Vapaus, July 21, 1949

              A-
8ivu 2 Torstaina, heinäk. 21 p., — Thursday, July 21!
( U B W n D — iDdependent lAbor
Orgaa of Ftxmltb OKUuUsac Cf-tabiUied
K O T . Stb 1917, Astborized
M •eoQod eljus null b7 the Poct
OCfiee Deputment. Otteva. Poi)-
Uibed ttolce weekly: T a e s d a y s,
Ibondayi «od Satordays b7 V ^ M I U
PUbUtfaing Coaq>»a7 Lt<L. »t 100-1(0
B m S t W., SndbozT. Ont., duuuU.
Editotlal OffiM 4-
2.SakiL Sdttarir.SliiDd. lomaf
aildreas Bcnc flt, BadbOT. OoUHa
TTÄiMUäon free of elnige, .
T n < A U f i B Z l f N A T :
Oansdam: i vk. &00 6 Uc. 3 ^
3 >^ 3-00
YbdymlloisM: 1 vfc. 7 i » 0 kk, 3JO
B<ttmesw: 1 vk. 6 kk. 4.2S
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kirkkoriita Tshekkoslovakiassa
Kaivosmiesten unioa tuetaan
- Kaikki Sudburyn seudun asukkaat tietävät, että kaivos­työläisten
union (MMSWU No. 598) sekä Incon ja Falcon-bridgen
väliset neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat
tähän saakka "riippuneet ilmassa". Mikäli julkisia lausun­toja
on annettu puolelta ja toiselta, niistä ilmenee, että Inco
on erinäisten verukkeiden avulla pitkittänyt neuvotteluja ja
lykännyt ratkaisun tekoa tuonnemmaksi. Mutta vielä enem-xpän
huolestuttavia ovat ne ilmeisesti yhtiön alullepanemat
j$ levittämät uniovastaiset huhut, joiden tarkoituksena on
epäilemättä "yrittää kepillä jäätä", että saataisiin selville,
kuinka otollista olisi heittää valkoiset hansikkaat pois käsistä
ja tarttua taas paljain kourin työläisten ja heidän järjestönsä
kurkkuun kiinni. Ajatella sitä nurinkurisuutta, että yhtiö,
j6ka on erinäisten verukkeiden avulla kieltäytynyt uuden
työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja lykännyt neuvolte-lojenkin
jatkamista mahdollisimman paljon "tuonnemmak­si",
syyttää nyt levittämissään huhuissa kaivosmiesten uniota
"työrettelöihin" valmistumisesta. Jos kukaan on aiheuttanut
epävarmuutta, ei vain kaivosmiesten, vaan myös paikallisten
Inkemiesten keskuudessa, niin sitä on tehnyt Inco kieltäytyes­sään
kollektiivisen työehto.sopimuksen uudelleen allekirjoit­tamisesta
union kanssa. Työnantajat ovat syyllisiä liikemies­piirien
huolestuneisuuteen, kaupankäynnin vitkastumiseen ja
efinenkaikkea siihen — totuus on kuitenkin sanottava — että
k^iivosmiesten keskuudessa on jo havaittavissa rauhattomuut­ta
ja kyllästymistä. Puhutaanpa jo joidenkin kaivosmiesten
keskuudessa siitäkin, että union pitäisi tosimielessä ryhtyä
voimistelemaan pahimman varalta, sillä yksikään kaivosmies
el halua millään hinnalla mennä takaisin sodanedellisiin huo­nojen
palkkojen, demokratian pimennyksen ja alinomaisen
täpaturmavaaran olosuhteisiin, Inco tekfsi viisaasti itseään,
t§tä yhdyskuntaa ja työläisiään kohtaan, jos se kuuntelisi
"riiohon juuresta" kansan mielipidettä, eikä tuudittaisi itse­äkin
siihen harhaluuloon, että se voi noin vain ilman muuta
murskata kaivosmiesten elämän turvan, heidän uniensa, min-kfiTrakentamisesta
kaivosmiehet ovat maksaneet korkean hin-n!
an hiessään ja veressäänkin.
Ikävä tosiasia kuitenkin on, että ensimmäisen kerran sen
jälkeen kun Incon ja sen työläisten väliset suhteet on mää­ritelty
demokraattisella tavalla, kollektiivisen työehtosopi-niuksen
säädösten perusteella, Inco on kieltäytynyt allekir­joittamasta
työläisiään tyydyttävää kollektiivista työehto-sppimusta
ja unionistit syyttävät nyt melko avoimesti, että
työnantajat ovat kieltäytyneet vakavahenkisistä neuvotte­luistakin
näiden kysymysten ratkaisemiseksi.
Incon pitäisi kuitenkin tietää, että koko tämän seudun
yaestön myötätunto on 12,000 kaivosmiehen ja heidän unionsa
puolella. Sudburyn seudun asukkaat katsovat — ja aivan
oikein katsovatkin — että kaivosmiesten unip toi demokra-
' tian, puhe- ja kokoontumisvapauden Sudburyyn ja oh sen pe­rusteella
parantanut paljon, ei vain kaivosmiesten, mutta
myös liikemiesten, ammattilaisten (lääkärien, lakimiesten,
( p i t ä j i e n jne.) ja farmarien elintasoa. Kaivosmiesten union
amiosta on tälle paikkakunnalle jäänyt miljoonia dollareita
s^llÖaista rahaa, mikä olisi muuten haudattu Wall Streetin
pankkiholveihin rajan eteläpuolelle. Ja juiiri nämä lisämil-jöcmat,
jotka kaivosmiehet ovat unionsa avulla saaneet, ja
täällä kuluttaneet, ovat lisänneet koko tämän paikkakunnan
vit&tön elintasoa.
DjJa milloin hyvänsä tätä unioa uhataan — tehtäköön se
n^n^älaisen verukkeen suojissa tahansa — silloin tämän seu-dtlri
kaikki työläiset, kaikki aikaansa seuraavat liikemiehet
ja'farmarit käsittävät joko tietoisesti tai vaistomaisesti, että
se hyökkäys kohdistuu heitä kaikkia Vastaan yksityisesti ja
koko väestöä vastaan yhteisesti. Myönnettäköön, että kai­vosmiesten
union hajoittamisen turvissa olisi mahdollista
alentaa palkkatasoa ja kiihdyttää työteko entisiä "hyviä
aikoja" muistuttavalla tavalla. Mutta asia ~erikseen on se,
kuinka kalliiksi tämä taistelu tulisi Incolle, työläisille ja sud-burylaisille
yleensä. Varmaa myös on, että teollisuuden de­mokratiasta
maistamaan päässeet kaivosmiehet eivät koskaan
ehää alistu siihen pimeyden, epävarmuuden ja turvattomuu­den
tilaan, missä he ennen unionsa tunnustamista olivat. Ja
yhtä varmaa on se, että tämän seudun väestö linjoittuu poliit­tisista,
uskonnollisista, kansallisista ja muista eroavaisuuksis­taan
huolimatta yksimielisesti kaivosmiesten taakse, jos ti­lanne
kärjistetään työnantajien toimesta työtaisteluksi. Siksi
oKsi toivottavaa, että Inco kuuntelisi järjen ääntä, sovittelun
ääntä, ja ryhtyisi tosimielessä neuvottelemaan uudesta kol­lektiivisesta
työehtosopimuksesta kaivostyöläisten union
kanssa.
Tdaäa.T t ä y t t ä ä Atex Binne. S o i n -
tula.sta, B. C. 16 vuotta. Hän on i
Sointulan vanhoja a s u i k a i t a £ckä V a -
j pauden j a L i e k i n pitlsäaiJcaineii tUaa-i
j a . Onnea p ä l - . ä n s a n i a r l i l e!
iMitä muni sanovat
kä ennetOcaikkea laajaa katolista
väestöä t y y d y t t ä v ä l l ä tavalla.
MiSSit SYY HUONOIHIN
VÄLEIHIN?
A l k u s y s ä y k s e n i ^ n ^ e e l l e ikävälle
tilanteelle a n t d k i x ^ hilUtfin k a m ­panja
t e r v e y d e n h o i t o m l n i s t e r i ä . Isä
P l o j h ^ r l a j a m u i t a e d i s t y k s e l l i s i ä pap--
ön julkaisema "Katolisen |>apist«ii peja vastaan. T^tä seurasi valheel-lettU",
JtAa on vlralUnen tJedaftu. j itsten j a h ä l y t t ä v i e n huhujen levitys
v ä l i n e kaikissa k i r k k o » koskevissa I j a k i r k k o j u h l i s t a p y r i t t i i n muodosU-kysymyksissä.
On totta, e t t e i v ä t ! -T-aan v a l t i o n v a s t a l s i a p o l i i t t i s i a mie-k
i r k o n ^ v a l t i o n sobteet Tshekko- lenosoituksia. Korkeat r o o m a l a i ^ -
•^obot. JoHa aika ajpin letfie.
t ä ä n katolisen papfstoo kesknodes-sa
TshekkosiovakiaMa, e t t ä smm-nitellaan
kirkon e r « « u n i s U vai.
tiosta Ja noden iurkon perusta,
m i s t ä samoin koin asfeonvapatidett
rajoittamisia, eivä» lainkaan ffp
paikka.:n$a.'' - V ä i n kirjoittaa
Tshefckoslovaidan opetasmiafsterf-tahansja
tavalfisia'pappeja. Jotka
ovat knanon Icsnsalaisia Ja rebel-
Ifalä isänmaanystäviä. He kysyvät,
miten on nxabdoilisU, ettd kiricko
I^UUe sovintoon valtion Icanssa,
kun liaUitoc aivan selvästi osoittaa
l ^ v ä ä tabtoa selvittää kailcki
avirinna olevat kysymyiuet. Eten.
.kfn on hoemattavaa, ettei mitään
katolissoden vastaista taisteJoa ole
olemassa, kuten oli asianlaita en­simmäisen
maailmansodan jälkeen.
[ VAN-HAA VnSAUTTA
"Potilas kuolee l ä ä k ä r i n nukkuessa.
"Orpo r i u t u u sortajan m ä s s ä t e s s ä.
"Oikeus j u h l i i lesken itkiessä.
"Neuvoja pelaa tartunnan levites­s
ä .
"Niillä el ole aikaa armellalsuu.";-
t ö i l l e . " — Shakespeare.
VALEHTELUAKIN!
St. lx>uis. — E r ä s liike j u l k a i s i t ä ­n
ä ä n m y y j ä - h a l u t a a n ilmoituksen
miehelle, jonka:
" T ä y t y y olla m y y j ä n , kokeneen aju­r
i n , ke.skU5;tellJan, valehtelijan, met-i.
ä.stäjän, kalastajan, tanssijan, mat­kustajan,
bridgen pelaajan, pokkerin
pelaajan, golfin pelaajan, diplomaatin,
rahoittajan, kapitalistin, Jhmisystä-j
van, ekspertin kädestä lukemisesta.
kemla.ssa, fysiologiassa, koirista, kis-
.«oista, hevosLsta, vaaleatukista, tum­matukista
ja punatukLsta. Miehen,
j o l l a on k a u k o n ä k ö i s y y t t ä Ja k u n n i a n ­himoa,
joka on i l l a l l l s p u h u j a Ja yö-huuhkain
— työskentelee koko päi­vän,
on y l h ä ä l l ä koko yön Ja on le­v
ä n n e e n n ä k ö i n e n seuraavana aamu­na.
" H ä n e n pitää olla miesten mies.
naisten mies, demokraatti, republikaa­n
i , uusjakolainen, vanhajakolainen,
teknikko, politiikko, matematikko ja
mekanikko, voidak.seen edustaa vaka­varaista
k e m i k a a l i l i i k e t t ä ."
L i i k e ei maininnut mitä palkkaa
maksetaan. — U P : n uutinen heinäk.
15 p n ä.
slov.:kiassa tälJä h e t k e l l ä ole tyy- j toliset hengenmiehet hyökkäsivät
d y t t ä v ä l l ä k a n n a l l a , m i n k ä Johdos, ' usein julkisesti h a l l i t u s t a j a valtiota
U lunsandemokra'tioille vihamlrtl. \ vastaan. T ä l l a i s e n p o l i t i i k a n , hedel-nen
ulkomainen l e h d i s t ö on p i t ä - j m ä t rupesivat t i e t e n k i n nopeasti k y p.
nyt kovaa hälyä. Tarkoitus on
t i e t e n k i n k i i h d y t t ä ä m i e l i ä ja saa.
da mahdollisimman paljon seluan-nasta
aikaan.
Y l i 70'r. maan v ä e s t ö s t ä on rooma-l
a l i j t a t o l i s i a . joten on hyvin y m m ä r ­r
e t t ä v ä t i i a n n e askarruttaa m i t ä laa-s
y ö i ä ä n j a viime s y k s y n ä todettiinkin
joi^£ko pappeja syyllisiksi m a a n a l a i ­seen
valtlcnvastaiseen toimintaan.
Tä.st^ k i r k o n v i h a m i e l i s e s t ä asen­teesta
h u o l i m a t t a el h a l l i t u s r y h t y n yt
m i h i n k ä ä n uskonnon- ja kirkonvas­t
a i s i in toimenpiteisiin. P ä i n v a s t o in
annettiin kirkolle jatkuvasti taloudel-j
i m p i a kansankerroksia. T a p a h t u - | l i j t a tukea, j o k a huomattavasti y l i t ti
main kulku on lyhyesti seuraava. T o u ­kokuun
alkupuolella vuonna 1948 a l ­koivat
neuvottelut ns. K a n s a l l i s e n rin­taman,
johon kuuluvat maan p o l i i t ­tiset
puolueet j a muut suuret joukko-j
ä r j e s t ö n , j a roomalaiskatolisen k i r k on
entisen klnkon maaomaisuuksien tuo­ton.
Niinpä valtio vuonna 1946 suo­r
i t t i 13,2 m i l j . kruunua kirkkoraken-n
u s t e n reitauroimiskustannuksia,
vuonna 1947- oli k i r k o n hsrväksi suori­tettu
61 m i l j . kruimua, joka summa
edustajain välillä. Keskustelut k o - k i - ; helmikuuhun 1948 m e n n e s s ä y l i t t i 75
vat kirkon kouluja, s a n o m a l e h d i s t ö ä , • .-nilj, i r u u | i u a.
korvauksia maareformin kautta me-1 Edellämainitut varat on m y ö n n e t -
netety.stä maaomaisuudesta ja multa ' ty y l i vuotuLsen p y s y v ä n m ä ä r ä r a h a n,
ky.symyksiä. Jci.sta k i r k k o oli 'kiinnos- \ j o k a on 12 m i l j . kruunua j a tarkoltet-tunui-
jtu historiallisten Ja taiteellisesti ar-
SamanaikaLscsti valmisteltiin eri-j vokkaiden kirkkorakennusten korjaa-
KOVAKALLOISTA VÄKEÄ
Toronton Star-lehden finaassitol-m
i t t a j a kirjoittaa Lontoosta labor-hallituksen
j a s a t a m a t y ö l ä i s t e n riidan
johdosta mm:
"Kuningas on julistanut h ä t ä t i l a n.
H a l l i t u s ja l a b ö r - j o h t a j a t ovat lei­manneet
lakon konspiratioksi Ja pyy­t
ä n e e t m i e h i ä palaamaan. Mutta C-S
U : n johtajat ovat t ä h ä n mennessä
n i i n ovelasti sekottaneet j a v ä ä r i s t e l -
leet kysymykset, e t t ä vain muutamat
satamatyöläl-sct k ä s i t t ä v ä t tilanteen
tosiseikat. , •
" S a t a m a t y ö l ä i s e t ovat p i t k ä a i k a i s en
t r a d i t i o n mukaisesti solidarlsia työ­v
ä e s t ö l l e ja h e i d ä t on johdettu usko­maan,
e t t ä canadalaiset laivat ovat
•mustia', e i v ä t k ä ne t y ö s k e n t e l e 'mus­tissa'
laivoissa. Faktuaaliset todis­teet
j a lausunnot Canadan labor-joh-taJllVa
e i v ä t ole saaneet h e i t ä muut­tamaan
m i e l t ä ä n t ä h ä n mennessä.
Canadan k u l j e t u s t y ö l ä l s t e n unioiden
Johtajat s ä h k ö t t i v ä t , e t t ä Trades and
Labor Congress on k i e l t ä n y t C S U : n.
" K a i v o s t y ö l ä i s t e n kansallisen union
presidentti sir W i l l i am Lawther on
leimannut lakon "konspiratioksi. Jon­ka
tarkoituksena on tuhota kansalli­nen
taloutemme', mutta s a t a m a t y ö l ä i ­set
uskovat y h ä vain, e t t ä laivat ovat
' m u s t i a " . . ."
. • • •
TYÖVÄENLIIKKEEN KAVALTAJA
K u n Oskari Tokoi v i e r a i l i Suomessa,
n i i n t y ö v ä e n l i i k k e e n verlvihollispuolu-een,
kokoomuksen lehti Ilta-Sanomat
lausui h ä n e t sydämellisesti "tervetul­leeksi
k o t i i n " j a oikeistolainen Sosia­lidemokraatti
jatkoi samaa nuottia.
K a i k k i t ä m ä korosti edelleen s i t ä to­siasiaa
kun T y ö k a n s a n Sanomat ja
Vapaa Sana leimasivat Tokoin "työ­v
ä e n l i i k k e e n kavaltajaksi Ja vieraan
v a l l a n asiamieheksi".
— Englannin Oxford ja Cambridge
yliopistot saivat mallinsa P a r i s i n y l i ­opistosta.
koi.sa.seiustav jonka n«Jalla kirkon
koulut olisivat, p ä ä s s e e t poikkeusase­maan
yleiseen koululakiin nähden,
jonka mukaan kalkki koulut Joutu­vat
valtion hallintaan. Esikoisasetus
oiLsi olemassaolevien koulujen lisäksi
ko.skenut n i i t ä , j o t k a natsit sulkivat
miehityk.sen aikana. Kansallisen r i n ­taman
edustajat s e l i t t i v ä t s i l l o i n ole.
vansa valmiit e s i t t ä m ä ä n asetuksen
eduskunnan h y v ä k . s y t t ä v ä i s i . T ä m än
lLsä".csi valmisteltiin toista lakia, j o n ­ka
nojalla valtio sitoutui.si suoritta­maan
kirkon aineelliset kustannukset
.samoin kuin papiston palkkauksen,
jota olisi oleelli.sesti parannettu n y k y l -
s e s t ä ä n . Kansallisen r i n t a m a n edus­tajat
olivat myös täy.sin m y ö n t e i s e l lä
k a n n a l l a t ä h ä n suunnitelmaan n ä h ­den.
Lisäksi neuvoteltiin k i r k o l l i s i s ta
aikakau-sjulkalsuista, joiden ilmesty­m
i s t ä vastaan K a n s a l l i s e l l a r i n t a m a l ­la
ei oHut m i t ä ä n muistuttamista edel­l
y t t ä e n , e t t ä s a a t a i s i i n taCteet s i i t ä , et­t
e i v ä t ne olisi valtiolle v i h a m i e l i s i ä.
miseen. *
H y v i n h a r v o j a poikkeuksia lukuun­ottamatta
n a u t t i i katolinen papisto
valtion palkkaa. Rikkaiden seura-kuntien
papit saavat t ä m ä n lisäksi
vielä huomattavia summia k l i & o n va­roista.
EI ole m i k ä ä n salaisuus, e t tä
juuri n ä i s s ä seurakunnissa suositaan,
h e n k i l ö l t ä , j o t k a e i v ä t m i t e n k ä ä n ole
kunnostautuneet m y ö n t e i s e s s ä suh­tautumisessa
hallitukseen Ja Valtioon.
K ö y h e m p i e n seurakuntien papit sen­sijaan
ovat yksinomaan valUon lei-vi.
ssä. e i k ä n ä i d e n suiu-iin palkkaeroi­hin
t i e t e n k ä ä n voida olla k U n n l t t ä -
m ä t t ä huomiota. Niinpä valtio pyr­kii
suurempaan tasapuolisuuteen pap­pien
palkkakysymyiksessä vähä v ä k i s -
ten eduksi.
K a n s a l l i s e n r i n t a m a n £ceskustoimin-t
a v a l i o k u n u , p ä ä m i n i s t e r i n Icanslia,
kansankomltsat j a muut virastot ovat
vastaanottaneet p ä i v i t t ä i n j o u k o i t t a in
j ä l j e n n ö k s i ä p ä ä t ö s l a u s e l m i s t a Ja yk.
s i t j ö s t e n kansalaisten k i r j e i s t ä . Jotka
ovat osoitetut pUspoille j a m u i l l e kor­keille
hengenmiehiUe. K a i k i s s a pyy­d
e t ä ä n n ä i t ä vaikuttamaan k i r k c n ja
v a l t i o n v ä l i s t e n suhteidan nopeasti
•kimtocnsaattamiseksi sekä valitetaan
nykyisen tilanteen a i h e u t U m i a vai­keuksia.
K a l k k i kansankerross?t ovat
edustettuina kirjeiden allekirjoittajien
Joukossa; k a t o l i l a i s i a kaikista poliit­t
i s i s ta puolueista samoin k u i n puo­lueettomia
s e k ä ussita eriasteisia pap­peja
el tyydsrtä vallitseva asiantila.
J o u k k o P y h ä n Matteuksen seura­k
u n n a n j ä s e n i ä Prahassa on l ä h e t t ä ­nyt
P r a h a n a r k k i p i i s p a Beranille k i r.
Jeeh, jossa mm. sanotaan seuraavaa:
"Me lainkuuliaiset katolilaiset toivom­me
klrkkokysymyksen selvitystä ja
ratkaisua. Olemme vannat s i i t ä , e t tä
kansandemokraattisen tasavaltamme
perustuslaki suo meille uskonvapau-den
ja takaa hyvinvoinnin kaikille
h y v ä ä tahtoville kansalaisille. Tah­domme
t e h d ä kaiken mikä on vallas­samme
edesauttaaksemme rauhan Ja
sovinnon y l l ä p i t ä m i s t ä v a l t i o n j a K a ­tolisen
K i r k o n välillä."
( J a t k u u 5. sivulla)
L ä h e t y s t ö n e u v o s VVartiovaara. joka saapui ä s k e t t ä i n Ruotsin Any
l i n j a n Stockholmilla uuteen toimipaikkaansa AVashingtoniin. Kuvas
myös rouva ^Vartiovaara s e i i ä pojat Risto, Jorma ja Timo.
koska nimet ovat seuraavassa j ä r j e s ­t
y k s e s s ä : Leo, L a u r i , U n t o , Otto, T a i s ­to
Ja P e n t t i . Numeroita o n edessäni
paljon, mutta olkoot ne seuraavaksi
k e r r a k s i .
Sarniassa on
juhlittuja
kilpailtukin
Neuvottelut a l o i t e t t i i n siis san­gen
lupaavassa h e n g e s s ä , mutta ne
keskeytettiin y h f ä k l d ä viime vuo­den
k e s ä k u u s s a korkeimpien roo-maliiiskatolisen
Idrkon viranomais-
'ten v ä l i i n t u l o n vaoksi. Tämä oli
ainoa syy, miksi kouluja koskeva
erikoisasetus ei astunut voimaan
e i k ä kirkon sanomalehdistökysy-m
y s t ä ratkaistu.
V a i k k a hallituksella olisi ollut oi.
keus ottaa kirtcon koulut h e t i haltuun­sa,
s a l l i t t i i n lasten kirjoittautuminen
k i r k o n kouluihin kuitenkin vielä lu­kuvuodeksi
1948/49.
Neuvotteluja yritettiin jatkaa tä­m
ä n vuoden helmikuun 17 päivänä.
K a n s a l l i n e n rintama on jatkuvasti
taipuvainen vuoden alussa suhtautu­maan
myönteisesti k i r k o n toivomuk­s
i i n n i i s t ä lukuisista e p ä y s t ä v ä l l i s i s tä
lausunnoista huolimatta, joita kor­keat,
kirkonmiehet olivat esittäneet.
Keskustelut aloitettiin l ä h i n n ä laa­j
o j e n katolisten sekä alempien pap-p
i s p i i r i e n että maallltokojoukkojen
toivomuksesta.
Ne k e s k e y t y i v ä t k u i t e n k i n alkuunsa,
kaska vaikutusvaltaiset ainekset roo­malaiskatolisen
kirkon yläportaissa
yksinkertaisesti eivät tahtoneet saa­da
aikaan sopimusta Kansallisen r i n ­taman
kanssa. Kyseisen helmikuun
17 p ä i v ä n j ä l k e e n ei ole saatu aikaan
m i n k ä ä n l a i s t a neuvottelukosketusta,
vaikkei Kansalliselta r i n t a m a l t a suin­kaan
ole puuttunut h y v ä ä tahtoa asi­an
saamiseksi pikaisesti pois p ä i v ä ­j
ä r j e s t y k s e s t ä molempia osapuolia se-
_ a
Unikuva ja todellisuus
! Kauneinkin uni on vain uni. Ja ken elää unien hurmassa
h^n saa ennemmin tai myöhemmin pahanlaisen kolahdukseii
havaitessaan, että "unikuva" olikin saavuttamattomissa.
Näin on nyt tapahtumassa niille sosialidemokraateille,
jotka joutuvat tunnustamaan, ettei Marshallin apu ollutkaan
uhissa nähty kaunis satuprinssessa, minkä piti auttaman Eu­roopan
tarvitsevia miljoonia jaloilleen, vaan ruma noita-akka.
njiikä auttaakin vain Yhdysvaltain monopolipääomaa kaikkien
rnarshalloitujen maiden kansojen kärsimysten kustannuksella.
' Elsimerkkinä mainittakoon pari tapausta. Toronton Va­paa
Sana pitää suomalaisella itsepäisyydellä vielä kiinni his­torian
romukasalle menevän Marshallin avun hännästä, mut-td
sekin selittää nyt (viime tiistaina), ettei Marshallin avun
ohjelma annakaan hetikohtaista apua^ kuten piti — vaan
Vj^ta sitten '"kun tuotannolle saadaan markkinoita". Mark-kinain
saannin suhteen marshalloiduissa maissa on kuitenkin
eräs "pieni" pulma, eli kuten Vapaa Sana selittää: "Englannin
tulisi myydä enemmän kuin se ostaa, tuottaa enemmän kuin
kjxluttaa voidakseen ratkaista nykyisen pulman." Tässä jää
selittämättä ainoastaan se, että juuri Marshallin avun ohjelma
on jouduttanut ja syventänyt, Englannin ja muiden rnarshal­loitujen
maiden nyt kehittyvää talouskriisiä. Tosiasia nimit­täin
on, eivätkä kauniimmatkaan unet voi sitä muuksi muut­taa,
että Marshallin avun ohjelman tarkoituksena ei ole lain­kaan
^auttaa "autettavien" maiden kansoja, vaan saattaa ne
taloudellisesti ja poliittisesti Yhdysvaltain määräysvallan
alaisiksi. Marshallin avun todellinen tarkoitus on, kuten
esim. Vapaudessa totuudenmukaisesti viimeksikuluneen kah­den
vuoden aikana selitetty .seuraava:
1. Täyttää ulkomaiden markkinat amerikkalaisilla tava­roilla
ja työntää Englanti, Canada ja muut marshalloidut
maat pois maailman markkinoilta — Yhdysvaltain monopoli-pääoman
eduksi, ja 2. kontrolloida rnarshalloitujen maiden
sisä- ja ulkopoUtiikkaa Yhdysvaltain monopolipääoman etu­jen
ja toivomusten miikaisesti (esim. kieltämällä sellaisten
tavarain valmistaminen ja myynti mitä on Yhdysvaltain "yli­jäämävarastoissa"
jne.)
Juuri tämä Marshallin avun todellisuus on jo niin selvä,
että esim. CCF:n "järkitrustin" jäsen, prof. Frank Underhill
kirjoittaa nyt viimeksi ilmestyneessä Canadian Forum-jul­kaisussa
mm. seuraavaa:
"Canada on ajelehtimassa ulkomaakaupan kriisiin siksi
kun Britannia ja länsi-Eurooppa eivät ole toipuneet kuten odo­tettiin
(Marshallin avun perusteella — Vapaus), eivätkä näe
mahdollisuutta päästä taloudellisesti jaloilleen vuoteen 1952
mennessä (kuten Marshallin avun ohjelma edellytti — Va­paus),
eivätkä sen vuoksi voi ostaa niin paljoa meidän tuot­teitamme
kuin me haluaisimme niille myj'dä: ja siksi kun
Yhdysvalloista näkyy kaikki merkit, että se kieltää ne käyt­tämästä
Marshallin dollareita ostaakseen määräämättömästi
Canadan tuotteita aikana jolloin .Amerikalla on kilpailevia
omia tavaroita myytävänä."
Lähestyvän kriisin välttämiseksi tai ainakin sen lieventä­miseksi
on vain yksi keino: On tuomittava maailman jakami­nen,
mitä Marshallin avun ohjelma. Atlantin sotapakti ja n.s.
"kylmä sota" yleensä edustavat ja sen sijaan ryhdyttävä laa­jakantoiseen
kaupankäyntiin kriisistä vapautuneen sosialis­tisen
Neuvostoliiton, kansandemokratiain, uuden Kiinan ja
itsenäistyvien siirtomaakansojen kanssa.
'MIKÄ EI O L L U T SYNTIÄ SIL­LOIN
EI O L E S I TÄ NYTKÄÄN"
I X puoluekokouksen j ä l k e e n 11,000
p u o l u e t y ö n t e k i j ä l l e p i t ä m ä s s ä ä n pu­heessa
p ä ä m i n i s t e r i Antonin Zapo-tocky
lausui mm. seuraavaa:
"Jokainen n i i n kommunisti k u i n e i -
kommunistikin tullaan arvostamaan
sen mukaan, m i t e n p a l j o n h ä n auttaa
maan r a k e n n u s t y ö s s ä . Tältä poh­j
a l t a t u l l a a n m y ö s kirkkokysymys rat­kaisemaan.
Olemme monasti ko--
rostaneet, ettemme halua t e h d ä us­konnosta
riltakapulaa. Kun tällä
h e t k e l l ä olemme keskittyneet i-aken-tamaan
parempaa yhteiskuntaa ja
k u n t i e d ä m m e , e t t ä se r i i p p u u ensi­k
ä d e s s ä taloudellisten pulmiemme
ratkaisemisesta, olisi j ä r j e t ö n t ä sä­l
y t t ä ä nifikaansa tuonkaltaisia asioita.
T a i s t e l u u s k o n t o k y s y m y k s e s t ä oU e r i.
koisesti p ä i v ä j ä r j e s t y k s e s s ä sodane-d
e l l i s e s s ä tasavallassa j a tarkoitus oli
sen avulla t y ö n t ä ä taka-alalle talou­d
e l l i s i a kysymyksiä, kysymys siitä
muodostuuko tasavallastamme por­v
a r i l l i n e n vaiko sosialistinen."
"Emme k a i p a a p y h i ä messuja, mut­t
a emme m y ö s k ä ä n tahdo pappien
k i e l t ä v ä n i h m i s i ä t e k e m ä s t ä talkoo­t
ö i t ä p y h ä p ä i v i s i n . • E i m i t ä ä n pai­m
e n k i r j e i t ä k i r j o i t e t t u s i l l o i n , k u n ta-v
a r a n j a k e l u a l a l l a t y ö s k e n t e l e v ä t en­n
e n sotaa taistelivat oikeudestaan p i ­t
ä ä p y h ä p ä i v ä ä v a p a a p ä i v ä n ä , eikä
m i k ä ä n paimenkirje (kieltänyt maa­t
y ö l ä i s i ä j a porvariperhelden k o t i a p u,
l a i s i a t e k e m ä s t ä t y ö t ä sunnuntaisin.
Mikä s i l l o i n ei ollut s y n t i ä ei n y t k ä än
voi olla s y n t i ä , e i v ä t s ä ä n n ö t sen j ä i.
keen ole ehtineet m i i u t t u a ."
KATOLILAISET KIRKON-JOHTOA
VASTAAN
Ei ole lainkaan hämmästyttävää,,
e t t ä nykyinen tilanne alkaa tuntoa
maan katolisesta v ä e s t ö s t ä täysin
käsittämättömältä. Sama koskee
S a m i a . — K i r j o i t a n p a taas n ä i s tä
S a r n i a n asioista. Mutta ensin tahdon
i l m i t u o d a kiitokseni sudburylaisille
s i i t ä y s t ä v y y d e s t ä Jota s a i n osakseni
C S J : n 17. edustajakokouksen aikana.
iEäi l ä h d e kuvailemaan s i t ä tunnetta
m i t ä k o h d a l t a n i t m i s i n s i e l l ä ollessani,
s i l l ä k y n ä n i ei siihen kykene v a i k ka
m i e l e s s ä n i on k i r k k a i n a k a i k k i t a p a h ­tumat.
Sanon v a i n kiitokset kaikesta,
k a i k i l l e .
C S J : n osaston kokous o l i t ä ä l l ä tk.
& p n ä . Se oli osaston p u o l i v u ö s i k o -
kous m i s s ä k ä s i t e l t i i n kirjeenvaihto ja
muut juoksevat asiat. Osastossa on
•nyt 29 j ä s e n t ä täysin maksaneita k u ­t
e n p i t ä ä k i n Tilintarkastus osoitti
kassan olevan .terveellä pohjalla, joten
osasto l ä h e t t i $lo Meksikoon r a u h a n -
kongressiin l ä h e t e t t ä v ä n edustajan
matkakulukassaan.
' A l l e k i r j o i t t a n u t antoi r a p o r t i n C S -
J : n 17. edustajakokouksen t y ö s t ä . R a ­p
o r t t i h y v ä k s y t t i i n ja asiasta p ä ä t e t ­t
i i n keskustella yksityiskohtaisemmin i lesta. Mutta lapsille p i t ä ä vannasti
N a i s i l l e pii muna j u o k s u k i l p a i l u ja
voittajaksi tuli muistaakseni A i n a L .,
T a i m i K . j a Aune I. Niin paljon o li
k i i p a i i u j a ettei kaikkia ehditty suo-r
i t t a a k a a n . sillä päivä meni v a l l an
v i l a h t a m a l l a . Oikein vieläkin har­m
i t t a a k u n ei j ä r j e s t e t t y myös k i l p a i ­lua
kahden p i k k u t y t ö n välille, jotka
s i e l l ä olivat. No, otetaan opiksi seu­r
a a v a l l a kerralla.
Juhlassamme oli myös vieraspaik­k
a k u n t a l a i s i a . St. Catharinesta o l i 2
m i e s t ä Jotka ^työskentelevät l ä h i s e u ­d
u l l a . Sitten oli reipas nuorimies
" E t e l ä p ä ä s t ä " vierailumatkalla V.
K u u s e l a n luona ja Taimi Kuusela
D e t r o i t i s t a , joka on t ä ä l l ä kesälo­maansa
v i e t t ä m ä s s ä . Uusina s a m i a -
l a i s i n a on Kesken perhe Sudburysta
j a toivomuksemme o n e t t ä v i i h t y i s i v ät
t ä ä l l ä kauan. Suurkiitos työstä ja
kannatuksesta niin vieraille kuin
p a i k k a k u n t a l a i s i l l e k i n .
J ä r j e s t ö n seuraava j u h l a p i d e t ä än
syksyllä samassa paikassa. S i l l o i n jär.T
j e s t e t ä ä n myös urheilua Ja p ä ä n u m e -
rona tuUenee olemaan " r o u s k ö t t i " -
s a h a k i l p a i l u , jotta alkakaa pojat a i ­kanaan
harjoitella. Viestinjuoksu j ä r ­j
e s t e t ä ä n myös paremmin e t t e i v ät
H e i k k i j a M i k k o eksy m a t k a l l a . M i ­t
ä ä n puhetta ei oDut p a r t a k i l p a i l u s -
ta, m u t t a voittehan a l k a a s i t ä k i n v i l ­j
e l l ä , s i l l ä o l i s i kai vaihteeksi mukava
v e t ä ä ukkoa parrasta, e i k ä aina huu-r-
SITÄs
iTÄTÄ
k u n kokouksen asiakirjat saapuvat.
Osaston k e s ä j u h l a a j ä r j e s t ä m ä än
v a l i t t i i n komitea. Juhla p i d e t t i i n tk.
17 p i i a , siUä se komitea el viivyteUyt.
Sunnuntaiaamuna sitten kokoonnut­t
i i n F,tl. Kuuselan farmille minne
A n t t i o l i hopeaongella h a n k k i n u t ;tuo-reet
k a l a t . N i i n alkoi e m ä n n i l l e pe-r
u n a l n " k u t i t t a m i n e n " Ja miehille k a ­lojen
perkaus. Ja n i i n nopeasti t o i ­m
i t t i i n , e t t ä kello 1 p ä i v ä l l ä o l i k a l a -
m o j a l ^ a valmiina.
Puolisen jälkeen alkoi urheilu
m i s s ä saatiin kai h y v i ä k i n tuloksia
v a i k k a maasto ei o l l u t k a i k k e i n par­h
a i t a . K e n - a n k i n k i m E i n o j a L a i ui
sattuivat vastakkain n i i n toisiaan e i ­v
ä t tahtoneet voida väistää, mutta
p a l k i n n o l l e L a t u i k u i t e n k i n ju<%sussa
p ä ä s i . En ole m i k ä ä n lu-heilueks-p
e r t t l , mutta mielipiteeni on, e t tä
korkeushypyn voitti Leo Lampinen,
j ä r j e s t ä ä Jotakin. — Alva.
Mattawassa toimitaan
rauhan hyväksi
Mattawa. — T ä ä l l ä t e h d ä ä n h e i n ää
t ä y t t ä p ä ä t ä ja onkin ollut hyviä hei­n
ä p o u t i a . Heiniäkin tulee kohtalai­sesti.
Kasvikset ovat y l e e n s ä huonot
t ä n ä vuonna, perunoista silti tulee
kohtalainen sato.
Tanssit. Jotka p i d e t t i i n viime lau­antaina,
onnistuivat ko*co h y v i n . Joten
veimme luovuttaa n e l i s e n k y m m e n tä
d o l l a r i a rauhan konferenssiin mene­vien
edustajien matkaikustannuksiin.
M e n n ä ä n p ä taas tk. 23 p ä i v ä n i l t a ­n
a polkkaamaan hanurin tahdissa.
— Mummu.
M I K S E I !
Kaupunkilainen vieras pysähtji
I ä n sekatavarakaupan eteen ja i]
'•Qnko t e i l l ä m i t ä ä n autokumienr
toisia?"
" M i k s e i " , sanoi kauppias, "hsa
p e l a s t u s v ä l i n e i t ä , seppeleitä, rinki
t ä Ja kumisiteitä."
» • •
Maitomiehen elämä ei ole Itoä!
yksitoikkoLsta. Esimerkiksi, täsä
y s t ä v ä l l i n e n kirjelappu. jonka e
kunti j ä t t i maitomiehelleent
Rakas maitomies: Kun tulet ta
niaan maitoa ole niin hyvä ja Jis
k o l i a uuniin, p ä ä s t ä ;$issa ulos ja hi
t ä sanomalehti sisäkäytävään.
. J . K . — Älä j ä t ä maitoa tänäii
• .= • •
TOSIKERTOMUS
"Toivon, e t t ä romaani oli mieia
k i i n t o i n e n " sanoi kirjastonhoitaj» ji
tavallisesti.
" K i r j a ei ollut paljon mikään",™
tasi lainaaja, "mutta se kirj«, Jonia
joku o'i j ä t t ä n y t siihen, se vasta bjri
o l i ! "
* • » • '
Poika sanoi i-sälleen. että Jos hana
kymmenen senttiä niin hän sau
m i t ä j ä ä m i e s kysyi äidiltä. Isä anit
kymmenen s e n t t i ä . Poika sanoi, eä
j ä ä m i e s kysyi kuinka paljon jäätä «!•
vitaan.
— H a l l i t u s lahjoittaa $3.500,000 joka
vuosi syövän t u t k i m u s k l i n i k k a i n ra­kentamiseksi.
Cometsin kesäjuhlat
sunnuntaina tk. 24
päivänä
Timmins. — V . - j a u.-sennä
mets on J ä r j e s t ä n y t heinäk 24|
k e s ä j u h l a t . Nämä ovat etikailf
<^t sikäU, e t t ä s i l l o in UmoiteUfll
kruunataan Cometsin johhta
g ä t a r . i
Urheilukilpailuja on moneidd
vanhempia ja nuorempia
J a e m ä n n ä t ovat luvanneet
mistaa h y v ä t mojakat
S e u r a p e l e j ä Ja kilpailuja on •
j ä r j e s t e t t y e t t ä suuri yleisosa»'
k e i l l ä onneaan. Kaikki vara
n ä i s t ä juhlista tulee käy
L i i t t o j u h l a n kyytikulujen
miseen. Juhlimalla voimnie
aattaa seuramme joukkneen
t ä m i s e k s i Liittojnblaan.
— Raportleil
PAKINA
Kahdenlaista solidarisuuHa
K u l l a k i n i h m i s e l l ä on y s t ä v ä n s ä . I h ­minen
on m y ö s k i n sellainen väricki,
e t t ä h ä n auttaa h ä t ä ä n joutuneita ys­t
ä v i ä ä n . Suomalaisessa sananparres­s
a sanotaankin, e t t ä h ä d ä s s ä ystävä
tunnetaan.
O n olemassa v a l h e y s t ä v i ä . Esimer­k
i k s i k u n k a p i t a l i s t i v ä i t t ä ä , kuten se
a i n a tekee, e t t ä työläiset ovat h ä n en
y s t ä v i ä ä n , n i i n o n S3rytä e p ä i l l ä . T ä s sä
tapauksessa on t y ö l ä i n e n kapitalistin
v a l h e y s t ä v ä . K a p i t a l i s t i kiskoo " t y ö -
l ä l s y s t ä v ä n s ä " s e l k ä n a h a s t a dollarei­ta.
Dollari on todellisuudessa k a p i t a ­l
i s t i n y s t ä v ä e i k ä t y ö l ä i n e n.
T y ö l ä i s e t ovat y s t ä v i ä k e s k e n ä än
koska heillä on samat taloudelliset
edut. T ä m ä p i t ä ä paikkansa k a n s a i n ­v
ä l i s e s t i j a s i t ä todistaa C a n a d a n me­r
i m i e s t e n l a k o n tukeminen eri maissa.
E l l e i C a n a d a n m e r i m i e h i l l ä olisi y s t ä ­v
i ä k a i k k i a l l a maailmft.s.sa, n i i n lakko
o l i s i a i k o j a s i t t en p ä ä t t y n y t merimies­t
e n t ä y d e l l i s e e n tappioon. Merimie­het.
Joita vastaan ö n kapitalistisen
m a a i l m a n valtiokoneisto k a i k k i n e pro­paganda
v ä l i n e i n e e n Ja lisäksi työvä-enpetturit,
ovat j ä r k y t t ä n e e t koko
maailmaa. Esimerkiksi Toronto Sta­r
i n finanssitoimittaja k i r j o i t t i ä s k e t ­t
ä i n h ä l y y t t ä v ä s s ä ä ä n i l a j i s s a Lontoon
s a t a m a t y ö l ä i s t e n Canadan merimie-h
i l l e osoittamasta m y ö t ä t u n n o s t a mm.
seuraavasti:
"Kuningas on julistanut h ä t ä t i l a n.
H a l l i t u s j a Laborjohtajat ovat leiman­neet
l a k o n konspiratioksi Ja p y y t ä n e et
m i e h i ä palaamaan t ö i h i n . Mutta C a ­n
a d i a n Seamen's U n i o n Johtajat ovat
t ä h ä n m e n n e s s ä n i i n ovelasti sekoitta­neet
Ja v ä ä r i s t e l l e e t kysymykset, e t tä
v a i n muutamat s a t a m a t y ö l ä i s e t k ä s i t ­t
ä v ä t tilanteen tosiseikat.
" S a t a m a t y ö l ä i s e t ovat p i t k ä a i k a i s en
t r a d i t i o n mukaan solidarlsia työväes­t
ö l l e j a h e i d ä t on j o h d e t t a uskomaan,
e t t ä canadalaiset laivat ovat 'mustia',
e i v ä t k ä he t y ö s k e n t e l e 'mustissa' l a i ­voissa.
Faktuaaliset todisteet j a l a u -
simnot C a n a d a n t y ö v ä e n j o h t a j i l t a ei­v
ä t ole saaneet h e i t ä muuttamaan!
m i e l i ä ä n t ä h ä n m e n n e s s ä . Canadan
k u l j e t u s t y ö l ä i s t e n johtajat s ä h k ö i t t i -
v ä t , e t t ä Trades a n d Labor Congress
on k i e l t ä n y t C S U : n.
" K a i v o s t y ö l ä i s t e n kansallinen pre­sidentti
S i r W i l l i am Lawther on lei­mannut
lakon 'konspiratioksi, jonka
tarkoituksena on tuhota kansallinen
taloutemme', mutta s a t a m a t y ö l ä i s et
uskovat y h ä vain, e t t ä laivat ovat
' m u s t i a ' . . . "
T ä m ä n kapitalistilehden finanssi.-
t o i m i t t a j a n m i e l e s t ä on Lontoon sata­m
a t y ö l ä i s i ä petetty koska he ovat
m y ö t ä t u n t o i s i a Canadan merimiehille.
Lontoon s a t a m a t y ö l ä i s e t ovat kurjissa
asumuksissaan j a puutteellisessa elä­m
ä s s ä ä n oppineet todellakin kansain­v
ä l i s e n solidarisuuden mericityksen.
H e i t ä ei ole voinut p e t t ä ä E n g l a n n ia
k a p i t a l i s t i t enempää kuin työväen
petturijohtajat. Lontoon s a t a m a t y ö ­l
ä i s e t tuntevat v a l l a n h y v i n Canadan
s a t a m a t y ö l ä i s t e n kurjat olosuhteet ja
a l h a i s e n p a i k a n ollessaan jatkuvasti
kosketuksissa Canadan merimiesten
kanssa.
Mainitsimme kirjoituksen alussa, et-täm
k u l l a k i n ihmisellä on y s t ä v ä n s ä.
N i i n p ä on m y ö s k i n B r i t a n n i a n sodan­aikaisella
p ä ä m i n i s t e r i l l ä C h u r c h i l l i l ­la.
T ä m ä n h e r r a n y s t ä v ä ei ele s u i n ­kaan
t y ö l ä i n e n . Kaukana s u t ä . Hän
on B r i t a n n i a h kansan perivihollinen.
U n i t e d Press tiedoitti Lontoosta tk.
18 p n ä seufaavaa;
"Sodan a i k a i n e n p ä ä m i n i s t e r i W i n s ­ton
C h u r c h i l l l a h j o i t t i eilen $100 l a i -
naopillisen avustajan palkkaamiseksi
sota-ajan katkeralle viholliselleen
k e n t t ä m a r s a l k k a Fritz Erich
Mansteille, jonka juttu tulee
b r i t t i l ä i s e s s ä sotarikollisoikeudessa.
" C h u r c h i l l oli yksi niistä
tunnetuista brittiläisistä, jotka
Joittivat b r i t t i l ä i s e n lakimiehen
miseksi p e n n i t t ö m ä l l e von Man
l e ."
C l i u r c h i l l j a monet muut bri '
taantumukseUiset havaitsivat,
h e i d ä n y s t ä v ä n s ä von Manstein
joutunut h ä t ä ä n Ja riensivät a
maan h ä n t ä . Koska brittiläinen
makerros. joka lopullisesti johtaa _
t a n n i a n oikeuslaitosta, on ries
y s t ä v ä ä n s ä turvaamaan, niin
vaikea e t u k ä t e e n sanca millaisen
m i o n tulee t ä m ä n natsijulniuri
maan osakseen.
K u n C h u r c h i l l ja teiset Brit
patataantumukselliset auttavat
rikoUlsta, n i i n por^-ariHisen
k ä s i t y k s e n mukaan se on
s y y t t ä . Mutta kim Lontoon sa
t y ö l ä i s e t tukevat Canadan
m e r i m i e h i ä , n i i n se saman mitan^
k a a n oh kapinallisuutta ja tiet
t ö m y y t t ä .
A s i a l l a on siis kaksi Pää^ä _
makJtaralla, toinen pää ja
Luulisimme kuitenkin briO
t y ö l ä i s t e n valtavan e n e m i n i s » ^^
v ä t n Canadan merimiesten ^ i * ^
kunniakkaana tekona ja natsir»*:
sen auttamista häpeällisenä
petoksena. — UotL