1949-08-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, elokuun 9 p. — Tuesday, August 9 (UBEBT7) — lodepexutent Labor Organ of Fliml«h CanmHang. S i - Ubllahed Nor. eth 1917. Autbotlzed M aecood class znall by the Post 'Office DejMUtment, Ottawa. Pub- Bäbtd thrtce veeUy: T u e s d a y e , nutndajrs and BatnrdaTi by Vapaua Pijbllnhlng Company Zitd, at 100-102 Klm 8 t W.. Sudbtiry, O s L , (^sada. TelepboDM: BortncM O t OM «-^SM. Edltotlal Office 4-436». MUMffer E. SukaL Editor W. Ekhmd. UaiUog addrea» Bar W, Bodbmy. OP*«'*O. Adverttotog imtetupon •ppMcatliön' Ttaoalation fSree of ehane. TILAUSHZNNAT: 1 vk. 04» « kk. 3.25 I kk. 2X0 YbdTBTaQofaM: 1 vk. 7J00 • kk. 330 Suomeaa: 1 vk. 7JM 6 kk. 4.26 Mitä sanovat Kuka kaataa hallituksia? : Kuka kaataa hallituksia ja sekaantuu toisten maiden sisäisiin asioihin? Kas siinJi o n yksi tärnän hetken koetinkivi kansainvälisessä politiikas.sa. Yhdysvalloissa ja Canadassakin syytetään Venäjää toisten maiden sisäisiin a.sioihin Kekaantumi.sesta ja rajan eteläpuolella on tätä kirjoittaessa kaksitoista kommunistijohtajaa y.m. syytettynä siitä, että he m u k a haluavat kaataa Yhdysvaltain hallituksen väkivalloin, vaikka syytetyt itse kieltävät puheissaan, kirjoituksissaan ja kirjoissaan sellaiset ajatukset. Erikoisen valaiseva on tä.s.sä yhteydessä Kiinan tilanne, mistä lehtemme etusivulla tänään kerrotaan. Yhdysvaltain hallituksen "valkoisessa kirjassa" myönnetään, että Yhdysvallat on sekaantunut y l i $2,000,000,000 hinnalla Kiinan sisäisiin asioihin ja yrittänyt siten väkivaltaisin keinoin pitää K i i nan kansan hartioilla .sellai.sta hallitusta mitä kansa ei halua. Kuka on tä.s.sä sekaantunut toisten maiden sisäisiin asioihin? Ja kuka on käylännö.ssä toteuttanut väkivaltateoriaa? Ei ai nakaan Neuvostoliitto — eivätkä Yhdysvaltain progressiivit! J a vaikka Yhdysvaltain hallituksen valkoi.sessa kirja.ssa myönnetään, että Kiinan taantumuksen avustus, jota amerik- /kalaiset ja canadalaiset veronmaksajat saavat maksaa, on niennyt kuin kaivoon Chiang Kai-shekin hallituksen mädännäisyyden takia, n i i n rnitään merkkiä ei kuitenkaan ole siitä, että Wan Streetin miehet katuisivat veriruskeita syntejään Kiinan kansaa vastaan ja suunnittelisivat parannuksen tekoa, 'Päinvastoin tämä "valkoinen kirja" tunnustaa, että Kiinan Icänsaa ei voitukaan orjuuttaa Chiang Kai-shekin avulla ja 4«iutta kuten oli toivottu — ja selittää kyynillisesti, että nyt on vaihdettava taktiikkaa — on ryhdyttävä sisäiseen vehkeilyyn vasta peru.stettavan uuden Kiinan kansanhallituksen kukistamiseksi! Kuka läs.sä sekaantuu toisten maiden sisäisiin asioihin? Kuka antoi määräyksen, että Ranskan pitää sivuuttaa yh- -teisrintamahallituksestaah maan suurin puolue? Kuka antoi määräyksen Italian hallituksen epädemokratisoimisesta? Ku- * ka on asevoimin yrittänyt pitää Kreikassa sellaista hallitusta, ntitä Kreikan kansa ei halua eikä hyväksy? Yhdysvaltain hallituksen Kiinan tilanteesta julkaisema "valkoinen kirja", sekä Ranskan, Italian ja Kreikan tapahtu-jnat osoittavat, että jos Yhdysvalloissa halutaan välttämättö-mästi joitakin saattaa korkean raadin eteen vastaamaan väki- Vältateoriasta, niin silloin sinne pitäisi vetää ne voimat, jotka nyt sen maan asioita kontrolloivat ja vapauttaa nyt syytettävänä olevat kommunistit, progressiivit ja muut, jotka eivät ole millään tavalla tähän väkivaltapolitiikkaan sekaantuneet, vaan päinvastoin vastustaneet sitä vointinsa ja mahdollisuuk- "siänsa mukaan. El HAUTAISRAH.ASTOA VAAX TALSTELLKAHASTO AFL:r» yhden vanhimman canada-' laisen union — Blacksmiths, Drop • j Forgers and Helpers union — yhle.näi |tntlsenä jäsenenä minua vaivasi a i n a ; i .se mi*rlentilan iorhitys, mii-tä ncu^.i; * uniciznme fiäännöistä nälcyvästi mai- \ I nastettu -.unnavlause: " M a k s a Jäsen- \ \ vcrohl jtaannollisfesti ja takaa astma- ; hi hautausapukassas-sa." Kieltäytyen hyväksymästä " h a u - tausrahartoa" hyvän unicliikkeen aJ- i kuna ja lopn^una, me omaksuimme i i irlantilainen suuren kapinallisen vai- | i Jan vastakkaisen ajatulcsen tasta a s i -j j a-su: " J a s haluatte saada vakuutuk- • sen fiSlä vastaan, ettei tarvitse t a i s -; ifclla huomenna, auttakaa niitä p o i - ! k l a . jotka latstt-lsvat tänään." i Jos Canadan työväenliike j a muut j hyväk-syvät tärnän hyvän .unionismin j pfcrusajatuk.'..;n, se riittää takeeksi j Canadan m&rimic-.sunion voiton hy- ! väk.si. — T om McEwen. Pacific T r i - j bune lehden toimitt-aja. • INTIA ABurfnaan, siitä taitaa olla j » pa-rtkymmmtÄ vaotta, tidd knaloisa seikkaffiia-kirjaUi»-ma'arak»viul^ Richard HaUffoorton •'rahtiiiaaUi-oen retiun rcmantlikan maihin". Hän oli amerikkalainen mtna^aiU-jooniidio ja hänen mnikann oli : j c ^ yhdistää iäistykaäliset ylioppi-' f laat ja jossa o n y l i lao tuhatta fiLs^- lä liitto taistelee Intian rtippimiat-tomuuden puolesta, maan vapauttamiseksi englantilaisesta imperiali£ini£- ta selcä pyiidi paljastamaan Intian KansalHsktmgregsin taaotumulcsellis-siksi varfcin tnskatonts. NUo,inyös ten jäseQten kansan vastaisen pc^til-kovaukset noisU "römäjpttttran maista" mm. Intiasta nmodostai-vat sen mulcaisiksL O b e i a ^ kertomus taosta kaukaisesta aala-peräisestä Intiasta ei ole aivan sellainen, se ei viehätä Inkijaan^a, kuten hallibartonien matkakmräok-set, joillekin viehättiiTUIe iinifet-kille romantiikkaaa, fakiirien, r n h - ' tinaltten pariin. Tähän eivät ole' kuitenlcaan syypäat ne. Jotka k n - ; I kan. l ä m ä n yttoppHasiUton itton-teenomaisena piirteenä on sen kiinteä liittyminen työläisten ja, talocjpol-kieii demcäcraättislin v<^miin. Nähdessään kansan liik^timlsen yhä voimistuvan maassa Intian suur-porvaristo on liittoutunut Intian taantunudcseUlsinpien ainesten — ruhtinaiden — kanssa, se tukee heidän valtaansa Ja ylläpitää kansallista hajaannusta. Feodaliruhtinaiden vauksen ovat laatineet, vaan n*-, mieUvalta herättää yhä laajempaa d e - ' Nehrun "saavutukset" ' 1 T o i s e s s a paikkaa lehteäname kerrotaan miten Intian hallituksen oikeistososialidemokraattinen pääministeri Nehru on kuvaillut Intian kaksivuotisen itsenäisyyden "saavutuksia". <• - •' Parhaalla tahdollakin on jokaisen puolueettoman ihmisen Sanottava, että Nehrun "saavutukset" ovat heikonlaisia ja huomattavalta osalta myös perin kyseenalaista laatua. , „ H . . i Yleisesti tiedetään, että Intian työväenliike ja erikoisesti sen maan kommunistinen puolue elää vainottuna ja osittain maanalaista elämää. Vaikka oikeistososialidemokraattiset johtajat, puhuvat "demokraattisuudestaan" niin tämä ei ole estänyt Nehrun hallitusta kieltämästä Intian työväeltä demo- Jj^aattisia puhe-, kokoontumis- ja järjestymisoikeuksia. Tämä , ,Ofll.luonnollisesti aiheuttanut laajakantoista tyytymättömyyttä kansanjoukkojen keskuudessa, mutta pesunkestävänä oikeis- "tososialidemokraattisena johtajana Nehru julisti Intian "kiit- •"tämättömälle" kansalle: "Selvästikään ei voi olla vapautta Hrnan turvallisuutta kriisin aikana." ^ Mutta minkälaista "turvallisuutta" perustuslaillisuudestaan ja parlamenttaarisuudestaan ylpeilevät oikeistososialidemokraattiset johtajat Intiassa harrastavat? Nehru antoi ymmärtää, että Intian sosialidemokraattiseen "perustuslailli-stJEUteen" sopii sekin, jos roskajoukot järjestävät omankäden o^eutta kommunisteille, jotka hänen lausuntonsa mukaan "l^lkäävät yleisön suuttumusta itseään vastaan, tämä erotettuna hallituksen kaikista toimenpiteistä." Toisin sanoen Nehru yllyttää fasistisia roskajoukkoja järjestämään työväenliikkeen miesten ja naisten muilutuksia — ei tietenkään lapua-lajpfasistiseen malliin, vaan Intian fasistiseen malliih! ^ Mutta jotkut niistä, jotka tottuivat pitämään Nehrua kimniassa hänen aikaiseijjpien edesottamisiensa vuoksi, kysyvät nyt itseltään, että rrilten hän on voinut painua näin alas? Vastaus tähän on melko helppo. On ensinnäkin muistettava, eäS kansallinen vapausliike — mitä historiallisten olosuhtei-d ^ pakoiltamana johtaa nykyoloissa porvariston, talonpoi-kil^ n ja työläisten kokoomus—on läpeensä edistysmielistä liikettä, missä on kuitenkin voimakas taantumuksen itu. Onhan selvää, että minkä hyvänsä siirtomaan porvaristo haluaa päästä pois vieraan maan sorrosta ja pakkopaidasta. Tämä tekee pakosta siirtomaiden porvareistakin vallankumouksellisia. Miitta minkään siirtomaan porvariston itsenäisyystahto ei mene sen pitemmälle kuin siihen, että se (porvaristo) vapautuisi vieraan maan pakkovallasta, ja pääsisi itse hallitsevaksi luokaksi, omassa maassaan. Juuri näin kävi Suomen itsö^ näisyystaistelussa. Niin on käynyt kaikkien alusmaiden, mukaanlukien myös Intian itsenäisyystaistelussa. Intian suur-rikkaat olivat yhteistoiminnassa Intian talonpoikien ja työläisten kanssa brittiläistä siirtomaakomentoa vastaan mutta sastuaan vissejä etuoikeutettuja asemapaikkoja itselleen kapitalistit tekivät sovinnon Britannian monopolipääoman kanssa ja käänsivät taistelukoneistonsa kärjen Intian kansaa vastaan, oman luokka-asemansa vakiinnuttamisen ja säilyttä-misen hyväksi. > Tässä tilanteessa oikeistososialidemokraattinen Nehru tekee "kolmannen tien" palveluksiaan Intian kapitalisteille vainoamalla ja sortamalla Intian kansanjoukkoja. Ja kun Intian jotkut suurrikkaat vieläkin "epäilevät", niin Nehru heitti pois sosialistiset naamiotkin ja sanoi heille: "Hallitus on sanonut, ettei kansallistamisen ryhdytä kymmeneen -vuoteen. Eikä se sanonut, että kansallistaminen alkaa 10 vuoden kuluttua." Selvällä suomenkielellä puhuen Nehru sanoi Intian suurkapi-jotka sitä maailmaa ylläpitävät, jo- j mokraattlsten kansamjoukkojen l i i - '• hon kertomukseomie luo valoa. | kehtimlstä. Varsinkin Hyderabadin " I ruh.'imskunnassa sai alkunsa pari • • • ] Intian kansan onnettomat olot ei- j vuotta sitten erittäin voimakas kan- ' T O O B A D " i vät ole muuttuneet millään t a v o i n I n - i s an vapausliike. Viime vuoden lo- Madrid, Espanja. — Vahvistamatto- \ t i a n tultua Jaetuksi E n g l a n n i n suun- j pui^a Intian LUton sotilasosastot mien tietojen mukaan kenfcralls.simo j n i t e l m i en mukaisesti kahteen domhil- j meihlttivät «yderabadto, nmtta aseet- Intiassa valUisee jälleen tavanmukainen nälkä ja puu te elintarvikkeista. Hallitus on sen johdosta rvh» toimenpiteisiin, että enemmän ruokaa kasvatettaisiin Intiassa. Maan kenraalikuvernööri on r ^ t » -^ panna jokaisen neliötuuman entisen varakuninkaan hovin maista viljelykseen, antaakseen siten ^ m « t ^ maan väestölle. Intiassa tehdään maataloustöitä vielä perin aataminaikaisella tavaUa. mutta k e ^ i? kuveimöarln mailla käytetiiän traktoria, kuten kuvamme osoittaa. Intian kroonillisen nälänhädä^^**^-' ovat kääpiökokoiset viljelykset, vanhanaikaiset menetelmät ja hirveän korkeat maaverot ja - v u c ^ J ^ Francisco Francon kislcaisi mereen 7 Jalan tarp&n kun hän t l i Icalastamas.sa San Sebastian rannikolla uudella Jahdillaan. Suuren kalan voimakas nykäisy vetäisi Francon veden alle vähäksi a i kaa, sanotaan raportissa.- Hän päästi j s i i m a n käsistään j a ui t a k a i s i n aluk- .selle, Johon miehi.stö nosti hänet v a hingoittumattomana. — U P : n u u t i s - tieto. • • • TOKOIN "ANSIOT" JA S t l J K E T PUHEET "Hänei:ä (Tekoilla) e l ole minkäänlaista oikeutta tulla maahamme esiintymään jonkinlaisena työväenlllkkeem me veteraanina ja k a n s a l l i s s a n k a r i n a . T o k o i n ansiot rajoittuvat y k s i n k e r t a i - se.sti maamme työväenluokan pettämiseen. Pääministeri Fagerholm puhui T o k o i n ylistyspuheessaan "meidän", siis Fagerholmin ihanteista "vapaudesta, ihmisyydestä Ja demokratiasta". Tämän karkean propagandan sijasta Fagerholmin olisi pitänyt puhua T o - koille 1918 työväenluokkaamme k o h - diituneesta terrorista, 30-luvun Lä-puanhu: inoista sekä esittää oikea a.siantila sota-seikkailumme järjettömyydestä Ja tuhoisuudesta. Toisaalta taas Tokoin olisi pitänyt valistaa F a gerholmia siitä "vapaudesta j a i h m i syydestä", jota esim. nee:<erit kokevat K l u - K l u x - K l a n i e n Ja l y n k k a u s t u o m i - olden puitteissa, A m e r i k a n jo 4 m i l joonaan kohoavasta työttönilen asemasta, kapitalistisessa maailmantaloudessa Ja nimenomaan Yhdysvalloissa alkan^^^esta lama^kaudesta, häikäile-l ^ t yhteenotot eivät fcuitenlkaan päättyneet >a Intian tällä kulmalla oon — I n t i a n Liittoon Jä P a k i s t a n i i n . E n g l a n n i n I m p e r i a l i s t i t tahtovat I n - : vallitseva tilanne kliimittää jatkuvas-t i a n Jäävän tosiasiallisesti siirtomaan | .j huomiota. asemaan .brittiläisessä'kansain yhtei-i ^ ^ ^ "l «- - MtMMMin sössä". Tähän o n lisättävä, että ny- j _ . '^mmM... . kypäivinä ovat englantilaisten r l n n a l - j VÄESTÖ NÄKEE NÄLKÄÄ l a myös amerikkalaiset imperialistit i Hyderabad on Intian rUhtinaskun-riistämässä I n t i a n kansaa. mättömä-stä imperialistisesta sotapol i t i i k a s t a USAtssa, noitavainoista-; J a selittää edelleen, että amerikkalaisissa elokuvl.ssa näytettäviä loistokeittlöitä j a auringonpaisteisia uima-altaltä ei ole muualla k u i n elokiivissa t a i J o i l l a k i n do l a r i p o h a t o i l l a . Totuus asiassa on se. että asuntokurjuus Yhdysvalloissa on pahempi k u i n meillä." — V a paa Sana, H e l s i n k i. Neuvostoliiton ennätyl(set ovat satoa Neuvostoliiton r a t a - Ja ikenttäurhei-lu samoinkuin k a i k k i muukin f y y s i l l i - nen kulttuuri on p a r h a i l l a a n valtavassa nousukaudessa. Joka ilmenee siitä tosiasiasta, että puolet miesten Neuvostoliiton ennätyksistä fata- Ja kenttäurheilun alalla on saavuettu viime vuonna. Alempana Julkaistavassa ennätysluette:cssa^ mainitaan viimeisessä sarakkeessa ennätyksen saavuttamisvuoäi. N. N. 10.4 1948 21.6 1936 21.6 1946 48.6 1934 ...1.51.5 1948 100 m : Kärakulov 200 m : L j u l k o R. Kärakulov 400 m: L j u l k o R , 800 m : Pugatshevski A. 1,000 m: Pugatshavski A. . .2.24.6 1948 1.500 m: Pugatshevski A. . .3.53.0 1948 2.000 m : Prslievalski S. ...'.5.22.0 1945 5.000 m: Pcpov, N. . . . . . . 14.33.8 1949 lO^.OOO m : V a n i n F. 30.35,2 1942 20.000 m; V a n i n F. . . . . 1.03.51.0 1942 T u n n i n juoksu: V a n i n F . 18.779 m 1942 M a r a t c n i : Vanin F 2.31.55,0 1948 110 m a j : B u l a n t s h i k J . . . . . 1 4 .4 1948 200 m a j : Lunev T. . . . . . . . . 2 4 . 3 1948 4x100 m: Leningrad kaup. J . 42,2 1936 4x200 m: N L n maajoukkue 1.29,0 1948 4x400 m : Am. l i i t t . Jouk... 320,8 1948 4x800 m : N L n maajoukkue 7.41.0 1948 4x1.500 m: Moskovan kaup. jouk. ...16.08.4 1945 Korkeus: Iljasov J . . . . . . . . . 1 9 9 1948 Pituus: Kuznetsov S. .749 1945 3-3pJkka: Zambi-imborts B. 15.23 1944 KANSAN TALOUDELLINEN T I LA PAHENEE PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ Teollisuudessa Ja maataloudessa on v a l l a l l a epäinhimillinen työläisten r i i s t o . Välttämättömyystarvikkeiden hinnat nousevat Jatkuvasti. Ttmnet-tu englantilainen I n t i a n - t u t k i j a P a lm Ehitt kirjoittaa kirjassaan "Tämän päivän I n t i a " , että väestön suurimman osan keskimääräinen pälväanslo ,on n y k y i s i n 1—11* penceä päivässä. J o pa brittiläisten tutkijold«n a n myönnettävä, että 2/3 I n t i a n väestöstä näkee Jatkuvasti, keskeytymättömästi nälkää. Y k s i n vuoden 1948 a i k a n a — "FVee Press Journal'>nlmlsen lehden tleio- Jen mukaan I n t i a n toimeentulominimi nousi 33 prosentilla. Työläisten verot ovat huomattavasti kohonneet, lukukausimaksut teknillisissä opistoissa Ja korkeakouluissa ovat nousseet; v a l t i o n opetusmenoja on sensijaan Jyrkästi supistettu. Samalla o n kvi-t e n k i n alennettu tllanoinistajienr.sja k a p i t a l i s t i en tuloveroja j a lisätty v a i tlonavustusta yksityisille sisäoppilaitoksille Ja ooUegellle, joissa opiskelee k a p i t a l i s t i e n Ja r u h t i n a i d e n lapsia. I n t i a n työläisten kesEuudessa kasvaa yhä voimistuva JDrotesti h a l l i t i i k - »en kansanvastaista p o l i t i i k k a a kohden. Viime kuukausien albana öh osoitettu v i l k a s t a j a l a a j a l l e ulottuviaa toimeliaisuutta, jossa ovat mukana I n t i a n k a l k k i ylioppilas- Ja nuoriso- Järjestöt. Nuoriso vaati opiskelun demokratisointia, opiskelumahdollisuuksien luomista työläisperheiden lapsille. .; . Lahoressa. Punassa, Lakhnaussa, .Munedabadissa Ja monissa muissa kaupungeissa sisäoppilaitosten Ja k o r keakoulujen oppilaat ryhtyivät lakkoon j a Järjestivät mlelenosoibuskul-kueita Ja kokouksia vastalauseena h a l l i t u k s e n toimenpiteille. Jotka sulkevat nuorisolta mahdollisuudet opiskeluun. Kanpiu-in, Benaresin, Agran Ja y h tyneiden maakimtien muiden asuttiS-keskusten opiskelijat pitivät L a k h naussa suiu-en kokouksen, joka k e - h o i t t i maakuntien k a i k k i a opiskelij o i t a pitämään p a i k a l l i s i a kokouksia, muodostamaan katkSlalle toimikunt i a j a taistelemaan sellaisia toimenpiteitä vastaan, joiden toteuttaminen merkitsee opiskelumahdollisuuksien Jäämistä rikkaiden yksinoikeudeksi. Kokous kannatti myös opettajien p a l kankorotusvaatimuksia ja tuomitsi JyTkästi demokraattisesti ajatteleviin v l i o p p i l a i h i n kohdistuvan painostuk- I n t i a n hallitusvlranomaiset vastasivat tähän laajojen ylloppilasjoukkojen mielenilmaisuun ankaralla terrorflla. T u h a n s i a edistyksellisiä ylioppilaita v a n g i t t i i n Ja s u l j e t t i in vankiloihin. Useat järjestöt J u l i s t e t t i in l a i t t o m i k si j a niiden Johtohenkilöt pidätettiin. Seiväs: OsDlin N. .. K i e k k o : Lipp H Keihäs: .Meksjev V. .. K u u l a : L i p p H . ., M o u k a r i : K a n a l k i A. KIINTEÄ YHTEISTYÖ YLIOPPILAIDEN JA KANSAN KESKEN D e m o k r a a t t i s i i n ylioppilaihin k o h distetut sortotoimenpiteet nostattivat suuttumuksen I n t i a n demclcraattlSig-sa kansankerroksissa- Lakko-aalto vyörj-i maan y l i , j a mielenosoituksissa j a kokouksissa j u l i s t e t t i in solidarl- .69 68 1947 muutta nuorten vangittujen taistelijoi- .16.73 1947 j den kanssa. .56.13 1948 i Intian ylioppilaiden a k t i i v i s in j a o h - . . . 4 30 1939 .52.18 1948 nista suurin. Intian Jaon jälkeen se sai muodollisen "rjlppumattomuuden", mutta itse asiassa se ||U brittiläisten silrtomaavaltlalden alaisuuteen. Y l i voimaisesti suurimman osan Hyderabadin n-mlljoonalsesta yäestögtä muodostaa maaton talonpolkalsväes-tö. Paikalliset leodaalitUariomistajat harjoittavat riistoa näiden maattomien talonpoikien keskuudessa. Talonpoikien täytyy maksaa ylettömän korkeata maanvuokraa isännilleen ja he Joubuvat siten kärsimään nälkää. Väestö on kokonaan lääkärinhoitoa vailla ja lukutaitoisia on vain kaksi prosenttia. Nojautuen englantilaisten tukeen hallltfijaruhtinas on saattanut maassaan voimaan hillittömän mielivaltaisen ja epäoikeudenmukaisen hallitustavan. TatonpolkaisJoukot ja kaupunkien kö^rhälistö on noussut <tätä ruhtinaan Itsevaltiutta vasrt;aan. Demokraattinen liike on saanut laajat mittasuhteet varsinkin Itelinganln Ja • Aghran piirikunnissa. Kapinallisia Vastaan pantiin liikkeelle ruhtinaan 50-tuhantinen armeija ja lähetettiin "razaJkareja" — rangalstusjoukkoja. Muutamia tuhansia talonpoikia teloitettiin, kymmeniä ihmisiä kidutettiin julmasti Ja monet kylät hävitettihi maan tasallei. VALTA SHRTYI KANSAN KÄSIIN Kansa tarttui aseisiin ja kävi epätasaista taistelua ruhtinaan hyvin aseistettuja joukkoja vastaan. Vapausliikkeen keskadtseksl osoittautui Telhiganln piirikunta. Täällä s i U ^l hallintovalta 2.000 kylässä kymkMni-teolUe. joiden vaaleihin osallistui k y lien koko väestö. Vallan siirtyessä kansan käsiin suoritettiin vapautetuilla seuduilla de- TOOkraattisia iradiistuksia. Maa a n nettiin köyhille talonpojille. Tuhansia lehmiä jaettlhi väestön kesken. T l - lanomlstaJUta takavarikoitu vilja luo-vutettihi köyhille. Lukutaidotfiomiuu-den poistamiseksi ryhdyttUn toönen-pitelslhi. Kaikki nämä kansanvallan huomattavat saavutukset ovat sitäkin merkittävimpiä, kun ne on stiorltettu keskellä keskeytymätöntä taistelua kansan vapauden puolesta. (Jatkuu^, sivulla) Terveisiä Punaisesta Puistosta! Port Arthur/— S a m a a n aikaan k u in C a n a d an urheiluväki mitteli voim i a a n AlertSiri urheilukentällä, kokoontui osuustoimintaväki juhlimaan satalukuisesti Port A r t h u r i n P u n a i sessa Puistosta. Kansaa olisi ollut varmasti Vieläkin enemmän, mutta ylä t u v an ulcko näki hyväksi häiritä j u h l a a lyhkälsillä sadekuurilla. K i u santeosta huqlimatta o l i juhlassa i h misiä Ja Jännää kaikenlaista. J u h l a n olivat Järjestäneet Internat i o n a l C O - O P . Stores L t d . j a Thunder B a y Co-Op^ Dairy Ltd. yhteisesti. Bussit välittivät liikennettä vapaasti j u h l a p a i k a l l e j a sieltä pois. Perillä t a r j o i l t i i n "talon puolesta" vapaat kahvit. International-osuusliikkeen liilckeenhoitaja B- Laakso lausui k a n san tervetulleeksi viettämään virkistävän lomahetken. luonnon helmassa^ tehden sangalla, lyhyesti selkoa siitä hyödystä niitä .kuluttajaväestöllä on osuustoiminnasta. K a l k k e i n kauneimmaksi kohokohdaksi muodostui Juhlassa se k u n J u u r i kesäleirillä olevat lähes 50 l a s t a suorittivat antaumuks e l l a pääasiallisen henkisen ohjelman. Sadekuui;ojen rväliajoilla o l t i i n h a nakasti Juoksuradalla. K i l p a i l u t muodostuivatkin, oikeiksi massak4.1pailuiksl n i i n Ikään'kuiii'sukupuoleenkin katsottuna. Ikä v a i h t e l i 6 vuodesta 80- vuoteen. Ikäväkseni e n saanut h a r a - v i l n l voittajien liiiriiäl ' Tytöillä ja p o j i l l a oli e r i sarjoissa ikänsä m u k a i s i a matkoja jiipstavana. Siellä o l i p u s - sijuoksua j a naiset k i i k u t t i v a t munaa, lusikassa. Jotkut saivat munan k u n n i a l l a perille. Köydenvetoa oli f a r - n i a r i e n ja kaupunkilaisten .välillä. K a u p u n k i l a i s e t ! v o i t t i v a t puhtaasti. F a r m a r e i l l a on j u u r i heinäntekoaika, j o t en ehkä s e k in v a i k u t t i häviöön. J u h l i e n Jännittävimmäksi numeroksi piti muodQstua toimeenpanevien osuusliikkeiden johtokuntien välin e n viestinjuoksu. Joukkueiden järjestelyssä oli tapahtunut jonkinlaist a välistä vetoa, sillä osuusmeijerin joukkueessa ei ollut k u i n yksi Johtok u n n a n Jäsen Ja toiset juoksijat olivat ikänsä Ja kuntoisuutensa puolesta parhaassa vireessä olevia l i i k k e e n työläisiä. I n t e r n a t i o n a l - o s u u s l i i k k e en Joukkueessa oli a i n a k i n enemmistö johtokurman jäseniä, joista Gusti L e h t i n e n o l i . viqlä alaikäinen, lähen-n e l l en vasta 80. ikävuottaan. Järjestel y j en jälkeen asettui lähtöviivalle osuuskaupan edustajana puhelias H e l i e n Espeland j a osuusmeijerin edust a j a n a myöiskin nuorenpuoleinen naisihminen. Isä Lempilä otti matkaan lähtijöitä hellästi olkapäistä k i i n n i Ja lähetti täsmällisesti yhtaikaa matkaan. Helien ehti puhumaan jotain jokaiselle katselijalle Ja s i l t i k i n teki i - s r r Ä= Jonkunverran kaulaa. Miten lienee o l l a k k a a n , sillä keskimatkoilla meijer i n kanki sai etumatkaa, Gusti-poika kyllä k o i t t i voitavansa kaulan l y h e n tämiseksi, mutta kymmenkunnan askeleen Jälkeen a l k o i askel lyhenemään Jä kaula pitenemään. K u n a j a n k u l u t t u a kapula kantautui Vldegrenin A l f r e d i l l e j a hän toi k a p u l a n lentämällä perille. Mutta auttamaton häviö t u l i sillä osuusmeijerin viimeinen kapulan k i i k u t t a j a o l i Jo kerermyt ve-täsemään hyvät henkisavut. Toisen joukkueen k a u l a venyi noin' 150 m. p i t käksi. A n n a h a n ajan k u l u a Ja G u s t i l - le ikää k a r t t u a n i i n eiköhän sitä seuraavassa Juhlassa ryyppää osuusliikkeen kanki vapaat kahvit. ' * ' * * J o k u sajia vielä lasten kesäleiristä. Lapset olivat olleet vasta yhden v i i k on l e i r i M , mutta tuntui .siltä ettei siellä ol3 minuuttiakaan kulutettu aikaa hukkaan. Laululavan seinillä oli l a s ten piirtämiä k u v i a j a pöydällä kokonainen kylä jokineen, kanoottelneen Ja telttoineen. Toisella seinämällä o l i poikien monilukuinen laivasto Ja Jo edellä mainitsemani ohjelma sisälsi useita osuustoiminnallisia lauluja. Siemen on kylvetty, Jatkettakoon sitä vuodesta vuoteen. K u n n i i n teemme, voimme o l l a varmat siitä, että sieltä suuresta nousee se voima mikä j a t k a a kahta innokkaammin meidän alkamaamme työväen osuustoimintatyötä. — Loso-jätkä. Lähtivät Suomeen New York. — K u n R u o t s i n A m e r i k a n L i n j a n moottorilaiva Stockholm lähti täältä t.k. 5 pnä o l i sen matkassa mm. kolme Canadan suomal a i s t a matkalla Suomeen, nimittäin Frans, W. Lehto j a K a u k o Mäenpää Port A r t h u r i s t a sekä Johannes Höök Hearstista, Ont. LaivaUä oli k a i k k i a a n noin 400 matkustajaa. Laiva toi Euroopasta saapuessaan k a i k k i a an 405 matkustajaa, joista ainoastaan 16 oli Suomesta. Enemmän kultaa . Ottawa. — K u l u v a n vuoden viiden ensimmäisen kuukauden a i k a n a tuot e t t i in Canadassa k u l t a a n o i n 16 prosenttia enemmän k u i n edellisen vuoden vastaavana aikana —^ k a i k k i a an 1,619,440 unssia eli 223,625 unssia enemmän. Toukok. ailcana lisääntyi kultatuotanto Ontariossa, Quebecissa, Manitobassa, Saska tchewaniEsa ja l u o t e i s i l la alueilla ja väheni ainoastaan B . C:ssa. SKOTLANTILAl.\E.N — Tiedätkö miten voi eroittij lantilaisen, irlantilaisesta ja ( laisista? — Enpä todailakaan kykene erää sanomaan mitään. — K u n irlantilainen poisto nasta ei hän katso jälieensä, englantilainen poistuu katsoo taakseen onko hän unchtaM tään. mutta kun skotlantilainen tuu katsoo hän jälkeensä olisjlo kaan muukaan unohtjnut' mi • • • LYHDY.V KANSSA K a k s i sucmalaista oli .saapunjt hän maahan j a jäivät yöksi; maa^eutuliolelliin. Huöneesea avcimesta akkunasta sääskiä ji sinikiläinen. Joi e sääsket olivat j a , oli s en Johdosta perin ha K u n he menivät nukkumaa sammuttivat valon tuli akkunad sään tullkärpäsiä, jonka johdcs:»' sinkiläinen tokasi härmäläiselle: Nyt ne pirut tulevat takaisin l y h d y n kanssa. » • » HÄNEN LIHAVIJUTE.\M Äverisyydestään mutta vielä; mahastaan ti tukkukauppias oli lomamatl kysyi pojalta: "Peäsenkö minä tuov veräjän' suorimmitsl laevarantaa?" P o i k a vilkaisi veräjää ja mahaa ja sitten vastasi: "Kyllä käet työ ehkä peäsctÄ mänj siitä äskeh hsenakuormhS EREHTYVIÄ SIELUJ» " M i n u l l a on yk.si ilmoitas tebti lausui pastori seurakunnalle; "Ne, jotka, aikovat mennä a toon, ilmoittautukoot iieti sen y k u n on laulettu virsi: 'Ereb sielut, jotka taivasta unelmolvaf. • » • A I N A HYÖDYLLI.NES Opettaja: "Mikä on kaikkein d y l l i s i n eläin?" J u s s i : " K a n a ". Opettaja: " M i k s i ?" JuSsi: "Siksi kun kanoja V syödä ennen syntymäänsä Ja kun ne ovat kuolleet." • • • V I E L A K L X PAHE!tfPI Eräs ystävä kirjoitti Mark' k i r j e e n kertoen olevansa liyvin' nossa kunnossa ja lopetti kysymykseen: •'Voiko o:ia mitääa hempaa kuin se, että on han j a korvakipu samalla kertaa?" Huumoristi Twain vastasi: reumatismi Ja tanssitauti." PÄIVÄN PAKINA Canadan valmisteteollisuus 1946 Kuten muutkin lehdet, sai Vapauden toimitus äskettäin Canadan tilastolliselta toimistolta katsauksen C a nadan vahnisteteolUsuuteen vuorma 1946. Tässä 146 sivua käsittävässä Idrjassa on etupäässä "kuivia" tilastollisia taulukolta j a siellä täällä on p'ainettu joku sana johdannoksi ja seUtyksiksi. Vaikka käsitänkln, että täUalsen kuivan kirjan perusteella cl saa kirjoittaa pakinaa, päätin siitä huolimatta kuitenkin yrittää siinä hartaassa toivossa, että tästä kirjasta 5-ottelu: Krudrjavtsev K. . .3,554 1939 j jelmaltaan johdonmukaisin JärJesfÄ 10-ottelu: L i p p H . 7,780 1948 on ' Y l e i s i n t i a l a i n e n ylioppilasliitto". löjrt}riSi jotakin kiinnostavaakin. Johdannossa todetaan, että kummatkin, niin ensimmäinen kuhi toi-nenicin maailmansota antoivat alka-talisteille. että illallispuheista huolimatta on selvästi ymmärrettävä, ettei hänen hallituksensa suunnittele suurpääoman kontrolloimien teollisuuslaitosten kansallistamista — ei kymmeneen vuoteen, eikä sen jälkeenkään! Juuri tämän työväenliikkeen petoksen takia Nehru joutuu seuraamaan Saksan Nosken ja Suomen Tannerin jälkiä ]a terrorisoi Intian työväenliikettä valtiokoneiston ja roskajoukkojen omankäden oikeudenkin avvilla! moisen sysäyksen Canadan valmiste-teollisuuden kehittymiselle sillä sota ^ o n rahallista hommaa. Napoleonhi väitetään aikanaan sanoneen, että sotaan tarvitaan ensiksi rahaa, toiseksi rahaa ja vielä kolmannetai rahaa . . . Asianlaita on nykyään vielä entistä enemmän Napoleonin lausunnon m u kainen sotaan n^hdpp Kirjan neljännessä taulukossa todetaan maassa olleen 1917 yhteensä 21345 tehdasta, joidoi palveluksessa oli keskimääxin 274 työläistä kutakin tehdasta kohden. Vuonna 1946 o l i 31,249 tehdasta Ja niissä keskimäärin 335 työläistä. Se osoittaa tehtaiden t u l l e e n entistä suurenuniksl. Vuoxma 1917 t u o t e t t i i n , e r i l a a t u i s ia v a l m i s t e i t a keskimäärin $4,651 arvost a k u t a k i n työläistä kohden. Vuoteen 1946 mennessä oli tämä keskiinäärä kohonnut $7,594' l a i t a k i n työläistä kohden. Tämä tuotaimon kohoaminen ei t a p a h t i l n u t yksinomaan työteh o n suoranaisen kiristämisen takia, sillä tuotannossa käytettiin entistä enemmän koneita. Vuonna 1917 käyt e t t i i n tuotannossa voimaa keskimäär i n 3.06 hevosvoimaa kutakin työläistä kohden j a vuoteen 1946 mennessä o li käytetyn voimart paljous lisääntynyt y l i kaksinkertaiseksi, o l l en 1946 k e s k i määrin 7.73 hevosvoimaa kutalcin työläistä kohden. Entäs mitä tilastot sanovat tehdastyöläisten palkoista? Vuonna 1917 sanotaan työläisten ansainneen keskimäärin 762 d o l l a r ia vuodessa ja. vuonna 1946 1,516 d o l l a r i a vuodessa,: Tehdastyöläisten k e s k i - määrä^et ansiot eivät ole siis perin ruhtiiÄalliset. Ne ovat sen jälkeen t i e t e n k i n kohonneet Jossain määrin. Työläisten keskimääräiset ansiot ohvat kaikkein alhaisimmat 1946 j 9. Automobiilit Prince Edward Islandissa, 911 d o l l a r i a 10. N a i s t en vaatetus vuodessa. Muut maakunnat olivat Työpäivän tai oikeammin seuraavilla t i l o i l l a , huonoista parem- pituus maan eri osissa on v p i i n laskettuna: kin a s ia mikä kiinnostaa työtlt" 2. New Brunswick $1,390 S . N o v a Scotia .$1^98 4. Quebec ..$1,445 5. Saskatchewan $1,455 6. A l b e r t a . . . . . . . . . . . . . . . . .$1,477 7. Manitoba $1,491 8. O n t a r i o .$1,552 9. B r i t i s h Columbia .$1,750 E i ole l a i n k a a n ihmeteltävää, että ihmiset virtaavat muista maakunnista B r i t i s h Columbiaan koska siellä maksetaan paremmat palkat k u i n m u u a l la Canadassa. Asiat eivät ole k u i t e n - ^ sei^^^'että työpäivän kansaa. S i i h e n nähden todetaan tassi, Jassa, että työviikon pituus-oli siellä missä maksettiin parhaat^ nimittäin B r i t i s h Columbian i nassa — koska työläiset ovat keskimäärin paremmin järj k u i n muissa Canadan maakunD33 mikä on edelleen tärkeätä, ovat k i n ehkä valmiimmat puolus työskentelyehtojaan kuin Työväenliikkeessä pidetään kaan perin paratiisimaiset sielläkään, ( j ^ ^ ^ ^ ^ ^ suoranaises». siliä elinkustannuksat ovat sielläpäin myöskin kalliinunat kuin monissa muissa palkoin. Meillä ei ole n y t j u u r i käsillä e l i n - kustannustilastoja, . j o t en emme voi puhua asiasta yksityiskohtaisemmin. Haluamme vielä kajota erääseen seikkaan riäiden tilastojen perusteella, tehdäksemme l u k i j a l l e selväkil mitkä ovat tärkeinunät Canadan tehdastuotannon alat. tuotteiden yhteisarvon perusteella arvioituna j a laskettuna. KjTnmenen tärkeintä tuotantoalaa ovat seuraavat: 1. Paperi j a puimiassa 2. Teurastus j a lihanpakkaus 3. M e t a l l i e n sulatus j a Jalostus 4. Sahatuotteet 5. Jauhot j a rehut 6. V o i j a juusto 7. Sähkölaitteet 8. Petroolituotteet I teydessä kahteen tärkeään työläisten järjestyneisyyden Ja taisteluvahnluteen. N i i n . Työviikon Ueskimääräiae ituus o l i e r i maakunnissa l a i n e n : B . C ^ Ontario M a n i t o b a *^ Al» « r t a ^ Saskatchewan .. • • • Quebec •• Nova Scotia "'!«ö New Brunswick *• P r i n c e E. L O l i s i h a n kirjan 146 sivuBa m u u t a k i n kimnostavaa. n " ^ . olevat tiedot tämän p a l s t a n '^ kiinnostavat." mutta tällä eraa» a n käsitteleminen jätettflTa c _ Kalle X«*;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 9, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490809 |
Description
Title | 1949-08-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, elokuun 9 p. — Tuesday, August 9
(UBEBT7) — lodepexutent Labor
Organ of Fliml«h CanmHang. S i -
Ubllahed Nor. eth 1917. Autbotlzed
M aecood class znall by the Post
'Office DejMUtment, Ottawa. Pub-
Bäbtd thrtce veeUy: T u e s d a y e ,
nutndajrs and BatnrdaTi by Vapaua
Pijbllnhlng Company Zitd, at 100-102
Klm 8 t W.. Sudbtiry, O s L , (^sada.
TelepboDM: BortncM O t OM «-^SM.
Edltotlal Office 4-436». MUMffer
E. SukaL Editor W. Ekhmd. UaiUog
addrea» Bar W, Bodbmy. OP*«'*O.
Adverttotog imtetupon •ppMcatliön'
Ttaoalation fSree of ehane.
TILAUSHZNNAT:
1 vk. 04» « kk. 3.25
I kk. 2X0
YbdTBTaQofaM: 1 vk. 7J00 • kk. 330
Suomeaa: 1 vk. 7JM 6 kk. 4.26
Mitä sanovat
Kuka kaataa hallituksia?
: Kuka kaataa hallituksia ja sekaantuu toisten maiden sisäisiin
asioihin? Kas siinJi o n yksi tärnän hetken koetinkivi kansainvälisessä
politiikas.sa.
Yhdysvalloissa ja Canadassakin syytetään Venäjää toisten
maiden sisäisiin a.sioihin Kekaantumi.sesta ja rajan eteläpuolella
on tätä kirjoittaessa kaksitoista kommunistijohtajaa
y.m. syytettynä siitä, että he m u k a haluavat kaataa Yhdysvaltain
hallituksen väkivalloin, vaikka syytetyt itse kieltävät
puheissaan, kirjoituksissaan ja kirjoissaan sellaiset ajatukset.
Erikoisen valaiseva on tä.s.sä yhteydessä Kiinan tilanne,
mistä lehtemme etusivulla tänään kerrotaan. Yhdysvaltain
hallituksen "valkoisessa kirjassa" myönnetään, että Yhdysvallat
on sekaantunut y l i $2,000,000,000 hinnalla Kiinan sisäisiin
asioihin ja yrittänyt siten väkivaltaisin keinoin pitää K i i nan
kansan hartioilla .sellai.sta hallitusta mitä kansa ei halua.
Kuka on tä.s.sä sekaantunut toisten maiden sisäisiin asioihin?
Ja kuka on käylännö.ssä toteuttanut väkivaltateoriaa? Ei ai
nakaan Neuvostoliitto — eivätkä Yhdysvaltain progressiivit!
J a vaikka Yhdysvaltain hallituksen valkoi.sessa kirja.ssa
myönnetään, että Kiinan taantumuksen avustus, jota amerik-
/kalaiset ja canadalaiset veronmaksajat saavat maksaa, on
niennyt kuin kaivoon Chiang Kai-shekin hallituksen mädännäisyyden
takia, n i i n rnitään merkkiä ei kuitenkaan ole siitä,
että Wan Streetin miehet katuisivat veriruskeita syntejään
Kiinan kansaa vastaan ja suunnittelisivat parannuksen tekoa,
'Päinvastoin tämä "valkoinen kirja" tunnustaa, että Kiinan
Icänsaa ei voitukaan orjuuttaa Chiang Kai-shekin avulla ja
4«iutta kuten oli toivottu — ja selittää kyynillisesti, että nyt
on vaihdettava taktiikkaa — on ryhdyttävä sisäiseen vehkeilyyn
vasta peru.stettavan uuden Kiinan kansanhallituksen kukistamiseksi!
Kuka läs.sä sekaantuu toisten maiden sisäisiin
asioihin?
Kuka antoi määräyksen, että Ranskan pitää sivuuttaa yh-
-teisrintamahallituksestaah maan suurin puolue? Kuka antoi
määräyksen Italian hallituksen epädemokratisoimisesta? Ku-
* ka on asevoimin yrittänyt pitää Kreikassa sellaista hallitusta,
ntitä Kreikan kansa ei halua eikä hyväksy?
Yhdysvaltain hallituksen Kiinan tilanteesta julkaisema
"valkoinen kirja", sekä Ranskan, Italian ja Kreikan tapahtu-jnat
osoittavat, että jos Yhdysvalloissa halutaan välttämättö-mästi
joitakin saattaa korkean raadin eteen vastaamaan väki-
Vältateoriasta, niin silloin sinne pitäisi vetää ne voimat, jotka
nyt sen maan asioita kontrolloivat ja vapauttaa nyt syytettävänä
olevat kommunistit, progressiivit ja muut, jotka eivät
ole millään tavalla tähän väkivaltapolitiikkaan sekaantuneet,
vaan päinvastoin vastustaneet sitä vointinsa ja mahdollisuuk-
"siänsa mukaan.
El HAUTAISRAH.ASTOA
VAAX TALSTELLKAHASTO
AFL:r» yhden vanhimman canada-'
laisen union — Blacksmiths, Drop •
j Forgers and Helpers union — yhle.näi
|tntlsenä jäsenenä minua vaivasi a i n a ;
i .se mi*rlentilan iorhitys, mii-tä ncu^.i;
* uniciznme fiäännöistä nälcyvästi mai- \
I nastettu -.unnavlause: " M a k s a Jäsen- \
\ vcrohl jtaannollisfesti ja takaa astma-
; hi hautausapukassas-sa."
Kieltäytyen hyväksymästä " h a u -
tausrahartoa" hyvän unicliikkeen aJ- i
kuna ja lopn^una, me omaksuimme i
i irlantilainen suuren kapinallisen vai- |
i Jan vastakkaisen ajatulcsen tasta a s i -j
j a-su: " J a s haluatte saada vakuutuk- •
sen fiSlä vastaan, ettei tarvitse t a i s -;
ifclla huomenna, auttakaa niitä p o i - !
k l a . jotka latstt-lsvat tänään." i
Jos Canadan työväenliike j a muut j
hyväk-syvät tärnän hyvän .unionismin j
pfcrusajatuk.'..;n, se riittää takeeksi j
Canadan m&rimic-.sunion voiton hy- !
väk.si. — T om McEwen. Pacific T r i - j
bune lehden toimitt-aja. •
INTIA
ABurfnaan, siitä taitaa olla j » pa-rtkymmmtÄ
vaotta, tidd knaloisa
seikkaffiia-kirjaUi»-ma'arak»viul^
Richard HaUffoorton •'rahtiiiaaUi-oen
retiun rcmantlikan maihin".
Hän oli amerikkalainen mtna^aiU-jooniidio
ja hänen mnikann oli
: j c ^ yhdistää iäistykaäliset ylioppi-'
f laat ja jossa o n y l i lao tuhatta fiLs^-
lä liitto taistelee Intian rtippimiat-tomuuden
puolesta, maan vapauttamiseksi
englantilaisesta imperiali£ini£-
ta selcä pyiidi paljastamaan Intian
KansalHsktmgregsin taaotumulcsellis-siksi
varfcin tnskatonts. NUo,inyös ten jäseQten kansan vastaisen pc^til-kovaukset
noisU "römäjpttttran
maista" mm. Intiasta nmodostai-vat
sen mulcaisiksL O b e i a ^ kertomus
taosta kaukaisesta aala-peräisestä
Intiasta ei ole aivan sellainen,
se ei viehätä Inkijaan^a, kuten
hallibartonien matkakmräok-set,
joillekin viehättiiTUIe iinifet-kille
romantiikkaaa, fakiirien, r n h - '
tinaltten pariin. Tähän eivät ole'
kuitenlcaan syypäat ne. Jotka k n - ;
I kan. l ä m ä n yttoppHasiUton itton-teenomaisena
piirteenä on sen kiinteä
liittyminen työläisten ja, talocjpol-kieii
demcäcraättislin v<^miin.
Nähdessään kansan liik^timlsen
yhä voimistuvan maassa Intian suur-porvaristo
on liittoutunut Intian
taantunudcseUlsinpien ainesten —
ruhtinaiden — kanssa, se tukee heidän
valtaansa Ja ylläpitää kansallista
hajaannusta. Feodaliruhtinaiden
vauksen ovat laatineet, vaan n*-, mieUvalta herättää yhä laajempaa d e - '
Nehrun "saavutukset"
' 1 T o i s e s s a paikkaa lehteäname kerrotaan miten Intian hallituksen
oikeistososialidemokraattinen pääministeri Nehru on
kuvaillut Intian kaksivuotisen itsenäisyyden "saavutuksia".
<• - •' Parhaalla tahdollakin on jokaisen puolueettoman ihmisen
Sanottava, että Nehrun "saavutukset" ovat heikonlaisia ja
huomattavalta osalta myös perin kyseenalaista laatua.
, „ H . . i Yleisesti tiedetään, että Intian työväenliike ja erikoisesti
sen maan kommunistinen puolue elää vainottuna ja osittain
maanalaista elämää. Vaikka oikeistososialidemokraattiset
johtajat, puhuvat "demokraattisuudestaan" niin tämä ei ole
estänyt Nehrun hallitusta kieltämästä Intian työväeltä demo-
Jj^aattisia puhe-, kokoontumis- ja järjestymisoikeuksia. Tämä
, ,Ofll.luonnollisesti aiheuttanut laajakantoista tyytymättömyyttä
kansanjoukkojen keskuudessa, mutta pesunkestävänä oikeis-
"tososialidemokraattisena johtajana Nehru julisti Intian "kiit-
•"tämättömälle" kansalle: "Selvästikään ei voi olla vapautta
Hrnan turvallisuutta kriisin aikana."
^ Mutta minkälaista "turvallisuutta" perustuslaillisuudestaan
ja parlamenttaarisuudestaan ylpeilevät oikeistososialidemokraattiset
johtajat Intiassa harrastavat? Nehru antoi
ymmärtää, että Intian sosialidemokraattiseen "perustuslailli-stJEUteen"
sopii sekin, jos roskajoukot järjestävät omankäden
o^eutta kommunisteille, jotka hänen lausuntonsa mukaan
"l^lkäävät yleisön suuttumusta itseään vastaan, tämä erotettuna
hallituksen kaikista toimenpiteistä." Toisin sanoen
Nehru yllyttää fasistisia roskajoukkoja järjestämään työväenliikkeen
miesten ja naisten muilutuksia — ei tietenkään lapua-lajpfasistiseen
malliin, vaan Intian fasistiseen malliih!
^ Mutta jotkut niistä, jotka tottuivat pitämään Nehrua
kimniassa hänen aikaiseijjpien edesottamisiensa vuoksi, kysyvät
nyt itseltään, että rrilten hän on voinut painua näin alas?
Vastaus tähän on melko helppo. On ensinnäkin muistettava,
eäS kansallinen vapausliike — mitä historiallisten olosuhtei-d
^ pakoiltamana johtaa nykyoloissa porvariston, talonpoi-kil^
n ja työläisten kokoomus—on läpeensä edistysmielistä liikettä,
missä on kuitenkin voimakas taantumuksen itu. Onhan
selvää, että minkä hyvänsä siirtomaan porvaristo haluaa päästä
pois vieraan maan sorrosta ja pakkopaidasta. Tämä tekee
pakosta siirtomaiden porvareistakin vallankumouksellisia.
Miitta minkään siirtomaan porvariston itsenäisyystahto ei
mene sen pitemmälle kuin siihen, että se (porvaristo) vapautuisi
vieraan maan pakkovallasta, ja pääsisi itse hallitsevaksi
luokaksi, omassa maassaan. Juuri näin kävi Suomen itsö^
näisyystaistelussa. Niin on käynyt kaikkien alusmaiden, mukaanlukien
myös Intian itsenäisyystaistelussa. Intian suur-rikkaat
olivat yhteistoiminnassa Intian talonpoikien ja työläisten
kanssa brittiläistä siirtomaakomentoa vastaan mutta
sastuaan vissejä etuoikeutettuja asemapaikkoja itselleen kapitalistit
tekivät sovinnon Britannian monopolipääoman
kanssa ja käänsivät taistelukoneistonsa kärjen Intian kansaa
vastaan, oman luokka-asemansa vakiinnuttamisen ja säilyttä-misen
hyväksi. >
Tässä tilanteessa oikeistososialidemokraattinen Nehru tekee
"kolmannen tien" palveluksiaan Intian kapitalisteille vainoamalla
ja sortamalla Intian kansanjoukkoja. Ja kun Intian
jotkut suurrikkaat vieläkin "epäilevät", niin Nehru heitti pois
sosialistiset naamiotkin ja sanoi heille: "Hallitus on sanonut,
ettei kansallistamisen ryhdytä kymmeneen -vuoteen. Eikä
se sanonut, että kansallistaminen alkaa 10 vuoden kuluttua."
Selvällä suomenkielellä puhuen Nehru sanoi Intian suurkapi-jotka
sitä maailmaa ylläpitävät, jo- j mokraattlsten kansamjoukkojen l i i - '•
hon kertomukseomie luo valoa. | kehtimlstä. Varsinkin Hyderabadin "
I ruh.'imskunnassa sai alkunsa pari
• • • ] Intian kansan onnettomat olot ei- j vuotta sitten erittäin voimakas kan-
' T O O B A D " i vät ole muuttuneet millään t a v o i n I n - i s an vapausliike. Viime vuoden lo-
Madrid, Espanja. — Vahvistamatto- \ t i a n tultua Jaetuksi E n g l a n n i n suun- j pui^a Intian LUton sotilasosastot
mien tietojen mukaan kenfcralls.simo j n i t e l m i en mukaisesti kahteen domhil- j meihlttivät «yderabadto, nmtta aseet-
Intiassa valUisee jälleen tavanmukainen nälkä ja puu te elintarvikkeista. Hallitus on sen johdosta rvh»
toimenpiteisiin, että enemmän ruokaa kasvatettaisiin Intiassa. Maan kenraalikuvernööri on r ^ t » -^
panna jokaisen neliötuuman entisen varakuninkaan hovin maista viljelykseen, antaakseen siten ^ m « t ^
maan väestölle. Intiassa tehdään maataloustöitä vielä perin aataminaikaisella tavaUa. mutta k e ^ i?
kuveimöarln mailla käytetiiän traktoria, kuten kuvamme osoittaa. Intian kroonillisen nälänhädä^^**^-'
ovat kääpiökokoiset viljelykset, vanhanaikaiset menetelmät ja hirveän korkeat maaverot ja - v u c ^ J ^
Francisco Francon kislcaisi mereen 7
Jalan tarp&n kun hän t l i Icalastamas.sa
San Sebastian rannikolla uudella
Jahdillaan.
Suuren kalan voimakas nykäisy vetäisi
Francon veden alle vähäksi a i kaa,
sanotaan raportissa.- Hän päästi j
s i i m a n käsistään j a ui t a k a i s i n aluk-
.selle, Johon miehi.stö nosti hänet v a hingoittumattomana.
— U P : n u u t i s -
tieto.
• • •
TOKOIN "ANSIOT" JA
S t l J K E T PUHEET
"Hänei:ä (Tekoilla) e l ole minkäänlaista
oikeutta tulla maahamme esiintymään
jonkinlaisena työväenlllkkeem
me veteraanina ja k a n s a l l i s s a n k a r i n a .
T o k o i n ansiot rajoittuvat y k s i n k e r t a i -
se.sti maamme työväenluokan pettämiseen.
Pääministeri Fagerholm puhui T o k
o i n ylistyspuheessaan "meidän", siis
Fagerholmin ihanteista "vapaudesta,
ihmisyydestä Ja demokratiasta". Tämän
karkean propagandan sijasta
Fagerholmin olisi pitänyt puhua T o -
koille 1918 työväenluokkaamme k o h -
diituneesta terrorista, 30-luvun Lä-puanhu:
inoista sekä esittää oikea
a.siantila sota-seikkailumme järjettömyydestä
Ja tuhoisuudesta. Toisaalta
taas Tokoin olisi pitänyt valistaa F a gerholmia
siitä "vapaudesta j a i h m i syydestä",
jota esim. nee: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-09-02