Vapaus, September 23, 1950

              nm
Lauantaina, ^yysk^ 23 p.-^^ Saturday, Sept. 23
OiBan ot Rmaaa canadtnna. Es-tebllfiliea
Kor. etb. Idl7. Aatmrlzed
Office Itqiartinent, Ottava; '^^"lElat»-
Ibsbed ttuloe week}]r: Ttiesdays;
TSimsdays aM Satoidays Iqr Vainua
Telg^tumesi Business Qffics 4-42M.
E<moiia|v Office 4*428$^ JSfiäpai
Advertisiaig^^^ rates tqxm appllcatlon.
CamOassa: t ^ ^ e u t S^
mulysvallolssa: l vk. 7JOO 0 Jck. 3X0,
Mm mm yekoom^
mi
mm
'm
mm
m
. . . . . . . . „ , , „ , „ . ^ . . , -
iKuten lehtemine uutisosastolla vif^^ Rauhan-pli^^
lDBtajaiii maailmanliitto on edelleen laajentanut^ rauhantyön yh-
4eisriiitomatoiminn?m ; i
Maaiimänkomitean johdolla, pidetään,, marraskuun 13—19 pnä
Raybiniw^ kongressi Britanniassa. Tätä
itauaskantoista seh^ on eoi^^
t^l^diyolmän kokdf^^ jälbe^ ~ - miitta s^
^voimilla ei voida raii^
Tukholman rauhaoryetporaus on saanut ennen kuulumattoman
jÖukkokaijiiatudMen,^^^ y^^^ ihmistä on jo alle-
Ipi^^lJ'; . atomiaseet laittomaksi ja sotasyylliseksi sei hallitus, mikä ensimmäi-
^ l i i S ? ^ ; ^ ^ s i k ä y ^ mitä tahansa niaata vastaan.. Kuinka
raiilunkainjfKinlalla ,
seuraarvastair hallitus — kuten monen
imaan hallitukset- — on puolvirallisesti joutunut
tUrtmistamaan; etta^^^T^ vetoomuksen pohjalla käyty rauhan-kaiirjpänja
sotasuunnitelinia. kaikki n.s. Jänsi-nMiiden
yaltaiphdet sujblitautuivat aluksi — suunnitelman mukaisesti
r?-v t^ydd Sellaista ve-iboriiustaer
kerta kaikkiaan tunnettu/s^^^^^^ tarkoitus pH vaitiolon
avulla /'tappaa'' tämä kampanja alkuunsa. Tämä oli
maaliskuussa. Mutta Tukholman vetctomuksen tueksi saatiin
iijopnW ihmistä, niin porvarilehtien täytyi luopua^^^^V
sta^rir: ^tiinmistetj^ k^rJäBUufesäj ettäj"se Jcp^
kiUÖca^ttui^
j^istPs(»ialjkJempkraattise palkkarengit aloittivat räävittömän par-
Tukhoiman vetoomusta ja yleensä rauhanpuolustajia
Niirtpä esimerkiksi Euran tiellä autohufjastelussaan lapsen
§u(ynen ^iM>lu^n ^sihteeri, aseveli-liiton
entinen toimitsija Vä^ L(?skin^n, häUiäntyi kirjoittamaan:
'Suomen jporvarit ovat tunnetusti naiiveja. iHailituksen johdolla
|(iir<^hdittiin kfrjpUtamaan nimiä Suonen kpmmunistipup alulle­panemaan'
adressikeräyksen. IlalUtuksen eslroetkkiä seuraten lu­kuisat
nimekkäät kansalaiset ovat menetelleet sannalla tavalla. Jou-
3ssa on jopa spsialidemokraattejakm , ." Kuten näkyy, mr.Leski-
:;!^nen kiristelee hamp^^ ja pui nyrkkiään raubaniiikkeelle juuri sen
Mj 'V^pf^sij^ Jtubvse pn saanut suurta joukkokannatustä,,vieläpä'fosjaji-dem(&
raattienisin tukea SupmessaI • i-^^ i " i;
Jpitakin hyVaä: täfköittavia; ihmisiä on kuitenkin: vpitii' pitää raur
haiikampanjan ulkopuolella sen tekosyyn perusteella, että Tukholman
Maanantaina, t ± . 25 päivänä/Ernest
TBoppari South Porcuplpesta täyttää
50 vuotta, Toivotanune onnea merk­kipäivän
johdosta.
Eliuut sanovat
}jvaftonUaseitäroit? t^ jmasita vastaan. Täilais^^y4st^äitt^itäesitti
I imm. CCT^n oikdstojphtja -mr. Seilaista lausuntoja pn
s^^iuskollföe^ti toistanut ^^^^^m^
^ ; | | g:i::§^'/r%»iä"-
?=? sillä nehän olivat pääasiallisia kompastuskiviä. Maaiimänkomitean
iiutdessa ja entistä laajemmassa vetqomukseissa määritellään seuraavat
' t i i i v o i t t e e t r ; - ' ' - ^ ' ' w ' ; . . • ' '
KaikenlaUen:aseiiiukse£^^
• ; Kielletään hyökkäys:kaikkialla, k^^ toimesta ja
Tuomitaan kaikenlainen sotapropaganda ja rangaistaan siihen
iyUist;jineet, •i-':-^:')'-::')''': i'^^-" • :)•'-"-.
j^mä kansanjoukkojen sjrvällisiä tunteita tulkitseva laaja vetoo­mus-
antaa varmaan uutta innostusta ja lisää voimaa TauhänpuPlus-tajaih
maailmanlaajuiselle kampanjalle. <
Tehkäämme me oma vaatimaton osamme maailman rauhanpuolus-tamiseksi.
Ojentakaamme ylläolevan laajan vetoomuksen perusteella
Veljen ja kohtalotoverin käsi kaikille hyvää tarkoittaville ihmisille
heidän jpoliittisiin, uskpnnoUlsiin ta muihin mielipiteisiinnsä katso-mätta.
^ •. '..""^
.;. ^ ^ ^ ^ > ^ . • • , ^ s . ; . ÖQO ...... .'. V ,
aiENNEISYYOEN JUUSTUgi
"Ne, jotka kieltävät vapauden muil­ta,
eivät ole ansainneet sitä iteelleen,
Ja oikeudfihmukaLsen jumalan alaisuu­dessa
eivät voikaan sitä kauan aikaa
pitää." — Abraham Lincoln; 1859.
. . . MUTTA SOTAISET LEHDET
OVAT SEN IJNHOIITANEET
"Etelä- ja Pohjois-Korean välinen
raja oli puhtaasti keinotekoinen Ja vä­liaikainen
, , , Tavallinen aiy sanoo,
«tt» YK:n päämääränä pitäisi olla
Korean yhdlistäminen yhden haUituk"
sen'<Wall Streetin — Vapaus) alai-
J5uude.ssa . . . Amerikan pääedustaja
mr, Warren Austin Ja pääsihteeri
Trygve Lie ovat molemmat ilmaisseet
tämän mielipiteen, mutta sen pitem­mälle
ei keskustelu ole vielä mennyt.
"On valkeuksia saada Tupvalllsuus-neuvoston
hyväksyminen Austin-Lier
linjalle . . . Kompastukivenä on se, et­tä
yleiskokouksella, missä el ole eit-toamisoikeutta,
ei ole toimivaltaa. Se
voi esimerkiksi ehdottaa, että YK :n
komissioni valvoo tarpeeUlsen poliisi­voiman
avulla koko Korean vaaleja;
mutta perussääntöjen mukaan vain
veto-oikeuden läplampuma TurvaUi-suuBneuvpsto
toi todellisuudessa lä­hettää
tällaisen komlssionin sinne,
LOJAALISTEN JÄSENTEN VEL­VOLLISUUS
OU SILLOIN TOIMIA
YLEISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSEN
PERUSTEELLA IKÄÄNKUIN SILLÄ
OLISI TURVALLISUUSNEUVOS­TON
LAILLINEN PÄÄTÖSVALTA
. — Globe and Mailin johtava toi-mitiiskirjpitus
syyskuun 20 pnä 1950.
(Korostus on Vapauden. Muun lisäksi
ylläolevflÄta näkyy, etlä Globe and
Mali, yhtenä tyypillisenä sotalehtenä,
viittaa Icintaallä kansainväliseen la­kiin
— josta synnistä se; tavallisesti
syyttää ; kommunisteja' ja- _r reeh ellisiä
sosialismeja!) ' .i ' >
Montreal; — Vaikka riyjjäsei^
suurin osa.el pleka^ täysin
selvillä, niin totuus on se. että Trädes
and- Labor Congress of Canada on
kokonaan antautunut St.; Laurentin
liallituksen soföpphtiikan kannattemi-seen.
Erikoisen silmiinpistävä TLC :n
65. viiosikpkouksiessa oli ^e,.,e^t^ sa-inoln
kuin St: iaiirenttoxfh^ilitiiskln
se oli Yhdysvaltain • valtiodeparifcinen-tin
kontrolloima, •
Yhdysvaltain lälKtj^tön»: ''Ö^väen
asiain hoitaja", Josej^ Gotson,; istui
sanomalehtimiesten pöydässä kolio
\aiosikoko.uksen ajan. Koko ajan Mn
huolellisesti merkitsi niideri iiiniet jot­ka
vastustivat TliCin johdon politiik­kaa
sotaky-symyksessä ja edistysmie­listen
unioidenjä.seriten oikeudesta ol­la
kokouksessa edustamassa valitsijoi-taan.
MiUoin hän halusi käytävä
keskustelua tarvitsi hänen vain nostaa
sormeaan.
Kokouksen ensimmäisen neljän päi­vän
aikana ei johtokunta edes mai­ninnut
äskeisestä rautatielakosta tai
lakonrikkomislaista No. 1. Suuri jouk­ko
tärlceitä päätöslauselmia taloudelli­sista
kysi?myksistä. rauhan ym, kysy­myksistä,
pantiin lävitse yhtenä päi­vänä,
yhdistäen ne muutamaan sijais-päätäslauselmaan.
Enemmän kuin
puolet päätöslauselmista oli Vielä kä­sittelemättä,
mutta oli todennäköistä
että johtajien suunnitelmana oli.työn­tää
ne läpi lopputunneilla hyvin pie­nellä
keskustelulla. : y
Se hysteerinen taantumulcsen aalto,
joka lakaisee.Amerikkaa, oU tuotu tä­hän
vuosikokoukseen sen alussa. Edus­tajien,
joiden luullaan olevan "kom­munisteja"
tai niiden "kän.ssa matkaa-lörj.
Mel Colby
jiä", täytyi käydä lävitse heidän syyt­tä
jäinsä iriuodostaman "tutkljaoikeu-den".
/Kokonaan huomioonottamatta
Jätettiin liiaioiden demokraattinen oi­keus
valita edustajansa oman hankin­tansa
"»tikaftn, tai canadalaiselle kuu­luva
pikeus; määrätä itse kuuluuko
kommunisti- tai Johonkin .mutih^
puolueeseen. Myöskään syytetyn väl-
Xetfä; ettei hän touiidu 1 ^ järjestöön,
ei otettu huomioon. .
PELKXSlVäT VASTUSTUSTA
William Jenovese. TLC:n varapresi­dentti
ja keskuskomitean jäsen, sekä
Toronton piirin TLC:n neuvoston
presidentti, teki selväksi miksi vuosi­kokouksen
pomot haluavat vaimentaa
edistysmieliset edustajat. Hän sanoi
sen johtuvan siltä, että he pelkäävät
heidän katsantokantojaän eivätkä ha-lUa
ahtaa konventionin kritiseerata
politiikkaansa. Jenovese vaimennet­tiin
yhden hänen "tutkijansa" selit­täessä,
että täniä pois suljettu edus­taja
on tuottanut hänelle vastusta
monta kertaa Toronton peuvostpssa.
Huolimatta hysterian nostamisesta
kokouksessa oli rivijäsenten keskuu­dessa
paljon rauhattomuutta. He tun­sivat,
että punakauhun Niegara on
tarkoitettu peittämään jotakin, mutta
mitä, siitä hip eivät olleet; varmoja. Se
hyvä osa niitä „monet edistysmieliset
rivijäsenet koliouksessa esittivät,: aut­toi
monen käsittämään mistä on kysy­mys,
mutta terrorin ilmapiiri mikä
johdon taholta oli tuotu kokoukseen,,
pelko kansainvälifien presidentin ja
"road" miesten toimenpiteitä, kohtaan.
vaimensi monen ja määräsi heidän
äänestyksensg.. huolimaitta heidän
henkilökohtaisesta mielipiteestään.
kuinka ^ ä U e joku oikeistolainen
voi vaipua, kiivastuu fcteiinational
Ladles Garment Wprkers Union vir­kailijan
Bernard Sfa^nen lausunnosta.
Puhuessaan Helen Halterista, United
Garment Workers Union edustajasta.,
joka oli enste' kiellettyjen listalla,
mutta hyväksyttiin sitten edustajaksi,
nimitti Shane häntä Helen Hitler-ni-mellä.
iTämä väärä nimitys, joka an­nettiin
teeskennellyllä hymyllä, sai
osakseen "häpeällistä" huutoja. Mutta
tosiasia oli se, että Shane tiesi, että
nyt oltiin. sellaisessa kohdassa, että
hän oh vapaa sanomaan mitä vain
haluaa, vaikkapa häpäistä työväen
unlon tyttöä yhdistämällä hänen n i ­mensä
koko maailman vihaamaan ni­meen.-
TYÖLÄISET RATKAISEVAT
Mutta taistelu el ole loppunut, se on
vasta alussa, ' Huolimatta muodoste­tusta
"masiinasta" enemmistö oikeis­tolaisista
ei turme oloaan mukavaksi.
He avoimesti .vastustavat rauhan kir­jallisuutta^
vaativat vuoden 1948 kon-^
ventionln dempkraattisen julistuksen
jatkamatta jättämistä. He ovat aina
levottomia jokaisen pienermtiänkln
vastarinnan merjdn havaitessaan. ; .
Heitä vastassa on edelleen elävä to­tuus,
jonka yksi edustaja toi esille
seuraavassa laiisunnossaan: "Mutta
loppujen Ippuksi ne tulevat olemaan
työläiset tehtaissa ja työpalkoilia jot­ka
ratkaisevat tämän kysymyksen."
maalla ^ellanOfn välitsljapiiri^ pl-dettäyiin
Jiitto^lHon täyte^n^^
on nimitei^y fX^iti «aidtbtifcaafcsi'
PP:n Niagaran sntfemtmaaa vjärjestär
•Jä Mii D ^ . ' J^bdokas on iredpnnat
toiktgiif »ioeeö as^
sestikin ccfitätsiin; kehoittaeii"yillit-semaah
Mnet roahan ehdbklKeu^
liittovaltion ; parlamentin ^senj^I.
Kirj. bORISE NIELSEN
SjSl...
-
, YK:n yleiskokouksessa ^itettlin viime keskiviikkona kaksi ehdo­tusta,
jotka viitplttavat kaksi vastakkaiseen suuntaan tähtäävää tietä,
joiden suhteen ihmiskunnan täytyy tehdä valintansa, sillä puoli-hiakassa
oleminen on mahdotonta sodan ja rauhan asiassa.
Me tarkoitamme Meuvöstoliiton edustajan .\ndrei Y. Vishinskyn ja
Yhdysvaltain edustajan Pean Achespnin tekemiä esityksiä sodan-vaajran
torjumiseksi. Näitä odotuksia tarkastettaessa näkyy kaiken
; muun yläpuplella, kiiin kipeä p-eukalo toisista sormista erillään, täl­lainen
vastakohta: Mr. Austinin ehdotukseen sisältyy ajatus, että
asevoimia on lisättävä — mr, Vishinskyn ehdotukseen käsitys, että
asevoimia -on vähennettävä. Mr. .4cheson luottaa a<ieiden voimaan,
mr, Vishinskyn sanan voimaan.
Ylläolevanlaihen on ero näiden ehdotusten väliirä, eikä mikään
raiiärä sileäksi hiottua propagandaa voi sitä tosiasiaa toiseksi muuttaa.
, MjT. •A,cheson näkee ainpan "'pelastUstien" YK:n vakinaisen armei­jan
muodostamisessa, jotta voidaan murskata hyökkäys missä tahansa
: maailmassa. Tä.ssä sellaisenaan ei olisi mitään pahaa, jos mr. .\cheson
määrittelisi '•hyökkäykseksi" sen kun joku toinen maa s|ekaantuu
aseellisesti tai muuta painostusta käyttäen toisen «»aan sisäisiin asioi-
- hin^ Mutta näin ei ole asia. Päinvastoin häh veti esimerkiksi Korean
. sisäisiin asioihin — ja nimenomaan mainitsi, että hänen ehdotto­maansa
"kansainvälistä" armeijaa pitäisi käyttää Venäjän "uutta
imperialismia vastaan", millä tarkoitetaan nykyajan poliittisessa kie­lenkäytössä
sitä, että jos esim. Ranskan työläiset saisivat enemmistön
parlamentissa, niin se leimattaisiin "Venäjän imperialismin hyökkäyk­seksi",
jonka "torjumiseksi" lähetettäisiin mr. Achesonin "kansain-välinen
armeija''.
Tällainen jonkun maan sisäisiin asioihin sekaantuminen —
mitä nyt Korean sota edustaa —- on vastMnYKn sääntöjä, vas­toin
kansainvälisiä lakeja, vastoin yleistä käytäntöä kansojen O
välisissä sulUeissa ja siis vastoin maailman rauhaa.
Mr. ybWnskyn "vanha" ehdotus on sensijaan vallan toista maata.
^- .^sevPimien asemesta, jotka vievät voin kansanjoukkojen leivän päältä
ja, uhkaavat hukuttaa ihmiskunnan verivirtoihin, mr. Vishinsky
ehdotti, että "'«isi suurvaltaa" tekisivät yhteisen rauhanliiton, että
;. ihmisten jpiikkotuhon ja hyökkäyssodan välikappaleiksi valmistetut
atomiaseet kiellettäisiin ja että viisi suurvaltaa vähentäisi asevoimiaan
heti yhdellä kolmanneksella.
Huolimatta siitä mitä poliittisia, askonnollisia ja muita erimieli­syyksiä
ihmisten keskuudessa onkin/ja huolimatta siitä mitä he
KANSAA SUMUTETAAN JA
K ^ S A SAA MAKSAA
> r ' i V A M A N USHDISTÖN"
Presidentti Trumanln paheellista
kb" jettäV-'-ei ole unhoitettu,
;se on kilinittdnyt huomiota^ kor-fceapäikl^
Isteri tiedonaiiit^
Satumaisen' suui-eeii joukkoon;-yl^isöh
tledoittamisen avustajiin, erikolsasiain
johtajiin, uutisten änalyseeraajiin. vä-iltysmiehlini
kustarmustyön avusta­jiin;
kirjoittaja-avustajiin, toimlttaja-ekJspertteihln,
tutkimustyön speslalls-telhln
ja vain tavallisiin sanomalehti?
asiamiehlln, jotka muodostavat (Y^h-dysvaitain)
liittohallituksen propa-gandakorpuksen
. . .
' Presidentin oma byrb Ilmoittaa, että
(hallituksella) pn väin kaksi depart-menttia,
jotka eivät palkkaa omia tie-doltusmiehiään
. . . Kongressin äsket­täinen
tutkimus presidentin alaisesta
propagandatoiminnasta totesi, että
liittovaltion yli 45,000 toimenhaltJjalle
maksetaan $75,000,000 vuodessa ylei­sölle
tledolttamisesta mltsi Setä Samu­li
(hälUtus) tekee . . ;
Vertailevat tilastot selvittävät tilan­teen.
Mariinien 83 hehkeä vastaan ar­meijan
palveluksessa on 960 yleisölle
tiedoittajaa (propiagandistla), ilmavoi-mieri
palveluksessa 935, laivaston pal­veluksessa
476 ja puolustusdeparfcmen-tih
palveluksessa 124 . . .
. . . Kaikki departmentit huomioon­ottaen
saadaan siis vieläkin suurempi
menoerä kuin $75,000,000. minkä kong­ressin
tutkintokomissionl totesi . . .—
Douglas Larsen, Washingtonin kir­jeessään
.syyskuun 19 pnä 1950.
OIKAISU
Maidon hinnan korottamisasiaa kä­sittelevässä
kohdassa tällä palstalla
mainittiin torstaina virheellisesti, että
Toronton piirin maitofarmarit saavat
"12%" hinnankorotuksen sadalta pau­nalta.
Käsikirjoituksen mukaan koro­tus
oli 1 2 s e n t t i ä sadalta paunalta
— ja sekin summa on loppukädessä
laskenut kymmeneksi sentiksi sadalta
paunalta.
Japanilaiset ovat
rauhan kannalla
Tokio. — Huolimatta yhdysvalta­laisten
miehitysjoukkojen ja sotilas­poliisin
läsnäolosta, . on. yli 5,000,000
japanilaista allekirjoittanut Tukhol­man
rauhan adressin. Tokiossa yksi­nään
on saatu 1,700,000 allekirjoitusta.
Yli lOO edustajaa öli rauhan konfe­renssissa,
missä nämä tulokset ilmoi­tettiin.
— Viimeksi on kelcsitty sinkkiin so­piva
kumimatto, joka suojelee astioita
särkymiseltä.
Glol>e and Mail-lehden syyskuun
6 pnä ilmestyneessä numerossiar' sano­taan
Fsychclogisti r)r. Gilbertin juuri
siihen ailiaan Pennsylvanian State
Collegessa pitämä9Sään puheessa an­taneen
seuraavan- lausunnon^'^'^Her-män
_ Göring • kertoi'minullef ^IJteivät
ihmiMt ei
enampää.saksalaiset kuin venäläiset
tai amerikkalaisetkaan eli ketkä hy­vänsä.
Sitten •pilkallisesti irvistäen
Göring jatkoi, että kansalla ei kui­tenkaan
ole mitään sanondlEtsi Äiiihen.
Ne ovat johtaijati ;jpbkfl päättivät: po­litiikasta
ja jos. he haluavat sotaa,
'hW: yoiVät:'Meaina Vkaa
diUkaän' syöttäöiällä hiUle fcylMäl
propagandaa.'' • ' ' ' ' ^ ' ''^ '
Se,oli.totta ainakin Siaksari kähsaan
nähden ja siitä Saksan kansa'Vsaa
nj't kärsiä. Se että voidaanko toisia
kansoja vetää samalla' tavallar" ne­nistä
ja saada he osällistuihaan uu­teen
tuhoisaan sotaan, tullaan fatkai-semaan
ennsn pitkää kansan ihmis­ten
toimesta siten, että tulevatko he
ponnistelemaan totuuden löytämisek­si
j a seuraavat sitä mliä on heidän
emäksi hyväkseen sen sijaan, että
lankeaisivat harhaan johtavan pro­pagandan
vietävilcsi. . .
Meidän maamme päiväletidet ylis­tävät
Yhdysvaltoja ja "amerikkalaista
elämäntapaa" melkeinpä jokaisessa
uutisessaan, mutta niillä ei ole m i ­tään
hyvää sanottavana yhdestäkään
.sellaisesta maasta missä pn toisehlair
nen elämäntapa kuin Amerikassa.. Se
on Yhdysvaltain propagandaa ja mi­tä
pikemmin me opimme näkemään
j a hylkäämään sen, sitä parempi it­sellemme.
Kerrotaanko msille mitään neeke­rien
sorretusta asemasta Yhdysvallois­sa,
vaikka neeikerit kärsivät sielläsa-manlaista
sortoa kuin juutalaiset far
slsmin nousun aikana Euroopassa?
Eipä tietenkään. Rotusorto on merk­ki
fasismista ja esimerkkejä on kyllin
osoittamassa, että Trumänin hallinto
johtaa kohti fasismia. Jokaisen Järr
kevän canadalaisen' tulisi pysähtyä
ajattelemaan ^ v ä s t l mihin tämä joh­taa.
Meidän päivälehtemme kertovat
yksityiskohtaisesti pohjois-korealais-ten
"raakuuksista" scdassa, mutta
puhuvatko ne mitään neekerien Ijmk-kaamisista:
US:n etelävaltioissa?
Silloin kun neekeriväestö cn paikoi-tettu
alhaisesti palkattuihin töihin ja
halpa-arvoisiin tehtäviin, niin mitä
voi odottaa Korean kansa, jos se jou­tuu
hyyäksymään yhdysvaltalaisen
komennon. Presidentti Trumänin
julistus "amerikkalaisesta elämänta-;
väsia'-^ oh; paitsi tyhjä'ftaasi,' sitä;
että,hänei^ .toirneoapiteeAsä pitää hy­väksyä.
,,: JNeekeriä' suojelevaa. %hk-kausyastaista
lakia ei • ois ja •. kerta
kerran 'perästä villejä ja raakoja
hyökkäyksiä tapa,htuu,'ne6kereitä Vas?-
Köyhän osaviljelijän leski Rose In­gram
on yhä yankiiassä; ii'oiJt
ta sitten valkoihoinen, naäplirf -'riyöki
käsi hänen kimppuunsa ^'äkivällan
teko' tarkpituksssSä, kun hän oli kah­den'
hiioreh 'poikansa kanssa työssä
pellollai VPojat tulivat auttamaan ä i -
tiähsä ja si^ntisrheessä tappelussa' valr
kbineh farmari sai surmansa; 'Mo-lemamt
pojat ja äiti tuomittiin elin­kaudeksi
vankilaan. Heidät biisi lä­hetetty
sähkötuoliin, elleivät oikea­mieliset
amerikkalaiset, neekerit ja
valkoiset; olisi nousseet protesteeraa-maan
sitä vastaan.
Viime aikoina on sanomalelitien
sivut täytetty "asiantuntijain" kerto­muksilla
pchjois-kbrealäisista, sillä
ainoa tapa millä voidaan voittaa kanr
natusta Korean sodan käynnille ön
tukahduttaa uutiset siitä mitä. to­della
tapahtuu Yhdysvalloissa ja maa­ilmassa.
•:
Siitä lähtien kun vierailin Neuvos­toliitossa
ja näin mitenkä siellä koh­deltiin
kaikkia ihmisiä, värillisiä ku­ten
muitakin — kaikilla sama arvo
ja mahdollisuus — olen ollut sitä
mieltä, että jos totuus saapuu Ame­rikan
ja Canadan ihmisteni tietoon,
niin merkitsee se Ti-umanin ja St.
Laurentin Eotapohtiikan loppua.
Torontoii naisten
syystömiinta
alkaa 25 |Hiä
Toronto, OntV— Toronton naisten
kerhon syystpimihta alkaa nyt. Ensi
maanantaina t.k. 25 ppä on ensimmäi­nen
kokous pon-haallUa. Toivomme
naisten osallistuvan siihen oikein suu­rilukuisenpa
j eukolla, oitä saamme '• töl-,
mirttamine j^peään ^jcuun. Kpkpuk-;
s"a tullaan pitämään kuten! ennenltin
valh kefcrah kudkä^jdessi^ytä'sil^
pitäen!jett0 ne^k^^^ irasitjUteeksi ker
neilekään. " i
'Minya,,on ^ pyydettyri ilipoittänaah
samsii^;;4i4i iftj^'-^^4^ l^^^l^"!^
on lupautun^Ut edelleenkin onjaam
piycutytköJefa* voimistella,! jojten. vpittjC'
äidit lähettää' {i($ärei^e' hiripjtu^^
kim kuulette koska ne alkavat. ~ L.J,
Japanin työläiset i ••',r.^
puf^iistavat uniot^
Tokia (ALN). — Kaikkitii uniokes-;
kuksiin kuuluvat .uniot Japanissa ovat
protestoineet lIoÖO,000 jäsentä käsittä­vän
vasemmistolaisen All-iapän L i -
aison Councli of Träde Unions lak-kauttamismääräyksen
johdiosta. Uniot
syyttävät lakkauttamismääräystä fa­sistiseksi
toimenpiteeksi j a ovat valin­neet
taistelukomitean puolustamaan
työväen oikeuksia.
»tavista?" - ^ ' "^
Tomir-Neovatkalkttav
kin sinun tulla inaiUseä^SS
l^lifehdinklh nälhlS?^
!: ?*ä|Kmlun öpettafe^
^Kkku poika: "Kun hfineiaS,^
i5pnta,.vai|i}oa antaaiassa"
• * •* •-^«^•.
Leski; Joka OU jo te,iinikerts»,
papusissa Ja taas o u m ^
kanssa. Joka ^'iBygsiJ™^
sUTOJÄistä kertaa ^ ^ " ^ ^
paiityittl vihk!äiskul _
"Älkää unohtako tulglSL
mitään amatöörien hoamS?
Tie
NOS
V
Ifälittäjät
•rayde
fflöspahoa
SUO]
[ARa
F1
lai Oliver
Helsinki. - - Maanantaina elok. 28
pnärryhtyi Suomessa yli 50.000 metal­lityöläistä
palkkataisteluun. Lakkoliai-set
vaativat palkkojen korottamista Ja
sellaisen peruspalkkajärjestelmän. Jo­ka
turvaa tyfiläisille elinehtoja vastaa­van
palkan. Tällaista turvaa ei ole
nyt, josta on johtunut, että työnanta­jat
ovat pyrkineet polkemaan työläis­ten
palkkoja. Lakkolaisten vaatimuk­siin
sisältyy myöskin erikoinen kor­vaus
erikoisen likaisesta työstä sekä
niorotyölisät.- Lauantaina syysk. 2 p.
odotetaan työnseisauksen olevan me­talliteollisuuden
alalla täydellisen, jol­loin
lakkoon ybitynee lisää työlaisi^
siinä määrin, että lakkolaisten luku­määrä
saattaa kohota hoin 75,000 työr
Iäiseen. '•.••'.'••':
Elok. 28 pnä alkoi täällä Ja Lahdes­sa
lakko myöskin llhanJalostUsa^
Seuraayarif j»öj^^ odotetaan n.
20,000 työläistä raskaan puuteollisuu­den
alalla yhtyvän lakkoon ja sämiana
päivällä päättyy my(^kto.nahkar,'Ja^
kine-, kumi Ja salkkuttpillsuiideh so-
Saata
lähei
|:@ Interl
© Insul-
I© Plywi
© Maroi
I© Asphi
© FSbre
„ KiViauONOSTl
Nuon vaimo oli kelttiä^
laittohommassa. kun
vmtty miehensä tuU anne
Jotakin hakemaan Ja pudotu M I „ T T m i
kirjan,lattialle; " ^jtlLTi
"Katso ä^tä sinä t^iti; Sima sekaisin ja minulla ei tfe a a f e j j i ^ ^
kaan mitä ruokaa Olia Puhe
sa", valitti vaimo.
99 S.
ipori ArJtl
piniuaten irtisanomiBalka; Lakon ai
kamlnen näillä aloilla samoinkuin
suuressa •määrin myöskin -elihtaj^yike^
•feölliäöutdfeteä-' rtlppuu/ SAK:», työva-, massa
liokunnasta. Joka* on käsitellyt .liitto­jen
teicemjä.,;e3liykS!iä;,limieelilsen hi-taasti,
'M
Mutta totuus pitäisi levittää kan­san
keskuuteen ja päivälehdet eivät
tee sitä. Vain Canadian Tribime
kertoo uutisten toisen puolen. Se
repii alas valheita ja vääristeltyjä
päh^älehtien uutisia. Olemmeko me
tehneet tarpeeksi sen levittämiseksi?
Meidän tulee tehdä itsellemme tämä
kysymys, sillä se on yksi raUhan puo-lustajain
tärkeimmistä tehtävist».
Kansan oma lehti tulee tehdä täysin
timnetuksi.
Vaikka tuhanneet neekeripojat yh­tyi
vät toisen biaailmansodan aikana
Yhdysvaltain armeijaan, taistellak­seen
fasismin hävittämiseksi 'Euroo­pasta,
kärsivät he ja heidän perheen­sä
nyt raakamaista sortoa kotona.
Neekereitä on eroitettu unioista, Rey­nolds
titisti, joka viime vuonna teki
40 milj. dollaria voittoa, on eroitta-nut
neekerlnalsen, joka oli työsken­nellyt
sille 15—20 vuotta jo jolle clisl
kuulunut vanhemmuusoikeus. Tru­mänin
valkoisten paremmuutta suo­siva
hallitus sallii neekerivastaisen
terrorin. Mitä eroa on tällä jimaro-vismiila
ja Hitlerin arjalaisuus teoi-alla?
Minä sanon ettei mitään.
— Japa,mn tiallitus on niääräimyt
noin 2,000 kommiuustla erotettavaksi
•valtion• palveluksesta;•.Au'•'•'•)•
sempinaidn^v^
''Jonia''-jo&aiscb, Sfilhoeäiyy hy«
vissä »j«iss^ i e i ^ ^
vallaaii joöJidb^^
kenlalsta l^yt^.lniettavaa ö i al(dl-
'. ta. \ •. '/ \-yy-^^^^yi^':.'-y-[ 'jlyr
Tähän joika^
ten enneiiikin^nig^^
kon , tubitfdta. THE^nellä bn^i^
saan e|ikä>
Juttu.. 'j^oinkaV^fb^^
Klfjoitöstibtf el !.iosin r^nitse
Job|naiI^!isia» T » ^ ne yiolN^
mannkiii: 9 ^ ky-näUijäimne
l aVuäainm: - ;thy.aej(ln
''JonWv idtjo!^^
susto on-tari(oitij^ s i ^
sinuna» mbniinibUne^
kirjoittajat ailuäin,fciih3ian^fo
Ottava. — Kansalaisimsr ja diif
laisuusministeriön tiedoitiisoEasto <
moittaa, että Yhdysvalloissa vlbl
minen ei ole rajoitettu alhok^taanl
nadan tomsalalslih, H - S ä a i s M"
voviat mennä YhdysValtt^^MT
si ajaksi Joko vierailemaan onii
iupha tai liijieaslbllle, sanotaan
koskevassa tiedonannossa.
Yhdysvaltoihin haluavia i
Iäisten bn sitä varten hankättaBJ
koasiainminlsteriöh
(Passport oifflee, DepartBtientot]
temal Affairs, Ottawa), IdentL
älstys (Öei-ficate of Mentl|y),
totaiisto sijaitsee 40 BaökI
varrella Ottawässa. Ttodlstöksestaj
naak^ettaya viisi dpHaria Jai^se;»!
vuoden, ajan: anti
lukien, mutta voidaan uidistu^
seh: vuoden ajaksi
I :^rä«iän..t^
lukkaah vierailijan käytävä j
imässä: Shdysvaltain ko
100 SOI
saadakseen luvan Yhdysva}toOii&|
npa ;yar,ten. TavalUsestl It^
omaiset vaatimt nähliäYaic^
Jeen siltä henkUölÖ
Jtmkä luök^ anojalla 1
mephä vieraUulle. yieeM.ä s
' tjat;^ t % ä n pei^tÄUa ir
.pälyän vieraUuluvan. Er|{»
den. perusteella yolvsit vi
antaa vieläkih pitemtoän
van.-
i Yhdysvaltain konsulaatteja imi
raayissa kaupungeissa:
monton, Halifax, Hamilton;:
Niagara Fialls. Ottawa, Quebec I
•na. St. JoQm, New BnuCTiA
John's Nevroundlandissa,.
Vancouver, Victoria, TOndaff j» 1
hlpeg.
Pori
61 Gu
vat kynään maltdolläABUi!'
,, Lähettäkää kaikhl. "^Mdoö^^
otut kfiioittftset Moitledbi
Inu" toteutus. Box 69,8B
Vakava pulma IWW:n könyentsionissa
Neuvostoliitosta tai sosialismista yleensä ajattelevat, vertavuotavan
ihmiskunnan suuri enemmistö hyväksyy mr. Vishinskyn ajatukset
rauhan asian hyväksi. Historia opettaa meille, että aseistautuminen
— tehtäköön se minkä wrukkeen nojalla tahansa — johtaa lopuksi
sotaan. Vain aseistariisuminen, aseistuksen supistaminen ja ase­voimien
vähentäminen johtaa rauhaan. ;
Canadan kansan ja valtion parhaitten etujen mukaisesti Canadan
edustajan tulisi ennakkoluulottomasti omaksua VK :n istunnossa itse­näinen
kanta ja äänestää näistä kysymyksistä niin, että hän auttaisi
aseistuksen supistamista ja siten rauhan asian vakiintumista.
Viime lauantaina päättyi ChicaRossa
Maailman Teollisuustyöläistcn (IW-W:
n) 26. konventsiöni. kestettyään
yhdeksän päivää.
Kuinka Bill Haywoodin aikaisesta
mahtavasta ja taistelukuntoisesta jär­jestöstä
on jäänyt vain melko käyttö­kelvoton
tynkä jälelle, osoittavat Sen
suomenkielisen ä ä n e n kannattajan
"Industriallstin" kokousselcstukset ,
Ensiiinäkin osallistui tähän "maail­man
järjestön vuosikokoukseen kor-kemtaan
16 ediistajaa ja kaikki Yh­dysvalloista.
Kapeaksi on tämä maaliman jär­jestö
karsilntunut, vaikka eipähän seri
haarat ole koskaan kovin laveallenlot-tuneet.
Mutta nyt vqi jo huomiolta
senkin, että ulottuvaisuus Canadaan-
•kin oli loppunut. ^
<9 Mutta tämä tynkämäisyys ei ollut
suinkaan se, josta kokouksen suurin
pulma johtui. -
' konventsionln päävalkeudeksi muo­dostui
se, että tuleeko järjestön v i ­rallisesti
yhtyä Trumänin hallituksen
j a Amerikan suurbisneksen kanssa
kommunistijahtiln., Vannoa juhlalli­nen
Taft-Hartley lain mukalneh kom-munlsmiyastalnen
vala vai eikö.
Clevelandin edustajat kuuluivat pu­huneen
pitkästi Ja leveästi, kuinka
tärkeä ja hyödymnen asia "IWW:n
toiminnan laajentamisen ja nykyisän
jäsenistön säilyttämisen" kannalta
olisi tämän valan tekemisen hjrväksy-minen.
Tilanne Clevelandissa on "kehitty­nyt
siihen pisteeseen, että ellei IWVy
päätä tehdä lain vaatimaa 'konuhu-nismi'-
kieltsistä valaa, voimme me­nettää
työmaakontrollimme . . ." sa­notaan
raportissa. Johon tietenk'ji
voitaisiin lisätä, että parastahan sil­loin
on tarttua Trumänin sotakabine-tin
kanssa samaan köyteen, että kon­trolli
tulee' turvatuksi.
Cedervall Clevelandista lisäksi va­kuutti,
että "IWW ei ole 'kommunisti­nen'
järjestö, vaan on aina vastusta­nut
'kommunistien* vehkeilyä", joten
tekemällämainitun valan "voimme
parhaiten lujittaa asemaamme . . . "
Mutta vaikka työväen unioideh de­mokraattisista
periaatteista luopumi­nen
— va,paudes^a omata minkälaisen
poliittisen katsantokannan kukin ha­luaa
— osoitettiinkin noin "vakuut­tavasti"
tarpeeUiseksi tässä "ylipollit-tlsessa"
järjestössä, kohtasi ssn vas­tustusta.
Löytyi useita edustajia — varshikji
läntelälset — jotka eivät katsoneet
edulliseksi luopua järjestössä vielä
olevista demokratian rippeistä.
Ja niiksi eivät? Todennäköisesti
siksi kim tunsivat-; jäsenjoukköjen
mielialan, "nesiyät •rivlJäsCT^
tustavan könmaunistelfcil leimattujen
työväen etujen laiihain puoliutajam
vainoamista, joka on .osa- sotaliyste-rlasta
kolmannen maäil^anisodan
valmistelussa. . .. /
Mitä nämä kpnuhunLsmiVastaiseh
valan vastustajat' sari6ivat,v .sitä ei
"indusi*lalisti'f vaivaudu
vaikka sellitMkin yjksltyte
mitä sen vaatijat saiipivat, ; • \
Kimniaksi "iänteläiJSiUe'^ on aim^
tavä se, että V^Pffi&iii^ könyentsibnl
ei heUtänyt; lopiHiJakin Järje^^
kratian lippeitä rOtiiäkbppaan.. yhty­mällä
tai hyväk^mäUä ri^. - kozmnu-nlsmiyastaiseh
vannomisen' • •.
Asia Jätettiin .iTlelsäänestjikse^^^
päätettäväksi, c-v-.--'''Ji'';'''--
Nyt saavat siis IWWm
dysvalloissa; päättää, Jpsto hialuava
vurkailljainsa 'tännoyra, '^t{Äi''^yÖnä
en usko enkö ole Jäsen;, enkä' tiib mi­tään
Järjestöä joka uafcoo tai «qjbttaa
Yhdysvaltain imllitukseh kukiiktämista
Jne ..•.»,>^;•':•:•;,:•.•-•;:•
Toivottavasti Jäsenistö ^ äänestää
vastaan, vailcka Clei^landiiil pdmot
silloin ehkäjmenettäväikih "kobtrol-llnsa".:':
v:,-.-. ':>••:
Muitta Jos eivät.~siUolh:tuUBi m
taa myöskin se kohta
aatejulistuksessa, jössalsanotaaa" ettei
"Työväenluokalla s ja työiianti^aiuö-kalla
ole h u t ä ^ yhteistä . ; ."; kutt-hivakslr^'
IWW:ll&iJa^^ty5riän^
kana on yhteisesti hyyäjc»yt^
ten palkk^- ym. etiije^^^ j^plista J a
sotahysteria^ ifetsontaa vs^tftan r ^ i ^
kottelevien %spy^f^^^^^ uii^ista
ulos^tkimlsekei säädeUy-1^
ley-lakl."-^^ ••••• '.-^-jj r-:'^V:
Ehkä sekin, vielä auttaisi'
kontrollin" lujittamista.
Ettei cteveländllaisten ty6rä?Dj
vien hajoittajlen työ konye
aivaan hukkaan mennyt, oa
että IWW:n unkarilaisten
ä ä n e n kannattajalta
kiellettlhi oikeus nimltiäSits
W:n äänenkannattajaksi.
perUsteltUn sillä, että IdiU on'
nyt" Unkarin nykyistä hallitasö..^
Se ei kuulema sovi IWW:o f
kannattajalle.
Unkarista, joka on
kraattlnen maa, ei siis IWW^*
man mukaan saa kirjoitta»:?
Läm
— vaikka sUheh olisi
syytä hyvänsä. Ei, «iö.plöij
iuin-vleirasta sikaa, toiteU:
tain sodan valmistelupolltJiite
lyttää.
Sitten vielä lienee P
nita, että kokous hyväksi,
Workerin t o i m i tusohje"»
esittämän päätöslausetaian^
hismiin suhtautumisesta. 10
sanottiin:
"Kremlinismi on tyranni
vaa ja uhkaa nteUä k o ^ , ^
Se kasvaa ainoastaan sOi
työväenliike muualla
kyllin tehokkaasti pai^
tarpeita ja etuja,, V M ^ -^
JosIWW:n jäsenet n y t ^
ä ä n e s t y k s ^ ^^^^^S^J
.vapaata ajattelua v ^ s ^ ^
voi ehää sanoa "ettei,* W
kaasti palvele tySvAen^t^
surullista se on n i n t t » | ^ ,
eMäk^vttloJV^^^r'
POR-IWWm
tynkässä oo^^^
vaiBlnkin sen -vttalMJ^