1949-09-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
matkan veto
ien säilytystä.
iiluliiton
osoitteeb
Jee Hunnakto
ark Blvd.
O. 6195
Onta
VO Vaurio
Toronto, ö
Vilho HeUddl
Toronto, ö
E. 4386
;eerille. Hn
lusi osoite.
iiaii arvon alennus
"paperikauppa
l^toc - K a u p p a p i l r e i s t ä ennus-toritaina.
e t t ä punnan arvon
rne.n s i i r t ä ä B r i t a n n i a n pape-otsei
I k ä ä n t y v ä s s ä m ä ä r ä s sä
-ciES-.iar- maihin. Canadan dol-osittaisesta
laskusta huolimat-
'"^rtiia^rt paperin ostokset v ä h e -
Canadassa.
UoUj,-«ood, CaUf. — E l o k u v a t ä l i d e t;
E r r o l M y n n j a L o u CSostello ovat saaneet
hallitukselta tuloverojen taka-
1-arikointivaatimuksia $80.377.59 Ja
$80,203.39 e d e s t ä.
Tuloveromaksujen perijä, Harry
C . Westover, esitti takavarikointivaa-timukset
h i l j a t t a i n syyttäen, että
n ä y t t e l i j ä t eivät olleet maksaneet
k a i k k i a h e i d ä n v. 1948 tuloverojaan.
UUSI levylähetys
saapunut SUOMESTA
Sointu-, Decca-, Rytmi', Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—960 Muislathan vielä — tango
Tänäillana — valasi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mio. — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SP_50I1 Napolitana, Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5025 Mä olen nainen — tango
Hillevi ja Decca-orkesteri
Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri
SD—5069 Ruusuinen hetki — slov7-iox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
RYTMI-LEVYJÄ
SR—7007 Kulkurin kaiho — valssi
Orpopojan valssi
Henry Theel ja. Rytmi-yhtye
VR—6013 Motti-Matti — polkka
Savotta-Jenkka
Paul Norrback, hanuri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-jenkka
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangpni
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S-9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 KAPPALE
YUiimaimttuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-vnntiiiiuksrlla
(COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
Vapaus Publishing Company Limited
RautalieyhtiSt saavat taas
korottaa rahtimaksuja
Elinkustannukset kohoavat jäDeen *
hetikohtaisesti sen seurauksena
I Neljä pidätetty
i iiaisen murhasta
1 WfiuiIpef.—\ K o l m e m i e s t ä Ja 18-
i \.-uotias nuonokainen on pidätetty
t ä ä l l ä sen Johdosta, e t t ä syjTskuun 13
p ä i v ä n ä l ö y d e t t i i n mrs. Dora Sadova
makuuhuoneensa lattialta tukehtuneena.
Chiang: Kai-shek
Formosassa
San Francisco. — Kuomlntangln
K i i n a n uutistoimisto Ilmoitti torstaina
Talpehlsta. Formosasta. e t t ä Chiang
K a i - s h e k on tullut Formosaan tehtyä
ä n 20 p ä i v ä ä k e s t ä n e e n matkan K i i nan
mannermaalle.
Lauantaina, syysk. 24 p. — Saturday, Sept. 24 Siiil
Box 69 Sudbury, Ontariq
äänilevyjä
PUOLBLLA HINTAA
Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
hintaa:
S—904 Kulkuri kuutamossa — jenkka
Jos olisin sulttaani — foxi
Laul. Georg Malmsten
S—905 Pennitön uneksija — jenkka
On morsiameni suukkoja vailla — valssi
Laul. Georg Malmsten
S—1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä ja hopeaa — valssi
_ Laul. G. Malmsten
5—1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
Laul. Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sen
'akia ne myydään puolella hintaa. '
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alemusmyyntihinta 6Sc kpl.
( y n n ä l ä h e t y s k u l u t)
Vapaus Publishing Company Limited
o. Box 69 atmJttmit • fYntstria
Ottawa. — Transporttllautakunta
i l m o i t t i torstaina, e t t ä Canadan raut
a t i e y h t i ö i d e n s a l l i t a a n korottaa e d e l.
lesn rahtimaksuja 8 prosentilla sen
21 prosentin korotuksen lisäksi. Joka
miyönnettiin maaliskuussa v. 1948. K o rotetut
taksat ovat t a a i m d i t i v a t v.
1948 h e i n ä k u im 27 p ä i v ä s t ä saakka.
T ä m ä n toimenpiteen arvioidaan l i s
ä ä v ä n hetimiten r a u t a U e y h t i ö i d en
tuloja 35,000,000 d o l l a r i l l a vuodessa Ja
aiheuttavan samalla elinlnistannusten
kohoamista.
S e i t s e m ä n maakimtaa esitti Jokin
a i k a sitten vetoomuksen sen Johdosta,
e t t ä rautatieyhtiöiden sallittiin korott
a a rahtimaksuja 21 pros. v. 1948 maaliskuussa.
Lautakunta on nyt kuitenkin
myöntänyt r a u t a t i e y h t i ö i l le
uuden korotuksen v ä l i t t ä m ä t t ä mit
ä ä n maakuntien protesteista.
Lautakunta on valtuuttanut raut
a t i e y h t i ö t korottamaan rahtimaksut
10 p ä i v ä n kuluessa. Transporttlmi-nisteri
Chevrier hylkäsi torstaina C-C
P : n edustajien p y y n n ö n , e t t ä h a l l i,
tus lykkäisi lautakunnan p ä ä t ö k s en
t ä y t ä n t ö ö n p a n o a kunnes parlamentti
.saisi tilaisuuden keskustella s i i t ä kys
y m y k s e s t ä .
von alentamisen takia. Joten h i n t a -
nousuja on tulossa t ä m ä n t ä s t ä.
IVinnlpec. — Manitoban p ä ä m i n i s teri
Campbell sanoi maakunnan h a l l i -,
tuksen vastustavan rautateiden r a h t i maksujen
korottamista. Se on s i tä
m i e l t ä , ettei rahtimaksuja saisi ko-rottaa
l a i n k a a n ennenkuin t r a n s p o r t ti
k y s y m y s t ä k ä s i t t e l e v ä komissio on t a r kistanut
koko tilanteen.
Pelon politiikka
hallitsee Italiaa
Ottowa. — T ä k ä l ä i s e t polttoaineiden
kauppiaat sanoivat, e t t ä k i v i h i i l
e n hinnat nousevat rahtimaksujen
korottamisen seurauksena. S i t ä p a i t si
nousee k i v i h i i l e n h i n t a d o l l a r i n ar-
Edmonton. — Edmontonin pormes.
t a r i H a r r y A i n l a y sanql torstaina, ett
ä rahtimaksujen korotus "otetaan
suoraan t ä k ä l ä i s e n k u l u t t a j a v ä e s t ön
j a t ä m ä n alueen pcrustuottajien taskuista".
Regina. — Saskatchewanin "sosial
i s t i n e n " p ä ä m i n i s t e r i Douglas sanoi
torstaina rahtimaksujen korottamisen
johdosta, e t t ä "ne Jotka vastustavat
rautateiden rahtimaksujen korottamista,
ovat nyt saaneet todellisen
voiton". Hän perusteli t ä t ä ikummal-l
i s t a j ä r k e i l y ä ä n s i i h e n seikkaan, e t tä
r a u t a t i e y h t i ö t pyysivät lupaa k o r o t t aa
rahtimaksuja Jälleen 20 prosentilla
entisen 21 prosentin lisäksi, mutta
niiden sallitaan korottaa rahtimaksuja
nyt vain 8 prosentilla. T o d d l i -
suudessa saavat 3 i i t i ö t korottaa nyt
rahtimaksuja 9,7 pros., kun korotus
on taannehtiva.
Abessinia - kahvin kotimaa
Kirj. Knut Tellas
Seuraavaa arUkkelin on kirjoitta-nut
Helsingin Vapaan Sanan Rooman
kirjeen vaihUja Inna
käncn-Trevl:
SaÄiirr Ontario
Teltat, makuusäkit, vesi, muona,
keittoastiat, m a l a r i a l ä ä k k e e t , haulikko
j a pistooli olivat varusteinamme l ä h t
i e s s ä m m e ensimmäiselle löytöretkel-lemme
eräälle kahviplantaashille 30
peninkulman p ä ä h ä n e t e l ä ä n Addis
Abebasta. Saimme ajaa kuorma-aut
o l l a . Kuljettaja oli i t a l i a l a i n e n . Hän
03asi vain omaa ä i d i n k i e l t ä ä n . " S i"
(kyllä) oli ainoa osaamani Italiank
i e l i n e n sana aloittaessamme n y t k ä h -
t e l e v ä n matkan kuorma-autolla. Väh
i t e l l e n sain oppia useampiakin sanoja
kunnolliselta Ja vaatimattomalta
i t a l i a l a i s e l t a . Englantilais-ltalialai-nen
taskusanakirjamme oli arvossapidetty
tulkkimme kun v i i t t a i l u ja
eleet e i v ä t r i i t t ä n e e t.
Alussa vauhti oli hyvä, mutta pian
tie huononi, samoin nopeus. Joskus
tie itse asiassa loppui, ja kömpelö 10
t o n n i n auto tunCai n e r i v ä n oman tahtonsa
mukaan h a l k i arojen s e k ä e r ä maiden.
Se kulkee joka tapauksessa
e t e e n p ä i n . Taitava kuljettaja tietää
suunnan. Hän ei varmastikaan istu
ensi kertaa o h j a u s p y ö r ä n ääressä.
Maisema on yksitoikkoista suurenmoisella
tavalla. Kaneelinkuivilla,
ä ä r e t t ö m i l l ä arolakeuksilla näemme
sateenvarjon muotoisia, akaasiapuita,
j o t k a yhdessä miehenkorkuisten termiittikekojen
kanssa tarjoavat vaihtelua
yksi toikkoViuuteen. Mutta kasvullisuus
muuttuu pian ja eläimistö
alkaa. Matka tulee mielenkiintoisemmaksi.
Babiaaniperhe kapuaa verkalleen
pois t i e l t ä , ja liaanien sekä
muun troopillisen vihreyden seassa
n ä e m m e kuvaamattoman k i r j a v i a , e r i kokoisia
lintuja . H a u l i k k o joutuu
k ä y t t ö ö n , kan kaksi voimakasta helmikanaa
saa luopua h e n g e s t ä ä n . Niist
ä tulee matkamuohaa. Moottorin
surina h ä i r i t s e e k a k s i m e t r i s t ä käärm
e t t ä . Se kiemurtelee nopeasti viidakkoon.
Tämä on A f r i l k k a a ! A l van
sellaista k u i n ajatteli sen olevan,
k u n l u k i maantietoa kansakoulussa.
Kuljemme edelleen, päivä kallistuu
i l t a a n . Kuljettaja p y s ä y t t ä ä kuorma-auton
aivan a l k u a s u k a s k y l ä n ulkopuolelle.
Hänen m e r k e i s t ä ä n y m m ä r r
ä n , e t t ä t ä ä l l ä m e i d ä n on pystytett
ä v ä leiri. Täällä m e i d ä n on vietett
ä v ä y ö A f r i i k a n t ä h t i t a i v a a n a l l a . " Ja
e h k ä i h m i s i ä syövät alkuasukkaat ottavat
m e i d ä t myrkytettyjen nuoliensa
maalitauluksi", lainatakseni Addis
Abebassa asuvien y s t ä v i e m m e sanoja.
P i a n p y s t y t ä m m e teltan j a nautimme
yksinkertaisen Illallisen. Alastomia
alkuasulcaslapsia tulee Joka suunnalta.
Ne p y s ä h t y v ä t kaukana tarkastellen
m e i t ä sekä m e i d ä n kankaista taloamme.
K a u l a n y m p ä r i l l ä h e i l l ä o n nuora.
Se on k r i s t i t y n nuora. Merkki
s i i t ä , e t t ä h e i d ä t on h y v ä k s y t t y koptilaiseen
kirkkoon. Heidän lanteillaan
kilisee leiJonanhampaita, h e l m i ä ja
muuta r i h k a m i a . Ne ovat t a i k a k a l u j
a , jotka suoj^evat sairauksia, k ä ä r -
meenpiu-emla Ja multa onnettomuuks
i a vastaan. Kristinuskoa kaulana.
Pakanuutta sekä taikauskoa vatsan
y m p ä r i l l ä .
Pimeys lankeaa. Ja se lankeaa nopeasti,
nman e d e l l ä k ä y p ä ä varoitust
a — e i n i i n l n i l n kotona Pohjolassa.
Lapset katoavat. R y t o i i m m e makuulle.
Haulikko on ladattu, pistooli samoin.
Melua Ja h ä l i n ä ä kuuluu kyl
ä s t ä . Onko siellä juhla? Vai v a l mistelevatko
he suuria pitoja? Tai
k e i t t ä v ä t k ö he v e t t ä Ja hiovat keih
ä i t ä ä n ? Mitä on t e k e i l l ä ? Uinahdamme
alkuasukasrummun yksitoikkoiseen
tam-tam-tam, tam-tam-tam-ä
ä n e e n .
Seuraavan p ä i v ä n Iltana saavumme
p ä ä m ä ä r ä ä m m e kahviplantaashille.
J ä n t e v ä valkoinen mies tervehtii m e i t
ä . Hän on plantaashin omistaja.
H ä n osoittaa meille e r ä ä n h y v i n r a kennetuista
majoistaan. Siltä tulee
asuntomme muutamiksi p ä i v i k s i . H än
asettaa myös k ä y t e t t ä v ä k s e m m e paljasjalkaisen,
tummaihoisen boy'n
f p a l v e l i Jan). Tuntee olevansa kuin
n e e k e r i p ä ä l U k k ö . Niin, v i e l ä p ä k u in
ruhtinas. Oma maja. Ja oma palvelija,
joka siivoaa majan, tarjoaa
t e e t ä vuoteeseen ja harjaa kengttt.
O n vaikeata k ä s i t t ä ä y h t e j t t ä.
P l a n t a a s h i n omistaja on ainoa v a l koihoinen
mies usean peninkulman
a l a l l a , ja on varmastikin p i t k ä t v ä l i ajat
h ä n e n saadessaan vaihtaa ajatuksia
valkoisten Ihmisten knssa. E h k
ä juuri siksi h ä n on n i i n puhelias.
Kyselemme v ä h ä n s i t ä ja t ä t ä.
— K u i n k a kauan olette olleet A f r i i r,
kassa? kysyn.
— 20 vuotta. Neljä vuotta Belgian
Kongossa ja 16 t ä l l ä paikalla.
— v i i h d y t t e k ö t ä ä l l ä?
— T i e t y s t i ! Täällä tunnen itseni
kuninkaaksi. Katsokaa esimerkiksi,
miten loistava näköala minulla on
noiden kauniiden, sammuneiden t u l i -
vuorenkellojen y l i . J a katsokaa ruu-.
sujani. Eivätkö ne olekin kauniita.
T ä ä l l ä kasvaa k ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen
kaikkea. Vehnää, maissia, tupakkaa,
kahvia, persikoita, tomaatteja,
sokeriruokoa, banaaneja sekä
v i i n i r y p ä l e i t ä . Täällä on rauhallista
j a h i l j a i s t a . T ä ä l l ä on s e k ä aikaa ja
rauhaa ajatella. Euroopassa ei s i t ä vastoin
ehdi. Siellä on kaikki niin
k i r o t u n vaivalloista j a vilvoitettua. On
asetuksia Ja m ä ä r ä y k s i ä s e k ä muuta
kamaa. Jota tulee n i i n sanotun sivistyksen
mukana. Ja muuten s i e l l ä on
aivan l i i a n k y l m ä ä . Myös k e s ä l l ä k i n.
— i ^ l t e n monta kahvipensasta teill
ä on p l a n t a a s h i l l a?
— K a i k e n kaikkiaan 100,000 pensasta.
— K u i n k a suuren vuosituoton antavat
n ä m ä 100,000 pensasta?
— 50—60 t o n n i a kahvia. Jokainen
pensas siis 500—600 grammaa.
— M i n k ä I k ä i s e n ä kahvipensas voi
k a n t a a h e d e l m ä ä?
— S e » a l k a a kantaa kahvia 4-vuo-tiaana.
Ja kantaa h e d e l m ä ä , kunnes
se on noin 25 vuotta vanha.
^ Kahvi oh Abessinlan suurin
vientitavara, vai kuinka?
— Kyllä, aivan oikein. Noin %
maan k o k o n a i s v i e n n i s t ä on kahvia.
V i i p i e vuonna v i e t i i n maasta 13 m i l j.
kg. arvoltaan 18,3 milj. Abessinlan
d o l & r i a , toisin sanoen 27.5 m i l j . rkr.
— T ä s s ä maassa on siis runsaasti
kahviplantaasheja?
— E i , n i i n ei ole asianlaita. (Suurin
osa Abessinlan kahvista kasvaa v i l l
i n ä Ja korjataan melko alkeellisilla
m e n e t e l m i l l ä . )
— V ä i t e t ä ä n Abessinlan olevan
k a h v i n kotimaan. Mitä s i l t ä sanotte?
— T u t k i m u s on osoittanut, e t t ä n i in
on laita, mutta e t t ä kah^l Juomana
k e k s i t t i i n Arabiassa Joskus 1500-Iu-vulla.
Juuri arabialaiset kauppiaat
veivät kahvipensaan mukanaan Abe-s
i n i a s t a Y e m e n i l n Arabiaan, Histor
i a kertoo, e t t ä t ä m ä n pensaan hed
e l m i s t ä valmistettiin "kahwa"-ni-m
l s t ä Juomaa. Arabiasta on sitten
kahvinmarjoja viety m u l l i i n osiin
maailmaa. Jossa k a h v i a nyt viljellään.
— Johtuuko siis nimitys kahvi sanasta
kahwa?
— S i l t ä oppineet ovat eri mieltä.
S a n a l l a kahvi kuluuu k a h v i n oman
t a r i n a n mukaan olevan kaksi-merkl-t
y k s e l l l n e n s i s ä l t ö . Juomaa sanottiin
k a h v i k s i kahwa-sanan mukaan, joka
merkitsee s i t ä , m i k ä k i i h d y t t ä ä , mikä
nostaa ylös k o r k e u k s i i n j a m i k ä antaa
lentovolmaa. N ä h t ä v ä s t i on ajateltu
suurta p»rR<{tia<Kinmjngaf(ta K&vfus
K a i ' t a , joksi t a r i n a n m u k a a n o l i voittanut
maan vetovoiman Ja kulkenut
t a i v a a n k a n t t a p i t k i n s i i v i t e t y i n vau-
Maata, joka on sosiaalisesti todella
n i i n differentioitunut k u i n Italia, ei
tuskin voi oppia syvästi Ja perinpohjaisesti
turtremaan e l ä m ä l l ä v a i n Roomassa.
Olen tuntenut t ä m ä n puutteen
k<&o oleskeluni ajan j a siksi olen
v ä h i t e l l e n oppinut nauramaan noille
hivenen i t s e t ä r k e i l l e Ja pintapuolisille
t u r i s t i j u t u i l l e Italiasta, j o l t a s i l l o in
t ä l l ö i n voi tavata Uuden Suomen tai
Helsingin Sanomain palstoilta. Aioin
t u t k i a tuon mentaliteetin laatua ja
p ä ä d y i n siihen, e i t ä maasta, j o l l a k u ten
I t a l i a l l a , on ollut n i i n myrskyinen
viimevuoälen historia, on erittäin
helppo k i r j o i t t a a — n i i n , m e l k e i n pä
m i t ä whansa! Tavalliselle t u r i s t i l le
tusinaliberaalista aina ädrlmmäLs-vanhoilliseen
asti on v i e t t e l e v ä n "eleg
a n t t i a " vihjaista Suomen porvaristolle
k e v e ä s s ä ä ä n i l a j i s s a , e t t ä "kuisk
a t t u nimi on y h ä n i m i " , e t t ä i t a lialaiset
kommunistit haaveilevat d o l l
a r i e n jakamisesta j a huolettomasta
dolce far n i e n t e s t ä . — M u t t a m i t ä tek
e m i s t ä t ä l l ä kaikella on totuxiden
kanssa! En tahdo t ä l l ä k i e l t ä ä o i keutta
k i r j o i t t a a kevyesti — pSihvas-t
o i n , se on ensiarvoinen lahja. M u t ta
kevyt muoto ei s i n ä n s ä oikeuta S>T-j
ä y f t ä m ä ä n vastuimtunnettamme.
I ^ ä en kirjoita Curzio Maiapar-testa,
koska h ä n e t voi y h t ä h y v i n tavata
Suomessakin K ä m p i n ravintolassa,
e i k ä h ä n e s s ä ole m i n u l l e m i t ä än
sen e n e m p ä ä yhtelskunnaUIsesti k i i n nostavaa
ja todlstusarvoista kuin
y l e e n s ä niissä ihmisissä, joita kutsumme
y h t e i s e l l ä n i m e l l ä faslsU. M u U
ta koska h ä n e n n i m e n s ä on n ä k y n yt
s i l l o i n täUöln vilahtelevan Suomen
p o r v a r i l l i s e n l e h d i s t ö n palstoilla, tuo
se mieleeni kysymyksen, jonka luul
i s i n kiinnostavan suomalaista yleisöä
j a Josta keltafeien l e h d i s t ö n on y h tä
mahdoton sanoa totuutta k u i n kamel
i n on vaikea m e n n ä n e u l a n s i l m än
l ä p i . Onko Italiassa n y k y ä ä n fasisteja,
m i n k ä l a i n e n kannatus uusfasist
i s e l l a liikkeellä on Italian kan.san
keskuude.ssa?
F A S I S M I N K O O M I L L I S U US
Italiassa on fasisteja, kuten niitä
ei Suomestakaan puutu, ja de Gas-p
e r l n hallituksen p ä i v ä p ä i v ä l t ä kas^
v a v a a n syntiluetteloon tulee ikuisesti
m e r k i t y k s i myös se, e t t ä t ä m ä h a l l i tus
on sallinut l a i l l i s e n fasistipuo
2iieen peru.«;iami.sen, kuten myös .se,
e t t ä entiset fasistiset ainekset ovat
V ä h i t e l l e n p ä ä s s e e t j ä l l e e n pinnalle,
e t t ä h e i t ä vapautetaan vankiloista .sa-manaikaise.
sti, k u n satoja e n t i s i ä partisaaneja
ja edistyksellisen liikk»en
edustajia on p i d ä t e t t y i n ä , k u n lakossa
olevia t y ö l ä i s i ä ammutaan jne.
E n t ä m i n k ä l a i n e n on s i t t e n uusfas
i s t i s en l i i k k e e n kannatu-s itse väest
ö n keskuude.5sa? En malta tässä
y h t e y d e s s ä o l l a kertQ.Tiatta j o k i n aika
s i : t e n näkemä?ni p i e n t ä , m u t U huv
i t t a v a a e8im3rk}c:ä s i i t ä , k u i n k a men-t
a l l t e e t i l t a a . i vieraan fasismin on
t ä y t y n y t olla it!:'e I t a l i a n kansalle.
O l i n ystävieni kanssa Roomassa Poro
Itailiooolla uimassa. Tuo rakennuskompleksi
on eräs fasismin ajan
a r k k i t e h t u u r i n kaikkien tyypillisimp
i ä luomuksia suurine, tyyliteltylne.
vltfiakimppuja j ä l j i t t e l e v i n e ikkunoineen.
Uimahallin seiniä p e i t t ä v ät
sutu-et n u o r i a urheilija-atleetteja eslt-
4 l v ä t mosaiikit. Purskahdan vaistomaisesti
nauruun ne n ä h d e s s ä n i . T j y -
p i t ovat ilmeisiä fasistisen mytologian
Myk- i "vaaleita arjalaisia", joille itse y m p ä r
ö i v ä todellisuus antaa raikuvan korvapuustin,
— E i ole e p ä l l y s t ä J t ä ä n s i i t
ä , e t t ä fasismi kaiken kammottavan
raakuutensa ohesca s i s ä l l y t t i itseeni;
s ä p i i r t e i t ä , jotka p ö y h k e ä s s ä type-r
j - y d e s s ä ä n ovat olleet emien kaikkea
naurettavia. Näille mosaiikeille
ovat italialaiset naiu-aneel j a kiitos
kansan terveen todelllsuudantajun
n i i l l e t u l l a a n nauramaan edelleenkin.
Tuomari auttoi
vaihtokaupoissa
Canon City, Nev. — " M i n u n mieheni
rakastui toiseen naiseen", tcdisU 28-
^•uotlas mrs. Ruby A. Godard, ottaessaan
avioeron m i e h e s t ä ä n . Leon C.
G o d a r d i s t a tääUä h i l j a t t a i n.
Se oli vanha kertomus oikeudessa.
"Avioero h y v ä k s y t t y . Seuraava asia
-sanoi tuomari.
" M i n u n mieheni rakastui toiseen
naiseen", todisti seuraava ercahakeva,
mrs. Etorothy Hayes, Joka halusi i
eron m i e h e s t ä ä n Harold D. Hays.sia. i
}f/. C. McCluskey toimi asianajaja-na
molemmille naisille.
"Keneen miehesi r a k a s t u i ? " h ä n ky- •
syi mrs. G c d a r d i l t a kun he l ä h t i v ä t l
oikeus-salista. "Hänen kan.ssaan'. j
sanoi mrs. Godard, osoittaen mrs. H a - i
ycsta. Tämä vuorostaan o.soltti mr.s. j
G o d a r d i a kun lakimies kysyi h ä n eU i
saman kj'8ymyk.sen. I
Molemmat naiset l ä h t i v ä t Rcnoon, |
KIVÄÄREITÄ
NOPEA L A H E T Y SH
• ROSS K I V i l A R E I T iC
303 cat
S39.80
m a l l i No. 10 —
Kuusi kerta laukeava
(Mmmnettuja)
P i i p p u ja toiminta erihomalMssa
kunncs-sa. Tyytyväisyys taataan.
T i l a t k a a heti Jälkivaatimuksella
v ä l t t y ä k s e n n e p e t t y m y k s e l t ä , SDlÄ
meillä on n ä i t ä vain rajoitettu
m i i a r ä .
EASTERN SPORTIN(^
EQUIPMENT CÖ. V
P. o. Box 71! Ottawa. Ont
jcs.-n h e i d ä n entiset m i e h e n s ä o d o t t i,
vat h e l l ä . Lyhyen ajan s i s ä l l ä k a l k ki
nclj;i menivät uudelleen n a i m i s i in
toi.stensa aviopuolisoin kanssa.
P I E N E N M I E H E N T A R I NA
O t a n toisen esimerkin. Italian sod
a n j ä l k e i s e n realistisen fllmltaiteen
e r ä s kalkkein suuremmoisimpia luomuksia
oli viime talvena esitetty " A n n
i dtffleili" (Valkeita vuosia), ollaan
Sisiliassa joskus 30-luvun alkupuolell
a . Erään viraston pikkuvirkamies
saa kutsun tulla e r ä ä n ä p ä i v ä n ä esim
i e h e n s ä puheille. KäytClvä, Jota h än
kulkee e s i m i e h e n s ä huoneeseen, saa
valtavuudellaan hänet niiyttämuän
v i e l ä p i e n e m m ä l t ä Tcuin m i t ä h ä n on.
E n t ä m i t ä v i r a s t o p ä ä l l i k ö l l ä on sanottavana
h ä n e l l e ? — H y v ä n e n aika, te
ette vielä ole fasLstlpuolueen jä-scn.
m i n im virastossani, kuinka se on
m a h d o l l i s t a ! — Pieni mies ei haluais
i , h ä n ei koskaan ole oUut esimiehen
puheilla. Käytävä on valtava Ja saa
pienen miehen n ä y t t ä m ä ä n e n t i s iä
p i e n e m m ä l t ä . E-simies ei tällä kertaa
Istu huones.siaan yksin. Hänen vier
e s s ä ä n istuu mahtavan.-i l i h a v a amer
i k k a l a i n e n miehlty.svlranomalncn.
Seuraa kohtau.s, joka teräväs.sä Iro-nla.
ssaan on .suurenmoinen. Alkaa
lyhyt kuulustelu. — Te olette o l l u t fa-slstlpuolueen
j ä ä e n . — Pieni mies el
k i e l l ä s i t ä , h ä n ei puhu paljon, mutta
h ä n katselee e s i m i e s t ä ä n . Lihava
amerikkalainen laskee karkeaa pilaa
h ä n e n kustannuksellaan ja esimies
säcstä-l h ä n t ä tahdikkaa.stl. Pieni
mies erotetaan virastaan. F i l m i n v i i meinen
kohtaus; pieni mies i s t u u kaupungin
torilla, ma.';entuneena j a yks
i n ä i s e n ä katsellen, k u i n k a amerikkalaiset
sotilaat o.stavat h ä n e n jnastan
fasii-tlpaitansa "sotamuIst/>k.sr'.
M I H I N N V T . P I E N I M I E S?
F i l m i p ä ä t t y y e r ä ä n l a i s e e n kysymysmerkkiin.
Tämän pessimistisen
lopun voisi t u l k i t a myös sen heikkoudeksi,
.sillä m i k ä p ä olisi .sen mielenkiintoisempaa
k u i n .si."ijrata pienen
miehen kehity.svaiheita n ä i n ä kuluneina
viiten-i vuotena. M u t t a .se, m i k
ä täs.sä filmls.sä on ratkaisevasti
edistyk-sellistä, totuudenmukaista Ja
Kclvä.sti i l m i i u o t u a , on I t a l i a n h a l l l t -
.sevan luokan moninkertainen petturuus
kan.saan.sa kohtaan, tUo h l s t o - ' m a a i l m a puhui Ja joka ikuisesti tulee
F A S I S M I V A I L LA
J 0 1 1 K K O P O H J A A
On e n e m m ä n kuin totta, e t t ä Ital
i a n kansa on tyytymätön hallltuk- (
seen, sen sotaisaan ulkopolitiikkaan, i
Joka on maan kaikkien etujen vjis- 1
t a l s t a Ja vie s i t ä kohti Icatastrofia,!
sen kansanvastalseen sisäjjolitIlkkaan,
Jolle on luonteeiiomaistji viha jn terr
o r i sen kaikissa eri ilmenemismuodoissa
ix)liislterrorista nina kcskini-k
a a n palautuvaan luskonnolllseen terr
o r i i n asti. t y y t y m ä t ö n maan tal«u.s-politlUckaan.
Joka on painanut nm.nii
yleisen elintason matalaakin matalammaksi.
Mutta on naurettavaa ja
todellisuudenvastaista v ä l t t ä ä , etteik
ö I t a l i a n kansa y m m ä r t ä i s i , mistä
t ä m ä k a l k k i johtuu, e t td .se t ä l l ä hetk
e l l ä muka kiittäisi Mussolinia ja
toivoisi h ä n e n takaisinpaluutaan! !
Laajojen joukkojen keskuudessa ei
I t i i l l a n ".soslaallsslla liikkeellä". Joll
a n i m e l l ä fasismi n y k y ä ä n Itallas.sa
toimii, ole ollut mittaan laajempaa ,
kannatusta. Parlamentin ."ioo edu.s- !
tajasta ainoastaan S edustaa ".soslaa- i
lista l i i k e t t ä " . Puolivuotisen Italiassa
oloni aikana olen n ä h n y t ainoastaan
yliden fa.^^Istitervehdyk.sen Ital
i a n lipulle, enkä koskaan unohrln
niitti v i h a m i e l i s i ä katseita. Jolta se .sai
osak.sei'n .yleisön taholta.
North End Bakery
L TOLMUNEN
395 M r l v i n A v e , Sudbury, Onf.
Puhelin 6.6811
FINNISH B A K E R Y
VEIKKO K E T O LA
PubeUn 6-664» i
;382 Antwcrp St. Budbiuy
' E n s i l u o k an partnrityfltt «
T/HO'SBARBERSiH[<)K
T. Ermlschoff 4
Sudbary^
v>JL<LRJLPJLIUUULIUULtU^^
o
o
o
)0
o
o
| ^ 0 Frood Rd
M A A K U M O U K S E N P A R T A A L LA
K a n s a , joka todella haluaa Jotain,
osaa myös a i n a ilmaista tahUm.s:!, M c
n\iemme t ä m ä n historiallisen tosiasian
V e n ä j ä n soslalistieessu valla.ikuuv:,uk-sessa
Ja K i i n a n kan.san nykyls':.s.sii
mahtavassa vapausllikkeessil, me n ä emme
.sen V i e t n a m i n Ja K r e i k a n k a n sojen
.sankariUi.se.ssa vapaustaistelussa,
mc n ä e m m e .sen k a i k k i a l l a uiaa:!-
masjia. mls-sä on l i i k e t t ä ja cdlslyst,ii.
Ne valtavat mIelcnosoItuslllkke(;t, j o i -
ta Italiassa kuhir.clden vuijsU^n aikana
on ollut, ovat e l ä v ä n ä töclLsteena
I t a l i a n kansan valtavan enemmistön
pyrklmykiffistä muutokseen, kohti demokratiaa,
vapautta, rauhaa, t y ö t ä Ja
h y v i n v o i n l i a . Italian porvaristo on
vavissut pelosta; sellainen oli vuosi
sitten, 14 p ä i v ä h e i n ä k u u t a TOKllattla !
va.staan tehdyn attentaatin jälkeen
h a l k i koko I t a l i a n vyörynyt mahtava ! .~
kansanliike. Hiljattain päältynyi
m a a t a k m s t y ö l ä l s t e n lakko oli .sanka-r
l t a l s t e l u josta koko edlstyk-selllnen
DR. R. L. DesROSIERS
HAMMASLÄÄKÄRI
Cl i : im st. East Sadbnry, Ont.
S i i o n i a l u i n e n tyttö palveluksesjsa
P a h e l i n S-K573 Kotipuhelin 8-8629
Itv^cnt teatterin vieresaä
i. miittt K. Uaukintn
Suovialiiinr.n flammaslääkSH
Huone 110 — Mackey rakenBU
Elm . U D u r b am liat. knlm, . .
P u l i e l l n 7-770/» Sodbiuy
DR. L. HOOEY
LAAKAKI JA KIBCBai
l'nb. 7-7355 KotUn 6 - « t»
122 E l m St. E. SadbUT
SUDBURY CUNIC
DR. S. S P O L A CK
DR. D. W. S T E W A B T
DR. R. M . T H O M S ON
DR. I. VJ. D A V I D S ON
DR J . M A R S H A LL
L ä ä k ä r i t Ja kirurgit
H a m m a e l ä ä k f l r l
DR. L. M . H O B BS
, 130 K l m St. £., puh. 5-5665. SnJboiy
n u l n . Mutta kahvi on myös voinut
saada nimensä Abessinlan Kaffa
maakunnan mukaan, jossa on tavattu
e n s i m m ä i s e t historiassa tunnetut
kahvipensaat.
— M i k s i sitten sen kasvitieteellinen
n i m i on Coffea arablca?
— Selitys on s i i n ä , e t t ä LInne tunsi
y k s i l ö l t ä . Jotka olivat peräisin A r a b
i a s t a ja siksi kastoi kahvipensaan
Coffea arablca'ksl (Arabialainen kahv
i ) . Mutta pensa-s o l i kotoisin Abes-s
l n l a s t a , n i i n e t t ä oikeastaan kahvin
n i m e n ä pitäisi o l l a Coffea etlppica.
— Onko tä£sä maassa muita laatuja
k u i n arablca?
— T a v a l l i s i m m i n esiintyvä on Coff
e a arabica. Kaupassa s i t ä sanotaan
tavallisesti mokaksi.
— N u o r i , k ä h ä r ä t u f c k a l n e n p a l v d l ja
tulee hjssuttaen.
— K a h w a , sanoo plantaashinomis-t
a j a hänelle.
— Ichi, vastasi palvelija n ö y r ä s t i.
Ja astelee sille marjalle. Jossa ruoka
t a v i d l i s e s t i laitetaan.
M u u t a m a n m i n u u t i n ktfhittua h än
p a l a a takaisin tuoden höyryävää,
kuuntaa kahvia. Tarvineeko sanoa,
e t t ä tarjoiltu kahvi on kasvanut
p l a n t a a s l i i i l a . Kahvi maistuu h y v ä l t
ä . Se on t ä y t e l ä i s t ä . Ehkä hiukan
hapanta, mutta miedompiin laatuihin
aekoitettuna se varmasti tyydyttäisi
v a a t l v i n t a l c i n herkkusuuta.
r i ä l l n e n tosia.sia, e t t ä isorvaristo on
ikuise.sti valmis myymään maansa
eniten, tarjoavalle. Emme voi vältt
ä ä , e t t e i k ö myös tuo pieni mle.» olisi
osaltaan vastuussa teoistaan. Häne.s-
£ä toistuu klassillisena proletarisoltu-neenkin
keskiluokan-,ikuinen horju-vaisuas,
tietoisuuden puute. Multa
J ä r j e t ö n t ä olisi v-älttää, ettei ratkaiseva
OÄUUS n i i s t ä kata.stroofelsta, joih
i n fasismi johti maan, lankeaisi Ital
i a n hallitsevalle luokalle, porvaristolle,
jota täs.sä filmis.sä edastaa v l -
r a s t o p ä ä l l t k i ö .
Palatkaamme j ä l l e e n pieneen mieheen
j a koettakaamme k u v i t e l l a hänen
kehitysvaiheitaan vllmeksikum-neina
.sodanjälkeisinä vuosina. Hän
e s t ä ei tule kommunistia i l i t ä voimme
olla varmat, h ä n ei ole taistelij
a , mutta h ä n e l l e on varmasti selvinnyt
e r ä l t ä yksinkertaisia uutuuksia,
j o t k a ova^ saaneet h ä n e t ä ä n e s t ä m
ä ä n Karmanrintamaa ja lukemaan
sen l e h d i s t ö ä . Jotta oppisi y m m ä r t ä m
ä ä n hänenkaitalsten-sa IhmlBten
ajatu.'lutapaa ja yhtelskunnalll.sia
kannanottoja cl r i i t ä p e l k k ä Junakes-ku>;
telu. Tviytyy e l ä ä h e i d ä n keskuudessaan.
It.sc elän p e r h e e s s ä , jonka
erÄs j ä s e n on ollut aikoinaan fa.sl8ti-sen
puolueen j ä s e n . Hän on nykyä
ä n proletarisoitunut p l k k u v i r k a i l l ja
h ä n voisi melkein olla tuo filmin
pieni mies. Hän ä ä n e s t ä ä n y k y ä än
K a n s a n r i n t a m a a Ja lukee -sen lehdist
ö ä . Minulla on nuori käly, joka on
v i r k a i l i j a n a l e n n ä t t i m e i ^ ä . Hän p i t
ä ä i t » e ä ä n monarkistina ja on ä ä - \
n e s t ä n y t demokristillisia puoluetta.
S i l t ä huolimatta hän allekirjoittaa
r a u h a n vetoomuksen ja äänestää
oman virastonsa ammattiyhdistyk.sen
vaaleissa kommunisteja. Kun kys
y i n h ä n e l t ä , miksi h ä n tekee niin,
h ä n antoi mhiuile niin kla-ssillisen
k i r k k a a n vastauk.sen. e t t ä tuskin Hell
a i s t a olen koskaan e l ä m ä s s ä n i saan
u t ; "Koska koinmxmifitlt, ovat ens
i m m ä i s i ä puolustamassa v i r k a i l i j o i d
e n etuja toimistossamme". Hän ei
ole m i k ä ä n poikkeus, h ä n e n k a l t a l s i -
aan on tuhansia ja taas tuhan.sia.
s ä i l y m ä ä n I t a l i a n luokkataistelun historiassa
häpeäksi maan porvariKtollo i
j a kunniaksi i>en t y ö v ä e n l u o k a l l e Ja j
.sen antamille uhraukBlHe. Miten ;
k a t k e r a a onkaan maailman porvari.%- |
ton tunnuÄtaa t ä n i l a n , ettemme eniiu j
e l ä vuotta 1924, ettemme e n ä ä elä
vuotta 1932, emme enää vuotta
1939, vaan vuotta 1949, j o l l o i n "rauhan
voimat ovat suuremmat kuin sotaa
valnxistelevat voimat". Niin — mikä
luonnehtlslkaan sen paremmin Ita- 1
l i a n nykyistä virallista politiikkaa j
k u i n sanonta "pelon p<jlitlikka". J u u r i !
pelko p ä i v ä p ä i v ä l t ä kaivavien edif.- i
tyk.sellistcn voimien edessä ujtuuden
voimien ede.s.sä on saanut I t a l i a n yh- \
dlstyneen taantumuksen turvaulu- !
maan poliisi terrori In^a, pelko on ;-;aa- j
nut sen k ä y t t ä m ä ä n inhoittavaa kes- |
k l a l k a i s t a uskonnollista d i s k r i m i n a a - 1
tiotaan, pslko on ajanut sen illtty- i
m ä ä n Atlantln-soplmukgeen. Galileo j
G a l i l e i saatettiin a-settaa inkvi.siiito- |
r l n eteen .500 vuotta sitten, epäa.Tierik- j
kaläis-ta toimintaa tutkiva k/jmltea voi '
t ä n ä ä n l a a t i a mustia listcjjaan ja van- '•
g l t a kommuni<>teja, m u t t a kokonaista ;
kansaa ei voi a.settaa inkvi.-;iitt/jrin •
eteen. Maailma ei mene koskaan'
t a a k s e p ä i n vaan aina eteenpäin.
SUDBURY CAB
P u h e l i n 4-4311 tai 8-8877
98 E i r a St. Wefit Sudbnry. Ont
Vapauden vieressä.
Nopea j a rehellinen palvelus.
UmON CAB
4-
Sudhiiryn suurin ja suosituin
taxiliike
Nopea puivclas radion a r a l la
pml.st. B i l l Toleck Ja E a r l MelUur
KOKEILKAA
2-WAY
JUOMAA
Hyvää yksin tai seurassa
T H E
SUPERIOR BEVERAGE
CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbury
— Brule
1622.
löysi S u p e r i o r - J ä r v e n v.
JAMES H. DAVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyliyä
strokeri-kolia
P U H E L I N 5-5647
177 K a t h l e e n St. W. Sulburv
SÄHKÖLANGOITUSTARPEITA
ja sähkölaitteita
•k Jos langoltatte taloanne tielastelkaa m e i l t ä t a r v i t t a v i s t a taipeistia.
'1r Meillä on varastossa sis^i- Ja ulkolangoitustarpeita, katkaisijoita,
varinuuslaltelaatikolta, hcllakaapelia. s ä h k ö l a i t t e i t a , pumppuja yjn.
CITY ELECTRIC SERVICES
267 B a i e l St. P u l i . 8-8(509 Sndbnry
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 24, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-09-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus490924 |
Description
| Title | 1949-09-24-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
matkan veto
ien säilytystä.
iiluliiton
osoitteeb
Jee Hunnakto
ark Blvd.
O. 6195
Onta
VO Vaurio
Toronto, ö
Vilho HeUddl
Toronto, ö
E. 4386
;eerille. Hn
lusi osoite.
iiaii arvon alennus
"paperikauppa
l^toc - K a u p p a p i l r e i s t ä ennus-toritaina.
e t t ä punnan arvon
rne.n s i i r t ä ä B r i t a n n i a n pape-otsei
I k ä ä n t y v ä s s ä m ä ä r ä s sä
-ciES-.iar- maihin. Canadan dol-osittaisesta
laskusta huolimat-
'"^rtiia^rt paperin ostokset v ä h e -
Canadassa.
UoUj,-«ood, CaUf. — E l o k u v a t ä l i d e t;
E r r o l M y n n j a L o u CSostello ovat saaneet
hallitukselta tuloverojen taka-
1-arikointivaatimuksia $80.377.59 Ja
$80,203.39 e d e s t ä.
Tuloveromaksujen perijä, Harry
C . Westover, esitti takavarikointivaa-timukset
h i l j a t t a i n syyttäen, että
n ä y t t e l i j ä t eivät olleet maksaneet
k a i k k i a h e i d ä n v. 1948 tuloverojaan.
UUSI levylähetys
saapunut SUOMESTA
Sointu-, Decca-, Rytmi', Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—960 Muislathan vielä — tango
Tänäillana — valasi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mio. — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SP_50I1 Napolitana, Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5025 Mä olen nainen — tango
Hillevi ja Decca-orkesteri
Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri
SD—5069 Ruusuinen hetki — slov7-iox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
RYTMI-LEVYJÄ
SR—7007 Kulkurin kaiho — valssi
Orpopojan valssi
Henry Theel ja. Rytmi-yhtye
VR—6013 Motti-Matti — polkka
Savotta-Jenkka
Paul Norrback, hanuri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-jenkka
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangpni
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S-9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 KAPPALE
YUiimaimttuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-vnntiiiiuksrlla
(COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
Vapaus Publishing Company Limited
RautalieyhtiSt saavat taas
korottaa rahtimaksuja
Elinkustannukset kohoavat jäDeen *
hetikohtaisesti sen seurauksena
I Neljä pidätetty
i iiaisen murhasta
1 WfiuiIpef.—\ K o l m e m i e s t ä Ja 18-
i \.-uotias nuonokainen on pidätetty
t ä ä l l ä sen Johdosta, e t t ä syjTskuun 13
p ä i v ä n ä l ö y d e t t i i n mrs. Dora Sadova
makuuhuoneensa lattialta tukehtuneena.
Chiang: Kai-shek
Formosassa
San Francisco. — Kuomlntangln
K i i n a n uutistoimisto Ilmoitti torstaina
Talpehlsta. Formosasta. e t t ä Chiang
K a i - s h e k on tullut Formosaan tehtyä
ä n 20 p ä i v ä ä k e s t ä n e e n matkan K i i nan
mannermaalle.
Lauantaina, syysk. 24 p. — Saturday, Sept. 24 Siiil
Box 69 Sudbury, Ontariq
äänilevyjä
PUOLBLLA HINTAA
Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
hintaa:
S—904 Kulkuri kuutamossa — jenkka
Jos olisin sulttaani — foxi
Laul. Georg Malmsten
S—905 Pennitön uneksija — jenkka
On morsiameni suukkoja vailla — valssi
Laul. Georg Malmsten
S—1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä ja hopeaa — valssi
_ Laul. G. Malmsten
5—1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
Laul. Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sen
'akia ne myydään puolella hintaa. '
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alemusmyyntihinta 6Sc kpl.
( y n n ä l ä h e t y s k u l u t)
Vapaus Publishing Company Limited
o. Box 69 atmJttmit • fYntstria
Ottawa. — Transporttllautakunta
i l m o i t t i torstaina, e t t ä Canadan raut
a t i e y h t i ö i d e n s a l l i t a a n korottaa e d e l.
lesn rahtimaksuja 8 prosentilla sen
21 prosentin korotuksen lisäksi. Joka
miyönnettiin maaliskuussa v. 1948. K o rotetut
taksat ovat t a a i m d i t i v a t v.
1948 h e i n ä k u im 27 p ä i v ä s t ä saakka.
T ä m ä n toimenpiteen arvioidaan l i s
ä ä v ä n hetimiten r a u t a U e y h t i ö i d en
tuloja 35,000,000 d o l l a r i l l a vuodessa Ja
aiheuttavan samalla elinlnistannusten
kohoamista.
S e i t s e m ä n maakimtaa esitti Jokin
a i k a sitten vetoomuksen sen Johdosta,
e t t ä rautatieyhtiöiden sallittiin korott
a a rahtimaksuja 21 pros. v. 1948 maaliskuussa.
Lautakunta on nyt kuitenkin
myöntänyt r a u t a t i e y h t i ö i l le
uuden korotuksen v ä l i t t ä m ä t t ä mit
ä ä n maakuntien protesteista.
Lautakunta on valtuuttanut raut
a t i e y h t i ö t korottamaan rahtimaksut
10 p ä i v ä n kuluessa. Transporttlmi-nisteri
Chevrier hylkäsi torstaina C-C
P : n edustajien p y y n n ö n , e t t ä h a l l i,
tus lykkäisi lautakunnan p ä ä t ö k s en
t ä y t ä n t ö ö n p a n o a kunnes parlamentti
.saisi tilaisuuden keskustella s i i t ä kys
y m y k s e s t ä .
von alentamisen takia. Joten h i n t a -
nousuja on tulossa t ä m ä n t ä s t ä.
IVinnlpec. — Manitoban p ä ä m i n i s teri
Campbell sanoi maakunnan h a l l i -,
tuksen vastustavan rautateiden r a h t i maksujen
korottamista. Se on s i tä
m i e l t ä , ettei rahtimaksuja saisi ko-rottaa
l a i n k a a n ennenkuin t r a n s p o r t ti
k y s y m y s t ä k ä s i t t e l e v ä komissio on t a r kistanut
koko tilanteen.
Pelon politiikka
hallitsee Italiaa
Ottowa. — T ä k ä l ä i s e t polttoaineiden
kauppiaat sanoivat, e t t ä k i v i h i i l
e n hinnat nousevat rahtimaksujen
korottamisen seurauksena. S i t ä p a i t si
nousee k i v i h i i l e n h i n t a d o l l a r i n ar-
Edmonton. — Edmontonin pormes.
t a r i H a r r y A i n l a y sanql torstaina, ett
ä rahtimaksujen korotus "otetaan
suoraan t ä k ä l ä i s e n k u l u t t a j a v ä e s t ön
j a t ä m ä n alueen pcrustuottajien taskuista".
Regina. — Saskatchewanin "sosial
i s t i n e n " p ä ä m i n i s t e r i Douglas sanoi
torstaina rahtimaksujen korottamisen
johdosta, e t t ä "ne Jotka vastustavat
rautateiden rahtimaksujen korottamista,
ovat nyt saaneet todellisen
voiton". Hän perusteli t ä t ä ikummal-l
i s t a j ä r k e i l y ä ä n s i i h e n seikkaan, e t tä
r a u t a t i e y h t i ö t pyysivät lupaa k o r o t t aa
rahtimaksuja Jälleen 20 prosentilla
entisen 21 prosentin lisäksi, mutta
niiden sallitaan korottaa rahtimaksuja
nyt vain 8 prosentilla. T o d d l i -
suudessa saavat 3 i i t i ö t korottaa nyt
rahtimaksuja 9,7 pros., kun korotus
on taannehtiva.
Abessinia - kahvin kotimaa
Kirj. Knut Tellas
Seuraavaa arUkkelin on kirjoitta-nut
Helsingin Vapaan Sanan Rooman
kirjeen vaihUja Inna
käncn-Trevl:
SaÄiirr Ontario
Teltat, makuusäkit, vesi, muona,
keittoastiat, m a l a r i a l ä ä k k e e t , haulikko
j a pistooli olivat varusteinamme l ä h t
i e s s ä m m e ensimmäiselle löytöretkel-lemme
eräälle kahviplantaashille 30
peninkulman p ä ä h ä n e t e l ä ä n Addis
Abebasta. Saimme ajaa kuorma-aut
o l l a . Kuljettaja oli i t a l i a l a i n e n . Hän
03asi vain omaa ä i d i n k i e l t ä ä n . " S i"
(kyllä) oli ainoa osaamani Italiank
i e l i n e n sana aloittaessamme n y t k ä h -
t e l e v ä n matkan kuorma-autolla. Väh
i t e l l e n sain oppia useampiakin sanoja
kunnolliselta Ja vaatimattomalta
i t a l i a l a i s e l t a . Englantilais-ltalialai-nen
taskusanakirjamme oli arvossapidetty
tulkkimme kun v i i t t a i l u ja
eleet e i v ä t r i i t t ä n e e t.
Alussa vauhti oli hyvä, mutta pian
tie huononi, samoin nopeus. Joskus
tie itse asiassa loppui, ja kömpelö 10
t o n n i n auto tunCai n e r i v ä n oman tahtonsa
mukaan h a l k i arojen s e k ä e r ä maiden.
Se kulkee joka tapauksessa
e t e e n p ä i n . Taitava kuljettaja tietää
suunnan. Hän ei varmastikaan istu
ensi kertaa o h j a u s p y ö r ä n ääressä.
Maisema on yksitoikkoista suurenmoisella
tavalla. Kaneelinkuivilla,
ä ä r e t t ö m i l l ä arolakeuksilla näemme
sateenvarjon muotoisia, akaasiapuita,
j o t k a yhdessä miehenkorkuisten termiittikekojen
kanssa tarjoavat vaihtelua
yksi toikkoViuuteen. Mutta kasvullisuus
muuttuu pian ja eläimistö
alkaa. Matka tulee mielenkiintoisemmaksi.
Babiaaniperhe kapuaa verkalleen
pois t i e l t ä , ja liaanien sekä
muun troopillisen vihreyden seassa
n ä e m m e kuvaamattoman k i r j a v i a , e r i kokoisia
lintuja . H a u l i k k o joutuu
k ä y t t ö ö n , kan kaksi voimakasta helmikanaa
saa luopua h e n g e s t ä ä n . Niist
ä tulee matkamuohaa. Moottorin
surina h ä i r i t s e e k a k s i m e t r i s t ä käärm
e t t ä . Se kiemurtelee nopeasti viidakkoon.
Tämä on A f r i l k k a a ! A l van
sellaista k u i n ajatteli sen olevan,
k u n l u k i maantietoa kansakoulussa.
Kuljemme edelleen, päivä kallistuu
i l t a a n . Kuljettaja p y s ä y t t ä ä kuorma-auton
aivan a l k u a s u k a s k y l ä n ulkopuolelle.
Hänen m e r k e i s t ä ä n y m m ä r r
ä n , e t t ä t ä ä l l ä m e i d ä n on pystytett
ä v ä leiri. Täällä m e i d ä n on vietett
ä v ä y ö A f r i i k a n t ä h t i t a i v a a n a l l a . " Ja
e h k ä i h m i s i ä syövät alkuasukkaat ottavat
m e i d ä t myrkytettyjen nuoliensa
maalitauluksi", lainatakseni Addis
Abebassa asuvien y s t ä v i e m m e sanoja.
P i a n p y s t y t ä m m e teltan j a nautimme
yksinkertaisen Illallisen. Alastomia
alkuasulcaslapsia tulee Joka suunnalta.
Ne p y s ä h t y v ä t kaukana tarkastellen
m e i t ä sekä m e i d ä n kankaista taloamme.
K a u l a n y m p ä r i l l ä h e i l l ä o n nuora.
Se on k r i s t i t y n nuora. Merkki
s i i t ä , e t t ä h e i d ä t on h y v ä k s y t t y koptilaiseen
kirkkoon. Heidän lanteillaan
kilisee leiJonanhampaita, h e l m i ä ja
muuta r i h k a m i a . Ne ovat t a i k a k a l u j
a , jotka suoj^evat sairauksia, k ä ä r -
meenpiu-emla Ja multa onnettomuuks
i a vastaan. Kristinuskoa kaulana.
Pakanuutta sekä taikauskoa vatsan
y m p ä r i l l ä .
Pimeys lankeaa. Ja se lankeaa nopeasti,
nman e d e l l ä k ä y p ä ä varoitust
a — e i n i i n l n i l n kotona Pohjolassa.
Lapset katoavat. R y t o i i m m e makuulle.
Haulikko on ladattu, pistooli samoin.
Melua Ja h ä l i n ä ä kuuluu kyl
ä s t ä . Onko siellä juhla? Vai v a l mistelevatko
he suuria pitoja? Tai
k e i t t ä v ä t k ö he v e t t ä Ja hiovat keih
ä i t ä ä n ? Mitä on t e k e i l l ä ? Uinahdamme
alkuasukasrummun yksitoikkoiseen
tam-tam-tam, tam-tam-tam-ä
ä n e e n .
Seuraavan p ä i v ä n Iltana saavumme
p ä ä m ä ä r ä ä m m e kahviplantaashille.
J ä n t e v ä valkoinen mies tervehtii m e i t
ä . Hän on plantaashin omistaja.
H ä n osoittaa meille e r ä ä n h y v i n r a kennetuista
majoistaan. Siltä tulee
asuntomme muutamiksi p ä i v i k s i . H än
asettaa myös k ä y t e t t ä v ä k s e m m e paljasjalkaisen,
tummaihoisen boy'n
f p a l v e l i Jan). Tuntee olevansa kuin
n e e k e r i p ä ä l U k k ö . Niin, v i e l ä p ä k u in
ruhtinas. Oma maja. Ja oma palvelija,
joka siivoaa majan, tarjoaa
t e e t ä vuoteeseen ja harjaa kengttt.
O n vaikeata k ä s i t t ä ä y h t e j t t ä.
P l a n t a a s h i n omistaja on ainoa v a l koihoinen
mies usean peninkulman
a l a l l a , ja on varmastikin p i t k ä t v ä l i ajat
h ä n e n saadessaan vaihtaa ajatuksia
valkoisten Ihmisten knssa. E h k
ä juuri siksi h ä n on n i i n puhelias.
Kyselemme v ä h ä n s i t ä ja t ä t ä.
— K u i n k a kauan olette olleet A f r i i r,
kassa? kysyn.
— 20 vuotta. Neljä vuotta Belgian
Kongossa ja 16 t ä l l ä paikalla.
— v i i h d y t t e k ö t ä ä l l ä?
— T i e t y s t i ! Täällä tunnen itseni
kuninkaaksi. Katsokaa esimerkiksi,
miten loistava näköala minulla on
noiden kauniiden, sammuneiden t u l i -
vuorenkellojen y l i . J a katsokaa ruu-.
sujani. Eivätkö ne olekin kauniita.
T ä ä l l ä kasvaa k ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen
kaikkea. Vehnää, maissia, tupakkaa,
kahvia, persikoita, tomaatteja,
sokeriruokoa, banaaneja sekä
v i i n i r y p ä l e i t ä . Täällä on rauhallista
j a h i l j a i s t a . T ä ä l l ä on s e k ä aikaa ja
rauhaa ajatella. Euroopassa ei s i t ä vastoin
ehdi. Siellä on kaikki niin
k i r o t u n vaivalloista j a vilvoitettua. On
asetuksia Ja m ä ä r ä y k s i ä s e k ä muuta
kamaa. Jota tulee n i i n sanotun sivistyksen
mukana. Ja muuten s i e l l ä on
aivan l i i a n k y l m ä ä . Myös k e s ä l l ä k i n.
— i ^ l t e n monta kahvipensasta teill
ä on p l a n t a a s h i l l a?
— K a i k e n kaikkiaan 100,000 pensasta.
— K u i n k a suuren vuosituoton antavat
n ä m ä 100,000 pensasta?
— 50—60 t o n n i a kahvia. Jokainen
pensas siis 500—600 grammaa.
— M i n k ä I k ä i s e n ä kahvipensas voi
k a n t a a h e d e l m ä ä?
— S e » a l k a a kantaa kahvia 4-vuo-tiaana.
Ja kantaa h e d e l m ä ä , kunnes
se on noin 25 vuotta vanha.
^ Kahvi oh Abessinlan suurin
vientitavara, vai kuinka?
— Kyllä, aivan oikein. Noin %
maan k o k o n a i s v i e n n i s t ä on kahvia.
V i i p i e vuonna v i e t i i n maasta 13 m i l j.
kg. arvoltaan 18,3 milj. Abessinlan
d o l & r i a , toisin sanoen 27.5 m i l j . rkr.
— T ä s s ä maassa on siis runsaasti
kahviplantaasheja?
— E i , n i i n ei ole asianlaita. (Suurin
osa Abessinlan kahvista kasvaa v i l l
i n ä Ja korjataan melko alkeellisilla
m e n e t e l m i l l ä . )
— V ä i t e t ä ä n Abessinlan olevan
k a h v i n kotimaan. Mitä s i l t ä sanotte?
— T u t k i m u s on osoittanut, e t t ä n i in
on laita, mutta e t t ä kah^l Juomana
k e k s i t t i i n Arabiassa Joskus 1500-Iu-vulla.
Juuri arabialaiset kauppiaat
veivät kahvipensaan mukanaan Abe-s
i n i a s t a Y e m e n i l n Arabiaan, Histor
i a kertoo, e t t ä t ä m ä n pensaan hed
e l m i s t ä valmistettiin "kahwa"-ni-m
l s t ä Juomaa. Arabiasta on sitten
kahvinmarjoja viety m u l l i i n osiin
maailmaa. Jossa k a h v i a nyt viljellään.
— Johtuuko siis nimitys kahvi sanasta
kahwa?
— S i l t ä oppineet ovat eri mieltä.
S a n a l l a kahvi kuluuu k a h v i n oman
t a r i n a n mukaan olevan kaksi-merkl-t
y k s e l l l n e n s i s ä l t ö . Juomaa sanottiin
k a h v i k s i kahwa-sanan mukaan, joka
merkitsee s i t ä , m i k ä k i i h d y t t ä ä , mikä
nostaa ylös k o r k e u k s i i n j a m i k ä antaa
lentovolmaa. N ä h t ä v ä s t i on ajateltu
suurta p»rR<{tia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-24-05
