Vapaus, March 25, 1950

              » i i i
Öivu 4 Lauantaina, maalisk.'25 a — Sat, March 2oim j JL % • ^ ; . .. . . Malajin sota yhta tujboisaa
Siiöihen urheilun yhteis-foimlntasopimuksen
merkityls^tä
fr
1
. BtelsinkL — täkälälaen sanomaleh-vapaa
sana Julkaföf lielmik, 22 pnä
vj-j: seuraavan vlausunnon edellisenä päi-
" 'i/nm alieklrjoitetun urheiluliikkeen
II; Iit:'
ME mmm
mmi
m m
/sr m
m Ei
m
m
il*
i i i l i
Läliettäkää
SÄtin lahjapaketti
sukulaisillenne ja ystä­villenne
Suomeen
Se on ihanteellinen lahja
syntymäpäivien, merkkivuor
isien, häiden, pääsiäisen ja
muiden juhlapäivien yhtey­dessä.
"SALia "C" Lahjapakeiin
HSnia $8.35
(Tänunikuun l p:stä lähtien)
6 paunaa kahvia
Kokonaispaino 10 paunaa
'f ii
KAKSI VUTtA
canadalaisill^ lähettäjille
tilNTÄ $10.95
l p
i l
_
i i
ml
B piQunaa k ^ v ia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv- hedelmiä
^ij^pauni kuiv. hiumujä
unssia kaneelia ;
KptaJnaispiaino 19 jpaunaä
jbtei5toiniintasoplmuk£en inet^tyk^
sestä: '
Hien aJleörjoItettiin TÖL:n ja
8VDL:n uusi yhtelEtoUnlntaicpimus-
EdeUisimä iltana oli sopimualuonnos
saanut moletnpien liittojen ihyväJMy-mi£
en. Pcbja uudelle rautian £äily«
mlselle ainakin olympiakisoihin saak­ka
on siis saavutettu. Tuleeko tuoeta
rauhasta todella kestävä, siitä on en^
tien aikaista sanoa mitään, mutta eri.
kolsen suopsalta se ei näjrtä TUL:n
n^äkdinilmasta^tsoen.
Kuten tunnettua jouduttiin uusiin
yhteistoimintaneuvotteluihin i?en joh­dosta,
että SVUL lokakuun vifmsL-iena
päivänä sanoi -vuonna 1947 solmitun
yhteistcimlntascpimuksen irti. T U L i l ­le
lähettämässään kirjelmässä SVUL
perusteli Irtisanomistaan sillä, että «e
halmi kaikille urheilijoille mahdolll-
."^uuden osallistua jokaiseen kilpalluti.
lalsuuteen liitoista riippumatta. T ä ­män
näkökannan esittäminen on kui­tenkin
vain veruie, sillä myöhemmin
käydyissä neuvotteluissa kysymys jäi
aivan taka-alalle. Irtisanomistoimen*
plteen takana ovat olleet aivan toiset
perusteet. Ennenkaikkea on huomat­tava,
että sen tausta on selvästi po­liittinen.
Sillä tämä hyökkäys TUL:oa
vastaan kutiluuo.sana niihin hyökr
käyksiin, jotka taantumuksen taholta
on aloitettu työväen ammatillisia ja
poliittisia liikkeitä vastaan.
Kun &lalajin sota alkoi l%säkuus.sa f
1948, Britannian laborhaUltuksen pu-1
tiemies sanoi, että se tulee Iqppuinaan
muutamassa kuukaudessa. Mutta. 19
kuukautta on kulunut, menetyksien
Usta kasvaa, hinta lisääntyy ja viral­liset
lausunnot 'käyvät yhä synkem-miksl.
• •
Nyt saapuu ilmoitus ylikomisslone-rllta,
sir Henry Gunieyta, että Mala­jin
hallitus mobilisoi kalkki slviUre-
»urssit sotaan.
Tämä lausiinto el ole vain selvä
todistus Malajin Kansallisen Vapaus-armeijan
-voimasta , Se on myöskin
tc-rävä varoitus Britannian kansalle.
Tähän mennessä .sota rahassa, re-siu-
sscissa ja brittiläisten kuolleissa on
äärettömän suurena taakana Britan­nian
kansalle.
NuorUle brittiläisille asevelvoJlisUle,
joita lähetetään Malajin villiin erä­maahan
puolustamaan tina- ja launl-voittoja.
tämä sota on tuhoisa.
Valf» muutamien kuukausien harjoi-
Kirj- Jack Woddls
Britannian kansan täytyy kantaa.
Kaikki Malajista tulevat tiedot
osoittavat Kansan«Vapausarmdjan
raskaammaksi tulee se taakka, jonka! " « ^ J ^ ä ä f c a t o a Ja fa^^
f musta lopulliseen voittoon. .
i Niiden voimaa osoittaa^hBllituksen
Malajin Kansan Vapausarmslja, jo- [kykenanättömyys löytää nukkeballi-ka
muodcstettln viime vuoden helmi-jtukselle liittävää ttiläbAtaa Ja^^
kuussa mttämällä yhteen usrita sissi-; ^^^^ a^jjan mlesvohnan lukmnäätfi
osastoja, kasvaa päivä päivättä. Yhä! . - i ».v. ;, . t.:,.
lisääntyvällä määrässä «alajflaiset! °° ^
talonpojat liittyvät taisteluun iJiaia-itansksLiaiset käyttävät Viet Namissa
Jin kiinalaisten työläisten rinnalle. l taikka hollantilaiset Indonesiassa.
tuksan jälkeen heidät lähetetään Sin­gaporeen.
El lomia. Lalvo^ta. suo­raan
clälnvaunuihin ja suoraan tais­telurintamalle.
Tähän päivään mennessä hallitus
on jatkuvasti Ttieltdytynyt antamasta
älkuasukaskansaa tilsfefäM ja
sorretaan Brifannian Afrikassa
Jjähetyssaamaajat avustavat siirtomaa^kaiK.
joita alkuasukkaiden pettämistoiimenpiteissä ^ ^
Äskettäin Neuvostoliitossa ttimcen-! tavarat 10^35 pros., jalkineet 10—
pannut yleisen hinnanalennuksen jäi- \ 25 pros., lyhj^ttavarat 10—30 prcs..
keen Helsingissä ilmestytä Työkansan \ kulttuuritarvikkeet 10—30 pros., astiat
Sanomat kirjoitti johtavassa ' '
tusklrjoituk-sessaan (maalisk. 3
seuraavaa:
Suomen yleisradion
lyhyfaaifOHDhjelma
Suomen -^IS^Ieisradion Llybjrtaalto-oh-jelmaa
iäbelefSän tulevan viikon a i ­kana
edeUeenlän .kolmella eri aalto-pHuudellaj
nimittäin 19 m. kj/s 15180
ja 17 m. k j / s 17800 «&ä kloH>—12 ip.
myds aaltopitoudella 31 in.^kj/s 9555,
Suomenkielisen ohjelman läiie^s a-loitetaan
klo 11.43 ap. kestäen tun­nin
ajan, toinen jakso alkaa klo 4 ip.
kestäen tunnin ja neljänneksen ja
kolmas klo 10 ip. kestäen Mo IIJZO ip.
saakka, paitsi maanantaisto, jolloin
se kestää puoliyöhön Eoakka. Eastern
Standard Time on käytätmössä kai. ^
kissa aikamääräykslssä.
BuotfiinaeUset lähetysajai ovat jo­ka
päivä klo 11.20 — 12 ip., paitsi ei
maanantaisin.
Suomenkielinen sanomalehtikatsaus
esitetään Joka arkipäivä Hio 4i)3 lp.
ja englanninkielinen katsaus klo 10.05 j
iP- ! ja julisteissa kerrotaan miten elintär-
Tulevan viikon ohjelma&sa h a v a i - t ^ j t ä jsiirtomaiden tuotteet ovat Eng-
Ugandan kansan hefmofdnsta-jistoa
•• ^scn Sfnrafcnla Mitlmittni
keMoo <assä fdfjoiti&sessa mitä
rikassa aykyaäuTi^ i^talitmi
>m!<eQ 'tobattälta aEtmol^bitta
tjaliani ei ole bnonnt vaikka £ns-lannisna
onkin vaBaasa työräenhal-
Iltus, ioba, lapaA ohjdmaialistuk-sessaan
lopettaa siirtomaakansojen.
sorron i s riistoa.
Englannissa on vaalitaistelun kxiln-essa
saatu kuulla sekä labour- että
' tory<^dc&kaIden pidmvan siitä, että
imperialistisen orjuuttamisen ajat
siirtomaissa ovat päättyneet-
Puheissa ja näyttelyissä, elokuvissa
taan seuraavat erikoisuudet:
Sonnontaina maallsk. 26- pnä: klo
Neuvostoliiton sosialistinen talous­järjestelmä
osoitti voimansa viime so­dan
aikana lyömällä natsi-Saksan pe­rusteellisesti.
Nyt sodan jälkeen se
on jälleen csolttanut voimansa rauhan
toimi- ; 10-30 pros.. rakennustarvTteeet 10-1 ^^Q- J esitellään kaksi a-Ukon khrjaa
pnä» 120 prcs., ja kellot, polkupyörät ynis-iQ.^^ Paloheimon romaani "lepakko"
10-40 pros. Hintojen alennusluettc- ^^^y novelUkoehna "Seitse-io
ei fcaivahne mitään tatJcaapla se- ^^^^^^ ^^^„ klo io:05
Utyksiä, sillä alennukset puhuvat itse
puolestaan. Kun edel]ä<rfeVan luetite-
HINTA $7.70
1 |)äketti1ciiiv. Iiiedielrtiiä
;^lÄUtta kuiv. luurtliijäi
^% linssiä känöelia
»^KöfeohäK li paunaa
Hihnat ja sisältö muutoksen alaisia
Taatkaa päkettliihe tähääii meiltä:
GDW1N SUKSI :
Valtuutettu asiamies
9. Snlbnry, Ont.,
ta maksaa ja; on antanut huhujen
kiertää, että se maksaa noin $9Ö,0()0
päivässä, eli noin $30,000,000 vuodessa.
. ... . , . ToslaJsiassa brittiläisten loukkojen
Työväenliikkeen slsäl/ren «Ipural- ; ^ ^ ^ t ä m m e n Malajiin maksaa yfcsls-ralBUUden
vallitessa toU^ottlin olevan 5150,000,000 vuodessa. Jos tähän
mahdoUIsuus ™yösJTUL^n heUcenta- ^ ^ . . ^ ^ i^arustsislln -kulutettavat ra-mlseen
Ja sen myöhempään eliminol-tarkkoja
tietoja sUtä mitä Malajin sd- palveluksessa. Samaan aikaan kun ko-miseen
kokonaan maan urhelluelä-
:mästä. :On varmaa, että toisenlaisissa
sfeäpöllittlslssa' olosuhteissa el SVUL
näin olympiakisöjoh aattona olisi täi.
laiseen toUnenptteese ryhtynyt,-
ÄiunpItteiokäSn el siis pääkysymyk-seksl
muodoistunut mitsääh kctlmai-iscn
kllpMlutöiminhän järjestäminen,
vaan ensi sijassa kansainvälisten suh­teiden
yästalnönhöitainilh^
takunnaniutto. kun kotimaisessa kil­pailutoiminnassa
TUL:lla on slk-sl
vahva asema, ettei sitä helposti voida
tällä rIntaroaUä nujertaa,': lähtee SV
;UL siitä, e t t ä katkaisemalla TUL:n
urliellijöhta kahtfalqvällrien kosketus
yöitaisljh sen toimihtaa siinä miärin
rajoittaa. : > t t ä s ^ "Ättsly" myö­hemmin
'piisi heipjj>03. iperustamalla
silteri Vaitökiinnanllittö, jossa SVU
L-ilä oUsI vialta, vcltaisihi taas lo-liullisestl
luopua työläiisurbellusta
maassamme. Nömä ovat lyhyesti ne
llhjat, jollia sopimusneuvotteluja käy­tiin"
ja jöensiiömälricnSVtrL:h tahol­ta
tehty ehdötusluönriosoÄÖlttl seiväs,
iri, että^tMfaio^ ön j^sinke
TUL:n ihaahaniyömlnen.
Nyt allekirjoitettu uusi sopimus on
TUL :Uc selvästi huonompi kuin aikai­sempi.
Erikoisesti siinä öh merkille
pantavaa, että se väljällä sanonnal­laan
jättää liiaksi varaa tulkinnalle.
hat ja lisäksi.$15.000.000 mitä Brltafl-jnlan
hallitus maksaa Malajin halli­tukselle
hätätilaa varten, niin tämä
sota maksaa Britannian kansalle lähi­mailleen
$300.000,000 vuodessa ja tä­hän
saakka on mahdollisesti tullut
maksamaan noin $450.000,00.0.
Tällä rahalla, joka tuhlataan van­han
järjestelmän ylläpitoon Malajlssa,
Britannian labprhallitus olisi voinut
paruuttaa päätöksensä, jonka mukaan
kansallisen terveydenhoidon puitteis­sa
annetun lääkemääräyksen mukaan
pitää "maksaa .shillinki pullosta" (jo­ka
tuo ainoastaan hoin $30,000.000
vuodessa): se olisi voinut palauttaa
kalkille koululaisille vapaan koulukyy­din;
rakentaa satoja tei-veyskeskuksia
ja tuhansia koteja.
ko kapitalistinen maailma kääntelehtii
alkaneen talouspulan kourissa, Neu­vostoliitto
kehittää talouttaaan ja ko­hottaa
kansansa varallisuutta ja elin-lon
jatkoksi vielä mainitaan, että pai- } j^^astä.
ip. esitetään maUcavälähd^ksiä Hoi.
! lanmsta, kanavien ja tuulimyllyjen
kat säliytetpn ennallaan, saadaan kä­sitys
stttäkutokä valtava nyt yhdellä
iskulla suoritettu elintason nostami­nen
oikeastaan on. \
NeuVcstoIIiton sosiallstmeh talous-
Järjestelmä on jälleen rauhan toinife
tasoa. Niinpä vuoden 1949 lopussa ga osoittanut voimansa. Se on csolt-laskettlhi
työläisten ja vh-kailijoiden | tanut, miten sosialistisen talousjärjes-tulojen
olevan jo 24 pros. ja talonpoi- telmän vallitessa tuotannon jatkuva
Miss-i määrin häitä heikkouksia tul-mm
m
m
mm
mm
mm. 6 a:
mmi lm lii.::.-
m
i i i i
mmm
i
mmrnii'--'-'!
Ostajan maksettava lähetyskulut
RAJOITETTU VARASTO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOItTOiiEVYM
Dolores — Val&sl • i
Valeslunelma ,
Sölttolevy: Rytmi Pöjdt .
DY—122 Wienlläis «aaköfela — Valssi
WienUäi8 verta -T-^V^
Soltiölevy: Rytmi Pojat
vt)Y-^123 IliÄheii lesK
Aarre Valssi v ;
Sölttolevy: Rytmi Pojat
DY--I26 Sikermä Suoitaälalsläleansanlalula ]a
taniäseiä, I ja II osa
Sölttolevy: Rytmi Pojat
DY—155 LotoB Tango
KuutaJnoyö ÄläierlUa— Valssi
Sölttolevy: Bamblers orkesteri
' Pilvien Poika — Foxtrot
_ Laulanut Eugen Malmsten
DY^63 Ui^^
Onnellisia päiviä—-Toxlrot
> Laulanut Matti Jurva
I>Y^70 Jb Painuvl Polva — VaifisI /
Stxrullilixe& Xutt Slow*-fox
ÖY--2H JSa liyyästt annaö
1<r»—NbTango
Laulanut Olavi Virta Ult-^^ti SäveUä ttthansten järvien snaasla,
I la n osa
Sölttolevy
DY—2di Säveliä, tuhankien järvien taaasta,
m ja IV osa
Sölttolevy
TILATi^^
Box 69 Sttdbury. Ont.
Malajin kansalle on sota ollut to­della
kauhea. Yli 10.000 oh vangittu,
10.000 on kadonnut ja tuhansia on
kaatunut sekä haavoittunut, Malajin'
kansa on nähnyt kuinka heidän-köy­hiä
kotejaan ja vähäistä omaisuuttaan
on hävitetty ja poltettu.
Jokainen päivä sortohallltus käy k l -
reämmäksl. Kouluissa äskettäin kiel­lettiin
politikoiminen. Uuden Kiinan
lipun näyttäminen on kielletty.
Kiinaa el saa opettaa kouluissa ja
kiinalaisia kirjoja ei saa tuoda maa­han.
Viime ma^askuussa saatettiin voi­maan
uusi ^yöväenasetus. jonka mu­kaan
työnantajat pitävät täydellisen
luettelon jokaisesta työläisestä, slsäl-täen
Ilarien nimeensä, valokuvansa,
sormenjäikerisä, lastensa ja huolletta­viensa
rilmet. Malajin kansa ön koke­nut
tällaista kiristystä ennenkin —
japanilaisten fasistisen järjestön alai­sena.'
• Nykyään kansan olosuhteet pahene­vat.
Lähes puoli miljoonaa on työt­tömänä.
Singaporen lllkä-asutus on
vllsl kertaa suurempi kuin Bombayn,
joka on yksi kalkkein illka-asutetuln
kaupunki maailmassa; lähes 200,000
ihmistä asuu likaisissa slummeissa.
kaksi lasta kolmesta ei pääse kou­luun.
Tuberkuloosi tappaa tuhansia,
erikoisesti Singaporessa. Ellnkustan-nulKet,
jotka ovat kohonneet monen­kertaisesti
sodan edellistä tasoa, ovat
jälleen kohonneet sitten devalvoinnin.
Sota Britannian ja Malajin kansalle
oh tuhoisa. Mutta suurblsness kah­mii
siellä jatkuvasti 'virtaavia voit­toja.
• :•/ /;
'Malajin Tln Dredgig Ltd. Ihholttl
äskettäin $624,000 voittoa ja viisikym­mentä
prosenttia ösakevölttoa. Etelä-
Malajin Tiri t>red.vlng Ltd. $984,000
voittoa ja kuslkynunentä prosenttia
j osakkeenomistajille. Ayer Hitam Tin
1 Dredgtae Ltd. $516.000 voittoa ja kuu-sikymmentävllsl
prcsenttia ösakevölt­toa.
.
Kun J. H Rich. Tionch Mlnes Ltd.
puheenjohtaja Ilmoitti äskeisestä 55
prosentin osakevoitoista, niin hän lau-isul:
•
"Ei vakavampaa vaikeutta työläisten
kanssa ole öUUt ja ön tärkeä, että tä­mä
onnelimen asiantila on vallUmut
koska sikäli kuin meidän työläiset
ovat kysymyksessä ei unioa ole ollut
olemassa, sillä ne katosivat kim halli­tuksen
hätätllasäädökset saatettiin
voimaan."
Se voi olla "orinellitien asiantila" ku­ponkien
leikkaajille ja amerUckalalsUle
määrääjile, jotka osoittavat yhä suu­rempaa
kilnriostasta Malajlln sotatu-klkohtana
Ja-ylijäämätavarolttensa
mariikinapalkkana. Mutta se öh Juuri
I vastakkaista brittiläisille pojiUe. Jot-
I ka kuolevat villissä erämaassa. Britan-j
nlan kansalle. Joka haluaa koteja,
j kouluja ja sairaaloita sekä Malajin
I kansalle, jonka maasta on tehty kuo-i
leman, kiurjuuden ja tautien ieiri.
i Mitä kauemmin sota kestää sitä
laan käyttämään TUL:ca vastaan, sen
tuleb käytäntö aikahaan osoittamaan.
On kuitenkin sanottava, että mikään
sopimus ei voi taata TUL:n asemaa
— £en varmimpana turvana ovat x-an-kat
Jäsenjoukot
klen tulojen yli 30 pros. korkeammalla
kuin vuonna 1940. mikä ajankohta
edustaa Neuvostoliiton taloudessa so­taa
edeltäneen ajan korkeinta saavu­tusta.
' •
Kansan ostovoiman ja ellntasoh ke­hitystä
ilmaisevat kulutusluvut ovat
erikoisesti vuoden 1949 aikana kohon­neet.
Vuodesta 1948 Vuoden 1949 lop­puun
mennessä nousi ruokatai^vlkkei-den
kulutus 17 prosentila ja teolUsuus-tuöttelden
kulutus 20 prosentUi^i. Eri­koisesti
on mainittava, että viiläkan-kaiden
kulutus kasvoi mainittuna a i ­kana
67 prcsehtilla, isUld^kankaldeh
50 prosentilla, jalkineiden 29 prcsen-tUIa
ja makkaratuottelden 37 prosen­tilla.
Kellojeh m ^ t l kasvoi ^-ker­taiseksi
ja mm. radioiden li5-kertai-
:;eksl. V :^r':'^
Nyt ruplan kultakantaan siiirtyml-r^
n yhteydes.sä"";on jälleen toimeen -
pantu yleinen kulutustavaroiden hin-töjeh
alennus, keskimäärin 2 5 ^ 0 pro­sentilla.
Eräinä esimerkkeinä, näistä
hintojen alentamisista Vnainlttakoon
seuraavat: ruis- ja vehnäleipätuotteet,
20—30 pros, jauhot 25—30 pros.^ ryy­nit
jons. 12—30 pros., makaroordt 14,5
—15,2 prcä, vilja 20—25 pros.. liha ja
lihajalosteet 24—35 pros., kala ja ka­lajalosteet
sekä maitotaloustuotteet
10—35 pros., munat Ja munajauhe 15
—20 pros., sokeri ja konditorituotteet
10—35 pros., hedelmät 15—30 pros., pe-nmat
ja vihannekset 10-^5,7 pros. jne.
Edelläolevasta luettelcsta, joka käsit­tää
yksinomaan välttämättömiä ruo­katarvikkeita,
voidaan jo päätellä, mi­ten
neuvostokansalaisen rävintome-not
alentuivat huomattavasti.
Muiden kulutustavaroiden hinnat
alenivat samalla tavalla. Esimerk­keinä
mainittakoon mm.: kankaat 12
—24 pros., valmiit vaatteet ja tr&oo-kohoaminen
koituu kansan yhteiseksi
hyväksi. Se vuosittainen 20 prosentin
tuotannon kasvu, mikä Neuvostoliitos­sa
sodanjälkeisen 5-vuötissuunnitel-man
aikana on tapaiitimut, on siirret­ty
suoritettujen hintojen alennukslMi
kautta kansan hyväksi. Samalla Neu­vostoliitto
on osoltt^ut taloudellisen
voimansa, vakauttamalla ruplan arvon
täydelleen, mikä ön mahdollista vain
silloin kun tuotannollisen toiminnan
jatkuvat kehitysmahdollisuudet on
tiu-vattu. Kapitalistinen maaihna Ja
sen palkkaamat sosialistisen talous-
Järjestelmän mustaajat Ja pilkaajat,
jotka tletolsesU ovat väärlstelieet«0'-
sialistista talousjärjestelmää sekä ai­koinaan
natu-ancet Neuvostoliiton
tuotantor ym.suutmdtelmile, ovat jou­tuneet
jälleen näkemään sosialistisen
järjestelmän etevyyden Ja järkkymät-;
tömyyden. :
Samalla Oli koko maailman työtä­tekevä
väestö saanut uud«i. lisätodis­teen,
ettei Neuvostoliitto valmistaudu
hyökkäyssotaan eikä uhraa kansan
varallisuutta sotavalmisteluihin kuten
teiidääh USAs^, missä valtion talout­ta
hallitsevat valta-osaltaan sotilas­menot.
NeuvcstolUtto keskittää voi­mansa
työtätekevän väestön hyvto-voirinin
lisäämiseksL Neuvostoliiton
talouden voimakas kehitys on antanut
selvää todisteen siitä, että Neuvosto­liitto
on rauhan puolustajien luja lin­noitus
yhdessä kansandemokratia^
maiden ja Kiman'kehittyvän kansan­tasavallan
kanssa.
Neuvostoliiton nyt ontema esimerk­ki
sosialistisen talouden etevämmyy-destä
kalptalistiseen talouteen verrat­tuna
rohkaisee myös Suomen työväes­töä
Ja työtättekevää talonpoikaistoa
taistelussa rautuin Ja paremman yh­teiskunnan
puolesta,
Törtmto. — Li>P:n kansallinen' ko­mitea
on lähettänyt Canadah koi^kea«
komissioneriUe Austi^aliässa ja ^Efllä-
Afrikassa protestlh sen Johdosta kuri
tlin joukköpälriostukiseh Johdosta,
mutta Jonka heHkUrtlierättämisiä
täälläkin puhataon. ;
Malanin hallitus keskittää kovan
mainittujen maiden hollitukset" siiun- hyökkäykseh Etelä-Afrikan kommu-nittelevat
sikäläisten kommuriistist^ri
puolueiden Ja "riittävästi kommunis­tisten"
järjestöjen laittomaksi julista­mista.
Aiisträllan hallitus esittää parla-meritiile
ehdotuksen laiksi kommimls-tisen
puolueen laittomaksi jxilistämfs-ta
varten. Tämä sortolaki antaa hal­litukselle
valtuuden julistaa laittööilk-sl
muutkin progi^essllviset järjestöt
luokittelemalla rie "riittävästi kom-mmiistlsiksi".
Manziesin hallituksen
erikoistahtäimessä cn tässä yhteydes­sä
Aiisträllan kasvava rauhanliike.
Manziesin ludlltus työskentelee nyt
kuumeisella kiireellä lVyrierivalta*me-reri
paktln hyväksi alistaakseen-Aus­tralian
enemmän Yhdysvaltato Itape-rialismlri
palvelukserä Ja edistääkseen
sotavalmisteluja Tyynelläv^ltamereliH.
•rahan päästäkseen yritetään muriska-ta
Australian työläisten vastarinta —^
Ja Blltä johtuu liyökkäykset kommu­nistista
puOluTi^tta vastaan.
Etelä-Afrikassa . nätsimallinsh Ma­lanin
hallitus, maäUman yksi >£Ukein
rotuvahiohallltus, valmistelee toisintaa
Canadan flkoslairi entlseistä 98:sta la­kipykälästä.
Joka Canadassa ridtätöl-fiistiseri
puolu^ri johtajaa Sam Kah-nla
M. P. vastaan, joka vie johtaraa
osaa taistielufea rotuisbftoia Vastaan —
ja joka Oh sen vuoksi kielletty pltä-mäst
puheita Joukkökouksissa:
LPP katsoo, että nuo julkeat hyök-käyset
kansanjoukkojen demokraatti­sia
oikeuksia vastaan eivät ole Aus­tralian
ja Etelä-Afrikan kansojen yk­sityisasioita.
Siksi LPPinkansalUnen
johtokimta on lähettänyt protestin
Canadan kOTkeakomissaarille Austra­liassa
ja Etelä-Alrikassa.
Myös toivotaan, että työväenliike y-leehsä
Ja dfemttoaättlsettyhinät osal­listuvat
tähän pröt^tilUkkeeseen ja
vaativat' näiden sörtölolmenpltelden
lopetlamlsti viivytteltaiältä.
Maanantaina klo 12.30 ip. pakinoi
Ritva Karplo kuluneen puolen vuosi­sadan
pukumuodeista ja klo 10.10 ip.
esitetään Upton Stoclairin Mrjoltta-ma
näytehnäi'*AtomIpommin varjos­sa".
Näytelmän esittelee maisteri
Maija Savutie.
Tiistaina klo 4.20 lp. ovat päiväleh­tien
poliittiset i^klnoltsijat kuusikul­maisen
pöydätit ympärillä keskustele­massa
aaieestai.<^JIlksl me haukumme
toisiamme?" Ja klo 10.10 on hämäläis,
ten kansanlaulujen jä sävellysteri esl^
tysUta;-.-:!
Keskivii^iiäf klo lO.lÖ ip. esitetään
ktndokuvia; aiheesta "Vathainen syö­pä
v0ida[an;^olttaa;' Ja klo 10.40 ip.
liehtorl t^Urio Räisärien pakinoi a i ­heesta
•'Harjalla Ja iievosiBlla."
Torstaina klo 12.30 lp. päklttcidaan
raaja;rikkDlsten lasten huollosta , ja
klo i l ^p. Eitetään ruriotariha "Miink.
kl ja varastettu fcänapiaistl."
Perjaatalhä klo 12.10 esitetään se-loisttis
Sluittlstien löahsattopi^östa Ja
ä o iOJ25 ip; esitetään välähdyksiä
maalia, aijaltiii \,}
. .Lauantaina klo lOilÖ ip. esitetään
katsaus seuraavori Viikon ohjelmaan
Jä klo 1033 ipä alkaa plenolspai-la-mentin
istunto.
kuimtelijolta pyydetään tiedoitta-maan
lähetystön kuuluvalsuudesta Ja
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
Yleisradio, Helsinki.
on
EJfTINEN l«T«lteLWÄTÄR
OHehas, M a ^ . —- Aikoinaan hyvin
tufinetlu näyttelijätär Äathölne <3rey
kuoli täällä IS-vuotlaana. flän oli
syntynyt Ban Frarifciscossa Ja 17 vuo­tiaana
hän liittyi Augiistto Daly yhr
tiöön. Jonka mukana hän oli pitkän
aikaa.:...- . '
A R V O K A S , K Ö H T E L L V S J Ä M Y Ö T A T U N T O I I J E N P A E V & U S
GVENETTE FUNERJO. SESmE
Ilmanvaihtolaitteilla ja itfvuUla varustettu kappeli
KYKYAlKAliBfSipTO^
Paul G. Gitenette. liikkeenhoitaja
Puhelin 3741
59 Cedar St. North Ttnuains. Ontario
tolluf jodellinen
hehreHi...
. PeensrJatie,¥(rfijoiSrKorea. — (STT-Tas^)
—^Helmikuussa Jiilkaistiin t ä ­käläisissä
sanomalehdissä Pch jois-korean
tieteen jä kulttuurin ediista-j
a i n ^ j e l m ä Y K :n ns. Korean komis.
slonllle. .Amerikkalaiset iiriperialis-tit.
Jotka haaveilevat maailman, her­ruudesta,
sanotaan kirjelmänsä, aiko­vat
asiamiestensä — L i Syn Manhi
klikin — avulta muuttaa Etelä-Korean
sIhtomaakiBeen. LI Sjm Manin klikin-ja
ainerlkkalaisten imperialistien pi­meän
yhteistyön avulla osa isänmaas-tammie
ön muutettu todelliseksi helve-tlksi.
Siellä vallitsee nälkä, sekasorto,
vangltBemiset Ja terrori. L i Syn Ma-nlh
väkivalta-' Ja mieiivaltapolltUkan
tuloksena ori tuhottu 150,000 kansa-iaistamme.
isänmaallisia, jotka roh­keasti
taistelivat liukkehallltusta yas.
taon J a amerikkalaista im^rialistista
poUtil^Eka vaätöan fiiin pyrkiessä ha­joittamaan
Ja orjuuttamaan Korean.
kulttuurin edustajat adrjolttavat
edelleen YK:ri'tts. ensimmäisen ja toi­sen
Korean koml^lon kansanvastai-sesta
toiminnasta, joka. on myötävai­kuttanut
amerikkalaisten imperialis­tien
aggressiivisten «ikeltten toteutta­miseen.
.Kirjeessä sanotaan sitten:
Korean kahsa: taistelee ja tulee tais­telemaan
V k : n Korean kömissidta
vaataan siihen a6tl, kunnes te poistut­te
Koirasta. Jos teillä y ä h ä t i i n on
omistatuntoa, hiin lähtekää viipymät­tä
Koreasta, sillä Korena kansa tie­tää
.•Pinomaisen hyvin, kenen avulla
toimitettiin erilliset vaalit Etelä-ko.
r e ä ^ toukokuun 10 i>nä 1948 ja sen
jälkeen pysytettiin ankara poliislter-rorien
järjestelmä. leivästä päivään
vahvistuu taistelu L i Sjm Manin pet-turiklikklä
ja hänen nukkehallitustaan
vastaan ja meidän i^rimaamme riip­pumattomuuden
ja eheyden puoles­ta.
QiUkSän amerlkkalamen apu ei­kä
teidäh asiaan sekaantumisenne pe­lasta
Amerikan imperiallsmiri asia­miehiä
Li. Syn Manin peiturlklik
kiä. sanotaan klrjehnässsloptäcsi.
lännille. Mutta milloinkaan ei kerrota
niistä keinoista ja menettelytavoista,
joilla näitä tuotteita hankitaan. TeO-le
kerrotaan vain tse-tse kärpäsen hä­vittämisestä
ja uusien teiden raken-tamissuuimitelmista,
mutta teille ei
kerrota mitään Afrikan kansan M i -
käUemättömästä riistosta. -
Tammikuun 14 pnä päättyi Pariisis­sa
pidetty siirtomaavaltojen Afrikas­sa
tapahtuvaa yhteistyötä käsittelevä
konferenssi. Läsnä olivat Belgiani
Ranskan, Portugalhi, Etelä-Amerikan
unionin, Rhodesian ja Englannin e-dustajat.
Kokouksen työlistalla • oli­vat:
tulvien tuhojen vastustaminen ja
kullcutautien, erikoisesti ruton, vas­tustaminen.
Mutta osanottajat kes­kustelivat
satojen antamista voitoista;
'kaupasta j a sen-tuottamista voitoista.
TSe-tsiä-kärpänen, moskiitto, joka
aiheuttaa imitautia, malariaa jä isOä
ruttoa jä yhtäläisesti sekä alkuasujlc-kaiden,
että siirtolaisten vitsauksena,
nrtatta siirtomaahallinto, jolla
-taikoitetaan. valkoihoisten, siirto­laisten
edustajia käyttää niitä usein
tekosyinä,.^tta alkaasokiiailta, voi-
. täisiin palckolooynltaa näiden
'kaarallisilla alueilla; olevat" maat
j a siirtää heidät toisille, vielä, vil­jelemättömille
sendoiUe.
Tropiikin säteet aiheuttavat usiein
valtavia tulvia, jotka vahingoittavat
viljelysmaita, kuljettaen hedelmälliset
ruökamultakerrokset pois pelloilta. i S.
män haitan poistamiseksi on keksitty
useita teknillisiä menetelmiä —• pel­tojen
laidoille voidaain istuttaa erilai­sia
ruoholaatuja, pensaita, tai viljei-mien
ympärille rakennetaan erikoisia
pengerryksiä, jotka estävät ruokamul­lan
siirtymisen.
Mutta kun tidvat vievät miikanaan
kaikki. suojelulaitteetkin, kuten. Nut- '•
landissa äskettäin vallinneiden satei­den
aikana tapahtui isyytctti|p alku­asukkaita
huolimattomuudesta, joka
onkin riittävä syy heidän mailtaan
karkoittamiseksi,
Kenian englantilainen käskynhalti­ja
suorittaa parhaillaan toimenpiteitä,
jollia 11,800 alkuasukkaalta otetaan
maat, jotta ne voitaisiin luovuttaa val­koisille
syrtplaisllle. V. 1948 Tigonui
alueen (Keniassa) maanviljeiijöltä
ryöstettiin 500 ha maata. Kim maan­viljelijät
nousivat vastarintaan, van­gittiin
useita heistä. Pääministeri At-tleelle
lähettämässään vetoomuksessa
nämä vangitut alkuasukkaat sanoivat:
"Meillä oli hyviii viljellyt peitot ja mon
ta hehtaaria arvokkaan akaasiapiiim
vijelmiä. Nämä puut ovat hyylri ar­vokkaita
ja niiden kuorta käytetään
väriteollisuuden raaka-aineena. Ha^r
litus on näideri puiden myynnissä an­sainnut
25,000 puntaa.. IVbiat ovat vie?
lä myymättä ja niiden myymisestä an­saitsee
hallitus vielä toisen 25.000 pun­taa.
Siirtoriiaavirkamiehet esittivät,
että me mailtamme ajetut 60 perhettä
Jakaisimme 125 puntaa kertakalkklse-nakorvauksena
kaikesta.siitä, mitä o-mistimme:
maagja. asunnoistamme ja
puistamme. • kukaan meistä el voinut
suostua täliän tarjoukseen. Nyt me
ole^nme kodittomia."
Nyt, v. 1950 ovat valkoiset siirtolai­set
Tigonin asukkaina. Tehtyään Ti-gonin
alkuasukkaat kodittomiksi Ke­nian
hallitus päätti rakentaa suuren
virkatalon prinsessa Elizabethin kun­niaksi.
Kun kuninkaallisen^perheen
Jäsenet sitten joskus aikojen kulues^
saapuvat vieralluUe Keniaan, englan­tilaiset
slir^laiset pakottavat alku­asukkaita
heidän vastaanottotilaisuu­teensa
laiilamäan kunlngasi^nnnla
"jumala suojelkoon kuningasta". Sit­ten
YKssa. olevat Englannin edustajat
voivatkin taas keroilla, kuinka afrik­kalaiset
eivät mitenkään voisi luopua
engiantikdsesU "suojeluksesta".
Ugandassa ovat e
tranaavärksmiehet ' -
hyöömeet imnsan 1
kustannuksena. Vaisiäkiii
topalla ja 1930-lavun afesj ^
tivat heimopäämksnie •
*aksi englanninkielisiä
joista, heimopäälliköt
-täneet mitään.
BooSiöUiseUa avustukselle
tukset kuitenkm saatiin, «sti
Bugadan, Toron. Ankolen. ja/
kuninkaat vasta liian asS^
masivat allekirjoittaneensa
«en. jolla heimojen maat
poliittinen valta luoiutettiin'
nin kruunulle.
Näistä totoienpiteistä hudjasy
kansa jsaanut Jatkuvasti
teessä Ja tletämättömyydjsä.
raudet ovat olleet sen vifc
aina kun se on koettanut
lustamaan etujaan, ovat
ranomaiset ampuneet, piesse«^
ginneet useita kansan parhaitai
tajia. Englantilaisia ovat
auttaneet sihtomaa^iranonai^l
•;mittämät heimopääUiköt, jdsu,
parhaita palveluksia on tehnyti
bridgen yliopistossa kasvati
saanut kuningas Mutesa n.
on siirtomaahallinnon antaaaii
tuudet, joilla hän saattaa
alkuasukkaat myymään msäcäl
vemöörin määräämästä <'
lantilaisille suuryrityksille, kntmt
-Imperial Cotton Corpoiaöffliiiil
suurelle puuvillayhtiöUe.
päämimsteri, joka alleärjoittii
koskevan lam, joutui
kohteeksi. Murhaa syynä ^
tuomitsi englantUainen kuve
Jolm -Hall ilman julkista
käyntiä 20 esitystä vastustanrfti^
möpäällikköä neljän vuoden
ttikseen. Samassa yhteydrasäl
liin useita Batakan, slirt
ta,vastustavan Ugandan per
kansanedustajiston jäseniä 151
pafckotyötiön., Tuomitut «
ylimpään oikeusasteeseen, joka 1
si .tuomion. Parhaillaan on
uusi oikeusjuttu. •
/ Alkuasukkaiden maidfin
.pen näyttää tällä hetkellä olerm^
.kutta.viri Afrilcan
itiaisten toiminnan kiihoke. h\
tenkin Englannin kansan olisi |
dettava asiat niin, että
kainsojen välille saataisiin lu
'seliiset,-Ja. ystävälliset suhtÄ
afrikkalaiset voivat valan.torint
Ilmari englantilaisia, mutta 1
kansa saattaa tulevaisuudessa!
^t^eaksi elää iknan af
f/
STARKYS GÄRAÖ
- J. A. NISUIiA, omist. .
Kaikenlaista autojen yleiMjfi
ta ammattitaidolla ja kcditöm,
noilla. 24 tunnin vetopalvtru,iSf
takaa puh. W A . 0612.
371 Spadina Ave. Pnh. \tlL
XSisäänk. Cecil St. puoldta)
; Kötifa^^^^^^ K t 1531
FINNlStt STEAKI tXm
f , 56-58 Wi«hBer Stftel
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina MllS
P^fjoritalna 1-12 ip.
Lauaritiäina iLp.-2a.p.
Simnuntama 8 a.p. -1 ip.
NAISET: j^y,
KesMviikköria ja torstaina 3-D|
IPerJahtama ja lauantaina 1-U«|
PUHELIN EL. ZSn
519 Dondas St W.,,1to#
PL. 6151— AB. «fH
Pitkän Ja lyhyen niatkanT*|
palvelu. — Autojen säilJtP»j
Peter Ä. Vesa,
Barrister. SoUcitor,
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392C Near PaSpOe ZADvaeiJrtfBöSJ^»
Sutni voimatiaperikoiie
f öinuiietäaii Suomesta
HdsbtfcL (.8-9} — Vuoden vaih-teessa^
t^ mrtsilä-Yhtymä sopinmk-sen^
uuren^oimapaperikonesn toimit-
; tamisesta T^tititosIonTokiaan. Toi.
• mttusaika on 2 ^ vuotta ja cm vaimis-j
tettava kone.; samalla ensimmäinen
{.paperikone. Jqi&a Suomi sodan jäl­keen
tulee toimittamaan ulkcmaiUe
vapaan kauppasopimuksen puitteissa.
Koneen paino on 1,000 tonnia Ja sen
arVo varsin huomattava, n. 250 mii},
markkaa eU n. 1,100.000 U.S-Am dol­laria.
LAJrVALlJl T M I^NIXMI^EITSE
Järjestfimme matkanne Suomeen tai Skandinavian J ^ ^ ^ \
yhtäällepäm tai edestakaisin ja avnstalrinie passiriöe ja ;
honkkiinisessa. Haliitessaririe tuottaa lönkUri herikilön 1
annamme TeiUe mieUhyvällä tarkat tiedot surtolafcvu-aston «-^ |
räykslstä Ja myymme matkalippuja erinakkomaksulla.
Ainoastaan rajoitettu määrä paikkoja ^laivoissa v. 1950.
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä ja kesää varten.
TARKAT
TIEDOT
724 Bay Streci
Soutakaa W
kirjomaa
VAKUUTUS-9Al«äTKAIE;f7TOIffl^
Pyytäkäii meUUI lähtioopiä tietoja
DR. TEUVO TENHUNEN, M . |
kello 7-9 ip.
Kotiin OJfc. »*« ;
Vastaanotto keskiviikkona Ja perjantaina
aikoina'£oplmoksen mukaan.
6 M^llcocks St.. Toronto
4-...i.,.r: • ••tili • '•^•"U r'':i;f?-'!W:''i?i,iit''- • ^r