Vapaus, August 13, 1949

              CHECKER
CÄB
S U O M A L A I S E T A J U R IT
3-3644
Sudburyn klinikan vieressä
(Knten aikaisemmin on kerrot-1
tu, Aku Kc»-bonen sairastui '
muutama viikko sitten johonkin •
harrinaiseen reritantiin, minkii. i
subteen ei Sndbrnrssa Toltu tehdä i
mitään. Tämän raoksi Korhonen
vietiin Torontoon, yleiseen sairaa.
laan. missäJiän nyt on hoidettava­na.)
Ennen sairastumistaan, Eino Nevalaisen luento­muistiinpanojen
perusteella kirjoittanut
AKU KORHONJEN
! Mutta väliitellen tuotantovoimien
j kehitys, lyövälineet j a työmenetelmät
paranivat. Siitä oU seurauksena p e ­rinpohjainen
muutos tuotantosuhteis­sa.
Yksityisten perheiden harjoitta­ma
tuotanto kävi mahdolliseksi j a stta
S U D B U R Y C A B
Puhelin 4 4311 tai 8-8877
SS Eim st- West Sudbury. Ont
Vapauden vieressä,
jii rehelUnen palvelua.
: - i : - , u i i i ! : n tuotanto v. 1949
Taloudellinen perusta
ja ylärakenne
T.\LOrDELLlNEN PERUSTA
S i loin k u n yhteiskuntaa tutkitaan
sen kehitystä silmällä pitäen, n i i n se
voidaan jakaa kahteen, kehitykseen
eri tavalla vaikuttavaan osaan, n i ­mittäin
taloudelliseen perustaan ja
l u o n psnxstan päällä lepäävään ylä-
1 tj-yn rajaan saakka tämä taloudelli- , a) P o l i i t t i n e n j a j u r i d i n e n ylära-j
s en
1 i h m is
j itsetiedottomasti, luonncnvcimais^sti. • vastaavat laitokset, kuten valtioko-i ^J'^ yksityisomistus. Mutta tuotanto-i
Kehittäessään tuotantovoimia, paran; neisto, oikeuslaitokset, lakikokoelmat h * ^ ' " ^ ' ^ " kehityksestä oh toinenkin
perustan kehitys tapahtuu, tosin j kenne. Siihen k u u l u u paitsi p o l i l t t i - ' m u k a a k u n k e h i t t y i y h t e i s k u n n a l l i n e n j
i s t en toimesta, mutta kuitenkin i set j a oikeuskäsitykset, myös niitä I työnjako j a vaihto, alkoi m>-ös kehtt- 1 i
. H r . • - r:nUisen kiiukauden a i k a - | ^ ^ " " ' ^ ^ « ^ H ^ ^ ^ ^ U » y ^ -
• = r:00 tcnnia enemmän Päällysrakenteeseen, j o i t a r y h d y m.
" " . . - . j V u a i n e n ennätys, j o k a s a a - ' "^'^ t^kastelemaan.
V 19-57 .-a-nnmäisellä v u o s i - j Taloudellisen perustan muodostaa
j tuotantotapa, ts. se tapa. jolla i h m i -
I set tuottavaa elämälleen välttämättö-
I mät aineelliset hyödykkeet,. kuten
• f ^ aatt-eet, ruuan, asunnon j a t i e t y s t i -
V A P A U D E N I j k i n n i i d e n tuottamiseen tarvittavat
Laivalipputoimisto |
• I
EDVVI.V S U K S I I
T r a r i f - . A ^ - i n t J c Passenger Confe- |
rtnctrii viiliuuttama asiamies |
• 1
Ed".5tamme melkein k a i k k i a joh- i
5 iavimp:a viaia.nicrilinjoja. Suun- i
i n i t t l l c i s a n i i e matkaa Suomeen t a li
I muihii— I-:Li,rot;pan ^maihin, voitte |
1 luottamiirrsijla kääntyä puoleem-|
ime lippi;- y i " - m a l k a a koskevissa |
I asioissa. =
I • I
1 P a i k k o j a saatavana Suomeen |
^ m a t k u s t a v i l l e elo-, syys-, f ! tantovoimien kehityksessä muodostuu
f loka- j a m a r r a s k u u n k u l k u - 1 ; ennsn pitkää sellainen tilanne, että
I v u o r o i h i n.
I VIETTÄKÄÄ JOULUXXE
SUOMESSA
Kaksi suurta j o u l u -
h u v i m a t k aa
S U O M E E N
Järje;.i:;iu;in kuuluisilla moottori-l
a i v o i l la
r , K I I ' S n O LM — Jouluk. 3 p.
STOCKHOLM — Jouluk. 9 p.
.Aihoft.st.i.in 10 vuorokautta
NE\V V O R K I S T A SUOMEEN
Ruotsin kautta
tuotantovälineet.
K u t e n olemme j o maininneet, tuo-tanro-
apa mucdostuu kahdesta yhtä
, tärkeästä j a toisiinsa eroittamattomis-i
ta sidotuista puolista .nim. tuotanto-
' voimista ja tuotan;,psuhtei.sta. NäLs-
I tä tuotantovoimat' ovat l i i k k u v i n j a
j vallankumouksellisin aines. Ne k e h i t -
I tyvät lakkaamatta, sillä Ihmiset p y r -
j k i v a t lakkaamatta parantamaan työ-
I välineitään ja niiden parantniessa
myös työmenetelmiään.
Sen sijaan tuotantosuhteet, eten­k
i n niiden eleellisin osa. n i m . tuotan-toväliniden
omistussuhteet ovat p a l ­j
on liikkumattomammat, joten t u o -
|| tuotantosuhteet muodostuvat tuotan-
I • tovoimien kehitystä estäväksi tekijäk-
| l s i , syntyy r i s t i r i i t a , joka kärjistymis-
I! tään kärjistyy. Sen ratkaiseminen
"'[ on kuitenkin kehityksen kannalta
välttämätön. Se r a t k a i s t a a n aina s i ­ten,
että vanhat tuotantosuhteet hei­tetään
syrjään j a korvataan uijilla,
tuotantovoimien silloista tasoa vastaa­v
i l l a tuotantosuhteilla.
Olemme jo todenneet, että määrät-
I Miih:ukiiii sukidaisiaiine. ja 1
I ys(a'i'iänfic f
I S U O M E S S A I
=I SAL:y LAHJAPAKETILLA 1=
I 6 paunaa jauhettua laatukahvia f
1 ilmatiivissä peltirasioissa pakattu- |
I na vahvaan k a r t o n k i i n , j o n k a ymr.f
I parilla on teräsvanne. |
1 Type "<"•. tirutiopaino. 10 paunaa |
I Hinta: S.").97 sisältäen.tullin |
JVapaus Travel Agency I
I EDWIN SUKSI i
i Valtuutettu asiamies 1
I P. O. nox 69 Sudbury, Ont. f
F I N N I SH B A K E R Y
V E I K K O K E T O LA
PubeUn 6-6649
382 Antwerp St. Sudbury
North End BakerY
I. T O L M U N E N
395 Melvin Ave., Sudbury, Ont,
Puhelin 6.6811
! taessaan työvälineitä j a työmenetel- I jne.
' miä. ihmiset eivät s u i n k a a n tiedä m l - '
h i n tuo heidän toimintansa johtaa,
eivät he edes sitä ajattele. Heidän
pyrkimyksenään on o l l u t löytää mene­telmiä,
joiden a r a l l a välttämättömät
hyödykkeet v o i t a i s i in tuottaa helpom­min
ja että niitä v o i t a i s i in tuottaa
ruttävästi. Nykyisin kapitalistisen
tuotantotavan vallitessa tuontanncn
kiihokkeena on puhdas voiton himo.
Tuotantovälineet omistava -kapitalisti
p y : k i i tuottamaan mahdollisimman
p a j o n Ja nopeasti ei s u i n k a a n siksi,
että hänen toimintansa kannustimena
olisi pyrkimys k a i k k i e n ihmisten tar­peiden
tyydyttäminen, vaan hän p j T -
k i l parantamaan työmenetelmiä ja
työvälineitä turvatakseen mahdolli­simman
suiu-et voitc^ itselleen. M u t ta
vihdoin tulee hetki, j o l l o i n vanhat
tuotantosuhteet j a n o i t a tuotantosuh­t
e i ta edustavat luokat ovat n i i n i l ­meisesti
tuotantovoimien j a s i i s koko
tuotannon jarruna, että sen alkavat
huomata yhä useammat niistä, joiden
edut vaativat tuotantovoimien vapaa­t
a kehitystä.
S i l l e i n pyrkimys j a t o i m i n t a vanho­j
en tuotantosuhteiden hävittämiseksi
j a uusien vakiinnuttamiseksi tulee jo
tietoiseksi toiminnaksi taantuinuksel-i
; i a aineksia vastaan. Nain tapahtui
esim. keski- j a uudenajan vaihteessa,
j o l l o in kaiptalistinen tuotantotapa o li
kehittynyt j o n i i n pitkälle, että sen
kehittyminen edelleen feodalismin s i ­sällä
kävi mahdottomaksi. Se p a k o i t t i
nuoren porvariston nousemaan tais­teluun
feodalismia vastaan raivatak-seen
teollisuuden j a k a u p a n kehitys­tä
ehkäisevät feodaaliset suhteet, t a -
lonpoLkaiston maaorjuuden tai p u o l i ­feodaalisen
riippuvaisuuden, joka e.^t
palkkatyöväen muodostamista j a säi­lyttämällä
luontaistalouden, kotimark-k
i n a i n laajenemisen, ammattikunta-rajoitukset
absoluuttisen tuotannon Ja
kaupan piikkumaisen säännöstelyn, h o ­vien
j a k i r k k o j e n hyväksi kannettavat
raskaat verot j n e .
Tämän taistelun, luok;Jtatalstelun
lopputulcksena on a i n a ol.ut uutta
tuotantotapaa, uusia tuotantosuhteita
edustavien voimien voitto, jonka t u ­loksena
tuotantosuhteet muutetaan
sellaiseksi että ne tekevät mahdolli­seksi
tuotantovoimien kehityksen ja
auttavat tuota kehitystä, k u t e n kävi
esim. porvarillisen vallankumouksen
jälkeen kaikissa maissa.
.seuraus, nim. työn tuottavaisuuden
b) Idealinen vlärakenne. Suhen lisääntyminen siinä määrin, että s y n -
kuuluvat k a i k k i yhteiskunnan h e n k i - ^>'' l^^^tuote. joka puolestaan teki
sen elämän alat >a muodot, mm. us- ! niahdolhseksi vieraan työn riistämisen
konnolliset käsitykset j a aatteet, m o - ! »"^'«^ «^^»^^ kootuksi
raaU j a yleensä siveeUiset katsomuk- j y^n^ä^^äisiä tuotantovälineitä j a e l i n -
set, tieteen k a i k k i alat. t a i d e j a f i l o ­larviKK-
eita vieraan työvoiman, orjan
sofia.
S a n o m a t t a k i n o n seU-aä. että tällai­nen
jako o n m i e l i v a l t a i n e n , sillä po-l
i i t t i s a t j a oikeuskäsitteet voidaan s i ­j
o i t t a a toiseen ryhmään yhtä hyvir.
k u i n ensimmäiseenkin. Ainoa sjy
m i k s i sijoitamme ne tässä tällä ta->
välla o n se. -että p o l i i t t i s t en j a oi-1 j ^ , ^ karjalaumat" ILsiiäntyivät suotui-elättämiseksi
j a hänen varustamisek-seen
työvälineillä.
K u n tämä uusi tuotantotapa, orja­työhön
perustuva talous oli vasta
muodostum.issa, tapahtui sen kehitys
aivan luonnonvoimaisesti, ihmisten
tietoisuud^esta riippumatta. Esim.
siellä täällii karjaa hoitavien heimo-keuskäsitteiden
suhde taloudeUist^n , sissa olosuhteissa niin nopeasti, että
p e r u s t a n o n välittömämpi k u i n esim. j ^^^^^^ ^^,^^3 työvoiman puutetta. J a
uskonnollisten j a filosofisten suhtei­den.
K u i t e n k i n o n korostettava, et­tei
tätä jakoa saa tehdä ehdottomak-si,
eikä l i i o i t e l l a sen merkitystä. ' '\
Taloudellisen perustan j a ylära- ;
kenteen väliset suhteet. '
Minkälaiset suhteet siis vallitsevat j
taloudellisen perustan, tuotantovoi-kun
yhteisön jäsenten lukua, ei v o i tu 1
vastaavasti lisätä.
kahakcLs.va j a sodissa otettuja sota­vankeja
pakoittaa suorittamaan mää­rättyjä
töitä sen s i j a n , että ne olisi
tapeltu, kuten sitä ennen oli tehty.
M u l t a kun o r j i en käyttö lisääntyi
j a samalla yksityisomistusmuoto tuli
mien j a tuotantosuhteiden j a t o i s a a l - ' hallitsevaksi muodoksi, aiheutti se pe­tä
koko ylärakenteen välillä. , rinpohjaLsia muutoksia koko yhteis-
Tähän kysymykseen vastaa S t a lm kunnassa, joka jakaantui luokkiin,
kirjassaan seuraavasti: " J o s luonto, j S i l l o i n myös syntyi ihml.sten tietoinen
olevainen, aineellinen maailma on < toiminta myös p o l i i t t i s e l la a l a l l a , tais-ensisijainen
ja tietoisuus, ajattelu i t e lu vanhoja tuotantosuhteita edusta-toissijainen,
johdannainen, j ä a i n e e l - \ v i en j a u u s i a tuotantosuhteita edusta-l
i n e n maailma ihmisen tietoisuudesta j v i en ryhmien välillä. Luonnollisesti
r i i p p u m a t t a olemas.sa olevaa o b j e k t i i - i ei l u o n taistelun yhteydes.sä puhuttu
vista todellisuuden heijastusta, niin i tuotantosuhteista, vaan Ilmeni silloin.
JOULURETKEN JOHTAJA
Ruotsin Amerikan Linjan ptiripäikl-likkö
Carl E. \Vaselius MontreaibU
tulee toimimaan suomalaisten mat­kustajien
Johtajana kun "Joululaiva"
Gripsholm Fähtee Jouluk. 3 pnä New
Vorklslu. Mr. Waselius työskenteli
Helslnrissä Nobel Standard-öljy-yhti-ön
palveluksessa Ja toimi sen Jälkeen
Suomen Höyrylaiva Oyrn pääaslamle-henä
Lyypekissä. Palattuaan 3 vuo­den
kuluttua H:kiin työskenteli hiin
sen Jälkeen yhtiön t>iiakonttori&sa.
alettiin äirtuisi:ssä! ''"rtyl 1924 Canadaan Ja kolme
vuotta myöhemmin RAL:n palveluk­seen.
Vuonna 1946 hänet nimitettiin
RAL:n pUripäälliköksi. Hänellä on
kaiken tämän kokemulcsen Jälkeen
parhaat edellytykset tulevan Jouluret-ken
johtajaksi. Vapauden matkailu­toimisto
myy myöskin lippuja tähän
jouIurrtki!nivaan.
S u d b u r y F o o t w e ar
Vanhin suomalainen jalklnelllke
Sndburyssa.
E, LATVALA
21 Larcb King Edward raken.
YLÄRAKENNE
Edellä lyhyesti k u v a t im taloudelli-seii
perustan päälle kohoaa siten y h ­teiskunnan
ylärakenne, joka tulee
sitä laajemmaksi, mionimutkaLsem-maksi,
mitä pitemmälle yhteiskunta
kehittyy. Se Ilmenee jo siitä, että
alkuperäisen yhteiskimnan a l i m m i l la
asteilla ei t u o t a ylärakennetta pUut
j u u r i lainkaan. '
i
Suokaa itsellenne matka "Gripsholmissa" tai "Stockholmissa'^
—fiiyck-llineh loma itsessään—kohokohta matkallanne SUOMEEN
Tvhi:;ta tilauksenne nyt k u n on olemassa hyvä valikoima paikkoja
.seuraavissa laivavuoroissa New Y o r k i s t a :
I
( i R I P S H O LM
S10( K H O LM
O R i r . ^ H O LM
SYYSK. 9
SYYSK. 23
LOKAK. . 7
STOCKHOLRI LOKAK. 17
GRIPSHOLM MARRASK. 4
STOCKHOLM MARRASK. J2
(GÖTEPORIIN)
KAKSI SUURTA
JOULUHUVL^fATKAA S U O M E EN
'"^ Toimeenpannaan kuuluisilla moottorilaivoilla
N E W Y O R K I S TA
G R I P S H O L M J O U L U K . 3 P .
-M.'-. C a r l VVaseliuksen henkilökohtaisesti johtamana .
S T O C K H O L M J O U L U K . 9 P.
Jouluruokia - M u s i i k k i a - Viihdytystä - E l o k u v ia
J o u l u a j u h l i t a a n ennakolta
Pilettilunnat New Yorkista Göteporiin:
I Turistiluokassa alkaen S180
< Kabiiniluokassa S220; Ensimmäisessä luokassa $285
Goteporista matkan päähän Suomessa j a t a k a i s in
un .voidaan maksaa täällä Canadan dollareissa enneh
1 iair.oa Canadasta.,
\f,- f-.
- • i ^ t r . a i i p pu
> I
S.\Ln LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN
Lii-.tttäkää .sukulaisillenne j a ysisvinenne suomeen suo-s
S.^^Lrn kahvipaketti.
G paunaa jauhettua laatukahvia ilmatiivLssä peltirasioissa
p H k a t t u h a vahvaan kartonkiin, jonka" jTnpärillä on teräs-
• i i i P . ' ; . Typa " C " . Bruttopaino, 10 paunaa. H i n t o : $5.97 si-
'•ältäen t u l l i n.
siitä seuraa, että myös yhteiskunnan
aineellinen elämä o n i h m i s t e n tah­dosta
riippumatta olemassa olevaa
objektiivista todellisuutta j a yhteis­k
u n n a n henkinen elämä ön tämän
objektiivisen todellisuuden kuvastus-
' fca.
Y h t e i s k u n n a n henkisen elämän'
muodostumisen lähdettä, yhteiskun-.|
n a l l i s t en aatteiden, yhteiskuntatepri- ]
öiden, p o l i i t t i s t en katsomusten j a p o -1
l i i t t i s t en laitosten syntymisen lähdet- :
tä ei s i i s ole etsittävä itse aatteista,!
teorioista, katsomuksista j a poliitti-1
slsta laitoksista, vaan yhteiskunntin 1
aineellisen elämän ehdoista, yhteis- j ^"^^YXBLTI
k u n n a n olemisesta, jonka k u v a s t a -'
mistä nämä aatteet, teoriat, katso-mtikset
ym. ovat".
S i l l o i n k u n o n puhe p o l i i t t i s i s t a . j a
j u r i d i s i s t a katsomuksista j a laitok­sista,
o n tämä ylärakenteen r i i p p u ­vaisuus
taloudellisesta perustasta var­s
i n helposti todettavissa. Tarkas­takaamme
ensin p o l i i t t i s i a katsomuk­sia
j a l a i t o k s i a.
AIkuperäises.sä yhteisössä, jo.s.sa tuo­tantovälineet
olivat koko yhteiskun­nan
omaisuutta j a jcssa ei n i i n ollen
ollut riistoa, vaan olivat kaikki yhtei­sön
jäsenet taloudellisesti tasa-arvoi­sia.
Ei myöskään ollut luokkia eikä
v a l t i o i t a . Tällöin ei voinut ilmetä
minkäänlaista luokkia eikä valtiota.
V a l t i o l l i s i a laitok.sia ei sanan varsi-nalsessa
merkityksessä ollut lainkaan.
kuten aina myöhemminkin; taloudel­l
i s t en r i s t i r i i t o j en heijastuminen aat-t
e e l l i s t l la a l a l l a saa omat ilmaisumuo­tonsa.
Niinpä uusi orjanomistajain
luokka kehitti omat poliittiset aat-
.Britannia kieltäytyy
vaihtamasta filmejä
N.-liiton kanssa
Lontoo. — Brittiläiset fllmimagnoa-tit,
jolta tukee B r i t a n n i a n kauppa­k
a m a r i , ovat kieltäytyneet vaihtamas­ta
filmejä Neuvostoliiton kanssa. J o ­k
u aika takaperin tarjosi Neuvosto­l
i i t on ulkomaakaupan ministeri usei­ta
filmejä B r i t a n n i a l l e ehdolla, että
Neuvo.stolilUo ottaa vastaavassa
teensä, joiden ke.skeLsin kysymys o l i ; määrä-ssä brittiläisiä filmejä.
demokratian, kansanvallan vaatimi­nen,
kansalaisoikeuksien antaminen
kiiikille vapaille yhteisön jäsenille ja
:'misen sukuihin J a h e i m o i h i n peru.s-tuvan
h a l l i n n o l l i s e n brganisation k o r -
vaaniincn Tilueelllsella h a l l i n n o l l i s e l la
jaolla. V o i t u n t u a ihhieelliseltä, m i k -
.si n i i n pieni i->'hmä k u i n orjaomista-tajat
asetti Vaatimuksen derhokra-
Uian tot^juttamiilesta taistellessaan
.sukujärjestelmän jätteitä
va.staan. M u t t a asia käy täysin y m -
|närreH|l|Väl;V. kurv otamme h u o -
Mitä marxilainen historiankäsitys \ K a i k k i yhteiskunnalliset asiat hoidet-t
a r k o i t t a a yhteiskunnan ylärakenteel- , t i i n välittömästi koko yhteisön toimin
l a ? Siihen k u u l u u h y v i n monenlai- j demokraattisessa kansankokouksessa,
s i a ameksia, jotka k u i t e n k i n voidaan joissa jokaisella yhteLsön jäsont-lla o l i
j a k a a kahteen pä-lryhmään: samanlainen sanan >'alta.
mioon sen tosiasian, että sukujär-
-jestelmä o l i s i l l o in jo täysin rappeu­tunut.
Omistuksellinen eriarvoisuus
sen sisällä oli kehittynyt jo n im
pitkälle, että sukuyhteisön valtava
enemmistö oli taloudellisesti täydel­lisesti
riippuvainen pienestä vähem-mLstöistä.
sukuylimystöstä. jonka
h a l t u u n o l i keskittynyt sekä. t a l o u ­d
e l l i n en että yhteiskunnalline n val­t
a .
Siitä oli puolestaan taas seurauk.se-na
se, että .sukuylimystöä lukuunotta­matta
kaikki muut ryhmät halusivat
orjänomistajicn tavoir» sukujärjestel­män
hävittämistä. Tämän poliittisen
t a i s t e l un tuloksena oli uuden voitto,
demokraattisen orjanomistajien val­t
i on syntyminen ja vakiintuminen.
Sen olemusta tarkastelemme myö-
Brittiläiset hylkä-sivät tarjouksen
.siUil verukkeella, että venäläisiä f i l ­mejä
on vaikea n i u u l t a a englannin­k
i e l i s i k s i . Eräs brittiläinen f i l m i,
t e k n i i k k o sanoi, että "jos k e r r an
Laurel and H a r d y n esityksen voidaan
kääntää espanjan kielelle, n i i n s i l ­l
o in voidaan yhtä hyvin venäläiset
f i l m i t kääntää englannin kielelle".
U n k a r i n teollisuuslaitoksiin .suorite­taan
mm, teolllsuuslaltokslsssu itses­sään
siten, että oppilaat suorittavat
nil.s.sä käytännöllistä työtä j a saavat
teoreettista opetusta koulukodissa.
Meillä o l i t i l a i s u u s eräänä päivänä t u ­tustua
tällaiseen koulukotiin, joka o l i
annettu nuorison käytettäväksi. K o u ­l
u n rakennukset, joissa aikaisemmin
oli ollut mm. entisen armeijan upsee­r
i e n voimlstelulaitos. oU sodassa p a ­h
o i n vahingoittuneet, ja niden kun­nostamistyö
oli p a r h a i l l a a n käynnissä.
Rakennustyö o l i p a r h a i l l a a n käynnis­sä
j a se .saadaan valmiiksi ensi kuus-
.sa. Osa rakennuksista oU jo asutta­vassa
kunnossa. Pojat, Jolta koulu­kodin
kirjoissa oli 567, asuivat n. 10
poikaa huoneessaan. Osa heistä o l i
lomalla, s l l l i l kun kouluälku o n 1—3
vuoteen, tarvitsevat pojat välillä " k o ­t
i l o m a a k i n " . Oppilal.sta o l i tällä ker­taa
tl. 50 bulgarialaista, .sillä kansan-hemmin
valtioky.symyksen yhteydes.sä. { cit-mokratian maiden välillä on käy-fJatkuu)
tännö.s.sä mm. tuollainen yhtelstoi-
Mitä kuuluu Budapestiin
Saadaksenne paikkatilauksen käykää mat-kailnasiamiebenne
luona. Hänen palve­luksensa
ja pätevät neuvonsa ovat käytet­tävänänne
ilman lisämaltsaa.
S W E D I S H
A M E R I C A N L I NE
600 Dorchester St. W.
Blontreal 2, Que
"Meillä on kansandemokratia j a se
on työtätekevän kansan enemmistön
valtaa pienen vähemmistön y l i . Sel­laisesta
demokratiasta me pidämme."
Näin lausui eräs budapestiläinen työr
läisvaimo k u n k e r r o i n hänelle, että
porvarit ja sosialideniokraatit Suo­messa
samoin k u i n muissakin k a p i t a ­listissa
maissa selittävät, ettei U n k a ­rissa
vallitse demokratia.
O l i parhaillaan vaaliaika j a v a a l it
— samoin k u i n koko elämä UnkarLssa
i — osoittivat-hänen, sanojensa osuvan
oikeaan. Unkarin l a i n mukaan ovat
äänioikeutettuja k a i k k i 20 v u o t t a täyt­täneet
kansalaiset yhteiskunnalliseen
sukuperään, rotuun, uskontoon, omai­suuden
määrään, sukupuoleen tai puo-luesuuntaan
katsomatta. Vain mie­l
e n v i k a i s i l t a j a niiltä, j o i l t a se oikeu­den
päätöksellä o n poistettu, puuttuu
äänioikeus. Tämän l a i n mukaan o l i
Unkarissa viime toukokuussa suorite­tuissa
vaaleissa äänioikeutettuja 6,-
053.972 j a heistä käytti äänioikeuttaan
5,730,519 eh 94.7%. Kansanrintaman
puolesta äänesti 95.6% äänioikeutensa
käyttäneistä j a vastaan äänesti vain
165,283 henkilöä. Nämä numerot jos
mitkään, osoittavat, että työläisvalmo
oli oikeassa määritelle£.sään kansan­demokratian
— jota kansanrintama
edustaa — olevan enemmistön valtaa
pienen vähemmistön y l i . K i r k u k p o t ja
huutakoot Hitleriltä "demokratial­l
e e n " tunnustuksen saaneet "demo­k
r a a t i t " mitä tahansa.
T i l a i s u u d e n budapestilälsen työläis­naisen
kalissa keskusteluun sain sen
johdosta, että o l i n tilaisuudessa viet­tämään'
muutaman viikon uudessa
Unkarissa Ja niistä p a r i kolme B u d a -
! pestissä. Ihmiset, joita, y l i 1.600,000
I asukasta käsittävässä maan pääkau-
I pimgissa ja muuallakin U n k a r i s s a t a -
! pasin, o l i v a t hyvin ystävällisiä, U-seim-mat
heistä mainitsivat — k u t i l t u a an
että olemme suomalaisia — että su-
I jcilaiökan.solhin Jcuuiutaas. Se oli
Kirj. Antero Timonen
heille opetettu samoin k u i n m i n u l l e k in
jo kansakoulussa, mutta kansojen .su­kulaisuudesta
huolimatta oli kanssa­käyminen
aikaisempina vuosina Suo­men
ja U n k a r i n välillä rajoittunut
varakkaimpien piirien kesktnäLseen
kanssakäymiseen. Työläisillä j a työ­tätekevillä
t a l o n p o j i l l a ei siinä oilut
paljoakaan osuutta. Nyt k u n u n k a r i -
laiset ovat muuttaneet maa.s.saan j a r -
jesty.stä siten, että työtätekevillä on
j o h t a v a osuus valtiossa, on maittem­me
välisessä kanssakäymisessä var.si-naisen
kan.san c s u u s tullut vallitse­vaksi
n i i n k u i n mm. t ä ä l lä vierailU-j: ta
u n k a r i l a i s i s t a on v o i tu päätellä.
K u n H i t l e r i n joukkoja k a r k o i t t t t ; in
Budapestista, o l i useLssa p a i k o i n tais­teltava
talo talolta. Sellaisen sitkeän
t a i s t e l un seurauksena kaupunki v a ­h
i n g o i t t u i suurelta osaltaan. Va i n 5 "c
Budapestin rakennuksista säilyi v a ­hingoittumattomana
j a 50% valnm- j
g o i t t u i aivan pahoin t a i huomatpa-i
v a s t i . K a i k k i Tonavan y l i johtavat i
s i l l a t saksalaiset räjäyttivät rikki .ia 1
pääkaupunki o l i s i t en jaettuna T c n a - \
van oikealle r a n n a l l e sijaitse/aan mä- j
kis?en Pudaan j a vasemmalla r a n - ,
naUa sijaitsevaan tasaisempaan!
P e s t i i n . I
Nyt on keskikaupunki jo jällef;nra-i
kennettu n i i n . että vaurioitujieita vs.- '
kennuksia näkee v a i n muutamia. L a i ­taosissa
kaupunkia jälleen- j a uudel­leenrakennettujen
talojen väliKsä vielä
näkee siellä täällä talojen raunioita
tai pahasti v a u r l o i t i m e i t a taloja, jo;-
ta ei ole vielä ennätetty kunnostaa.
R i k o t u i s t a silloista valmistuu vii.mei-nen
ensi kutissa j a a i v a n pian yalrr.;.-;-
t u u kokonaan uusi silta. Joka raken­netaan
Tonavassa olevanMargit- : ^ a a -
ren ylävirran puolella. A l a v i r r a n puo­lella
oleva sUta yhdistää saaren .seiiä
molemmat puolet kaupunkia toisiinsa.
Jo.s Buciapestln katuja kulkie.s.sa voi
todeta, tltä .se on rakentajien kau­p
u n k i , n i i n .siimalla kertaa voi panna
m e r k i l l e , että rakc-nlajille on myö.skln
saatavissa elämisL-en t a r v i t t a v i a tar­v
i k k e i t a . On e l i n t a r v i k k e i t a hedel­mistä
s i a n l i h a a n asti. on vaatetastar-.
v i k k e i t a sekä valmiiksi ommeltuina
että kankaina, on talöastarvikkeita.
kultluurivälineitä ja yleen-sä kaikkea
mitä ihminen elääksi-en j a h y v i h v o i -
dak.seen tarvit«.-f'. Ja k u n siellä on
sellainen käytäntö, «fttä näyteikku­noissa
j a missä tavarat m i l l o i n k i n o l i ­vat
nähtävänä, myöskin niiden hinnat
olivat o.soit*ltuna, .saattoi niitä h e i - 1
posti vertailla meillä perittäviin h l n -j
töihin. Melkeinpä kaikkien tavaroi-1
den hinnat olivat halvempia — toisten I
huomattavastikin — k u i n meillä. J a \
etteivät esim. vaatetavarat sen k u m ­memmin
kuin muutkaan tavarat olleet'
v a i n näyteikkunoita varten, «en h u o - :
masi k a d u l l a kulkevien ihmisten vaa- )
tetuksesta. Budapestissa samoin kuin I
U n k a r i n maa.seudullakin liikkuessa!
k i i n t y i huomio mm. siihen,että moot- i
toripyörlä oli verrattoman paljon :
enemmän kuin esim. meillä Suomessa !
vaikka meillä etäisyydet ovat huomat­tavasti
pitemmät kuin Unkarissa,
i S u o m i k i n on enemmän kuin kolme
' kertaa U n k a r i a suurempi Ja väkiluku
i U n k a r i s s a kuitenkin on enemmän
kuin kaksi kertaa suurempi. Moottori-
I pyörien rurLsauden selittänee se. että
n i i d e n hinta cn v a in n . kaksi kertaa
hiin Auuri kuin polkupyörien h i n t a ja
kun moottoripyörällä saattaa helposti
kuljetfjäa 2—3 ihmistä 'eräässä s i v u -
vaimulli.ses-->a näin kerran kaksi täysi­kasvuista
j a koime keskenkasvuista
Ihmi.stä), n i i n .silloinhan pääsee t a v a i ­lisin
kokoin^en perhe iiikkc-elleTEahden
polkupyörän hinnalla j a sittenkin
vielä sää.stää hikeä.
Budapestl.sfia on nm-'.aa.sti teollisuus
laitok£la j a ammattitaitoisen työväes-tön
kasvattamista niihin sekä m u i h in
minta.
Koulukodlss-i on 4 l i n k a r l l a l s t a opet­tajaa,
yk.si bulgarialainen j a heidän
lisäkseen laitoksen johtaja. Poikia
ka.svat<.-taan laitoksessa sekä yhteis­kunnallisesti
että teknilllBlä tietoja
lisäten. Ho ovat rakentaneet puhde­töinään
radion j a Johtaneet siltä k o ­vaääniset
k a i k k i i n a.sulnhuoncisUn.
I k i i vaihtelee 16—24 vuoteen ja he
hakevat kouluun tuotantolaitosten
kautta. Koulukodissa saamastaan
ylöspidasla he maksavat neljänneksen
tehtaalla .saamastaan palkasta j a ter
kee n. Gl f o r i n t t i a kuukaude.s.sa.
KoulukodLssa .saattoi havaita, että
opettajien j a o p p i l a i d en suhteet olivat
h y v i n läheiset, että opettajat ottivat
tehtävän.sä kasvattajina vakavasti.
Koulukodissa kasvatetaan hyviä r a ­kentajia
j a niitähän kansandemokra­t
i an mais-sa t a r v i t a a n k i n , sillä niissä
riittää aina rakentamista, jolla luo­daan
ihmisille onnellista j a valoisaa
tulevaisuutta: — Työkansan Sanomat.
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoitteet:
PulieenJohtaja: A k e Hunnakko
90 V i c t o r i a P a r k Blvd.
P u h e l i n H.O. 6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. P a t r i c k Öt. Toronto, Ont.
Rahastonhoitaja: Vilho Heikkilä
84 Day Ave. Toronto, Ont.
P u h e l i n R.E. 4388
K i r j e e n v a i h t o sihteerille. Huo-mioiiuta
s i h t e e r i n uusi osoite.
PeferA.Vesa,B.A.
Barrister. SoUcltor, Notsry
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
GE. 339Z 592 Danforth Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
Lauantaina, elokuun 13 p.—-Saturday, Aiig. 13
» ' temilaofatn parturltyaSr o
ir/ff 0'SBARBERSHOI^
T. Ermtechoff %
»iOFroodBd Sodbnryl
Hääkukkavihkoja
— KUKKAKIMPPUJA -
PUHELIN S-SMl .
MANHATTAN FLORIST
« Cedar Street Sadbarr. Ont,
J>R. R. L. DesBOS:
^pÄa|MASiJ«waöiri|
67 Ebn St. East
Suomalainen tyttö pai'
Puhelin 8-S57S KoUpohdb^^
Rerent teatteria vIctcMif
tBti.mbnt 3a.iUitiii{nei|
Suomalainen HamnuuUäkSH
Hnone 119 — Maebcy
Etan ja Dorham fcat i m i t.
Puhelin T-TtM
J. HALONEN, N.D., DX.
LUONNONLÄÄKÄRI
189 Pine Street
^Sudbury. Ontario,
SÄHKÖLANGOITUSTARPEITA
ja sähkölaitteita
* Jos langoltatte taloanne tlelustelkaa meiltä tarvittavista tarpeista.
•k Meillä oh varastossa RIKJI- Ja ulkolangoltustarpeita, katkaisijoita,
vannuuslaltelaatlkolla, hellakaapclia, .sähkölultiella, piunppuja yjn.
C I T Y E L E C T R I C S E R V I C ES
SSSMabelAve. Puh. 8-8609
L A A T U
POLTTOAINEiTA
PUHELIN 6-6433
EMPIRE COAL & LUMBE CO.. Lliiii)
1 raOOD BOAD SVDBtlBT, ONV.
Ovat täällä
Täiihä on suurcpmoLsia uutisia — rahan säästäuuti-
E l a Jokjij-selle au'ton omistajalle. Firestone tuo teille
mainion uuden kumin. Ensiluokkaista laatua, s i ­sältäen
KircKtone ll.sä arvot — tuo teille enempi
lurvallLsuutla Ja enemmän malleja — uudella a l -
haLsella hinnalla y n n i i v(rrtaamattoman Fltestone
t l i n l k i i i . s en takauks<,'n. Älkää .salliko mahdollisten
kumivikojen pilata l o m a m a t k a a n n e . . . ajakaa
meiile j a h a n k k i k a a iiudet Standard-kumit Jo tä­nään.
Koot joita on varastossa . . .
H E N K I L Ö A U T O I L L E
440-450-21—4-ply
475-500-19—4-ply
525.550-17—4-ply
600-l&-4-ply
625 850-16—4.ply
D E L I V E R Y - T R O K E I L L E
600-16—6-ply
650-16—6-ply
lOM
11.40
14.50
14.70
18bl9
21.0S
TIEDUSTELKAA LAHEVIMALTA
FIRESTONE VÄLITTÄJÄLTÄNNE
PÄAVÄLITTÄJÄ
Edward's Sudbury Limited
69 E l m St. W. Puli»llii 8-8366