Vapaus, August 9, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, elokuun 9 p. — Tuesday, August 9
•m- 'ii-m
'm
I
i
tl
wmmM
" t< " i •
1:
UffM
1;/.
t i ' -
SUOMEN KUULUMISIA
(
i
» : f
«
il
t.
t ;
t •
tl
«
•
» •
• <
»
i
1
I
ir'
<
' i i
I
i
«
« .
*
t
• >
« '
« ;
I • < .
1
I . t;
•'
t
t i
• 1
%
I
i . .
t<
( i
I.
t!
• <
1.
« I «.
l:
II <!
f I
• <
I
II •
« .
<
t
%
% .
» •
\
I
i
*•
I
' « '
I
«
«.
(HelsiDcixM, heinäkään 29 pn2 1M9.
Soomi-Settra)
S i r O M E N ' J A P U O L AN
K A U P P A V A I H T O
Suomen-Puolan kauppasopimuksen
e d e l l y t i ä m ä sekakomitea kokoontui
k u uvan h e i n ä k u u n 8 p n ä Varsovaan
k ä s i t U ' I e m ä ä n mclempien maiden vä­lineen
kauppavaihtoon l i i t t y v i ä aian-i-
Jtohtai«La kysymyksiä.
J Neuvottelujen tuloksena allekirjoi-
* t e t t l i n h e i n ä k u u n 11 p n ä pöytäkirja,
Ja-i-sa todettiin Puolan ostaneen ku­luvan
vuoden alkupuoliskolla Suomes­ta
aikaisemmin sovittujen k i i n t i ö i d en
lisäksi 425,000 kpl. r a t a p ö l k k y j ä . 3.000
' ' ~ t h silkkl-si-lluloosaa, 400 tn sillaa, 1850
t n elanlihaa j3 3,000 kpl. poronnahko­ja.
Samalla stjvittlin paitsi n ä i t ä os-
- -"ioja va-staavista ILsakilntlöistä, uusista
3fiOO tonnin .silkkiseliuioosa- ja 1,000
tonnin .sillan kiintiöistä. Vuoden
kulues-sa Puolan kan&sa sovittujen l i ­s
ä k i i n t i ö i d e n yhteLsarvo on n. 7,5 milr
Joonaa dollaria, josta m ä ä r ä s t ä n,
4,9 milj. tulte nyt tehdyn sopimuk­sen
osalle.
Tuontlpuoji on sanotussa p ö y t ä k i r ­jassa
merkitty mm. erilaisia kemika­l
i o i t a , kankaita ja lankoja, rautalan­kaa,
kutomateollLsuus- ja maanvilje-lyskoneita.
putkia, s i n k k i l e v y j ä , soke­r
i a ja hedelmiä. T ä m ä n l i s ä t u o n n in
arvo nou-sce n. 4,r> miljoonaan dolla­r
i i n .
OULrJOEN VOIMALAITOSTEN'
BAKCNNVSTTOT EDISTYVÄT
RIPEÄSTI {
Oulujoen koskia on viimeisten vuo- i
gien kuluessa rakennettu volmatalou- ;
T A V A R A T O I M I T U K S I A R O M A N I ­A
A N 700 M I L J . M A R K AN
A R V O S T A
Suomen ja Romanian välillä H e l s i n ­gissä
käydyt kauppaneuvottelut, jotka
koskivat e r ä ä n Romaniasta aikaisem­m
i n saadun v e h n ä l u o t o h takaisinmak­samista.
Päättyivät h e i n ä k u u n 13
pnä, jolloin Suomen valtuuskunnan
puheenjohtaja, ministeri J . Nykopp ja
Romanian valtuuskunnan puheenjoh­taja,
RQmanian ulkomaankauppaml-i
i l s t e r lö o.sas-topäälIikkö C a r o l Abraha-movlc
allekirjoittivat soplmuspöytä-k
l r j a i i .
T ä m ä n mukaan Suomi maksaa Ro­manialta
V. 1943 saamansa y e h n ä l u o -
ton suuruudeltaan noin 19 m i l j . Svfr.
eli noin 700 m i l j . markkaa tavaratoi­m
i t u k s i l l a Romaniaan. Tavaratoimi­tukset,
Jotka on suoritettava vuoden
kuluessa sopimuksen a l l e k l r j o i t a s p ä l -
västu, k ä s i t t ä v ä t sillaa, hinaajia ja
multa aluksia, koneita Romanian
puunjalostusteollisuudelle, kaapeleita,
t e k n i l l i s t ä paperia Ja a.sbestia ym.
tuotteita.
Samalla sovittiin, e t t ä neuvottelut
varsinaisesta k a u p p a sopimuksesta
a l o i t e t t i in syksyn kuluessa.
UUSI E S I T V S T Y P P I -
T E H T A A S T A
Eduskunnan e v ä t t y ä viime istunto­kaudella
ne m ä ä r ä r a h a t , jotka h a l l i ­tus
esitti varattavaksi P o r i n l ä h i s t ö l ­le
rakennettavaa typpitehdasta var­ten
on ky.symy."J Joutunut uuteen v a l ­heeseen.
Saamamme tiedon mu­kaan
hallitus tekee asiasta uuden esi­tyksen,
joka s i s ä l l y t e t ä ä n ensi vuo­den
budjettiesitykseen. Budjettiesitys
valmistunee syyskuun 1. p ä i v ä ä n men­nessä,
kuten alunperin oli suunnitel­t
u k i n .
Uusi esitys on p ä ä p i i r t e i t t ä i n sama
kuin viime kerralla, Jolloin m ä ä r ä r a ­hoja
ehdotettiin varattavaksi noin
350 m i l j . mk. typpitchtaan rakentami-seen
Mäntyluotoon. Tuotantoprases-si
on edelleenkin se, e t t ä koksi, k i v i ­h
i i l i tai mahdollisesti turve kaasutet­t
a i s i i n j a lopullisena tuloksena saatai­s
i i n k a l k k i a m m o n s a l p i e t a r l - l ä n n o i t u s -
ta.
Rakennettava typpitehtaan aikai­sempi
tuotantosuunnitelma tähtäsi
6,600 t o n n i n typpi tuot antoon. Nyt asi­antuntijat
ovat kuitenkin p ä ä t t y n e et
siihen, e t t ä suurempi tuotanto on ta-
^ ^Ipudellisesti huomattavasti kannatta-tt&
mpi. Ja he ovut asettuneet 15,000
' A n n i n vuotuisen typpituotannon eli
75.000 tonnin valmiin lannoitetuotan-non
kannalle.
den palveluk»een Ja t ä l l ä h e t k e l l ä jo j
k a k f l joessa sijaitsevaa suurvoimalai- ;
tosta s y ö t t ä ä v i r t a a sekä valtakunnan j
voimaverkostona että maakunnan j
o m i i n tarpeisiin.
P y h ä k o « k e n e n s i m n i ä l n e n generaat­t
o r i s a a t i i n lopullisesti paikalleen v i i ­me
k e v ä t t a l v e l l a ja voimalaitos ru-1
pesi toimimaan h u h t i k u u n alkupäivi-1
n ä . . ^ - 1
MerikMdd toimii myös t ä l l ä h e t k e l l ä j Kukaan
v a i n yhden generaattorin teholla ja
voimalaitos yhdistettiin verkostoon
viime vuoden toukokuussa. Sen toi­nen
turbiini, joka on Tampellan v a l ­mistetta,
on Jo paikoillaan, mutta
S t r ö m b e r g i l t ä t i l a t t u generaattori on
m y ö h ä s t y n y t n. vuoden a l k u p e r ä i s e s ­t
ä toimltusaJaata. Sen osat saadaan
k u i t e n k i n n ä i n ä p ä i v i n ä Ouluun Ja
a s e n n u s t y ö t aloitetaan h e i n ä - e l o k u un
vaihtees-sa. Toinen generaattori saa­taneen
p y ö r i m ä ä n t ä m ä n vuoden lo­kakuussa.
K o l ö i a n n e n t u r b i i n i n toi­mittamisesta
t e h t ä n e e n Tampellan
kanssa sopimus, mutta geseraattorln
hankkimisesta ei Oulun kaupunki, jo­ka
laitoksen omistaa, ole vielä tehnyt
p ä ä t ö s t ä . Viime talvena, j o l l o i n Me­rikosken
e n s i m m ä i n e n kone kävi t ä y ­d
e l l ä tehollaan, s y ö t e t t i i n voimalai­toksesta
vuorokausittaln 300.000 'kwh.
J y l h ä m ö n rakennu-styöt on edistynyt
nopeasti j a t ä l l ä h e t k e l l ä on rantapa-dot
samoin kuin s ä ä n n ö s t e l y p a t o k in
v a l m i i t a . E n s l m m ä l s e t ä t u r b i i n i a ale­t
a a n piakkoin asentaa paikoilleen Ja
S v e i t s i s t ä t i l a t t u generaattori saadaan
maahan ensi elokuussa. Se .saatta­neen
k ä y n t i i n vuoden vaihteessa.
Oulujoen n e l j ä n n e n voimalaitoksen.
P ä l l i n valmistavat r a k e n n u s t y ö t aloi­t
e t t i i n Jokin aika sitten Ja t ä l l ä het­k
e l l ä suoritetaan h e n k i l ö k u n n a n asun­tojen
Ja varastosuojien valmistelua.
R a u t a t i e t ä on voimalaitosta varten r a ­kennettava
n . 7 km. j a kaksi viimeiste­l
y n alla olevaa m a a n t i e t ä tulee saman
mittaiseksi.
F a r m a r i e n Päiväpalsta
Uusi kirjanen
myrkltymuraafista
i Kesätöitä siipikarjan
1 kasvattajille
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 W r l l i n K t o n Street,
Oltawa, Ontario.
P u h e l i n 6-2389
S A K : n D E L E G A T I O M A T K U S ­T
A N U T E N G L A N T I IN
H e i n ä k u u n 22 p n ä matkusti Englan­t
i i n S A K : n 8-henkinen delegatlo len­toteitse
tutustuakseen- t y ö l ä i s t e n elä­m
ä ä n Ja sosiaalisiin oloihin. Suoma­laiset
viipyvät matkalla viisi viikkoa.
K a k s i e n s i m m ä i s t ä viikkoa v i e t e t ä än
Lontoossa j a seuraavat kolme viikkoa
k i e r r e l l ä ä n r y h m i s s ä eri puolilla Eng­l
a n t i a olevissa tehtaissa.
A M E R I K K A L A I S I A Z O N T Ar
N A I S I A V I E R A I L U L LA
M A A S S A M M E
H e i n ä k u u n 23 p n ä saapui maaham­me
lyhyelle vierailulle 12 amerikka­l
a i s t a miesten R o t a r y - l i i k k e e n vastaa­van
naisyhdistyksen — Z o n t a — edus­tajaa.
Vieraat tutustuivat ensin H e l ­s
i n k i i n alkaen k i e r t o k ä y n t l n s ä E r o t t a ­j
a n pommisuojista Ja p ä ä t t ä e n Itierto-k
ä y n t i n s ä ravintola Keskikartanoon,
jossa Kalevalaiset naiset tarjosivat
vieraille lounaan. Siellä suomalaiset
naisvoimistelijat e s i i n t y i v ä t saavutta­en
vieraiden jakamattoman suosion
Iltansa vieraat v i e t t i v ä t Kalastaja­torpalla.
Parina seuraavana p ä i v ä nä
he k i e r t e l i v ä t Helsingin l ä h i y m p ä r i s ­t
ö s s ä .
S U O M E N A K A T E M I A N JÄSENIÄ
U L K O M A I L L E
ä u o m e n A k a t e m i a n j ä s e n i ä on mat-k
u s U n u t ulkomaisille opintomatkoil-
1'' Professori Y r j ö Ilvessalo matkusti
h e i i i ä k u u n 23 p n ä pariksi kuukaudeksi
Y h d y s v a l t o i h i n osallistuak.seen Y K : n
J ä r j e s t ä m ä ä n luonnonvaroja s ä i l y t t ä ­m
i s t ä Ja k ä y t t ö ä k ä s i t t e l e v ä ä n konfe­renssiin.
Siihen saapuu tiedemiehiä
maailman eri p u o l i l t a j a prof. Ilves-sa-lo
tulee p i t ä m ä ä n j o h d a n t o e s i t e l m än
konferenssin m e t s ä j a o s t o s s a . Konfe­renssi
alkaa elokuun 17 p n ä k e s t ä en
kolme viikkoa j a on samalla luonnon-suojelukongressl.
Ennen sen alkamis­t
a pröf. Ilvessalo, noudattaen t ä ä l lä
v l e r a l l l e i t t s n amerikkalaisten metsä­miesten
kutsua, k ä y e r i n ä i s i s s ä tutki­muslaitoksissa
K a n a d a a myöten, tu­tustuen
erityisesti USA:ssa kehitet­t
y y n me t s ä n a r v i o i m i s m e n e t e l m ä ä n,
m i s s ä ilmavalokuvausta käytetään
p a l j o n hyödyksi.
ei todelli£uudes£a haiua
o l l a jiuheissa m y r k k y m u r a a t i n i P o i s ön
ivy< kan-ssa. Mutta ei ole lainkaan
pahitteeksi, vaiklca voi tuntea t ä m än
m y r i i k y r a u r a a t i n ja t i e t ä ä mitä p l -
i tä'si t e h d ä silloin, jos saa tartunnan
' j a miten voidaan h ä v i t t ä ä n ä m ä myr­kylliset
kasvit.
Sillä on taipumusta kasvaa v ä h i m ­män
odotetuis.sa paikoissa ja ellei
s i t ä tunneta heti, seuraus voi olla
h y y l n epämieluinen.
Jotkut ihmiset voivat työskennellä
vuosikausia myrkkymuraattien kes­k
e l l ä ja vieläpä k ä s i t e l l ä k i n nUtä
saamatta lainkaan pahoja jälkiseu­rauksia,
mutta ennemmin tai myö­hemmin
hekin saavat n ä h d ä , e t t e i v ät
he ole Immuuneja sen suhteen. Ja
£ l t t e n ; « n t ä l l a i s e t ihmiset ovat poik-keukssllisia,
sillä t a v a l l i s l K e ihmisille
mynlckymuraattl on juuri sitä mitä
sen n i m i k i n sanoo — myrkkyä.
M y r k k y m u r a a t t l a kasvaa Canadan
kaikissa maakunnissa, mutta enim­m
ä n s i t ä kasvaa Ontariossa j a L ä n s i -
Quebecissa. 6s mukautuu monenlai­sia
olosuhteisiin. Myrkkymuraatti
kasvaa m ä r ä s s ä tai kuivassa maape-räFsä,
varjossa tai auringonpaisteessa
j a miltei kaikenlaisessa mullassa, a i - j
•käen miltei puhtaasta sannasta ja
kivikosta aina m e t s ä m a a n ruokamul­taan
asti. Sitä on erikoisen n m s ä a s -
ti r a n n i k o l l a , tien varsilla, rautatei­den
p e n g e r m i l l ä j a kivikasoissa. 'Far­meilla
s i t ä kasvaa p ä ä a s i a s s a koske­matta
j ä ä n e i l l ä rajamayia.
Dominion Department of Agrlcul-ture
ch valmistanut kirjasen, missä
on kalkki tositiedot myrfkikymuraatis-ta
(poi-son Ivystä) Ja parhaat menet­telymuodot
sen h ä v i t t ä m i s e k s i . K i r ­jasen
voi saada ikirjoittamalla yllä-mainltul
e departmentllle Ottawaan
Ja p y y t ä m ä l l ä Publlcatlon 820. Osol^
te on: Dominion Department of
Agriculture, Ottawai
I North Dakotan maatalouskoulun
siipikarjamles I. J . M o r k neuvoo siipi­k
a r j a n pitäjiä erikoisesti tarkasta­maan,
tuleeko utanoihin t ä l t ä kuumina
k e s ä k u u k a u s i n a . Ne aiheuttavat var­masti
tuotannon alenemisen. Hän
neuvoo seuraavia l i s ä t ö i t ä elokuun
ajaksi:
"Tarkastakaa kanatarhanne joka
p ä i v ä , onko s i e l l ä kuo.lelta kanoja tai
m e r k k e j ä ketuista, h a j u n ä ä d i s t ä tai
muista pedoista.
"Tarkastaikaa rakennuksenne, tar­vitsevatko
ne maalausta.
" K a t k a i s k a a rikkaruohot farminne
y m p ä r i s t ö s t ä , sillä ne tarjoavat suo­j
a p a i k a n h y ö n t e i s i l l e Ja piilopaikan
e l ä i m i l l e , Jotka voivat vainota ka­n
o j a"
M o r k suosittelee myös D D T : n käyt­t
ö ä framin y m p ä r i s t ö s s ä 3cärpä.sten
k o n t r o l l i a varten. Lannan j a j ä i t e l -
den poistaminen helpoittaa myös t ä tä
probleemia.
"Mjrykää vanhat kananne, niiden
lakatessa munimasta" sanoo Mork.
" N ä i d e n kanojen ruokkiminen mak­saa
rahaa e i k ä s i l t ä tu:e vastapalk-k
l o k s i munia. Nuoret kanat ovat hyö-d
y l l l s e m p l ä p i t k ä n p ä ä l l e ."
Juurikasvit ja
karjatalous
OSUUSTOIMINTAPAKINAA
Lasten k e s ä l e i r i samoinkuin osuus- • nanen ja mrs. Bro. Btrs. W m . Berg-tbiminnalUnen
u i k o ilmajuhlamme \ l u n d antoi m y ö s k i n apuaan l a s t e n v a l -
ovat clleet j a menneet. Muistot ja; vonnassa. Harold Hnst.ikka t o i m i p o i -
aaadut fecdtemukset ovat vain j ä l e l l ä . ; kien tuvan vanhimpana i l l o i n ja yön
M i k ä l i u l k o i l u on kysymyksessä el se! a i k a n a : Siinä s i t ä o l i k i n t y ö t ä kun
saai
ole meille mitään uutta ja ensikertais- piti saada pojat aikanaäa nukku-t
a . Mutta lasten kesäleiri oli ensim­m
ä i n e n osuuskuntamme olemassaolon I
maan. Ruthe Saari opetti l a s i l l e i l ­l
o i n l a u l u a j a opetus n ä y t i langenneen
a i k a n a . Sen j ä r j e s t e l y s s ä ilmenneet j h y v ä ä n m a a p e r ä ä n koska v i i k o n ope-vaikeudet
ttilevat olemaan meille ar­vokkaana
opetuksena vastaisuudessa.
Maat. t r i Huugo N i i n i v a a r a k i l n i t tl
Sucmen Maamies-lehden ä s k e t t ä i s e s sä
numerossa huomiota juurikasvien
merkitykseen karjan rehuna mainiten
ram. seuraavaa:
H e i n ä v i l j e l y n ohella tulisi k o t i e l ä i -
A l k u oli hankalaa! Ensinnäkin
n ä y t t i sfltä, e t t e i v ä t lasten vanhem­mat
usköijeet. e t t ä koko y r i t y k s e s tä
tulee m i t ä ä n . Ilmoitimme ostajille ja
j ä s e n i l l e , e t t ä v i s s i i n a i k a a n m e n n e s sä
t u l i s i ilmoittaa l e i r i l l e aikovista lap­sista.
Ilmoituksia ei kuulunut. l ä h e ­timme
valistuskomltean j ä s e n e t Hert­h
a Q u i n i n Ja K e r t t u Kesken k i e r t ä ­m
ä ä n talosta taloon. Jo alkoi ilmes­t
y ä l e i r i l l e m e n i j ö i t ä ! K u n a i k a l ä h e ­n
i n i i n paisui leirimme, joka oli aja­mille
erittäin sopivilla juurikasveilla j teltu noin 30—35 lasta käsittäväksi,
olla m ä ä r ä t t y osuutensa vIljelysLiler- 46-lukuiaeksi. K u n vuodekysymys t u -
— Vuonna 1854 l ä h t i matkustajalai­va
City of Glasgov Liverpoolista mat­k
a l l e Philadelphiaan . m u k a n a a n 450
matkustajaa ja katosi matkalla.
Combinien lukumäärä
ön lisääntynyt
Kymmenen vuoden aikana, vv. 1939
—1949, combinien l u k u m ä ä r ä lisään­tyi
I t ä - C a n a d a s s a 16 kertaisesti. V.
1948 o l i k a i k k i a a n 6,637 combinea I t ä -
Canadassa. •Maakutmlttain laskien
n i i t ä o l i seuraavasti: Ontariossa 6,187,
Quebecissa 260 Ja rannikkomaakun­nissa
190. Vuonna 1939 ikcko I t ä -
Canadassa oli vain 401«combinea.
T ä m ä on huomattava lukumäärä,
m u t t a vleläklri on Ontariossa 2 pui­makonetta
jokaista combinea kohti ja
rannikkomaakunnissa on IBO puima­konetta
j o k a i s t a combinea k o h t i . Que­becissa,
missä on pieni jauhomy:iy
j o k a i s t a 5 f a r m i a kohti, on 160 pui-ri^
konetta jokaista combinea kchti.
Majavia muutettu
faiinialueelta
A r v i o l t a n o i n 200 n ^ j a v a a (beaver)
o n muutettu fairmiseutujen "tuho­a
l u e i l t a " muille paikkakunni le, tie-dolttavat
maakunnan riistanvartijat.
Majavien s i i r t ä m i n e n aloitettiin
toukokuun e n s i m m ä i s e n ä p ä i v ä n ä kun
f a r m a r i t valittivat, e t t ä heidän pel­tonsa
joutuivat tulvan valtaan maja­vien
t a m m l t ö i d e n johdosta. :
M/S BATORY
Matkat S U O M E E N j a S U O M E S T A K ö ö p e n h a m i n a n kautta
Suunnitelkaa N Y T m y ö h ä i s k e s ä n j a syksyn viettoa Suomessa
Lähtö: 9. syyBkuuta, "k 10. lokakuuta
if- Poikkeaa HaUfaxlssa lokak. 12
Varhainen joulumatka: marraskuun 10
PKAULUVEALNU LAITToSKANDIIIAVINEli^T'"A"R'^JO'^I»L'U'
Nopeat j a mukavat l a i v a - , rautatie- Ja lentoyhteydet
K ö ö p e n h a m i n a s t a eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne k ä ä n t y k ä ä l ä h i m m än
asiamiehen puoleen t äi
G D Y N I A A M E R I C A LINE INC
205 Drummond BIgcL 1117 Ste-Cath«rlne St» W., MontroaL
Vesikkojen koko
riippuu ruoasta
H e i n ä - ja elokuu ovat ne kuukau­det.
Joiden a i k a n a vaikutetaan paljon
t u x k i s e l ä i n t e n kokoon syksyllä Vesi­kot
(mink) kuten muutkin eläimet
kasvavat tai kituvat sen perusteella
k u i n k a hyvin n i i t ä j>lenlnä ruokitaan.
E l i e l n i i t ä ruoiklta Ja hoideta oikein,
ne j ä ä v ä t kitukasvuisiksi eläimiksi.
Vesi on h y v i n t ä r k e ä t ä . Raikasta
Ja puhdasta v e t t ä pitäisi olla aina
Juoma-astioissa.
Sähkötraktoreja
Professori E r i k Palmen matkustaa
elokuun 6 p n ä Chicagoon viipyen siel­l
ä koko talven alansa t u t k i m u s t e h t ä ­vissä.-
Professori A . I. V . V i r t a n e n matkus­t
a a elokuun alussa EÄiglantlin esitpl-m
ä m a t k a l l e , joka k e s t ä ä l ä h e s kaksi
kuukautta.
M A R J O J E N J A S I E N I E N V I E N TI
T ä n ä syksynä viedään puolukoita
L ä n s i - S a k s a a n arviolta hoin 500,000
U S A : n d o l l a r i n arvosta. Saksasta on
tiedusteltu myös suumuurainta, mutta
hintamme lienevät nyt heille liian
korkeat.
K o t i m a i s e n marjasadon k ä y t t ö v i i ­n
i n valmistukseen supistunee tänä
vuonna v e r r a t t a i n v ä h i i n . Samoin on
l a i t a marjasadon k ä y t t ä m i s e e n mehu­j
e n valmistukseen. T ä m ä n johdosta
on pyritty saamaan kosketusta ulko­m
a a l a i s i i n ostajiin, mutta toistaiseksi
heikolla tuloksella.
S i e n i ä m m e on viety t ä h ä n saaicka
p ä ä a s i a s s a vain Saksaan. Nyt saa­daan
kuvattuja s i e n i ä myydyksi Jo eri
tahoille maailmaa Ja n i i d e n v i e n t i ä on
ollut suunnitteilla ni.m. Yhdysvaltoi­h
i n .
S U O M A L A I S E T A M F I B I O P Y O - .
R A I L I J A T R U O T S I N P U O L E L LA
Suomalaiset nuorukaiset Reino
K a r p i o ja M a t t i N ä r ä n e n saapuivat
h e i n ä k u u n 24 pnä rakentamallaan
a m f i b i o p o l k u p y ö r ä l l ä lähelle Tuk­holmaa
y l i t e t t y ä ä n Ahvenanmeren
yön aikana. Molemmat pojat olivat
a i v a n väsyksissä ja toinen h e i s t ä ei
e n ä ä kyennyt puhumaankaan.
H e i d ä n matkansa alkoi Helsingistä
T u r k u u n maanteitse Ja s i e l t ä Ahve­nanmaalle.
Tällä m a t k a l l a aihfibion-sa
sai vuodon ja poikien t ä y t y i k i r ­j
a t a se e r ä ä l l ä luodolla, jolle joutuivat
olemaan lähes kaksi vuorokautta i l ­man
ruokaa. Matka on ollut t ä y n nä
v a s t o i n k ä y m i s t ä , mutta perille he ovat Työväen valtuuskunta
p ä ä s s e e t . Suomalalsnuorukaiset ovat
h e r ä t t ä n e e t Tukholmassa suurta huo­miota
uhkarohkean nmtkansa ansios­ta.
•
Neuvostoliitosta tiedoltetaan, e t tä
t ä n ä k e v ä ä n ä oloitti siellä toimintan­s
a viisi sähkö traktoriasemaa, (kerro­taan
Canadan liittohallituksen biaa-talousdepartmentin
Farm Newsissa.
S ä h k ö v o i m a n k ä y t t ö on j ä r j e s t e t t y s i ­ten,
että tavalliseen traktoriin cn
p a n t u s ä h k ö m o o t t o r i.
N ä m ä koneet saavat voimansa kor-i
e a v o l t t i s i s t a muuntajista ja kuljetet­tava
alamuimtaja voidaan p y s t y t t ää
minne h3rvänsä pellolle ja y h d i s t ää
j o h t o i h i n . On tiedoltettu. e t t ä t ä t en
voidaan muokata 38 eekkerinalaa
maata ennenkuin alamuuntajan p a i k r -
k a on muutettava. Kustannusten sa­notaan
olevan paljon alhaisemmat
k u i n gasoliinUlä käyvissä traktoreis­sa.
KANSAINVÄLINEN M E L O N T A -
R E T K I S U O M E S SA
Suomen K a n o o t t i l i i t o n toimesta j ä r ­j
e s t e t ä ä n Suomesssa • k a n s a i n v ä l i n en
melontaretki, joka alkoi h e i n ä k u u n 23
p n ä ja kestää elokuun 2. p ä i v ä än
saakka. Retki alkaa V i r r o i l t a , Jatku­en
Ruoveden, Muroleen, Vanajaveden
j a Näsijärven kanssa Roinetta myö­ten
Valkeakoskelle ja sielä Vanajave­den
ja Hattulan kautta Aulangolle,
jossa on p ä ä t t ä j ä i s t i l a i s u u s . Vesimat­kaa
kertyy kaikkiaan noin 200 kilo­m
e t r i ä . R e t k e i l i j ö i t ä on m u k a n a k a h ­deksasta
eri maasta m.m. a i n a Intias­ta
saakka. Retki on propagandaluon-tolnen
ja toivottavasti tuo y h ä uusia
y s t ä v i ä Suomelle. — Kaunis säft on
t ä h ä n m e n n e s s ä suosinut r e t k e ä.
• f
Suomesta Englantiin
H e l s i n k i . — S A K : n ä ä n e n k a n n a t t a ­j
a Palkkatjyölälnen ilmoittaa, että
S A K : n johto o n p ä ä t t ä n y t , saatuaan
asiaa koskevan kutsun Englannista,
l ä h e t t ä ä kahdeksanhenkisen delega-tJcn
tutustumaan i s o 3 r i t a n n i a n so­s
i a a l i s i i n o l o i h i n 'ja ammattiyhdistys­l
i i k k e e n toliniritaah. Valtuuskuntaan,
joka l ä h t i matkaUe h e l n ä k . loptilia, on
S A K : n t y ö v a l i o k u t t t a valinnut (SAlKtn
p ä ä s i h t e e r i A k u Sumun, l u e n i » i t s i >a
O l a v i J ä r v e l ä n , V a a t e t u s t y ö l ä i s t e a l i i ­t
o n puheenjohtajan E l i n a Vuohlön,
Metalli0-öväen a i t o n valistuspääUQcBn
O n n i N ä r v ä s e n , Outokimunun kaivok­sen
p ä ä l u o t t a m u s m i e h e n Aulis K e t t u ­sen,
K u l j e t u s t y ö l ä i s t e n l i i t o n t o i m i t s i ­j
a n Y r j ö M e l l i n i n , R a u t a t i e l ä i s t o i l i i ­t
o n varapuheenj<^tajan Uuno Veck-r
o t h i n j a HotelU- j a Ravintolahexdd-
Inkunnan s i h t e e r i n V ä i n ö S a l m i k a r i n.
rossa.
J u u r i k a s v i e n ansicpuoeksi on mm.
m e r k i t t ä v ä niiden suuri ravintoarvo.
Noin 1,1 k g n i i d e n kuiva-ainetta nim.
vastaa 1 h e h u y k s i k k ö ä . Rehuyksiköh
väkevyys on t ä s t ä syystä melko kor­kea
Ja l ä h e n t e l e e t ä s s ä suhteessa v ä k i -
rehujen v ä k e v y y s a s t e t t a . Juurikas­v
i n k u i v a - a i n e s i s ä l t ä ä p ä ä a s i a s s a h e l ­posti
sulavia hiilihydraatteja, joista
osa sokeria. T ä l l ä sokerilla on hyvin
suuri merkitys v a r s i n k i n m ä r e h t i j ä in
p ö t s i s s ä bakteeri- j a s i e n l e l ä m ä n y l l ä ­p
i t ä j i n ä , s i l l o i n kun myut rehuaineet
ovat s c k e r i k ö y h i ä . N i i n i k ä ä n j u i r r i -
kasvlt ovat — m e h e v y y t e n s ä vuoksi
— omiaan Jdihoittamaan ruoansula­t
u s t a - v i k k a a m p a a n toimintaan. Tä­mä
taas osaltaan l i s ä ä rehusekoltuk-sen
l ä p i k u l k u n o p e u t t a , j o l l o i n myös
suurempi m ä ä r ä rehun kuiva-ainetta
joutuu — a i k a y k s i k k ö ä k o h t i — aine-valhdiannan
alaiseksi k u i n esim. pelk­k
ä ä korsirehua s y ö t e t t ä e s s ä . Tämä
vuorostaan o n m i t ä suurimmasta mer­k
i t y k s e s t ä , k u n on kyseessä esim. 'kor-ikeampi
tuotanto, j o l l o i n lehmien on
l y h y e s s ä ajassa sulatettava suuret re-h
u m ä ä r ä t . Jotta ne voisivat saada
tarvitsemansa ravintoaineet (korkeam­paa
tuotantoaan varten.
J u u r i k a s v i e n Juuret ovat k y l l ä k in
melko valkuaisfköyhiä, mutta rehu-yksikköä
k o h t i ne (kuitenkin s i s ä l t ä v ät
sulavaa valkuaista noin puolet rehu-viljojemme
v a l k u a i s r n ä ä r ä s t ä . Vasta­painoksi
t ä l l e mainittaikoon, e t t ä tuo­reet
j u u r i k a s v i e n naatit — n e h ä n s y ö ­t
e t ä ä n k a r j a l l e joko s i n ä ä n tai A I V -
rehuksi t e h t y n ä — s i s ä l t ä v ä t rehuyk-s
i k k ö ä kohti puolet e n e m m ä n sulavaa
valkuaista ikuln rehuviljamme ja ai­noastaan
noin 20 pros. v ä h e m m än
k u i n herneet.
K u n or. kyseicsa j u u r i k a s v i e n v i l j e ­lyn
edul Isutis, ei voitane J ä t t ä ä mai­nitsematta,
e t t ä se on erinomainen
esikasvi muUle kasveille ja varsinkin
s i l l o i n , ikun tahdotaan v ä h e n t ä ä ke­sannon
alaa.
K u n or. puhe juurikasvien tuore-rehuominaisuuksista,
voidaan s i t ä ikyl-l
ä k i n korvata A l V - r e h u l l a j a samalla
kohottaa rehusekoituksen valkuaispi­toisuutta,
ios A l V - r e h u on valmistettu
nuoresta laldunruchosta, esim. apila-ä
p ä r e e s t ä . Kokemus on kuitenkin
osoittanut, e t t ä hapanta ATV-rehua
voidaan hyvin edullisesti syöttää
e m ä k s i s t e n juurikasvien kanssa, puo­l
i k s i kumpia(khi. Tällöin him. on
t u s k i n l a i n k a a n tarpeellista» k ä y t t ää
e r i n ä i s i ä k i v e n n ä i s a i n e i t a A l V - r e h un
happamuuden poistamiseksi.
M i t ä Juurikasvien viljelysarvoon tu­lee,
riippuu se tietertkln e n s i k ä d e s sä
r e h u y k s l k ö n tuotantohinnasta, johon
toiselta puolen luetaan kallcki viljelys-kustannukset
ja toiselta puolen k u i -
va-ainesato h e h t a a r i a k o h t i . Tieten­k
i n vaikuttaa arvostelutuloksiin mui­t
a k i n t e k i j ö i t ä , kuten esim. v i l j e l t ä v än
l a j i n j a lajiikkeen erilaiset ominaisuu­det,
joista t ä r k e i m p i ä on h y v ä n ä s ä i -
lyväisyys varastoimisaikana. Tämä
taasen samap l a j i n e r i lajikkeissa r i i p ­puu
p ä ä a s i a s s a lajikkeen kuiva-aine­pitoisuudesta,
n i i n e t t ä lajike, jolla
on korkea kuivaainepitoisuus. samalla
on myös paremmin s ä i l y v ä k u i n l a j i ­ke,
j o n k a kuiva-ainepitoisuus on alem­pi.
Edellä sanotusta siis johtuu, e t tä
n i i n kauan k u i r i e r i lajiikkeiden kviiva-a
i n e t u o t a n t ö ja muut omhiaisuudet
ovat samat, s i l l ä l a j i k k e e l l a on vilje-lysetuslja,
joUa on (korkeampi kuiva-ainepitoisuus.
Tietenkin on eri la­j
i k k e i l l a m u i t a k i n ominaisuuksia, j o i ­t
a on huomioon otettava, kuten esim.
e r i l a i s t en kasvitautien j a tuholaisten
vastustuskyky ym.
Puuttumatta eri juurikasvilajien
yksityiskohtaiseen s e l v i t t e l y y n m a i n i t ­takoon
ainoastaan, e t t ä k a i k k i j u u r i ­kasvit
eimen kaikkea kuuluvat k o r -
keatuottoisimmille lehmille, jos kohta
he m u i l l e k i n kotiel&imille j a nuorelle
S a r j a l l e oyat arvirfasta rehua. T a v a l l ls
t a suurempia armoksia lehmille an­nettaessa
on k u i t e n k i n havaittu, e t tä
ne k ä y t t ä v ä t n i i t ä huonommin kuin
keskinkertaisia annoksia s y ö t e t t ä e s s ä.
T ä m ä johtune/» p ö t s i n l i i a n suiircsta
s d k e r i m ä ä r ä s t ä , jossa ba(kteeristo ei
y i ^ d y . N i i n i k ä ä n ovat.uudemmat tut­kimukset
osoittaneet, e t t ä rehusekoi-tuksen
s i s ä l t ä e s s ä nmsaastl sokeria
o n . m ä ä r ä t y n m a i t o m ä ä r ä n tuottoon
t ä l l ö i n t a r v i t t u nonneja runsaampi
v a l k u a i s m ä ä r ä .
tuksen j ä l k e e n lapset e s i i n t y i v ä t lau-luesltyksineen
o s u u s t o i m l n t a j u h l i s -
samme.
Nyt kun kaikki on ohi j a katselee
k u i n k a h y v i n k a i k k i s e n t ä ä n meni n i in
luottamtis tulevaisuuteen voiinistuu.
Samalla huomaa miten paljon avu-l
i a l t a i h m i s i ä todella liöytyy kun on
kysymyksessä h y v ä n ja. oikean asian
e d i s t ä m i n e n . Jokainen antoi meille
apuaan. Mainitsemisen arvoinen on
m y ö s k i n J a c k K o s k e n avuliaisuus, k un
h ä n antoi k e s ä a s i m t o n s a «opettajan
k ä y t e t t ä v ä k s i .
On monia muita h e n k i l ö i t ä . Jotka
olen e h k ä k i i r e i s s ä n i unhoittanut, j o t ­ka
auttoivat t a v a l l a t a i toisella. K a u ­n
i i t kutokset k a i k i l l e!
E n haluaisi siteerata, m u t t a mieleen
tulee e r ä ä n suuren h e n k i l ö n sanat:
l i ratkaistuksi, oli edessä työvoima-pulma,
sillä varojen vähyyden takia
e i voitu edes ajatellakaan palkallista
t y ö v o i m a a , k e i t t ä j ä ä ja k e i t t ä j ä n apu- : . M i n k ä ' t e e t t e ' y h d e l l e n ä l s t e " vähiin"-
l a i s t a lukuunottamatta. L e i n n johta­j
a n palkka oli k y l l ä otettu laskelmissa
huomioon.
M u t t a työvoimakysymyskin selvisi
lopulta k u i n I t s e s t ä ä n . V ä ä n ä s - P a a vo
tarjoutui t e k e m ä ä n " b u l l k o k i n " t e h t ä ­v
ä t palkattomastl Ja mrs. Kerttu
Laakso h ä ä r ä s i t y t t ä r e n s ä Irman
kanssa opettajan apuna k e n t ä l l ä . Ir­ma
Laine j a E i l a K y y n y auttoivat en­s
i m m ä i s e n viikon k e i t t i ö s s ä j a ottivat
ätten toisella v i i k o l l a osaa lasten v a l ­vontaan
kun Laaksot m e n i v ä t pois.
K e i t t i ö s s ä auttoivat s i t t en mrs. Pen-m
i s t ä , sen teette m i n u l l e ! " Tämä työ
o l i todella tehty e t u p ä ä s s ä köyhille
lapsille, j o i l l a ei muuten o l i s i ollut t i ­laisuutta
v i e t t ä ä edes muutamaa p ä i ­v
ä ä luonnon helmassa, k e s ä n kauneu­desta
nauttien. Se t u l i mahdolliseksi
v a i n yhteistoiminnan kautta. Vielä
k e r r a n kiitos kaikille vapaaehtoisesta
t y ö s t ä , k u i n myöskin kiitoksiet Thun-der
B a y n osuusmeijerille sadan d o l l a ­r
i n lahjasta leirirahastoomme.
Qsuustoiminnailisin kiitoksin, Inter-national-
osuusliikkeen puolesta: Wm.
Laine, v a l i s t u s t y ö n johtaja.
HÖYRYLAIVAN HISTORIASTA
H ö y r y l a i v a n keksiminen on ollut
m a a i l m a n liikenteen kehitykselle m i tä
suuriarvoisin. Mutta t ä l l ä a l a l l a , jos
m i l l ä ä n , on ollut suorastaan keksijöi­den
tulva. K u n jonkun kumminkin
tulee saada l o p u l l i n e n k u n n i a t ä s t ä k in
k e k s i n n ö s t ä , n i i n on se annettu ame-joella
oli n . 4 solmua v a s t a v i r t a a n ja
j o n k i n verran suurempi m y ö t ä v i r t a a n.
V a i k k a aluksen nopeus ei ollutkaan
huomattava j a vaikka tuo k i p i n ö i t ä ja
savua syöksevä sekä kovasti meluava
vehje koematkallaan h e r ä t t i .tavatonta
kauhua s e k ä purjealusten m i e h i s t ö i s sä
arkistolta H:§t
Canadan Suc-malaij,^
saapui t ä l l ä viij„::iiar^
j a l ä l i e t y s S K P : n a r k i s t o v , ,
ta, k ä s i t t ä e n neljä -^^l
tossamme ei cUm eat
Mäkelä, - M u i s t ^ ^J
Sakari Pälsin -'Suuri. ^1
m a a . Suomen TvöräeT
1919 ja Kansanvain
t e r i n 1924. Tjöväen
A. B . Mäkelän 32 sivuT^
joitus -Miksi Halkosaari
ma ei menestynyt" ja toC
t e r i s s ä Akseli RauhanhdS
"Kanada".
Arkistomme on lähettär
arkistolle vastilahjakd
j o j a ja samaan aikaan
myöskin kirjoja Tj-övätn
Arkistomme ottaa vhu-k
i n Helsingin Yliopiston'
Jonka taholta on p\->.(iHtj
.maan Canadan suomalaip^,
suutta mainittuun kirjasto^
Aikaisemmin on arkisto
Aku Päiviön ic-oksia SUL„
jallisuuden Seuian kirja-
Samalla- kun arkistcmi«
tehtäväkseen Canadan
kirjallisuuden Suomen ji
jastoihin ja arkistoihin la
p y y t ä ä se niiltä vastalalija^i
Suomessa painettua Camdaj
l a i s i a koskevaa kirjallisuutti
histoa, jota meillä ei eni _
Edellämainitrujen kirjoja
kappaleet olisivat tervetoS
toomme, jcs niitä sattuisi
t ä ä l t ä Canadasta.
Lähettäkää kaikki pafel
t e e l l ä : Finnish-Canadian
Box 354, Sudbury, Ont.
Canadan Suomalaisten
puolesta: H. Sula, arkis'
r i k k a l a i s e l l e Robert Pultonille, jota että kaikissa rantojen asukkaissa, sai
P i e n e s s ä Schlesvrtg-Holsteinin ky­l
ä s s ä on saatu suoritetuksi rottien
h ä v i t y s k a m i j a n j a .
T u l o s t a u l u k k o on s e u r a a v a n n ä k ö i ­nen:
18 k u o l l u t t a rottaa, 24 kuollutta
k o i r a a j a 200 k u o l l u t t a kissaa. — A P .
s i i s virallisesti p i d e t ä ä n e n s i m m ä i s en
h ö y r y l a i v a n rakentajana.
'Jo n i i n varhain kuin v. 1736 sai
e n g l a n t i l a i n e n J o n a t h a n H u l l paten­t
i n rakentamalleen atmosfääriselle
h ö y r y k o n e e l l e , j o n k a h i h n a v ä l i t y k s e l lä
t u l i p y ö r i t t ä ä siipipyöriä. Alus oli
t a r k o i t e t t u hinaajaksi, Jonka s i i p i p y ö ­r
ä oli ns. p e r ä p y ö r ä . Tämä kokeilu
o l i tosin v i e l ä m e r k i t y k s e t ö n , m u t t a se
h e r ä t t i kuitenkin niin paljon huo­miota,
e t t ä sen j ä l k e e n a l e t t i i n aivan
vakavasti työskennellä kysymyksen
ratkaisemiseksi. Tällöin on m a i n i t ­t
a v a ranskalaisten kapteeni A i x i r o n iu
V. 1774 ja t e h t a i l i j a Constantin Pe-r
i e r i n v. 1775 Seinevtrralla suoritta­mat
sekä markiisi Joffroyn v. 1776
t e k e m ä t h ö y r y v e n e k o k e i l u t.
E n s i m m ä i s e n k ä y t t ö k e l p o i s e n höy­r
y veneen rakensivat skotlantilaiset
M i l l e r Ja Syiningtcni v. 1788. T ä m ä oli
kahdeksatta m e t r i ä p i t k ä kaksoisialus,
jossa h ö y r y k o n e o l i s i j o i t e t tu rungon
toiseen j a k a t t i l a toiseen osaan sekä
s i i p i p y ö r ä n ä i d e n väliin. Kone oli
k a k s i s y l i n t e r i n e n ns. " a t m o s f ä ä r i n e n ".
S y l i n t e r i t olivat 100 m m : n l ä p i m i t t a i ­set
ja y l ä p ä ä s t ä ä n avonaiset. Akseli
ol i sijoitettu s y l i n t e r i e n y l ä p u o l e l l e ja
s i i p l r a t t a l s i i n johdettiin voima ketju-v
ä l i t y k s e l l ä . Seiu-aavana vuonna ra­k
e n n e t t i i n hieman suurempi saman­t
y y p p i n e n alus, joka sffavuttl 6—7
solmun nopeuden 12 hevosvoimaisellp,
koneella, mutta koneiston rakenne oli
l i i a n heikko, Joten p i a n l u o v u t t i i n s i l ­l
ä k i n kokeilemasta.
J o l t a k i n vuosia myöhemmin, 1801,
Symihgton konstruoi j a rakensi lordi
Dundakselle 17 m. p i t k ä n ja 5,5 m.
l e v e ä n höjrrs^luksen, jossa h ä n oli
k ä y t t ä n y t hyvälcseen James Wattin
h ö y r y k o n e i s t o n pararmuksia sanialla
parantaen s i i p i p y ö r i e n k i n rakenteita.
T ä l l e alukselle annettiin nimeksi
" C h a r l o t t e Dundas". Aluksen kone
oli makaavaa rakennetta j a k e h i t t i 10
hv. Alus t y ö s k e n t e l i F o r t h Clyde ka­navassa
hinaajana, mutta kun kana­v
a n rantojen omistajat v ä i t t i v ä t , e t tä
a l u k ^ n aiheuttama aallokko vahin­g
o i t t i kanavan reunoja, t ä y t y i aluksen
n o i n vuoden työskentelyn jälkeen
lopettaa toimintansa ja se joutui hy-.
l y k s i .
V . 1785 sai Amerikassa, Pennsylva­niassa,
J o h n F i t c h patentin s i v u s i i p i -
p y ö r ä - a l u k s e l l e ja kokeili samana
vuonna sUlä s e k ä 1787 e r ä ä l l ä toisella
aluksella, joka oli varustettu potku­r
i l l a . Samoin sai James Rumsey pa­t
e n t i n konstruoimalleen höyryaluk­selle,
jossa oli ns. "reaktiopropslli".
Molemmat k e k s i j ä t kinastelivat k u i ­t
e n k i n patenttioikeuksistaan eivätkä
sen Umoksi p ä ä s s e e t s a n o t t a v i i n ktrf:ei-l
u t u l o k s i i n .
Seuraa sitten h ö y r y l a i v a n k e k s i j ä in
sarjassa amerikkalainen Robert F u l -
ton. joka v. 1803 suoritti S e i n e - v i r r a l -
l a Ranskassa e r i t t ä i n onnistuneita ko­k
e i t a rakentamallaan höyryaluksella.
SieUä eivät h ä n e n kokeilunsa h e r ä t ­t
ä n e e t tarpeellista huomiota, niin
« t t ä Pulton, koetettuaan turhaan
E n g l a n n i s s a k i n muuttaa k e k s i n t ö j ä än
rahaltsi, palasi Amerikkaan. Siellä
h ä n V. 1807 rakensi 45 m. p i t k ä n , 5,5
m. l e v e ä n j a 2 m. korkean siipialuk-sen,
jolle annettiin nimeksi "Cler-mont".
T ä h ä n alukseen h ä n sijoitti
englantilaisen W a t t i n tehtaan raken­t
a m a n 18 I i w : n h ö y r y k o n e e n.
" C l e r m o n t i n " lastauskyky oli n 160
tonnia, Nopeu^ koematkalla Hudson-se
• e n s i m m ä i s e n ä matkustajalaivana
k u i t e n k i n osakseen n i i n s u u r t a luotta­musta,
e t t ä Pulton voi kaksi vuotta
m y ö h e m m i n rakentaa samalle k u l k u ­r
e i t i l l e pari v i e l ä k i n isompaa laivaa.
Robert F u l t o n , joka syntyi v. 1765,
oli siis h ö y r y l a i v a l i i k e n t e e n tienrai­vaaja,
j o n k a nimi ensisijaisesti l i i t t yy
h ö y r y l a i v a n keksimiseen. H i s t o r i a l l i ­sesti
kuuluisa on myös h ä n e n "Cler-mont"-
Iaivansa nimi. Samoin vuosi
1807, j o l l o i n se e n s i m m ä i s e n kerran
t u p r u t t e l i Hudson-joella. Pulton sai
e l ä e s s ä ä n sangen v ä h ä n tunnustusta
osakseen j a kuoli suuresti velkaantu­neena
V . I8I5.
• V ä h i t e l l e n oivallettiin h ö y r y l a i v an
merkitys sekä matkustajien e t t ä ta­varan
kuljetuksessa j a laivoja alettiin
rakentaa s e k ä Englannissa e t t ä Sak­sassa.
Pohjoismaista mainittakoon,
e t t ä Ruotisiin muuttanut e n g l a n t i l a i ­nen
Samuel Owen kokeili v. 1816 Tuk­holmassa
9 m p i t k ä l l ä ja 3,5 leveällä
aluksella asettaen s i i h e n rakentaman­sa
h ö y r y k o n e i s t o n ja jonkinlaisen
t u u l i m y l l y n s i i v e n muotoisen potkurin.
Alus saavutti n. 4 solmun nopeuden.
P o t k u r i n n e l j ä siipeä oli tehty koivu­puusta
ja kinnitetty valurautaiseen
napaan. K u n sitten s i i p i p y ö r i l l ä ko­keiltaessa
nopeus hieman suureni,
o t e t t i i n s i i p i p y ö r ä t vakinaisesti käy­t
ä n t ö ö n potkurin asemesta. Owen
rakensi m y ö h e m m i n u s e i t a muitakin
h ö y r y a l u k s i a .
Kiitospäivä maanani
taina lokak. 10 pnä]
Otta'wa. _ Hallitus onjj
Canada Gazettessa julistU
i^äärätään kiitospäivä
tänä vuonna maanantaina!
pnä. Kiitospäivä on lail!i«l
päivä kaikkialla maassa, jo:ii|
tot ja liikelaitokset ovat sul'i
Herfordin viranomaiset 0*1
harmitelleet sitä, että erä|
penkki on tuön tuostakin t
r e t t y n ä pensaikkoon, paikl
l ä h e i n e n katulyhdyn valosi
Nyttemmin on penkki
kurmollisesti ketjuilla puu
Suomessa rakensi Kiteul
Puhoksen sahan omistajil
Arppe ensimmäisenä itselleaj
aluksen ja harjoitti sillä !2,i(
n e t t ä Puhoksen ja Lapp
v ä l i l l ä . Itse alus, 'llma-ii:
kennettiin Puhoksella v. 18311
sen höyrykone siipipyörineaj
mistettu Pieitarissa. Sen jäi
t i i n täälläkin vähitellen
höyrylaivoja, ja v. 1835
P i e t a r i n — Heisinkin —
l i n j a l l e höyrylaivat "StorfcsJ
schikoff" ja "Storfursten".
N i i n , l ä h e s puolitoista \vt
kehitys kulkenut "Gle
"Queen Elizabethin" tapaiseni
j ä t t i l ä i s e e n . Jo ajat sitten
rykoneet saaneet väistyä
laivoista ja niiden tilalle o«|
käytännöllisemmät öljyrac
Palkkatyöläinen.S
METSÄSTÄJÄT JA KALASTÄJÄl
R U O T S A L A I S IA
Andersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuuli
No. 347 — "Mora" melsästyspuukko, hinta $1
Ruostumaton terä ja helat tupessa
No. 27 — "Mora" metsästyspuukko. hinta .
Ruostumattomat helat \'eitsen päässä ]3
pessa.
22 — "Mora" tuppipuukko. hinta
Ruostumattomat hopeaiset helat tupesa
veitsen päässä.
13 — "Mora" iuppipuukko. hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tehoi
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
No.
No.
Box 69 Sudbury.
T O
TANSSIT
Joka lauantai-iltana
TERVETULOA T A B M O L A N TANSSEIHIN!