Vapaus, February 4, 1950

              \ 1 n* I
^-&im 2 Lauantaina, helmik. 4 p. — Saturday Feb. 4
; , ': VILAUiSBIIDEUIT:
1 V k 1100/0
iiii
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ-
.
^^Äillf päivinä ovat Suoineh lehdet käyneet ankaraa polemiikkia'
^Ä^p?|pt;$ucm pitkittymisestä. Tämä
|^^^iSij|^^^'3aHaB»^ .jrää-äänenkannattaja..Vapaa- Sana'
gi^^|i!S^l||^|släÖfe^ Toivo.--Karvosta.-, -Tästä
H Ä i S t P » ^ / k ä s i t y k s e n ä ä n , että neuvottelut-
NfeSt f^Ianien Porcupisesta täyttää
50 vuotta tänään. ^Onnittelumme
päivän «anicarine! ' -
muut. saunovat
ii^^fli§*^|)JdÖkä'^v^ ollut .entisenkään-^^kaltaisia
iröttelujen normaaliselle sujumiselle. Moskovassa
neuvotteluissa vielä päästy käytännölUsesti Jcat-
, '.^JMHÖi mlthinkään mubdoMin^^^
; !i*~iänstavia toimenpiteitä lukuunottamatta MytänhöllisJstätulök^^^^^^
§ * olellertoa. Haastateltava välitti tätä koro^^
^ klytavän kauppamme korväaniattomuutta. Ifin sanöim^
* iv L pievan olemassa, 'mutta niiden hyväksikäyt-larvitaan
maamme hallituspolitiikah pikainen muutos diemok-
«* raattiseinpään suuntaan'." \ v;.-';
;^i^äx^ jälkeen Suomen pätataai^
Iflivl^ ^up^ puolustamaan Fagerholmin hallitusta ja
* "helapa'peKoonallisesti syytti, että "iii^nronen esittää rask
Si^ksen M aseuahiaa neuvottelukuntaa vastaan^ joiikä
enfiän itiseö^^
'^f^/Urheista bn, että T, Karyoöeri, joka On ifeäksi Su(^^
n-Setiran pääsilitieerii - ja oh usein vierafllut jfeuvöstollitössa ja
i||||/|^i/luht« vanhain
| | f ^äan totiibden. Ja onhan Jycuvosloltiton lehdet ja useat vaikutusväl»
i > I *ISsethrä£aöt valittaneet Fagerholmin h^Hukseh ulkö- sekä. slsä-jöka
oh kyiraentänyt suhteita näiden kahden maan var
kuinka paljon suullaan vakuuttaisi, että se pytkil>suh»
||||s||i^ps:;|.-;.:/^ta.^^ huonontamaan, nim'se ci muuta tosiasioita.;
|iiSp|i;|:J:S5:J^ pitämä puhe, jossa hän el'
mm , j^allakaan maininnut sitä historiallbta tosiasiaa miten Suomi sai It-
I i^äfeyytehsä, vaan Ilmaisi pyrkimyksen Suomen-Neuvostoliiton tai-
I ; ^ - ^ ^ erikoisen juhlapäivän taikka Itsenäi-iyyspälv^
h, ei ollut omiaan parantamaan välejä suureen Itäiseen
päinvastoin huonontamaan niitä,
it^niapime lehdet iptesivat, että kädippasopl-erinomalsen
tärkeä Suomen taloudelle, eikä sitä voi kukaan
Mutta Suomen ulkopolitiikka sotien päättymiseen saakka
1% - ;J »l^^euvostövastaislÄ^ eikä Neuvostoliitto halua sitä suunnattavan sa-
^ ^»;;«tan}aisiUe<^^
suör^äänSdllut t>^rää;- /Selvää on, että ystS-
• ^'-*^en m'aan välillä <in edeflytykscna lähel-se
on ollut ja niin se tulee olemaan.
Neuvostoliiton kanssa olisi Suomen kan-
Ipll^l^^/::^'!^^?/*^^ suuri isku varsinkin kun riiaan • taloudellinen ^ asema on
1^1-^: 1 efeto heikko. , .::./'^-••'•;r;:";/-v
' ' t ; Vaikka miltä kannalta tätä asiaa katsoo, ei voi muuta kuin to-i
' ''h V ' ^ neuvottelukunnan jäsen Karvonen on rehellisenä miehenä
|fei*iilf'/ » VaMilläiiut suorn^laisia erittäin vakavasta tilanteesta ja'tehnyt sHen •
pasrciK.ipälvelUkseh Suoitnen kän^^
Porin katipungl^ ovat tuntemattO'
matlskujouint harjoittaneet ^iptxH-^
tään liifflaUlen &ansandein01Craattien
presidenttiehdokkaan silmien kohdalle
loppusia, Joissa on saksankielinen
teksti; "Wlr Leben rioch — Heil Hit­ler"
(Me elämme vielä — heil Hitler)
Ja suomenkielinen "Alas!"
Eräät näistä lappusilta olivat va­rustettuja
allekirjoituksella "Hltler-
Jungend-Kiubb'?. Lisäksi oli kehoi-tettu
äänestämään Paasikiveä sekä n i ­meltä
mainiten loukattu Stalinia Ja
muita Neuvostoliiton Johtohenkilöitä.
—Uutlstleto Työkansan Sanomissa.
POMMI PANNAAN
Shinzo Hamai, Hiroshiman pormes­tari
sanoi amerikkalaiselle sanoma-lehtimiehelle:
"Tulkaa Hiroshimaan
Ja te näette kaupunkini asukkaita.
Joiden ruumiit ovat palaneet säteistä,
vieläkin kääreissään Ja edelleen kuole­vat
kauhean räjähdyksen Johdosta.
Näette kaupunkini hkjallaän.
"Ajatelkaa meitä, jotka elimme läpi
tUoii sokeuttavan väläyksen jä Jotka
pelkäämme Vetypommia.
"Me voimme vain rukoilla ettei van­haa
atomipommia taikka uutta vety­pommia
käytettäisi,"'
Hän sanoi, että viimeiset laskelmat
osoittavat, että sen yhden atomipom­min
Johdosta, Jonka Amerikka tipaut­ti
Hiroshimaan, on kuollut lähelle
100,000 ihmistä. -- Uutistieto New
Yorkin baily Vorkerlire.
ENTA NXLK»ISiBT IHMISET
Ellei kongressi toisin päätä, niin
haUiius tulee hävittämään 50.000,000
bushelia perunoita. Jotka ovat joutu­neet
sen käsiin .farmlhintain tuke-mlsohjeiman
perusteella. — AP:n uu-tlstleto,:
Washingto{xista. '.• •:, , • /
Miten CCL myi kaivaojoälan
Mfne,. MIU and Smalter Workcrs
International Union tqtaifnta-alaa ci
"annettu" tetfUHySiälsien - uniclfe
sillä Caiädlan Congress cf Labor
myi sen teräsunioUe,
Kaivantoalan Järjestämisoikeudet
myytiin CCLrnparhaälle"un:3ii!en ha­jottajalle
C. H . Millardille, joka cn
.teräsunion canadalainen ; johtaja;
Kauppaa koskevat yksityiskohdat i l ­menevät
CCL:n kiertokirjeestä no.
219. Kä£it0llen Mine-MUI-tmion jur
ritdikticn^isten oikeuksien snitSmls-tä
terästyöuniolle. selitetään kiertc-kfrjeessä,
että "United Steelvoriers
of America tarjoutui korvaamaan C-CL:
lIe ne kustannukset, joiut sille
on aiheutunut tällä alalla vi.me vuo­den
aucana".
Näillä kustannuksilla tarkoitetaan
niitä CCL:ri hajoitusyritykslä. Joita
tehtiin viiime vuonna kijlta-ärueclla.
ja Port Colborhes&a. Näihin epäon­nistuneisiin
yrityksiin feäytetUlh tu­hansia
dollareita työläisten .varoja
kalvostyöunion hajolttamlscksi. Tä­mä
'CCL:n kiertokirje todistat nyt,
että kun CCL epäoimistui hajöitus-yrityksissään
kaivcsuniota vastaan, on
se myynyt hajoltusoikeutensa C. H.
Millardille. Siitä saaduilla varoilla
kyetään osittain täyttämään CCL:n
pikaisesti kuivuvaa kassaa. . ^
MITX JÄSENISTÖ SANOO?
Tdinän myynnin johdosta, syvenee
suuttumus CCL:n rlvljäschlstön kes­kuudessa.
• Tuhannet trnlt«l Mine
Workers-unlon Jäsenet vastustavat
CCL:n oikeistosiiven hajoitustyötä Ja
tefästml<»sakin muodostuu ky^Hnyk-sestä
huomattava k y ^ y s kuh jäse­net
havaitsevat miten unioh varoja
käytetään työväenliikkeen hajoitus-
Kirj. MMäL CÖLBY j
työn rahoittamiseen ja eiiiEt&miseen
silloin kuin työväen yhtentl^s on
vält:ämätdn vastustaaiaan työnan*
tajien ja hallituksen hyökkäystä
elintason polkemista vastaan. - -
Teräsunion xivijäsenistöllä on a i ­hetta
kysyä miksi iöllara fk ttähen
oikeisto^iipensä ei käytä union varoja
iärjestymättömien terästyölällien
järjestäniistyShön tänsän tuotanto^
alan tärkeissä tehtaissa mutta k ä ^
tää ne sen asemesta hajoltust^öh te­koin
Mine-MIU-union ke^tmdessa.
TILANNE TEBXSALAIXA
United Steclviroricers-unlolla on Ca-nadassa
noin 50.000 jäsentä. Teräs-työläiset
työskentelevät 40—50 tun­tiin
viikossa, keskimäärän ollessa noin
44 tuntia. Palkat vaihtelevat. 50 sen­tistä
$1.19 tunnilta, 16,225 saa 89 sent­tiä
tai vähemmän tunnissa; 33.442
saa 99 sentilä tai vähemmän ja noin
20,000 saa ««^-$1.19 tunnissa. A i ­noastaan
muutama sal^ .mainitusta
20.000 saa korkeamman palkan siliä
valtavalle enemmistölle nu^ksetaan
$1:04 tunnissa, toikä <m yleisin palkia
tässä palkkaluokassa. /
l a m ä yleiskuva antäff selvSn kä­sityksen,
että teÄsuniön johdon p i ­täisi
taistella imlonsa taloudellisella
rintamalla, erikoIeesUkln juuri työai­kaan
Ja Itikkoihin nähden. Jäse­nistön
keskuudessa syntynyt palhcstiis
on jo pakottanut iMillaxdin koneiston
hyväksymät vuoden 1950 objelmah,
mikä edeUyttää työviikon lyhentämis­t
ä 44 tunnista 40 tuntiin ja palkkojen
korottamista. Toinen vaatimus on
sadan dollarin kuukausieläke.
'-. e^sÄsra perosteella l^äa
l^fyroy8'Y6ldflfln'fro teräsunion Xinjei-ma
toteuttaa-; SSytännösnä; jcs tmion
pi&eisto^isen..Johdon kaikki tarmo
käytetään ve)jesjäriestön hajolttami-eeen?
Tavaittnen » i v i j ä s ^ ^ ^ t ^^
että h ä n ^ t u i i osattomaasi jostaan-tumuksejoi^
ten: Jofitajien 'liäjbltu^
jelmaa iokStetään s^tääöä Ja toi-saalla''
harjoitetaan- ainoastaah huuH-palveltista
oman tmion, taloud^UMin
vaatlmidEsiin nähden. •
Minkälainen tilanne yalHts^ lffiä«-
Mill-xmion keskuudessa. Millard tu­lee
bayaitsemaan, että tt^oltustyö on
Valkeata -Sudhuryn alueella. Mine-
Mlll-unlon Sudburyn seudtm 12J0OO
jäsentä eivät'ole sillä tuulella, että
he haluaisivat,kuunnella oikeistosiiven
kiihoitusta -r- e ^ kaivosmiehet, var-maypifaWn;:
tst^i 1yyty"R<5<nft paikal­laan
Ifcun heidän /imionsa yritetään
saa^ hajalle. SUm oli todlstiÄsen»
se kiinnostus mitä kiiivosmiefaiet osoit­tivat
äskettäin Idetyissä ixrkoi^^a
kun union kansainvälinen presidentti
John Clark -esitti union ohjelman
Sudburyssa koolla olleille kaivosmie-tdlle,
mihin sisäityi vä^irmätön tais­telu
(kaikkia union bajoittajia vas­taan.
.': Mlne-Mill-imi<Hi yhtenäisyys ja fce-rä$
union rivijäseni^tön kriitUlineh
suhtautuminen :imIon johtoon ovat
osoituksina siitä yhtenäi^rysvlrtauk-sesta,
Joika voittaa alaa CCL:n kuu­luvissa
unIoIssaikaikMalla Ganadassa.
Tämä ajatusten yhtenäisyys tulee ai­kanaan
syttymään yhtenäisesi toi­minnaksi
j a vaatimukseksi, että ha-joitustyö
on lopetettava ja työväen­liike
on saatettava yhtenlUseksi.
"Lännen Ruskon
kylunur i
r-SITÄ=
/o
:TÄTÄ.
Todennäköisesti ensimfhäinfn Ca­nadan
suomalaisten raittiusseura ja
järjestö perustettiin helmik. 5 -pnä
1890 North :Welllngtoni£sa Vancoure-r
rin saarella sikäläisten hiHehkaiva-jain
keskuute3n. Tämä raittiusseura
kuului osastona no. 27 pari vuotta
aikaisemmin Yhdysvaltain puolella
I Öfl
m.
halua tunnustaa, että me
dän antamistaan lausun*
kuitenkaan ole sellainen
kilin 5e pitäisi olla.
kokoontui Torontoon 400 farmaria pohtimaan asioi•
Tilaisuudessa piti Ontarion maatalousdepartmentin karjata-
^flfllff*/'IdUS^ puheen. Hän sähoi, ettei ole olemassa
l i i »
talouskriisiä ja jos sellainen tulisikin, niin se olisi erittäin lievää laa­tua.
• . Mutta samassa puheessaan hän sanoi, tetteitälouselämäthme ole
i l iJHU torverikas kuin viime vuonna koska lihan hinta on laskenut 10
" s^hltiä paunaa kohti. Sikojen kasvattajille nir. 'Watson selitteli loh-dutellen,
ettei ole mitään huolestumista vaikka sikoja tuotetaan vain
^otionaista kulutusta varten sillä sikojen kasvattaminen sittenkin
kannattaa jos niiden kasvattaminen järjestetään oikealla ta\'}alla.
j Hän ehdotti, että kanakantaa tulisi supistaa 10 prosentilla sillä
sHIoln se tulisi vastaamaan lähimailleen kotimaista kulutusta.
armaankin farmarit ihmettelivät mitä mr; Watson tarkoitti sillä
iun hän vakuutti ettei ole olemassa kriisiä, sillä jokainen farmari
tietää sen omasta kukkarostaan. Mr. Watsonin tarkoituksena ilmei­sesti
oli lohduttaa farmareita, etteivät he joutuisi paniikin valtaan.
^ ^ Huolimatta siitä, että tunnustetaan työttömyyden lisääntyneen
' ja markkinoiden supistuminen, niin rahaministeri D. C. Abbott va­kuuttaa
ettei kriisiä ole. Puhuessaan tammikuun 20 pnä Arnpriorin
-;v/'4;-2;: ^ Sillom : I i i i ii/u-^v^
'4.
* kauppakamarin kokouksessa hän sanoi:
f > -/ "Minä olen yksi niistä, joka en näe perustaa pessimismille,
ä pii probleemeja ennen ja me ratkaisimme ne; ineillä niahdolH-öh
paljon probleemeja tulevaisuudessa ja me tulemme ratkaise*
ne . . .'' .
- : Vaikka rahaministeri ei olisikaan pessimistinen, niin kuitenkin
farmarit, joiden täyt>-y tuotantoaan supistaa, ja työttömäksi joutu­neet
sadat tuhannet työläiset näkevät edessään sj-nkän tulevaisuuden
jollei hallituksen taholta tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi heti.
Kun suUreh North American Life Assurance Co: n presidentti
j . . ^ _ . Robertson puhui äskettäin yhtiön vuosikokouksessa, hiin hän
^i*' ;v| •viittasi kriisiin. Hänen suorasukaisuutensa johtui epäilemättä siitä,
'f < e^ä saapuvilla oli rikkaita osakkeenomistajia.
jp/l^1i lli//;^:^ r hän tnaihltsi, että on olemassa "painostuksen alai
.; Toronto. — Täkäjalsen Finlandia-kuoron
läheisin yritys on se tanssi-tilaisuus.
Joka pidetään ensi perjan-tai-
Iltana, t.k. ip/pnä, pon-haalilla.
Saapukaa näihin Valentlne-tansseihin
nauttimaan hauskasta illasta, nihi
Vanhat kuin nuoretkin. Siellä on Iloa
ja, riemua vanhoillekin sillä joka toi­nen
kappale soltietaan heitä varten.
: , Pitäisi puhua siitä Port Arthurin
hiatkastafctn. Icuoron ja soittokunnan
koUUtca ön tilannut jo kaksi rauta­tievaunua
sinne menoa varten. Niihin
pitäisi saada yli sata henkeä. tCoska
kuoroissa ja soittokunnassa on noin 65
matkaan lähtijää niin Jää muulle lau-lujuhlaväelle
paljon tilaa. Ei ole lain­kaan
väliä mitä Varten menette Port
Arthuriini mutta jos haluatte päästä
matkaan, olisi siitä ilmoitettava hy­vissä
ajoissa Pinlandia-kuoron jäse­nille
palkan tilaamista varten. Viiden
dollarin "käsirahasta" annetaan kuit­ti.
Koko matka täältä Port Arthuriin
edestakaisin maksaa ainoastaan $23.80
Ja perillä saa olla. kuusi päivää, ellei
halua sitä ennen lähteä pois. Kun
täältä lähdetään torstal-iltana kesäk.
29 pnä, ^itää täällä olla takaisin seu­raavan
viikon perjantaina.
L a u l u juhlarctkeen osallistuminen
antaa kaikille hyvän tilaisuuden käy­dä
tutustumassa Järvienpään seutui­hin.
Järjestäkää siis lomanne hyvis­sä
ajoin sitä sHmällä pitäen, että
pääsette laulujuhlaan. Komitean pi­tää
saada lipputilaukscnne viimeis­tään
huhtik. aikana koska vaunut pi­tää
tilata pari kuukautta etukäteen.
Lipputilauksia vastaanottavia kuoron
jäseniä on kaikissa tilaisuuksissa £)bn-haalllla.
Ellette satu heitä muuten
tapaamaan, menkää tapaamaan heitä
kotUn. •
Kuoron konsertti pidetään sunnun­taina
maalisk. 5 pnä. Siihen vara­taan
hyvä ja monipuolinen ohjelma ja
esitetään mm. kuoromme koko laulu-juhlaohjelma,
Mutta siitä kerrotaan
myöhemmin yksityiskohtaisemmin.'
Komitean puolesta: O.
Lopxiksi on vielä ilmoiteltava, että
kuoromme järjestää laatikkopäivölli-sen
seurapeleinecn sunnuntaina t.k.
19 pnä -Don-haaiilla. Tämänkin t i ­laisuuden
tulot käytetään kuoron ja
soittokunnan matkakulujen rahoitta­miseen
kun menemme ensi kesänä
Port Arthurin laulujuhlaan. — O.
Aasian maiden naisten konferens­sista,
joka äskettäin päättyi Pekingis­sä,
antaa V. iMajevfikl Pravdan: jul­kaisemassa
kansainvälisessä katsauk­sessaan
valaisevan yleiskuvan-^ ....
: Kiinan,. kansantasayailan pääkau­pungissa
Pekingissä, M a j e v ^ kirjoit­taa,
päättyi jouixäcuun 17 päiyäxiä
Aasian ja Tyynen valtameren nais­ten;
ensimmäinen konferenssi. Siihen
osallistui n. 200 edustajaa 14 Aasian
maalta sekä 9:stä. Euroopan, Ameri­kan
ja Af riipan maasta. . • ,..
.Pekingin konferenssina., on . sum^
kansainvälinen merkitys. .. Sen tun­nuksena
on Idän miljoonien naisten
kokoaminen taisteluun laiihan ja de­mokratian
puolesta 'imperialistisia
orjuuttajia Ja 'sodanlietsojia vastaan.
Siirtomaiden naiset elävät vailla
kaikkia.taloudellisia ja. poliittisia oi­keuksia.
Heitä myydään j a ostetaan
kiUn orjia. He eiäyätmitä vaikeim­missa
olosuhteissa. Intiassa esim.
vuosittain kuolee satoja, tuhansia ä i ­tejä
synnytykseen. Työläis- ja ta-lonpolkaisnaiset
ovat tässä maassa
kauttaaltaan lukutaidottomia. "Työ-läisnalset.
joiden työpäivä bn 10—
12-tuntinen, saavat vain puolet tai
kolmanneksen miesten palkasta. Epä­inhimillisten
elinehtojen aiheuttamat
vastalauseyritykset johtavat ankariin
vainoihin.
Kauhistuttava on myös idän mil­joonien
lasten kohtalo. Intiassa kuo­lee
vuosittain kolmannes vastasynty­neistä
iapSbta ensimmäisellä ikävuo­dellaan.
Ceylonissa missä englanti­laiset
Imperialistit ovat Isäntinä, 55
pros. kuolemantapauksista lankeaa
alle S vuotiaiden lasten osalle. In­donesian
lasten keskuudessa on kuo­levaisuus
40 pros.
. Persian lasteni asemaa kuvaavat
tämän .maan valtnaietan konfe­renssissa
lausumat sanat: "Ihanat
persialaiset matot kudotaan las­temme
verellä.. Nelivuotiaina he
alkavat tehdäv työtä Ja koltttovat
nopeasti kauhistuttavassa knrjau-
^ • desB»."
Vainot ja taloudellinen sorto eivät
kuitenkaan' voi lannistaa sorrettujen
kansojen talstel\xlntoa. Päivä päiväl­tä
niiden usiko lähestyvään vapautuk­seen
sliriomäasorrosta lujittuu. Maa-iliään
ensimmäisen eöslaUstisen maan
ja jo vapautuneiden Aasian kansojen
esimerkki' limostaa siirtomaiden mil­joonia
kansalaisia saxdcarilliseen tais­teluun
orjuuttajia vastaan.
Aasian nabten kohf^nsa «Ai
yhteenvedot naisten cnsimmälsist&
saavutuksista slirtomaasbrrosta jo
i-apaptunelssa ja vapaustaistelua
pi^halUaan käyvissä, maissa. i O i -
nan. Korean ja Mongolian kansan­tasavaltojen
ja Vietnamin demb-hraattisten
alueiden t i a ! ^ ovat Jo
saavuttaneet faaomattavaa menes­tystä
naisen vapaattatnisessa or­juudesta.
Näissä inaissa /on läai-:
sesta tullut yhtdsfcniuian tasa-ar-
TÖinen jäsen, joli» osaidteioo vai- \
•./»ö^^^lfiMiu^ i^is':
tuotannossa U u i ^ ^
. 'sä. KaJnuiähiasävalStä pitää näläs­tä
ja >apdsia e H K ^
. Peklngltt konfertenssi; muodostui va­pautensa
ja rlippUtnattomtmtensa.
puolesta taistelevien, idän; naisten ja
imperialististen valtioiden edlstykisel-'
Usten naisten 0U<tearteuuden yoima-/
, j^aahenkisetei ..ihcfflaa^ka^t; / - Yhdys»'''
vaitojtaa,, Ranäcan ja/Holiahnin idie-mokraattlsten
naisten edustajat! pat
jastlv^t konferenssissa :maittensa halr
Utsevicn piirien rlkollifien poUti&an
ja kertoivat demokraattisten ^na'istW»
taistelusta Vietnamin ja: Intionesian
siirtomaasotien lopettamisen puoles-
. ta.,. Yhdysvaltojen ifa^Englai^aln' e^lsr
tykselllset" naiset eälÄ^lvät iätä
Amerikan. ImperiaUstteii ^veciä& suun­nitelmia
vastaan, jdden tarkoituks^-
ha ön syöstä Ihmiskunta u:\iteen so­taan.
/• •:; •./•/•'/// / '!:•/:
Konferenssissa hyväksyttiin päätös­lauselmat
naisten oIkex^i«i iiuolus-
Umfeesta. lasten ahmaista: -Aasian
ftiaissä ja Naisten kansainvälisen de­mokraattisen
liiton toiminnasta avun
antamiseksi naislllkkeeh ikkusalllsille
keskusjärjestöille Aasian maissa. JSIel-lä
hyväksyttiin inyös vetboinatis Aa­sian
naisille, Ja imperialistista ittal-den.
Yhdysvaltojen, Ehglamiln, itans-kan
ja Hollaimin naisille. '/
Suuren hinostuksen nostatti konfe­renssissa
tervehdys Stallidlie. jonka
70-vuotlspälvää käiidcien maiden työ­tätekevät
viettivät juhlana.-
^ d y ^ ä l t k i h stitävioiinät
jääneet l^&saan vielä
pitkäaikaisesti
' ä e t d e h i ^ . Yhdysvaltain armei­j
a vatmistautuil saksan pitkäaikaiseen
miehittämiseen i:oska sitä varten on
väUniälettu rakennussuimnitelma 2,-
eÖÖ/tSköyiöföÄ
000 yhdyävaitafals^h sotllas^rheeii
iMjottafei^e^ii^/-^^^^
i^ki^iuiä^^h'^lUUsi öää k i m h c^
heinäkuuhun mennessä. ;
, Näiden asuntojen lisäksi on tarkoi­tus
rakennuttaa .lisäksi kaikkiaan 5.200
rakermusta. • / -"
; ; ! • : . . ; Siä'* tcollisuusaloja ja että tällaisten lopettaminen olisi tarpeellista ta^
i i ' ' loutemme turvaamiseksi. Hän jatkoi sanomalla seuraavaa:
mifM^^fibt' . "jfCaikki kauppamuodot, joiden kautta entiset ostajamme saivat
rehtyneet, ainakin tällä
ostajamme bn ansaittava dol-
. lärihsa meiltä taikka mannermaalta . , .
« Hänellä ei ollut mitään muuta käytännöllistä ehdotusta mark-
» kipoi^en/laajentamiseen, lukuuno«tan)alta .sen, että yksityiset yrit-täisi\
iit laajentaa nilkomaakauppa hallituksen sekaantumatta äsiään.
k a ^ i edellämaraitot vaikutusvaltaiset herrat ilmaisivat sen
j •^'^§;:^!i'iSi}a^^ hallituksen virallisena politiikkana krii-
' : - Ei muuta keinoa löydetä kuin tuotannon supista-minen.
Ei puhuta mitään "kylmän sodan" lopettamisesta ja mark­kinoiden
laajentamisesta siihen uomaan, joka voisi niellä kaiken sen
ylituotannon mitä Canadassa kyettäisiin tuottamaan. Tämä olisi
nykyisen kriisin ainoa ratkaisumuoto, mutta kun hallituksemme on
sensijaan linjoittautunut Yhdysvaltain imperialististen pyrkimysten
kannattajaksi ja alistanut maansa kohtalot sen ulkopolitiikan mukai­sesti,
niin se on johtanut maamme vaikeaan taloudelliseen kriisiin. ,
Vain koko kansan voimakas painostus kannattamalla rauhano­maisen
fx»litiikan otlamijta niaamnic viralliseksi politiikak.si. \o\s\
johtia mddät rauhaan ja taloudellisten probleemien rätkäisuiin.
kapitalistista talouskriisiä ei voida kokonaan poistaa kapitalisti'
sen tuotantovallan vallitessa, korkeintaan lykätä se tuonnemmaksi ja
lieventää ^tä ja pelastaa kan:,ammc kovilta kärsimyksiltä.
Ilmestyy 13 kieleJDä
Tofcholma. — Täällä ilmestyi 'tä­män
vuoden alkupäivinä Komihföhhin
äänenkannattajan ruotsinkielisen k i ­noksen
ensimmäinen niitnero. llimä
MarshaU-tjKÖttömyys
i i - vuodet» viälhteessa i l -
penätettuun "Suomalaiseen Kansal­lis-,
Raittius- ja Veljeysseuraan".
Pian sen perustamisen jälkeen öirtyi
."Lannan Ruskon"' toiminta Kanai-moon
ja North 'we'llingtoniIn perus­tettiin
toinen raittiusseura lokak. 11
pnä 1891. Xämä "Aallotar"-niminen
«eura kuului samaan emäjärjestöön
kuin"Lännen Ruskokin".
Näiden kahden ralttlusseiuran yh­teistoiminhan
johdata perustettiin
mahdollisesti ensimmäinen Canadan
suomalaisten lainakirjasto, joka aloit­ti,
toimintansa kevättaiVella 1892.
"Läxmeh Ruskon" toiminta j ä t ^
noin kjrmmenen vuoden ajan ja ssn
jäsenluku lienee' kcrkebniliaan ollen
kohonnut 56 henkeen ktm heinäk. 7
pnä 1892 toimitettu "hJBljämieisvuosi-lasku"
osoitti seuraan kuuluneen sil­lom
"19 sisarta ja 37 veljeä.'
: Seuran perustavassa kokouksesi
valittiin sen ensimmäiseksi Esimie­heksi
J . Kantelin, varaesimieheksi F.
Arvielln. pöytäklrjuriksi J . Sappen. ra­hastonhoitajaksi
Oskar Heinonen, ra­haston
kirjuriksi J . Hiaapalä ja kir­jeenvaihtajaksi
A. Pirttijärvi, Perus­tavassa
kokouksessa liittyivät seiuraän
myöskin M. Mäenpää. J . Puska. H.
Rajala Ja A. Jansson.
Niin suuri oli muuttelevälsuus siihen
aikaan suomalaisten keskuudessa, et­tä
seuraavati vuoden elök. 9 pnä oli
alkuperäisistä j ä s ^ t ä jäljellä aiho-astaan
Jacob Haapala.
Tähän seinään kuului aikanaan
myöskto Matti Hahhlneh ja Oskari
Tokoi. Matti Halminen oli Kalevan
Kansan sitrtokunnan perustaJa^ joka
on kirjoittanut SUomessa painetun
kirjan SoItttUla-yrityksen vaiheista ja
Tokoi,oh tunnettu sosdem polItUkko.
Kummatkin pitivät aikanaan puheen
seuran kokouksessa. /
Seiirah pöytäkirjoista Uhienee. e dä
sämäan aikaan tOUnl seudulla myös­kin.,
hiilenkaivajain unio. koska ko­kouksissa
päätettiin useammin kuin
kerran lähettää joku seuran jäsen
'union.miltinkiin" puhumaan jonkun
sairaana olevan. Jäsenen puolesta. :
Kun- seura kokoontui simnuntaina
toukofc. 1 pnä 1892, otettiin, kpkquk-.
sessä käsiteltäväksi kysymysosa^
KXtrXNNOLUNEN Puoij
. — Miehenne on saanut armottm
yskän, sillä faäh ysfcU ja niistää
näänsä jatkuvasti
— Niin on. mutta se huvittaa i
dän lasta.
--. • - • •
DIPIiOMATIAA
Pieni 4-vuotias tyttö ^rsyi äiu.
"Äiti, kuinka pitkä aika on synC
päivääni?"
"Ei ole enää pitkä aika?" vas.
äiti. ^
i "No siinä tapauksessa on miojni j J
rasta ruveta harjoittelemaan oteis,
kllttL"
ASIAN tUNTUA
-r, Menm ulaiiiselle sen myrf
kanssa, jonka esititte mmuUeT^
oli erittäin miellyttävä ja hän ^
inlnUUa olevan Annun ruokahalml
— Hän oa siinä tolantuntlja, ts|
hänellä on strutsifarmi.
ONNEKSI
Mistä hyvänsä tulöi aeflä tJ"
peilaan. "
No miksi lette tappele nyt?
— Minä en ole siellä mistä tui
Sf/Ciheniiesissa
hohtiiun B pnä
flnollui
jjjgtarna"!
dea am
yaftjta jut
pjsun yli
jgcemän ]
taa. syyt
get pakoti
Bpaalle Ji
gatuUuts<
Oululaint
j ^ e i olli
distajato,
tettyjen t«
liiseillä olli
nlmiina.
sjhtymisesi
yxa hän a
foAea min
käyttänyt
asetta.
MattTP
paras P
KnoplO' -
pailtilnlopi
lahjoittama
Mukana oli"
Hyppääjät,
eesti Puijon
täinen, jonl
metrin etäi
m. ja se
piacidiin v
Olavi Kuro
pilalle kaat
ioB^eeökalk-Öäan/
t.56pi<JiBÖ/>
henkilöä. Kesäkuussa 1948 oU tycittö
m i e n l u k u m ä ^ ainoastaan 460.000.
.-• Vien..— Viimie vuoden lopulla ilmoi­tetaan
itävallaii työttömien luku
määräksi 133,6135 eli -44 prosenttia
enenunän, kuin. edellisen .vuoden jou­lukuussa.
; . .
kitkeä vfedottlj^jä
;'l^Uke'utime^^
tätakklln ..ja ajaen pyörällä: joka oli
Vuoden 1817 mallia Öthon Plautz saa­pui'
länsi-Ränskaasa isijäits^viaan La
Rochelieen ajettuaan isyyskuun 14
västä lähtien kaikkiaan n. 1,700 km
älkukantaiseäa.puupyörällääni
/Plautz oli iyötyrt vetoa miljoonasta
frangista, että hän pystyisi ajamaan
klassilUsed matkan "Ranskan ympäri"
p^untiyöi^llään/ Toinen y e d o^
st3^bo\ii%Ualnen kaiip^^
.bourgista matkanteko alkoikin. *Plaiitz
bn nyt suorittanut jo puolet matkas­taan
Ja aikoo voittaa ve4oh, jos vain
JJUUpyörä kestää!— ynnä hän itse.
Pysyvän raidiän j a kansahdeitttbkra'
tian publesta"rnimineft lehti iiroestyy
nyt kaikkiaan 13 «ri kielellä. Ruotsa­lainen
päihbs ixn tarkolti^tu käik&ia
Bkandlnaviah malta ja 'Suomea var­ten.
-•-•••V • • / •
tnisesta seuraavana työpäivänä (maa
nantaina) pidettäväni yiftsi^^
osoitukseen. Asiasta kerrotaan iseu-ran
iKiytäidrjassa seirraävaän taijaän:
"Ja myös päätetiin, e t t ä kaikki
i^ttiusVeijemntie panevat toimeen
1 k ä v e l y K t k e n ioinbn päivä yllä ö l e
vaa kunta, jos sen h y v ä k s i idäkinrät
sekäensiin iiedim saavat, e^ä mnnl
kansaraiset ieU saitit Cy&dlstykset)
.sate(dn t e k e v ä t"
Valitettavasti el tätä kirjoitettaessa
ole tiedossa pidettiinkö Nanalmossa
mainittuna päivänä vappumielencsol-tiis
vai jäikö se sateen- tms. syyn ta­kia
pitämättä. Ei ole myöskään tie­toa
siitä osaUlstuivatko "ralttlusvel-
Jet" tJäätöksen mukaisesti mielenosoi­tukseen
siinä tapauksessa, että se p i ­dettiin.
Jos kukaan voi antaa tätä
asiaa koskevia tietoja, pyydetään he
lähettämään osoitteella: Pinnlsh-Ca-nädiah
Archlves. Bbx 354, Suäb'ury,
önt:"~ / ' ' • • . •/
. S t Catharines, Ont. — Paikaffis
V.- ja u.-seura Starin vuosikokod
sessa tanomlk. 22 pnä valittiin tolnfl
sijat kuluvaa vuotta varten. Sei
60 jäsenestä Ikuistui kokoukseen
— not £ 0 bad ^ ja kokous oli j
seuran parhaimpia sillä keskustelu
päätökset tehtiin yhteis;
vallitessa, /puheenjohtaja ja siiii
jäivät sdeiJeen tuolilleen Ja klrji
vaihtajakin on ede^een sama kd
viime Vuonnakin. Vaikka Johtokunia
kokoonpanossa tapahtiUkin joilalä
muutoksia./
tJiisieh asioiden yhteydessä kesh»
teltlln liiton heuvonta- ja ohjaa;
kursien, pltoajastä. johon
hyväksyttiin liittotoimikunnan
tus, ettJä kturssit pidetään taalla
huhtik. 23 ^nä ja päättyen toubt
pnä. ' , /_
Kokouksessa, keskUsteltim
E§kö .Harjtin mt^nioni toiminnan ,
j j dosta "Vl^päudeni Perlieeh. nuoren^£| .
' ososton.kö-jeenvauitajana, josta bjBsf' ^
toastä ifekb ön ifiskettaih luopunö
Kokous päätti äntäa Eskolle plea: |
lahjan tunnustukseksi^ hyvm suorö S
tusta lyöstjä Ja siinä mielessä. etS |
h^n jatkaisi kirjoittamistaan eaz ?|
Club News-osastcssa. Olisi hausta
havaita Eskon kirjoituksia edellea
kin lehdessämme.
HUvitoimlkunnan
aina ollut 3^1 vaikeimpia pulmia jf |
siltä se näytti nytkin, joten luovutte | |
koko hommasta Ja asia jätettim \±
tokuxman huoleksi. Tuntui nainals
s'a. että se oli hyvä ajatus.
Nyt kiin on valittu kalkki tolmifajs
ja komiteat./toivomme kaikkien otti
Van tehtävänsä oikein toden kannal
Jä että kalkki iyhtyislvät yksimiä
sesti käsiksi työhön Ja toimintaan m
meistä jäsientä myöten. — U. H.
TI MI
BIMMB. ..H
vakuutuki
niinion I
Ont Mo
Ja Takuut
HAUT
!Hyv5
2746 1
PC
VancoQvei
Helsinki — (S-S) — Asianomai­selta
taholta saaman tiedon mukaan
myös Suomen paperiteollisuuden
myyntlkonjuktuurit ovat toyvät. Se­kä
paperin että kartongin kysyntä on
suuri, kesällä subritetuh devalvoinnin
Jälkeen se bh huomattavasti noussut.
Hinnat seuraavat yleensä Ruotsin
hintoja. Nykyinen .tuotantokyky pl
täyshi riitä kysyntää täyttämään:
valitseminen ij |
Hinnalla millä hyvänsä
Uutinen kei-too, että Margaret Tls
man. USA:n presidentin tytär, joi
sitkeästi suumilttelee laulajattaiE
uraa — toistaiseksi pienellä menestjl
seUä — esiintyi äskettäin ensi koa
New Torkin yleisölle sc^raanona Cc
negie Hallissa. Yleisö el tosin vds
kuulla paljon laulusta orkesterin b |
vaäänisyydeh vuoksi, mutta ktni
kuitenkin Ihastuneen hänen "channsjl?;
taan".
OS
Mkite\
Kallu
TC&ondon
Barn
SanltSte.
RCA
N3
nydellii
Po:tii
Kuka vielä välttäisi; e t t ^ ö ' tässä
kai;>ltallstlsessa yhteiskunnassa/olisi
sääliä ja etteikö sahräista hiiol^dit-'
talsi jos sattui äskettähi lukemaan
.Uikuttavan tarinan sutnrlehtien.pas­toilla
erään hiäavottuneeh hkveh (el-kln)
pelastamisesta.-
Tapaus sattui Iroquois Fallsilla poh-
Jois-Ontariossa. Tarinassa kexTOtaan,
että palkkakimnan Flsh and Game
Associationin jäsenet olivat saaneet
kuulla kuinka joku Ihmhien oli tavan­nut
haavottuneen eläimen eräällä
heinäsuovalla. Se kuljetettiin reellä
kylään ja pantiin erääseen navettaan,
anttettiin kaikenlaista ruokaa ja haa­vaa
hoidettiin hyvin. Tämän lisäksi
sanotaan, että kun hirvi on nyt tot­tunut
lämpimään, niin tuskin sitä
äskalletaan päästää ulos va|tia^ se
paranlslkin Ja mahdollisesti se Tode­taan
kbko talven xiavetassa ja vara­taan
sinne ruoScaa riittävästi.
"Nyt sen haava on neulottu kiinni
— se syö pajun ja haavan varpuja,
heiiilä. kauroja, omenilta, sokeria.—
melkein mitä hyvänsä'*, lahotaan uu-fis^^
a. "Xaäk&ri sanot>. etta ee ofi
inainiö iibtiias.'
im
Onhan se hy;^ et%S «Sään ^ ä U -
välsiä eläimiä kohtaan. --• ^
•MUtta diiiäas jtilivstlS^
lehdissä uuUhen. jossa / kefiföttlln
: eräästä toi^tcääisesta'SiMitotiiaasta
.äidistä.' joka «i^ascfettu syjrttecsecn
vajaan kuukauden /ikäisen . lapsensa
/ JättämlsiBStä;• .tJutls^ssa ketrotäanj
.seurtavaä: • . ' • , • •-'
'allisi sanoi., että !Elsie Coulter
jätti sairaalan. 11 päivää sitten Ja
oh- Bloor Streetiilä olevassa ravinto­lassa
eräänä yönä kun taijoUijaiar
Irene Berbn inlksi h ä n on lap­sen
k ä n s ^ ulkona niin ^ I S D ^ sääl­lä.
Ntiori äiti kertoi miss Beronille
ettei Imellä) ole ftaikkaa minne men­nä.
Miss Hetionhi tuU sääli häntä
fa sanoi. että. hänen luonaan voi yö-
"TarjoiUjan tar^ oU pitää
liuolta lapsesta kunnes hänen äitinsä
HSytääVBSUttnon...^ H ^ Heronlh
asunnon tammik, 19 päivänä eScä pa-fazmut
sen.jäkeen, sanoi salapoliisi
Airthur Lepper.
, "TatJoffiJafctai^ j(ftft taval­lisesti
kulkee työssä, täytyi pysyä ko­lona
lasta hoitamassa, sanoi prlifc».
}a llsäsf. että l«pGi on kaoölc -; *
• iai ^taäe talTcksi ."a:;*mtixra:'
l&utta t&äiilc^^ iUti-:^ilrt^ Vah­taamaan
' rikoksesta Säbäiäk .fiSn^ä el
ollut asuntoa Juuri synnyttänlall§en
porvarillista "^oikeudenjakoa.
K^uvallä viöcoila ö^ Montreal Dai­ly
Starissa "kolmen palstan kuva per­heestä,
joka cli korotettujen vuok-riien
vuoksi 'paköliettu muuttamat^
ipiols MOTitreallsta jä, asui teltassa. Sa­massa,
yhteydessä julkaistiin iioln
paliifan pituinen uutinen, jossa maa-lättUn;
perheen nylcylsestä äsrinnosfea
ja" heiaiän 'voinnistaan ihltä ruusiQsin
kuva. \ ' ^rj ••/:;•
klpjoltuksessa sahotaän: "He eivät
maksa Veroja, eikä vesUaskuja ja
fcoidca; sinne ei ole sähkölinjaa^ ei
myöskään /säMaBlaskua . . . He keit­tävät
ijä ; nukkuvat yksihuoneisessa
kangaspälatsissa . . . " .
Todellakin, teltta on "palatsi" sel­laisten
mielestä, joiden el ole Itse
täytynyt sellaisessa telvella asua.
irällä tavallako asunt<äEysymys rat-kaistaan
Canadassa?
: Mutta samassa kirjoituksessa sano­taan
teltassa asuvan John Melovin
huomauttaneen, että monet vuoikra-asuimct
ovat vieläkin kylmempiä kuin
teltat. Joka tuntee Montrealin köy-häinkorttellen
asunnot, niin todella­kin
ne ovat niin hataria, että tuuli
puhaltaa niiden läpL Kun tällaisis­sa
kylmissä talorätlfikölssä asuu ja
vielä korotetaan vuokra niin korkeal­le,
että tavallinen työmies ei kykene
edes sitä maksamaan, niin el ole ihme
vaikka-John Mylov sanoikin:
"KOfika vuokrien hinnat nousivat
ja monen ihmisen ede&ea on häätö,
tuntuu minusta, että me olenune on-iielUsia
ihadsUl vaikka meidän täy-i
asua teltassa, tällä kertaa.
m.& o o ä t a - S ^ ^ t ä on "iy'^iSff.
jotka voivat sanoa, ette! heidän ö
pakko pelätä talonomistajaa ko*
ei oie vuokran maksua eikä fesi-i
sähkölaskujen selvittämistä
' Canadklaista elämäntapaako? VJ
me viikolla torontolalsen Steve ö'
sienin perheellä ei ollut ensiiöBä: i
mokaa. .HäöKi täytyi yrittää J ( ^ |
tavalla ^lastiaia lapsensa ^a vaiöp
sa näXkäiiuöIemasta jä siksi h ä n » |
ni epätoivoissaan yrittämään 'joi*
kin syötävää:. Poliisit löyslT^t läf
sdcatavarakaupasta-- ja vangitsifli
hänet. Koska hän oli työtön, oaö^
tUn^ (hänelle suurta "armoa" ja
sai ehdollisen vahkeustuomlon. •
Nyt häh ö n saanut työtä. Vi
tiän on ammatiltaan kokki, niin
hän pesee astioita eräässä torcmi
sessa ravintolassa j a saa palkka»
me dbHaria päivässä. HänelS? \
vaimonsa lisäksi kolme lasta ja
on isiaianUt häatSEää(yn.
Bavintidan bmlstf^la sanoi
"Minä autan teitä. Minä voisin sf
da paljoh sellaisia kdin te olette
Kapitalistiset lehdet ja taantaio*^
selllset propagandistit viittaavat *»• \
^ta nalhln huutavat siellä vallij
vasta kurjuudesta. Onko ihme »
puutetta on niissä maissa.
teki suunnatonta hävitystä.
että kurjuutta löytyy niin -^mm
tomasti meidän ^.maassamme. Jr |
säilyi kokoiiaan«>äan härit>-fc<i*5
jhmeteltä^-äa, eflts. pltatl
VAPAi
Reumal
Jos ette <
BOSSE t/
nlvekeuma'
sen Ja reui
niin kokei
meidän kuf
liäyttäneet
25 vuoden
dysvallolsss
VAPAASTI
LPKIJOIL]
Me lähetä!
tiyslkokois*
osoitteellan
lettu rapa:
vainen tuli
lähettämää
paketista s
maksa telll(
tikö rahaa,
osoitteenne
BOSSI
_ DeptB-
(%leaco45,
Uhetetään
torii
na lyödä rintoihinsa. Eiköhän
parempi ensiksi silvota omat
päät ennenkuin /toida
ma — Uoti.
MKSIK,
TA saadi
eurooppa]
rooppalaii
lääkkeeni
kaikkiallj
Muutama
tai kuum;
taa heti Y
S E N kaul
ria, kurki
astmassa,
lievittää/
crinomais
Peitten ik
loissa car
ään yksi
tippoja hj
k ^ i n ja
M E T T Y M
K Ä N piti
Pullollinei
rohdoskai
ole, niin
hankkima
pasta. Hi
m M ....iJB-V-äg-iS»-* •*•, w fvt-^ - ....