Vapaus, March 25, 1950

              Shru 2 Lauantaina, maalisk. 25 p. ~ Sat:, BJarch 25
( U B 8 K X T ) — XO^t^iKfiä^
tsbUahed Hor. etb 1017. Anttuälsaa
a>-reSG00d dBES maO ti7 -010 Post
Onice O^iartinei^ iOttft^a. Fu)»-
Ushcd thrice -vitmszrfMfikäaiyii
Publlahlng Compaxiy 14x1, Iit &
d m St. W., Budbmr^ Ontv O a ^ ^
mmm ptm.irms^ ysm.
TraoalatloD ftee of ebarge.
SluJim*Holm: iVfk. 7.00 I iö:^ J #
1
I
ff-^ V T w r
4I
Ti
i i i
I 1
Alakäden palvelus^ | ^
Australian pääministeri Robert Menzies teki tahtomattaan alakäden
paivduksen kaikille niille, jotka ovat unhoittaneet tai jotka ejyät halua
totästasLj
Kuten muistetaan, pääministeri Menzies ori jo kaiiafl valmistellut
xnaa^rää Austraalian kommuhistiseh puoUicen laittomaksi julistamis­ta
varten. . ,
Mutlta torstaisen radiouutisen perusteella ihr. Menzies on tiedoitta-rjl,'
ettähän ottaa käytäntöön ns;Crimes .Actin voidakseen "taistella
n olevotiomuutta vastaan".
Toisin sanoen mr, Menzies aloitti kampanjan
oHtista puoluetta vastaanj minkä raubanohjelmaa hän ilmeisesti pel-
KriJjU; mutta muutaman kuukauden aikana tämä "kommunistivastai-
^jca'* ohjelma on johtanut siihien, e t t a''GrimesActiau^ käyttää
koko työväenliikettä vastaan. ^
)os missään niin mr. Menziesin edesottamisessa on varoitus niille
oikeistölaisiile työväenj^^^^ jotka Virheellisesti olettavat hyötyr?
vänsä toimenpiteistä ''kommunisteja'^ vastaan.
. MiMtt "kommunismin" laittomaksi juKstaminen johtaa Austraialias-:
sa, ^^iriäfc mukaan päämihts-teri
:M|nzi« sappi m pnä mm. seuraavaa: f'JoS; kirjpjte-taan
35 tai 40 nimet miehistä, jotka ovat unioiden avainasemissa ja
julkisesti koinmtinisteja, silloin voidaan sanoa, 'siinä on kommunistinen
puolue^ Siinä on probleemi, mikä oh ratkais
harjaantuneita ja pahaa tarkoittavia miehiä." Toisinsanoen pääminis­teri
Menziesin '^kommunismivastaisen'' hysterian yhtenä
tuksena pn Austraalian unionistisen liijckeen häyittäminen jotta ta-ioutfeUisiesti
järjestyneet työläiset eivät saisi ääntään kuulluksi parem­pien
palkkojen ja parempien työolosuhteiden eikä missään tapauksessa
maailmait rauhan säilyttämisen puolesta!
Jä ktiterikaikki diktatuurimiehety mr, Menzies on laatinut "kom-munismivastaisen*'
lakiehdotuksensa niin venyväksi, että '•'kömhiunis-tiseksi"
>järjes|töksi voidaan leimata työväenliikkeen uikopuo-
IcUakin' olevat yhdistykset, jotka rohkenevat puolustaa kansan­joukkojen
oikeutta elää ja vasilustaa rikollisia sotaseikkailuja; Menzie­sin
"^icommunisliyastaisen'' lakiehdotuksen mukaan voidaan julistaa
Bittt^iriayr m^^ tahansa järjeM^^ yhdistys tai seurakunta^ minkä yaU
lassi^ieva haliittis katsoo; "riistäviisti koramunistiseksi"y
Tämä paheeilineh hyökkäys .\u.straalian kansanjoukkojen demo-tktaattisiia
oikeuksia vastaan johtuu yksinomaan siitä, että Menziesin
BalKtustieiöä vastarinnan ^ n Menziezin
hallitus tietää; etteivät^^^^ä^ hyväksy riitaansa alistamista
Yhdysvaltain imperialismin palvelukseen eivätkä mitään Tyynenme-ren
sotäpakteja dvätlca muita sotavalmisteluja. Siksi pyritään vai­mentamaan
kansan ääni.
Mutta juuri sen vuoksi kun asia näin on, Menzien hallituksen fasis-tin^^
j^t jtoi Austraalian kansan demokraattisia oikeuksia
Va$taap tulevat tuomituksi, ei vain .^ustraaliassa ja imujssar brittiläi­sissä
maissa, vaan kaikkialla, missä ihmisoikeudet ja deTnokraattis.et
vapaudet ovat arvossa;
•-m **EI" vastaus ei tyydjrtä
:-fPi5fial|Miilli'>^^ s^" kaikki huomatuimmat jäsenet javkaikki
i S i i i Ifllllllftif'myotäilijäl esiin." :C4nadassa pvat- kerta toisensa; jälkeen,' uhpnneet,.^;
ife 'efvät halua mitään ncuvottdnja kylmän sodan lopettamiseksi,
irostoliiton karissa — eivätkä liioin Kiinan kansantasavallan tun-
\ * la
>^ " ? I f i .
, ' ? "•.1
' . l l l ' - ' .
1 ' i:
V:il,: ti
il *f,.r^Mf
i i i
IIP,..
mu.
kumppanien ''ei" vastaukseen. Yhä voimakkaammin
me emme halua pommeja, vaan takeen siitä, että
rauhassa.
nykyisistä kUstakysymyksi
:, kyhriari sodan hysteriasta huolihiätta mr. Lie asettui niiljoonaisten
kansanjoukkojen tahdon mukaisesti rauhanpuolustajien linjalle ja eh-että
YhdysvjStain ja Neuvostoliiton hallitukset ~ joko niiden
ulkotriinisterien tai ehkä päämiesten (Trumanin ja Stalinin) välityk-tf-'
i'> »Kiinan kysymyksessä hän omaksui mvös realistisen kannan, kuten
lÄtemme uutisosastolla on kerrottu. Pääsihteeri Lie korosti aivan
t r Kiinan 450 miljoonainen kansa on otettava huomioon Y K : n
.,- 1 j Ä r u s k i r j a n henpen mukaan siinä, että sillä on oikeus edustukseen
" ^ r s s a huolimatta siitä minkälainen hjillitus sillä on. Täniä sellaise­naan
edustaa koko demokraattisen niaailn^n tahtoa ja niinpä myös
saatiin kuulla, että esim. Intia j a Britannia oVat Y K : n kokouksissa
valmiina kannattamaan mr. Lien ehdotusta Kiinan asiassa.
1 >i
M
m
mä
m
maailma lähteä raU-istaa
tulokset ihmis­maailma"
järjes­telmän
huonommuuden sillä, että se lähtee sodan teille. Muistaa so-että
Neuvostoliitto on antanut monta kertaa taisteluhaasteen tal­i
a rauhanomaista kilpailua varten.
Toiselta puolen pääsihteeri Lie oli ehdottomasti oikeassa siinäkin
i hän korosti, ettei neuvottelujen alkamista saisi yhtään \-iivästj't-
. ' Hän lausui: "Minä en mvöskään usko sitä, että maailma voi
törvallisesti viivyttää ensimmäisten askelten ottamisia tällä neuvot-
«VMöiiv^^: t^ tiellä. Kylmän sodan määräämättömiin jatkumisen
tällä atomi-ja vetjpommien sekä bakteriologisten aseiden ai­kakaudella
on liian suuri."
;JCÄettakoon -mr. Lien varoituksista vaari ja pakoitettakoon sodan-
U^itsojät peräänt5rmään, jotta vertavuotava ihmiskunta pääsisi neu-yifittfelutietä
vakiintuneen rauhan olosiihteisiin.
; o Q — . . •
Onpa niinkin
Oslosta, Norjasta saapuu tieto, että Nobelin rauhanpalkinnon saa­jien
ehdokkaiksi on asetettu 28 kanditaattia, kertoo veljeslehtemme
, M a t t i y i r t i , ;?puth^^
verifehbnriffteiuurir'^^^^^ ' ' '^^ ,
SATnJVrA NIMITYKSIÄ "
Vaa-sasija JJmestyvän ; S K D L ; h ää­nenkannattajan
Kansan M n e n k l r -
je3nvaihtaja on käynyt' Lappajärven
järviseudun valtion £iirtovara&6maal-la
ja kirjoittaa m»u seuraayaa:
Pcrkaristyöt ovat parhaillaan me­nossa
: n& Välijoella,: joka pn osa Ähtä-vänjoesta,
Evijärven Ja JLappaJärven
välinen jbki. Joki on padottu Lappa-järvestä
lähtevän Välijoen suusta ja
tätä patoa työmiehet sattuvasti sano­vat
Paasikiven llnjalcsl. Muutaman
kilometrin päästä edellisestä, L a m -
mJnkylässä on toinen pato. Tälläkin
padolla on varsin.sattuva nimi, iiim.;
Fagerholmin pato. Miesten antamat
nimet sattuvasti symbolisoivat t i l a n ­netta
koko riiaassä j i varsinkin Järvi­seudulla,
Miä nykyinen suimtarishan
se on kuivattanut' tämän maan ielä-hiän,
estänyt kehityksen kuivin ja jät­tänyt
pohjalle rapaa j a leijua,
.V • ' • .' '. "•' . ' '
F t U P I I M L ^ l U S ET
TUNTEVAT PÄRE.^^^
Filippiinien j a Yhdysvaltain välille
pn kehittymässä kiista Indo-Kilrian
suhteen. Presidentti Qulriho 6a.noo
Triunanille/ että Maniiari hallitus .el
voi liittyä Yhdysvaltoihin Ratiskah
tukeman Bao p a i n haliitukseri tun-mistamisessa,
SeUainep t^inienpide
olisi kovin vastenmielinen teko Piltp -
piineillä. missä entlJBtä Japanin nukke­hallitsijaa
Bao Daita pidetään Rans­kan
imperialismin pelkkänä välikap­paleena
— Newsweek, maalisk. 20
päivänä.
M A T O MUNII K I R J AN
VAI]^ICEI O L E a^TERIAALIA?
Betty Betz, sievä, näköään iätön
joka ansaitsee huomattavasti mainetta
ja varallisuutta kirjoittamalla nuori­solle,
meni kuusi kuukautta Isestä-neelle
maaliman matkaUe vUnae vuori­na.
Etsie.ssääri niateriaalla
syndikaatlpalstakirjpltuksia y a r t en
(25:lle sanomalehdelle) hän vieraili 22
maassa. Tekytymällä Vlasten kasvat­tajaksi"
hän kieiniurteh itsensä vielä­pä.
PUpIaan j a Tshekkoslovakiaankin.
Viime viikolla Miss Betz kirjoitti
. . . K a l k k i filmini, karttani ja pro­pagandamateriaalini
rautaesiripun t a ­kaa
ovat mysäiiisellä tayalla kadon­neet.
: .vieläpä puolivalmis käsiär-
Joituskirjastahl (minkä nimeksi hän
olisi antanut: "Lapset rautayerhpn
takana"). • • :
• Ensiksi hän sanoi ajatelleensa, että
hän on hukarmut tai lainannut punai­sen
materiaalinsa, mutta etsiminen el
sitä tuonut takaisin. Betty Betz ei
kuitenkaan lannistunut. "Käsitettyä­ni
nyt, että M V D toimii aivan omalla
kotiseudullani", hän kirjoitti, "minä
olen vieläkin päätävämpi ja innostu­neempi
kertoniukseni kirjoittamiseen.'
— Newsweek.
'. •
SUOMEN RAUHAN^
PUQLUSTAJAIN SANOMA
. . ; ^odalriiietsojat sanoivat: Soto
tuieo. eikä miikääri voi sitä töriua.
Mutia me sanomme: Sota ei ole
vain haUitosten asia. Se ei saa
rilia vain «iid^nUetsojain a^
symys sodasta j a rauhasta koskee
kidkjkia kansoja kailussa maissa.
Jokaisen iiurifeen on M rätkaäto^
Torosf^, — Seuraavassa on lausun­to
minkä Neuvostoliiton Ktjfiieinunan
man Raiihariifcririlteari' ^
mmkä jäsen Canadan Rauhankpn-gressin
puheenjohtaja t r i James G.
Ehdieott OIL lamä edustajjsto esitti
NeuvtKtoiilton hallitukselle Maail­man
Rauhankomitean ehdotuks5t a t o ­miaseiden
laittomaksi jullstanjISBlBi ja
kaikkien maiden äselstukseri' välien-tämiseksi.
Seuraava on NsuVostoljaton
vastaus: • •
"Neuvostoliiton Korkeimman Neu­voston
puolesta me tenehdimme R a u ­hanpuolustajain*
yakitulsen M a a i l -
inahkomitean aloitteentekoa ehdotus­ten
esittämiseksi parlamsntjjlle kes­kustelua
varten toirnenpiteistä kestä­vää
raiihaa varten ja uutta sotaa v a l -
iriistclevaa" ohjelmaa vastaan,
"Hauhänkomiteah aloitteenteko on
sitäöh arvokaarampi ja ajankohtai­sempi
nyt kun useifsa maissa/ori me­nossa
erineri tuntematon aseistautu-miskJIpaiiu.
"Köiriitean ehdotukset parlamenteil­le
saroahäikainen aseistuksen vä-hentäminien
ja atomiaseiden laitto­maksi
jiilistaminen — voivat muodos­tua
tärkeältsi tekijäksi sodan yas^s-tamisessa,,
Ne: voivat paljon auttaa
kansainvälistä yhtelstoimriitaa' kaik-
,klen rauhaarakastavien kansojen hy-
'.väksi.'-'; ,
"Rauhanpuplustajain vakituisen
Maailmaniconiitean ehdotukset aseis­tuksen
vähentä.miseksi\ja atomiasei-^
den laittomaksi julistamiseksi;' saä:
täyden hyväkssroisen jif kanriati^sen
Neuvostoliiton kansoilta. Nämä ehdo­tukset
ovat yhdenmukaisia Neuyösto-liiton
pyrkimysten Icanssa raulian asi­an
lujittamiseksi kautta maailman.
"Mxös Y K : n järjestöissä Neuvosto­liitto
pyrkii toimimaan näiden tavot-teiden
hyväksi S3n eteen pannuista
esteistä huolimatta.
''Neuvostokansat hyväksyvät j a kan­nattavat
lämpimästi rauhanpuolusta­j
a in innostavaa liikettä, mikä laaje­nee
kautta maailman. -Tämä satojen
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
yASEIVEVlÄLLA
JÄ ALEMPANA
VAPAUDENPATSAS
m r • ^ ^ ^ ^ ^ ^^
s':Wozt, Arthipr; — iSotjkyläncu^
ib'ttärillä-'ix pojoia im nyt inaiaai£K
tilaismis v^ bnnnaa-maan
tänne ensi kesänä pidettä-
' vääii feralii- |a loitlojnTiTainh sata-pgyja
nikopaikkalaisia, joiditn siiö.
sion Toittamirien pn tärkeä asla s i l ­lä.
byvässllylQ^
searata k«(äyi^i4ätt?-sp5^^
tominen. Sncmäitiiä-Canadala^^
Amatödri.UriieiIiiIiiton liikkeelle
lähettämä Jaek Hymander.%i-^j5aa.
ptmht tänne jnori t ä » ä tärfcaitiik-sessa
— pitämään'kaokaoden kes-tävät
ta>n&si. i a ypimlste^^
jotka oya[tiw^^^^^
• kursseilla - tehdään naoil4^nio3sl3^11^^ senaattori Johnson.
^-at vartalot ja jäsenet vieläldDi don esittää vastalausc-eni.
S u u t c i j ' l i i ö ^^
hEnnostunut> B l n tahtoi sasÄ
toja eräsätä asiasta-ja soitu rig
Umella toiseen huoneeseen
apulaiselleen:• / K u n M n e i i g f ^
tyydyttävää vastausta, iäiiy;
s i : •
"rPnko langan päässä idic„,u,
— Ei ainakaan tässä P ä ä ^ j t^
vastaus. • - i - : , - ;
A*ASTAt.\L'S£
' Huey L c ^ PUÖui kerran tafci
tia: senaatissa
lakiesityksestä Ja k e s k e y t t i i ^^
;puhetulyartsa pyytääkseen v e t t^
Herrapuhemies, sanoi siiio
notkeammiksi ja soreammiksi
mikä pn .tärkeä asia lanlujohlaan
valniistaessa. Kaikkien ;no9rt<»i>
n i i n tyttöjen knin poOdeaakin pitäi­si
ottaa t i l a i s m t d e ^ vaari j a t i e n.
tää kurssilaisien tiytihin. Jaakko
on ensilao!<kain^n mestari opetta­maan
kaikkt r - niiri voimjstelon
tempat ?kidn tanasinkj^ tahdin.
K n n M n muokkaUe<^ koiOtMiiden
päivät n i i n saatte ranibUzMie vaik­ka
solmuun- Vairfwmpauh saa
sitten tulevan kesän: lauln^hlassa
ihailla icUrsscäUa mokana olleiden
tytiöjen sulavaa Uikehtimistä ja
poiltien reipasta .astnnia^. ,
Siis kaikki a r l h n i ^ i s e t nuoret
mukaan Jacki]) kurssilaisten r i ­veihin.
Se .kuulnu; myöskin .laulu,
juhlavalmlstelnihin! — A. K .
Maailmankuulun taidemaalarin Picasson johlania raurianvaitunskunta
aikoi esittää USA:n kongressille raubanohjelman. mutta heille ei
annettu passi viisumia. Neuvostoliitossa ei asetettu sellaiselle estettä. i
— Antaicaa kuulua.
- - - M i n u s t a ori Järjenvastaiaa.4,
Lousianan senaattori käjltää tjgl
myllyään veden voimalla.
• •••• , •
EI HATÄ.iSJS
Äiti: "OnkP se lääkäri? MinmtjäJ
kupoikani cn nielaissut lyijykynänäni
Lääkäil: "Tulen heti. Mitatetöö!
sillä aikaa?"
Äiti:• " K i r j o i t an säilykekyijäffi»
VAROVAISUUS ENNEN KAIKK£i|
Bussiiri tuli mies iso pommi
lossa j a . istuutui.
"Mikä teillä on kainalossa?" ^ |
bussinajuri. "
"Se on aikapommi ja minä riais^
poliisiasemalle", vastasi mies.
''Jumalani", huudahti ajuri,'-biinäl
j te voitte tuollaista kainalossanne h&j
taa. pankaa se istuimen aile."
miljoonien m i e s t e n ja naisten liike,
mitä yhdistää Rauhanpuolustajain
Maailmankongressi, joutuu suoritta­maan
smutia tehtäviä rauhan hyväksi.
Neuvostokansat ovat ^ vakuuttuneita,
että rauhaarakastavat kansat, kehit­tämällä
päättävän taistelun sodan vaa­raa
vastaan, veivät taltuttaa hyöikää-jävoimat.
.
"Rauhanpuolustajain v a k i tuisen
Maailmankomitean adressi esitetään
Neuvostoliiton Kpfkeinunan Neuvos­ton
harkittayaksi." — (Allekirjoitta­nut)
Korkeimman Neuvosten pulieen-johtaja
Parfyenov ja Kansaiiisuuksieii
Neuvoston puheanjohtaja Kuznetsov.
sinut viedään sptaao, et sinulta
enää kysytä: Sota vai rauha? Vas­taa
nyt;' /:
Meitä on satoja miljoonia, meitä,
jotka puolustamme rauhaa. Mei­dän
voimamme kasvaa joka Ketki
Me järjestymme rintamaksi, joka
on sodanlietsoja mahtavampi.
Järjen toe asetamme Järjettä-myyttäi
vastaan, ihmlsyysvaatfmuk-scn
petomaisuutta vastaan, raken­tavan
työn tuhoa vastaan. \
Me vihaamme sotaa. Kotlemme,
iniaanmie, koko ihmiskunnan onnen
nimessä mc vaadimme: sodanliel-sohia
on lopetettava. Maamme Ja
kalkkien maiden tidevatsUus on r a ­kennettava
rauhan perustalle. Suo­men
kansan nimessä annetta l u ­paus
ystävyydestä j a yhteistyöi^
Neuvostoliiton kanssa on täytettä -
^•ä. — Rauhamicsll eteenpäin. —
Suoihen rauhanpuolastajaln julis-:
tus. ' "
j i u n k u l u^
V metsätyölälsten uniöh" " johtaja
Bruce Mägnuson osallistui kutsu­vieraana
Canadan i>apei^työläisten
unioh konveritioriiln^ niiii maa^äo^e
taantumuslehdet, niiden mukana
myöskin F o H / W i U i a i ^ Umesty-vä
The Times J p i i r i p l j a Port ^ i ^ ^^
thurisisa Ilmestyvä Everiing News
Chronicle, julkaisivat sensatiomai:!-
sin otsikoin vääristellyn ', jutun
kuinka miika Magniison olisi muka
heitetty ulos konventionlsta kom­munistina..
Tämän johdosta on
Magnuson lähettänyt kahSelle m a i -
hitsemailemme lehdelle seuraavan
, avoimen kirjeen:
Serijäikeen kun lehtermfe julkaisi tk.
Ö pnä sensatiomäisen otsikon, niin m i ­nusta
tuntuu oikeutetulta pyytää leh­dessä
tiiaä sen tosiasian seivittäihir
seksi kun me pyysimme paperitehtait­ten
työläisiä vaihtamaan mielipiteitä
v:n 1950 työehtosopimuicsen neuvotte­lusta.
Lisätietojen saamiseiisi liitän
mukaan asiaa koskevan klrjeenvaih-
. . K u n ImlytysslreciUt soivat, kunKdon, joka osoi^^^^ että ininut oli viral-lehmiepuoliistamaati
niitä par
sia, joita olemme saaneet, tulipa sit­ten
millaisia taisteluita taikka Uhra­uksia
hyvänsä. . .>
Samaan aikaan m^ emme ole yksin
tässä teollisuudessa. Paperitehtaitteh
työläiset ovat Jo saaneet kärsiä so­dan
jälkeen työstä efoittämisista. Jo­ka
johtuu työvauhdin klihdyttämisss-tä.
Tässä teollisuudessa^ palkkoja on
käytetty vanhastaan turihetulla taval­l
a saadakseen yhden työlaisryhmän
toista vastaan. Farmarit, jotka i b i l -
jettavat paperipuita tehtaille, saavat
puutavarastaan puolet hintaa. 'Mikä
olisi sen lucnnollisempka meille kuin
yrittää yhteistoimintaa, molemmin-puplisek.
sl hyödyksi Eikö tämä Ple
leipäkysjTuys meille kaikille, joiden
koko toimeentulo riippuu tästä suu­resta
teoliisuudesta
* . • *. . • ^ •«
Talvikuukausina 1932-33 järvien-päässä
paperipuiden j a tukkien kat-työssä.
Ne meistä, jotka mUistaval^
nuo päivät, eivät kaipaa niitä palaa-vilcs!.
Ja kun . metsätyöläiset kapi­noivat
noita olosuhteita ja palkkoja
vastaan, n i i n mitä tapahtui? Muis­tatteko
Salversbnin " C a n a d i a n Bush-men's
Unionin"? Se ilmoitti siihen
aikaian kuuluvansa Aron Mosherin
"All-Canadiän Congress of Laboriin"
ja sen konttori oli Bank of Hamilton
Chambersin rakeipuksessa Port A r -
thiu^ssa;, Muistattekp kuinka toxmit-tain
lEviteUiinMmpille^ julisteita mu­ka
lounaisesta vallatikumotiksesta? M i ­nä
muistan sen.
Ne olivat: kovia päiviä. Pitkän ja
katkeran taistelun jälkeen me selviy­dyimme
myrskystä. Vuorma 1946 käy-t
y ^ u u r i taistelu viimeinkin toi met-sätyöläisille
uuden voiton. Siinä saa­dut
voitot saavutettiin taistelulla. V i e ­läpä
niinkin myöhään kuin viime
kuussa Lumbermen's Ass-pciationin
Montrealissa pidetyssä vuesikokouk­sessa
hyväksyttiin päätöslauselma,
josisa voimakkaaJsti vastustettiin työt­tömyysvakuutuksen
ulottamista met-sätyöläisine
itä-Canadassa. Kahden
vuoden taLstelun jälkeen me voitimme
myöskin tämän taistelun. Meidän t o i -
asian
H I R V I A SIIRRETTY
T R O K E I L LA
Edmonton. — Kaksik}'mmentäneljä
kanadan hirveä (elk) siirrettiin äs­kettäin
trokeilla Elk Islandin rauhoi­tusalueelta
Whitecourtiin, joka sijait­see
lähellä Jasperia. intiaaneja on
py:v'detty pidättymään ampumasta mi­tä
kohnen taikka neljän Mioden aika­na
tai siksi kunnes ne ovat lisäänty­neet
kyllin paljon.
lisesti kutsuttu osallistxunaan paperi-tehdastyöläisten
edusta jakolcoukseen
j a jossa minut otettiin vastaan myö­tämielisesti.
Tämä tosiseikka oli huo­lellisesti
sivuutettu ' sanomalehtllau-sunnossa.
Paniiaksemme asiat sUoraan, joka
selvästi osoitetaan näissä kh-jeissä, k y ­symyksessä
ei ollut — kuten te ja
muut yritätte otsikkolukijpille osoittaa
— kommimismi tai porvarillinen k u n -
niallisutis. • Todellisena kysymyksenä
oli kuinka me voisimme parhaiten y h ­distää
ponnistuksenune estääksemme
palkkojen polkemisen, työstä erotta­miset
ja yritykset kieltää metsätyöläi-slitä
ja kaikilta. työläisUtä ne sota-ajan
kuin myöskin sen jälkisen ajan
parannukset palkoissa j a työsuhteissa.
Liittovaltion tilastotietojen mukaan
meidän unlomme on saanut kaikiiein
suurimmat voitot kuin mikään toinen
teollisuusryhmä Canadassa. Siitä
kannattaa olla ylpeä. Mutta kun ot­taa
huomioon sen mistä me aloimme,
n i ^ rae olemme vielä jälessä eimen-kuin
me saavutamme ne työläiset; Jot­ka
alkoivat ennen meitä. Me enome
varmastikaan anna asioiden luisua t a ­kaisin
samanlaisiin palkkoihin ja työ-sulitieislin
kuin mitä oli ennen sotaa.
sätj-öläisille. Juuri samalla tavalla
kuin'me olemjne saaneet taistella näi­den
saavutusten johdosta, niin samoin
liaisijiolle annsttiin niin huonoa palk- i meidän tulee ponnistaa kaikkemme p i ­kaa,
että perheellisten miesten oli Port
Arthurissa turvauduttava kaupungin
avustukseen siksi aikaa kun olivat
Toronto. — Canadan Rauhan Kon­gressi
ilmoitti viime (viikolla. alkaneen
kilpailun saadakseeri cänadalaisia
rauhanaiheisiä häyteipiä. Sen tol-vprbukssnä
on, että palkinnon saava
näytelmä tai näytelmät esitettäisiin
canadaiaisten eri näyttelijäryhmien
-toimesta lokakuim 2 p :n paikkeilla, jo­ka
on julistettu Kansaihväiiseksi rau­han
päiväksi. Palkinnoille pääsevät
näytelmät i-ähetetään osallisiksi maa-ilrhanlaajulseen
kilpailuun, jonka kus­tantaa
Rauhan puplustajain Maail­man
Kongressi. Tässä kilpailussa on
viiden miljoonan frangin arvosta pal­kintoja.
Canadan Raiihari Kongressi antaa
palkintpria myös, - eMimmäinett p a i -
kintp parhaalle näytslm^lite; pa
tpjä kahdeHe parhaalle kolriiinäytök-siselle
näytelmälle ja kahdelle par-haalle
yksinäytölcsiselle näytelmälle.
Päikintoluettelo julkaistaan myöhem­min.
.• ^, »
Kaikkien näytelmien on oltava pe­lillä
elok. 1 päivään mennessä, että
jää tarpeeksi aikaa niiden arvosteluun
j a harjoittamiiseen. Lautakunta Rau­han
Kongressin puheenjohtajan' t ri
James G. Endiicottin johdolla päättää
kilpailun Soittajat.
Kongressi kehoittaa kaikkia kilpai.
luun csallLstujia pitämään näytelmän­sä
yksinkertaisina. Älkää laatikö
siihen, kauniita, erikoisia kulisseja tai
mintamme tuloksena tämä säavutet- uian monta henkilöä. Näytelmän p i -
tiin. Ja me saavutimme tämän suu-/ täisi olia caiiadalainen, rauhan taiste-ren
voiton kaikille itä-Canadan met-j l un aiheinen. Sen ei saisi kestää vä-
• Kysymys: Onko totta^ että jos jäiäl
lapseni kastamatta, että hänelle ei cfej
siltä mitään vaikeuksia . myöhenaa(|
mikäli, erilaatuiset lailliset asiat cm
kysymyksessä. Onko myöskin toti|
että jos minä kuolen eikä pappi ti-i
piita hautajaisia, että siitä ei ole ui;!
tään vaikekusia henkivakuutuksen jfrl
rirnisessä, perunkirjoituksen suoritti-l
misessa tai muissa laillisissa asiois-i
sä. — Tilaaja.
Vastaus: Kumpaankin kysymybeai
nähden on vastattava myönteisesti M
lä papin toimituksilla ei ole mitääjf
laillista merkitystä, ainoastaan pifr|
taästi uskormollinen merkitys.
taaksemme ne. Mitä muuta voidaan­kaan
sanoa v*anhan ketun ihanasta
/ {jatKoa seuraavalla sJ^U3 a7
hemmän .^uin 40 minuuttia eikä e-nemmän
kuin 80 noinuuttia.
; K i i p a i l i j a t voivat saada täydelliset
ohjeet ja kilpailukaavakkeet k i r j o i t t a,
maila osoitteella: The Canadian Peace
Congress, Peace Play Contest, 49
•Walker Ave., Toronto. '
I^^rin Jy^
sispma toim hyvin
asema kuuluu Port Tyynenmeren nr-iiikoUa,
kirjoittaa Parin radioasenaji
Mr. K a r i Eiikssph Woringi=ta Ör#|
nista. Hän kertoo kuuntelevansa »•]
vallisella keskikokoisella ö.putkisai]
radiokoneella Poria ja olevansa B*:
täin tyytyväinen kuiiluvaisuuteea fr
sinööri E. Prantsila, joka Porin radioi
asemalta edellä mainitusta kertoi, B^l
Sasi hyvän kuuluvaisuuden jolittna]
uusista antenneista. Nyt näet Rai
aallot menevät sinne, minne ne suns-j
nataan — aikaisemminhan ne Kctt
livät mielin määrin maapalloaniDtj
Tästä myös johtuu, että radioasea^
saa kirjeitä lähinnä vain Pohjoij-i-merikasta,
jonne lähetykset on tar­koitettu,
k im sitävastoin ennen nSij
tuli jopa Japanistakin.
Suomi-Seura oh saanut tietää, eS
mahdollisesti jo tämän kevaan tei?
essa voidaan amerikansuomalaBäj
lähettää heitä varten suunnitella
erikoisohjeimaa. yleisradion ohjelaj
päällikkö maist.Kcskiluoma w
i kevään kuluessa Yhdysvalloissa
immi ia
Tiede on viime aikoina edistjmyt
huimin askelin — paljon joutuumihin'
kuin ihmisten moraalikäsitteet, jotka
ovat yhä edelleenkin hyvin suuressa
määrin idvikaudeh asteella, varsinldn
mikäli sota j a ihmisten tappaminen
ovat kysynrayksessä.
Vaikka uskonnoUiset, moraalikäskyt
kieltävät tappamasta yhtäkään ihmis­tä
n i i n on se toisaalla — kapitalistisen
politiikan käsitteiden mukaan varsin
luvallista sumiessa mittakaavassa —
tukkukaupalla. •
Vallitsevan kapitalistisen hengen s i -
veyslcäsitteiden mukaan o n varsin l u ­vallista
tapattaa esimerkiksi Viet N a ­min
kansaa koska se pyrkii itsenäi­syyteen
-^vapaaksi Ranskan imperia-
Meidän taistelumme sen saavuttami- j " ^ " ^ i ^ ^ - kamoin o n varsin-oi­seksi
mitä meillä nyt on oli kovaa keutettua esimerkiksi kommunistien
j a kesti kauan. Meidän täytyi kokea
yhtiuhibnismin ja kymmenet muut
vastustukset. Luonnollisesti me t u -
tappamlnen siitä syystä, että he pyrki­vät
luomaan parenuxtan yhteiskunnan
— nykyisen kapitalistisen Järjestelmän
«tilalle. Siitä nähdään Varsin yksin-
Työmies toimituskirjoituksessaan ja huomauttaa ylläolevan johdosta:
Että nämä ehdokkaat on asetettu, se on tietenkin normaalinen rutii­nitehtävä.
Mutta kun niiden joukossa ovat kiihkeimmät kylmän so­dan
strategistit. .sellaiset kuin Winston Churchill, presidentti Truman
ja kenraali George Marshall ja Kreikan kansan teurastaja kuninjps
Paul, niin haiskalitaa siitä jo sellaisenaan kerjuulla olevan lakeija-maisuus.
Vai olisikohan niin, ettei Xob^l Instituutti vielä ole kuul-
Itit puhuttavan \Vinston Churchillin Fultonin, Mo., puheesta, Tru­manin
opista, Marshall plaanista, .Atlantin sotaliitosta ja Kreikan sisäl­lissodasta?—
Tuskin uskottavaa.
kertainen esimerkki Kiinassa, jossa
kansa oli pakoitettu siirtämään pois
harteiltaan sen mädän hallituskoplan,
joka on siellä isännöinyt: Vaikka ko­ko
Eöinan mannermaä-aiue oh uuden
hallituksen käsissä niin siitä huoli­matta
pidetään kapitalistisessa sano­malehdistössä
varsin luvallisena K i i ­nan
maimermaan yhä eidelleett pom-mittammen
lentokoneista vaikka y-leensä
myönnetään sen <)ievan miele­töntä
koska Fönnosan saarfUa isän­nöivällä
hallituskoplalla ei ole mitään
ttilevaisuuden mahdollisuuksia K i i n an
isännöimiseen. / '
Nämä esimerkit kuvaavat mitenkä-,
pitalististen siveyskäsittpiden mukaan
pyritään kaikld vaikeudet ratkaise­maan
väkivallalla — vieläpä siinäkin
tapaulcsessa, että siitä ei toivota ble-vah
tuloksiakaan, i vaan pidetään i h ­misten
tappamista, ikääiikuin mielen­osoituksena
j a "varoituksena" muille.
Ihriuskunnan liistoria on todennut,
että ihmiselämän ja yhteiskuiman
kaikilla aloilla : pn edLstytty. Niinpä
nyt pidetään historioissa varsin i h a i l ­tavina
kansojen .itsenäisyystaistelut—
eikä tässä tarkoiteta niiden aseellista
muotoa, johon kansat ovat pakoitetut
ryhtjmiään sortajiaan vastaan -koska
siveellisestä, aatteellisesta taistelusta
ei ole ollut toivottuja. tuloksia. Asia~
on siten, että imparialtEJtit eivät I l ­kene
taistelemaan aatteen aseilla, jos­ta
syystä heidän on turvauduttava raä
kaan väkivaltaan ja sotaan. Vaikka
kansojen itsenäisyys ja vapaus, ovat
ihailtavia pyrkimyksiä kapitalistises-
Ottäkaamme tässä nyt puheen a l a i ­seksi
vaikka tieteelliset asiat, joihin jo
"ällissä niitattiin,
Atomitiede pn sitten sodan ottanut
oikein pitkiä askeleita. Entisten 92
alkuaineen lisäksi Pn keksitty kaik­kiaan
kuusi uutta alkuaihetta^ Atp-mivpiman
Paljastaminen ön nyt mah­dollinen.
Sen ayidla ja oikean jär­jestelmän
vallitessa voitaisiin luoda
hyvinvointi maailman kaikille asuk­kaille,
joten ei pitäisi olla mitään syy­tä
sotiin j a riitaisuuksiin. Mutta k u ­ten-
edellä on jo todettu ovat kapita­listiset
siveyskäsitteet yhä edelleenkin
kivikauden asteella koska ne perustu-yat
raalcaan voimaan j a väkivaltaan
eikä ihanteisiin ja yhteiseen hyvään.
Vaikka yhteiskUrmalllsen kehityksen
historia todistaa maailman siirtyneen
yhdestä yhteiskuntamuodosta toiseen
toimivat kaiptalistit yhä edelleenkin
sen käsityksen vallassa, että yhteis­kunnallinen
keliitys on pysähtsmyt k a ­pitalismiin
— että se on ainoa mah­dollinen,
oikea j a ikiiinen yhteiskun­tamuoto.
Siitä johtuukin, että atomi­voima
onkin- pantu kapitalistisissa
maissa" palvelemaan taantumusta.
edistystä vastaan — kommunismin k u ­kistamiseksi.
, •. . ^ * * • •
Atomitiedemiesten ä^eisessä bulle-tiinlssa
todeltaan, että'suunnitellun ve­typommin
suhteen ei ole olemassa m i ­tään
muita salaisuuksia kuin se. että
saldn maaihnassa niin, siitä huolimat-! kansanjoukoilla ei ole täysin selvää
ta ovat brittiiäisst, ranskalaiset, hoi- | käsitystä sen merkityksestä. Samas-lantilaiset
ym .imperialistit olleet *oi- { julkaisussa todetaan myöskin, että
keutettuja" sodissaan siittomaakanso-, tiedemiehet vastustavat. vetypommin
j a vastaan. ..Tämä todistaa s j n j j j k a - j käyttämistä sotatarkoituksiin. Tiede-sorron
j a ristiriitaisuuden m i ä v : J - i nijehet julistavat:
' ^ m ä ponuni ei ole enää m i -
k ä ä J t i sota-ase vaan keino I H ^ O asn-vasfaista.
Me käsitämme, etii
lään kansalla el öle oikenUaDfl-sen
ponunin käyttämiseen,
sen asia miten oikeutettu toli"-
• sa,"'
Tiedemiehiä syytettiin äskettäin s:-|
tä, että he ovat kuvanneet vetnös-mm
kauheudet tehdäkseen siten P^,
veluksen korrimunisteille kun bersfi-j
vät kauhun Yhdysvaltain kansan is-j
kuudessa.
Chicagon yliopiston tri Leo Sz2rf
pn sen johdosta sanonut:
f Me emme ole tehneet siti ^]
loittaaksemme kansaa, cfflS*!
myöskään harkitsematta. .4sisB«|,
littäminen tapahtui p
''tästä syystä: Presidentti ja »t^^j
vcimakomlssio eivät ole seSHi^t
Yhdysvaltain kansalle mitä
pommin
valmistamispäätös
see kaikessa laajuudessaan
tä hnoUamtta ovat ne asioita, fi"
. k a kansan pitää tietää • - - p i
kansa, joka maksaa ' ' a » * * ^^
tnlee päättää sen maksanrisest»^
sen tölee kyetä kesknsteto^
asiasta ennenkuin se k.rkenee
Vpaäik^ktäa mnäääidne.^n tiedemieHteo
litsee. kapitalistisen järjesteimiii
veysfeäsittelssä,;^^. ;c:
Sama ristiriitaisuus
vallitsee-'' kapitalistisen
eläriiän kaikiUa aloilla.
ja sekaiorto
jarjescelmari
tubsen t i i h q a n ^ i ^ Sen käyttä­minen
on kaiiituikit motaalikäsit-feiden
Ja kristillisen sivistyksen
sä on ama se mahdolisuus, että 1 ^ j
pamiaan mustalle listaUe
teiksi tai myötämielisiisi i s i J o a : ^!
ovat he rohjenneet kaikesta i & - I
matta eittää selvästi vaatimuk
tä atomi- Ja vetypommikysyi
ahstettava kansan keskusieltav
päätettäväksi. He ovat ite£Js«
neet sen siinä mielessä, etta
pommien käsrttäminen ja
nen olisi kieUettävä kuten Sei
Uiton Ja kommunisUen taholta c
dittu.
Nostarimie hattuamme näiBe
lisille Ja vilpittömille " ^ ^ ^