j a ) , joita luetaan
sadan vuoden perästä". Hän sanoi
n y k y i s i n tarjottavan kaskuja tasku­k
i r j a n kokoisina annoksina Ja k u in
h a l p o i n a aterioina.
Hänen p a r h a a n teoksensa " O f H u -
man B o n d a g e " (Inhimillisestä orjuu­desta)
k o h t a l o o n o l l u t sama — u n o h ­tua
t i e n oheen.
l a n välttää myös, että k i r j a i l i j at
eivät k i r J o i U kcmeellaan j a kynällään,
vaan onlantunnottomuutensa m u k a l -
sestL J a hän lisää:
" J o a k i r j o i t a t t e hyvän kirjan, ei
teillä d i e mitään syytä o l l a sUtä ylpeä,
sillä itse asiassa teillä o n o l l u t s en
kanaui hyvän vähän tekemistä."
V i i m e keväänä oU hän Espanjassa
tutidmassa espanjalaisen maalarin
Z u r b a r a u i n t a i d e t t a j a kenties h i u k an
f r a n e o l a i s u u t U k i n . Lisäksi aiicoo hän
k i r j o i t t a a esseen Hindukansan sala­tusta
t i e t o k i r j a s t a , Vedandasta.
V a a b a k i r j a i l i j a o n vielä pirteä k u in
k a l a J a hän t u s k i n suo puhekaveril-l
a a u p a l j o n sanan vuoroa, sillä hänen;
»ivoUtAan l i i k k u u n i i n paljon k i r j o i t ­tamattomia
aOcAUL
Täytyisi saada kotoa avustusta oppi-aikanaan.
Mutta monasti se el ole
mahdollista koska lesklälti o n Itsekin
avustuksen tarpeessa. Vielä toinen­k
i n asia. Yksinomaan kansakoulussar
saatu tieto ei enää meidän päivinäm­me
riitä pohjatiedoksi ammattityöhön
aikoville. Teollisuudet vaativat kor­keampaa
oppimäärää. Siis n o i l l e k o ­vaosaisille
jää v a i n k a i k k e i n raskain
r u u m i i l l i n e n työ. M l n u en halveksi
röumllllisen työn tekijöitä, m u t t a mo­nasti
l i i a n heikkorakenteiset nuoret
ihmiset joutuvat siihen turvautumaan
eivätkä koskaan heikon rakenteensa
vuoksi voi ansaita k u n n o l l i s t a elämää.
S i i s köyhyyden kirous tulee paina­maan
heitä läpi elämänsä. Entäs les­k
i e n kohtalo? Esimerkiksi, jos v a i ­mo
jää leskeksi 30 vuoden ikäisenä,
hänelle voi jäädä huollettavaksi kol­me
lasta, k a i k k i alle kymmenen vuo­den.
Hänellä el ole mahdollisuutta
mennä minnekään vakittiLseen työhön.
Täytyy turvautua tilapäisiin töihin j a
t u l l a toimeen noiden ansioiden ja
lesken avustuksen varassa.
S i t t e n viimeinen lapsista saavuttaa
16 vuoden Iän. Nyt e i tule enää m i n ­käänlaista
avustusta. Mitä nyt s i t ­ten
tehdä? Elämän parhaat vuodet
ovat menneet lasten kasvatuksessa.
L i i k e - j a teoUisuuslaitokset eivät h a ­l
u a enää keskl-ikälstä naista. Siis
edessä ovat vain tilapäiset työt, jos
niitäkään aina on t a r j o l l a . Aitl kas­v
a t t i yhteiskunnalle kolme tai neljä
kansalaista, mutta yhteiskunta p a l ­k
i t s i hänet puutteellisella elämällä.
Entäs vanhukset j a yanhuudenelä-ke?
Jo^ katselemme . työnvälitystoi­mistojen
kuukausiraportteja n i i n huo*
maamme, että noin 65 pros. työttö­mistä
o n y l i 40 vuoden vanhoja. Siis
keski-Ikäisten j a sitä vanhempi*» on
h y v i n valkea saada työtä. M u t t n täy­t
y i s i k u i t e n k i n t u l l a toimeen vielä
n o i n 20—30 vuotta ennenkuin saisi
vanhuudeneläkettä. J a s i t t en k u n sitä
s a a k i n el s e riitä edes vaatimattoman­k
a a n elämän ylläpitämiseksi, Nämä
ovat epäkohtia j o l t a el v o i d a v a i t i o l a l -
l a sivuuttaa j a j o i h i n yhteiskunnan
t u l i s i kiinnittää vakavaa huomiota.
V o i d a a n herättää kysymys, että mis­tä
tulisivat varat suiu-emman yhteis­k
u n n a l l i s e n t u r v a n varaamiseksi kai­k
i l l e kansamme vähävaraisille? En
ole talousasioiden erikoistuntija, mut­t
a kansakuntamme kuluttaa hirveän
suuria summia sota- tai sanoisimme­ko
"puolustusvarusteluihin". Eikö
noista varoista osa voitaisi käyttää
kovaosaisten kansalaisten elämän
huojentamlseksi j a lastemme tulevai­suuden
turvaamiseksi. Ulkonainen
turvallisuus on luonnollisesti hyvä
asia, jos nimittäin ulkonainen vaara
todella on uhkaamassa, mutta i h m i s ­ten
sisäinen turvallisuus j a säädylli­set
elämänehdot täytyy myöskin huo­mioida.
Jos emme sitä tee, n i i n s i l ­l
o i n o n u l k o n a i n e n turvallisuutemme
toisarvoinen kysymys. Me turvaam­me
vain yhteiskuntamme parempi-o.
salsten hengen j a omaisuuden, mut­ta
unholtamme puutetta kärsivät vä­hempiosaiset
kansalaiset.
Neljiinnesmil Joonaa
merien tutkimukseen
Kööpenhamina. — Neljännesmllioo-,
na kruunua on nyt myönnetty tfi(teel-'
Iistä tutklmuretkikimtaa varten. Joka'
aloittaa toimintansa vuoden 1980 ke­väällä
ja Joka jatkaa sitä kaksi vuotta.
Tänä aikana suoritetaan mer^n syvyy­den
tutkimista kalkilla vtltamerlUi.'
Toivotaan Skandinavian naiden viUs-^
t i yhteistoimlnua sekä tieteelllMssi
työssä että retkikunnalle hankittavan^
erikolsvarusteisen laivan aiheuttamien
kustannusten suorittamisessa.
"Annappa Maija vielä toinen hlns-neuU."
— No Belle, R i i t en on kurkkusi lai­ta?
Onko se jo terv«?
— El se ole terve, mutta parempi.
— Sehän on hauskaa, että o n pa-;
rempi.
— Parempi olisi jos se olisi parem­pi-
HYVÄ PÄKmi
OB panu apu Saoneea. 'flyvtt*
Tanskan pakettlnmu» ovat halpoja,
menevit nopeasti Ja ehjlaft periöc.
"OLYMPIA"
15.»
6 Ibs. Cof f ee
(Oreen)
2 Ibs. Rice
2 Ibs, stigar
1 Ib. Raisins .
I M A T B A "
18.75
4 1bfl.Ci>ffM
(Roasted)
4 lb9;Rlce
1 Ib. Roislns
1 Ib. Fnmes
"DANIA" — $5.80
3 Jbs.Coffe* 1 Ib, Rlc«
(Roasi«d) , ,h f,^^
2 Ibs, Sugar * ^^^^
8 ozs. Chocolate ' 4 ozs. tea
Norcon (Regisfd)
8465 Cote des Nefgea
Montreal Qfulbec
on 'pomon
SE UHKAA MYÖS SINUA
60 merimiestä tuomittu
yhteensä 67 vuodeksi vankilaan!
KIELLETTIIN VALAMIESOIKE^S CANA-DAN
SHIPPING ACTIN PERUSTEELLA.
PANTIIN SVOTTEESEEN LAIVAYH-TIÖIDEN
TOIMESTA.
MERIMIESTEN UNIO (CSU) PAKOTET-TIIN
KÄYTTÄMÄÄN $50,000 OIKEUS-KULUIHIN.
Canada Steamship Linesin koneenkäyttäjä M. Murphy ampui ja haavoitti
viittä merimiestä. Canada Steamship Linesin johtaja kapteeni Reoch sa­noi:
"Hyvin ammuttu, kun osui viiteen kuudesta'*. Murphy vapautettiin
kaikista syytteistä. Ne viisi merimiestä, joita hän ampui, joutuivat vankilaan.
TÄMÄ ON /TOMON'^ OIKEUTTA -
• Kieltää meruniehiltä demokraattiset oikeudet
e Vaarantaa heidän elämänsä
• Ja uhkaa myös SINUA
Sinun $$$:$i auttan vangittujen merimiesten vapauttamista.
Sinun $$$:si auttavat SINUN oikeuksiesi suojaanusta
National Seamen's Defence Committee,
113 Parliament St., Toronto, Ont.
Minä
lähalän S
.,..,OK>lta
omana labjoituksenanl "POMON" oi
taon luomitlujan marlmiMtan TapauttamisakaL
fika|a( deaia vankan-