Vapaus, August 9, 1949

              Salmi: oren Curi«. Marie Curie-SUo-tooUut.
Kaikessa hlljateuu-
. haudataan miehensÄ vle-eMpa
hautausmaahan- Ilman
^ ^ a n surusaattoa, ilman
«tuksJa, ilman yhdenkään
Xlustajan läsnäoloa vain
- j« ystävien saattamana hau-
{jmä suuri nainen. Nainen,
y^jessä miehensä
-ttoman
Marie GorieD työ
kanssa keksi
taika-aineen radlu-flfSV
MANIA KASVAA
JA oppn
Nowolipkln varrella
IM lyseossa, pieni vain 4-vuoti-hämmästyttää
omaisensa
sujuvasti kirjaa, joka on
hänen vanhemmalle slsa-
T»ikeuksia. Kun perhe tuo
jjjmniästyksensä, säikähtää pieni
De eika hän sen jälkeen pit-jjiaan
uskalla sanoa kenelle-oppiaeema.
yksin lukemaan.
M»nia Ifesvaa ja näkee kaiken,
upihtuu h ä n e n ympärillään. Äl-jairaus.
vanhimman sisaren ja
1 äidin kuolema, jättävät hä-j
j ^ n s a lähtemättömät jäljet,
tulee arka ja sulkeutunut,
tuntee ja näkee ympärillään,
Venäjän tsarismi sortaa Puo­l
a a . Lyseossa, missä hänen
toimii opettajana, ovat viran-määränneet
opetuksen ta­ksi
venäjänkielellä. Tässä
ÖEsä kehittyy Maniasta har-isäDBiaan
ystävä. Myöhemmin,
maallakin oUessaan. hän
-an on usein Puolassa, oman
keskuudessa.
käy koulunsa Warsovassa ja
n sen hänet palkitaan dlp-
Hänen mielestään koko
on vain suuri oppilaitos, mls-ole
muita kuin opettajia ja oppi-sdä
yksi päämäärä: oppia,
nton isä lähettää tyttärensä
lepäämään, ennenkuin hän
i Jatkamaan opintojaan. Mahi-
; seuraa 14 kuukautta, joi-likana
hän ei ttmne mlnkäänlai-ei
ajattele opiskelua, hän
Tan tavallinen nuori nainen. Hän
. nautaa, tekee kävelyretkiä. Ja
; pyhän Ludvigin päivän jälkei-aamuna
h ä n heittää jalastaan
"l, joista hän on tanssinut poh-yhtenä
yönä.
yiA HALUAA PALVELLA
SORRETTUA KANSAANSA
i palaa VVarsovaan. Hän ryh-tamäan
yksityistunteja, saadak-tolmecntulonsa
turvatuksi. Ha­on
vain yksi haave, päästä Pa-
Jatkamaan opiskeluaan. Mutta
jatkaa Warsovassa ja sen kou-
Mania opiskelee "lentävässä
jonka nuoret puolalai-aanystävät
ovat perustaneet,
opiskellaan tsaarin kätyreitä
Ilen, tutustutaan tieteen vil-saavutuksiin
ja ajan suuruuk-
Manialla ei ole varoja mat-a
Pariisiin, hän ehdottaa slsa-
Bronialle, että tämä matkus-ensin,
ja perhe rahoittaisi hä-oplntonsa.
Asia viedään päätök-
]a BrotUa matkustaa. Ja Mania
yy kotiopettajattareksi. Hän jou-hyvin
nöyryyttäviin oloihin. Pik-arUllsessa
perheessä hän saa
olevansa toisen käskyläinen,
opettajattarena ollessaan Mania
myös ensimmäisen rakkautensa,
kuitenkaan ei saa olla luvallinen,
kotiopettajattaren ei katsota so-perheeseen.
iopettarena olleesaan Mania ha-palvella
sorrettua kansaansa, hän
avata lukutaidottomalle kan-oven
oppimiseen. Hän ryhtyy
tinaan maalaiskylän talonpoikals-a
lukemaan. Tulos tästä työstä
e kehuttava, eikä Mania ole Itse-tmyväinen,
mutta ne isät Ja äi-iotka
eivät koskaan olleet Itse
Tohtori Tobe istaa ssaatoriossa
Ja UrJoHtu iHUväkiiiaansa: •'Bfa-d
»rae Pierre Cnrie kuoli S a n c *^
mozosn 4 pnä heinäknata 1934."
T*m» kuolinsanoma leviää nopeas-
U ympäri maailman. Se kiAtaa
omaiset maUula Pariisiin. Jonne
tae kiii>ehtivät tavaUkseen vielä
kerran rakkaan Maniansa ennen
tämän knolemaa. Se kiditaa sadat
poiribiiaiset isänmaanystävät, sadat
tiedemiehet Ja opiskelijat Kaikki
tuntevat menettäneen» korvaa-mattonan
paljon. Radiom-insti-tnntln
käyttämättä Jääneiden ko­jeiden
ääressä nuori tiedemies
nyyhkyttää. "Olemme menettäneet
kaiken."
ONNITTELUMME
iiho Häkkiselle
'nen SO-vuotissynty-mäpäivänsä
johdosta.
^ ^ ^ ^
anny ja Einari Hänninen
_1ia ja Sam Hietikko
ilma ja Toivo Ranta
y ja Vieno Hietikko
-ma ja Alex Meri —
Olga Manninen
auha Järvi
"nsio Niemi
Tyko Mäenpää
^?^ju ja E. Mäenpää
Worthington, Ontario
«fekuun 3 p.nä 194d
osanneet lukea, tunsivat suurta rie­mua
Manian suorittaman työn ansios­ta.
•
Oleskelu pikkuporvarillisessa per­heessä
käy kuitenkin Manialle ras­kaaksi
ja hän pakenee rakkaaseen
Warsoyaansa. Tänne hän saa kirjeen
sisareltaan Pariisista, Jossa tämä ker­too
menevänsä naimisiin Ja kutsuu
Maniaa luokseen asumaan Ja opiskele­maan
Pariisiin. Mania el kuitenkaan
riemastu tästä ja hän kieltäytyykin
ensiksi arvellen isänsä tarvitsevan
häntä. Lopullisesti asia kuitenkin
päättyy siten, että Mania huomaa
matkustavansa IV luokan matkustaja­vaunussa
läpi Saksan kohti unelmoi­tua
Pariisia.
Sanoin kuvaamattomat tunteet val­taavat
Manian, kun h ä n hevosten ve­tämässä
onnlbus-vaunussa ajaa halki
Pariisin sisarensa asiuitoon. Hän tun­tee
itsensä nuoreksi, elinvoimaiseksi,
työnhaluiseksi, toivehiklcaaksi. Nuori
puolatar katselee Pariisia, ranskalaisia
Joita vieras valta ei ole sortanut.
Hän kirjoittautuu Borbonnein yli­opistoon.
Kuunnellessaan luentoja
h ä n t ä askarruttavat monet kysymyk­set.
Kuinka voidaan tiedettä pitää
kuivana asiana? Onko mitään sen
kiinnostavampaa kuin maailman­kaikkeutta
Johtavat ikuiset lait? On­ko
mikään sen merkillisempää kuin
ihmisjärki. Joka pääsee niistä perille?
IHMEELLINEN I T - T J E N , JOKA
TUNSI F Y S I I K A N VIIMEI­SET
SAAVUTUKSET
Kun katselee tämän Marie Sklo-döwskan
elämää Pariisissa, tuntuu to­siaan
siltä, ettei hän n ä h n y t maail­massa
mitään sen kiinnostavampaa.
Hän muuttaa sisarensa kotoa pienen
ullakkohuoneeseen, missä hän saat­taa
lukea yö- Ja päiväkaudet syömät­tä
muuta kuin hiukan mehua Ja suk­laata.
Hän on sairas Ja väsynyt,
mutta hän ei välitä siitä. Jo lapsena
hän oli kiintynyt Isänsä kaapissa ole­viin
fysiikalisiin instrumentteihin. S i l ­loin
hän ei ymmärtänyt näiden sano­jen
merkitystä. Nyt h ä n on luonnon-tieteitten
ylioppilas. KSn tekee suun­nitelmia
Ja toteuttaa niitä. Opinto­jensa
keskellä h ä n kohtaa Pierre Cu­rien,
35-vuotiaan fyysikon, ja tutta­vuus
rakentuu tieteellisten kysymyys-ten
ympärille.
Marie on Pierresta aivan ihmeelli­nen
nainen, Nainen. Joka puhuu fyy-sikaa
viimeisistä saavutuksista Ja on
perillä niistä. Pierre Curie haluaisi et­tä
Marie jatkaisi tieteellistä tutki­mustyötään.
Pariisissa. Marie halu­aisi
itsekin, mutta Puola Ja sen sor-rettutu
kansa kutsuvat häntä. Pierre
kosii, mutta Puola merkitsee enem­män
ja Marie matkustaa. Mutta hän
palaa takaisin Ja ilman kirkollisia
muodollisuuksia Marie Sklodovska Ja
Pierre Curie vihitäään kaupungin-määrin
virkahuoneessa.
R A D I U M OLI OI.EMASSA!
Tämän jälkeen muodostuu Marien
päivä yhä raskaammaksi. TieteeUis-tä
tutkimustyötä, taloustyötä, tutkin-tolukuja.
Kaikkea tätä sisältyy hä­nen
elämäänsä. Joka el ole helppoa.
Kenties Juuri siksi hänen hieno luon­teensa
n i in mainiosti heijastuu hänes­tä.
Hän on sitkeä, rohkea, ujo, vaati­maton
Ja kaunis.
Marie Curie hoitaa kotiaan Ja lap­siaan.
Samanaikaisesti oppinut nai­nen
tekee suunnattoman merkityksel­lisen
työn. Kun Röntgen keksi s i ­teensä,
todettiin aivan odottamaton il­miö.
Uraanisuolöjen huomattiin sä­teilevän!
Marie Curie antoi tälle i l m i - i
öUe myöhemmin nimen radioaktiivi­suus.
Nämä säteet kiinnostavat Curie-puollsolta
Ja he päättävät ottaa sel­vän
niiden alkuperästä.
Pierre' Ja Marie aloittavat työnsä
Fysikaalisen laitoksen kellarissa ole­vassa
romuhuoneessa. Huolimatta
siitä, ettei huonees-sa ollut sähköä ja
sieltä puuttui tarpeellinen fysikaali­nen
kalusto, eivät nämä puolisot an­taudu.
Tohtorityön tekijättären teh-tävänä
on mitata uraanisäteiden ioni-saatlokykyä.
Ja muutaman viikon
kuluttua h ä n tekee ensimmäisen joh­topäätöksensä:
säteily on suhteellinen
tutkimuksessa käytetyn uraanin pal­jouteen.
Samoin h ä n toteaa sen, ettei
säteily ole riippuvainen uraaniyhdisT
tyksen kemiallisesta kokoomuksesta
eikä ulkoisista olosuhteista. Nämä sei­kat,
jotka maalllkoel» tuntuvat aivan
turhanpälvälsUtä, sanoivat tälle fyysi­kolle
paljon. Ne saivat hänet ajatte­lemaan,
e t t ä säteily on atoomlsta laa­tua
ja h ä n arveli että sitä eslineyi
masta toimeen. Hän jättää uraanin
ja havaitsee mjös toriumln sät^evän.
Hän havaitsee säteilyn olevan voimak­kaamman
toisissa yhdistyksissä Ja ku­vittelee
näissä olevan uraania täi to-riumia.
Alutta sitten hän huomaa
kerran, ettei voimalcasta säteilyä voi
aiheuttaa se pieni määrä uraania. Jo­ta
hänen tutkimissaan aineessa oU.
Mistä saat oi säteily johtua? Marie
Curie vastaa kysymykseen harkitusti
tiedenaisena. Hän on ehdottoman var­ma
sUtä. että on löytänyt uuden al­kuaineen.
Mutta alkuaine on kui­tenkin
olemassa vain Marien ja hä­nen
miehensä mielikuvissa, he eivät
voi näyttää toteen sen olemassaoloa.
Todistaakseen keksintönsä Marien
Ja hänen miehensä on tehtävä työtä.
He saavat hankituksi itselleen tar­peellisen
määrän jätemalmla ja saa­vat
käyttöönsä vanhan vajan. Ta­vattoman
suuria vaikeuksia ja kärsi­myksiä
saivat nämä tieteelle antautu­neet
puolisot kokea tuossa vajassaan
sen 45 kuukauden aikana. Jonka he
siinä työskentelivät sen jälkeen, kun
olivat teoriassa löytaneet uuden alku­aineen.
Vuonna 1902 Marie saa voiton
sitkeässä taistelussaan. Hänen onnis­tuu
valmistaa yksi desigramma puh­dasta
radiumia. Epäilevien kemistien
oli taivutta. Radium oli olemassa.
Tämän jälkeen avautuu maine Ma-rielle.
Mutta hän pysyy edelleen var­sovalaisena,
ujona Maniana, joka vält­tää
suuria ihmisjoukkoja. Hänet ni­mitetään
professoriksi, hänelle anne­taan
labcraforio. Ja hhän Jatkaa
työtään radiaktilvisten, säteilevien ai­neitten
parissa.
AINOA KUULUISUUS. JOTA
MAINE EI TURMELLUT
Marie Curie oli suuri nainen. Hän
kuului sorrettuun kansakuntaan eläy­tyen
sen kärsimyksiin kaukana vie­raalla
maalla. Hän oli tiedenainen,
Joka päättävästi ryhtyy työhönsä ja
suorittaa sen loppuun. Hän oli ih­misenä
vaatimaton. Einstein on sano­nut
hänen olleen ainoan maailman
kuuluisuuksista, jota maine el ole tur­mellut.
Se työ, jonka hän miehensä
kanssa suoritti, el avannut vain uusia
teitä fysikaalllselle tieteelle, se antoi
ihmiskunnalle keinon, jolla se saattoi
hoitaa kaameata tautia.
Huunonen osallinen
MAL:n vastaisessa
m. '-m
vehkeilyssä
Helsinki.-— (DLP) — Suomen Am­mattiyhdistysten
Keslcusliiton (SAK)
puheenjohtaja Huunonen, Joka on ol­lut
Genevessä Kansainvälisen Työ-toimiston
konferenssissa sekä sen jäl­keen
pidetyssä Maailman Ammatti-yhd'sty£
ten Liiton toisessa kongres­sissa
Milanossa SAK:n edustajana, on
matka laan osallistunut myöskin sii­hen
englantilaisten ja amerirkkalais-ten
Järjestämään MAL:n hajoitusko-koukseen.
Joka pidettiin Genevessä
kesäk. 25 ja 26 pnä, kerrotaan taällä
asioita tuntevissa piireissä.
Työtoimiston kokous. Joka alkoi Ge­nevessä
kesäkuun alkupuolella, jatkui
tosin virallisesti heinäkuun 2 päivään
saakka, mutta hajolttajien kolkous pi­dettiin
kesäkuun 25—26 päivinä, mitkä
olivat lauantai- ja sunnuntaipäiviä.
Jolloin päätoimiston komiteat eivät
istuneet. Milanoon Huunonen saapui
28 päivän Itana. Näinä kokousvapai-na
päivinä Huunonen osallistui ha­joitta
jien kokoukseen. ' ,
Tämänpäiväisessä SAK:n työvaiio- Valkoinen orjakatippa
kunnan kokouiksessa Huunonen esitti i gu|]j|^g^||^m| Saksasta
se'ostuk5en MAL:n kongressista. Sen '
Aluejiihlä pidetään
Websters Cornersisin
Wetetcr CouMn. jft. C — VUoMkÄ
pidettyyn CSJ:n tliUUjUBeii ofiaistim
kokoukseen oli kertftntynyi kkJ^Mn-vaihtoa
l a multakin asioiltii huomatta­van'
paljon.
Ameridum mantereen rauhatdnm-gressln
suhteen oltiin citÄ mleltÄ, et­tä
järjestömme libettftisi alnn^ oman
edustajansa. Jcs mitainlttin niin
juuri rauhank<»gressUn tulisi sä«<la
n i in voimakas edustus Jcdin auliddn
m mahdollista, eU& kansan vaati­mukset
rauhan suhteen tulisi malt-doll<
simman volmaatkaasM esiin. So­danlietsojat
on saatava vakuuttuneik­si
siitä, e t t ä kansat tahtovat rauha»,
eikä sotaa. Äskeisen mäallmanscdan
haavat eivät ole vielä parantuneet
Osastomme päätu lahjoittaa tämän
asian edlst|mlseen 25 dollaria.
ALUEEN P I K N I K KI
Aluetoimikunnalta saapuneessa kir­jeessä
ehdotettiin, e t t ä Vancom'erin.
New We6tminsterta ija meidän osas­tomme
toimesta Järjestettäisiin tämte
yhteinen pUcnikki tk. 28 pnä. Ehdo­tus
hsrväksyttiln Ja samalla valituin
komitea puuhan edistämistä varten.
Oteta«ni>a sitten tämä aluepäuiUtki
kaikkialla huomioon Ja kokoonnutaan
suurin Joidcoln tähän, mahdollisesti
kesän viimeiseen ulkoilmajuhlaan.
EDUSTAJi^T SELOSTIVAT '
CSJ:n j a Vapauden kokouksissa
olleet edustajat esittivät selosttiksen-sa
näistä tkokouksista. Selostukset oli -
vat asialliset ja selvät, Jofeh helle
annettiin tunnustus hyvin tehdystä
tjösta.
TYÖTAPATURMIA
Ympäristömme metsätyömailla ta­pahtui
äskettäin kuoleman aiheutta­nut
tapaturma. Kun L . Ansell öU
lastaamassa tukkeja kuorma-autoon,
irtaantuivat "tongit" yoUiatkln tavoto
tukista ja tukki putosi häiieii pääl­leen
surmaten hänet sUmänräpäykseS'!'
sä. Hän oli. vasta' 24-vuotlas^
Osastcmme j ä s e n W l l l am Ojanleinl
loukkaantui myöskin tukkityömaalla
hyvin vakavasti. Hän oil työtoverin­sa
kansa 'tuk'kiB kaatamassa kun kaa­tuva
puu sattui lähellä olevaan laho­puuhun,
heittäen ikappaleen siltä
Ojaniemen päälle. Häneltä loukkaan­tui
toinen olkapsLä pahoin ja . M n
sai myöskin sisäisiä vammoja. Loiik»
kaantumit vietiin heti New West-minsterln
sairaa!aan hoidettovälksi.
Joutuen olemiaan siellä todennäköi­sesti
pitkän ajan.
Käyttääpä toverit katsonnassa W l l -
llamia. Se tekee olon helponunaksi
Ja viihtyisemmäksi kun ystävät käy­vät
juttelemassa.
TAITEELLISIA V I E R A I L VM
Vancouverin osaston näyttelijät kä-väsivät
meille esittämässä ikaunlln
laulunäytelmän "Kalastajan mökillä".
Esitys sujui hyvin, joten meillä on
syytä kiittää kaupunkllaisserkkuja
rattoisasta Illasta.
Parhaat kiitokset vaivoistanne, tul­kaapa
toistekin!
Laulajatar Inga Laurell leväsi
myöskin haalillamme antamassa kon­sertin.
Yleisöä oUkln verrattain run­saasti
ja 6ca£kkl kuuluivat olleen perin
tyytyväisiä kuulemaansa.
IlnMjen ha:tlja on tällä kertaa
muistanut meitä oikein lämpöisillä il­moilla
niin että olo tuntuu jo «ikä
tukalalta. Toivotaan, että sitä ei
Jatku, kovhi pitkälle.
Tervehdys Vapauden ja Liekin l u ­kijoille!
~ VUho Katainen.
Tiistaina, elokuun 9 p. —- Tu^sday, AupMfc 9
ohefsa hän vakuutti olevansa hyvin
selvillä Geneven kokouksesta eikä
kieltänyt, kun hänen osanottoaan sii­hen
tiedusteltiin. Huunosen selostiik-sesta
kävi myös ilmi. että Suomelle o'i
tarjottu paikkaa MAL:n toimeenpane­vassa
komitea.ssa, mutta Huunonen
oli torjunut esityksen!
Ko^a mikään SAK:n elin ei ole
tietämämme mukaan valtuuttanut
Huunosta esiintymään SAK:n edus­tajana,
enempää kuin huomioitsijana­kaan
sanotussa hajolttajien kokouk­sessa,
herää kysymys, kenen edusta­jana
Huunonen siellä on toiminut Ja
miten SAK suhtautuu MAL:n kon­gressiin
edustajaksi valitsemansa hen­kilön
epälojaallseen esiintymiseen M-AX,:
oa kohtaan.
Sulfiittimassan
kysynnän puute
Pori Arthur. Ont. — Valkaistun
sulfiittimassan kysynnän puutteen Ja
Eiita aiheutuneen hintain alenemisen
ilmoitetaan olevaft syynä Grcat Lakcs
Paper Corn kuluneen puolen vuoden
voiton vähenemisen noin 30 prosen­tilla,
todetaan täällä. Puolen vuoden
voitto oli $2,043,806 verrattuna |2.-
472,351 edellisen vuoden ensimmäisen
puoliskon aikana. Sanomalehtipape­rin
kysynnän vältetään olevan edel­leenkin
hyvän sillä yhtiö tuotti sitä
taydellä tuotantokyvyllään ja siitä ai­heutuvat
voitot olivat tyydyttavät.
Pohjoismaiden ennätys
Gunnar Huseby saavutti viime kuun
aiiana Haugesundissa Norjassa plde-
Etelä-Amei;ikkaan
Tnliholma, — 'Valkoinen orjakaup­pa"
on viime aikoina laajentimut le­vottomuutta
herättävässä mitassa,
'kertovat saksalaiset lehdet. Vähin­t
ä ä n 20,000 saksalaista 17—35 vuoden
ikäistä tyttöä on houkute tu, heidän
vastattuaan sanomalehtt-llmoltuksiln.
Etelä-Amerikan porttoloihin. Tämä
valonarka liike on nyt saanut sellai­set
mitat, e t t ä on perustettu erityinen
vastarintaliike.
"Orjakauppiaitten" l i m o i t u kset
näyttävät säännöllisesti vlattomUta ja
houkuttelevat tyttöjä kaikenlaisilla
vääri lä tiedoilla. Erittäinkin sellaiset.
Jotka tulevat maahan värvärin seuras­sa
ja ilman pätevää passia lähtevät
maasta, ovat aufttamattomasti orja­kauppiaitten
käsissä Ja joutuvat ta-vaUisesii
kulkemaan porttolasta toi­seen,
yhä alenevassa luokassa. Jou­koittain
ruotsalaisia tjrttAjä on viime
vuosina houlntteltu ansiotydhön ulko­maille,
mutta kultei&aan ei tiedetä
ainoatakaan tapausta, jossa olisi ollut
"va'kolnen orjakauppa" kysjonykmsä.
Vilja vapautettiin
säännöstelystä elo­kuun
1 p. Suomessa
HeicinkL — Valttoneuvoeto päätti
kansanhuoltcmlnisteriön esityksestä
kumota vUJan sääteSstelyztA 23 päi­vänä
syyskuuta 1948 antamansa pää­töksen
1 p s t ä elok. lukien niin. että
sanottua i>älvU tapahtuneesta viljan
ja viljatuotteiden hankinnasta Ja luo-vutuEuesta
on t e h U v ä tämän jAfttMc-sen
ja s m nojalla annettujen mää­räysten
mukainen ttlltyi. — K u n vUja
tyssä kansainvälisessä kllpailusBa. tni- Jo varhemmin on vapautettu hiota-den
pohjoismaiden ennätyksen kuu-j säännAstelystä. vapautuu vUJa näin
muittenkin aineitten yhteydessä. Tuu- \ lantyönnössä 16 41 metriä. | o Ien nyt kokonaan sännöstelyxtä.
Resojutlon of Yritys A C .
ilMMBfiMatUi^UMtalMlCMur <
O B Atäimi 1,
This report beglns with a reglme of
the clubs gymnastic and athletic ä c -
tlvltles for the 1M8-49 seaaoh.
1. The WoBea> GrMip
, Under the dhecUon of Xim^ Suo­mela,
the Women's Ö y m n a i i i ^ have
iJTogrcssed as good as trom the be-ginnlng
of the season. At the t um of
the yepr, it"did slacken a bit but s:on
was golng full foroe agaln.
An effort WBS made to give the wo-tnen'
8 group a UtUe more vailety by
having E!d Aito teach them aome
tumbling. The greatest enemy to this
move was time and space.
It was notlced however thät some
women who are not i n the competiUon
gym come to the tumbling claases.
The women'8 group has performed
outside the hali again thte year. some
of the places being the "Sportsman'8
^ o ^ - this spring at the Collseum. the
Malton WCB Hospltal and at the poll-ce
games. They recelved a blt of pub-llclty
in the Toronto DaUy Star in
this shbwing.
The Women's Oroup Is deflnitely
the "Power House" aection of the
dub. By that I mean it is the strong-estpartof
theclub'sactlvities. Credit
should be given to them and thelr i n -
structor for thelr hard work and thelr
efforts deserve the be«t rewards.
The class of Lempi Serra. the girls
group. or rather younger ladles have
done well this year älso. The "vuosi-
Juhia" numbers given by them prov-ed
this. However. after the "vuosi-
Juhla" they seemed to disappear and
only showed up for t h e nuss gym.
Again varlety was put bito thelr sea-
8on's programme but here many seem­ed
to shy away from the tumbling.
Elsle Randairs class p f younger glrls
worked Weil this season. They
"brought the house down" at the
"vuosijuhla". However. the group
dlminlshed conslderaMy as summer
approached. This te liätural as inany
parents sent thelr childreh out of tbwh
duriiig School holidays.
The yoUnger boys group did nöt
eiclst this season. The reason belng
tilat the hien's group looked almoAt
is If it was going "kaput" and no
sultable teacher could he häd. E d .
i^ito happened by chähce to come Into
the soene and resurrected the groiip.
Bven thbugh the young boys group did
riot exlst some of the older oncs were
in tiifc men's group and some of the
trten tralhed to teach the youngsters
the followlng year.
As sald: before, the men'8 group
tktali dropped but was «aved by Bd.
Aalto. The difference between the
group i n Oct. to the group in March
was amaBlng. AVhereas there were
only 6 In Oct. there were around 16
in the spring. This fall they wlll start
with a larger group. One thing they
do lack is a track and fleld coach.
Because of thelr lack of interest and
dlsclpllne i n days gone by, the avall-able
coaches have more or less given
up. Ali credIt to them for what they
have done and tried to dp i n the past.
The question of a coach wiil be set-tleid
by the men's group themselves.
At present the yoimger fellow8 have
been coached by members of the men'8
class.
Oenerally the club has faired well
this season. It has spent a lot of
money but tlft spendlng showed re^
suita. l lM young people are taklng
an actlve Interest i n ali of the club's
activltlee and 6 memttirs of the exe-cutlve
are 21 or under. However, too
many older people have left the clubs
f Old too qulckly and the burden might
have landed a Itttle too hard on the
younger people. Qulte a few of the
younger people have joined the FO
and many, even though not members,
are Ukhig part in the cultural work
of the PO.
Saggestiofu formed Itvm the ehtVs
life fn the past year.
1. Bflaintain as many Mtivitles as
possible.
Ex.—V^e hcpe to start — Ballet &
danclng regularly for girls and women.
— Qrganlzed competltlve sports ex.
football. soccer for men and boys.
— Self defence, ect.
We wlll start More ttmibling and
apparatus for girls and women.
— Young boys gym.
— Welght liftlng.
Increase membership.
In Toronto especially there are
many working class organlzatlons such
as the N F L Y . Many have requested
membership. There people lack phy-sical
recreatlon and they are the ones
we should help. Thelr membership
heips us too, financially for one thing
and It increases the actlvities of the
club. Increase games. etc.
Intend to have our own leaders
courses.
'liittojuhla'^
The "Liittojuhla" Is over for another
y ^ but i t sure « a a worth iraltjtnK for.
If you gymnasts only kinew how good
you tooked out.oo that «ekl. you-d
declde that i t wafi-worth practislng aU
year! "n» new untfonns are v«ry nice
and the mass gym Io(to much more
imltorm wlth everyhody dressed allke.
TM oompedtKm gymns, as always,
were really a pleaaix^ to watch. The
8t. Cathartne* girl» had a very nlce
routine but I thlnk speclal mention
äunild be made oif the Alert« girls.
Anyone that has seen the competltlon
gyms i n past years must have noUced
the teniflc improvement in them.
The Yritys girls were m top form, as
usual and needless to say, capt\n-e<l
th^ tiophy agaln ittoiB year.
The traok and fleld klng for the
meet was deflnitely the Alerta, how-ever.
Some of the young "^ns are
d^veloplng into fine athletes, Its really
interestlng to watch thelr improv­ement
eäch year. One thing we
notlced was that not very many girls
from the other clubs partlcipated in
track and f lel<l. Our MlUie Ristimä­ki
is the glrl to watich In that llne and
aihe'8 pretty good on our softball team.
tooi
Z personally wish that there had
been naore partlclpants In the swlm-meet
as I enjoyed it Inimensely. I
«onder why no dlvlng wa8 Im^luded.
that would have made it reailj^ In-teresungl
we hear teli that the "liittokokous"
declded to glve the handllng of next
year'8 "Ulttojuhla" to South Porcu-plne.
Huirahl If any of you remem-t)
er the gbod time ^e had there in
youTl know what I mean. The
pepiile are frlendly there and they
teally 8lww you a 8well time. I couUl
amble on^and on about the "llltto-j
u i i l a " but niast of you eaw It so
nuybe 1'11 Just say au-revolr lor now.
(Wasn't that weiner-roast at the
fleld a lulul) — A Spectator.
— When Fulton Oursler waB a young
edltor. oit a Metropolitan Magazine, he
regarded ali authors wlth reverent
awe, especially lady authors. He wa8
soon undecelved. A womBn author
sent h lm a manuscript and three days
I later cäUed hlm on the tclephonc. The
l conversation ivent isomethlng llke this:
"Hello, Mr. Oiirslcr, did you read
my Story?"
"Yes, I did. I llked It very much.
I'd llke to buy It,"
"What wlll you pay?"
"Weil, lt's not very long. How about
$500?"
$500? Out of my hearts blood I
wrota that story. My veins were on
flre. It is a plece of my soull $500
for a plece of my soul? K4y Ood! I ' ll
takelt!"
A Jewei of Wl«lom
— Nothing is really work unless you
would rather i>e dolng something else.
Jänkkiupseerit
seuraavat Ruotsin
sotaharjoituksia
tokhOlma. — T ä ä l l ä on herättänyt
huomiota, että viime viikolla Sören-torplssa
pidetyissä Svean henklkaar-tin
ammuntaharjoitukslssa o'l läsnä
amerikkalaisia upseereja., Jotka tar­kastivat
koko rjfltmentln. Ruotsin
puolustusvoimien taholta on kyselyi­hin
vastattu, että kysymys oli "ta­vallisesta
ruutllnivlerallusta".
Ny Dag huomauttaa, etta ruotsalai­set
upseerit ovat käyneet Amerikansa
ja tuovat sikäläisen komennon Ruot­siin,
Ja ameriMcalatset puolestaan
käyvät Ruotsissa tarkastamassa, mi­ten
opetus on vaikuttanut Ja "alusta
alkaen totuttaakseen ruotsalaiset so­tilaat
amerikkalaisiin univormuihin
harjoituEpalkoi:ia. • 'Rutlinivierallut'
tulevat kai pian n i i n tavalUsiksI, että
'vierailijat' alkavat kouluttaa myös
ruotsalaisia asevelvollisia. Suunnltel-i
l a s n sotaa. Jä a i k a on käytettävä hy­vin.
Ruotealalsten afievelvolllsten ja
koko Ruotsin kansan on syyta päät-tavästl
osoittaa, että he eivät halua
jenkkitaumoja juoksentelemaan ja
nuuskimaan ruotsalaisessa puolustus­laitoksessamme."
P o t i Arthsr. O n t — Melkein kalkki
aikaansa seuraavat Canadan suoma­laiset
ovat varmaankin kuulleet pu­huttavan
täkäläisestä Pujgaisesta
Puistosta. Kaikki "paikan päällä"
vierailleet ylistävät sitä erääksi kau­neimmista
luonnon puistoista.'» Port
Arthurin Bay S t on sinne matkaa
noin kahdeksan mailla, ollen alku­matka
muklinmenevää tietä, mutta
loppumatto mitä sattuu Ja joen toi­sella
puqjiella asuvilla e l ole tietä'lain­kaan.
K^antleteellisen asemansa puo­lesta
SQ/ kuuluu MacGregorln kylään
Ja Sunion kuntaan. Tämä on kui­tenkin
vain olettamus, cräänlaln pe-rinnäistlelo.
sillä kunnan nykyiset
virkailijat ovat maanmlttarelneen
epätietoisia. Josko aluetta on lainkaan
olemassakaan, niin ainakin vältetään.
Kirjat ja "pointit" kuuluvat olevan
jossain määrin sekaisin. Kumnia
kun ne eivät .olleet silloin sekaisin
kun näitä malta myytiin Ja ostettiin,
eikä ne ole nytkään sekaisin aina­kaan
verojen maksuun nähden. Ve­rot
perltaän tarkoin.
Kirjat j a rajapyykit ovat ehkä men­neet
sekaisin vasta viime aikoina,
nähtävästlkin sen jälkeen kun parkin
omistaja j a Joen toisella puolella asu­vat
alkoivat äänekkäämmin vaati­maan
kunnalta sllinn rakentamista
joen yli j a tietä valtatieltä asunnoil­leen
— korkeintaan ehkä noin puolen
mailin verran.
Ensimmäisenä vaikeutena vältetään
olevan sen, e t t ä tielinjan maisema on
sellainen, että siihen on muka mah­doton
rakentaa tie. Siitä pulasta
päästiin siten, että C S J : n Port Art­hurin
osasto luovutti alueeltaan sopi­vampaa
maata tietä varten. Sen jäl­keen
Ilmeni, e t t ä vanhat rajapyykit
ovat muka sekaisin, eikä nykyiset
maanmittanjat lähde niitä millään
voimalla selvittelemään. Loppujen
lopuksi oli kunnan herrojen kokouk­sessa
huomautettu siltäkin, e t t ä asuk­kaat
maksavat niin vähän veroja, e i tä
heitä varten et kannata rakentaa sil­taa
eikä tietä.
Kuulkaahan herrat valtuusmiehet
cslmlchlncen ja kirjurelneen. Osoltta-kaahan
yksikään eekkeri maata kun­nan
alueelta ml8t.ä maksetaan eekke­riä
kohden enemmän veroa kuin mitä
maksetaan Punaisesta Puistosta ja
sen lleiKlllä asuvilta. He ovat lähes
20 vuoden ajan maksnnect veronsa
napisematta saaden vastalahjaicsl val­tuuston
ylenkatseen.
: Mitä tuumaatte kunnan asioiden
pomot siltä. Jos C S J : n osasto kohtclini
joen takana asuvia yhtä yllolkataeati
ja sulkisi oman tiensä niin että sitä
el saisi käyttää muuta kuin juhla-aikoina.
Järjestäislttckö sitten sinne
Ilmasillan Bcrilnin tyyliin? Kalkista
vastuksista huolimatta keholtan
asukkaita yhä uudelleen ja uudelleen
painostamaan tien tarpeellisuutta. Jos
nykyisiä virkailijoita c i saada Järklin-
«11, pidettäköön uusien valinnassa s i l ­mällä
sitä, että saadaan remmiin sel­laiset
miehet, Jotka palvelevat kunta­laisia
eikä pälnvastoir}.
Näin maallikon silmällä katsoen
luulisi kunnalle olevan kunniaksi, e t tä
sen alueella löytyy Punaisen Puiston
tapaisia palkkoja, joihin ihmiset voi­vat
kokoontua vapaa-aikojaan viettä­mään
Ja Joihin saapuu Vieraita pitem-plenkln
matkojen takaa — mikä on
t ä r k e ä t ä matkallulllkenteen edistämi­sen
kannalta. Josta puhutaan kaik­kialla
Canadassa. Kunnalla on yksi
parhaita puistoja alueellaan, eikä sen
kunnostamiseen nähden ole mitään
muita vaatimuksia kuin rakennuttaa
yksi 30 jalan pituinen silta j a Joku
tuhat Jalkaa uutta tietä sekä oikoa
hiukan entistä mutkaista polkua.
Puiston kunnostamisesta ja kaunis-
1*' • ^
tathisesta kyllä murehditaäix U O f t ^ ;
halla. "CT. l
Viitaten tulevan keatn Uuia-*^;
soittojuhlaan hähian erikdsesti va^ftr;
ta nykyisen kunnanvaltuuston
nlantuntoon. Silloin kcAoontuu liii^'
jne tuhaUukulsesti kansaa kalkk£t|^^
Canadasta, Jopa Tlulyivalli^ataklh.t
tCun he iMlaavat kotisradulUedi, p ä -
huvat he vannaankin k a u h i i s t a p u i ä -
tosta mutta kurjasta tiesti. Ttaiin
epäkohdan te voitte korjata alUi i d l -
hen on vielä alkaa. S i i U saatte k i i t ­tävän
arvoeUlun ja silta olisi pyfqr-väinen
hyöty palkkaktmnan aj|fk>
kaille. — Losojitktt.
ff ••»•ff
Lammentausta on
saanut tuomion
Helsinki. ^ Heinäk. 15 p n ä kksttel-tiln
Tampereen raastuvanolkeudesfä.
erältä Pienviljelijäin LUton hajoltus-'
puuhissa heiluneen sosdem. "pienvilje­lijän",
aslolteija Reino lammentaus­tan
suorittamia rötöksiä.
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi,
e t t ä LanunentMista oli väftrentämUUt
Sääksjärven sosdem-yhdlstykaen pu­heenjohtajan
nimen nostanut petok­sella
Hämeen IVöväen Säästöpankista
20,000 markkaa ja varastanut I ^ ^ -
viljelljäln Liiton omistaman 40.000
markan arvoisen punnituxkooiBen,
jonka oli myynyt 40,000 «nariUbs-to.
Sen sijaan oikeus katsoi, ett*
oU jäänyt Belyittämättä, että t a m -
mentausta olisi väärentänyt haltuuDt-sa
saamansa velkakUrjan sUrtomää-räyksen
allekirjoituksen Ja käyttiiiiyt
t ä t ä velkakirjaa petolllsesU hyväkseen,
joten syyta tälta kohdalla J^I&t«lln.
Lammentausta tuomittiin yksityisen
asiakirjan väärentämlsest* 7 kk. kuri­tushuoneeseen
ja varkaudesta : sekä
varastatun tavaran myynnistä 6 kk.
vankeuteen eli tuomiot yhdistettyinä
pidettäväksi O kk. kuritushuoneesaa Ja
olemaan 3 vuotta vailla kansalaisluot­tamusta.
Lisäksi tuomittiin hänet
maksamaan Sääksjärven sosdem-yh-dlstykselle
20,000 markkaa sekä iKan-tejllle
oikeudenkäyntikuluja. Vanki­lasta
vastaamaan tuotu Lammentaus­ta
laskettiin valltusajaksl väpaaUe, j a ­lalle.
Neljät t^hekkiläis-kilpailut
Suomessa
UeMhkl. — Tshekkoslovakian'Ja
Suomen maaottelun Jälkeen pidettiin
Suomessa heinäk, 16 p n ä tshekkllils-kllpaiiut,
nimitUiln Turussa. TatApe-reella.
Jyväskylässä ja Karhulassa.
Tunm kisoissa suorittivat Zatopefc Ja
Koskela loistavan kamppailun viideUtt
kilometrillä, moleihpien saadessa» a-jakseen
14.13.2, mikä on paras maail­massa
tänä vuonna siihen mennessä
saavutettu aika mainitulla matkalhk.
Hyytiäinen paransi myöskin mitail-mantllaston
Johtoasemaansa tuloibitl-la
72,50. TUrussa oli kentällä lO^KN)
henkeä. Jyväskylässä, 3,000. Tampfe-
4-eella 3,500 j a Karhulassa 2,000.,'
VASTAKOHTIA
Muuan nuori mies tledusteU k^crnn
Immanuel Kantilta tämän 3oppäpk>'
slna, miksi suun filosofi oli j l l n y t
naimattomaksi.
— Minulle o n käynyt kuten a i h a Uh
filosofille, valliasi Kant. *- 'Nuorena
ollessani olisin tarvinnut vaintoii.
mutta en olisi pystynyt h ä n t ä e l ä t t ä ­mään,
j a nyt, kun voisin vaimon «liit­tää,
en tarvitse h ä t ^ enään.
Headmaster Orders
Knuckles Rapped
For Kissing Girls ^
LoBdeo. — Soroebody complained
to the headmaster at the Chamber-layne
road co-educatlonal secondary
school that some of the boys klssed
girl students on the last day of schooL
Three of the offenders were llned
up before the headmaster.
John Ash. 16. protested "I <mly
kLssed one girl and xhe was an old
friend."
"RIp". ntaallman rikkain ko^ra. on
kuollut sydänhalvaukseen. Se oli kau­nis,
karkeakarvainen terrieri, joka
kaksi vuotta sitten peri emännältään,
mrs. Marguerita E . Sprattllta 60,000
puntaa. Niihin aikoihin maksettiin
Ripin hoidosta kuukausittain 20 pun­taa.
"Testamentissaan määräsi mrs.
Spratt, e t t ä Ripin oli saatava nukkua
emäntänsä vuoteessa, kylpeä omassa
kylpyhuoneessaan makuuhuoneen vie­ressä,
minkä lisäksi oli Joukko multa
etuisuuksia. '
Rip oli kuollessaan kymmenvuotias.
"The boys wcre only having a littlc
harmless fun," said hls mother. Mrs.
Ivy Ash.
The sentance for each of the three:
8iz raps acrcs» the knuckles with a
cane.
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K l r j . Vasili Grossman
Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta Ja
sodan voittaneista miehistä.
Sid. 248 sivua Hinta «1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K l r j . Nikolai Ostrovskl ^
Tämä teos, jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi teki­jän
kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahttunia ensimmäisen maail­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANL
Sid. 228 sivua Hinta $1.00
VAPAUS PUBLISHING CO; LTD.
Box 69 Sudbury, Ontario
m.