Vapaus, January 12, 1950

              < I i f 1, , ir r l l | l ' , S ' ^ '>
„ , I Hill
i:iiii-fi
tevanshin
en
Väin
— Us:
i JlTttan:
sentä
onlstoa,
me:
3skaan;
lyöhääa 1
mmaan
L^ j j j ^ ,\euvoi'tomton ystavyyder.
Ljjnden johdosta on neavostoUit-sanomalehtimies
SenJianov
aH feuraavan katsauksen Mos-
; radion kautta.
Ic-ssen ja ^'euvostoliiton; ystavyy-
'/'^tji£u?i cn vakuuttavasti osoit-
Suomen työtätekevät pyr-
1^ vaiil-iaan ystävyyteen Neuvos­toa
örjsa. fämä~pyrkimys on
• ,,rjl-naukssnsa kaikkialla maassa
U ^ j ä i:lcouksis5a ja JidilatEai-jfjf^
Tevanshin hautojat ovat jäl-
*itstivisoituneet. He tahtovat pa-ijjs
£-^o.Tien sille tielle, joka
=^i!t5ee suhteiden kärjistymistä
aMOS gency
L
feo lähti i
äydä Hek
in astui
Tampen
junasta 1
ska hän 1
lalla mati
"ainen «r^
iunaannoi
». joka 1^
- Hän
ja keskustl
matkustajl
'toisin EenJ
ja olen 3
Minne ha
igistä ja I
kko hetiij
nykyallsail
siä. Kuni
I, mihin ]ti
. kun taas
)äätä,joii4
junalla.]
laja
{EDWIN SUKSI)
Valtuutettu asiamies
Järjestämme .
Huvimatkanne
SUOMEEN
, • iai'. :
laiUIHIN EUROOPAN
MAIHIN
luustamme kaikkia johta-,
finpia v a i t a m e r ilinjoja.
MmniteUessanne huvimat­kaa
Suomeen tai muihin Eu-foopan
maihin, voitte luotta-r-t/
uksella kääntyä puoleem­me
lippu- y-rn- matkaa kos-,
levissä asioissa.
ITOSTAMME TEITÄ PASSINNE
IA VIISUMINNE HANKINNASSA.
PYYDETTÄESSÄ LÄHETÄMME
kmy. YKSITYISKOHTAISET
IfHJEET KAIKISTA MATKAA
JOSKEVISTA. KYSYMYKSISTÄ.
Tämän vuoden kulku vuo­rot
on nyt j är j estetty.
Tilatkaa h y t tipaikkahne
nyi!--.:
Ainoastaan ra j o i t e l t u
määrä paikkoja jälellä.
»haluaa'
yntymapäi
ellaisilleh
Vapauden
meitä hec
Portage^H
aus eltäf
Iitaan alid
Jos onu:
ineiUe km
anmieheile
luh JulM:
itQssaoune,
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Siidbiuy, -Oni.
JTeuvostoliiton Sianssa. He tahtovat
vetää maan iayjerialismin sodan l o ­riin
» .
Keitä sitten ovat nämä siramaiaiset
revanshin Irauiojat? Niitä ovat ne
=amat 2q psrhettä, jotka ovat i y h ^ -
neei suurhyökkäykseen Sucmen kan­san
laajojen joukkojen eUnöitoja vas­taan.
Ne vastustavat Suomen de­mokraattista
kehitystä ja laajojen
kansatkerrcsten yhtymistä taiste-
Iu;m aseöiansa parantamiseksL Lilt-to^
isen taistelussa Suomessa fcisva-viä
demokraattisia voimia vastaan, ne
näkevät Amerikan imperialistimaissa,
. joka-jatkaa Hitlerin hyökkäygjolitii-kan
perinteitä. .,
Sitkeästi ne harjoittavat myyrän-työtä-
in vahingoittaakseen Suomen
Neuvcstoliiton ystävjryttä, joka tur­vaa
Suomen demokraattisen kehityk­sen.
Sen vuoksi myös niiden Irfidis-iö
vaikenee"^ yistävyyden kuukauden
menestyksestä ja salaa lukijoiltaan
sen, kuinka- tavallisten kansalaisten
jcukkoliike ystävyyden lujittamisek­si
kasvaa.
Suomen ja Neuvostoliiton vilpittö­män
ystävyyden vastustajat eivät
tois,taiseksi uskalla paljastaa koko­naan
kortte jaan. He tietävät, että
avoin hyökkäys tätä ystävyyttä, vas­taan
paljastaisi heidät lopullisesti
suomen kansan sihnissä. Siksi he
turvautuvat kiertoteihin verhoutuen
toisinaan jopa j-stävyyden kannatta­jien
valepukuun. Monet muistavat
vielä hyvin yv. 1940—1941 tapahtumat,
jolloin tannerilaiset vannoivat us­kollisuutta
ystävyydelle Neuvostoliit­toon
ja samaan aikaan solmivat kan­san
selän takana salaisia sopimuk­sia
Hitlerin kanssa Neuvostoliittoa
vastaan.
Näille nyt jälleen valtaan kiiven­neille
ovat tyypillisiä aivaii samanlai-
.•^et yakuutiikset pyrkimyksistään, jo­pa
ystävyyden lujittamiseenkin Neu-,
vostoliiton 'kanssa. Mutta tosiasias­s
a he ^harjoittavat tämän ystävjryden
vilpittömille kannattajille vihamie­listä
politiikkaa. Siitä on osoituk-sfcna
mm. se kiihkeä kamppailu, jota
Suo m sn itaantumus: parhaillaan käy
oN-Seiu-aa. vastaan.
Vanconrer,: B. C. — Vancbirveriri
pMetariaatin hppu -laskeutui puoli­tankoon
kun menetimme joukostam­me
yhden kaikkein •parhaimmista to­vereistamme,
wmiam Bennett, joka
oli luokkamme poika ja joka kunni­akkaasti
t>-öskenteli Canadan työväen
liikkeen eturintamassa.
Häh oh perustamassa aikoinaan
Canadan Konununistista puoluetta ja
aina -kulki mukana oltiinpa auringon'
paisteessa tai (luokkataistelun risti­aallokossa.
' Viimeiset vuodet nähtiin
aina hänein kirjoittiksiaan paikällises-
The Pacific 'Tribunessa, OI' B i l r ih ni­mimerkillä,
työskentely lehtensä ja
LPP:n hjTräksi oli lähinnä hänen sy-
. däntään. Kuyaaväa tässä oh vai­najan
viimeinen; toivomus: '*En ha­lua
kuldtia haudalleni, vaan jos ha­luatte
jotenkin. muistoani kunnioit­taa,
hiin lahjoittakaa lehdelleni The
Pacific Tribunelle". Lehti kyllä sai"
lahjoituksia, mutta eipä Bill'in hauta­kumpukaan
jäänyt kukkia vaille.
Lauantaina tammikuun 7 pnä kello
2 ip. oli järjestetty viimeinen muisto­tilaisuus
Pender Auditorium huonieis-toon.
Näytti, että kaOcki Vancouve-
— Kaikki maamme valkoiset jout­senet
(ei mustat) kuuluvat lain mu­kaan
kiminkaalle paitsi silloin, jos ne
ovat yksityisten omistamissa vesistöis­sä.
Mutta heti .kun ne lentävät pois
niistä kuuluvat ne jäUeen kuninkaalle.
Heikot, väsyneet, hermostuneet,
voimattomat miehet ja naiset
hankkikaa uutta vilkkautta,
tarmda ja elinvoiinaa
Jätlukää hyvli«:t heikolle, väsyneen tunteelle,
alakulorsuuclVlle ja licrmostuiicisuudelic. minkä
aihi^uttoa he kko ja ohut i<T;. Herätkää unen-tanno
rerpp.iara. häärikää vilkkaana koko päivU
j a v:clä Ulalla t e i l l ä on paljon elinvomaa j ä l j r l l ä.
K ä y l l ä k ä ä Oftrex a. Se s s a l t ä ä rautaa, vrtaiiiini
Wl£.i.IAM BE?«NETT
rfn tiySiäiastMJvat l i ö i e ^ Jä eipä
ihmekään sillä olöian kysymys viimei­sestä
palveluksesta toverille,, jonka
sydän sykki vain ty5väenluoli»Ile ja
sen ylevälle - »sialle. Ehsiinaiälsessä
kunniavartiossa oli muiden mukana
C3J:n jäsenistä toverit-Henny Bell
ja Jussi Andersson sekä ulkopuolelta
järjestömme Aho Kärmekangas, Näil­lä
maamiehiUämme oli kunnia siksi,
että he oUvat olleet mukana edes­menneen
toverin kanssa luomassa
pohjaa Canadan työväenliäckeelle.
Kaalissa suoritettiin mieliinpainuya
ohjelma, jossa osoitetuin sen työn ar­vo
ja laatu jota vainaja oli eläissään
tehnyt. Tilaisuuden varsinaisen
avaitoen Vsuöritti, Nigel Morgan,
LPP:n B. C:n alueen johtaja. Kun­niavartion
vaihtuessa tultiin kohtaan
jolloin- suuri toverijoykko sai luoda
äimeisen silmäyksen paljon rakasta­maansa
toveriin. Äänetönnä kulki
jono hyvässä järjestyksessä avonai­sen
arkun ohitse. Ajatxikset. jctka
;ämän toveri joukon ttilelessä liik­kui/
eivät ole vaikeasti arvioitavissa.
Työsi tulee jatkumaan oli ajatuksen
sisältö lyhyesti.
Arkku oli verhottu IiPP:n j a Cana­dan
lipuilla.. Siis punaisen värin ver­hoamana,
joka oli läheisessä sopu­soinnussa
vainajan elämäntyön kans­sa.
Valtava surusaattue suuntasi
matkansa Ocean View Buriäl Parkin
hautausmaalle. Useissa tuhansissa
läskettUn saattojoukko, joka kunni­oitti
lucKkamme .poikaa hänen vii­meisellä
matkallaan. Haudalla pu­hui
Tom McEwen. Sinne kukka-kummun
alle jätimme kalliin itove-rimme.
Eivät läheskään kaikki tien-
'neet hänen viimeistä toivomusta kuk­kiin
nähden. Mielestämme oli näin
parempi. Kukat aina jättävät mie­luisan
tunteen surunkin hetkellä ja
jos kukaan niin'•William oU kukatkin
ansainnut.
Lepää rauhassa kunnon toveri! Ke-veät
mullat haudallesi! — M . S.
or Bill on kucllut. Tämä sana
saattoi sunin valtaan tuhansia länsi­rannikolla
ja kautta koko Canadan.
Heille oli elämys avata Pacific Trl-bune
ja lukea 01'Billin: erikoispalstan
"Short Jabs".
E l - k a i , i u . „ : a , fosforia veren k c h i . . ä n . i ^ k . i , r u u , . ! Häneh täydellinen nimcnsä oli Bill
miin voimistam seksi ja vrkJÄtämisektii., Se ela. f Bennett jä hän On kirjOlttanUt Omail
b y t t n ä systecraianne, parantaa ruokahaluanne ja j . ^ •. , i- i i yic
ruoansuiaturta ja maksaa iiiin . v ä h ä n . U u v ! enkoispalstaansa-jä.artikkeleita 45
" l u t u s i u m i s k o k o " ainoantaan 60 «^ntt:ä.. KokeT.
kaa Ostrei Tönic-tablettcja , uuden rortnaalin
vilkkauden; larinon ja elinvoiman saainiseksi tä.
n ä ä n . Kaikissa rohdoskaupoissa.
ehkä: sanoi!
rajoitetis!
Iväonnli
>hjelman
a k©
an 50-
nä. 65
tiä' ja sen
i- vain
tervehdys <,
nitukselle
ikä lasto'i|.
nen sarvi'!
:ttä nllctolLq
ahiehoji^}.-3
aa.
hiukan ta •
pelattiin bjh
;ucma paii T
länsillä n
ei hän haK^.
iis seuraan ^
iään ket- i-
^
tua Mie - "
Jäivänä.
igoakin. -
,
itto", huus:
Aloittaa nopeammin — Kestää kauemmin
Tehkää aloittaminen vannaksi ja nopeam­maksi
— ne antaa, enemmän voimaa ja
kestää kauemmin. Uudet B. F. Goodrich-
' patterit-antavat- lisää elinvoimaa ja ovat
Luotettavat raskaammassakin käytössä.
4LHAISET MAKSUEHDOT
$1.75 käteen ja $1.25 viikossa
124 Algonquin Blvd.
. ^1 i?
Timmlns, Ontario
PUHELIN 2765
[a, jotka '
tiiksi fa-^
a, penvcfl;
Workers-!^
inen "-
julkisesti
/ston
1 taholta
leldän
töön
Tälle
I t ä v ä el
jotain
vaan
iiimiiiiDii
vuoden ajan Vancouverissa. Hänet
muistetaan ei vain h}rvänä työväen
sanomalehtimiehenä, vaan myöskin
puhujana, järjestäjänä,. huomattava
marxilaisuuden opettaja kahden su­kupolven
scsialisteille. väsymättömä­nä
työläisenä erilaisis-sa .tehtäyis.sä,.
niin pienissä kuin suurissakin Cana­dan;
työväenliikkeen' rakentamise.ssa:
- Lapset muistavat hänet, jolle he
keräsivät rahaa auttaen "Pacific Tri-bunea
ja vanhat "tainiarit';' joille häii
säännöllisesti kirjoitti. Viime ker-r
ralla*hän keräsi yli: $1.000 Pacific
Tribunelle. ,Hän kuoli juuri viimei­sen
kamppailun aikana,, jolloin vielä
kirjeitä saapui hänelle. '
Hän oli syntynyt 1881 toukok. 9 päi­vänä
Greenockissa, Skotlannissa. Hän.
saapui Canadaan 1905 nuorena mie­henä.
Ammatiltaan hän oli parturi.
Glasgowissa hän kuului Itsenäiseen
Työväenpuolueeseen. Canadassa hän
alkoi puhumaan ja kirjoittamaan Ca­nadan
Sosialistipuolueelle.
Hän oli Canadan Kommunistipuo­lueen
perustaja ja hän kuului Labor
Progressive puolueen aloittajiin..
Häh on kirjoittanut "Builders of
British Columbia"-nimis?n kirjan ja
näytellyt johtavaa osaa Nanaimon,
RirJ. Bruce Mickelburgh
"VVellingtonin ja Cumberlandin kai­vostyöläisten
järjestämisessä.
Intian Kommunistipuolueen pyyn­nöstä
hän matkusti Intiaan, englan­ninkielisenä
kynäilijänä työväenleh-teen,
jota julkaistiin siirtomaassa Val­litsevan
sorron alaisuudessa.
Palatessaan Canadaan hän toimi
saneraalehtimiehenä, puhujana työt­tömien
kokouksissa j ä unloiden tilai­suuksissa.
Kansa piti Öl'Blillsta kos­ka,
hän oli joka päivä niin läheinen
heille sekä elämässä kuin taistelussa­kin.
Omalla vaatimattomalla taval­laan
hän antoi luokkataistelussa pal­jon
voimaa ja viisautta.
Huolimatta silta, että häh pU jo
sairaana, hän kirjoitti viimeisen «err
ran Canadian Tribunen -palstalle vii­me
joulukuun 23 p:n. numeroon. Se
oli muistokirjoitus hänien ystäväl­leen
Ben Sparksllle, joka juuri oli
kuollut.
"Huolimatta siitä kuinka kauan
me kuljemme yhdessä meille tulee
eron aika", hän kirjoitti ja kuvasi
omalla eloisalla tjrylillään monta
hauskaa tapausta heidän yarhaisem-mästa
taistelustaan; Ne sanat, jotka
hän artikkelinsa lopussa kirjoitti voi^
vat sopia 01'Billille itselleen:
"Jokaiselle, kuten Ben Sparksille,
joka kupli, meillä on uudet tehtävät
edessämme: meidän täytyy löytää jo­ku
teinen hänen tilalle, el vain yhtä
vaan kaksikymmentä samanlaista
kuin hän."
01'Bill tulee elämääii jatkuvasti sen
kautta mitä •hän on antanut työ­väenliikkeelle
ja tulevalle sosialistisel­le
Canadalle,
OmiTTEtVMME
hänen 70-vuptispäivänsä johdosta
tammikuun 6 p:nä 1950.
Sylvia, Ero. Helen, Miriam,
Jackie ja Cynthia Basto
Jenny ja Eino Santala
Laura ja Lauri Hill
Wilfred Basto
Niilo Niemi
Eila ja Arne
Jack Niemi
Ellen, Helmer ja lapset
Helen ja Verne Niemi
Siiri ja Arvo Vuori
Erkki Mutkala
Elsa, Urho ja Johan Niemi
Aune ja Matti Helin
Erika Luhta
Manda ja Matti Hill
Tilda ja Wm. Santala
Hanru, Jani ja Emeli Koski
Selma ja David Ritari
Eino Basto
Sanna ja Matti Basto
Elina j ä Arvi —
oivareidefl'
heidän
KIITOS V :
Haluan täten kiittää sukulaisia Ja ystäviä siitä suuresta yllä­tyksestä,
jonka järjestitte 70-vuotispäiväni johdosta. Kaunis
futos siitä "kiiltävästä astiasta" ja rahasta sekä syömisistä
juoniisista. Kiitos kaikille, jotka'tavalla tai toisella avus­tivat
alkuunpanijoita tämän yUätyksen järjestämisessä.
«B KhtollisuUdella teitä muistaen.
Waters Tovnshlp
JACK RUTH Ontario
asema
sanoo isa
Toronto, — Isä Clarence Duffy, • edelleenkin olla- En oe kommunisti,
ja Sociaty of the Dymphnan katoii- Olen täällä levittämässä kristinuskon
iaiiiiMiianaDiiniiiiMiriiiiLmiiiis nuaaniDainffiiinniniiiiL
huomattu Yhdysvaltain kansalainen
nen pappi New Yorkista, vierailee
Itä-Canädan kaupung2Jssa, Toron-
•tossa, Hamiltonissa, Ottawassa jä
Montrealissa rauhan asialla.
Isä_Duffyn puhujamatkan on jär­jestänyt
Canadan Rauhankongressi.
Tämän puhujamatkan toivotaan te­hostavan
kanipanjaa 200,000 nimen
keräämiseksi "pommin » pannaan"
vaatimuksen hyväksi mikä esitetään
pääministeri St. Laurentille toivo­muksella,
että 'hän myötävaikuttaisi
atomipommin pannaan julistamisen
ja kansainvälisen rauhan hyväksi.
Isä Duffyn canadalaLsten puheiden
aiheena on kristityn velvollisuus
rauhan toiminnassa. Hän analysoi
mikä on peru.sero Yndysvaltaln jä
Neuvostoliiton suunniteimissa ato­mivoiman
kcntrolloimisdcsi ja maail­man
rauhan hyväksi. Hän vastaa
kys5Tnyk.'>iin, mitkä nyt askartelevat
monen mielissä, kuten evim. Miten ja
gL^oska voidaan atomivcimaa käyttää
~ ihmiskunnan hyväksi? Kuka haluaa
sotaa ja kuka haluaa rauhaa? Onko
atomipommin valmistamismenetelmä
salaisuus?
Isä Duffy tekee työtään hyvässä
jäsenyydessä olevana pappina. Hän
sanpo: "Minä olen hyvässä jäsenj-y-des-
sä katolJ.'5es.=a kirkossa ja aion
oppia, minkä pien oppinut Uudesta
testamentista ja mitä arvovaltaiset
katoliset opettajat ovat opettanee."
Hän katsoo katolisen kirkon pappina
olevansa velvoitettu edistämään rau­han
asiaa. "Tässä meillä on mainio
tilaisuus, mikä cn vertojaan vaikka
maailman historiassa", sanoo hän.
Isä Ehiffyn matkassa Canadas.sa on
Canadan Rauhankongressin puheen­johtaja
Rev, James G. Endlcott.
Suomen valtiotuloista
peritään % veroina
tämän vuoden aikana
Helsinki Eduskutman valtiova­rainvaliokunta
on arvioinut valtion
verotulot 1950 aikana yhteensä 7C,-
874,200,000 markaksi, Josta määrästä
on välittömiä veroja noin 37 pro­senttia
ja loput 63 prosenttia peritään
välillisinä veroina, joihin kuuluvat
seuraavat verot: tuontitulit, tupakka-valmisteverot,
makelsvalmisteverot,
mallasjuomavero, väkivlinavero, auto-renkaiden
valmistevero, tiöitlkkuvero,
'ii^usjuomavero. leimavero, liike­vaihtoveroja
kahyiverö.
Verotulojen ilmoitetaan muodosta­van
kaikkiaan 74 prosenttia valtion
tuloista, joten tällä tavalla kerätään
kaikkiaan noin 3 ,'4 valtion tuloista.
Helsingin Vapaan sanan Aiime jou­lukuun
3 päivän numerossa julkaise­massa
kirjoituksessa sanotaan, että
95,000 v-uoden kuluttua Kokemäenjoki
muuttaa juoksua — Pohjanlahden
pohja noussut 250 m — tämän ynnä
lisäksi, että Pohjanlahden pohja nou.
see vielä 200 m, että ahvenanmaalai­set
asuvat 2,5 m lähempänä maan
akselia kuin helsinkiläiset ja että
mäamicusun seurauksena voi virto­jen
jucksti muuttua aivan luonnclll-.
sella tavalla Suomenkin v;denjakala-aluelUa,
saimme eilen tietää Geldeet-tlsen.
laitokseri järjestämässä kahvl-ja
tledoitustilaisuudessa, jonka kaik­kitietävänä
faktotumlna toimi gep-deetikkona
kansainvälistä mahietta
nauttiva profe^pri V. A. Heiskanen.
Tämän jälkeen lehti jatkaa:
Mainittakoon-heti aluksi, että pro­fessori
Ilmari Bonsdorffin ansiosta
korkealle kansainväliselle tasolle ko­honnut
Cjeodeettlnen laitoksemme pe­rustettiin
TOonna 1918. Viims vuo­desta
lähtien on laitoksen johtajana
toiminut prof. Heiskanen. — Geo­deettinen
laitos tutkii geodesiaa, jon­ka
paämä-Srät ovat osaksi käytännöl­lisiä,
osaksi tietselllslä, lausui prof.
Heiskanen. Käytännöllisenä tavoit­teena
cn ns. kiintcplsteltten määrää­minen,
kun taas tieteellisenä päämää­ränä
on maan muodon ja koon mää­rääminen
sekä maankuoren raken­teen
selvittely yhdessä muiden maata
tutkivien tieteiden kanssa. Tieteel­listen
geodeettisten mittausten sekä
niistä johtuvien • tieteellisten johto­päätösten
tekeminen on juuri geodeet­tisen
laitoksen tehtävänä.
Kuten prof. Heiskasen selostukses­ta
ilmeni, ovat geodeettisen laitoksen
kenttämittaukset pääasiassa neljän­laisia:
ko'.micmittaukEia, palkan- ja
suuiinanmääräyksiä, Kolmiomittauk.
sessa saavutetut tulokset ovat häm­mästyttävän
tarkkoja. Niinpä perus­viivat
voidaan mitata niin tarkkaan,
että keskivirhe on vain 1 mm 5 kmn
matkalla. Nummelan vertausperus-viiva
mitattiin niin tarkkaan prof.
Väisälän interferensElkelnplla. että
tuon 864 km. pituisen janan virhe on
tuskin 1/10 :mm. Creodeettisen lai­toksemme
suorittamat mittaukset
kuuluvatkin maailman tarkimpiin.
Kolniiomittaus ei kuitenkaan ole pel­kästään
maallista, vaan myös kosmil­lista,
sillä usein ainak4n yhdsn kiinto-r
pisteen maantieteelliset koordinaatit
saadaan selville tähtitieteellisissä mit­tauksissa.
Mikä sitten on tarkkavaakitus? Sen
avulla saadaan selville maamme kor­keussuhteet
ja tieteen kainhalta erit­täin
kiintoisa maannousun määrä.
Kunnäet maakuöri jääkauden aikui­sen,
ehkä n. 2,000 m:n paksuisen jää.
kerroksen alla painui, on ise Jääkau­den
jälkeen vähitellen noussut ja tä­tä
nousemista jatkuu vieläkin, kun­nes
alkuperäinen tasapainotila saavu­tetaan.
Maannousu on suuiin Poh­janlahden
pohjoisosassa, Vaasan ja
Kemin välillä, lähss metrin verran
vuosisadassa. Tri Niskasen mukaan
sen pitää \-lela nousta n. 200 m.
Maannousulla on maassamme sel­laisia
käytännöllisiä seurauksia, että
esim. Oulunjcen sähkövoimalaitoksen
patoputoukset kasvavat ja että Ko-kcnmäenjoki
tosin vasta 95,000 vuo­den
kuluttua joutuu etsimään uutta
laskuväylää, koska sen suu kohoaa.
Painovoimanmittauksilla, jolta suo.
rltetaan nerokkaalla gravlmetrlkojeel-la,
tnäärätään. miten paljon paino­voiman
määrä eri pisteillä on lilan
suuri tai liian pieni sen ncrmaaliseen,
painbvoimakaavasta laskettavaan ar­voon
verrattuna (palnovoima-ancma-liat).
Painovoimakaava taasen las­ketaan
maapallon eri puolilla suoritet­tujen
painovoimamittausten avulla.
Nämä samoin kuin jo mainitsemani
luoti vii vanpoikkeukset. ovat tärkeitä
työaselta maakuoren rakenneta, eri­koisesti
sen isostaattista rakennetta
selviteltäessä. Isotaattisella täsapai-nolia
tarkoitetaan sitä, että vuoristot
ja ylätäsangot ovat painuneet maa-kuoren
alla olevaan raskaimpaan ker- ot
rokseen hiukan samaan tapaan kuin
Jäävuoret mereen Ja sitä syvemrhälle,
kuta korkeampia ne ovat. Valtame­rien
kohdalla taas maakuori on ohu­empaa
kuin tasankojen kohdalla. Siel­lä
on ns. "vastajuuret". Täten maa-kuoren
alapinta on ikäänkuin maan
topografian liioiteltu peilikuva. Vuo-renjUurten
syvyys on suurempi,kuin
vuorien korkeusja^^fetajuurlen •kor­keus
suurempi syvyys,
Palnovoimatnittäuksen käytännöin,
sistä sovellutuksista lienee syytä mai­nita,
että sen avuUa saadaan selville
mm. malmlaluelta. Niinpä KuusJär-ven
kuparialueen ja Otamäen rauta-malmlalueen
painovoima on huomat­tavasti
suurenipl kuin kevyempiä ki­vilajeja
sisältävien alueiden. Mielen,
kllntolsena sivuseikkana kannattaa
mainita, että geoldltutkJmukslen avul­la
ahvenanttaalalsten on todettu asu­van
2,5 m lähempänä maan akselia
kuin esimerkiksi helsinkiläisten ja.
Pohjanlahden arannlkköasukkalden
kokonaista 3—4 metriä lähempänä
kuin itäsuomalaisten.
Geodeetiisen laitoksen tiedemiehet
suorittavat tutkimustyötä, jolla bii
.kansainvälisesti ensiluö'dcaisen tär­keä
merkltj-s. Kenttätöissään laitok­sen
useimmat retkikunnat työskente­livät
viime kesänäi jo napapiirin lä­heisyydessä
mitaten mm. perusviivan
Rovaniemen lähsttyvillä. Paljon työ­tä
ovat geodeettiseUe laitokselle anta-neet
myös aurlngonpimennyshävaln-nat
geodesiaa varten. Tässä mieles­sä
geodeettinen laitos lähetti retki­kunnat
mm. Brasiliaan Ja Afrikan
KultarannlkoUe. Lopuksi mainitta­koon,
että geoldlseen, maankuoren ra­kenteen
ja siinä tapahtuvien liikun,
tojen tutkimiseen eilkolstunut kan­sainvälinen
isostaattinen laitos on
v:sta 1936 ollut prof. Heiskasen Joh­dossa.
Ainoastaan täten kutsxunme jäsenistöä osallistuinaan ' ~
CSJm Vancouverin osaston
ja
joka pidetään Clinton-haalissa sunnuntaina; lamm^^
• > :-:29; päivänä iiSSp/alkaonklo^
kokouksessa keskustellaan Ja päätetään kaikista taloa Ja asa8tba'^^'^w
koskevista kysymyksistä sekä valitaan johtokxmta ja muut tarvitta­vat
komiteat alkaneelle toimintakaudelle. ; r / ; . ;V^^^^^^^
Keholtamme jäsenistöä osallistumaan ruhsaslukulsii» kokouksee^
m
m
i i
-Ml
Susi jahdeilla naamioi­daan
fasistinen koulutus
Mosk;wa. — Tassin toimiston viral­lisessa
uutisessa sanotaan, että ensi
talvena Pohjols-Suomessa pidettävät
susijahdit ovat vain naamioitu toimin­ta,
jonka tarkoituksena on kouluttaa
puolisptllaaillsia fasistisia järjestöjä,
joiden toiminta kiellettlha Suomen ja
Neuvostoliiton välisessä rauhansopi­muksessa.:
Metsästykseen osallistuu:'
Jopa lentokoneja, '^otkalti^^
tulevat olemaan yhtelstoimii;^^
vastaavanlaisten fiusijaluien:^^
Joita jiirjestetj^nmyi^ Norjaa puolelg
la, kuten viime talveiaakin'^ :
mm
•m
— KlnetUkka tarkoittaa dtamekai; Hj
nlikan osaa, Jossa Icappaltenlll^l^ ' f li
tarkastetaan niihin vaikuttavista'vöi^^ } *'i
mista 'Ja niiiden. ^massoista' rtippuviiääiflk'^^
Ainoastaan täten kutsumme kuik-kia
pohjois-Ontarion urheiluseuroja
Timmlnsln Comets, Klrkland Laken
Jymy ja Round Laken Echcn, yhdessä
paikalllssn seuran Viestin kanssa k i l -
panemaan pohjoisten seurojen villi-seen
pokaälihlihtoon, joka aslafnomal-sella
luvalla järjestää So. Porcuplnen
Viesti tämän kuluvan tk. 29 pnä,
1950.
Hiihdettävä matka tulee olemaan
eri ikäsarjoissa seuraava: 2 alle 15 v.
poikaa 1 km. matka; 2 alle 17 y. poi­kaa
1 km. matka; 2 alle 21 v. 2 km.
matka; 2 yleisen sarjan ja 2 Ikä-micstä
3 km. matkan kukin. Lähtö
tapahtuvi kaupungin pailokentältä klo
2 lp. . ;
E. Junnila. Nick Ranta,
Puheenjohtaja. . Sihteeri.
Elo, Kalle Vihtori (Grönluiid);.
Syntynyt KUkassa v. 1898 Hilda Ja
Fabian Grönlundta perheessä. Oli v.
1929 South Pöruplnessa. Slsko tie­dustelee.
M. 8438.
Niemi (Huutonlcml), Kaarlo: Syn­tynyt
Lehtimäellä v; 1898. Isä Lean­der
Huutonleml. Oli työssä Algoma
.Central RR:llä.eiikulalnen tiedus­telee.
M. 8439
Kangas (Välikangas), Bernhard:
Lähti Suomesta Isänsä kanssa v.
1900. Veljenpoika tledu.«telee, iM 8440
Merilä. Jack: V. 1947 oli Mlssana-blssa,
ont. Sisar tiedustelee. M 7132
Rajaklsto, Jul«) Vihtori: Syntynyt
Tammelassa 1895 VUhelmllna Ja
Jaakko Rajaklston perheessä. Vai'
telee. M 8444 >'
mon nimi on Alli. Veli Lauri tiedus-
Jos asianomaiset huomaavat tämän
taikka jos jcku tietää heistä jotain,
niin kehoitetaan tiedolttamaan alla-inainltulla
osoitteella Ja mainitsemaan
kirjeessään nimen perässä olevan
numeron:
The Salvatlon Army
538 Jarvis Street
Toronto 5, Ont.
UjJiqjlQO o o o 0 Q o P P 0 Q O g C O O C B
SUOMALAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon. .
SIMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Hastlng» St,
Vancouver Br. Columbia}^
TmnroTirrTnnnnnn^^
KIITOS
Haluamme laasua .sydämcllistt kiitok,%t naapureille ja kaikille
tuttaville siitä to.si yllätyksestä, jonka olitte Järjestäneet meidän
täyttäes.sämme 50 vuotta.
Kiitos lahjoista Ja kauniista kahvipöydä.stä. Kiitos kträäJilJe ja
päivän emännille. Kiitos teille kaikille jotka otitte osaa, mutta ette
voineet saapua tilaisuuteen.
Teitä, kalkkia sydämellisesti mylBtaen,'
KATRI JA ARNE HEIKKINEN
."Vlattagami Hcights, Ont. Tammikuun i p. 1950
u£o±
Sydämelliset kiitokset teille toverit .siitä syntymäpäi-yälahjä.
sta, jonka annoitte minulle ja myöskin onnitte­luista,
joita olen saanut.
Säilyköön ystävyys aina välillämme.
Ystävyydellä,
SIGNE HUHTA
CAMP 55 KAPUSKASING, ONT.
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta, ,1
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on Kettu Kaisa— Jenkka
Rytmi polkien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valsd
- Kultaa Ja hopeaa —Valssi
Soittolevy:. Rytmi Pojat
DY--62 Dolores — Valssi
ValssiUnelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY--80 Soi illan tuulpneia — valssi ^
• •/ Anltra — Tango
Laulanut Matti Jurva
DY—81 Ilta Krimillä • Foxtrot
Haihtuvat hetketvalssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 Sulle vain — Tango
Suven leikkeihin Iralpaan — Vakat
• laulanut Eugen Malmsten
DY—104 Kun Sun mä nain —
En syytä Suai — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme aäin -r- VaM
Muistojen tango
Laulanut Matti Jurva
DY—122 Wleniläls makeisia — Valssi
Wieniläis verta-> Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 IloTmen leski— Valsslpotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlalttja ja
tansseja* I Ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Soittolevy
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterllla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon Jäähyväiset— Valsöl
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY^175 Oh, Sonorita--Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merlmiesvalsäl
Laulanut Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow»fox
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valosi
Nyt tanssii Tilta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien Järvien maasta*
I ja II osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta,
III Ja IV osa
.'• • Soittolevy ——
rf.
Tango
TILATKAA OSOITTEELLA
mm f 9BLisHii@
Box 69