Vapaus, April 12, 1949

              laiset elämän vaalijoina
Kansaii.väi:senä naistenpäivänä
^ ,ri puolilla suomea j a r ^ etty
^oria juhlatilaisuuksia. H d s ^ -
Skznsan Sanomat kertoo m a a l i s -
t-Te.-^ D - : r . o - : r a 2 t t i s t : -n Naisjar-
Lr!!r''r-a-:-::.r.::-:un:2 oli H T Y : n r^''%,^'r.^-;-.. järjestänyr eilen.
r^-rnlarrKlnsainvälisen Naistea-l^
än r j n ^ - - - •Ju^^^an, j o t a v i 3 -
- R a u h i " P^-io-E-'^^ s o t a a v a s -
m^rkeissä, o l i sHa-
;-.ei s a l i n täydeltä
o l i v a j t a v an
naisia :
i - . U v i n v l i p u o l e l l a .
'^eni^^r^ '^-^^^^
• v-lke3i;a p o h j a l l a j a l a v a n m s -
^3pu-'^n D e n : o k - r a 3 t t i s : e n N a i s -
ieslöieu I.PU-:' v , l : a k u n n 3 n l i p p u -
\=iel^. S i l i : : s ? i n i l l ; o l i s s e t i t -
nilE ikään t u n n u i i i a kansainvä-
' nsistyön n:e.-ke;s?ä. T u n n s l g ia
-ulilillinen, k-ten voi o d o t t a a k i n .
' -käpolvia e d u s t a v a t n a i -
jneet yht2:-n viet-käiikia
orat kokoo:i
l^een hetken i :k:ipäivä;sen ty9a
esitti
jotka näkivät, miten sirarlmeiidtyk-sellista
naisten ;työ on tySräenlilk-keessä
ja,miten t ä i ^ t j ä a e o a tais­telussa
naisten yliteiskunnallislsta oi-
Leuksista ja taistelussa rauhasta. Työ-väenliikkeen
naiset ovat aina näh-nest,
että pelkkä naisasialiike ei tuo­ta
tuloksia sellaisenaan, lausui pu­huja,
vaan liikkeen on oltava yhteis­kunnallista,
sosialistista, koska vain
SS voi johtaa naisten yhteiskunnalli-se3b
vapautumiseen. Humanistiset
ominaisuudet ei;'ät kuulu sotaan, lau-
,sui puhuja edelleen, mutta naiset ajat­televat
humaanisesti, mitä kärsimyk­siä
sota tuo tullessaan. Välirauhan \
sopimus lopetti sotilaalliset toimen­piteet
omassa maassamme, mutta so­tilaallista
henkeä esiintyy yhä.
On taisteltava sitä vastaan sen kai­kissa
Yilmsnemismuodoissa, samoin
kuin on taisteltava naisten olketiksis-ta
teollisuudessa ja muillakin elämän
aloilla.
Muistamme vielä, miten naiset suo­rittivat
miesten töitä sodan aikana,
kuten suuri osa heistä parhaillaankin
suorittaa, mutta kuitenkaan el heilW
ole samoja oikeuksia eikä palkkoja.
Mc haluamme omassa maassamme
taistella, sisukkaasti sotaa edistäviä
tekijöitä vastaan, lausui puhuja lo­puksi.
Tähän työhön on saatava mu-e
i r i s sä
nen Juhlan avaussanoja
leilija Greta C.-^rls5on p i a n o s o o l o ja
vehdyksessään iiai.sille Suo.men
Isten'Demokraattisen L i i t o n p u -
njchiaja, kansanedustaja . ^ n a
alainen k e r o s i : e r i k o i s e s t i na;.sten ^
U elämän v a a l i j o i n a s o d a n tuho- i k a a n myös koulut, nuoriso j a k a i k k '
Ivastaan. Puhse.ssaan hän mm. I nais=t. Me haluamme taistella u u -
fcui, ,iuten tälläkin hetkellä T i k - c l ; n sosialistisen maailman puolesta,
t, jotka kutsuvat itseään työväen- Toimittaja H i l k k a A h m a l a oli l a a ­keiksi.
j3 h a l l i t u k s e t , j o i t a m J i n i - (inut ;kuv'aelman."Laulun suuren h u -
tröväjnhallituksina l i i t t o u t u v a t m n i a a " , joka kuvaa työväen nais-
^21) LeiriktdEemukäin». jotka pysyt­täytyivät
vangin ^ämänkok^nusten
normaalinsa järjestelmässä, suhtau­duttiin
normaalin benkisra} mekanis­min
keinoilla. Kun kokemus kerran
oli yUttänyt entisen Järjestehnän r a ­jan,
ei normaali sieluntofminta enää
osoittautunut kyken^ksi haUitse-maan
sitä. Oh tarpeen mtsi henkinen
mejpnismi. Kokemus kuljetuksasta
oli juuri tuollainen entisen suhtantu-misen
rajan ylittävä,-ja sen •vastavai­kutus
voidaan määritellä "'unohtu-^
mattomaksi mutta^jätodelliseksi".
22) Kuljetuksen aikana syntjTieiden
mielentilojen aiheuttamia asenteita
voitiin tarkastella muissa kärjiststyis-sä
tilanteissa. Eräänä hirvittävän
kylmänä talvi-iltana, lumimyrskyn
raivotessa, rangaistiin kalkkia vankeja
seisottamalla heitä asennossa tunti-
Lehtemme edetlisess» numerossa julkaistiin ensimmäinen osa to-;
dlstajalansnnnosta, jonka Chicason yliopiston professori tri Xtnmo
Betfelbeim antoi Kymberein kansainvälT-sessä sotUastuomioistuimessa
.-Saksan keskitysMrioloista. ISnään julkaisemme lausunnon toisen osan.
Se ei (de mikään tavallinen kauhtankuva keskitysleireistä, vaan tlede-m
i c h ^ erittely Gestapo-terrorin muodoista ja menetelmistä ja niiden
vaikutuksesta vankien slelonelänään. Tri Bettelheim^ on tunnettu
wieniläinen tiedemlfe, psykologi ja psjkoanalyytikko. joka itse joutoi
noin Toodeksi Dachann ja Bnchenwaldin keskkj-sleireihin ja joka saa­dakseen
kiinteää henkistä askartelua ja estääkseen itseään vaipumasta
henkiseen tylsyyteen ryhtyi tarkkailemaan keskitysleirimenelelmien
vaikutusta itseensä ja toisiin vankd4iin. Kan hän joutoi tekemisiin tu­hansien
keskitysleirivankien kanssa, voidaan puhua todellisesta psyko­analyyttisestä
kenttätatkimuksesta. — Tri Bettelbelmin todistajalau­sunto
jatkuu: A
ta länsimaisten sod-^nli3ts3ji:n
S33. Tällaisesta o n meillä v i i m e i -
lä esimerkkinä N o r j a n , t a p a u k s et
auhan, puolest.-i t r i i . s t e l e v i t n a i s -t
it voi s e l l a i s i in l i i k k e i s i i n yhtyä,
^tkä antaa n^lHe k a n n a t u s t a a n ,
ota ei ole mikään l u o n n o n v o i m a,
kui puhuja edelleen, v a a n cn
tisten aikaansaama s u u r t e n jou^k-en
alistamistiksi m u u t a m i e n h a r -
t n voitonhalun tähden,
ttutta naisten keskuudessa o n r a u -
jitahto aina olhit v o i m a k a s j a juUrJ
bten liityttävä y h t e e n s o d a n l i e t s c -
vastaan. K a t k e r a k o k e m u s ch
kille maailman n a i s i l l e o s o i t t a n ut
ilman voimakasta kansainvälistä
^liikettä ei tarpeeksi t e h o k k a a s t'
iia taistella r a u h a n p u o l e s t a,
jle taistelemme r a u h 5 n puolest^
vastaan, lausui p u h u j a lopuhs=
an tunnussanoihin v i i t a t e n,
aulajatar .'\iii V i r t a n e n e s i t t i G f e -
Darlssonin säestyk.sellä y k s i n l a u l u - ^ .
Pteilija E l l i T o m p u r i l a u s u i K a l e -
bn runoja. K u l l e r v o - k u o r o V e r n e -
SmppaLsen j o h d o l l a o s i t t i k u o r r -
Qua. K a i k k i e n e n i n t y j i e n o l i e s i -
tävä ylimääräisiä n u m e r o i t a j s t -
penja i n n o k k a i d e n . s u o s i o n o 5 0 l t ' j s -
pakottämana.
ilapuhuja. k a n s a n e d u s t a j a S v l v i -
Uikki K i l p i kosketteli p u h e e s s a ar
hhaa työväen naisliikettä. Hän
jsui mm, m i t e n A u g u s t Webe t-Lste-nai.?
ten y h t e i s k u n n a l l i s t e n ' o i k s u k -
puole=;ta, m i t f n tähän t a i s t e l n u -n
Itvvät nimet sellaiset
k u i n Clarr^
liikettä tällä vuosisadalla. Kuvaelmar
ydinajatuksena oli tj-öläisnaisten tais­telu
taantumuk:ellisia voimia ja vir­kavaltaa
vastaan sekä taistelu oikeuk­sistaan.
Valkeaan viitaaan pukeutu­nut
nainen, Historian Jumalatar, esitti
sinetillä varustetusta pergamenttirul­lasta
I?p3uk.sia \'uosisadan alussa, j o l ­loin
naisfa uupui pitkieii ja raskait­ten
työpäivien vuoksi, tapauksia nais:
ten noususta ja lakkokokouksista, joi-loin
virkavalta pieksää ja vangitse?
heitä, tapauksia vuodelta 1918 ja vih­doin
nykyiseltä ajalta, jolloin naisel
ovat tietoisia voimastaan ja taistele­vat
edistykselLsen, demokraattisen
liikkeen riveissä.' Kutakin ajanjak­soa
vajaisivat naisten lyhyet esitykset
Esittäjä nä oli Raittiusyhdistys Koi t on
näytelmäkerho ja kuvaelman oli oh^
jannut Erkki Inkine^n. Valitettavasta
vain tämä erittäin elävästi laaditte
kuvaelmasarja jäi^heikoksi juhlasalin
huonon akustiikan vuoksi, ja esittä­jäin
äänenkäyttökin oli hiukan hei­konlaista.
Toivottavaa on, että esitys
uusitaan jossain paremman akustii­kan
omaavassa huoneistossa, sillä se
ansaitsee tulla nähdyksi laajemmal­tikin.
Kohottavan ja kiinteän juhlatilai­suuden
päätti yhteisesti laulettu K a n ­sainvälinen,
joka kuului klrkkaani
naisäänten laulamana.
, Hilja Pärs-smen j a monet muut' yhden jalan levyisenä.
— Amerikkalaiset ^käyttävät joka
vu3si niin paljon vaHapaperia, että se
ulottuisi 500 kertaa maapallon j-mpäri
VAHTIMESTARI HALUTAAN
CSJ:n Toronton osaston Don-haalille, tehtävä otet­tava
vastaan kesäkuun 1 p:nä Neljän huoneen vapaa
asunto tarjotaan tämän tehtävän yhteydessä.
Hakemukset palkkavaatimuksineen on lähetettävä
osoitteella:
OSASTO
957 Broadvievv Ave. Toronto 6, Ontario
, (5-12)
CSJ:n Toronton osaston näyttämö Esittää
i • huvinäYlelmän
Juurakon Hulda
<3-näytöstä. 7 kuvaelmaa)
K i r j . J u h a n i Tervapää
Don-haalilla, Torontossa
Sunnuntaina huhtikuun 17 päivänä kello 4 i.p.
Soi^tl^i^^OKATIE . . . . . . . . ..
^ - ^ F S S S O R I NORKO
m n ? ; ^ A L I - L E H T O N E N ...
ESITTÄJÄT:
. . . . R. Pitkämäki
H. Elimen
Y. Tamminen
A. Nummi
Ellen Linden
.'. Helien ilomäki
. . . . K. Kujanpää
. . . AlEo Oksanen
Annikici Axivinen
Raakkel Tako
U. Oksanen
Cotton
Turkia
^ • A.^N?.ANNAN MAALARI : L
i?;"^4t^AAvio.7:".. • •••
^ . ^ J I K A A V I O.
^HTTit-^TERO. -
T u r i T O R i -•»LINEN "
MiS^^^^^^-^ - - Ester Cotto
T H O R M A N - • • • • - Tur"
MAALARI
Ohjaus: K. Kujanpää
L. Hjorth
määriä ilman päällystakkia — niitä
heillä ei milloinkaan tdlutkaan. Tämä
tapahtui yli 12 tunnin työskentelyn
jälkeen ulkoilmassa ja saamatta tus­kin
ruoarunurua. iSyynä rangaistuk­seen
oli kahden vangin pakoyritys.
Tällaisen tapahtuessa kaikkia, vankeja
rangäistiui mitä ankarimmin, jotta he
vastaisuudessa ilm,oittaisivat kuule­mansa
salaisuudet, koska muussa t a ­pauksessa
joutaisivat kärsimään. Idea-n
» oli, että jokaisen oli tunnettava
itsensä vastuunalaiseksi toisen vangin
teosta. Tämä kävi johteen Gestapon
prinsiipin kanssa pakottaa vangit tun­temaan
ja toimimaan ryhmänä, ei yk­silöinä.
Heitä uhattiin seisottaa koko
yön läpeensä, kun parikymmentä
vankia oli kuollut rasituksesta, murtui
kuri. Vartijain uhkaukset kävivät te­hottomiksi.
Pakkasmyrskys.9ä seisot­taminen
oli hirvittävä kidutus; ystä-*
vän kuoleman näkeminen kykenemät­tä
auttamaan ja varmalta näyttävän
oman kuoleman kestäminen synnytti
samanlaisen tilan kuin kuljetuksen
aikana, sillä erotuksella että vangeilla
nyt oli enemmän kokemusta Gesta­posta.
"Avoin vastarinta pii mahdoton,
yhtä mahdotonta kuin t3hdä mitään
ratkaisevaa itsensä suojelemiseksi.
Äärimmäisen ^'äUnpitämättömyyden
tunne valtasi vangit. He eivät välit­täneet
siitä, että vartijat ampuisivat
heidät; heille olivat yhdentekeviä var­tijain
kidutukset. Vartijoilla ei ollut
enää auktoriteettia, kauhun ja kuole­man
lumous oli haihtilnut. Oli jäl­leen
kuin tapahtumat eivät "todelli­sesti"
koskisi ketään henkilökohtai­sesti.
Oli jälleen halkeama tuon " m i ­nän",
jolle tapahtui; välillä ja tuon
"minän", joka todellisuudessa ei välit­tänyt
ja oli vain kiinnostunut mutta
irrallinen katselija. Vaikka tilanne oli
järkyttävä, tunsivat vangit itsensä va­paiksi
pelosta ja siksi, todella ormelll'-
semmiksi kuin mUts^gi leirikokemuk­sissa.
23) Sen jälkeen kuin yli_80 vankia
oli kuollut ja useat sadat olivat palel­luttaneet
raajansa niin pahoin, että
ne oli myöhemmin amputoitava, sallit­tiin
vankien palata parakkeihlnsa. He
olivat äärimmäisen menehtyneitä,
mutta eivät kokeneet sitä onnen tun­netta,
jota muutamat olivat odotta­neet.
He tunsivat helpotusta kidu­tuksen
ohimenosta, mutta samalla
timsivat, ettei heillä enää ollut va­pautta
pelosta, sekä että heillä ei enää
ollut luottamusta keskinäiseen apuun.
Jokainen yanki yksilönä oli nyt suh­teellisesti
turvatumpi,'mutta hän oli
kadottanut yhtenäisen joukon jäse­nyydestä
syntyvän turvallisuuden tim-teen.
Tästä tapauksesta keskusteltiin
vapaasti mutta hajanaisesti ja jälleen
keskustelu rajoittui tosiasioihin; van­kien
mieleenjohtumia ja ajatuksia tä­män
yön aikana tuskin mainittiin.
Tapausta itseään ja sen yksityiskohtia
ei unohdettu, mutta niihin ei liitty­nyt
varsinaista mielenkohua; myös­kään
he eivät ilmestyneet unissa.
24) Pssrykillinen vastavaikutus t a ­pahtumille,
jotka jotenkuten mahtui­vat
norraaalisesti käsitettävän piiryn.
olivat jyrkästi trilaisia kuin äärim­mäisyyksistä
johtuvat. Vangit suh­tautuivat
vähemmän ankaraan kohte­luun
siten, kuin se oljsi tapahtunut lei­rin
ulkopuolella. Esimerkiksi, jos van­gin
rangaistus ei ollut epätavallista
laatua, näytti hän ällistyneeltä ja
koetti olla puhumatta .siitä. Pelkkä
lyönti kasvoihin oh nolottava eikä
keskusteltava asia. Joku vihasi yksi-tjisiä
vartijoita, jotka oUvat potki­neet,
läimäyttäneet tai sanoin solvan­neet,
paljon enemmän kuin toisia var­tijaa,
joka oh vaarallisesti haavoitta­nut
vankia. Viimemainitussa tapauk­sessa
joku mahdollisesti vihasi Gesta-pota,
mutta ei niin paljon kuin ran­gaistukseen
toimeenpannutta yksilöä.
Ilmeisesti tämä jaoittelu oU järjetön,
mutta näytti olevan välttämätön.
Vanki saattoi,pitää syvempiä ja-väki­valtaisempia
ajatuksia joistakin mää­rätyistä
Gestapon jäsenistä, jotka oli­vat
tehneet pleneippiä alhaisia tekoja,
kuin toisista, jotka -olivat toimineet
paljon kauheammalla tavalla.
25) Vaikutti siltä kuin k a i ^ koke­mukset,
jotka olisivat vclneet tulla
vanglh osaksi hänen "normaalin" elä-mänjuoksunsa
aikana, herättivät
"normaalin" vastavaiioutuksen. Vangit
näkyivät ottavan varsin pahakseen
sezikaltaiset rangaistukset, Joita per-ijfessä
määrätään lapselle. Tulla ran­gaistuksi
lapsen tavoin hävitti heidän
täysikasvuisen ihmisen suhtautumis­tapansa.
Siten lie reagoivatkin ei a i ­kaihmisen
vaan lapsen tavalla —
vartijain sucrittami?n vähäisempien
halpamaisten tekojen vuoksi verrat-tizina
ankarampiin kokemuksiin selit-tJTseurakvasti.
Kun vankia kirottiin,
läunäyteltiin ih tyrkittiin "kuin lasta
ikään" ja hän cli. lapsen tavoin, ky­kenemätön
puyiustamaan itseään, he­rätti
tällainen liänessä samoja käyt­täytymistapoja
ja henkisiä toiminto­ja,
jotka hän oli läpikäynyt lapsena.
Lapsen tavoin hän oli kykenemätön
näkemään käsittelynsä olevan yhtey­dessä
Gestapon yleiseen menettelyyn.
Vangin alennuksen tunne, kun häntä
kohdeltiin kuin lasta, ei saanut sijaa
vain hänen omassa mielessään, vaan
myös hänen vankitovereissaan.
ERÖAVAISlTlTKSl.l VANHOJEN
J A ^USIEN VANiaEN
ASENNOITUlVnSESSA
27) Ajan kuluessa näytti eroavaisuus
pienempien ja .suurempien kärslmj's-ten
sietämisessä hitaasti katoavan.
Tämä muutos suhtautumistavassa oli
vain yksi monista eroavaisuuksista
vanliojen ja utisicn vankien välillä.
Mainittakoon muutamia muitakin.
Seuraava.s.sa käytän termiä "uudet
vanfjit" niistä, jotka eivät vielä olleet
viettäneet vuottakaan leirissä; "van^
hat" vangit ovat sellaitia, jotka otat
olleet Iciri.ssä ainakin kolme vuotta.
28 > Uusien vankien pääharrastus
näytti olevan saada pitää pstgoonalli-suutensa
itoskemattomana ja palata
ulkomaailmaan samana ihniLscnä kuin
sen jättäessään; kaikki heidän tunne-huhuja
erään Gestapon upseerin k o r -
va.amisesta toisella. Uudet vangit k e s ­kustelivat
puheesta kiihtyneinä eiviit-k
ä kiinnittäneet mitään huomiota h u ­h
u i h i n , vanhat vangit eivät välittä­neet
puheesta, vaan puhuivat y k s i n ­omaan
l e i r in upseerien vaihtumisesta.
K u n L-räille vanhoille vangeille j u l k i ­toi);
ihmetyksen! siitä, ettei heitä nä­kynyt
l i i k u t t a v a n puheleminen tule­vasta
vapaasta eliimästii l e i r in ulko-puDlolla.
he u.sein myönsivät, etteivät
he enää voineet kuvitella elävänsä
l e i r in ulkopuolella, tckevän.sä vapaita
päätöksiä ja huolehtivansa it.scstään
j a pcrhee.stUän. Muuttunut suhtautu­minen
perhettä j a ulkomaa i l m a n t a ­pahtumia
kohtaa neivät olleet ainoat
vanhoissa vangei-ssa tapahtuneet nuiu-tok.
set: uusien j a vanhojen vankien
välillä voi h a v a i t a muitakin eroavai­suuksia,
jotka koikivat jnyöhcmpään
elämään liittyviä toiveita, heidän
taantumistaan lapsenomai.'icen käyl-täyt.
vmiseen jn monia muita. Kä.sitel-täessä
eroavaisuuksia vanhojen ja
uu>ien vankien välillii tahdoit Ichdil
selväksi, että yksilölliset tapauk.set
vaihtelivat suuresti j a että mui.sliin-panemani
ovat yleistyk.siä, jotka pe-j-
ustuvat huomioihini ja ke.skustt']ul»
h i n yksilöiden kan.ssa.
31) Uudet vangit syyttivät johdon­mukaisesti
perhettään siitä, että se o l i
pettänyt perheen päätä ja jättänyt
hänet pulaan. H? saattoivat itkeä
kirjeen johdosta, joka keski yritystä
heidän omaisuutensa pelastamiseksi,
liikkeensä olivat suuntautuneet tätä j omaisuus oli myyty i l m a n heidän
päämäärää kohdQn. Vanhoja vankeja
näytti pääasiassa huolettavan pulma,
miten voida elää leirissä m a h d o l l i s i m ­man
mukavasti. K e r r a n tämän asen­teen
saavutettuaan kaikki mitä heille
tapahtui, p a h i n julmuuskin, oli h e i l le
" t o d e l l i s t a " ; ^ E i ollut enää halkeamaa
sen välillä, jolle tapahtui, j a sen^vä-llllä.
j o k a tapahtumia tarkasteli. K u n
tämä vaihe oU saavutettu — ottaa
k a i k k i leirissä tapahtuva "todellisena"
—r osoitti k a l k k i , että tähän päässyt
vanki pelkäsi palata ulkomaailmaan.
He eivät myöntäneet sitä suorasti,
mutta heidän puheestaan ilmeni sel­västi,
että he t u s k i n m i l l o i n k a a n u s ­koivat
palaavansa ulkomaailmaan,
koska he tunsivat, että vain kaiken
lupaansa. He kirosivat perhettään,
joka '•ilmeisesti" p i t i heitä " j o k u o l ­l
e i n a " . Pienimmälläkin muutoksella
heidän aikai.semmassa yksityiselämäs­sään
c l i äärettömän suuri merkitys.
32^VöimHperäinin reaktio perhees­sä
tapahtuneita muutok.sia vastaan o l i.
vangin vastaveto ioteamuk-v.'lle. että
hän itse o l i muuttumassa. Heitä r a l .
vo.5tuttavaa ei luullava.stl ollut vain
todistettava muuto.s, vaan myös per­heen
asema tässä muuttmnisessa.
Porhe oh alkai.semmln ollut r i i p p u v a i ­nen
heidän päätöksistään, j a n y t he
Itse olivat riippuvaisessa a.senu»^5ia.
A i n o a n tilaisuuden tulla jälleen per-
I käsitykseen perheestään j a s u h t a u t u ­miseen
siihen oli heidän uskonsa ja
toivonsa elämästä vapautumisen jäl­keen.
Näihin vangit sekoittivat m e l -,
koisesti yksilön j a i'yhmän haavekuvia.
Vanhoj?n ja uu-sicn vankien kuvitel­m
i l l a c l i melkoinen ero. Mitä pitem­män
ajan vanki c l i viettänyt leirissä,
sitä vähemmän lodeUlsuuspohjalsla
olivat hänen unelmansa. He olivat
vakuuttuneita nousemisestaan a i n a k in
Saksan, ellei koko maailman johta­j
i k s i . Ainakin heidän kärslmyksen.sä
oikeuttivat heidät tähän. Näiden suu­r
e l l i s t en odotu,?ten r i n n a l l a tuli Ilmi
heidän tulevaa yksityiselämäänsä ko.s-keva
epävarmuus. Kuvitelmissaan he
olivat varmoja pääsemisestään mUils-tcrolk.
si tulevaisuude.s.sa, mutta p a l j jn
vähemmän varmoja siitä, voivatko he
jatkaa elämistä vaimon ja lasten
kan.ssa. Osaksi nämä kuvittelut voi-da
an selittää sillä, että he näyttivät
tuntevan, että vain korkea julkinen
a.sema vol.si auttaa heitä saavutta­maan
asemansa perheessä.
37 > Uusien vankien tulevaisuutta
koskeva toivo ja odotus oli paljon lä-hempänii
todi-Uisuutta. Huolimatta
avoimssta ristiriltai.sesta suhtautuml-
.sesta perhrseen he eivät m i l l o i n k a an
epäilleet jatkavah.sa elämää siinä j u u ­r
i samalla tavalla k u l u vangiksi Jou­tuessaan.
He toivoivat jalkavansa
j u l k i s t a tciniintannsa j a aumiattltyö-tään
samoin kuin onnenkin.
38» Sovittautuminen l e i r i n elämään
oli useimmiten .vksllölli:ita. Mutta
laantuminen lapsenomai.soen kii.vtlijy-tyrhiseen
oli joukkotlmlö. Vangit e i ­vät
p u u i l u n r e t toistensa p i l v l l i n n o i h Ui
eikä .suhtautumiseen pc'rhee.';ecn, mut­ta
vaativat ryhmäkuria nlihui näh­den,
jotka pfiikke.slvat normaalista
täyskasvulsten käyttäytymisestä. Ho
s.vyltlvät .sellaisia, jotka joukon tur­v
a l l i s u u t t a vaarantaen clvut omaksu­neet
lapsenomalbta riippuvaisuutta
vartijoista. Tällä .syytöksellä o l i o i -
keutuksen.sa, kcska Ge.stopö a i n a r a n ­kaisi
koko ryhmää yksltyl.sen jäs-enen
rikkomuksesta. Tämä palautuminen
lapselliseen käyttäytymiseen o l i jopa
väli tämättömämpl k u i n muut yksilön
käyttäytymistavat. Jotka johtuivat lei­r
i n olo.suhleiden paiucesta.
Tiistaina, huhtik. 12 p. Tuesday/April 12^^^^^^aS^
varovaisuuÄ i l i ^
uuden viinalääkkeen käytön suhteen
heen pääk.si he näkivät siinä, että per­heen
rakenne jäi muuttumattomakf/i
mullistava tapaus — maailmansota t a i ; h u o l i m a t t a heidän poissaolcsiaaj).
maailmanvallankumous — voisi heidät
vapauttaa; j a iiinäkin tapauks:.s-a h "
epäilivät Eoveituvai-suuttaan uuteen
elämään. He näyttivät tietävän, mitä
heille merkitsivät leirissä vietetyt
vuodet. He tunnustivat sovittautu­neensa
l e i r i n elämään j a että tämä
kehitys on yhtäpitävä heidän perscb-
Myöskin heille oli t u t t u a useimpien
ihmisten .suhtautuminen .scUai-sia koh­taan,
jotka ovat i.stiinc:'t l:nna'-;!;:i
mistä syystä hyvän.sä.
33) Vanhat vangit tivät halunneet,
'-Itä heille mui.stuteltiin perheestä ja
entisistä ystävi.^tä. He puhuivat näi.s-tä
välinpitämättömyydellä. Heistä oli
nallisuutensa peru.steellisen muutok-; n^jgiuisaa saada kirjeitä, muita a'il.i
sen kanssa. , ci pllut kovin tärkeä. On m a i n i t t u ,
29) Mitä v a i k u t t a vm todistus tästä ,fttä heillä oli j o n k i n l a i n e n kä.sity.s
tosia.=iain tunnustamLsesta ilmeni valkeudesta palata takaisin eLamään.
erään aikaisemmin varsin h u o m a t t a - , .Mutta o l i t o i i i e n k in v a i k u t t a v a tekijä,
vah radikaalisen saksalaisen p o l i t i i k on I nimittäin vankien viha k a i k k i a Miin
tapauk.ses5a. Hän s e l i t t i , että hänen j ulkopuolella eläviä kohtaan, jotka
kokemuksensa mukaan kukaan e i v o i - j " n a u t t i v a t elämäsiä .sillä välin
nut elää leirissä viittä vuotta enem- mc matanemme täällä",
pää muuttumatta n i i n selvästi, ettei 34» Ulkopuoli.sta maailmaa, joka j a t -
häntä enää v o i tu pitää sahiana h e n k i - j .:oi fri.ämääniä ikiiunkuin mitään cl
iönä k u i n ennen; Hän vakuutti, ettei;'^;i.si iap,.h'.uni:i, (-(UvA.rr.it vatikien
hän nähnj-t mitään tarkoitusta elä-j i:;;i'ler;4:i t',.;.! ;n ... ;4 lir-iikilöt,
män jatkamisella, koska hänen tod el-i .'-ukulaisci jU ; . . L J . . / . . ut tämäkin
l i n e n elämänsä o l i rangalstusvankeut-t
a keskitysleirissä sekä ettei hän v o i ­nut
sietää että hänc-r-sä k e h i t t y i s a ­moja
a.senteita j a käytöstapoja, joita
hän näki kehittyvän kalkls.sa vanhois­sa
vangeissa. Hän o l i senvuoksi päät-
•.iha oli vcjnhoJisa vaiigii.-r.sa var,-,in
P A L A U T U P I T N E N L A P S E N O M A I ­S
E E N K 7 1 i Y T T ; \ y T Y M I S E EN
39) Van;r'.i-..sa k e h i t t y i käytöstapoja,
jotka ovat luontcrnomalsia lap.suudcl-le
tai varhaisjuioiuudelle. Erität n i i s ­tä
kehittyivät hitaasti, m u u t a m i i n c li
totuttava heti j a iw v a in tehostuivat
ajan mukana, PJrälstä näistä o m i n a i ­suuksista
cn jo ollut puhetta, kuten
r i s t i r i i t a i s e s t a .suhtautumisesta por-heaseen,
rllppuvaisuussuhtcesta, tyy­dytyksen
lö.vtiimlncn valheellisesta k u -
vittelu.sta mieluummin kuin toimin­nasta.
40» Olen vakuuttunut siitä, että iiäl-tä
ominai'niuk.sIa Gestapo suunnltel-mnlli,
so.sti k e h i t t i . Olen maininnut, et­tä
kuljetuksen aikana vankeja kidu­t
e t t i in tavalla. joJlu julma Ja kä.ske-mi;-;
halulnon isä voisi kiduttaa avu­tonta
la.sta; voin mainita, <>ttä van­keja
myös nöyryytettiin keinoilla, jot­ka
k o J k l v a t paljon varhaisempia lap­suuden
aikoja.
Heidän oli pakko tahria itsr-nsii.
I/iiris=ä oli ulo.staniinen ankarasti
,'-äännöstc-lty; sc o l i eräs päivän tär-keinmiistä
tapahtumista, sen puheen­aihe.
Päivä.salkaan oli vankien'.saa­tava
vartijoilta lupa mennä u i c - t a -
maan. Vaikutti .-.IHä, k u i n kasvatus
s i i ^ l - y t c e n oli.si alcitr;tlav;t uude.st^iun.
kuin j V a r t i j o i l l e näytti tuot.t.-ivan mielihy­vää
valtansa myöntyii tai olla m.yönty-mättä
vankien pyyntöihin pistäytyä
käymäl;l'«i. 'Mukavuuslaitoksifi el
tavallisesti ollut.' V a i t i j a i n mielihy­vää
va;-.tasl vankien ilo rn<:nnä käy­mälään,
koska he .-iellä tavallisesti vei­vät
levähtää h e t k i s i n tulevassa e s i -
MoatreaiL — Canadan tutkimustöitä
suorittavat Ifiäkflrit b^at antaneet va­roituksen
ammattikimtansa jäsenille
uudo) alkohoUnvastaisen, antabus-nimisen
lääkkeen käytön suhteen.^.
Kun potilaille annetaan tätä tans­kalaisten
tutkijain toimesta huomion
saavuttanutta rohtoa, tuntevat he
ruumiissaan erikoisen voimakkaan
\'a!itenmielisyyden alkoholia vastaan.
Canadalalset tutkijat ilmoittavat, et­tä
rohto aiheuttaa ainoastaan muu­tamia
vaikeuksia ktm sitä annetaan
Useiden kuukausien ajan pälvltiiUn
pieninä annoksina — 5/10 grammaa
päivässä.
Canadian Medical Associationin
Journalissa todetaan, että tanskalai­set
tutkijat antavat rohtoa ainoas­taan
sitä haluaville henkilöin?, jotka
haluavat .saada siitä lisää kykyä vas­tustaa
alkoholin nauttimista jjltcm-mäh
ajan.
Canadassa rohdon käyttöä cnslk.si
tutkineet torontolaiset lääkärit tri B.
G. Bell ja tri H. "VVard ovat .sanoneet:
"Meidän harkittu mielipiteemme on,
että antabus tulee arvokkaaksi lisäksi
alkohollstlpotilaiden parantamisessa,
mutta sitä pn toistaiseksi käyteiluvä
ainoastaan sellaisiin huolella valittui­hin
potilaisiin, Jotka ovat täydellisesti
selvillä mahdollisesta vaarasta."
Kun Amerikka menetti ^
niin Britannia hyötyi
Lontoo.—Pllm World-nlmlses«ä ai­kakauslehdessä
oli äskcttJlln lahjoitus.
jo.$fia sanottiin, että ".vksl kalkkein
suurimpia Hollywoodln ohjaajia työs­kentelee
nykyään brittiläisessä filmt-studiicssa",
"Tarkoitan", sanoi kirjoittaja, " E d ­ward
Dmytrykia, Jonka 'Murder My
Svveet' jn 'Cro,ssflre' ovat tehneet hä­nestä
yhden maailman halutuimman
johtajan. Dmytryk etsi suojaa Brl-tamilasta
sen jälkeen kuin surullisen
kuuluisa Parnell Thomasin komitea
luomiisi hänet oikeuden häpäisemi­sestä
tunnetu.ssa Hollywoodln oikeus­jutussa.
Alvan samoin kuin toistakymmentä
mutita Hollywoodln ohjaajaa ja klr-jollljaa,
on Dmytryk mustallstatlu
syytä selittämättä. Mutta USA:n me­netys
merkitsee ehdottoma.stl Britan­nian
hyötymistä. Dmytryk sai juuri
äskettäin valmiiksi 'Obsessiona-nimi­sen
filmin, jassa johtavana näyttelijä­nä
oli Robert Newton Ja nyt hän oh­jaa
'Chrlst In Concrete*.
Metallilakko vältetty
Suomessa
Helsinki. — (SS) — Suomen'Mctal'-
lltyöväcnlllton lUttovaltuuskun n a n
ylimääräinen kokoas oli k u i s u t t u k o o l ­le
huhtikuun 3 pnä nimenomaisena
&.slanaan päättää metallialan lakos­ta.
LlittovaltuiLsto päätti tällöin h y -
väk.syä työehtc.oplmukjen .•;en jäl­keen,
k u n Suomen MetallltcolIlöuud<?n
Työnantajaliitto oli Ilmoittanut hy-väk.
syvänsä työntekijäpuolen c.iityk-
.scn työajan lyhentämisestä kesäaika­na.
Lakko siis vältettiin.
'^Ietallltyöväenllltto vaatii työajan
lyhentäml-^tä kesäkuukausina 1 6-31.8.
kahdella viikkotunnilla lauantaisin.
Työnantajapuoli esitti, että tämän
työajan lyhentämisen, tasoltuk.sena
s u o r i t e t t a i s i in vähän pitempiä työ­päiviä
maalls-, h u h t i . j a toukokuun
a i k a n a esim. lyhentäm-^lllä ruokailu­taukoa
15 m i n u u t i l l a vuorokaudessa.
M e t a l l i työ väcnllltto el Suostunut tä­hän,
vaan piti k i i n n i oman vaatimuk­sensa
läpiviennistä. T-yönantajallit-to
Huo-stul tähän. .
CITY DRUG STORE
Lääkkeitä Kaun^asvSltiielti
Vapaa kotiinajo
20 Elm St. E. Puh. 4-427S Sadbaty
A, NIEMI
VALOKUVAAMO
36 Elm St. E. Pub. 8-8824 Sodbiny
Valokuvaus työtä kaiftesta lajista
TILATKAA
MAANVILJELYS
KONEENNE ityt!
Välltysmäärät MASSEY-HARRIS
tuotteille pienemmät kuin ennenf
Välttäkää peftymystfi!
T I L A T K A A NYT!
Standard Hardware
LAURI HILL, omlst
2S4 Hazcl SL /Sodlmry
hämmennyksellä, häpeällä, väkivaltai­silla,
voimattomilla J a hillittömillä
pi^fioniiikiTPnia, jotka-eivät suuntau­tuneet
systeemiä, vaan rangaistuksen
toimeenpanevaa henkiidä vastaa»
26) Vankien sutirempi suuttumus
vaimentunut. Vaikutti .sil'ä. että y h t i l i m i e s t i i ) j a vartijain pii.^kalta. T « r - ^„i_„„^-„ l « « ^ „ * ;
paljon kuin heiltä oli unohtunut .^u-! valllsuu.s ci tosin aina ollut t.oaltu, | "»»n^Jiauacn. l O p p U U -
kunsa rakastaminen, yhtä paljon h e i s - j k o . v k a yritteliäät n u o r a vartijat naut- ;
tä o l i kadonnut k y k y . v i h a t a - i t u . H o | t i v a t vankien hälrlL-jemiseslä t ä l l ä i s i -;
oiivat oppineet #uunta;imaan suurei-i j ixäkin h'^tkinä.
tänyt tehdä itsemurhan l e i r i i n tulonsa i o^an hyökkäy.shalu>;taan omaan it- j 4n Van^'it pakotettiin^ .sanomaan ;
kuudentsna vuosipäivänä. Hänen v a n - ' .seen.sä. j o t t a eivät joutuisi liiaji u.s'-in j t o i s i a a n "sinäksi", mikä feaksa^.sa cn
kitoverinsa k c r i t i v a t vartioida häntä : k o n f l i k t e i h i n Genapcn kansMj. ku)i | PoiJ^-^^tukstrtta tupana vain p l k k u i a s -:
huolellisesti tuona päivänä, m u t t a sijtä I taas uudet vangit vielä .^uujitasivat j i en ke;-k«;n.. Heidän ei myöskään " a i - ^
h u o l i m a t t a hän toteutti aikeensa. ! aere3siivlsuutcn-;a kohdc-n u l k c m a a i l - i IJti-u puhutella t o i s i a a n niillä monilla |
30) E r i yksilöillä vaihteli l u o n n o l l i - | rr.aa. j a — omissa olols.saan — Gfsla-j'•'''•'-f-Kiilä, joirtin k e s k i - j a yläluokan '
sesti aikas j o n a heidän oh a l i s t u t t a v a j pota va.staan. Koska vanhat vant,'it j s a k - a l a l s e t ovat tottuneet,
ajatukseen viettää loppuikänsä l e i r i s - \ eivät enää ©.soittaneet m i e l e n l i i k u l u s t a ; PUolen heidän piti puhut:-ll;. v a r t i j o i t a | 48.54.
sä. Muutamat tulivat o.saksi leirielä- '/kumpaankaan suuntaan, a heillä o l l u t , mitä kunnioittavimmin, mainltr-emalla
mästä melko pian. muutamat l u u l t a - i'kykyä kohdistaa voimakkaita tunteita ^ l^aikki näiden arvonimet,
vasti ei kosicaan. Muutos ottaa, l e i r i - i .Riihinkään objektiin. ; 42) Lasten t a p a a n vangit elivät vain
elämä todellisena ei m i l l o i n k a a n t a - i 35) V a n h a t vangit e;viii halunneet i "Vi^yhetkesfä: heistä katosi tunne
pahtunut ennen kahden vuoden v a n - j muistella entistä yhteiskunnallista ; ^ J - ' " jatkuvaivuudesta. he dvät v o l -
keutta.. S e n k i n jälkeen jokainen 11-i ss^Jmaansa tai entistä toimintaa.-j.sa. : *'^'>^ä .suunnitelmia tuleyateuh-meisesti
kaipasi vapautta. M u u t a m a t : kun t a a s uudet vangit melkeinpä ke.-.s-j varalle tai luopua välittömä,-,tä
merkeistä, j o i d en n o j a l l a v o i n päätell^ ] k a i l i v a t näillä asioilla. Uudet vaiij.rit
litystä Suomessa
ja Ruotsissa
H e l s i n k i . — <H-fi) —. Kemijärven
t a l v i k i s a t : 15 k m . : K . M o n o n i n 53.20,
A. J a l k a n e n 53.22, M . Meinllä, 54.0».
30 k m ; K . Mononen \AZ31, A . J a l ­kanen
1..'51.44, O. KoU>la ].,'>4,13.
A l a t o m i o n hiihdot: 15 k m . : T. Mä-
Tolv,,]ta ; kelä 47,47, V. G o m a n 48.2t», M . Remes
McLEOD
MOTORS & EQUIPMENT
65 Larch Sl. Sudbury
Puhelimel 8-8344 Ja 5*5863
PALVELLUT SUOMALAI­SIA
YLI 35 VUOTTA
mfiiitmniifimiiMfuiirumf
Ö FORD &. MONARCH taenkilO>
autoja
9 FOKO KUORMA-AUTOJA J«
traktoreita
IJuny Toivonen
suomalainen myyjä
neisnn asioinm. i a p a n t i u p a , : r.. uu auurenraoi-.iu vciraiiuna nt.ioan j - - ^ -
i i n .saapui u u t m e n B c o s e v e l t i n nykyisiin olaiuhtelsiiasa — c l i l u u l t a - - y«tävik>;i jällotn muutama-ssa minuu-i.
Jossa hän uhkasi Hitleriä Ja i vastl l i i a n masentavaa. ; He kerskailivat kertoen t a r i n o i -
nautinnosta .saadak,sfefcn -suuremman
tapahtuneen muutoksen, o l i v a t : s u u i f - ' tuntuivat tukevan it>.ekunnioitu.siain ; "iJ^-lihyvän pian myöhemmin. Heiltä
n i t t e lu löytää jotakin «parempaa ' a n t a m a l l a teisten tietää, k u i n k a tär-j''-^tcsi kykyperufitaa kestäviä suhteita,
" t o i n t a " leiri£.sä mieluummin kuin kritä h e o l i v a t olleet, ilmti.se.stj otak-^ Y.st,ävyy.s puhkc-r.i yhtä pian k u i n st
y r i t y s ottaa yhteyttä u l k o m a a l l a a n , ^ suen olevansa vieläkin v a i k u t a s v a l t a i - katoiikin. Vangit tappelivat varhais-keskustelun
välttäminen perheoloista; sia. Vanhat vangit näkyivät "hyväk- i kypsien tapaan kynsin tampaln kes-tai
yleisistä asioista, k a i k e n mielen- : syneen" alhaisen aseman-a; w-n ver- . penään, .selittivät etteivät he enää
k i h m o n keskittämhien l e h i n sisällä ! taaminen entiseen loistoon — j a k a i k - I m i l l o i n k a a n kat;;oisi teiseen tai p u -
t a p a h t u n e i s i i n asioihin. Tapahtuipa,! k; o l i suurenmoista verrattuna heidän ; h u i s i hänelle vain tuUak-secn läheisiksi
että l e i r i in
puheesta. .
Sak.saa. Samana päivänä levisi myös i 36) Läheisessä yhteydessä vankien! aikaisemma-sta tolminna.staan, t a i
, • : - i m i t e n he o l i v a t onnistuneet puijaa-j
m a a n työnvaIvojia^ j a vartijoita ja
; k u i n k a he olivat Kabot/^>inect työssä.
I L a s t e n tapaan he «i-ivät väUitäneet
i 3.si?/',t2 ollenkaan, k u n t u l i tunrictuk;^!,
•että he o l i v a t valehdelleet;
43) Muuan tekijä. taantum:Ee.s.sa
; lapsencniÄiseen käytiäyiymisesn o li
! työ, johon van?it pakotettiin. V a r s l n -
! k i n uudet vanc,'jt pantiin-ffuorittamaan
; mitättömiä tehtäviä, sellaisia kuin
i kantamaan raskaita kiviä j a hetken
I k u l u t t u a viemään ne t a k a i s in entiselle
paikalle. Toisina päivinä heidät p a ­k
o t e t t i in kaivamaan kuoppia maahan
30 k m . : M . Remes 1.39.17, T . Mäkelä
1.39.17, V. G o m a n 1.49-38.
K i i r u n a n kteat Ruotsissa: 30 km,:
G . Westerlund, Ruotsi 1.49.07, E. V a l ­keapää,
Suomi iJ)2.03, M. Sjödin.
Ruotsi 1.52.55.
Mäenlasku; T . L i n d g r e n , Ruotsi 18,-
575, O. K u r o n e n , Suomi 17,875. M .
Lund, Ruotsi 17,625,
Yhdistetyssä kilpailus-sa o l i P. K o r ­honen
3 ; B.
DELONGCHAMP
Carfage Co. Lfd.
20 LORNE ST. PUH. SSBtt
L Y H Y E N J A P I T K » N MATKAN
RAUTIAJOA . : . TALOirSTAB.
EEITA PAKATAAN MUUTE­TAAN
— SAILYTETiCAN — LÄ­HETETÄÄN.
N Y K Y A I K A I N E N
V A R A S T O H U O N E
TORONTOLAISET
TANSSIT
DON KAALILLA
Joka lauantai-iltana
Orkesterin soitolla nykyajan ja vanhaimiaan tapaan
957.BröadTiew A v e . Toronto, Ovi,
paljain käsin, vaikka leirlfi.sä oli l a ­pioita.
He nurisivat tällaisessa työs.sä,
vaikka heille olisi pitänyt olla saman-
U-kevää. ohko heidän työnsä hyödyl­listä.
Heistä oli nöyryyttävää suorlt-u
a 'lapsellista" ja typerää työtä ja
he antoivat arvon raskaammallekin
työlle. Joka tuotti Jotakin hyödyllistä.
Ei ollut epäilystäkään siitä, että heille
annettujen tehtävien samoinkuin Ges­tapon
pahoinpitelyn tarkoituksena.
Johon heidän oli alistuttava, oli heidän
halventamisensa täyskasvulsina hen-kilöinä-
44) Kaikki leirielämän aiheuttama
muutos näytti pakottavan vangit t a ­kaisin
lapstiuden asenteeseen Ja tapoi­hin.
Ja täten heistä tuli Gestapon
enemmän tai vähemmän alttiita työ­kaluja.:'';';
Jatkuu. _
«VAPAUDEN
Laimlipputoimisto
E D W I N S U K S I
Trans-Atlantlc Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kalkkia jdb-tavimpia
valtamerllinjoja. Oiun-nitellessanne
matkaa Suonuien tai
muihin Euroopan maihin, voitte:
luottamuksella ^cääntyä pttoleem-;
me lippu- y.m. matkaa koskeviani
asioissa.
VAPAUS STplAMSHIP
TICKET AG£NC¥ '
EDWIN SUKSI . ^
Valtuutettu asiamies
F. O. Box 69 8aaSmT,'0nLk
"1
Pharmakologian iffofe6SMrI,:tÄr^^
K. W. Perguson Torontosta on Mnänttfc '"^ijÄl^
tämän rohdon käyttöön nähden: . ' / i ^
"Tämän rohdon ilmestymlseb, i ä l*
dosta o n lääkärien kannettavaksi 8n«
nettu raskas j a kohtuuton vastoun»
alaisuuden taakka. Tämän löSlckeezi
käyttöön nähdch ei ole vielä o m a s s a
mitään laajoja kokemuksia. Sitä pyy­detään
käyttämään alituisesti entistft
enemmän. Näyttää todennäkölseh»,
että antabus muodostuu aryökkat^
avuksi visslnlaatuisten kropniIU|en
alkoholismin tapausten hoitamisessa.*
Torontolatncn psykiatrian apulais*
professori tri J . G . Dewan on lisännyt
näihin m i e l i p i t e i s i in omansa:
"Tähän m3nnes£ä tästä rohdost»
saadut tiedot osoittavat, että se ei ole
erikoisesti alkoholismia varten, mutta
Jatkettavat kokeilut saattavat todeta
Sf n vis.sels.sä tapauksissa arvokkaaksi
viustcnmlcllsyyden aiheuttajaksi. T ä ­mä
rohto saattaa arvokkaalla tavalla
avustaa potilasta. Joka haluaa päästä
eroon ttlköholl.^ta. On varsin vähän
todennäköistä, että antabus oUsl alko-h
c l l y m l n voittaja." '
lii;
mmm
Hips­i
i tm.
im. k ..