1950-08-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m m V tel-... ^'^'S' iii ^ I Vii A-'} Ji ! * ' ' >• l 1 * •AM i f 4 1c of am i Sivu 2 Torstaina, elok. 17 p. — Thursday, August 17 (LBBEETS") ^ Ihdependent Latxtx Organ ot Rtinish Canadians. Es-tablistafd Kov. 6tb. 1917. AtithOrized as Eecond class. mall by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrtce weeUy: Tuesdays, Tbnrsdaya and Saturdays by Vapatis PobUshlng Company Ltd., at 100-102 Elm 8t. W., Sudbury, Qnt., Canada. Telepbones: Business Offlce 4-^84. Editorfal Office j,4-4265. IS^nägac E. SuksL Editnr W> EKJbmd. SläiUng address Box .69,.8udbury< Qntaito. Advertifling rates tipon appIlcatUtt. •nranslatlbn free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassä: 1 vk. 6J)0 6 lOc 825 3'klLi'24)0' Tbdysv^oissa: 1 Vi:: 7J00 6 ^ 3W Suomessa: 1 v k . 7.00 6 klc 425 muut mnovai MSka on paras sivuUpiiblil^^ Kuten lehtemme uutiMsästolla on fe^ ton ilmoitti viikon alussa, eitä kahden viikon kuluessa pidetään do-ininiohui ja maakuntien konferenssi, missä keskustellaan puolustus-ja turvallisuustoimenpiteistä. Konferenssi pidetään isuljettujen ovien takana j a niinmuodoin suuri yleisö saa sen päätöksistä tietää ehkä vasta sitten kun ne on jo pantu täytäntöön. Mutta siviilipuolustus koskee kaikkia canädaläisiä, hiin nuoria kuin «vanhojakin, niin tavallisia kadun rniehiä ja naisia kuin hallitusminis-terejäkin. Tosiasiassa, jos ja milloin tulee sotatilanne^ ns. kadun n^iiehet jä haiset ovat silloin kaikkein turvattomimpia. Tästä johtuu> että kysymys siviilipuolustukiesta on julkinen äsiai mistä kanisan-joukkojen ja heidän järjestöjensä pitäisi lausua oman harkitun mielipiteensä lukkojen taakse kokoohtuville hallitusherroille; Ensimmäisenä herää kysymys, että miksi tämä dominionin jä maakuntien siviilipuolustus konferenssi kutsuttiin niin hätäisesti ? Onko puolustusministeri Claxtonilla ennakkotietoja täi epäilyä siitä, että Yhdysvaltain imperialismi ailcoo laajentaa hyökkäyssotaansa? Toiseksi kysymykseksi jää se, että minkälaisia mahdollisia siiunni-telthia liittohallitus esittää tälle siviilipuolustuskonferenssille, missä puolustusirtiniäterin rinnalla kokoontuu neuvonpitoon maakuntien prokuraattorit ja R C M P : n päämies? Ensinnnäisen kysymyksen johdosta pitäisi kaikkien canadalaisten Sänöä yhdösta suusta seuraavaa: Jos puolustusministeri Claxtonilla on ennakkotietoja tai pätevää syytä epäillä sodan laajenemisesta, hänen velvollisuutensa on luottänVuksellisesti asiasta tiedoittaä Gänädan kansalle. Jos hän ei tätä tee, silloin häh syyllistyy siihen, että täniän Aiaän miehet, naiset ja lapset joutuvat tykkänään varustumättomirtä atomisodan jalkoihin. Toiseksi on sanottava, että jos tiedemiesten lausunnot atomiaseista pitävät osaksikaan paikkansa, hiin mitkään si-viilipuolustuskonferenssit eivät ole riittäviä, sillä onhan möille selitetty, että atomipommia vastaan ei ole mitään pätevää puolustusta. Tästä johtuu, että jos vastuunalaiset ministerit ovat tietoisia sodan laafenetnisen mahdollisuuksista, silloin heidän velvollisuutensa on päättävästi ja julkisesti puhua ja toimia sodan läajentamisfa vastaan, sillä vain sodan ehkäiseminen on nykyvaiheessa tehokasta si-viilipuolustustä. Toisen kysymyksen yhteydessä — huömiböhottäeri^^^^^v^ not ja vihjailut sekä ennenkaikkea valtioliisen pblii^^^ päämiehen osallistuminen tulevaan siviilipuolustuskonferenssiin — nousee epäilyä siitä, että aiotaanko räiihan äsiäh puolustaminen julistaa laittomaksi ja epäisänmaalliseksi toiminnaaksi? Olemmeko me kansakuntana saavuttamassa Hitlerin Saksan kehitystason, niissä sotää, nimenomaan hyökkaysr ja valloitussotaa, pidetään kansallisena hyveenä jä ihanteena samalla kun rauhan asian puolustajat joutuvat vainotuksi? Tässä yhteydessä ort syytä kaikkien hyvää tarkoittavien i h misten ilmaista vakaumuksensa siitä, että tämän maan ja kansan nykyiset ja tulevat edut; vieläpä riykyiseh yhteiskuhtajärjest^^^ nykyiset ja tulevat edut vaativat rauhan säilyttämistä jä sen vakiinnuttamista. Meillä ei kansakuntana ole mitään Voitettavaa sodasta. Päinvastoin sodan laajeneminen muodostuu kiroukseksi, mikä aiheuttaa kärsimyksiä, kuolömaa ja köyhyyttä hiin Canadan kuin muidenkin maiden kansoille. Vakuuttuneina siitä, että historia osoittaa nämä olettamukset oikeiksi, kaikkien hyvää tarkoittavien canadalaisten velvollisuus on kokoontuvalle siviilipuolustuksen konferenssille sanoa, että älköön se tehkö sitä fasistista rikosta tämän maan jä kansan parhaita etuja vastaan, että yrittää pianna suukapulan niiden suulle, jotka rauhan asiaa puolustaen yrittävät estää tämän maan ja koko maailman ajautumasta hirveään onnettomuuteen — atomisotaäjfj. Muistakoon Siviilipuplustuksen konferenssi sen kumoa-mattomah tosiasian, että kaikkien maiden kansojen todelliset isän-maanpetturit toisessa maailmansodassa tulivat poikkeuksetta yläluokista ja niiden liepeiltä — Hitler ja hänen takanaan ollut Saksan suurbisnes, Mussolini ja hänen takanaan ollut Itaban suurbisnes, puhumattakaan nyt qulslingeista> ryteistä ja heidän kaltaisistaan. Kaikin mokomin, keskustelkaamme kansakuntana siviiliväestön puolustamisesta, mutta tehtäköön se julkisesti ja täydessä päivänvalossa, sekä tietoisina siitä, että vain sodan ehkäiseminen ja sodan-lietsojain kontrolloiminen oh todellista ja rehellistä si\'iiliväestön puolustamista nykyvaiheessa! KtfiSKA KOBEA JAETTim Wasbii>g<on. - - Se lailnka 3Ö l e - veysaste tuli rajaksi kerrottiin äskeisessä Chicagon yliopiston pyöreänpyö-dän keskustelussa. Joka laajallettiin «BBC ; n kautta. "Vähän ennenkuin Japani antautui", sanoi kommentaattori, "useita yhden tähden kenraalieita kiiruhti Pentagoniin seuraavan lausunnon kanssa: 'Meidän täytyy Jakaa Korea. Mistä me <voimme Jakaa se?' "Bversti, jolla oli Icokemusta JKau-koidän asioihin protestoi: 'Te ette voi jakiaa Koreaa. Se on taloudelli-hen j a yhtetekuniiallinen yhteenliit-tymä. Ei ole kohtaa inistä- Jakaa fse-' "Mutta kenraalit vaativat. 'Meidän täytyy jakaa sen ennen kello 4.00.' Tästä syystä kello neljä jakö tehtiin 38 leveysasteen mukaisesti." — Canadian TribUne. Echon falkoot ja tanssit Tariwell, Ont. — V.- jä u.-seura Echoh kokous pidettltotk. 13 p:nä jonne edustajamme toi raportin liittokokouksesta, missä oli annettu tunnustus Echolle lUton nuorempana seurana, että se on lyhyenä tolnUnta-aikariaan niinkin hyvin mennyt eteenpäin ja että se osallistui kiitettävästi liittojuhlaan. Täältä olikin Sievänen joukko voimistelijoita jä urheilijoita liittojuhlassa sekä vielä jonkun verran jpenk-klurheilijoitä. Varmaan olisi enenipi-kin mennyt vaan farmeilla on niin monet esteet, ettei aina parhaalla tahdollakaan saa järjestetyksi aisioi-ta niin, että pääsisi lyhyerixmalJe-kään hiivireisulle niin virkistävää kuin se olisikin päästä farmarinkin joskus tuulettamaan itseään raskaan työn välissä. Meillä, joilla oli ormea päästä liittojulilaan teki varmaan jokaiselle miellyticlvän ja virkistävän vaikutuksen nähdä suurien vofmisteli-j a - ja urheilijajoukon mahtavat ja kauniit esitykset. Toivottavasti eivät Echon nuoret Jätä urheilua tähän vaikka liittojuhla oidiih jo sivuutettu vaan jatkavat yhä Innostuneempana eteenpäin. Ensi pyhänä, tk. 20 pinä, on talkoot Echon haaliUa. Silloin pannaan "saidinkipahvia" haalin seinään, joka työ on ollut keskeytyksissä useamman viikon ajan.. Saapukaapa siis suurella joukolla lyömään pahvia haalin seinään, ettei enää pääsisi tuulet puhaltelemaan seinän raoista haalin sisälle. Talkoot aloitetaan jo klo 10. Myöskin päätettiin, pitää tanssit tk. 26 päivän iltana. Saapukaa silloin läheltä ja kaukaa railakkaisiin tansseihin Echon h a a l i U e . — L. 5 M f j Tämä Kirkland Laken Jymyn tytöistä otettu kuva on myös Liittojulilasia. Vasemmalta oikealle edessä Sylvia H a n h i s a l o j a Jean Marinlch. Takarivissä Helen Linquist, Fatsy Graham Ja Marie Mafci. Kirj, Charles Sims inen iiikevuosi Wanu-pin Mistä Truman siihibh tiila^? U P : n tokiolaisessa uutistiedossa kerrottiin elokuun 14 päivänä, että presidentti Trumän on antanut kenraali Douglas MacArthurille oikeuden antaa kuolemantuomion alaisilleen miehille, jotka osoittavat tottelemattomuutta tai pahoinpitelevät upseereitaan. Samassa uutistiedossa selitetään melko yksityiskohtaisesti, että jos Yhdysvallat olisi virallisesti julistanut sodan, niin kenraaliMac.^rthu-r i l la Olisi perustuslain mukaan ilman muuta oikeus äntäa kuolemantuomio niskotteleville sotilaille, mutta kun virallista sotaa ei ole julistettu Koreaa vastaan, niin presidentti Truman antoi erikoismääräyksellä kuolemantuomio-oikeuden tälle kenraalille — joka sivumennen sanoen komentaa sekä Canadan että 'muidenkin "liittolaisten" sotilaita, jotka lähetetään hänen käytettäväkseen. Yhdysvaltain hallituksen kannalta ylläkuvattu selitys saattaa olla riittävä. Mutta muun maailman silmissä tässä on kuitenkin vielä eräs tärkeä seikka selvittämättä. Meille ön sariottu, että kenraali MacArthur on Y K : n "poliisijoukkojen" päällikkönä Koreassa. Hänen pitäisi siis olla Y K : n ohjaus- j a määräysvallan alaisena. Toisinsanoen: amerikkalaisten j a heidän liittolaistensa pitäisi Koreassa kuulla Y K : n ohjeita ja toimia sen säädösten alaisena. Mutta nyt tulee Yhdysvaltain presidentti Truman ja antaa korkean omakätisesti kuolemantuomio-oikeuden kenraali MacArthurille t Yllaolevankin saattaisi jotenkin vielä käsittää jos Koreassa ei olisi, eikä sinne aiottaisi viedä ketään muita kuin yhdysvaltalaisia sotilaita. Mutta sinnehän on pyydetty liittolaismaista maa-, möri- ja ilmavoimia. Tosiasiassa kenraali Mac.\rthurin komennuksen alaisena on jo esim. brittiläisiä ja canadalaisia meri- ja ilmavoimia. Sinne suunnitellaan lähetettäväksi canadalaisia ja muitakin maajoukkoja siinä nimenomaisessa mielessä, että nämä sotajoukot tulevat Y K : n palvelukseen. Mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että Y K onkin vain jonkinlainen esiliina ja Y K : n yleissihteeri Trygve Lie vain Yhdysvaltain hallituksen juoksupoika, joka tekee määräysten mukaan joitakin pikku-tehtaviä samalla kuin valtiosihteeri Acheson ja presidentti Truman määräävät tahdin. Jos ylFaesitetty otaksuma ei ole oikea, niin silloin öh kysyttävä, että millä oikeudella presidentti Truman antaa kuolemantuomio-oikeuksia YK: n alaiselle ylipäällikölle jonka komennettavaksi aiotaan joukko muitakin kuin Yhdysvaltain sotilaita? Wanup. — Tk. 10 päivän illalla p i dettiin V/anup Parmers & Workers Co-operative Stores Ltd. puolivuosi-kokous CSJ:n haalilla. Kokouksen avasi virallisesti puheenjohtaja E. Helsberg. Pöytäkirjuriria toimi V, Lehti. Sanomälehtiraportterlksl kahteen lehteen. Vapauteen Jä Vapaan Sanaan valittiin allekirjoittanut. Jäseniä oli kokouksen alkaessa saapuvilla 32. Seuraava oli edellisen vuosikokous pöytäkirjan lukeminen ja hyväksyminen. Kuultiin myös. Johtokunnan toimintaraportti, joka hyväksyttiin. Seurasi liikkeenhoitaja Ä. Vällahoh tillselöstus kuluneen kuuden kuukaudeh ajalta. Liikevaihto Wa-nupin j a Wahnapitäen sivuliikkeessä oV. yhteensä tällä ajalla ollut $53,- «4.34, Josta oli tullut liikevoittoa $818- 05. Kaikki osoitti että osuuskauppa on mennyt hyvin tyydyttävästi eteenpäin. , Valistustyön tehostamiseksi päätettiin myöntää 4 prosenttia voitoista ja valittu valistuskomlteaan A. Vällaho, S. Kotila, Aino Lunda, Ida Mnska, Sally Pinska, A. Rautiainen ja Inga Alatalo. Entisiä johtokunnan jäseniä jäi paikoilleen W. Koponen, T. K a u - kuliin ja A. Rautiainen. Äänten laskijoiksi valittiin mrs. Kankaanpää ja John Hakomäki. Seurasi johtokunnan uusiin Jäsenten v a l i n ta ja suljetim lippuäänestyksen t u loksen valittiin Johtokuntaan V. Lehti, M; Kankaanpää, M. Pinska, T. Jylhä, varalta' E. Helsberg, F. Tyni, K. Warjonen. O l i laaja keskustelu siitä kim johtokunta selosti, että kaupparakennus on tällä kertaa lilan pieni Ja sitä p i täisi suurentaa. Se on totta mutta jäsenistö harkitsi asiaa tosi osuustoiminnallisella tavalla .ottaen huomioon suuret menot ym.. jota hankkeesta koituisi ja varsinkin näin kalliilla aikakaudella, n i in päätettiin r a kennuspuuha jättä toistaiseksi. Kauppa tulee kohta 15 vuotta toimineeksi Wanupissa Ja olemme huomanneet, että vähän kerrassaan laajentamalla StUlyy kauppa turvallisesti ja suurempia velkoja tekemiättä. Enempää asioita puuttuen lopetettiin kokous ja hörpättyämme vielä kerran kuppi kahvia lähdettiin kotUn. Jäsenistön puolesta kiitän emäntiä palveluksesta Ja hyvästä kahvipöydästä. Osuustoimintaterveisin, Paul Tyni. "Se el v e i ' o l l a totta", lausui cc f- Iäinen ystäväni minulle viime viikolla viitatessaan Vancouverista CCF:n konventionista tulleisiin uutisiin. So-sialistiystäväni täytyy kuitenkin hielr lä katkeran pillerin sillä totta oni että- CCF: n kohventiorii hyväksyi Cold-weilin sotaohjelman: vaatien canadalaisten sotilaldsn lähettämistä K o reaan ja sitä, ettei Kiinan tasavallalle anneta edustuspaikkaa Y K : n turvallisuusneuvostossa, sekä luvaten tukea jänkkien dollari-impeirialismla. Ja kaiken kukkuraksi Coldwell sai suostumuksen Reginan manifestin ro-muuttämiselle, mikä ainakin sanoissia määritteli CCF:n vastarinnan imperialistiselle sodalle la kapitalist:selle riistolle. Coldwell ja professori Scott korostivat sitä, ettei CCP vastusta voittollu järjestelmää. Kapitalistisen voittöilujärjestelmän hyväksyminen johtaa Douglasin C C - P : n hallituksen antamaan Saskatche-wanin öljyresurssit Standart Oilille ja C C P : n kansallisen konventionin l i i - paamaan canadalaisten poikien hengen Canadaii. Yhdysvaltain Ja B r i tannian kapitalistien voittoetujen puolesta sekä siihen, että lasketaan alas sosialismin lippu ja nostetaan ylö.s Wall Streetin rosvolippu. KANSAINVÄLINEN PETOS KEHITTYMÄSSÄ Tämä työväenluokan etujen likainen petos C C P : n toimesta ei ole e r i l linen kansallinen ilmiö. Se on osa kansainvälisestä suunnasta: Oikeis-tososialidemokraattisia johtajia painostetaan kaikkialla imperialismin palvelukseen. Britanniassa Attlee-Bevin-Strachey hallitus on heittänyt pois Britannian työväelle antamansa sosialistiset l u pauksensa Ja palvelee vieraan luokan imperialistisia etuja — kumi- ja t l - nämonopoleja, jotka riistävät Malak-kaa ja Wall Streetin pösöjä, jotka kahmivat voitto-osinkoja kautta k a pitalistisen maailman. Ranskassa ja Saksassa Mochin ja Schumacherin "sosialistit" työskentelevät Ruhrin jälleenrakentamiseksi jänkkien arsenaaliksi sodassa sosialistista Neuvostolittoa vastaan. He kannattavat Länsi-Saksan armeijan perustamista mikä vehkeilee hitleri-läisten ja de gaullistilaisten fasistien kanssa. Yhdysvalloissa "sosialisti" Reulhfer yrittää vaimentaa jä sitoa Amerikan työväenliikkeen Washingtonin todellisten pomojen määräysvaltaan — US Steel, General Electric, Dupont, CJe-neral Motors jä Standard Oil tnis-telhin. Tarkistakaa tunnetut rekortit, niin silloin havaitsette, että yksikään näistä rääkyvistä urhoista ei vastustanut inynchenilälstä rauhoitusta Hitlerin fasismin suhteen. . Ja iiyti heidäii pelinään on jänkki^ imperialismin rauhoittaminen, tiikerin juovien peittäminen ja työväestölle vakuuttaminien, että Wall Streetin t i i keri onkin vaaraton ja avulias l y p i ^ - lehmä. Eimert niuuta nämä oikeistolaiset sosialidemokraat^et johtajat j-rittä-vät lietsoa vihamielisyyttä Neuvostoliittoa, voittoisan sosialismin, rauhan linnakkeen ja ihmisten veljeyden maata vastaan. He opettavat, että yksmkertalset työläiset j a talonpojat tekevät rikoksen — olkoot he sitten Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa —^ Jos he heittävät kapitalistiset rosvot selästään ja ottavat omiin käsiinsä kohtalonsa järjestelyn, VASTAUS CÖLDWELL1LLE J A KUMPPANEILLE Nämä miehet ovat kapitalismin mä-^ dättämiä. He käyttävät sosiälismih pyhää lippua peittääkseen paheelliset rikoksensa sekä kapitalismin haavat ja taudit niin, etteivät kansanjoukot niitä näkisi. Menettäen luottamuksensa työläisiin, madellen Trumanin, Churchillin, ~Rheen ja Chiang Kai-shekln, edessä, nuo plkeistososialidemokraättiset johtajat eivät pelkää mitään ifnuuta niin paljoa kuin työväen luokkatietoisuutta, yhtenäisyyttä ja taisteluvahnlutta. He tulevat, lyödyiksi yhdessä rosvoilevien päämiestensä kanssa. Työväenluokka kaikkialla maalimassa, E l - belta Etelä-KUnan. mereen asti, on lakannut polvistumasta — on voittoisia — ja vallassa. Ja Euroopassa, A f rikassa. Aiistraaliassa j a Amerikassa työväenluokka on kaikkea muuta muttei Innostunut palvelemaan angloamerikkalaisten trustien Ja "keisari" MacArthurin tykinruokana. CCP-lälnen ystäväni. Joka sanoi, "ettei se voi olla totta" ilmaisi tämän epäselvästi ja vaistomaisesti. Mutta mitä hän tulee tekemään? Sanooko hän pettyneenä, 'menköön helvettiin kaikki'? Goldwellin petos on aiheut- ^uomen asiainhoitaja USA:n apulaisulkoministerin puheilla Helsinki. — (S-S) — Suomen Was-hingtonin- lähetystön asiainhoitaja Otso Wartiovaara on äskettäin käynyt Yhdysvaltain ulkoministeriössä pyytämässä selitystä siihen, että kaksi suomalaista alusta ön Yhdysvaltain satamissa ollut amerikkalaistit viranomaisten "atomitarkastuksessa", tie-doltetaan ulkoministeriöstä. - ;Asiain-höitaja Wartiovaarän otti vastaan a - pulalsmlnlsteri James Bpnbright. A s i ainhoitaja Wartiovaara selitti äpulals-mlnisterille, että amerikkalaisten toimenpiteet aiheuttavat alusten omistajille suuria kustannuksia/ Kotimaassa lomalla ollut äuomen Washingtonin-lähettiläs, m i n i steri Jutila lähti lentoteitse Yhdysvaltoihin elokuun 8 pnä. Varustamon taholta kerrottiin, että anieirilckalalset viranomaiset ovat vaatineet hl. Haminan purkamaan lastinsa proomulh'n Delaware-J0en suull a 60 kilometrin päässä määräsatamastaan Pliiladelphiastä. Kuitenkin molemmat laivat ovat sittemmin saaneet luvan purkaa lastinsa varsinaisessa-satamassas- Smmtmtaina, 20 ^nä'^jtäutlanp3l-vefhis klo 11.45, klö 4 :ÖS I f t ä ^ H i ^ l c k - iertii sekstetti. 4 ^ Sarjälalsten eiä-öffiä raivioiden ^eä&äa. : - •liia^^JiiiiS^ 11.50läi-nilevymuslikkla. 1225 Lasten koulu-kypsyys. T r i Marjatta SelVäntiiB-Vär-heeäumiaa' päkihof. K l o ;4.(l5 saiiöma-lehtäatsaus, klo 4.20 äänilevykon-sertti, klo 10 englanninkielinen uutiskatsaus j a 10.10 NtiCHl ikyliäxi. 'huvinäytelmä, y ' i Tiistaina 22 pnä. K l o 11.50 tänään ja klo li oopparaduettoja. K l o 4.0S Sanomalehtikatsaus. K l o ' 4 2 3 Jazids-t a be-bopiin. k l o 4.36 äänllei^vkdn^ sertti. Klö 10 englanninkielinen katsaus Ja i i . l 0 Mikä on Stiömen yleism sukiöämi? • i., "'/ Keisklvlikkonä, 23 pnä. M o 11.00 tänään. 12 äähilevjmiusiifclkia Ja Wp 10.10 Euroopan yleisurhellumestar niuskilpaUut, iaö 16.50 chd^-ohjel-nma. , ;• . Torstaina 24 pnä. K l o 1150 tänään Ja klo ;i2 äänaievymiisii^ Klö ^ 1 5 lastentunti. Hyirä, Satim^yteiiM. Kh-J. Z. tcpeiluJs. Mö 1040 Edi<k>- pan yl(B^uirh(Biimiitetani^^pafl^^ isäuslkaalista ohjäioaa. Perjajitalna 25 pnä. Klö 12 kankah-laulujä ja. 1 2 i p miksi taivas p n i a n i - hen. PU. t r i Martti Franssila esitel-möi. K l o 4.05 sähömaiaitfitätöaus Ja 4iö musiikkia koko perheelle, klo 10.10 Suomi;5|enperhlB,kirj, Tuttu Pa^ risto, klo röJ25 Eurocqito yteisOT^ lumestaruuskilpällui ja iois mieskuorolauluja. Lauantaina ^6 phä klo 11.50 Tänään j a 12 äähUe^muslikkla. Klo 4.05 sanomalehtikatsaua. ;10.10 ensi viikolla kuulemöie: k l o 1Ö.4'0 Aatamin puvussa ja Vähän Eevankin, mo 1055 Vanhaa tanssimusiikkia. VanhÄmxat iivät e y i ^ S t e t U kusteluutt Ja lÄviiotias ,^tlaa Leena ja neUvuoti^ä leikkivät isäa; Ja äitiä. npen kaksi ensinmainittua leflto «•! ten istuessa hurkäsä. T^*»*! - Jtkö änä ieikikään toisten sa tiedustelee Kaiten äiti. fa? sattum^ta vilka'ssut lasten — Mutta miksi et sitten ole mukana? — Amerikkalaiset lähettävät 680,000 sähkösanomaa päivittäin. tanut sen, että monet ovat iiäln sanoneet. Oikeistqsosialidempkraättls-ten johtajani tehtävähän ohklh saattaa työväki toivottomaksi, pettää se j a tuhota työväen uskon j a taistelutahdon. Coldwellille voidaan antaa vain y h denlainen vastaus: On taisteltavaa entistä päättä vämmm Canadan jä rauhan puolesta. On kerättävä kyinme-niä tuhansia nimiä pömini panhaan adressiin. On taisteltava Canadan sekaantumista vastaan Wall Streetin In-tervehtiosodassa Koreassa. Ön taisteltava rauhan puolesta. Mr. Nelsonin lahjäpa-kettijuttu HelsiiikL (S-S) — Saadun tiedon niukaäh öh aiherikarisuömalaihen nir. Harry Melsönin lahjapakettljuttu •Joutunut uuteien vaiheeseen. Asian tutkimukset Johtivat kuten tunnettua, vuoden 1948 lopulla siihen, että jutussa asetettiin syytteesieen li20 hehkeä ja monet tuomittiin'viime vuonna huomattaviin safckpirahgaistiiksiin. A i noastaan muutamat ss^tetyistä välit-tavat Helsingin raastuvan Ja raastuvanoikeuden päätös kumottu. Hovioikeus on vapauttahut tämän hehkiiön hänelle tuomitusta rangaistuksesta Ja tavaran arvon menettämisestä. 6 ^ on tödehhut. ettei sanottu henkilö pUut tiennyt kita, että hänen ulkomailta tilaämähsa lahjatavara olisi tuotettu maahan luvattomasti, j a ettei tilaaja öle voinut edes epäillä pakettien tiiontlä luvattomaksi ottaen huomioon ölösluhteeti Joissa maksun suoritus Ja tavaran vastaan-ottamlheh on tapahtuhht. Näin cdlett syyte ön korkeäcnniaissa oikeusasteessa hylätty. Päätös on Icpuliinen. - Minä olen lapsi, mutta he J ole vielä saaneet minua, sillä heä3 ole vielä menneet nalmlfiUn. S X Ä S T Ä V X EHbotns Sinisen nuuka skotlantliainen aiitahut kemistille analytoitaTafei J «tekoista pontikkaa. 1 ><)lfepähoiUäni". sanoi "TätiÄ on kauheata aihetta. JosnJ päStte tätä. nun vakuutan, ettid lette sokeaksi. Parempi on Uiä " E l ole tarpeellista", sanoi tilaiheh. "Ystäväni McTavish m Jp monta vuotta sokealla, joten _ sopii hänelle syntytiiäpäivälahjte Uhkarohkea yritys Ranskalainen sanomalehtimies B. Manfrais. Joka älkol yksitääh tunkeutua läpi Toemoek Hoemoek vuo-riStoh sehrätäkseeh Äinatisoriivlrtaä Belemiin sakaka Brasillaissä, oh, k a donnut viidakoissa. Alkiiasukkaät o-vaj; löytäneet hänfeh viimeisfeh leiriytymispaikkansa ja päiväkirjansa. S i i tä käy ikni. että hän vilise päivinään kärsi nälkää Ja y r i t t i elää JuUrilla Ja siemenillä Ja että hän oH myös syö^ nyt koiransa. Viimeisistä merkinnöistä käy ilmi, että hfin halusi Jatkaa matkaansa ilman matkatavaroita, m i kä säännöllisesti merkitsee kuolemaa viidakossa. Manfraisln tarkpituksehä oU ollut kirjoittaa artikkelisarja ranis-kalalseen aikakauslehteen viidakko-matkastaan, joka nyt päättyi kuolemaan. Sylvah Lake, Alta. — Hma on i suotuisa Jä vaikka oh ollutkin vä koleaa mm ei ole vielä pakkasta J lut. Näillä seuduilla odotetaan 1 laista, satoa kiikkiin kasveihin den. Täällä meidän tuttavien kesken 1 dettiin pienet pidot, nimittäin Ainot Onm Koski kutsuivat meitä va tJittaviaan ylettämään heidän ;b elämänsä alkamisen muistoa ja tai maila sainomaan jäähyväiset,; aikovat pain matkustaa Vä: veriin, jonne he ehkä asetti toistaiseksi asuinaan. Meitä tuttavi oli kokoontunut sinne 21 heiMäsI aina Salmon Armista BC:stä olinf William ja Tyyne Laitinen. Oli J kein hauska tavata tuttaviaan JatM kului koko hauskasi. Tuttavat o M tUöneei; fitehiä muistoesineitä pltoM kutsujille j a ne otettiin kiitolllsuuä^ lä vastaan, siis toivomme onnellial hiatJa^ läpi elämän talpaleea Jospa malhltsisänme meistä nsl heiä^mista. INle täfiUä saira^tänmi Öariha Torsti on vielä huonossa Tolnl hissa. Hän on pian ollut vuodel viiolxBeh bmana, siis siitä lähtien taa hän sai halvatiskohtauksen ja toipn mtoen oh hyvin hidasta. On täälli toihenkin, joka on iialväantuned mäahriUt 14 vuotta. Hän on tos Jölm Kangas. Hän oh nuorempi Jj oikein elämänhaluinen, mutta ei n käVellä. Oh ikävää, että ihminen luu ,,nom paljon kärsimään, iniltehkin on tyytyväinen köhtali sa. '. Nyt sanon parhaimman tervehdjk sen kalkille. — Elisa. — Aslafatuntijä Craig Rice sanoo, fettä mahdollisuudet ovat 9—1 vastaan, etät miieis tekeig murliän ennen kuin iiaiiieh. l^ppitehdas löpuili-sesti Ouluun HemhkS. — (S-S) Pitkä: riitä typpttehtaan paikasta on nut; Elokuun 10 pnä pidetyssä TfvM Oy:h yhtiökokouksessa tehtaan sijoi tuspäikaksi hyväksyttiin lofvim OUlu. valtioneuvoston alkaianm määrättyä vastoin asiantuntijain Isa suhtöa; sijaintipaikan Pohjols-a» lÄeeh. Tehtaan rakennustyöt aloltet Uin mahdollisimman pian ja se a»' niee tuotantonsa alkamaan v. Kustannusarvio on n. 170O milj. Tonttialue on valtion maata, mu' luovutusmuOdollisuudet ovat suorittamatta. Typpi Öy:n OTUstajia ovat Rlkkihappol Kansaneläkelaitos ja valtio, Oltuamme vuosikausia siinä ilinel-sessä harhauskossa, että raamatun a i kaisia ihmeitä ei tapahdu enää, meidän täytyy nyt tunnustaa itsellem-ihe ja julistaa "juur julmasti", että ihmeitä tapahtuu sekä uskovaisten että maallikkojen keskuudessa. Hengellinen ihme: Vatikaanista tiedöitettiin niaanantalha, elökUun 14 phä tähä vuonna, siis noin 1950 vuotta Jeesuksen syntymisen jälkeen, että piaavi Pius on roömalal^atolisen kirkon päämiehehä ja jumalan välittömiä edustajana ihäanlcama-ralla' määrännyt, että tästä lähtien kalnlikkien kaikkialla maailinassa täytyy uskoa kolmiyhteisen jumalan lisäksi myös siihen, että Neitsyt Ma-, ria. Jeesuksen äiti ori fyysillisirie ole-muksineeh noussut taivaaseen. Joka ei usko, etta Neitsyt Maria, bh sielulneen Ja ruumiineen otettu taivaaseen, hän on tästä lähtien kerettiläinen, jolle Paavi ja hänen luut- "hattttinsa eivät taivaan ovlä raota. J o t k i i l katoliset piispat ovat tosin ilmaisseet seti käsityksen, että uskon'* Icnppaleen julistaminen säiattaa hidastuttaa Icatolisten Joiäxuiytystyötä muidenuskovaisten keskuudessa, mutta heidän ääntänsä ei tässä, kuultu. Tämä uusi uskonkappale perusttiu noin tuliat vuotta sitten, eli v. 676 annettuun lausuntoon, että kun Neitsyt Marian hauta avattiin pyhän Tuomaan pjryrtnöstä, niin hauta olikin tyhjä. Mutta vielä suUrempia iluneltä t a pahtuu, tämän matoisen maailman u l kokultaisten politiikkojen. parissa. Me tiedämme, että toista maailmansotaa käytiin demokratian säilyt-täniisen Ja fasismin, tuhoamisen hyväksi. Sodassa tuhottiin fasistien ase-laumat — muttei ilmeisestikään fasistisia aatteita. Eshnerkiksi John Bartlett kirjoittaa nyt Prankfurtlsta Lentoon ÖliVerveril-le Ja Toronto Globie and Mailille, että kommunistien ja muiden isänmaanystävien .toiminta on huomattavasti voimistunut Saksassa. Mutta'vaikka Hitler hävisikin sodan n i in hltleriläi-syys elää, sillä mainittu Bartlett sanoo: "Amerikan vu^nomaiset tutkivat ehdotuksia, joiden tairkoltuksena on julistaa kommumstlnen puoltie laittomaksi Länsi-Saksassa.". I Hitlerin Ja Amerikan vhranomäis-teri välillä oh tässä yhteydessäi vain volhiasuhteideh määräämä ero Hitler julisti koko £läkiah kbihinunlsti-tiUolueen laitt^imxakst. Ainerikkalaiset vlrariöihaisfet eivät pysty siihen Ja siksi he tyytyvät vain Lähsi-Saksan konuhunistien pahnaan juiisi^hiiseen. Ja syy: Itä-Sa&sän kothmunistit sUuh-pitteiövät täiiiäh kiiuh lopulla t)idet-tä^ äksi Känsalliseh Rihtamän kongressin, mikä toihiii itoksan yhdistä-mlsieksi ja its^näistyttäinteekSi Ja saa ihhelsesti sUnä määrin kannatusta LänsI-JSaksässakin, että silheh vahataan paremmJUä "aatteilla" — hitle-riläisUlä vbhhakeihöilla Ihmieelllstä on se demokratia mitä amerikkalaiset vhihomals^t saksalaisille opettavat! DuheeUistä ovat inyös Wall Striee-tin lempitytön Öörolhy t l i o o i ^ h in aivoitukset. Öltuaah kolrviääij iiiyö-ten kylinän isodan karmalla Ja tuettuaan kaikkia hUtä poliittisia töimeh-pltelta, Jotka ovat nykyiseen tilanteeseen Johtaneet, Wall Streetin sotaohjelman ptioliesta jatkuväätl klrjoittfi-nut Dorothy Thompson on ruyennut pelkäämään omaa varjoaan Ja k i r joittaa nun. seuraavasti. "Ne meistä, jotka uskovat, että Amerikan ulkopolitiikka on auttamattomasti uhkarohkeaa, j a että se Johtaa meidät suoraa päätä katastrofiin, on tehokkaasti it^aimennettu. Qn yialn ylcsl puolue ja se on sotapuolue.. Ei ole patrioottista Johtoa Joka antaisi taisteluhaasteen suunnalle olemme menossa tai jolla olisi järt vyyttä tai rohkeutta vUtolttaa tie . . ." Dorothy-tyttö on siis hu niistä seuraamuksista mitä on siitä kun Yhdysvaltain hallitus^ systemaattisesU kalvanut maaö^ Y K :n Jalkojen alta ja rau" asemesta vahnistellut kolmatta — mitä kaikkea hän itse on mstfl settomasti tukenut. Miss Thompson puhuu Trom» J llstamasta opista, jonka mukaan r rikan täytyy olla maailman - ja "vapauttaa kaikki hyökkayks«" rit huolimatto siitä haluavaOo^ (vapautusta) tai eivätkö Tunnustettuaan vasenkätlsesö, maailman kansat eivät halua kan Unperialismin "vapauttaffliS*j koska se ''vapauttaa" ne it tään Ja tohneentulo hali»'- taan, miss Dorothy T b o » f ,° . että jos; "hyökkäys" (tarkoittoa tomaakansojen itsenälstymi««' nistuu, sitä seuraavaan . Bceii Biaältyy joakkomltutoe»^ tys Ja vapautettavan ma» «»T, ovat silloin ilmeisen h * » ^ * ^ . mätt opetuksen saamme Ihme on siis t a p a h t u n u t d^ WaU Streetta propagandaty^o^» kee Jb khrjoltuksen hän ei Ilmels^ti aiokaanj^^ rahnusta veriruskeista maailman rauhaa vastaan. koura.; TO?
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 17, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-08-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500817 |
Description
Title | 1950-08-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m m
V
tel-... ^'^'S'
iii ^
I
Vii A-'} Ji
! * ' ' >• l 1 *
•AM
i f
4
1c
of
am
i
Sivu 2 Torstaina, elok. 17 p. — Thursday, August 17
(LBBEETS") ^ Ihdependent Latxtx
Organ ot Rtinish Canadians. Es-tablistafd
Kov. 6tb. 1917. AtithOrized
as Eecond class. mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrtce weeUy: Tuesdays,
Tbnrsdaya and Saturdays by Vapatis
PobUshlng Company Ltd., at 100-102
Elm 8t. W., Sudbury, Qnt., Canada.
Telepbones: Business Offlce 4-^84.
Editorfal Office j,4-4265. IS^nägac
E. SuksL Editnr W> EKJbmd. SläiUng
address Box .69,.8udbury< Qntaito.
Advertifling rates tipon appIlcatUtt.
•nranslatlbn free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassä: 1 vk. 6J)0 6 lOc 825
3'klLi'24)0'
Tbdysv^oissa: 1 Vi:: 7J00 6 ^ 3W
Suomessa: 1 v k . 7.00 6 klc 425
muut mnovai
MSka on paras sivuUpiiblil^^
Kuten lehtemme uutiMsästolla on fe^
ton ilmoitti viikon alussa, eitä kahden viikon kuluessa pidetään do-ininiohui
ja maakuntien konferenssi, missä keskustellaan puolustus-ja
turvallisuustoimenpiteistä. Konferenssi pidetään isuljettujen ovien
takana j a niinmuodoin suuri yleisö saa sen päätöksistä tietää ehkä
vasta sitten kun ne on jo pantu täytäntöön.
Mutta siviilipuolustus koskee kaikkia canädaläisiä, hiin nuoria kuin
«vanhojakin, niin tavallisia kadun rniehiä ja naisia kuin hallitusminis-terejäkin.
Tosiasiassa, jos ja milloin tulee sotatilanne^ ns. kadun
n^iiehet jä haiset ovat silloin kaikkein turvattomimpia. Tästä johtuu>
että kysymys siviilipuolustukiesta on julkinen äsiai mistä kanisan-joukkojen
ja heidän järjestöjensä pitäisi lausua oman harkitun mielipiteensä
lukkojen taakse kokoohtuville hallitusherroille;
Ensimmäisenä herää kysymys, että miksi tämä dominionin jä maakuntien
siviilipuolustus konferenssi kutsuttiin niin hätäisesti ? Onko
puolustusministeri Claxtonilla ennakkotietoja täi epäilyä siitä, että
Yhdysvaltain imperialismi ailcoo laajentaa hyökkäyssotaansa?
Toiseksi kysymykseksi jää se, että minkälaisia mahdollisia siiunni-telthia
liittohallitus esittää tälle siviilipuolustuskonferenssille, missä
puolustusirtiniäterin rinnalla kokoontuu neuvonpitoon maakuntien prokuraattorit
ja R C M P : n päämies?
Ensinnnäisen kysymyksen johdosta pitäisi kaikkien canadalaisten
Sänöä yhdösta suusta seuraavaa: Jos puolustusministeri Claxtonilla
on ennakkotietoja tai pätevää syytä epäillä sodan laajenemisesta, hänen
velvollisuutensa on luottänVuksellisesti asiasta tiedoittaä Gänädan
kansalle. Jos hän ei tätä tee, silloin häh syyllistyy siihen, että täniän
Aiaän miehet, naiset ja lapset joutuvat tykkänään varustumättomirtä
atomisodan jalkoihin. Toiseksi on sanottava, että jos tiedemiesten lausunnot
atomiaseista pitävät osaksikaan paikkansa, hiin mitkään si-viilipuolustuskonferenssit
eivät ole riittäviä, sillä onhan möille selitetty,
että atomipommia vastaan ei ole mitään pätevää puolustusta.
Tästä johtuu, että jos vastuunalaiset ministerit ovat tietoisia sodan
laafenetnisen mahdollisuuksista, silloin heidän velvollisuutensa on
päättävästi ja julkisesti puhua ja toimia sodan läajentamisfa vastaan,
sillä vain sodan ehkäiseminen on nykyvaiheessa tehokasta si-viilipuolustustä.
Toisen kysymyksen yhteydessä — huömiböhottäeri^^^^^v^
not ja vihjailut sekä ennenkaikkea valtioliisen pblii^^^ päämiehen
osallistuminen tulevaan siviilipuolustuskonferenssiin — nousee epäilyä
siitä, että aiotaanko räiihan äsiäh puolustaminen julistaa laittomaksi
ja epäisänmaalliseksi toiminnaaksi? Olemmeko me kansakuntana
saavuttamassa Hitlerin Saksan kehitystason, niissä sotää, nimenomaan
hyökkaysr ja valloitussotaa, pidetään kansallisena hyveenä
jä ihanteena samalla kun rauhan asian puolustajat joutuvat vainotuksi?
Tässä yhteydessä ort syytä kaikkien hyvää tarkoittavien i h misten
ilmaista vakaumuksensa siitä, että tämän maan ja kansan nykyiset
ja tulevat edut; vieläpä riykyiseh yhteiskuhtajärjest^^^
nykyiset ja tulevat edut vaativat rauhan säilyttämistä jä sen vakiinnuttamista.
Meillä ei kansakuntana ole mitään Voitettavaa sodasta.
Päinvastoin sodan laajeneminen muodostuu kiroukseksi, mikä
aiheuttaa kärsimyksiä, kuolömaa ja köyhyyttä hiin Canadan kuin
muidenkin maiden kansoille. Vakuuttuneina siitä, että historia osoittaa
nämä olettamukset oikeiksi, kaikkien hyvää tarkoittavien canadalaisten
velvollisuus on kokoontuvalle siviilipuolustuksen konferenssille
sanoa, että älköön se tehkö sitä fasistista rikosta tämän maan
jä kansan parhaita etuja vastaan, että yrittää pianna suukapulan niiden
suulle, jotka rauhan asiaa puolustaen yrittävät estää tämän
maan ja koko maailman ajautumasta hirveään onnettomuuteen —
atomisotaäjfj. Muistakoon Siviilipuplustuksen konferenssi sen kumoa-mattomah
tosiasian, että kaikkien maiden kansojen todelliset isän-maanpetturit
toisessa maailmansodassa tulivat poikkeuksetta yläluokista
ja niiden liepeiltä — Hitler ja hänen takanaan ollut Saksan
suurbisnes, Mussolini ja hänen takanaan ollut Itaban suurbisnes,
puhumattakaan nyt qulslingeista> ryteistä ja heidän kaltaisistaan.
Kaikin mokomin, keskustelkaamme kansakuntana siviiliväestön
puolustamisesta, mutta tehtäköön se julkisesti ja täydessä päivänvalossa,
sekä tietoisina siitä, että vain sodan ehkäiseminen ja sodan-lietsojain
kontrolloiminen oh todellista ja rehellistä si\'iiliväestön puolustamista
nykyvaiheessa!
KtfiSKA KOBEA JAETTim
Wasbii>g |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-17-02