Vapaus, August 9, 1949

              iskeUäin Detroitissa p i d e t y i s s ä moottonvenekilpailuissa jäi canadalainen Miss Canada I V kmievian takia e n s i m m ä i s e s s ä kilpailussa kolmannelle
tilalle. T:iiii^" aluksen, jonka omistaa Har&^d Wilson Ingrersollista. v ä i t e t ä ä n saa.vuttancen M u s k o k a - j ä n - e l l ä p i d e t v i s s ä kokeissa 150 m a i l i n no-neudcn.
mutta Detroit- j o e l l a se kykeni saa-ruttamaan ainoastaan 68 m a i l i n k e s k i m ä ä r ä i s e n tuntinopeuden. Miss Canada I V n ä k y y kuvassa k u l -
j Hua-:! sillan alitse D e t r o i t i n satamassa.
Norjan sosialidemokratia
hajaannukseen
K o i :;;si a t u i m i t e t a a n ensi lokakuussa parlamenttivaalit, joi- toteaa, e t t ä p a r h a i l l a a n valmistellann
haon laiiie;'; merkitys Norjan tulevaisuudelle. Vaalien taustalla
(hä?.möitt;i:i Norjan "työväenhallituksen" kohtalokas Atlantin
Isopimu.-ijolitiJkka. joka on heittänyt Norjan vaarallisten seikkai-llujen
iitllc ; Atlantin sopimus ei ole kuitenkaan saattanut vain
[Norja:;! kansaa arvelevaiselle mielelle, vaan se on myös aiheut-jtanut
ski-sn-an myös laallituspuolueessa — sosialidemokraatti-
(sessa • l y cA äenpuolueessa". Puolueen vasemmistososialidemo-kraatlincii
cppositio, joka toimii Konni Zilliacusin viitoittamalla
[linjalla. o : i poliittisesti ja älyllisesti erittäin voimakas, jopa siinä
liiiäärin. cfui se on alkanut julkaista omaa teoreettista äänen-
|kannatiajaan.sa ''Vöjem Framia". Seuraavassa selostetaan "Ve-
Jjem Fiamin" mukaan opposition liikehtimistä Norjan sosiali-
Idemokraalti-sessa puolueessa.
Norjan ••työväcnpuoIuee.s.?a on ole-ma.
s£a -(Iviä m:rl:ks,jä siitä, että op-posiiiö
;;uo!u>c-n cikci.slojchtoa vas­taan
l:.;sva-v. Onpcsitio sHiintyy niin
amnu-.'.uy;ici;.='.yil;ikk:e£sä ja puolue-osasiQi.-:-::!
Iruiii iiviityiieistöpiireissä-
}:in, ja se suuntautuu uiko-, j a sisä­politiikan
v;r::Ili.sta linjaa A'f;st3an.
Etuil.ii!:. '.n kuitenkin taistelu A t -
hr.tin .sopimu.^^politiikkaa vastaan, ml-kii
tai.teiu muodostaa lähtökohdan
järjestyn: eli;,' cppcsiliolle ja jenka
toi.iK.sta civnytt-mmin ryhdytty j u i -
kaisemaii!! ijinaa aikakauslehteä " V e -
jen Frniu" 'lie, eteenpäin).
Niini 0:1 ^u^la kuin Nordahl G r i e -
?in vuo.-ina 1S3G-38 julkaisemalla a i -
kakauslehd IHi, joka taisteli Espanjan
francoiai.sta fa.si.-,mia ja "Mynchenin
pDJitiikka.r' vastaan. Uuden julkai­sun
ki^.rjr.s-u ia oppo.-iticn johdossa
on s.lhisia Nc:rjan työväenliikkeen
v&imak;-:a:ta ja kansanomaisia hah-,
mcja kuin Norjan suurimman am­mattiyhdistyksen.
Osien maa- ja se-menuiiyolciis-
en yhdistyksen puolue-johtaj:;
.-Andrias Sövik,. joka mm.
edu.ra Norjan iycläisiä Moskovassa
V. 1947 v;ei.tyis.sä Lokakuun vallan­kumouksen
S^O-vuotisjuhlissa, sekä
edellKn t ä n n e t t u arkkitehti jä eräs
ra.i:tnnij:-;Su'u>;:.o!n-iintakunnan kuu­luisimpia
j u i i i a j i a Carsten. Boysen,
puutyövä,-n iiiton puheenjohtaja .Pe-der
Odci:arc!. in.sinööri Erling'Schrei-ner.
:-:cr>: annnan, oikeuden jäsen : K .
F. Daiii. kr,:jppa- ja konttcrityönteki-jäin
iiiton ' vaiistussihteeri ja Erling
Hansiii. O- l un tilastollisen toimiston
[päällikkö Si-Vird Mortansen, ym.
."Vcjen j - r a i r . " j a f r s a sitä kampan­jaa,
jota tiir.ii keväänä' käytiin laa-
;aila d.-.-:;;; ,::u;;ttisol.a pohjalla Norjan
AtiaiK:;-; ; .pimuksesn liittymistä vas­taan,
kai-.panjaa, jota kansalaisko­kousten
ja. .'^uurkäräjillc osoitettujen
ve:o,:n-;U:t(:n muodcssa käsitti monia
l^ymm-.nia tuhansia kansalaisia. Nyt
w. teht^^var.i^ tämän sotasopimuksen
iayianr.f;;::.^::-:! tot3Utt2misen estämi-
" n .>e:-:a "sistclu varustautumista ja
s!ta mfiu-..-:n'a miehitystä vastaan,
jota a.T.enkkalainen imperialismi par-hailiaän.
yrittää toteuttaa k a i k i n käy-
UttavLssi-. ;i;;vin ksinoin.
.KftiaKuun 7 p:nä ilmestyneen nu-
'•• JilTavassa artikkelissa . to-a.-
inmiöto-opposition äänen-
InieruiLs
[teaa
kannattaja, että valitsijat toivoivat
s a s i a l i s m i ä , mutta he saivatkin A t l a n ­t
i n l i i t o n . Lehti s e l i t t ä ä haluavansa
taistella Norjan sosialidemokraattisen
p o l i t i i k a n nykyistä kurssia vastaan
l ä h t ö k o h t a n a a n periaatteiltaan luja
j a elävä sosialistinen perusnäkemys.
L e h t i vaatii, e t t ä sosialidemokraatti­sen
puolueen olisi rakennettava työ-v
ä e n i i i k k e e o vanhojen kunniakkaitten
taisteluperinteiden pohjalle.
" T a i s t e l u uutta maailmansotaa
vastaan", . k i r j o i t t a a "Vejen Fram",
"on tällä h e t k e l l ä kaikkien maiden
t y ö v ä e n l i i k k e e n ratkaiseva tehtävä,
kcska t ä m ä taistelu on samalla tais­telua
sosialismin pucksta ja kaiken­l
a a t u i s t a sortoa vastaan."
Emme voi tiu^vata rauhaa j a sosia­l
i s m i a solmimalla l i i t t o a niiden maail­man
luokkavoimien kans.sa, jotka a i - ^
na ovat olleet t y ö v ä e n l i i k k e e n ja £o- j
s i a l i s m i n katkerimpia vihollisia. j
"Vejen Pram" selittää yhtyvänsä
n i i h i n perustavaa laatua oleviin n ä k ö - \
k o h t i i n , jotka englantilainen K o n n i;
Z i l l i a c u s on e s i t t ä n y t kansainvälises"tä ^
tilanteesta. j
"Ne, jotka t a k t i l l i s i s t a syistä raken­tavat
keinotekoisia muureja kommu­nisteja
vastaan, ovat jo sosialismin
v i h o l l i s t s n lietsoman hysteerisen y l e i -
v i e l ä p ä Francon Espanjankin vetä­m
i s t ä mukaan Atlantin liittoon.
Schreiner s e l i t t ä ä j o h t o p ä ä t ö k s e n ä ä n,
e t t ä jatkuva taistelu A t l a n t i n liittoa
vaataan on osanff s i i t ä taistelusta, jota
p a r h a i l l a a n k ä y d ä ä n sosialististen pe­riaatteiden
puolesta työväenliikkeen
keskuudessa ja Norjan työväenpuo­lueen
opportunistista r ä m e t t y m i s tä
vastaan.
K . F. D a h l antaa artikkelissaan v o i ­makkaan
iskun sosialidemokraattisen
h a l l i t u k s e n s i s ä p o l i t i i k a l l e . V a l l i o p ä i -
y ä e n e m m i s t ö s t ä ä n h u o l i m a t t a s o ei ole
t£liwy t-"mJL:^' •j.'llyi'tä' ' - y h d e n k ä ä n to­della
sosialistista luonnetta omaavan
p o l i i t t i s en tai taloudellisen toimenpi­teen
toteuttamiseksi. Hallitus ei ole
m i l l ä ä n tavalla taistellut kapitalistien
voittoja ja voittosysteemiä vastaan.
T u o t a n t o v ä l i n e e t ' o v a t jatkuvasti ka­p
i t a l i s t i en omistukses.sa. Hallitus on
v i e l ä p ä luopunut h y v ä k s i k ä y t t ä m ä s tä
ä ä r i m m ä i s e n edullista tilaisuutta pa­periteollisuuden
suuren yksityiskapi-t
a l i s t i s sn konsernin U n i o n C o : n kan­sallistamiseksi.
H a l l i t u k s e n passiivisuuden tulokse­na
kasvaa laajojen kansankerroksien
keskuudessa t y ö t t ö m y y s ja katkeruus
h a l l i t u k s e n p o l i t i i k k a a kohtaan. D a hl
korostaa, e t t ä ainoa p ä ä s y t i e n y k y i ­s
e s t ä tilanteesta on luokkataistelun
jatkamisen v ä l t t ä m ä t t ö m y y s siksi
kunnes luokkavastakohdat on poistet­tu.
Siksi on korkea aika, e t t ä Norjan
t y ö v ä e n p u o l u e muuttaa poliittista
suuntaansa vasemmalle. Työväen­luokka
ei voi h y v ä k s y ä " p i k k u p o r v a r i l ­l
i s t a reformipuoluetta, joka kieltää
sosialismin perustavaa laatua olevat
aatteet". Hengen j a k ä j s i e n t y ö l ä i s t e n,
nuorten j a vanhojen, miesten ja nais­ten
on l i i t y t t ä v ä yhteen k a n s a i n v ä l i ­sen
sosialismin punaisen lipun alla",
p ä ä t t e l e e Dahl.
N o r j a n sosialidemokratiassa o n siten
sen mielipiteen painostuksen alaisia." • k e h i t t y m ä s s ä vasemmisto-opposition
"Vejen F r a m " julistautuu avoimesti j yleinen poliittinen puhujalava. Oi-olevansa
kommunistien kanssa tapah- \ keistojohto y r i t t ä ä k a i k i n k ä y t e t t ä v i s -
tuvan y h t e i s t y ö n kannattaja rauhan | s ä ä n olevin keinoin tukahduttaa t ä -
asiassa. män opposition. Vieläpä Norjan työ-
Opposition ä ä n e n k a n n a t t a j a a n kir-. v ä e n p u o l u e e n p ä ä - ä ä n e n k a n n a t t a ja
joittamassaan artikkelissa insinööri "Arbeiterbladet" kieltäytyi julkalse-
E r l i n g Schreiner osoittaa s e l v ä s t i n i i - | masta kuulun norjalaisen runoilijan
den perustelujen valheellisuuden, j o i - ; J o h a n Falkbergetin, joka ef' kuulu
ta ulkcministeri Lange ja p ä ä m i n i s - { j ä r j e s t y n e e s e e n oppositioon, artikkelia
t e r i Gerhardsen ovat e s i t t ä n e e t A t - i s i l t ä huo"imatta, e t t ä a r t i k e k l i oli v a in
l a n t i n sopimuksen solmimisen puoles- | e p ä s u o r a s t i t ä h d ä t t y A t l a n t i n sopi-ta.
Juuri " l ä n s i m a i d e n demokratia" muksen politiikkaa vastaan ja puo­lusti
sen sijaan S k a n d i n a v i a n yhteen­kuuluvaisuutta
j a puolueettomuutta.
Useat suuret ammattiliitot, niiden
joukossa Oslon suurin, ovat p ä ä t t ä n e et
irtisanoa k o l l e k t i i v k e n j ä s e n y y t e n sä
Norjan sosialidemokraattisessa puo-
Työväenliikkeen
uutisia maailman
eri puolilta
(Allic/I Labor Ne\vsin hirjeen-v
a l h i a j i e n l ä h e t t ä m i ä)
R A N S K A
Marseil!€s.— I n t l . Longshoremen's
& Warehousemen's Union presidentti
H a r r y Bridges cn valittu I n t l . Union
of Seamen & Dockers u n i o n presiden­t
i k s i , joka perustettiin Ammattiunlolt-ten
M a a i l m a n l i i t o n äskeisessä kokouk­sessa.
Varapresidenteiksi on valittu
australialainen, i t a l i a l a i n e n ja venä­l
ä i n e n ja vielä lisäksi v a l i t a a n k i i n a ­l
a i n e n edustaja. Louis S a i l l a n t , A m -
mattlunioiden M a a i l m a n l i i t o n johtaja
sanoi, e t t ä t ä m ä n unio on "voimakas i m i t c an
Alempana olevan Idrfolfiiksen
kirjoituja B. Gebert tekee selkoa
Maailman Amm3ttiylidistyä<en't.U-ton
ammattialojen tucltiuitojaosto-
Jen perustamisesta, |oka satmtiltcl-ma
on sittemmin osittain (oteutet-tu.
HuoUmatU sUtä. etU lärjoitos
tiissä snhteessa on TanhentDnut
niin sittenkin se on MAL:n toi­mintasuunnitelmiin
nähden erit­täin
TOpaiseva.
E r ä s M a a i l m a n Ammattiyhdistysten
L i i t o n t ä r k e i m m i s t ä t e h t ä v i s t ä on
k a n s a i n v ä l i s t e n tuotantojaostojen luo­minen
k a i k k i a teollisuusaloja. varten
tarkoituksella y h d i s t ä ä kaikkien mai­den
ammattiliitot kansallisuudesta,
rodusta. I h o n v ä r i s t ä ja poliittisista, l i -
Icsofisistä tai uskonnollisista mieli­p
i t e i s t ä riippumatta. Täniu päämiiu-r
ä asetettiin M A L : n p&russäiintöön.
joka l i y v ä k s y t t i i n ammatlULsps-sa m:m-ilnunkongrcssiss.
». 1945.
Suuri askt! eteenpiiin t ä m ä n t ä r k c -
: ä n . maailman t y ö l ä i s t e n y h t e n ä i s y y -
{ den lujittamiseen t ä h t ä ä v ä n tchtii-
! van toteuttamisessa o t e t t i in a m m a t i i -
• liittojen edustajien kokoontuessa huh-
I l i k u u n 5—12 pnä M A L : n päämaja.«sa
i Parii.sissa muodcstamaan valmistavaa
j ä r j e s t e l y k o m i t e a a ja julkaisemaan
kutsun perustaviin ammattiliittojen
konferensseihin. Tällöin p ä ä t e t t i in
seuraavien teollisuusalojen perusta­vien
konferenssien järjestämi-sestii.
M e t a l l i - ja konerakennusteollisuuk-sion
20—22,6. Turin'Lssa Italia.ss3,
t e k s t i i l i - j a vaatetusteollisuuksien 20—
22.6. Lyon'issa Ranskassa Ja nahka-,
kcnku- ja turkis- ja nahkatarvikkcl-den
teollisuuksien 20—22.6. Gottwald-ovissa
Tshekkoslovakiassa.
KaivostyöläLsten vastaavasta konfe­renssista
p ä ä t e t ä ä n lähiaikoina. Ja
eri maiden ravintoaincteollisuuden
edustajat p ä ä t t ä v ä t oma.sta konfc-ren.
ssista Milanossa 29.0. alkavan M A -
L : n kongressin aikana.
T ä m ä askel eri ammattialojen kon­ferenssien
koollekutsumisesta on yh­t
ä p i t ä v ä M A L : n toimeenpanevan ko-
P a r l i s i n kokoukscs.sa 1.2.49
Tustaiiia^ elokuun 9 p. — Tuesdaj^ Au8ft|S<iJB^^
r a u h a n ase." Hän sanoi, e t t ä se on
" e n s i m m ä i n e n ' todcUJneri; k a n s a i n v ä l i ­nen
unio . . . Nyt ovat 75,000 meri­m
i e s t ä ja s a t a m a t y ö l ä i s t ä k a i k k i a l la
maailman taistelussa rauhan puoles­t
a . " I U S D : n e n s i m m ä i n e n v i r a l l i n en
yksimieli-sesli tekemän päätök.sen
kan.s.sa eri teollisuusalojen k a n s a i n v ä ­listen
tuotantojaostojen perustamises­ta
M A L : n puittei.ssa, j a kuten edellä
on selvinnyt tulevat e r ä ä t n ä i s t ä luo-tantojaostoi.
sta Järjestolyiksl jo en-p
ä ä t ö s oli avustaa Lontoon lakossa nen maailmanliiton kongres.sln aika-olevia
satamatyöläi-siä
l a i s i a m e r i m i e h i ä.
s e k ä canada-k
ä y sotaa Indonesiassa ja I h d o - K i i -
nassa s e k ä p i t ä ä vallassa K r e i k a n fa-s
i s t i h a l l i t u s t a.
"Onko . . . mahdollista"^ kysyy
Schreiner, "ettei Gerhardsen tiedä,
e t t ä A t l a n t i n l i i t o n maa Portugali on
y h t ä v ä h ä n demokraattinen k u i n A t - , lueessa. Työläisjoukkojen keskuudes-l
a n t i n paktin maa Italia on A t l a n t i n i sa vallitsee suuri katkeroituminen
J A P A N
Tokio. — Kansallisen P . a u t a t l e t y ö -
l ä i s t e n U n i o n useat osastot ovat pro­testoineet
sen johdosta kun hallitus 1
aikoo eroittaa r a u t a t i e t y ö l ä i s i ä . Ja­p
a n i n .sahköieolli-suusunio sekä muut
t y ö v ä e n j ä r j e s t ö j e n edustajat yhtyivät
tuomitessaan p ä ä m i n i s t e r i Yoshidan
hallituksen j a vaatimaan l i ä n e n h a l i i -
tuksen.sa eroittamista.
P U E R T O R I CO
San Juan. — T ä n n e on perustettu
n u o r i s o j ä . - j e s t ö , joka vaatii Puerto R i ^
colle i t s e n ä i s y y t t ä , korkeimpia palk­koja
nuorille työläisille, hallituksen
apua työttömille, rotusorron lopetta­mista
sekä Espanjan kielen käyttöä
v i r a l l i s e n a kielenä kouluissa. Tämä
j ä r j e s t ö aikoo l i i t t y ä K a n s a i n v ä l i s e en
Dsmokraattiseen Nuorisoliittoon.
K U U B A
Havana. — S o k e r i t y ö l ä i s t e n Union
k a n s a i n v ä l i n e n liitto vaatii suurem­p
i a parannuksia t y ö n a n t a j i l t a tule-vis
s a työehto.sopimusneuvottelui.ssa,
U n i o vaatii palkankorotuksia, sokeri-pussien
korkeimman p a i n o n alentami­sen
325—200 paunaan, sokeriteollisuu­den
vakiinnuttamislauta k u n t a a n
edustusta t y ö l ä i s i l t ä y h t ä l a i l l a kuin
o m i s t a j i l t a k i n ja s ä ä s t ö r a h a s t o n perus
tamlsta, j o l l a v o i t a i s i i n rakentaa työ­l
ä i s i l l e taloja ja korjata nykyisiä ra­kennuksia.
m i s t ä Milanossa.
K a i k k i e n maiden a.o. a m m a t t i l i i t o i l ­le
on l ä h e t e t t y vetoomus t ä l l a i s t en
tuotantojaostojen aikaansaamisesta Ja
kutsu edustajien tai tarkkailijoiden
l ä h e t t ä m i s e s t ä ko. konferensseihin.
Konferens.sei.ssa esilletulevat kysy­mykset
ratkaistaan kansanvaltalse.s.sa
järjestykse.s£ä. Liitolle lähetetyi-ssä
vetoomuksi-ssa k ä s i t e l l ä ä n teoUisiius-työläLsten
edessä t ä l l ä h e t k e l l ä olevia
perusiJi-obleemeja ja m ä ä r i t e l l ä än
e r ä i t ä ammatillisten tuotantojaosto­j
e n perustavaa laatua oleyla t e h t ä v i ä.
S e l l a i s i k s i katsotaan mm. seuraavat:
Veljellisen y h t e i s t y ö n j a luokka- '
solidaarisuuden aikaansaaminen j a i
y l l ä p i t ä m i n e n . j
K a i k k i e n maiden a m m a t t i l i i t t o -|
j e n yhteisen taistelun j ä r j e s t ä m l - \
Vaatimus: saina palkka samasta
t y ö s t ä .
Paikalliset Ttiosilomat.
Kunnollisten asimtojen tärvää­minen
työläisTle.
Takeet työläisten terveyden tar-vaamisesU
ja suojelemisesta.
Erityisen huomion klinnitt&ml-nen
naisten Ja nuorten työUlistrn
työoloihin.
Työläisten kasvatuksen Ja koulu­tuksen
edistäminen.
Perustavat konferenssit tulevat e-p
ä i l c i n ä t t u ottamaan estUe monia
.miiltakln 'leollisuustyölälsltl koskevia
kysymyksiä. Ne tulevat mm. k ä s i t t e ­l
e m ä ä n kysymystä siitä, kuinka olisi
J ä r J o s t e t t i i v ä niuraalista Ja aineellista
tukea työluisille. s i l l o i n , k u n he Joutu­vat
vaikeisiin taloudellisiin talstelul-hln.
Konferensscitsa tullaan hyväksy-m
i i ä n s ä ä n n ö t k a n s a i n v ä l i s t e n tuotan­tojaostojen
toiminnalle j a valitsemaan
n i i l l e hallinnolliset komiteat. Edel­leen
ne tulevat p ä ä t t ä m ä ä n työläisille
annettavasta julistuksesta. Jos-sa m ä ä ­r
i t e l l ä ä n tuotantojaostojen pyrkimyk­set
ja p ä ä m ä ä r ä t.
Niiden tcolUsuusoloJen ammatilliset
j ä r j e s t ö t , joiden konferensseja tullaan
j ä r j e s t ä m u t i n . keskustelevat oman te-ollisuiusalansa
p u l m a k y s y m y k s i s t ä en­nen
konferensseja ja niiden edustajat
e s i t t ä v ä t sitten konkreettiset ehdotuk­sensa
konferenssien k ä s l t e l t i i v ä k s l.
Kalki.s.sa kapltalistisLs.sa maissa ja
siirtomaissa voimme todeta maailman
taantumuksen y r i t y k s i ä ammatillisten
j ä r j e s t ö j e n hajolttamlsek.sl j a heiken­t
ä m i s e k s i , — v i e l ä p ä tuhoamiseksikin.
T y ö n a n t a j a t k ä s i t t ä v ä t e r i t t ä i n hyvin,
e t t ä t y ö l ä i s t e n taisteleva yhtcLsö te­kee
kapitalistisen riiston vaikeam­maksi.
Missä t ä m ä y h t e i s ö puuttuu,
s i e l l ä ei työliiisten r i i s t ä m i s e l l ä ole
m i t ä ä n rajoja; missä liike op haja­nainen,
siellä on ammatillisten Jär­j
e s t ö j e n toimintaa rajoitettu taantu-muk.
sellisllla laeilla. Jolta Järjestöt
saataisiin tehottamlksl. Eräls.sä ta-
Iiauksi.ssa cn ammatilliset jttrjestöt
lakkautettukin Ja kansanvaltaiset va­paudet
h ä v i t e t t y . Tämä muodastaa
e r ä ä n osan monopoUkapltalLsmln po­l
i t i i k a s t a sen valmistautuessa uuteen
hyökkäy5:.sotaan.
Ammatilliset tuotantojaostot tule-yat
e r i t t ä i n .suuresti auttamaan työ­l
ä i s t e n tciveidcn ja pyrkimysten to­teuttamista
ja k a n s a i n v ä l i s e n yhte­n
ä i s y y d e n ja solldaaTlsuuden lujitta­mista
Eurocpan, Aasian, Amerikan,
A f r i k a n ja Austraalian ammatillisten
J ä r j e s t ö j e n välillä. E l ole m i t ä ä n pe­rustavaa
laatua olevia croavateuuksia
eikä m y ö s k ä ä n m i t ä ä n todellista »yy-t
ä vihamielisyyteen Ranskan, I t a l i a n,
K i i n a n , Neuvostoliiton, Amerikan, A f ­r
i k a n tai m i n k ä ä n muunkaan maan
t y ö l ä i s t e n . v ä l i l l ä . Meillä t y ö l ä i s i l l ä on
yhteinen pyrkimys ja p ä ä m ä ä r ä tur­vattavana,
rauhan Ja yhteiskunnalli­sen
kehityksen asia, taistelu uuden
maailman puol3.sta ja uuden maail­man
rakentaminen.
T e h t ä v ä t niissä ammatillisten tuo­tantojaostojen
perustaylssa konfe-ronssei-
s.sa, j o i h i n on Jo kut-^u l ä h e t e t ­ty,
samoinkuin myöhemmin kokpon-nen
taloudellisten, ammatillisten Ja i tuvissa kaikkien muiden teolllsuusalo-yhteiskunna?^
listen oikeuksien sekä; jen konferen.sseissa, ovat s e l v ä t Ja tu­levat
saamaan kaikkien maiden työ­l
ä i s t e n y m m ä r t ä m y k s e n ja kannatuk­sen.
Luomalla M a a i l m a n Ammattiyhdis­tysten
L i i t o n <:tl ammattialojen tuo-r
a n n i k o n maa?"
Schreiner k ä ä n t y y myös M a r s h a l l in
suimnitelmaa vastaan, jonka p o l i i t t i ­set
ja sctilaalliset seuraamukset nyt­t
e m m i n ovat tulleet ilmeisiksi. Hän
ALENNUKSELLA
Pohjoismaiden suurimman kertojan
M A R T I N A N D E R S E N N E X ÖN
OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI
" M U I S T O T "
ALENNUSHINtA $1.20
Sidottu — 335 sivua
Jo]:a -iivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin j ä l e l l ä.
VÄPAU^S PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONT.
palkkasulun ja h i n t a p o l i t i i k a n joh­dosta.
Jotka alentavat reaalipalkkoja,
j a t y ö l ä i s - sekä v i r k a m i e s r y h m ä toi­sensa
j ä l k e e n uhkaa h a l l i t u s t a lakolla.
Monet tapaukset ovat osoittaneet,
e t t ä oikeistososlalldemokratia toistai­seksi
on h y v i n vahva voima Norjassa.
S i i t ä huolimatta, e t t ä sosialidemo­kraattisen
v a l t i o p ä l v ä m i e s r y h m än
e n i n osa oli alussa A t l a n t i n sopimus­t
a vastaan ja .suuret kansanjoukot
Ilmaisivat samansiiuntalsia mielipi­t
e i t ä , onnistui oikelstojohdon k i r i s t ää
l ä v i t s e linjansa k y s y m ä t t ä kansan
m i e l i p i d e t t ä asiasta k a n s a n ä ä n e s t y k ­sen
tai j o n k i n muun samanlaisen t o i ­menpiteen
välityksellä.
On vaikea pysytellä Itsenäisissä
m i e l i p i t e i s s ä sellaisen yhdensuuntals-systeemin
vallitessa kuin mikä nyt
hallitsee N o r j a n sosialidemokratiaa ja
ammattiyhdistysliikkeen johtoa, j o n ka
erikoisena neuvonantajana viime a i ­koina
on toiminut t u n n e t u n amerika-laisen
h a j o i t u s j ä r j e s t ö n A F L : n johto­mies
Cross. Tuleva kehitys saa n ä y t ­t
ä ä , onko Norjan sosialidemokraatti­sen
puolueen s i s ä l l ä t o i m i v a l l a vasem-mlstc-
oppositiolla voimia J o h t o p ä ä t ö s -
t ten tekoon asemastaan j a pysyttele­miseen
s i l l ä linjaUa., j o k a on vedetty
oppoisition ä ä n e n k a n n a t t a j a s s a "Ve­j
e n Pram".
R U M A N I A
Bukarest. — F i n a n s s i m i n i s t e r i ö n
p ä ä t ö k s e n perusteella työläiset, jotka
asuvat h a l l i t u k s e n omistamissa a p a r l -
menteissa ovat saaneet vuokra-alen­nuksen.
He maksavat nyt 4 t a i 8 pro­senttia
ansioistaan vuokrana. Niiden
vuokra, jotka e i v ä t asu hallituksen
omistamissa rakennuk-slssa, alennet­t
i i n 257o a l l e v. 1938 tasoa.
kansanvaltaisten vapauksien ra-
J o i t t a m i s p y r k i m y k s i ä vastaan.
P a l k k o j e n korottaminen j a elin­tason
parantaminen. j
Yhteiskunnalliset turvallisuuden'
saavuttaminen työläisille Ja h e i d ä n ' tantojaostot tulevat ammatilliset j ä r -
perheilleen t y ö t t ö m y y d e n Ja sai- jcstöt vahvistamaan I t s e ä ä n Ja lujlt-rauden
aikana sekä onnettomuus- tamaan t y ö l ä i s t e n kansainvällfitä yh-tapauhsitisa.
tenäisyyttä ja solidaarisuutta.
Takeet täystyöllLsyydestä k a l k i l l e ,3 0^.^^.^^ M A L : n lehdessä "World
t y ö l ä i s i l l e , Trade U n i o n Movcment".)
T y ö a j a n l y h e n t ä m i n e n.
saanti. K o n v e n t i o n i n loppuessa i l m o i ­t
e t t i i n , e t t ä union ja puolu.stu.sminis-t
e r l ö n välinen sopimus, koskien 900
' t y ö l ä i s t ä , oli allekirjoitettu. Sopimuk­seen
kuuluu 43-tunnin viikko, mak­sulliset
l o m a p ä i v ä t ja .sairasloma.
ISRAEL
Tel Aviv. — Liikeapulaisten union
edustajat, edustaen y l l 20,000 j ä s e n i ä,
p i t i v ä t täällä kokouk.sen hiljattain
suimnitellakseen v. 1950 ohjelmaansa.
P ä ä m i n i s t e r i David B e n G u r i o n puhui
konventionls.sa, j a mainitsi ö i i t k ä hä­nen
m i e l e s t ä ä n ovat Israelin kolme
p ä ä t e h t ä v ä ä — saada
silrtolalsuuskysymykseen
C H I L E
Santiago. — Hallituksen ja k c n k ä -
t e h t ^ i l i j a i n välinen r i i t a nahan h i n ­nasta
on aiheuttanut kaikkien kenkä­tehtaiden
SKlkemlsvn t ä ä l l ä . Chilen
n a h k a t y ö l ä i s t e n union 10,000 jä-sentä
ovat sen johdosta t y ö t t ö m ä n ä.
A U S T R A A L I A
Sydney. — Austraalian lako.ssa ole­v
i a k i v i h i i l i t y ö J ä i s i ä uhataan hallituk­sen
lakonmurtajilla. Lakko jatkui 5.
v i i k k o o n tk. 21 p : n ä j a hallitus ilmoit­t
i , e t t ä sotajoukkoja p a n t a i s i i n t y ö h ön
turvallisuu-s, j a v o k a l v a n t o i h i n . elok. 1 p : n ä . K i v i -
h u o m i e n - • h i i U t y ö l ä i s e t vaativat korkeimpia
k i i n n i t t ä m i n e n ja e r ä m a a n takaisin-j p a l k k o j a ja m u i t a etuja.
* CSJ:n Wh!tefishin os. ja ja u.-seura Speedln
näyilelijät esiliäväl 3-näylöksiseia huvinäytelmän
"TOHVEU SANKARIN ROUVA"
K i r j . Ma.na Jotuni
STEELTON-HAALILLA
• •
SAULT STE. MARIESSA
Lauantaina elokuun 13 päivänä kello 8.30 illalla
TERVETULOA!
Kullankaivajain palk­koja
korotettu 34c
l'ioneer, B. C. — M i n e - M l l l - u n i on
Px;iir;er .Mlne-osa.sto no. 693 o n h y v ä k ­synyt
yhtiön e s i t t ä m ä n tarjouksen
paikkojen korottamisesta 34 s e n t i l lä
työvuoroa kohden •taannehtivasti ke-
.säk. 20 p ä i v ä s i ä l ä h t i e n,
VoimaÄsa ollut t y ö e h t o . s o p i mm edel­l
y t t i palkkojerJLtarkistamista puolen
vucden kuiuttim, mikä on tapahtunut
cfjelläkerr.olulla seurauksella, Ploneer-y
K ö n k u l l a n k a i v a j i l l a v ä i t e t ä ä n ole­van
parhaat palkat B . C : n m ä a k u n -
nas.sa j a .suhteellisesti parhaimmat k o ­ko
maa-.sa, sillä pohjoisten seutujen
parempia palkkoja vastaan ori myös­k
i n korkeammat ellnkastannukset.
Kurjuuden Intia . . .
a a t k o a toiselta sivulta)
BRITTILÄISET JOUKOT PALAUT­TIVAT
"LArS JA JÄRJESTYKSEN
B r i t t i l ä l s t f : n fiilrtcmaaherrojen neu-vo.
sta I n t i a n L i i t o n hallitsevat piirit
i ä h e l t l v ä t Hyderabadiln syksyllä 194i8
joukkoja muka palauttaakseen "lain
ja j ä r j e s t y k s e n " j a pela,staak.seen Ican-ixn
razjikarlen julmuuksilta, Intl4n
k e n r a a l i k u v e r n ö ö r i vakuutti tällöin
ruhtinaalle, e t t ä h ä n t ä Ja (hänen
omaifiuutfaan ei m i k ä ä n vaara uh­kaa;
M l e h i t t t t y ä ä n Hyderabadln Kong­ressin
l ä h e t t ä m ä t I n t i a n L i i t o n joukot
a l o i t t i v a t verilöylyn r i l s t ä j l e n s ä tyran-n
i u t t a vastaan Dousseiden talonpoi­kien
keskuudcijsa.
'Tapahtumat ovat osoittaneet, et­tei
Hyderabadln miehitykseen ryh­dytty
sulnicaan kansa.'-., vapauttami­seksi
r u h t i n a a n Ja hänen rassitanen-
UyLU-ja SOinOLEVYt
SAAPUNSET
Kaikki hyvin valmistettttja levy^
DI—50
DY—53
DY—60
DY—62
DY-DY-DY-DY-Seurasaaren
Polkkia
Muistoja Karpateilta — Valsiri
Solttolevy: VVlUie Larsen T r io
(Harmonikka, kitara J» viulu)
Pustan Tanssijaiset — Foxtrot
Sinä tulit — Valsifi
Laulanut Eugen Malmsten
Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
Dolores — Valssi
Valsslunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
-104 En Syytä Sua — Valssi
* Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Muistojen Tango
Onnehen päin — käymm* n&in, n i la
— Valssi
Laulanut M a t t i J u r va
-122 Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
-123 Iloinen leski — Valssipotpourl
Aarre Valssi
Soittolevy; R y t m i Pojat .
-124 Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia katuanlalujk S«
tansseja, I ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterllla — Valssi
Soittolevy: Ramblcrs orkesteri »
DY—156 Kielon Jäähyväiset — Vals^
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblera orkcjsterl
DY—175 Oh. Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—212 Kalle ia Matti maissa,
I Ja II osa
Laulanut M a t t i J u r y a y s t ä v i n e en
DY—270 Jo Painuvi Päivä — ValMl
Surullinen Kuu — Sl6w-tox '
DY—271 No—No Tango
Jää hyväsfi armas -r- Foxtrol
Laulanut Olavi V i r ta
DY—275 Nyt iansBiin Tilta — Valssi
Käy Purjein kuutamoon'— VaiiuA ,
Laulanut Eugen Malmsten • '
DY—277 Marmonikka Serenaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
Harmonikkaductto: Laihanen Ja Raivonen '
DY—280 Säveliä tuhansien Järvien maasta«
I Ja II osa
Soittolevy •
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maaala,
III ja IV osa
Soittolevy
I\/äitä levy jä on vain ra joiteltu määrän joten kiireh­tikää
tilaustanne, etiä saatte levvvalikoimaanne
nämä hyvät levyt.
• • •
H I N T A $ 1 . 2 5 KPL.
(LÄHETYSKULUINEEN)
l ä h e t t ä k ä ä tilauk.senne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY
LIMITED Box 69 Sudlniirir* ÖnL
MATKUSTATTEKO SUOMEEN
KEVÄÄLLÄ V. 1950?
Jo3 olette suunnitelleet Suomlmatkaanne eniri ksvilksl,
n i i n nyt on A I K A t i l a t a lalyapalkkanne s i t ä varten, sUU jnyO»
hemmln laivapaikkojen «aantl on k o v i n epävarmaa. J
T e i d ä n el tarvitse muata kuin iUoolttaa, koakk IdUaitte
matkuiitaa, n i i n matkailutoimistomme huolehtii ailU, «ttA
T e i l l e varataan laivapaikka haluamananne aUcank, i
I l m o i t t a k a a , Josko haluatte edestakaisen tai slnosstaän
y b t ä ä l l e p ä i n lipun.
Menomatka
TakaUln tulo .....™„
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 soaiNur. ostaii»
sa mleHValld«la. Inti^r. Kan-aJlis-kongressin
Johtajat p e ' t . V j v ä t , e t tä
Telic^anin kansannousu talonpoi­kien
Ulkehtlminen ruhtmask-Jnnan
muissa piirikunnis.<sa s a a t t a v a : v a i k uu
l a a Intian lUtcn muldei? ; i a t , v . i i n i a.
kuntien talon>3iic'.ta.
Bubtlaas hallitsee ruhtinaskun­taansa
kuten eimienk^, bkltift
taistelu hänen aortovältaans» ^ viU-'
taan ei ole lakannut. '»Mtihfin^ira*-'
toissa taistelee p*I^ ndorttoa, jdka
palaa halusta tat^ftdla «dtaMaÄstt
vapautensa ja rUiqteiDtt^tiamuuiitläM:
puolesta», \
\
V,:SogB<grrev