1949-02-24-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, helmik. 24 p., — Thursday, Feb. 24 9^ ^mnavarn — Independent Labflr <tf Finnish CanxBan». JBi- Nov. ethmi. Anthnrtr/irt aeooeod elaas maU bjr tbe Post ^PCiBoB Sepanmeat, Ottava. Pub-ifariee weeläy: Tueadays, and Satordays bj Vienoa Bbing Cooqiaiqr L t d . at 100-103 t B t W-, SudbCDT. Oat^ Canada. Tekphaae»; Edttodal B.8alal. addTM» Bog e>. eodbuxy, OP*M<0' Adyertialng imtea lipoa. «ppUcatloE TnAOSHHaCAT: 1 Tk. 6JOO « kk. ThdysvaOolna: 1 vk. 7 X » l i o 1 vk. TArekk. 425 ^ — ^ — — — ^ ii!lEversti I>rew seuraa <^|ii-uäaii8a ; V' ! "'^un Toronton työväenliike yhdisti rivinsä vaaliuurnalla ja-^saat- •y'.:ua^eyeTSti George Drewrn uppioon, niin se aiheutti sen, että mr. Drew ' . (NMluttfin Ontariosta liittovaltion arenalle. Se oli suuri^voitto Onta-itolle," mutta vakava tappio Canadalle, jota tämä patavanhoillinen, •y^en miehen hallitustavastaan Ontariossa tunnetuksi tullut toiyjoh-taja nyt uhkaa. _ _ . / A j Hansardin, alahuoneen pöytäkirjan mukaan, mr. Drew piti ala-u Ji^oneen istunnossa viime maanantaina yli kaksi tuntia Jtestäneeo märatoonipuhiiKn, mitä lukiessa ei voida dia huomaamatta tmrypuo-tjJiieen onttoutta ja tyhjyyttä. Yli kaksi tuntia toryjohtaja patdiasi ^: p kaikella voimalla. Puhe kokonaisuudessaan rajoittuu räikl^n poliittiseen varjonyrkkeilyyn ja paheelliseen punakauhun "lie^ntaan. Sen yhtenä kohokohtana on vaatimus, että paheellinen 98 lakipykälä lisättäisiin nyt Canadan rikoslakiin, jotta oikeuslaitokset voisivat käsitellä kommunisteja tehokkaalla tavalla. Täten eversti JDrew haluaisi seurata aatteellisen oppi-isän^, nälkäphjelmastaan tunnetun rautakprl/vBennettin ohjelmaa. Hän vaatii rikoslakiin lisättä' , vaksi sellaisen pykälän, minkä perusteella voitaisiin osa canadadaisista tdidä "toisen luokan kansalaisiksi", joilla ei ole poliittisia oikeuksia miellpitetteinsä ilmilausumiseen. Hyvin vähän eversti Drew luottaa onlto puolueensa ja "meidän elintapamme" objelmaki^iin kun niitä ^itätsi "vahvistaa" siten, että vastustajaryhmien mielipiteet julistettaisiin laittomiksi.' j a minkälaista "kommunismia" vastaan eversti Drew haluaisi rikoslain uutta 98 lakipykälää käyttää ? Hänen fayyä ystävänsä, Que- . becin maakunnan pääministeri Duple.ssis, jonka edesottarhisia mr. Driew ei'old koskaan tuominnut, antoi tuonnottain esimakua tästä kun hän kä^rtiH valtiokoneistonsa koko mahtia Quebecin opettajien lakkoliikettä vastaan. Ja eversti Drew esitti mainitun maratooniptdieensa yhtey- , des^ toisen esimerkin syyttämällä, että liberaalipuolueen hallituksen "ta*itaesiripun" takana harjoitetaan kommunistista agitatioa, kommu-nlBtisten elokuvien avulla! Tästä ilmenee, että eversti Drewn mielestä ovat "kommunisteja" kaikki, jotka vastustavat torypuoluetta jji hänen vaatimaansa 98 lakipykälää.käytettäisiin kaikkia demokraatteja vas-ia^ m Kieltämällä kommunisteilta ajattelu- ja toimintavapaus, kieHc-iä^ n ja uhataan koko kansakunnan demokraatlisia oikeuksia. Siksi on vastpstettava eversti Drewn paheellisia suunnitelmia kautta lihjan. Saadakseen pontta ontolle puheelleen eversti Drew yhtyi luorinollf-scsä protestihuutoon Unkaria vastaan maanpetoksesta tuomitun kar-d i i i ^ ^ -^lindszentyn puolesta. Mutta kun eversti Drew ei puhunut, b^ia^tua sanaa ystävänsä Duplessissin harjoittamasta Jehovan todistajien ja muiden quebecilaisten vainosta, niin tämäkin "protesti" on pidettävä pelkkänä poliittisena eleenä, jonka tarkoitus on kiinnittää Jhmi^t^h huomio kaukomaille omista probleemeista. ^jEversti Drew vgjitti, että kommiinisteilla on liian paljon kannatusta (esimerkiksi Torontossa hän sanoi kommunistiehdokkaan saaneen^ yli 40,000 ääntä) — j a siksi hän haluaisi pyhän tsaarin tavoin antaa ukaasin, minkä perusteella näiden ihmisten pitäisi tulla takaisin ^Tsmhöjeh puolueiden vanaveteen. ' ^ •JöliStamalla voimaan ajatusten kontrolli, rirstämällä ihmisiltä poliittiset oikeudet yalita ketä haluavat ja toteuttamalla poliisivaltion .1 perusteita kautta linjan — kas siinä on toryjohtajan ja. molempien vanhojen puolueiden taivas ja ainoa pelastuksen mahdollisuus. luhemiskuukausi'' on päättyii3rt Torontossa juuri pidetty Ontario Federation of Laborin (CXTL) kokous oli uusi merkki siitä, että n.s. "hyvä aika" ja "kuherruskuukausi" työnantajien kanssa on nopeasti päättymässä. Pidetäänpä mielessä seuraavia seikkoja: * 'Yhdysvalloissa arvioidaan nyt olevan ainakin 4,000,000 työtöntä ja joka viikko saadaan lukea uutisia missä kerrotaan, että "rautateiltä on erotettu satojatuhansia työläisiä", ja että n.s. "pehmeitä paikkoja" kehittyy siellä ja täällä teollisuuteen. * Samanlaisia merkkejä, jotka palauttavat mieleen 30-luvun nälkävuodet, on havaittavissa eri puolilla Canadaa. British Columbian mainioista omenista jät osa myymättä markkinapuutteen takia. Samoin tapahtui itärannikon perunasadolle. Länsirannikon metsä- ja telakkatyöläisten keskuudessa on joukkomittaista työttömyyttä; sa-mbinon rannikkomaakuntien hiilenkaivajien ja muiden alojen työläisten keskuudessa. Port .Arthurissa on suuri määrä metsätyölusiä työttömänä, Torontossa on pitkiä leipäjonoja ja mD^n harvinaisuus el ole; enää esim. rikkaan Sudburyn kaupungin kadulla tavata nokinen "piitiari", joka pyytää kymmentä senttiä kahvikupin ostoa varten. v''^Kun pidetään ylläluetunlaiset hälyyttävät seikat mielessä, niin vasf^t silloin voidaan oikein ymmärtää CCL:n sosialidemokraattisen oikeistojohdon hajoitustyö ja se mihin pyritään. Työttömyyden uhatessa ia kansanjoukkojen elintason jatkuvasti laskiessa pitäisi työväen unionistisen liikkeen sulkea rivinsä entistä tukemmin ja valmistua taisteluun palkkojen korottamiseen, työpäivän lyhentämisen ja työolo-siibteiden parantamisen puolesta. Nain toivoisi jokainen rehti rahvaan nfes joka käsittää, että työttömyyden perusaiheuttajana on lisävoit-t(| jen kerääminen, t.s. kansan ostokyky on niin alhainen, ettei se voi o^taa itse tuottamiaan tavaroita. » Mutta CCF:n oikeistojohto. herrat Mosher, Conroy, Millard ja kumppanit, ei katsok^ian asioita työväen ja kansakunnan edun kanhal-t4. Nämä herrasmiehet ovat tyjpilliseen oikeistososialidemokraatti- •s^ johdon tapaan antautuneet suurpääoman asiamiehiksi työräenliifc- Vk^n rvieissä. Heidän tarkoituksenaan on heikentää työväenluokan yastustuskj^kj^d ja tasoittaa lietä siUe, että palkkatasoa voidaan enti-sastään alentaa. He luulevat naiviudessaan, että antautumalla porva-r^ ton painostuksen edessä ia pettämällä työväen ja koko kansakunnan : j^rusedut, he löytävät •armon' fasistisoituvan suurpääoman edessä — e^^käpä jotkut heistä uneksivat jonkinlaisen ''työn rintaman johtajankin" paikkaa, kunhan vain fialvelevat riittävän h>^in isäntiään. ; I "Niinpä nähtiin nyt Torontossa pidetyssä OFL:n (CCL) kokouk-sössa kerrassaan ällöttävä näytös. Herrat Mosher ja kumppanit kiel-lilg;; täytyivät edes keskustelemasta työläisten palkkaliikkeen järjestämi-i| Ä|<]s|stä. He eivät suostuneet millään siihen, että olisi muodostettu komitea johtamaan maakunnallista palkkaliikettä, kuten on edellisinä \'UO-fepii^ a menetelty. Ja kun unionistisen liikkeen oikeistojohto kieltäytyy kjfskustelemasta palkkaliikkeestä ja tekemästä suunnitelmia sen hy- '-'Xvkksi, m on tur\'auduttava paheelliseen punakauhun lietsomi- ^^^*en. Se on epätoivoinen yritys kääntää työläisten huomio pois kiu-sallisista paikka- ja hintakysymyksistä. Sen avulla voidaan höyry- Ipliijrräta jäsenjoukkojen esitykset ja ehdotukset^ sekä o s ^ i s t ^ "VVall ^ | : i ^ r e e t i n herrojen sotavouhot leluun. • .Mutta kaikesta kurjuudestaan huolimatta Torontossa nyt pide- !,r^; ."tyssä OFL:n kokouksesta näkyi muutakin. Umonistien jäsenjoukkoja voida enää kovi^ pitkää aikaa pimakauhun lietsonnalla peloitdla. Mitä nuiut saxMnrat n J L K O M A A L A I S n n V V T " Armaa Sikiä. Joka jontol fasismin Moltke: valtakatuina, 30-lUTuUa poistumaan ^pgagtamm», |rf^<tTip^)in palattuaan ole saantit viranomaisilta kansalais-oikeuksia. Siltä huolimatta hän' on n$rt saanut Helsingin ev. lut seurakunnalta kJrimBlamomataumäfträyk-sen. Hansklnta .jutussa on, eHä Xl-idä erosi kirkosta. Jo alkupuolella. — 0LP. Helsinki. •, • • \ * ; HXUTNLAINEK Fli^TÖS ..>Urbo KaievA Kekkonen •(ml.). osaa tarpeen tullen olla teräyäilä' tavalla pUiy r . On pitänyt Porissa puheen . . . näin: "Olen huomannut, että milloin hallituksen mahdoUiseslia vaihtamisesta on ollut teoreeltisttti ky«jnny«, on vedottu siihen, «ttä hallitus olisi «aa-tava laajemmalle pohjalle. Kun tällainen vaatimus hallituspuolueen ta-bolta on torjuttu sjnrällä pabeksund-tella. Joutuu Ihmetellen kysymään, onko arka huokai» haUitaspohjan laajentamiseksi todella parlamentarismin vastainen, kuten abs. dem. leh-dt^ n kirjoituksista Tolsl päätellä. MikäU muistan, esltU pääministeri 'Fa««1iolm vielä viime syksynä oma-na käsityksenään, että hänkin haluaisi laajentaa hallituksen pohjaa. Mutta se 011 silloin . . .sananlasku sanoo leikillisesti, että iso suu vaatU leveät hjrtlat. «ramä oltel hftlUtuksen syytä muistaa. Hallituksen poliittiset hartiat eivät ole Järin levett. vaikka hyvä kokoomuspuolttekln sullottai-' sirn^ hartioiden täytteeksi," — Hapan. He^ngln Vapaa Sana.* • • • * • • IVMALA PARATKOON» ONHAN Nirrx lorrA KviTA . Ken voipl olla niin tslmaän nalvl. että ajattelisi täi mkoisl. että Neuvostoliitto eallisi vv. 1939-44 uu- 6iutt(van Suomen ja Neuvosto-Karjalan rajoina? Ken volpl olla niin lyhytnäköinen, että ajattelisi tai uskoi-sj. että Neuvostoliitto toimettomana sanisi läntisten imperialistien tunkeutumisen Pohjolaan lentO' Ja lai-vastovoimlen tukikohttensi kera? Ken voipi olla niin kevytmielinen, ettei näkisi iiäiden .pohjolf i4*^, "lännen suunnan" afnesrteh 'puuhailun pskeit-^ tavan NeHvostoIilton ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin puoluatustoimenpl-telsiin? Ken voipl ajatella, että.neu-vostohaHltuä el tiile ryhtymään näihin tarFeellisiin toimenpiteisim? — TsO-mies- Iehden arf.kkelista. ; V . > • MIKSI MONAiUKISTISEN aONDSZENTTN PUOLESTA? . .On sääUttävää kun mr. Pearsoh (ttlkomlnlaterlnmM) «t katso protesteja esittäessään vähän länteen Hän näkisi, että Oaliclatt maakuh- Timän mantereen taaatomnk-seBisea soomenkidisen sanoma-lehdistdB VwatMiUm "asimivB-tijoOiin" on kaaluont nnkarilaincn troUkilainen Artknr KoesUer. 1»- män «rttskilaiM» toimlata »s^ herättänyt Iraomiota myöskin Tanskassa, Jossa Chr. Frabm on eräässä, kirjoitoksessaan totktaot Koei5tle> rin nenTortovastaisten poheideo Ja Mrajen haMsosfaiomietta. - Kai Moltke scmraavaM» kirjoitiikscaaa antaa asiaan hfakau Usävaiaistos-ta. n«ssa Francon Espanjassa Joutui katolinen pappi äskettäin sotaoikeuteen syytettynä Espanjan tasavaltalaisten sissien avtistamisesta jsi Huescän maakunnassa siviiliki|iajrtilainai ampui toisen papin samasta syystä — ts. tämä pappi vastusti dUctatuuria mikä on pitänyt lähes vuosikynunenen Espanjan kurjuudessa Ja ^rrorissa. Tai hän~Vb!si katsoa omaan kauputi-klimme. Montrealiin. liilasä Pranoön asiamies, eräs Vicente Trelels "the Sun' lehden mukaan avaa toimiston "yrittäen lisätä kaUppaa" Canadan ja Espanjan välillä. — R. IV>S8. The Pisharman lehden yleisön psastolla. • • • ITKISIKO VAI NAUKAISI " ... Näiden lounaiden (osapörssien vlkallijain ja heidän työläistensä) tarkoitus on edistää sopusuhtaisia suhteita näiden pörssien eri osien Ja niissä työskentelevien työläisten unl-oiden virkaiUJoiden välillä." Lampaat site suostuttelevat susia herkkupaloilla! Ja tämä tapahtuu -vajaan vuoden kulutttia sen jälkeen kuin samaisten pörssien Johtajien käskystä New Yorkin poliisi kapuloi tainnoksiin Jokaisen pikettlllnjalla olleen työläisen... Siksipä ei oikein tiedä itkeä vaiko nauraa tuota Timesin tiedoitusta lukiessaan. Joka tapauksessa tekee mieli huudahtaa: Oi hyvä Isä, tule ja purista! Tämä mijjoonamiesten aterialla suostutteleminen tulee näet hetkellä, jolloin isännät perusteollisuuksien työläisten palkankorotusvaatimuksiin sanovat jyrkästi ei Ja panevat mlljoonistain työläisiä työstä pois.» — Eteenpäin. El AUTTANUT NOmX-^ SELKXiSTYS • ' New Yorkissa poliisi puski mielenosoitusta seurannutta yleisöä; j(Mika johd<«ta eräs mies suuttui'ja sanoi: "Älkää lykätkö minua, olen anU-kommuhistL" Poliisi vastasi kylmästi: "En välitä millainen kommunisti te olette! Marssikaa matkaanne." — This Week. Christian Prahmin arvc&as Ja huomiotaherättävä selostus nyt unohdetun Ko3stler-valikoiman tutkimustei^ tuloksista sai minut ilman muuta muistamaan erästä Tanskan historian klassillista ktiyausta. BSitenkä vanhat kronikankirjoitta- Jat kertovat Rägenln valtauksesta. Jota denraa sekä varsin maalauksellinen että myös realistinen kuvaus Akrona-jumala Svantevltin lopusta. Kerrotaan, kuinka tanskalaisten valloittajat päättivät kaataa suuren epäjumalan mahtavan puukuvan. osoittaakseen taikauskoisille vendeille, minkälainen se symboli oikeastaan oU, Jota h^ olivat palvoneet Ja Jolle tuoneet verisiä uhrejaan. Kuvaus siltä, kuinka kaikenlaiset matelijat ryömivät ulos mädäntyneestä puusta, on vieläkin mielenkiintoinen. Tcsin entisessä unkarilaiisessa trots;^ kistissa Arthur Koestlerissä ei var-; maan ole ollut mitään erikoisen ju-malalliista, mutta siitä huolimatta sor danjälkeisten vuosien toimeliaiden kustantajien, lehtien julkaisijain Ja llorvarlllisten kriitikoiden kai onnistui määrätyssä laajutfdessa käyttää hyväkseen Koestler-myyttlä sen neuvos-tovlhamielisen taikauskon Eäilyttäml-seksi. joka hallitsee suurta osaa meidän sivistyneistöämme. On sen tähden varsm hyödyllistä, että Frahm lopultakm paljastaa sen tutkimuksen tulokset, jonka tehtävänä oli puolueettomasti selvittää, mitä ns khuluisat venäläiset myytit todella, si-' säitä vät, jotka niin.suuren mainonnan säestäminä näkevät päivänvalon kirjassa "Jogl ja komissaari". Vähintään kolmentoista mlelikuvituk^llisen vää-: ristelyri. Ja tietoisten valheiden asiakirja tödeUakin paljastaa sisällön, joka el juuri, ole paljon herkullisempi kuin vanhan Jumalankuvan mädäntynyt, ydta. • ... ' .... \ On siis varsin aiheellista panna jarrut niille koestlerin väärennyksille, jotka koskevat sitä laajalle levinnyttä väittämää, että "stalinUaiset" selvitellessään välejään trotskilaisen ^opposition kanssa hävlttiljät kokö^; vanilan-kqmmunistlsen puoluekaaderin ja puhdistivat ja likvidoivat' vanhojen bolshevikkien perusrungon. Niinpä Arthiu" Koestler kertoo: "18. puoluekonferenssin aikoihin maaliskuussa 1939 kuului puolueeseen 1,888,842 jäsentä. Näistä oU suunnilleen 2^,000. n. 13%, "vanhoja bolshevikkeja, jotka olivat kuuluneet puolueeseen vuonna 1917 tai aikaisemmin. Mutta vuonna 1918 oli puolueessa 260—270,000 jäsentä, joista enemmistö oli nuoria ihmisiä. Kuinka heidän oli käynyt?" Koestler vastaa, että neljännes heistä oli kaatunut kansalaissodassa ja jatkaa: "Heitä olisi kuitenkin pitänyt oUa 200,000 18. puoluekongressin ally)lhin, mutta heitä oli puolueessa vain 20,000 paikkeilla — 9 kymmenettäosaa oli kadonnut vuosien 1934—39 välisenä aikana, niinkuin edustajakunnan raportti osoittaa ..." Tämähän ei kuulosta hyvältä. Kaikki neuvosto\'astustajat ja epäilijät tuntevat varmasti mielihyvää nähdessään, kuinka Koestler vetää esiin "kumoamattomia todistuksia" suuresta vanhaa kaartia vastaan kohdistuneesta stalinilaisesta "verilöylystä". SuTunn silmänkääntötemppu tässä tus Ketarin puoluejärjestöille joulukuun IS pnä 1923. ja se sisältää varsin tyydyttäviä tilastotietoja NKP:n Jä-senktmnasta. Siitä käy ihni, että tuona aikana oli puolueessa vain' 10,000 Jäsentä, jotlta olivat liittyneet puolueeseen ennen tanunikuim l päivää 1917. ja tältä "vuodelta oli lisäksi 30X»0 Jäsentä. "Vanhojen bolshevikkien" luku ei noussut 40,000:nkaan, sillä suuri o83 vuoden 1917 jäsenistä oli l i i t ^ y t puolueeseen Lokakuun vallankumouksen Jälkeen. - Näitä saattoi vuonna 1939 hyvinkin olla 20 000 palkkeina. Maosta oU 1917— •39 välisinä vuosina huomattava osa kuollut luonnollisen kuoleman puolueen palveluksessa. Ja todellisuudessa vain muutama tuhat "vanhasta kaartista" puhdistettiin trotskilaisina puolueesta. Kun Koestler kuitenkin puhuu 180,- 000 "vanhan bolshevikin" puhdistamisesta, se osoittaa vain, että hänen myyttinsä ovat täysin todellisuuspohjaa vailla. Mutta Juuri tässä näem-mekln "tilastotieteilijä" Koestlerin pähkinän kuoressa. Aivan vastaavanlaisesti Koestler iCsittää erään toisen tärkeän kysymyksen syyttäessään' venäläisten työläisten elintason kehitystä neuvostohallituksen aikana. Tässä asiassa hän luisuu kokonaan mielikuvituksen Ja panettelujen tyhjiin fraaseihin. Tämä j ovat paljon myymälöiden j a julkisten tJin tosin'säännöstely ja alettiin pyr- Iciä yhtenäiseen markkinahintaan, joka cdi korkeampi- kuin aikaisempien^ säänneSsteltyjen tavaroiden hinnat, mutta vastapainoksi myös huomattavasti alempi kuin aikaisemmat hinnat avoim'lla markkinoilla. Säätmöstelyn 'kumoaminen ei suinkaan ollut mikään köyhyyden osoitus. Kansa tervehti s i tä iloiten ja sitä seurasi hur«iattava palkkojen nousu. /. Varsin merkittävä "huomaamatto-muus" tapahtuu Koestlerille, hänen amerikkalalsQle toimenantajilleen ja hänen tanskalaisille £o>.dem. Jäljitteli-jöilleen ^heidän täydellisesti sivuut-taessaan sen to^iasiain, että Neuvostoliitossa on olemassa käsite, jota sanotaan "soBlalfsoiduksi palkaksi'^ rahapalkan rinnalla. !*PoUtikenin" teimltr taja kävi äskettäin Venäjällä kult-tuurilähetystön mukana ja huomasi heti tämän ilmiön j a selvitti sen lojaalisti — miellyttävänä vastakohtana sekä Koestlerille että sosialidemokraat-tisUle BiarshaU-asiantuntiJoiUe. Sosialisoitu xxsa. palkasta voidaan saada esim.' alhaisena vuokrana, koululaisten ilmaisina aterioina, lastentarhojen Ja scimibn tai vaikkapa halvan lomanvieton muodossa. Se merkitsee, että kaikki. Neuvostoliiton teol- Usuustyöläiset voivat saada erikoisessa tehdasravmtolassa Joka päivä hyvää Ja ravitsevaa ruokaa hintoihin. Jotka hänen metoodlnsa on sitten saanut innokkaita jäljlttelijöitä sosialidemokraattisten "taloustieteilijöiden" joukosta, jotka ilmeisesti palayat baltista liittää osuutensa koestleriläiseen laa-kerelhln porvarillisen Ideologian kultaisen vasikan markkinoilla. Mikä onkaan se mieletön väittämä, jonka Koestler tältä alalta esittää? Ei sen vähempää kuin, että kansan laajojen kerrosten elintaso on neuvostohallituksen ' aikana laskenut paljon alle senkin nälkärajan, joka vallitsi tsarismln ailcana. Merkittävää kuitenkin on, että hänen "lähtetaään" Myt on pari amerikkalaista tilasto-ihiestä. Koestlerin' tarkoitus on -varsin .selvä. Hän yrittää selittää, että mikäli trdtskUaisilla vielä olisi Vaikutusvaltaa puolueessa, sujuisi kaikki hyvtoi Itim taas stalinilaisten hallinto -vie kaikki i)äin'mäntyä.' Lukija parka pysähtyy sen iiskallaan väitteen eteen, jorifca' mukaan, mikäli on ilveily vuosilla 1917 ja 1918. Koestler esittää varovaisesti puolueen jäsenluvun vuonna 1917 ja hyppää sitten vuotta myöhäisempään aikaan. Puolueesta tuli tänä vuonna laillinen Ja se pääsi valtaan. Puolueeseen virtasi uusia jäseniä ja sen Jäsenluku saavutti 260,000. Tällä maanvyörymällä Koestler spekuloi kuin "hullu" tiiasto-mies, j a tällä tavalla saadaan ^laskutehtävästä aivan uusi tulos. Koestlerin pää väittämä on se. että 9 kymmenettäosaa vanhoista bolshevikeista puhdistettiin ja likvidoitiin vuosina 1934—39. Mutta tämä on päivänselvä valhe. Edessäni on asiakirja,t joka todistaa Hruodeh 1913 reaahpalläca merkitään lOo, veaällpalkkB nousi vuonna 1929 -154, kun se sen äijaan-vuonna 1997 oli 'laiskenut — 68. Tsaarin aikaan verrattuna oli siis työläisten reaalipalkka laskenut 32%. Tällaista lorua tarjoaa eräs porvarillisien älymystön- johtajista —icisen maalimansoätfn jäöcefen — valistuneelle J ä n s i.- euroqpt^lselle yleisölle' Neuvostoliitosta, Valtiona, jo-k^ voitti Hitlerin joukot... • , Mielenkiintoista ' on nkhdäi millä tavalla Arthur Koestler ja hänen amerikkalainen selustansa pääsi tällaisiin "tuloksiin". He ottavat yksinkertaisesti ruplissa lasketun keskl-määräispalkan ja vertaavat sitä eräiden elintarvikkeiden hintoihin tsaarin aikoina ja vuosina 1929—37. Käypien tavaroiden todellinen käyttö jätetään sensijaan, viisaasti kyllä, laskujen ulkopuolelle. Tulos on sen mukainen. Tosinhan hiimoista puhuva ilveilijä ei ole tuntematon täällä meilläkään. Olen kuitenkin Itse ollut niin rohkea, että olen "uskaltanut" oleskella koko aikakauden v:sta 1932 v:een 1936 Neuvostoliitossa, siis samaan aikaan ktUn Arthur Koestler. Jokainen, joka on elänyt tän|L aikana Venäjällä, tietää, että siellä alkuvaikeuksien jälkeen t a pahtui tasaista ja osittain nopeatakin nousua väestön elintasossa. Koestlerin laskuperuste on virheellisesti määriteltib sillä Neuvostoliiton hmtaindeksiä ei voida määrätä kaupan hintojen perusteella "avolmisEa" tavarataloissa. Vuodesta 1934 kumot-ruokalolden hintatason alaputdella. Hihnat siis kuvastavat täällä oleellisesti eimtarvikkeiden ylimääräisen käytön htotoja. Koska Koestler itse on ollut Venäjällä, el hän voi Olla tvmtematta näitä olosuhteita, ja siksi tuntuu siltä, että tämä\ tapahtuu vastoin parempaa tietoa. Viimeisin kohta/johon vielä voidaan Idiimittää huomiota; on Koestlerin väite, että Neuvostoliitossa on syntynyt uusi luokkayhteiskunta, joka poikeaa sosialismista: Tämä väittämä on luonnollisesti varsin merkittävä, ja sen ovat myöskin Koestlerin sosialidemokraattiset seuraajat huomanneet. 'Koestlerin on tässä täytynyt tehdä jonkinverran mutkia "todisteluissaan". Luokkayhteiskuntatean r a k e n t uu omaisuiis- Ja sääty wiolkeUksien perustalle. Neuvostoliitossa, jossa maa on kansan sosialistista -omaisuutta, Jota kukaan 61 voi myydä eikä ostaa, 6n 1 u o k k ayhteifefaliÄä* mahdottomuus. Luonnbni^kkaudet ja teollisiius on otettu yhteiskunnan haltinm, j a kauppa ja rahalaitos ovat sosialistisen valtion varmoissa käsissä. Näissä olosuhteissa el lu6kkä-vja pmaisuuseri-oikeuksilla ole mitään olemassaolon mahdolliöuutta. Siispä Koestler ottaa lähtökohdakseen tulojen jakautumisen, esittääpä hän vielä joitakin esimerkkejäkin. Mutta kysymystä on tutkittava perusteellisemmin. On otettava huomioon, minkälaisen perustan tsaristinen menneisyys jätti tasavallalle: taloudellisesti ja kulttuurisesti takapajuisen maan. Niinpä, kun teoliisbäminen asetettiin käyntiin, oli mobilisoitava miljoonien työvoimat maasta', alkukantaisesta väestöstä, joka ei juuri tuntenut koneita eikä tekniikkaa ylipäänsäkään. Koska heidän työpanoksensa näinollen oli varsin vähäinen, tuntui se heidän palkassaankin. Keskustelin tästä' asiasta kerran skandinavisten rakennustyöläisten kanssa, ja he ymmärsivät varsin pian asian todellisen laidan. Heilläkin palkan suuruus riippuu työn laadusta ja työtehosta. Jor&un neuvostotyöläl-sen alhainen palkka ei suinkaan kestä koko hänen elinikäänsä. Työvoima koulutetsian mtiutaimassa kuukaudessa tai parin vuoden aikana. Neuvosto-työläisen palkka-asteikko on kohoava: työläisestä ammatti työläiselisi, spesialistiksi, teknikoksi, insinööriksi. Työpalkka nousee työläisen työkyvyn kas- Canadian Pacific-yhtiön pikajnna snistni pois raiteilta äskettäin lähellä Banffiä, Alta., jossa, onnettomuudessa aseita henkilöitä Iduk-kaantai. vaessa ja työn laadun parantuessa. Siten Neuvostoliitossa, päinvastoin kuin meillä, vata vähäinen osa työläisistä jää pitemmäksi aikaa alhaisesti palkatuksi. Ei voida puhua mistään uusista "luokista". ' Päänä'koestleriläisessä makkarassa on hänen väitteensä luokkaeroista, joka yiX^ painamaan leimansa seuraavaan sukupolveen. Hän esittää tilastoja teollisuuskorkeakoulujen oppilaiden sosiaalisesta rakenteesta vuodelta 1938: työläiskodeista 43.5%, talonpoi-kaiskodeista 9.6%, — j a mikä merkittävintä: virkailijoita spesialisteja ja heidän lapsiaan on 45,4%. Siis j ä l leen uusi "todistus" luokkajakautumi-sesta. Hirvittävää! — Mutta entä meidän Tanskanmaassamme, joka on saavuttanut niin korkean demokratian: Korkeimpien oppilaitosten oppilaista on tuskin 5% työläiskodeista. Porvarillinen silmänkääntäjä lon pudonnut omaan karrikatyyriinsä:' ' * Koestlerin mielestä siis Neuvostoliiton "uusien valtiaiden" .lapsia on lilan _ paljon oppilaitoksissa. " Mutta kysymyksessä ovat kykerievimmät„ah-keriinmat ja siivstynelmmät työläiset, jotka oman panoksensa vuoksi ovat saaneet korkeampia yhteiskunnallisia tehtäviä. Senkö vuoksi heidän lop-siaan olisi rangaistava ja poistettava-heidät yliopistoista? Milloinkahan V. Järviksen 40- vuotisen näytfämö-työn Toronto. .—. "Jeppe,. Niilonpoika" esitettiin Don-haalin näyttämöllä tk. 13 p:nä Vikki Järviksen neljäkymmen-vuctisen taiteilijauran kunniaksi, päivän sankarin esittäessä nimiosaa. Don haalin avara sali oli tupaten täynnä yleisöä, joka oli saapunut osoittamaan tunnustustaan pitkän päivätyön tehneelle toverille. Jepen seikkailut ja monet hullunkuriset kommellukset V i kin onnistuneesti esiintuomina pitivät yleisön koko ajan hyvällä tuulella. Kappaleen aihe ei ole itsessään mikään moraalin kohottaja, Iniyaten ankaran akkavallan alla -elävän ja viinasta unohdusta etsivän" Jepen parantumatonta juomahimoa. Mutta ikävä kyllä, tätä samaa tyyppiä löytyy tavattoirian paljon jokapälTiäisestä elämästä, jossa mies juo jokaisen käsiinsä saamsn pennin ja vaimo saa tulla toimeen perheen elatuljsen kanssa Icuinka parhaiten kykenee. Jos siinä sitten vaimokin menettää kärsivällisyytensä, saa mies siitä aiheen muka juomisensa syyhyn, kun hänellä on Koestlerin kannattajat ryhtyvät so-• n i i n häijy akka. Olisi muuten hauska veltamaan hänen logiikkaansa Kööpenhaminan yliopistoon? . Muistanmie, että vanha testamentti teke#eron suurten ja pienien ja huonojen profeettojen välillä. Arthur, koestler on osoittanut, että hänen voimansa riittävät viimemainittujen luokkaan. . "Jeppe Niilonpoika" Torontossa Toronto.—Toveri Vikki Jarvis esiintyi otsikossa mainitussa näytelmässä nimiosalla. Hänen takanaan on 40 vuoden taival näyttämötyötä. Tunnemme Vikin ahl;erana uurastajana ja rauhallisena miehenä. Juuri , siitä johtuikin, että esitystä oli saapunut sem-aamaan tavallista enemmän k i i tollista yleisöä. Olemme nähneet V i kin, monissa eri ty3T)piosissa, joissa hän on esiintynyt edukseen, kuten Jeppenäkin. Kuitenkin ehkä tulevaisuudessa olisi kiinnitettävä tämänlaatuisten juhlanäytelmäin valintaan huomiota. Arvokas tilaisuus arvokkaalla näytelmällä täydentää julilijan ja yleisön tunnelmaa. — Len. — Australialainen joutsen on musta. saada selville, mistä ne häijyt akat tlilevat» kun kaikki ovat tyttönä suloisia kuin h'erran enkelit (ainakin miehet meille n i i n uskottelevat). Vikki Järviksen osuus C!SJ;n Toronton osaston näyttämötyössä on suiuri-arvoinen. Lukemattomia ovat ne osat jotka hän on esittänyt yleisön tyydytykseksi ja huviksi. Osaston johtokunnan puolesta toveri Pirttinen k i i t ti häntä uhrautuvasta työstään ja ojensi hänelle näyttelijätovereittensa puolesta pöytäkellon muistoksi tästä tilaisuudesta. Kauniit kukkalaitteet osaston ja näyttämökomitean puolesta antoivat G. Gustafson j a miss Neil. Allekirjoittanut lausuu salintäyteisen yleisön toivomuksen, että Vikillä riittäisi terveyttä ja toimintatarmoa tulevaisuudessakin niin, että olisimme tilaisuudessa näkemään hä;het vielä usein näyttämöllämme. — E . Jänkit voittaneet murtomaahiihdossa Montreal. — McGill-yliopiston talvikarnevaalin yhteydessä pidetyissä murtomaahiihdoissa viime lauantaina voittivat New Hampshiren yliopiston edustajat kolme ensimmäistä palkintoa. Tulokset olivat: Dunklee 54.21, Townsend 56.27.8 ja Hawkenson 57.03. PÄIVÄN PAKINA Ajat ovat muuttuneet Jo kauan tumiettu totuus on se, että mikään ei ole ikuisesti paikallaan pyssyä. "Klaikki virtaa", sanotaan kreikkalaisessa sananparressa. - Poliittisessa elämässä on heilahtelu hyvin suurta. Hjnränä esimerkldnä on jotain vallan muuta, puhe, jonka eräs Yhdysvaltain suhtautuminen Neuvos-niistä on pitänyt, joiden joukkoon \ toUlttoon toisen maaiImanso*ten ai- Koestlerkin kuului, Smovjevin selos-ikana ja tällä hetkellä. Sodan aikana Vaikka CCF: n puoluekoneisto oli mobilisoinut kaikki voimansa liikkeelle (esimerkiksi terästyöläisten union pomon mr. Millardin käjtet-tä\ ässä oli noin 75 edustajaa kokouksen kahdestasadasta edustajasta) niin herrat Mo^er ja kumppanit eivät sittenkään tiskaltaneet antaa edustajien vapaasti keskustella heille epämieluisista asioista, vaan byrokraattisen puheenjohtajan lujasti nuijaansa heiluttaen edustajien täytyi "hyväksyä" mitä heidän eteen^ heitettiin. Ja yksi jokaisesta kolmesta edustajasta äänesti sittenkin Mosheria \'astaan! Ei siis ole ihme, vaikka Mosher ja kumppanit yriltärät saada 'apujoukkoja" itselleen eittämällä, että TLC:n (.^FL) kommunistivastaiset uniot tulisivat CCL: n riveihin. Mutta kun työnantajat jajheidän sanomalehtensä kiittä\-ät ja mainostavat herroja Mosheria, Millardia ja kiunppaneita "hyN-iksi työväenjohtajiksi", niin työläisten pitäisi olla kaksin N-erroin "\'aro\^i-sempia heidän suhteensa. ^Amerikassa tunnustettiin Neuvpstolii-ton taistelevan maailman vapauden puolesta, nyt sitävastoin väitetään sen taistelevan orjuuden puolesta. Mutta olihan silloin Amerikan valtiolaivan peräsimessä Roosevelt kun taas nykyään sitä ohjaa TTuman. Jättäkäämme kuitenkin suurpolitiikka syrjään ja tutkiskelkaamme meitä lähempänä olevia asioita. Satuimme äskettäin -vilkaisemaan vanhoja Toronton Vapaan Sanan numeroita. Käsiimme sattui v. 1932 maaliskuun 9 päivän numettf. Sen toimi-tusklrjoitxiksesta luimme mm. seuraavaa: «Soomi en sitten kansalalssodaii ^Ukeen ktndimnt kieltämättöDiästi niihin valtioihin, joissa ci varanaisella rahvaalla ole ollut saartakaan; turvaa oikeudesta. 'OvaUian työläisvainot olleet sitten Saomen 'itsenäisyyden^ 'Jalistumisen JäK keen melkön jokapäiväisiä ilmiöitä. Tabaniief ovat ne ty^äiset, jotka ovat' mikä minldif- syytöksen nojalla saaneet'pitkät vankilaraa- Saistokset Snömen oikeoslaitofcsis-sa . . " Näin kiirjoitetaan lapualaisuudesti Vapaassa Sansissa'lähes parikymmentä vuotta sitten^ Silloin tämä lehti pani tässä kysymyksessä asian aivan palkalleen. Sitten lehti syyttää, että taantumuksen mahdollisuus riehua mielivaltaisesti löytyy työväenliikkeen sisäisestä hajaannuksesta, ja sanoo seuraavaa: "Työväenlaokan keskinäinen pyhmäkanqipailn on kaikktin tn-hoisin työnespCiOe Itscileen. Taantumus käjfUää ntä byvikseea as-tinlaotanäaii. k o i » Sncanen esimerkki kontaaiitnntnvaati ni^rt-tää . . Alvan palkalleen sanottu.^ Suomi kulkeutui todellakin lapualaisvuosina "kieltämättömästi" fasismia kohti ja työväenluokka ei kyennyt sitä estämään "keskinäisen ryhmäkamppai-lun" takia. Ryhmäkamppailuun oli tietysti S3^nä sosdemien oikeistojohdon nöyrtyminen taantumuksen edessä. -Alussa sanoimme, että mikään ei pysy paikallaan. Toiset perääntyvät poliittisesti ja toiset menevät eteenpäin.' Niinollen ei Vapaan Sanan poliittinen mutkaineii tie ole mikään ihmeteltSvä. . Silloin kuin ylempänä mainittu tol-mitusklrjoitus kirjoitettiin, esiintyi Vapaa Sana vielä sosialismia katmat-tavana lehtenä ja kalasteli työläisten kaimattista. Kun se vuosia yritti harjoittaa tätä poliittista tasapainotaitoa, heilahti se loptiksi sinne mihin se to-dellaMn kuului Tietysti se väittää vielä nytkin olevansa todellinen työ-väenlehti. kuten, kalvosparoonien Glo-be and Mall-lehtl myöskin -väittää olevansa. N3rt kun kapitalistit hyökkäävät työväenliikettä vastaan ja työväenliikkeen yhtenäisyys on eitokyssmiys, niin Vapaa Sana tukee kaikella voimallaan hajoittajia. Nyt se ei hiiskah-da sanallakaan työväenliikkeen yh-tenälsyydexi välttämättömyydestä taantumuksen hyökkäyksen torjiimi-seksl. ... Vuonna 1932 Vapaa Sana tuki, taikka oli ainakin tukevinaan, lapualaisten vainon alaisekä joutimeita työläisiä. Nyt se sitävastoin kaulailee -lapualaisten Icanssa. ^ Aika on muuttunut. Nyt julkaisee Vapaa Sana maisteri Ikolan juttuja. Lapuanliikkeen aikana oli maisteri Vaasa-riehden toimittajana. Tämä lehti kannatti avoimesti lapualaisia, jotka Vapaa Sana vuonna '1932 tuomitsi. Vaasan Jaakkoo on sellain=n mies. että varovaisuussyistä eivät edes Sud-men sosdemien lehdet julkaise hänen kirjoituksiaan. Mutta täällä Caha-dassa "ainoa suomenkielinen' demokraattinen lehti" julkaisee makupaloina tämän fasistisen lapuanliikkeen kannattajan kirjoituksia. Työväenliikkeet historiassa' on lukuisia tapauksia kuinka työväenliikkeen johtajista on tullut aatteittensa pettureita. Ranskalainen Millerand on siitä klassillinen esimerkki. Olihan Italian fasistiliikkeen luoja Mussolini aikoinaan scsiali|fisen Avanti-lehden toimittajana. Hänen perustamansa fasistijärjestö raivasi tieltään soaalis-tm tri Matteottin. Trotski oli aikoinaan Neuvostoliitossa vailcutusvaltai-sessa asemassa, mutta kuoli Tiatsien gestapon kätyrinä. Aikoinaan "sosialisti" Noske ammutti Saksan työläisiä ja tuloksena oli Hitlerin hirmuvalta. • Työväenliike cn kärsinyt tällaisten pettureiden harjoittamasta kavalasta toiminnasta^ mutta loppujen leluksi se menee eteenpäin ja suorit^^ lopuksi historiallisen tehtävänsä. ^ UotL I I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 24, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-02-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490224 |
Description
Title | 1949-02-24-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, helmik. 24 p., — Thursday, Feb. 24
9^
^mnavarn — Independent Labflr
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-24-04