Vapaus, April 12, 1949

              C X U B N E W S
ly 107 Days Tili
'liitto juhla*'
r-.. come at last and as a l -
the wanner vreatiier starts.
05: seem to fly by! feefore
summer wiU be here and
r4 10. azmual -liittojuhla." It's
L."s.a-red ^Titing into the "Club
'cöluxn about our plans for
^ui our atiendance at gym prac.
• - c i and field workout. etc. In
U^-o-d5 we 5hould talit, i n d taik,
ftälic 5t;i: mcre about the "Uitto-
Li;eve »he AJerts has already sent
Lnons to be sold. They are only
lach ^0 buv one even il you don't
L to be tliere. it will be your wäy
Ipporting this annual sports fesU-t
» Alerts gnls have really got their
e»'tior. gvm down i ^ t . they per­mit
at a Leg.i2n affair last week
[did SO that they were «ach
a pound box of chocolates as a
i of appreciation from the Legion-about
ihe other glrFs gym
in Toronto, Timniins, ScutB
pine. SI. Catherines, etc. TVhat
you accomplished and have you
ormed any\vhere-lately?
be ••liittojuhla" this year viili really
lice. After the strenous gym ex-s.
just think how refreshing it
Ibe 10 go for a dip i n our lovely
It Lake, I can hardly walt!
Le on sister clubs of the PCASP.
l hear öf your plans for the "liitto-
Werc really interested! —
irl - a little Boy
aSmallTown
arl stood looking into the jall. It
dark inside and hls shadow ap-ted
on the window which was
fckered with the shadow of a
en.
was before he was old enough
ko to school, SO it must have been
pre he \vas six.
r the tousled, wet-mud colour-hair,
hls mind pictured prlsoners,
j men were put in jail, stealers, k l l -
men with scars and guns. Then
jeyes brightened, ali of them wer-l.
bad. Didn't hls maw and dad say
t Tim Buck and — and — he could-
|rem?mber their names, were good
n. they were good yet they were i n
ark jail like this one. Soniebody
wTong. His dark eyebrows rose
Jhought. Maw's never wrong 'abou^
thing. Sure, I know, the pplice
de a mLstake but Maw sald they
»e put in jail because they wanted
fcrybody to have enoiigh to eat and
kr and not too much work;' Maybe
\y stole food, but Maw had said no,
hadnt. He was mlxed up again.
|j-way, he thought, mostly they must
if they are put i h jail. at least
ölers must bc bad, 'cause Maw said
. to steal. Killers are okay. he told
self, if ihey kili bad guys. Tom
ki]l5 two or three bad gruys every
ture he"s in and^ they never put
i in jail. Hc shifted his feet. Then
rhe thought of the jail. It must
! loncsome in the dark behind the
en. When they come out they
be mad and try to k i l i cops —
)uld (siartled) I would. In his
oughts he shot a cop and anolher,
fre and more ccps came running
he shot and shot — bang, bangi
("Hey kid.-'
?e jumpcd up straight, stanled,
I looked around.
FHey kid, in here. wm you get
! Police cliief — r m sick."
Jarl turn^d and ran. He r an and
When he got to. his house.vhe
^wled under the back porch. What
that? he asked himself. I won-
|r, was he a good o r a bad guy? Hls
f ce sounded okay. What did he say?
>t the police chicf, I'm sick. It's
^rick — he must be a bad man. But
ain the voice came back — he had a
voice, something like Dad'6. I
tss I fihould go. No. no. Tm not going
crawled 5lowly into the sun. It
Mnt SO faad under there i n the dark
p get better too. He slowly inralked
the kitchen. :
plaw, there's ia man in the jaiL He
[d he-s sick and to get the police-
Pn- I d:dn't"
p\"ny noi?- hiw maw questioned.
j^ou knrjÄ there's only oae policeman,
• kno^- where he Ilves."
['I wa,s fcared.
car;<.-
l'^oked at her son w i th a sof,
Emile. "Didn't I teli you a l -
^.•s to help people when you can?"
!lt dark. he frightened me",
pr^ •Ähined softly.
fAlI r;2ht. go wäsh your hands and
a cookie. ni phone the police-
Youth Leader to
Visit City
Torontd. — The visit to Canada of
Bert Williams, secretaiy of the World
Federation <rf Democratic Youth was
announced last 'veek by the Canadian
Committee of the WFDY. fot the •»eelr
of .MJrtl 10—17. Mr. Williams, young
Australian and former dock worker,
has been ättending the meeting of the
United Natlons Economic and Social
Council at Lake Success where he
presented the findings of the Interna­tional
Conference of Working Youth
h d d last year i n W«i^aw. Poland.
Mr. Williams w l l l bring to Canadian
youth the message of peace from the
more than 50 milloin young people i n
the Federation a l i over the World.
He •will also bring detailed Informa­tion
of the International Festival of
Youth and Student^ organized jointly
by the W F D Y smd the International
Union of Students. and the 2nd World
Youth Congress organized by the WF-DY,
both of whlch events are schedul-ed
for this summer i n Budapest, Hun-gary.
While i n Toronto the programme i n -
cludes an A p r i l 14 event. Day of Soli-darity
wlth Spanish Younth, at 83
Christie St., and a dance organized by
the N P L Y for April 16.
Voting Age Reduction
Defeated ih Manitoba
UVUutlptg. — A C C F move to give 18-
year-olds the rlght to vote i n provin-cial
elections was defeated in the
Manitoba Legislature.
A bill to that effect was rejected at
the second reading stage by a vote of
31 to 15.
Drive CarefuUy!
" ^ teacher asked her class to sui^mit
a couplet which would Impress motor-ists
•with the need for careful drlving
i n school areas. This was one of those
handed i n : "Drive slowly. Please obey
Instnictlons, we love our little tax de-ductionsf"
^
Maybe he's bad. It
man."
He ran upstairs to Iiis sLster's and
his room, jumped on his bed with
his face buried i n his pillow. Why
can't I remember ali Maw says. he
asked himself. She knows so much.
I want to go to school. I ' l l be at school
a l i day and 111 l e am to remember
what she tells me, maybe. He tumed
over, looked at the roof,.following with
his eyes a big horse-fly walklng across
the celling. I wonder ho-w i t aticks to
the roof. His face lightened into a
smile. III help it. 1*11 open the w)^ndow
and let h im out where ali the other
horse-flies are. outside and at the
barn. As he opened the window he
heard his Maw on the steps. Hurriedly
he plcked hls chalk and started draw-ing
a cat on his blackboard, like Irma
had shown him:
"Hello. How's the artlst feeling?
You didn't take a cookie?"
"I dldn't want one."
"The Policeman said he'Il go to the
j a i l right away. Did the man frighten
you, Karl? You know, some people
who are in j a i l aren't bad. Sometimes
their family is hungry or they owe lots
of money, so they go and take what
they need. They are •wrong but some­times
people make mistakes — you
see?"
"Yes. He just Ecared me. But he
soimded okay. He' sounded like Dad.
I was thinklng I wouldn't like to be in
there. It's dark, i t scared me."
"Yes, yes. Go down and have a coo­kie,
then you can go and meet Irma.
He rans donwstairs and across the k i t.
chen. He started to open the door,
then tumed and ran to the cookie box,
he opened it, and took one. He closed
the box, half crossed the room then
tumed back to the box. , He took
another one and ran to the door.
"I took a cookie for Irma, Maw" he
told his mother who was just coming
into the kitchen. "ITI bet that man in
j a i l is a good ma^, like Tim Buck."
The mother watched he^ small,
sklnny son run to the back gate and
Jump on the garbage can and then
over the fence. He ate his cookie as
he ran, clutching the other one in his
UtUe llst, a cookie for hls sister
Irma. — R K X .
SadbDry näyttää UimhUvan vauhtia sill» vitee p i M o i talas eU f vvtU
tOaosta. joisU 6 oU hankUnnt Reino Keto Ja. konttoriin taiUla yksk Bciho
osoiUi, että kyllä nusia tOanksia saa kun räin jnittii. SndbuT* yhteistatos
<m iiyt 38 nntta tilansta.
Port Arthur venyttää edeUeen etamatkaansa. Tfym SBiBaa libeCU yh­den
nnden tUanksen, joten yhteistaloa t i h in ttmn«wi on TS vntU tOaösta.
Se i«a erinomainen sjiavutos, josta kunnia Port Artluuia VapMidea lerittijUle.
AiU Koäti Tinunlttsistä lähetU 1 oadc» tHanknm, j a t » TiaunioBissi on
hankitta tälian mennessä 6 nntta tilansta.
J. Niskanen Torontoa lähetti 1 naden Ulaakaen, Joten T*roBtost» on
taUat 28 outu Ulausta. Näyttää siltä, että 'Torniiaeaa ei ele päästy enti­seen
vireeseen. MahdcdUscsU heillä on *'jäkkipottrf Odolanune.
Täliän mennessä on lähetetty kaikkiaan 283 a a t t » tUaasti^ Se on vielä
kaukana Uroitteesta, matU toivotaan, että kaikkialla kiytiiaiin InJasn toppa-kiriin.
— Apulainen.
Albertan maakunnan tulo-ja
menoarvio vuodelle1949-50
Kirj. Ben Swaiikey
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
Albertan pääministeri Manningin
( h ä n toimii myösl^n maakunnan r a ­haministerinä)
esittämässä maakun­nan
tulo- j a menoarviossa tilivuodel­le
1949-50, on lukuisia kiinnostavia
piirt/3itä, jotka ansaitsevat maininnan
ja harkinnan.
1. Se on suurin menoarvio raaakim-nan
historiassa, päättyen 66.6 miljoo­naan
dollariin, ottamatta lukuun hal­lituksen
puhelinverkoston kuutta mil­joonaa
dollaria. Edellisen vuoden 53.5
miljoonan dollarin menoarvioon ver­rattuna
se osoittaa 24 prosentin lisäys­t
ä maakunnan menoissa.
Maakuiman tulot arvioidaan 64
miljoonaksi dollariksi, mikä osoittaa
36 prosentin lisäystä edellisen vuoden
47 miljoonan dollarin tuloihin verrat­tuna.
,
2. Hallituksen kasaantunut ylijäämä
on nyt valtava, 50 miljoonaa dollaria.
3. Menoarvio osoittaa 2.5 miljoonan
dollarin tappiota; mutta se on ainoas­taan
paperltappio, johtuen pääminis­terin
matemaattisista temppuilusta,
johon h ä n on varsin etevä. Viime
vuonna h ä n arvioi menoarvion aiheut­tavan
6.5 miljoonan dollarin tappion,
mutta nyt -näyttääkin siltä, e t t ä sen
asemesta maakimnalla oli menoarvi­oistaan
kuuden miljoonan dollarin y l i ­jäämä.
Politiikon peli edellyttää ensin
mahdollisimman synkän.kuvan maä-laamista;
Kun tulokset ovatkin pa­remmat,
voi h ä n huudahtaa valitsijoil­le:
"Katso"kaahan mitä minä kykenen
tekemään!"
4. Huomattava osaniaakiuman r a ­haston
uusista rikkauksista saadaan
öljystä. Luonnonkaasusta ja öljystä
odotetaan tulevan vuoden aikana saa­tavan
k a i l ^ a a n 11 miljoonaa doUarla,
Mutta tämä iso summakin on a l i a r v i ­oitu
kuten pääministeri itse vihjaa.
Ainoastaan muutamia viikkoja sitten
myi maakuritahallitus Redwater-alu-eelta
kahden pienen maapalstan öljy-oikeudet
yli viiden miijopnan dollarin
hinnasta.
5. Vaikka öljytulot ovatkin suuret,
saadaan valtava osa maakunnan t u ­loista
edelleenkin työkansan verotuk­sen
j a muiden keinojen avulla, yäki-juomavoitot
arvioidaan 9.5 miljoonaksi
dollariksi eli 15 prosentiksi tuloista.
Moottoriajoneuvojen lupakirjoista ja
gasoliiniveroista lasketaan saatavan 21
prosenttia j a liittovaltion apurahoista
noin 28 prosenttia tuloista.
6. Menoarvion yhteydessä ilmoitet­tiin
joistakin kauan odotetuista j a ter­vetulleista
reformeista koska päämi­nisteri
Manning ei ole voinut niitä
kiertää suurien ylijäämien tähden sillä
" T ä t ä vaarallista virtausta edistä­vät
sosialistit Ja kommtmisUt käyttä­vät
sitä hyväkseen. EUel kansa Itse
sitä py^hdyta. johtaa se entistä
enemmän byrokraattisiin valtion
kontrolloimiin UdmenpltelsUn j a lopul­ta
kaiken todell» persoonallisen v a ­pauden
ja yksltylsyrlttelialsyyden me­nettämiseen."
Pääministeri Manning puhuu t ä s -
ibälleen samalla tavalla kuin Drew Ja
Elis Ask tyrmännyt
vastustajan 4. erässä
Baltimore. — Suomalainen ammat­tinyrkkeilijä
Elis Ask tyrmäsi täällä
tk. 4 p n ä pidetyssä kymmenen* e r än
ottelussa vastustajansa neljännessä
erässä. Böyhensarjan nyrkkeilijä Ask
saapui hUjattata Suomesta tälle man­tereelle
Ja o n päässyt entisen maail­manmestari
Jack Dempseyn holhokik­si
nyrkkeilyyn nähden. ' A s k i n vastus­taja
oU kuubalainen Filberto Osario
New Yorkista.
MARIA VILHELMIINA YENTÄLÄ
(OS. Slveh)
^trnjt 1872 NurnajirreUa Snomessa, kuoli Taabain
^ ' ^ x ^ Torontocn helmSkttun 26 paiTinä 1949.
BHMA JA J . OKKONEN
kansa on vaatinut verojen huojenta­mista
parannuksia yhteiskunnalliseen
Mffoltoon. Vaisuuden eläkkeet koro­tettiin
40 dollariin j a äitien avustuk­sia
korotettiin 10 dollarilla. Koulujen
apurahat korotettiin 1,300 dollariin,
ollen tänä vuonna kaikkiaan noin 7
miljoonaa dOllafia. Myöskin avustus­varoja
ja lastenhuoltomenoja lifiät-tun.
Kuntien verotaakkaa on huojennet­tu
näillä j a muilla toimenpiteillä Jos­sakin
määrin. Esimerkiksi kuntien
osallistuminen v a n huudeneläkkeLsiln
10 prosentUla on lopetettu Ja niiden
osuus äitien avustusksiin on vähennet­ty
25 prosentista 20 prosenttiin. Hal­litus
maksaa inyöskin 60 prosentUa
avu^tusmenoista j a lääkärinhoidosta.
Kuntien veronmaksajat jrääsevät t ä nä
vuonna 3.5 miljoonaa dollaria vähem­mällä.
, y''
7. Pääministeri Btonnlng ei unhoit­tanut
myöskään ^ J i i U i s i a ystäviään
j a heidän palveluksiaan. Lainlaatija-kunnan
Jäsenten palkka korotettiin 50
prosentilla, kahdesta kolmeentuhan­teen
dollariin, hallituksen Jäsenten
palkka korotettiin tuhannella dollaril­la,
ollen nyt 10,000 dollaria Ja päämi­nisterin
124)00 dollaria. Näyttää siltä
kuin pääministeri Manning
hartaista simnuntaisaamoistaan huo­limatta
edelleenkin siihen, e t t ä "Herra
auttaa nUtä, jotka auttavat Itseään".
8. Mr. Manningin vasteiihakoisuus
myönnytysten tekemiseen kansalle i lr
menee parhaKen h ä n e n lausunnoetaah
yhteidnmnallisen huollon parantami­seen
nähden:
"Vaiklta alituisesti lisääntyvät vaa­timukset
yhteiskuimaUlsen huollon Ja
palvelusten laajentamiseen nähden
ovatkin vissiin rajaan saakka perin o i -
keotettaja. ovat ne samalla myöskin
osoituksena sUtä nykjr^sestä vfrtaok-
8e«ta, Jossa piilee vakavat seuraukset.
Duplessis, Canadan ksnippakamari Ja
tehtailijaln yhdistys. Meidän päämi­nisterillemme
merkitsee työkansan ve­rojen
huojentaminen, e l ä A e l d e n koro­tukset
ja paremmat terveydenhoito- Ja
opetusmahdollisuudet "byrokraattista
valtion kontrollia" Ja "persoonallisen
vapauden ja yksityisyrlttcliälsyyden
menettämistä". Hänen puheensa ovat
nyt aivan päinvastaiset kuin 1933, Jol­loin
h ä n oli Aberhart-vainajan apu­laisena.
iSiUotn he kiersivät maakun­nassa
puhuen perimistämme luonnon­rikkauksista
Ja Jumalan myöntämästä
oikeudesta taloudelliseen turvallisuu­teen.
He vaativat slltoin, e t t ä valta­vien
luonnonrikkauksiemme hyöty ke­r
ä t t ä i s i in kansalle. Mr. Manning on
nyt tmhottanut kaikki lupauksensa 25
dollarin kuukautisesta dlvldentista
kansalle, mutta ei lainkaan epäröi ktm
on kysymyksessä kymmenien miljoo­nien
dollarien voitto-osinkojen anta­minen
ölJytrusteiUe — rikkauksista,
jotka oikeastaan kuuluvat Albertan
kansalle, Joka on ne perinyt.
Oljytuotannosta maakunnalle saata-va;
t I I miljoonan doUarln tulot n ä y t t ä ­vät
suurilta ^ Ja se on todella suuri
summa. Mutta se on siltä huolimatta
mitätön osa tuotetun öljyn arvosta.
Ne ovat todella permin rahoja kun ifll-t
ä verrataan nflhln valfavlin summiin,
joita Inyjerlal OU Ja muut yhtiöt saa­vat
maakimtamme öljystä. Social Cre-dit-
hallltuksen näille yhtiöille luovut­tamien
öljymaiden arvo lasketaan sa­doissa
miljoonissa dollareissa. Seu­raava
sananparsi kuvaa Albertan öljy-tilanteen
varsin selvästi Ja yksinker­taisesti:
"Lihaa Ja perunoita öljy-yhtiölle,
leipää j a kastiketta hallitukselle ja vä­häinen
leivänkappale kansalle/'
Meidän maaktmtanune o n rikas mlt-taamattomlne
luohnonrikkauksineen.
Jos ainoastaan öljyvoltot (puhumat­takaan
hiilestä, puutavarasta, kaasus­ta
j a vesivoimista) virtaisivat maa­kunnan
rahastoon j a k ä y t e t t ä i s i in yh­teiskunnalliseen
huoltoon n i i n elämä
olisi todella, ihanaa "atuinkoisessa AI-bertassamme".
Askeleena siihen suun­taan
ehdottaa L P P . e t t ä öljystä perit,
tävät tuotantopalkkiot korotettaisiin
heti 50 prosenttiin.
Haluttomalta hallitukselta puserre­tut
harvat myönnytykset ovat yllyk­keinä
työväen ji» farmarien Jatkuvaan
j a entistä kiivaampaan taisteluun, e t tä
pakotettaisiin se suostumaan niihin
lukuisiin vaatimuksiin, jotka se on tä­h
ä n mennessä hyljännyt. Opetustoi­men
apurahat olisi korotettava vähin­t
ä ä n 50 prosenUUa. Maakunnan pitäi­si
maksaa kaikki kustaimukset va­rattomien
avustamisesta, lasten huol­losta
kuin myöskin vanhusten Ja työ-kyvyttdmlen
hiUoUoeta. Hallituksen pi­täisi
antaa avustusta kauan kaivattu­jen
kqultUen Ja saicaalain raicentamis-ta
varten; 25 prosenttia mcottoriajo-neuvojen
j a ipasoliiniveroista pitäisi
luovuttaa lomnllle kunnollisten teiden
rakentamista varten. Hallituksen pi­täisi
perustaa maakunnan laajuinen
satraälabtrfto, joka -takaisi alhaisin
kustannuksin l ä ä k ä r i - j a sairaalahoi­don
kaikiUe s i t ä tarvitsevine. Me tar­vitsemme
kipeästi myöskin uusia asun­toja
j a hallitus voiä, yhteistoiminnas­sa
kuntien kanssa, r y h t y ä rakennutta­maan
h a l p a v u o k r a l ^ asuhtoja. Siten
voitaisiin parhaiten lieventää sitä
asuntopulaa j a -kurjtmtta, mllcä val-luottaid,'
Utaee kattpungeiasa, katq)paloissa Ja
katvanUAylissä. Bähkövolman tuot­taminen
pitäisi ottaa maakunnan hal-tmm
j a maaseiirian sUikdistämistä
pitäisi laajentaa.
mmä orat ainoastaan muutamia
harvoja niistft tokemattomista tehtä­vistä,
j<riliiti voitaisiin rjrhtyä. V a ­rat
niihin saataisiin maakunnan r a ­haston
n y l q i s e ^ 50 miljoonan dolla­r
i n yli j ä B m ä s t i Ja n i i s t i y h ä näänty­vistä
tuloista. Jotife saadaan maakun­nan
Juoononrlldcaaksien ritstämisesta.
Kansan on vaadittava, painostettava
hiTirrtimfftä,
Jokaisen tannarien ryhmän, tyOvä-
(Valjinan saorittannt Yrjö
Raaanheimo.)\
Ilelsittciasä, hohtilnittn 6 p:nä 1919.
K I R K K O H E R R A «EUAKSEN
PVHE KUOFIOSSA.
Kirkkoherra, kansanedustaja Hcl-jaksen
puhe Kuopiossa, missä h ä n sa­noi,
että porvarillisen hallituksen
muodostamiseen ei mene kuin yksi
tunti, on saanut moncnlals'* arvoste­lua
osakseen eri puolueiden lehdissä
H a l l i t u k s e n pää-äänenkannattaja
Snomrn Sosi»Udeinokraatti kirjoittaa
väliartikkelissaan mm. seuraavaa:
"Emme lainkaan epäile, etteikö j>c-rustuslakicmme
mukaan olLsi sallit­tua
perustaa tähän maahan porva­rillista
hallitusta. Emme myöskään
sitä. ettei por\-arillisissa puolueissa
oUsi riittävästi miehiä ja nslsla hoi­tamaan
hallltustehtävia. Valtioneu­vostossahan
on juuri ja ainoastaan
mlnLvterlnpalkat. joihin voidaan p ä ä s.
A& Ilman mitään pätevyysvaatimuk­sia.
Vahtimestareiltakin sentään vaa-d't3an
jotakin. Ja porvarlllLsissa pun.
luei-ssa on toki enemmän kuin 15-20
Jäsentä.
Mutta mistä maalaisliiton jntkuva
itku ja valitus? Toki eduskunnan
enemmistöllä oli mahdollLsuudet pan­na
pystyyn puhtaasti piorvarillinen
hallitus. Miksi •vihoitella, sosialide­mokraateille
siitä, ettei iiUn tehty?
Vaikka maailmanpoliittinen ja tnlou-dellinon
tilanne Jatkuvasti klrlstjT.
kuten pappi ä e l j a s tietää. Ja kun
"uskon, että porvarillisella 'hallituk­sella
olisi stabilisoiva vaikutus maan
talouselämään ja varmasti se kykeni,
si paremmin kuin nykyinen valvo­maan
maatalouden etuja".
"On tässä maailmassa ihmettelyn
aiheita. Ensi pitää saarnata halli­tuksen
valhdolcsesta. Sitten on Julis.
tettava puheet mitättömiksi. Sen jäl­keen
on perustettava, minkä vuoksi
keskustelu on päättynyt. Seuraa-vas-sa
valheessa on yritettävä selittää,
minkä vuoksi keskustelua olisi kui­tenkin
pidettävä vireillä. Toivomme.
,että rovasti cl jatka politikointia vlr-katoimissaan
niin, e t t ä pitää häissä
ruumissaarnan." '
Maalaisliittolainen lehti Ilkka, jokn
ilmestyy Vaasassa. p'.tää yleensä tur­hana
hallituskysymyksestä keskuste­lua,
mutta lausuu kuitenkin:
"Nykyinen hallitus on n i i n monella
tavalla loitonnut niiltä linjoilta, joilla
maalaisliitto tahtoisi t ä n ä aikana h a i.
Utustolmlssa Uikuttavan, ettei enää
ole mitään mahdollisuuksia lähteä so­sialidemokraatteja
tässä suunnas.sa
tukemaan* vaan Jäänee hallitus suun.
nilleen nykyisessä kokoonpanos.sa pai.
koilleen niin kauaksi alkaa, kuin ko­koomuspuolue
ja ruotsalainen olkeLs-to
katsovat sen palvelevan heidän tar.
^oltusperlään. Hallituskysymys voi
täydellä todella tulla esille vasta sil­loin,
kun on yleisesti nähty h tultu
ymmärtämään parlamentaarisia voi­masuhteita
ja rvllme kesän vaalien
viitteitä vastaavan hallituspohjan
välttämättömyys."
Kommunistipuolueen päiii-iiänen-kannattaja
Työkansan San«>mat kir­joittaa:
"Niinkuin muistetaan, esittivät
maalaisIiittoIaLset vähän ennen väli­kysymyskeskustelun
jälk.cen suoritet­tua
äänestystä porvarillisille edaskun.
taryhmille porvarillisen kokoomushal­lituksen
muodostamLsta. Kun kokoo­muksen
johtama porvarillinen rinta­ma
arvioi voivansa ajaa asioitaan p a .
remm'n olkelstososialidcmokraattisen
hallituksen toimenpitejpä ,el ehdotus
johtanut mihinkään tuloksiin. Por-varlllial.
ssa piireissä on tajuttu, että
heille on edullisempaa antaa oikeisto,
f-oslalldemokraalticn pamputtaa työ­läisiä,
alentaa palkkoja, korottaa
^-uokria ja suorittaa muita kapitalis­tiseen
"vakauttamiseen" kuuluvia toi­menpiteitä.
Mutta kansancdastaja
Heljas el ole t ä t ä ymmärtävlnäan.
vaan seUttää uskovarisa. että "porva­rillisella
hallituksella olisi stabilisoi­va
vaikutus maan talouselämään".
Niille, jotka käsittävät työväestön
taistelevan elinehtojen.sa puolesta
myöskin porvarillisen hallituksen a i ­kana,
esittää kansanedustaja Heljas,
että 8AK:.ssa ovat voimistaneet ase­miaan.
Heljas luottaa heihin työläis­ten
taistelun takaisin lyöjinä. Kes­kustelu
hallituskysymyksestä siinä
Urkoitukse!?sa, että saataisiin muo­dostettua
luisl hallitus, Joka jatkaLsi
nykyisen hallituksen politiikkaa, on
maaseudun ja asutuskeskusten työtä­tekevien
mielestä hyödytöntä keskus­telua.
He yhdistävät voimansa siinä
tarkoituksessa, että hallituksen muut­tamisen
ohella muutetaan inyös poli-tiiltkka
kansamme enemmistön etujen
mukaiseksi."
Vapaa sana (skdi) on myös kiin­nittänyt
huomionsa asiaan; Lehti
kirjoittaa artikkelinsa" lopussa:
"Mutta myös maamme työväenluo­kan
kannattaa hörlstellä korviaan.
Sille on uskoteltu kerran toisensa j ä i.
keen — aina kun hallitas nyrkinis­kuin,
pollisipampuin tai mädätystoi-votuk
»;n on pakolttanut työläiset pe­rääntymään
palkankorotusvaatimuk­sistaan
—, e t t ä näin täytyy tapahtua
siksi, e t t ä kysymyksessä on "työväen­hallitus",
joka nojautuu SAK:hon
Mutta iiyt vakuuttaa hra Heljas vuo-en
unlon ja kunnallishallinnon on Jat­kettava
maatamtahallltuksen -painos­tamista
oikeutettujen vaatimustensa
puolesta. Hyväksykää niistä päätöe-lauselmia
Ja l ä h e t t ä k ä ä niiden lisäkEl
JäheQrstöJä hallituksen puheille. Man­ningin
halliti|8 voidaan pakcttaa
kuuDtelraiaan ja toimimaan!
renvankastl. e t t ä myös puhtaasti por-varlUinen
olisi voinut pitää paikka-rintaman
kurissa, koska sosialidemo­kraatit
hallitsevat S A K : U j a estäisi­vät
sen välityksellä työtaistelut. Puh­taasti
porvarUllsenkln hallituksen ta-louspoUUikka
siis sos-demlt oUsivat
\-almllt tukemaan! Porvarillinen hal­l
i tuskaa valli j a on varma siitä, että
sosdem. puolue el hallituksen ulko­puolellekaan
joutuneena asettuisi ka­pitalistista
taloupDlitilkkaa vastusta­maan!
'Niiden työläisten, jotka vielä
elättävät joitakin kuvitelmia nykyi­sen
.so5dem. puolueen suhteen, Jtan-nalUa
hieman miettiä. Klrkkoiicrra
Heljas on Kuoplonpuheellaan t«hnyl
kansalnvallalle palveluksen, josta hän
ansaitsee kukkia. .Niin talonpojille
kuin työläisillekin hän on avomieli­sillä
tunnustuksillaan osoittanut, että
maalaisliitto ja sos-äem. puofue ovat
vain suurpääoman kaksi haaraliiketfi
kansan työ'ätekevien kerrosten h ä ­määmiseksi."
Suomalaisten laivojen
korvaaminen on hyvin
hidasta
Helsinki. — (S-S) — Korvausano-mus,
jonka suomalaiset laivanvarus­tamot
Jo vuonna 1945 esittivät Y h ­dysvalloissa
eräiden suomalaisten
alusten takavarikoinnista j a upotu-misesta,
ci vieläkään ole Johtanut t u .
lokscen. Suomen Laivanvarustajayh-dlstyksestä
on ilmoitettu, e t t ä kor­vausasia
6n nyt edistymässä sikäli, et.
tä Amerikassa odotetaan parhaiUacn
erään toisen korvausasian ratkaise­mista,
ja siinä miUlrlteltyJcn periaat­teiden
mukaan on ilmeisesti tarkoitus
sopia myös suomalaisten laivojen osal.
le tulevasta korvauksesta.
Kaikkiaan«on Amerikkaan lähetetty
korvausanomus 17 aluksesta. Joukos­sa
on erältä Suomen Höyrylaiva Oy:n.
Suomen Etelä-Amcrlkan linjan. Oy
Henry Nielsenin sekä eräitten ahve­nanmaalaisten
varustamoiden laivoja,
Suomalaisten vaatimaa korvausta voi­daan
pitää kohtuullisena, mutta siltä
huolimatta on asla viipynyt näin kaid­an
ja osoittautunut sangen mutkik­kaaksi.
Mainittakoon, e t t ä amerikka­laiset
kyl». periaatteessa ovat olleet
suastuvaisla korvaukseen, mutta et­t
ä korvaussumman määrääminen on
kohdannut -valkeukgTa.
Helsinerin lentoyhtey­det
USA: n paranevat
Helisinki. — (S-S) — HeLslngissä
vierailee parhaillaan eräs Suomen ja
Yhdysvaltain A^ällstä lllkenettä hoi­tavan
amerlkk-alalsen lentoyhtiön
Amerikan Overscas Airlinesin Johtaja,
Mr. Grant Tltsworth. Jonka tehtäviin
yhtiön johdossa kuuluu raha-aslolden
valvonta. Hän on laajalla Euroopan
matkallaan tutu;>tunut AOA:n toimis^
tojen toimintaan Englannissa, Sak-sa£.
sa, HollannlKS'a, Italiassa. Tan,ska«.
Sa ja Ruotsissa. Suomesta hänen niat.
kanaa Jatkuu Tukholmaan ja Oslon
kautta Lslantlln ja sitUä edelleen Y h .
dysvaltoihln.
— Olen Iloinen voidis.sanl kertoa
nimenomaan täällä Suomessa, kertoi
mr. TJt«worth, että yhtiömme aikoo
parantaa Suomen Ja Yhdysvaltain
icntoyhtcyk-slä oman linjansa osalta
toukokuun esisi päivästä lähtien. T ä i.
löin astuu uusi aikataulumme voi­maan.
Aikatauluun tehtyjen muu­tosten
johdosta Helsingistä muodos­tuu
todella AOA:n Skandinavian reU
tm loppukohta, sillä aikaisemmin voi­massa
ollut yön pysähdys Tukholmas­sa
poistetaan. Tiima merkitsee erit­täin
suurta etua matkustajille, mutta
sillä on myös oma mcrkityk.scn.sä Ien.
topo.stln jouduttamiBosa Suomen i»
Yhdy.svaltaln välillä. Täten jos mat­kustaja
lähtee Hols!n'^iKtä csimerkrk-M
jonakin kolmesta Icntopälvästä <tils-tai,
torstai Ja lauantai» klo 19.45 hän
on New Yorkls-sa seuraavana Iltana
klo 18.45.
— Lentoliikenne Atlantin yli kaKVJia
hitaa.sll, mutta varmasti, kertoi M r
Titsworth edelleen. American Over­scas
Airlines kuljetti v. 1948 yli viiden­nen
osan kalkista lentomatkustajista,
jotka kulkivat Atlantin yli. Lisäksi
yhtiö mainittuna vuonna suoritti suu­ren
määrän lentoja Frankfurtin ja
Berliinin välillä. Atlantin yli tapah­tuneissa
lennoissa oli mukana kaik­kiaan
71.000 matkustajaa.
Mr. Tltsworth oli tällä käynnillään
ensimmäistä kertaa Suomessa, Hän
vaikutti saaneensa mitä parhaimman
vaikutelman Helsinirlfitä j a tapaamis-taan
suomalaiAlsta j a sanoi tulevansa
.suosittelemaan Suomea 'matkailumaa,
na amerikkalaisille ystävilleen. Hän
toivoi vain, että Hehinki sai«l pian
aikaan uuden suuren Icntokenttärtsä.
jolloin myö.s hänen yhtiönsä suu­rimmat
koneet voisivat laskeutua H e l -
slngls.sä.
Suomen MetalHliitfm
valtuusto koolle
Helsinki — (S-S) — Suomen Me­tallityöväen
liiton liittotoimlkunta on
24. 3. 19^ pitämässään kokouk-sessa
käsitellyt hiton osastoissa toimitetun
jäsenäänestyksen tulosta j ^ on tämän
Johdosta päättänyt kutÄUa liittoval­tuuston
koolle ensi huhtikuun 3. päi-vänä
klo 12 p ä ä t t ä m ä ä n niistä toi­menpiteistä,
joihin äänestyksen tu­loksen
perusteella on ryhdyttävä. Tä.
mä lilttotohnlkunnan päätös perustuu
liiton sääntöjen 7, Jonka mukaan suu­rempien
työtaistelujen uhatessa on
liittovaltuusto kutsuttava koolle.
liisteinä, huhttk. 12 p. Tue^ajr/i^^
Suomalainen
Yhdysvaltain
Mr. Arnus' Vakte on Snomen
Urheiluliiton yUvalnentaja. U in
oli maansa olymplalalsarhellun oh.
JaaJa v. 19S6 ja 1948. i i ä a kchitU
viisi olymplalJsmestaria Ja liänen
oppilaansa*ovat voittaneet 19 maa-ilman-
ja 2i Enroopaa^meitiniut-ta.
Hän oli hyvä arheillj» mo-netisa
eri lajissa liänen hallnasaaa
on ollut 11 Suomen aiesturuutta
ja hän pääsi S. (Ualle kuulantyön-nÖBsä
V. 1928 olyntplalaisixsa. Hän
antoi Yhdysvaltain Amatenr Ath-lete-
lehden raportteriile seuraavan
liaastaitelun:
Siltä saakka kuin urhcilutovcriui
P.ia\o Niirml palasi YhdysvaUolsta.
jossa l;^n oli osiUistunut v. 1925 slsä-ratakilpailuUiln
Ja Joista h ä n minulle
kertoi, on mhiun suurin toiveeni o l ­lut
nähdä teidän suuria J^ kuuIultUa
sisiirntakllpailujanne. Suuuulttelin
vierailla Yhdysvalloissa heti 1940
olympialaisten päätyttyä Helsingissä
mutt.1, kuten kalkki tiedätte, sota t u ­l
i j a esti sen. Multa heti kim maail-ma
asettui taas hiukan, oUn ensim­mäisen
tilaisuuden Ja tässä minä nyt
olen.
Suomesita, Skandinaviassa £ckä
muualla Euroopassa meillä cl ole slsä-raukilpalluja.
Toisen maailmanso­dan
edellisenä aikana saksalaiset Ko­keilivat
slsäratakilpatluja Bcrllnlssä
mutta emme Kuulleet niistä paljon.
ValkU^a olen ollut kiinnostunut rats.
Ja kenttäkllpailulhhi pikku pojasta
saakka, j a olen ottanut osaa useim­piin
kansainvälisiin kilpailuihin sekä
Suonxcssa että ulkomailla Ja olym­pialaisissa,
Ja vaikka olen ohjannut
Sucmcn olympialaisjoukkuelta kolmis­sa
eri olympialaisissa, niin ensimmäi.
nen täällä näkemäni slsärataklipailu
vaikutti minuun huomattavasti.
Olen elämässäni nähnyt satoja
suuria rata. ja kenttäkilpailuja mutta
ci yhtäkään voi verrata suureen slsä-rätakllpalluun
Yhdysvalloissa. Miksi?
Slsärataklipailu on ensiksikin enem­män
Jännittävää niin kilpailijan kuin
katsojankin asalta. sillä kilpailu t a ­pahtuu
pienessä paikassa ulkokilpni-luun
verraten. Täten kilpailijat tun­tuvat
olevan lähempänä katsojia Ja
päinvastoin. Tämä kiihottaa molem.
pla enemmän kuin Jos se pldcf-älsiln
ulko:lmas.sa. Jossa kilpakenttä on
laajempi ja yleisö Ja kilpailijat eivät
tunnu niin lärillteltä. Tältä puolelta
u.skon sLsäratikilpallujcn olevan suu-rlmerktykselllslä.
Slsäratakllpälluilla on myös muita
etuja. Uskon, että teidän "relay"-
kllpallunnc sekä Blsällä että ulkona,
kehittävät teillä niin hyviä pikajuok-sijoita
Ja kcsklmatkakilpailijoita. Kun
teillä on samana vuonna ««kä K<is-;i-e
t t ä Ulkoratakllpallut, pysyvät urhei­lijanne
hyväs-sä kunnossa. Me har­joittelemme
enemmän «ellalbia lajeja,
joissa nopeus d ole niin- tärkeiltä,
sillä meillä ci ote mahdolllHuukfrla har­joitella
kilpailuja varten ainakaan
kuuden kuukauden aikana vuodessa.
Skandinaviassa meidän suuri talvi,
urheilumme on hiihto. Vaikka minä
kyllä y r i t ä n , n i in on varmasti vaikeata
e s i t t ä ä slsäratakllpalluja maassani,
jossa kalkki Ihmiset hllhtiivät talvel­la.
Tähän saakka olen nähnyt 5 slsä-ratakllpallua
tässä maassa, neljä puu-radalla
Ja yhden rakennuksessa, jos­sa
oli kuonarata.
hyviä. VrheUiJa
saavuttaa huippukuntonsa 25 ja:.30
vuoden ikäisenä mutta täällä tefij^
urheilijanne-iiäyttä-vät päättävän •4^1-»
paiUJapälvänsä noin 23 ikäisinä, jbl-,
toin H r ovat parhaassa urbeilulSssä.
Uskon, e t t ä tämä vastaa siihen k ^ ^ -
myksren mikä minulls on useasti teh.
ty: "Miksi mc amerikkalaiset emme
ole niin hyviä pitkänmatkan Ja- kei­häänheiton
kllp.\iHjoita kuin te.BUo-malaisct
ja ruot.salalsct?" Toivon iiaa-'
vanl tilaisuuden joskas myöhemmin
selittää käsitykseni pitkänmatkan-'
Juoksusta Yhdysvallolasa.
Minun tarkoitukseni tullcssahi tan-ne
Yhdysvaltoihin oli verrata teidän
kunnon saavutasmctoodejannc j a ur­heilumuotoanne
niihin, jolta me käy­tämme
Euroop35sa j a erittäinkin Stifo:.'
mes.sa. Olen jo vieraillut muutamaS'»
sa yliopistos';a täällä ja olen nähnyt
monta hyvää urheilijaa ja urhclluu-opcttajaa.
Oloalkanl täällä piiättyy*
piakkoin . vaikka haluaisin kuulla* Ja>
nähdä vielä paljon lisää.
p i e n kiitollinen Amatööri •Urheilu­liitolle
sekä eri yliopistoille nlidcp.
vlcraanvaraLsuudcsta ja ystävällisyy­destä
minua kohtoan vieraillessani
täällä YhdysvalloLssa.
Kaikki ovat olleet
minun maassani
- i
Suomen siirtolaisuus* - -
historiaa ryhdytään
tutkimaan
Helsinki. - — (S-8) — Suoml-i^eu-'
ran toimesta on nyttemmin snatu-fitlrv
tolalsuushlstorlammo tutkimustyö (val­mistelluksi
Ja järjestellyksi. Valmis--
tclevan valiokunnan kutsusta pidet­tiin
Suomt-Seuran huoneistossa hiih..,
tlkuun 2.pnä kokous. Jossa eri piirien
keskuude.%3a valittiin työvaliokunta,'
Johon valittiin f l l . tri. Rafael Engels-'
berg, prof. Jutikkala, prof, Warl», fil«
tri Puntila, yliopettaja Tammlsto^se-kä
fil, malst. Anna^ecna Toivonen. *
Jo valmisteleva valiokunta oli tUlluC
siihen tulokseen, että siirtolaIsuushlB-torla
tutkimisen on tälfö asteella kcs2
kltyttilvä Yhdysvaltoihin Ja Canadaan
kohdistuneeseen siirtolaisuuteemme Ja
nimen omaan sen siihen osaan, mikä
on Suomessa aBiallislmmln tutkitta­vissa,
samalla kun msrentakalsten
asiain tutkimisessa toivotaan Ameri­kan
suomalaisten tutkijain työskcnte,:
lyä. ->•••<-
Mitä tulee työskenteyln talou^uHlr
seen perustaan, niin «en N^^arBlnalscn
raholttamlHsn ottaa osalleen Suomen
Kulttuurirahasto. Suoml-Setu-a puo.
lestaan oBalUstuu tähän toimintaan
antamalla työvallkunnalle l>Uonete*
tonsa käytcttävlksj Aekä omalla, i o l -
mistotyövoimallaan sekä jossain n^ää-r
l n myös suoranaisella tutkimustyön
avustamisella. ^ ^
Yllämainittu työvaliokunta huoJeh-
111 t ä s t ä - l ä h t i e n sllrtolaisuushjstorl-ammc
koskevan tutkimiistyön käytän-iiölllslstä
toimenpiteistä.
— Ludwig von Bccthovt^n esiintyi
pianistina 8-vuotlaana. *
Suomen lähetystön osoite on:.,
LEGATION OF FINLAND «j
CHATEAU LAURIER ,
Ottawa Ontsfjo
ALENNUKSELLA
YOITTAMATON KANSA
KIrJ. Vasili Grossman
Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arklpäivä.stä; taistelusta Ja
sodan voittaneista miehistä.
Sid. 248 sivua Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K l r J . Nikolai Ostrovski
Tämä teos, Jonka piti Ilmestyä fcfjlmlosalsena. mutta keskeytyi teki­j
ä n kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia ensimmäisen maail­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANL
jSid. 228 siyua Hinta $1;00
NAPOLEON
K i r j . Eugen Tarle
Erikoista Ja tavallisuudesta poikkeavaa valaistu-sta aikansa suuren
sotapäällikön elämään Ja toimintaan tarjoama teos. Laajoihin tut­kimuksiin
perustuvat asiatiedot.
Iso sidottu teos, käsittäen 567 sivua.
Hinta $1.65
«m VAPAUS PUBLISHING CO tTi>"
Box 69 •Sudbutyr^pnta^^