1950-08-17-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
t
i
S I
SI.'
Sivu 4 - Torstaina, elok. 17 p..^ Thursdayi August-17
rl
^ Of •'Mi' t
r
" 1 i< '
1
Satotoiveet Suomessa
keskinkertaiset
H e l k k i . — Kulumassa oleva kasvukausi
ei saasuhteiltaan ole ollut 15
päivään heinäkuuta mennessä kasvullisuuden
kehityksen kannalta edullinen.
Toukokuussa lämpötilan keskiarvo
oli maan keskiosissa l ^ i r a normaali,
mutta muualla vielä 1—2 astetta
sita korkeampi. Sademäärä oU
toukokuussa koko maassa normaalia
^ 318 Bay 8t, Port Arthnr. Ontatfo
4\ S ' « t n .
i i i 't S <•
PETERSON
ELECTRIC CO.
Sahkötarpeiden välittäjät ja
urakoitsijat
DIAL S-8152
68 Sbnnlab Street
Fort Arthur, Ontario
s
>
a'
4 'HS
:'1
1
I r
*
Tiedustelkaa meiltä
KAADETTAVIA PUITTEN
KULJETUS TROKIEN
LAATIKOITA
NOSTOLAITTEITA
VARUSTEITA
Välittäjät Thunder Bay alueella.
Täydellinen vbrasto osia
Huoltopalvelus
Ylöspanoa - hitsausta - korjausta
SUOMEA PUHUTAAN
ÄRCHIE GÄI^BLE
PUHELIN 5-8742
381 Oliver Road, Fort Arthur. Ont.
'4f
Saatavana pikaista
lähetystä varten
® Interior Trlm
© Insul-Brlc SIdIng
® Pl7wood
® Maronfto
® Asphalt Shlnglen
O Hbre Glass Insulailon
MILTON FRANCIS
LUMBER GO/LTD.
Puhelin Dial 5-7394
99 S. Cumberland St.
Pori Arthur Ontairlo
väliaisempi. Maan pobjoispuoliskol-la
vain 65 pros. normaalista. Kesäkuussa
oli maan keskilämpö 1—2 astetta
normaalia korkeampi. Eräin paikoin
esiintyi kuitenkin hallaa,
Sademäärä oli maan pofajolspuolis-kolla
ifö prcks.' normaalista. Heinä-ktmn
alkupuoliJEko <(n ollut 2—3 astetta
normaalia kylmempir Maan pohjoisissa
lääneissä esiintyi pakoitelleh
hallaa 11—12 päivänä, Sadesuh-teet
ovat edelleen olleet varsinkin Etelä-
Suomessa epäsuotuisat. Pohjoissuomessa
Oulun läänissä on satanut
runsaimmin 138 pros; normaalista.
Rukiin heUimöinti t^ahtui koko
maassa keskimäärin 23—28.6 päivien
välisenä aikana. Ruislaihot eivät kertomuskauden
aikana' ole yleisesti lakoontuneet.
Joten satotoiveet tällä
hetteellä voidaan 'arvostella keskinicer-taista
paremmiltsi satoluvulla 5,7 (viime
vuonna (53)^ Huonohkosta heili-möimisajasta
Johtuen esiintyi lovltäh-käifiyyttä-
Myöft halla on Jossaln.mää-^
rln.vahingoittanut laihoja siellä, missä
tähkälle tulo tapahtui ennen kesäkuun
puoliväliä.
Syysvehnän satotoiveet on arvosteltu
keskinkertaisiksi satoluvulla 5,4
(5.5) . -".^
Kevätviljojen kehitys ei kertomuskaudella
ole ollut suotiii^a. Osittahi
epäediilliset siädesuhteet, osittain epäedulliset
lämpösuhteet ovat hidastaneet
kasvustojen hormaallä kehitystä.
Niinpä satotolvieet eivät olekääh kertomuskauden
loppuun'mieiinessä parantuneet
Jä ovat tällä hetkellä 0,5—
0,7 satolukua huonomhiat kuin vuosi
sitten- Kasvustot ovat huomattavan
lyhytkortisia Ja lisäksi harvoja var-sinkin
maan keski- Ja pohjols-osissa.
Huonosti itänyt siemen ori ollut suurimpana
syynä varsinkin kauran ja
ohran harvuuteen.^ Etelä-Suomessä
on vedenpuute estänyt ^kaikkien kevätkylvöjen
^normaalin kehityksen.
Kevätvehnän satotoiveet on arvosteltu
keskinkertaiseksi satoluvulla 4,9
(5.6) . Ero 'Viime vuoteen verrattuna
ori siis 0,7 satolukua. Ohrasta odotetaan
myös keskinkertaista satoa satoluvun
ollessa 4,7 (5,2) i Kauransato
on arvosteltu niinikään keskinkertaiseksi
luvulla 4,9 (5,6). Herneen satotoiveet
ori arvosteltu keskinkertaiseksi
luvulla 5,0 (5.3). Perunan keihitys bn
ollut maan etelä- Ja lounaisosissa kuivuuden
Johdosta hidasta. Huonoimmat
satotoiveet ovat Uudenmaan Jä
Turun Ja Porin lääneissä 4,7 Ja 5,0.
Pääosa sahatavaran
tupiähnosfa bii jo
Helsinki. — (S-S) — Harvoin' ori
tähän Yuoderiatkaan tilanne puutavara-
Ja paperlmarkkinoliia ollut niin
edullinen kuliti nyt: Pääosa sahatao-tännoitä
ori riiyyty tyydyttäviiri hln-tpihin.
Vain Englannin osuudesta on
melkoinen erä päättämättä. Pyöreän
puun myynti käsittää Jo 3 mllj. m^,
josta yli puolet laivattu. Paperiteollisuudelle
ori riittävästi tilauksia. L?ii-vaukset
käyvät täyttä vauhtia. Puun
Ja puu jalosteiden hinnat ovat nousussa
j ja • kysyntääkin on tyydyttävästi.
Kun varastot ovat verraten pienet, ön
alkavalla puuraaka-aineen ostokau-della
vilkkautta odotettavissa.
— Keene, Texasin valtiossa oleva
kaupunki, on ylpeä siitä, että sen rajan
sisällä ei ole tapahtunut mitään
rikosta sen 50 vuoden oloaikana. M i tähän
poliisit siellä tekevät ansaitakseen
palkkansa:
1 »I ^ t *v
South Porcupinessa pidettyyn SCAUL:n liittojuhlan urheilu- ja voimistelukilpailulhin osallistol nuoria
lupaavia urheilijoita sekä tottuneita tekijöitä eri puolilta maata. Kuvassa nähdään Sault Sle Marien
Dynamon viisi tyttöä (vasemmaha oikealle): Susan Car, Sirkka Muhonen, Eileen Porter, Hilkka
Muhonen ja Aira Mäntylä.
Canadan keihäänheittomestariXeo Roininen, joka viime talvena oli Canadan edustajana Britannian
Imperiumin mestaruuskilpailuissa Uudessa Seelannissa (voHtaen. siellä keihäänheiton) nähdään tässä
' yUttämässa korkeushypyn riman iiittojuU'^^
Aviopuolisoautomaatti
on keksitty
Perun pääkaupungissa Limassa on
eras yritteliäs avlollittoyälittajä keksinyt
automaatin, jonka. avulla naimahaluiset
naiset ja oniehet voivat löytää
Itselleen aviopuolison. On vain
pantava raha automaattiin, niin saadaan
kirje. Jossa on osoite ja tarvittavat
selitykset. Määrätyn asteikon
avulla voidaan -valita Joko vaalea, rus-keatukkamen
tai tumma ystävä, vieläpä
halutun ikäinenkin. .
Langlla & Waugh Hardware Co.
RAUTATAVARAA — PORSLHNITAVARAA
"BEACH"-UUNEJA — •"CONNOR"-PYYKKIKONEITA
"PHILCO*-RADIOITA — "ELTO'^-ULKOLAITAMOOTTOREITA
Vastapäätä Prince Arthur hoteUla
Puhelimet: 5-5912-^-7581
10 N. Cumberland St. Port Arthur. Ontario
Sikojen Itseruokinta on tullut yleiseksi
menettelytavaksi monessa piirissä.
Tämä on helposti ymmärrettävää,
sillä sikojen itseruokinta poistaa
aamu- ja iltaruokinnan, siten säästäen
aikaa päivän kiirempinä hetkinä.
Itseruokintaa on tietysti huolehdittava
tarkasti, mutta hoidosta tulee
pääasiassa päivittäinen toimenpide
jolloin katsotaan, että sioilla on riittävästi
ja asianmukaista ruokaa sekä
tarkastetaan, ettei syöntipaikkojen
eteen ole mennyt mitään tulppaa.
Itseruokinnan ei pidä kuitenkaan
johtaa välinpitämättömyyteen sikojen
hoidon suhteen. On tärkeätä että sivurataan
sikojen kehitystä, ehkä enemmän
kuin käsin ruokittaessa, ja että
ruokaseokset valmistetaan niiden kasvun
ja kehityksen mukaisesti. Tämä
edellyttää sitä. että ruokaseosta vaihdetaan
kehityksen mukaisesti.
itseruokintaa kehitettäessä on ehkä
helpointa aloittaa niistä ruokasepksis-ta
mitä on käytetty käsin ruokittaessa.
Kaupoista on saatavissa sikojen
aloittaja-, kasvattaja- ja valmis-tajaseoksla.
Seokset voidaan luonnollisesti valmistaa
kotona Icasvatettavasta viljasta
mihin lisätään proteini- ja kiven-näislisäkkeitä.
Tällaista kotiseosta
käytettäessä suositellaan runsaammin
tilavaa ruokaa kuten kauraa, älfalfa-jauhoa
tai bräänlä.
Sikojen itseruokinta soveltuu kesä-
Ja talvikasvatukseen, sisä- ja ulkohoi-toon.
Yljsityiskohtaisia tietoja sikojen itseruokinnan
järjestämisestä ja markkinoita
varten kasvatettavien sikojen
ruokaseöks:sta saadaan "Self-Feeder
for Hogs"-nimisestä ohjekirjeestä. Y l lämainittu
Circular No. 129 on saatavana
maksu vapaasti osoitteella: Information
Service, Dominion Department
of Agriculture, Ottawa.
Perunarutto
Suomen Maamies-lehti kirjoittaa
perunarutosta ja sen torjumisesta seuraavaa:
• • ' ':
Perunan pahimpana kasvitautina
pidetään nykyään kaikkialla peruna-viljelyksillä
perunaruttoa, jonka aiheuttaa:
Phytophora infestans-himl-nen
leväsleni. Se huomattiin ensi kerran
vasta, 1830 tienoilla. Sen aiheuttamat
tappiot muodostuivat erityiseri
suuriksi. Irlannissa v. 1345—46, jolr-loin
ri. 700,000 ha :n viljelysalalta saatiin
vain 10 pros. odotetusta sadosta.
Vielä v. 1926 olivat perunaruton aiheuttamat
tappiot n. 30 pros. Saksan
koko perunasadosta.
Tauti tuhoaa sekä varsia että mukuloita.
Lehtirutossa syntyy lehdykän reunaan
ensin vaaleanvihreä läiskä; joka
nopeasti ruskettuu, suurenee epämuo-toiseksi
poltelaikuksi ja kuivettuu.
Kostealla säällä näkyy lehden alapinnalla
terveen ja sairaan solukon rajoilla
kuromankannattlmien muodostama
vaalea sepelkerros. Tauti alkaa
alalehdistä ja tuhoaa lopulta koko
varsiston. ; ^ ' .
Mukularutto aiheuttaa perunan mukulassa
kuorenalaisen solukon kuolemisen
ja ruskettumisen. Sieni tuhoaa
vain perunan pintakerrosta, koska se
tarvitsee kehittyäkseen happea, mukulan
sisäosien tuhoaminen jää muiden
sienien ja bakteerien tehtäväksi.
Perunaruttosienen rihmasto kasvaa
soluväleissä. Kuormankarmattlmet
tunkeutuvat esille etupäässä ilmaraoista
ja niissä muodostuu 8—12 sitruunan
muotoista'kurcmaa. Kuroman
Itäessä sj'ntyy joko sienirihma
tai värekarvoila liikkuvia parveilijoita
(itämisoptimi +10—13oC). Varsirikin
sateisella säällä parveilijoita joutuu
runsaasti maahan ja siellä kulkien
veden mukana mukuloihin, joihin se
tunkeutuu korkkihuokosista, silmuista,
naarmuista ja halkeamista. K"™-
manmuodostukselle on optimilämpöti-la
19—22o C ja ilman suht. kosteus
100 pros. Kuromanriiuodbstus alenee
73 pros. ja mukulain vesipitoisuus 64
pros.
Kellarissa rutto vain harvoin leviää
mukulasta toisen. Se, että korjattaessa
terveeltä näyttänyt perunsato
muuttuu joskus kellarissa muutaman
viikon kuluessa pahast i ruttplseksi.
Johtuu siitä, että sato on penumn
— Jos sinä olet tyttö hiiri puhut
eniten vaatteista, sltteii lapsista, slt^-
ten tavallista juoria, miehistä ja seh-
Jälkeen elokuvista, korttipelistä ja
säästä. ; ' ;/ '
noston aikaan sairastunut. Ruton i l meneminen
joiituu suuresti vallitsevista
lämpötiloista. Sieni saattaa +19
—22o G lämmössä kasvaa 5 mm vrk :s-sa,
kun sen kasvu sensijaan.+3—4o
C on täysin pysähtyriyt. Varastossa
olisi lämpötila pyrittävä saamaJEm
näin alhaiseksi. Sieni talvehtii etupäässä
rihmastona pferunan mukuloissa,
joista kasvavat sairaat versot taas
vuorostaan sairauttaavt muita. Pe-nmaruttosleni
voi taly^tia my^s
komposteissa ja tomaateissa. Perunan
varret ovat saastunnan kannalta vaarallisia
vielä pari viikkoa senjälkeen
kim ne ovat'kuolleet, paleltumineri tekee
ne hetr vaarattomiksi.. Eluromät
saattavat säilyä kosteassa niaassa
suotuisissa olosuhteissa 44—57 vrk.
Nykyään meillä viljellyistä perunalajikkeista
ei yksikään ole täysin ra--
tonkestävä. Myöhäiset isaastuyat leh-tlruttoon
lievemmin : kuin aikaiset.
Varsisto on nuorella kehitysasteella
rutonarka, mutta sillohx-ön iiieillä
ilmaston kuivuus esteeiik ruton leviämiselle.
Sitten varsisto muuttuu rti-tonkestäväksi,
kunnes ' se'. kukinnan
jälkeen jälleen muuttuu rutonarak^.
Tällöin ovat sääsuhteet rutbh leviämiselle
usein suBtiiisat Ja se leviää
nopeasti. Aikaiset penmä&jikkeet
saavuttavat meillä futonafan kehitys
asteen jo heinä— elokuun vaihteessa
jä saptnvat. MyöhiUset laJIk^ tulevat
rutonaralle kebiitysasteeile' vasta
miyöheirimin, jolloin ilma Jö 'oh kyl-memp|
ää ja taudiri aiheuttajan leviäminen
hitaampaa.^ .
Torjunta.
1. EI riittoisia mukuloita siemenek-
.Si. '. .'..'V ' • • ,
2. Kovin rutonarat lajikkeet hylättävä.
On myös vältettävä aUcaisteri
Ja myöhlästen viljeiyäi samalla pellol&t,
jotteivät, aikaisen varret saastuttaa
myöhiäsiä. [
3. kellareissa lämpö +3—4o C.
4. keinialliset kuparipitoiset aineet
(kuparikalkki ym.) Ultomailla paljon
käytettyjä Suomessakin 'kokeiltu
lupaavin tuloksin. •• '
Blexlco City, — Koko Meksiko, kuten
vanha Gallia, on Jakautunut kolmeen
osaan: ' Di%o Rlveran, männTle
menneen iloseClementp Orozcon - Jä
David Alfaro Siquehrosin kaririatta-jiin.
K u k ^ ryhmä vätttää; että heidän
Ihailemanpa on suurin meksikolainen
taidemafilari. Välttelyä on käyty monta
vudttia. Mib^ hyvänsä historian lo-pullirieh^
tuomio tulee olemaan, niin
kiertämätön tosiasia dn se, että näaaä
kolme ovat jättiläisiä Meksikon taide-elämässä—
suurten taiteilijoiden lahjakkaimpiin
kuuluvia. Totta on myöskin
se,; että nämä kolme Meksikon
suurta kuuluvat nykymaaUmkri suuriin
Jättiläisiin.
Mutta' vaikka Meksiko onkin jakautunut
sen kolmen huomattavlnunan
taiteilijan kykyihin nähden, niin nykyään
on kiako Meksiko yksimielisesti
ylp«lriä sUtä. että/yksi heistä, Siquel-ros,
äskettäin voitti kaksi palldhtoa
kansaiiivälisissä kilpailuissa V**^**"
slasäa. ELolmesataä iimailman huoma-tuinta
taiteilijaa, ediistaen 22 eri maata,
osallisttii niihin. Slquelrostp neljätoista
maialaustä sai toisen palkinnon
— ensimriiälset palkinnot riienl-vät
ranskalaiselle mestarimaalärllle
Henri atotisseUe, tunhustukääha koko
hänen elämäntyölleen. Tämä meksi-kplaineri
maalari myöskin voitti erikoisen
500,000 liiran pälkitmon, jonka
oU antanut Brasilian hallitus.
Slqueif os oli monia vuosia Meksikon
toide-d(|toän "kauhistuttava lapsi'*.
Häh'oii dUut vankilassa ja vapaudessa
Useamman kerran kuin hän muistaakaan.-
Kuten -nykyajan Benvenuto
CeUIni. hänessä yhdistyy huomattavassa
mittakaavassa taiteilija, poliitikko
Ja sotilas. Kuitenkin hän on
Meksikon taide-elämän tyypillinen
tuote, taide-elämän, joka on yhteiskunnallisessa
sisällössään ja kansansa
taistelun syvyyksistä ammeritanut
poikkeuksellisen laadun. Siquelros i t se
on ollut kommunisti jö neljäimes-vuosisadan
Ja on nykyään Meksikon
konununlstipuolueen keskuskomlteari
jäsen;. ;
Kirj. A. B. ^flagil
ollut pois kbtimaastaan useamman
.vu6äeni->7- • .''.'^^
"R^vera oli TP^n"n ensimmäinen
tärkeä opettaJatU^JSoroopassa^, 'sarioi
Siquelros. ",Hän ositti minulle znU-laisen'
fvällftnlninim^^^ muodori
taide on ottahtttiluröi^^^ Satasilla
hän saattoi minut käsittämään''&lelc-slkonmjnrskylfiet'tapaukset^
^'^.^
kmnoiikseen osalUsturieiden nuorten
taiteilijoiden eUnyolman."
, y. ' i32Q tapatittineen Cärranzan
me ravintolassa kahvia-juodessamme.
"Mutta haluan tietää Jotahi teistä;
Hän hymyili. "Mutta en voi kertoa
itsestäni kertomatta jotain taide-elä^
mäsiämme ja vv. 1910—20 Meksikon
vallankumouksen historiasta. Meidän
liikkeemme oli tulos kahdesta vallatt-kumouksesta:
Meksikon ja Venäjän."
^ "Miksi' Venäjän?"
"£«'tarkoita yksinkertaisesti jotain
mitä Venäjällä on tapahtunut. Tarkoitan
Neuvostoliittoa, maäilraah kommunistista
liikettä jä Meksikon kommunistipuoluetta.
Ilmari kaikkia näitä
kolmea ei olisi olemassa minkäänlaista
Meksikon taide-elämää.
Siquehrosin kalpeätV soikeat kasvot,
terävine nenlrieeh j a vihireihe silirii-neen
muistuttivat jotain liritumalsta.
Miitta kaikki tämä lepäsi kaikkein
vähimmän llnturiialsilla Voimakkailla
hartioilla. Hänen epäjärjestyksessä
olevissa hiuksissaan oli harmaita vivahteita.
Hän on syntynyt Chihuan
kauppalassa, joka on samannimisessä
pohjois-Meksikon valtiossa. Hän bn 54
vuotias, mutta näyttää nuoremmalta.
Syvästi katolisen mieheii ja hän^^
vapaamielisen vaimonsa poika David
kävi alkeiskoulua Mexico Cityssä jä
iltaisin taidekoulua kuri Porfirlo Diazin
30-vuotineh diktatuuri kukistui.
Tämä tapahtui v. 1911. Sainana vuonna
taidekoulim oppilaat lakkoutulvat.
He vaativat lopetettavaksi kuolleen,
vanhentuneen opetustavan kouluista
ja rautateiden kansallistuttamlsta.
Lakko kesti kuusi viikkoa Ja levisi koko
maan oppilaiden keskuuteen. Kaksisataa
oppilasta, niiden mukana SI-queh-
os, vangittiin Ja taistelusta kehittyi
vallankumous. PonrariUisehvas-tustusryhmän
Johtajan Francisco Ma-deron
voitto johti myöskin lakkolaisten
voittoon, y
. V. 1913 vanhan hallituksen kenraali
VIctoriano Huerta, Amerikan lähettilään
Heriry Lane Wilsonin, joka oli
läheisessä yhteydessä Öuggeriheimin
intresseihin, aviUla järjesti vallankaappauksen
ja kukisti Madeiron.
Suurin osa ^aidekouliui oppilaista'jättivät
opintonsa Ja liittyivät arnjeljäari
taistellakseen maansa Vapauttamiseksi
feodalismista ja imperialistiselta sorrosta.
Sigueiros taisteli kuusi vuotta
Ja kohosi ensimmäisen luokan kapteeniksi
(Meksikon armeijassa on Itakii
kapteeni luokkaa).
"Tämä kausi oli se mikä loi perustuksen
Meksikon taiteelle", sanot Sf-queiros.
Eimen tätä me ollnune boheemeja.'
Meidän ruumiimme Olivat
Meksikossa, mutta sielumme Pariisissa
ja me emme tunteneet omaa
maatamme. Armeija opetti nieille
maamme maantiedettä, teknologiaa
ja historiaa sekä toi eidät elävään
Ikcsketukseen kansan "talonpoikien,
työläisten Ja intiaanien — kanssa.?
-
Meksikon vallankumous oli porvarillinen
vallankumous, joka ei toteuttanut
demokraattisia tunnuslauseitaan.
Mutta se sai iiilnpaljoh-kansanjoukot
liikkeelle, että kaikkein vas-taanottavlmmista
tuli uuden Meksikon
taidesuunnan perustajia. Vj 1919
Venustiano Cärranzan hallitus lähetti
useita näitä taiteihjasotiläito sötilas-asiamiehlksl
Eurooppaan jotta nämä
murhan jälkeen Alvaro Öbr^nln uusi'haUitus-^
tti tiiseiminat sÖtlli^isia-miehfriä
olleet' taiteiiilat^ hfiden mukana
Siqueiron. Pennittömänä Slquel-r<
» meni Pariisin lähellä olevalle tehtaalle
VjOnristaniaim taiteellisia rau-iakoristeita
ja' iäiiKitä" tuU iiakeri-hristy<
ääisten Union Jäsen. Täällä hs^
hän' ensinmiälsibi; kerrfih Jöutul^^kdiä-kbtukslih
Irommtihistieh -kanssa Jä
työskenteli heidän kanssaan läheisessä
yhteistyössä. V. 1922 hän^paktsl
ta". Jossa hän hyS]d:äsi Wsi,
Meksikon dlktaatS^^,
Cauesla vastaan,: a n t o i ^
k^KoIttamisslleen - "a
• Siiueiros; miatkusti'irÄd
mutte-poliittisen toimiSS
karkoitettiln inaasta.^a3
kaisin Meksikoon, j o^
J l i i L ^ hänet vapauta
to;:mln hänet vaUttilii "M,
sishrin- Vastaisen' Iiit<m-^
sl.:v.i936 hänjälleetiaaS
dysvaltoihin ja penisU
verstaan kokeiluja varten.
väppumielenosoittiksen tm..,
vat lähtöisin Siqueircksen i ,
- (Jatkuu 5. sivulla)-
Meksikoon, samana vuonna kun Rive-ra
miyöskto palaisi, l&nän Jälkeen R i -
vera, Siquelros, Orozeö. IXaider Cueir-rero
s^-toiset huomattavat taiteilijat
herättivät* eloon i n i n a a l i^
talt«(h (seihämaaiäusta^^
kukoistahut feiiesansslh' • äikaha; ja
ivasivat tien.' Joka JohU "Miek^^
taiteen hiaaUniäh ' kel^iikseiksl Heti
Pariishi jälkeen. Öe oU iifeefclä. Joka
ikäytti Umfeuvältaieinään laa^
seiniä, d3maamlsia keinoja. Jotka miljoonat
ydivathältdä,' joi keirottiin
Meksikon kamsin' ikankill^^^
inouksellisista ja yhteiskurinallisista
pyrkimyksistä. "'
V. 1923 taiteilijat järjestivät "Meksikon
Vallankimiouksellisten Taide-maalarleri,
Veistäjien Ja Kaivertajleh
Union". Saiiä "vallkhktunouksellhien"
ei ehää viittaa yksinkertaisesti' Meksikon
porvarllllseeri Vallankumoukseen.
He ovat sivuuttaneet Jo tämän.
He näkivät sosialismin Meksikon ja
koko 'iriiaailmah toiveena ° jä etsivät
apua kömmuhIstipuölUeel{a.:Komihu-
"Kerron teUle Jotain Meksikon tai- ^ ^ P " ^ ! " ^ « ' ^ ^ ^^
de-elämästä". sanoi hän kun i s t u h n - . u r i l o lu^^^^
1 san viikkoleht€nsä"El Machetten" ja
melkein'fcäiäcl jäsenet lUttj^väti»
munistipiioltieeseeri.' SÖ-luv^lla tämän
lehden f riimi" muutettiin "Mekslköh
Ääneksi" - (Lo VÖÄ de Mexico); joka
nykyään ori kömmunlstipiibluieeh pää^
äänenkannattaja; " ' • • -
fe^^ tarkoin ve-detyitei
pbliittlseeii Ja uhlotblmiritaän;
«ttS-jättlvW^ kokemaan talteenrisiqtiei-ro^'
najftteleinä W t ä ^ suhfeeäsa
bh'' toäellakih-taniribmaöen: * Vista
1927 vtn 192? o i l häh:Kälvcte- j a Te-räsi^
öl^teu-uriibh, maan stmriJöman
uhion,'- päfemteeii. Täsä pjhhiäisuu-dessayMn'osallistui
Moskovassa Pro-fIhtemin'
neijähteen edtistajakokoiik-seeh.
'v: 1929;häri(istä%ii^m
tJhibkeskuicseh (Confederäbiori Sfedi^^
cal Unilärla de Bfexicöy pääsifiteeri;
Ja kaiken tämän lisäksi hän oli jon-kim
aikaa: kdmmunistipuölueen sihteeri.
• :
JSIqueiroksella on tapana sanoa:
"E:uh ei ole muutakaan tekemistä niin
minä maalaan." Meksikon hallitus
AUamaimtut ovat sJ
uusien tuUiasetusteh
sia lahjapaketteja:
"OLYMPIA"—'
J^Uoa'parasta ColumblairJ
1800 grammaa riisiä
1 paketti (425 grammaa) i
"MÄXWELL4''^i
4 peltitölkkiä, kussakin 4»!
maa, ^'
tunnettua MäxweU Honse i
GroundX '
iJäiahdettua, jauhettua 1
"FENNIA" - $7.5
4 peltitölkkiä, kussakin «o]
maa, hienointa Columbian i
dettua, jauhettua kahtli
granunaa riisiä. 1450 Bri
taumuja, 1425 gr. paketti i
Hiiuiat Canadan rahassa,
paketit vakuutuksessa ja i
tään edeUeenkln Tansk
tilaukset menevät lentc
ori tunnetustinopeln jai
ketinlähetys. Sucaneen. l
'tilanteen takia tUatkaa aj!
lupakettinne.
rdman (ReA
Sulte' 338' -.^^ iDominlönSil
1 r- • Montreal,'Qs6
soi hänell(B tilaisuuden alkaa Jälleen
maaiaamisenkim se i a k^
fcon kömmunistipuolueeh ja lieitti SI-quelroksen
yli vuodeksi vankeuteen.
Kun hänet v?ipautettiln niin hänet lä-hetettto
Twon kauppala^^
koon mutta kuka hyvänsä vierailee
tässä määdajlueella olevassa kauppalansa
t i i ^ i h pitää siellä' äsiimlsta
maanpakolaisuutena.
Taxössa hän vuoden aikana maalasi
yli sata maalausta. Eräskin niistä
"Talbnpolkaisälti" oli niiden neljäntoista
maalauksen Joukossa, Jotka voittivat
kaksi palkintoa Vienlssä. Kun
hallitus sai Uetää, että taiteUIJä eciel-leenWn
pitää salaista yhteyttä kommunistipuolueeseen,
niin se karkpitti
hänet Amerikan rajan taakse.'-Si<iuef-ros
matkusti Los Angelesiin, jossaT häh
teki työtä John Reed Klubissa ja
maa,lasl kolme miu-aalla. VHiheineh
häistä "kuivra nykyajan Mekslkös-
SIMONSONS
711 East Hastlncf Stl
Vancouver
Korjaamme Ronson
lokiviä ja kaikenlaisia'L__
ku-, pöytä- ja selnäfeeUoja. |
SUOMALAINEN
GRYSTAI
STEAM BATHSl
AUKIJOKAFAIVX
Suomalaiset omistajat I
Mr. Ja Mrs. L. Iollini|
CRYSTAI
BEAUTY SALONI
Omistaja, Maipet
PUHELIN HA. 0091
n«3 E. Hastincs 81
Vancouver Br. l
saisivat sleim tutustim taiteeseen-^ ^a^^
queiros meni Pariisiin, Madiridlln.
Bsmj^bnaah 'ja Roomaan. ]^arlialasa
hän kohtasi Diego Rlveran, Joka oU
SAUNAN UUNEJA
Satoja tyytyväisiä käyttäjiä
Voitte luottaa postitilauksiin
ÖNTAfilO AUTO BOD¥
(John N. Ranta)
98 John Streei, WA S3Si, Tvronto
'• - • ' • iii-i- i H M I
24 tunnin palvelus.
Puhelimet:
KL 1234 RA. 1234
fiC^RONTO ONTARIO
STOCKHOI
RUOKAUI
311 Main St. VancpuTer.j
Puhelin PA 0538
Ainoa suomalainen{
ruokala VanMUve
Kohtuulliset hinnat ja.
palvelus.
Luöm(i^s Anto
' kori- j a lokasuojien l
. A u t o j e n maailaiBa.|
Auton roikalta ja 1
Gasollhila, öljyä ja i
10% ALENNUS GASOl
r" Käytettyjä atitoj»*
j a myydään.
Puhelin OR. 4561
3211 Dufferin St. T M ^ I
* - - : Kotipuhelin RA-IBB
yimiinnillllllimiilllHHIIJli
vaUnistaa ruoka- ja .kajj
Leivoksia, nimipäivä- ja f-kuja,
kxHppuja yjn.
tuotteita.
PUHELIN AD.'W
290 Qoeen St Tonat*!
- ÖNNITEBVO
IlllllllllllllillllJlinilliS
TALOJA, U I 3 g | E n ^ CfÄ f ARKPEJf
163 HValmer Bd.
BEAL ESTATE BBOKEB
KllntelmlstaialttöJä^ 'äAiätsaia.
Fnhelln BA. 0401 Toroatei*
HUONk 640 l>BlrBI0lAN8' ^ 8UROEONS Wr
es .Koor Siteet West
im
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 17, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-08-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500817 |
Description
| Title | 1950-08-17-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
t
i
S I
SI.'
Sivu 4 - Torstaina, elok. 17 p..^ Thursdayi August-17
rl
^ Of •'Mi' t
r
" 1 i< '
1
Satotoiveet Suomessa
keskinkertaiset
H e l k k i . — Kulumassa oleva kasvukausi
ei saasuhteiltaan ole ollut 15
päivään heinäkuuta mennessä kasvullisuuden
kehityksen kannalta edullinen.
Toukokuussa lämpötilan keskiarvo
oli maan keskiosissa l ^ i r a normaali,
mutta muualla vielä 1—2 astetta
sita korkeampi. Sademäärä oU
toukokuussa koko maassa normaalia
^ 318 Bay 8t, Port Arthnr. Ontatfo
4\ S ' « t n .
i i i 't S <•
PETERSON
ELECTRIC CO.
Sahkötarpeiden välittäjät ja
urakoitsijat
DIAL S-8152
68 Sbnnlab Street
Fort Arthur, Ontario
s
>
a'
4 'HS
:'1
1
I r
*
Tiedustelkaa meiltä
KAADETTAVIA PUITTEN
KULJETUS TROKIEN
LAATIKOITA
NOSTOLAITTEITA
VARUSTEITA
Välittäjät Thunder Bay alueella.
Täydellinen vbrasto osia
Huoltopalvelus
Ylöspanoa - hitsausta - korjausta
SUOMEA PUHUTAAN
ÄRCHIE GÄI^BLE
PUHELIN 5-8742
381 Oliver Road, Fort Arthur. Ont.
'4f
Saatavana pikaista
lähetystä varten
® Interior Trlm
© Insul-Brlc SIdIng
® Pl7wood
® Maronfto
® Asphalt Shlnglen
O Hbre Glass Insulailon
MILTON FRANCIS
LUMBER GO/LTD.
Puhelin Dial 5-7394
99 S. Cumberland St.
Pori Arthur Ontairlo
väliaisempi. Maan pobjoispuoliskol-la
vain 65 pros. normaalista. Kesäkuussa
oli maan keskilämpö 1—2 astetta
normaalia korkeampi. Eräin paikoin
esiintyi kuitenkin hallaa,
Sademäärä oli maan pofajolspuolis-kolla
ifö prcks.' normaalista. Heinä-ktmn
alkupuoliJEko <(n ollut 2—3 astetta
normaalia kylmempir Maan pohjoisissa
lääneissä esiintyi pakoitelleh
hallaa 11—12 päivänä, Sadesuh-teet
ovat edelleen olleet varsinkin Etelä-
Suomessa epäsuotuisat. Pohjoissuomessa
Oulun läänissä on satanut
runsaimmin 138 pros; normaalista.
Rukiin heUimöinti t^ahtui koko
maassa keskimäärin 23—28.6 päivien
välisenä aikana. Ruislaihot eivät kertomuskauden
aikana' ole yleisesti lakoontuneet.
Joten satotoiveet tällä
hetteellä voidaan 'arvostella keskinicer-taista
paremmiltsi satoluvulla 5,7 (viime
vuonna (53)^ Huonohkosta heili-möimisajasta
Johtuen esiintyi lovltäh-käifiyyttä-
Myöft halla on Jossaln.mää-^
rln.vahingoittanut laihoja siellä, missä
tähkälle tulo tapahtui ennen kesäkuun
puoliväliä.
Syysvehnän satotoiveet on arvosteltu
keskinkertaisiksi satoluvulla 5,4
(5.5) . -".^
Kevätviljojen kehitys ei kertomuskaudella
ole ollut suotiii^a. Osittahi
epäediilliset siädesuhteet, osittain epäedulliset
lämpösuhteet ovat hidastaneet
kasvustojen hormaallä kehitystä.
Niinpä satotolvieet eivät olekääh kertomuskauden
loppuun'mieiinessä parantuneet
Jä ovat tällä hetkellä 0,5—
0,7 satolukua huonomhiat kuin vuosi
sitten- Kasvustot ovat huomattavan
lyhytkortisia Ja lisäksi harvoja var-sinkin
maan keski- Ja pohjols-osissa.
Huonosti itänyt siemen ori ollut suurimpana
syynä varsinkin kauran ja
ohran harvuuteen.^ Etelä-Suomessä
on vedenpuute estänyt ^kaikkien kevätkylvöjen
^normaalin kehityksen.
Kevätvehnän satotoiveet on arvosteltu
keskinkertaiseksi satoluvulla 4,9
(5.6) . Ero 'Viime vuoteen verrattuna
ori siis 0,7 satolukua. Ohrasta odotetaan
myös keskinkertaista satoa satoluvun
ollessa 4,7 (5,2) i Kauransato
on arvosteltu niinikään keskinkertaiseksi
luvulla 4,9 (5,6). Herneen satotoiveet
ori arvosteltu keskinkertaiseksi
luvulla 5,0 (5.3). Perunan keihitys bn
ollut maan etelä- Ja lounaisosissa kuivuuden
Johdosta hidasta. Huonoimmat
satotoiveet ovat Uudenmaan Jä
Turun Ja Porin lääneissä 4,7 Ja 5,0.
Pääosa sahatavaran
tupiähnosfa bii jo
Helsinki. — (S-S) — Harvoin' ori
tähän Yuoderiatkaan tilanne puutavara-
Ja paperlmarkkinoliia ollut niin
edullinen kuliti nyt: Pääosa sahatao-tännoitä
ori riiyyty tyydyttäviiri hln-tpihin.
Vain Englannin osuudesta on
melkoinen erä päättämättä. Pyöreän
puun myynti käsittää Jo 3 mllj. m^,
josta yli puolet laivattu. Paperiteollisuudelle
ori riittävästi tilauksia. L?ii-vaukset
käyvät täyttä vauhtia. Puun
Ja puu jalosteiden hinnat ovat nousussa
j ja • kysyntääkin on tyydyttävästi.
Kun varastot ovat verraten pienet, ön
alkavalla puuraaka-aineen ostokau-della
vilkkautta odotettavissa.
— Keene, Texasin valtiossa oleva
kaupunki, on ylpeä siitä, että sen rajan
sisällä ei ole tapahtunut mitään
rikosta sen 50 vuoden oloaikana. M i tähän
poliisit siellä tekevät ansaitakseen
palkkansa:
1 »I ^ t *v
South Porcupinessa pidettyyn SCAUL:n liittojuhlan urheilu- ja voimistelukilpailulhin osallistol nuoria
lupaavia urheilijoita sekä tottuneita tekijöitä eri puolilta maata. Kuvassa nähdään Sault Sle Marien
Dynamon viisi tyttöä (vasemmaha oikealle): Susan Car, Sirkka Muhonen, Eileen Porter, Hilkka
Muhonen ja Aira Mäntylä.
Canadan keihäänheittomestariXeo Roininen, joka viime talvena oli Canadan edustajana Britannian
Imperiumin mestaruuskilpailuissa Uudessa Seelannissa (voHtaen. siellä keihäänheiton) nähdään tässä
' yUttämässa korkeushypyn riman iiittojuU'^^
Aviopuolisoautomaatti
on keksitty
Perun pääkaupungissa Limassa on
eras yritteliäs avlollittoyälittajä keksinyt
automaatin, jonka. avulla naimahaluiset
naiset ja oniehet voivat löytää
Itselleen aviopuolison. On vain
pantava raha automaattiin, niin saadaan
kirje. Jossa on osoite ja tarvittavat
selitykset. Määrätyn asteikon
avulla voidaan -valita Joko vaalea, rus-keatukkamen
tai tumma ystävä, vieläpä
halutun ikäinenkin. .
Langlla & Waugh Hardware Co.
RAUTATAVARAA — PORSLHNITAVARAA
"BEACH"-UUNEJA — •"CONNOR"-PYYKKIKONEITA
"PHILCO*-RADIOITA — "ELTO'^-ULKOLAITAMOOTTOREITA
Vastapäätä Prince Arthur hoteUla
Puhelimet: 5-5912-^-7581
10 N. Cumberland St. Port Arthur. Ontario
Sikojen Itseruokinta on tullut yleiseksi
menettelytavaksi monessa piirissä.
Tämä on helposti ymmärrettävää,
sillä sikojen itseruokinta poistaa
aamu- ja iltaruokinnan, siten säästäen
aikaa päivän kiirempinä hetkinä.
Itseruokintaa on tietysti huolehdittava
tarkasti, mutta hoidosta tulee
pääasiassa päivittäinen toimenpide
jolloin katsotaan, että sioilla on riittävästi
ja asianmukaista ruokaa sekä
tarkastetaan, ettei syöntipaikkojen
eteen ole mennyt mitään tulppaa.
Itseruokinnan ei pidä kuitenkaan
johtaa välinpitämättömyyteen sikojen
hoidon suhteen. On tärkeätä että sivurataan
sikojen kehitystä, ehkä enemmän
kuin käsin ruokittaessa, ja että
ruokaseokset valmistetaan niiden kasvun
ja kehityksen mukaisesti. Tämä
edellyttää sitä. että ruokaseosta vaihdetaan
kehityksen mukaisesti.
itseruokintaa kehitettäessä on ehkä
helpointa aloittaa niistä ruokasepksis-ta
mitä on käytetty käsin ruokittaessa.
Kaupoista on saatavissa sikojen
aloittaja-, kasvattaja- ja valmis-tajaseoksla.
Seokset voidaan luonnollisesti valmistaa
kotona Icasvatettavasta viljasta
mihin lisätään proteini- ja kiven-näislisäkkeitä.
Tällaista kotiseosta
käytettäessä suositellaan runsaammin
tilavaa ruokaa kuten kauraa, älfalfa-jauhoa
tai bräänlä.
Sikojen itseruokinta soveltuu kesä-
Ja talvikasvatukseen, sisä- ja ulkohoi-toon.
Yljsityiskohtaisia tietoja sikojen itseruokinnan
järjestämisestä ja markkinoita
varten kasvatettavien sikojen
ruokaseöks:sta saadaan "Self-Feeder
for Hogs"-nimisestä ohjekirjeestä. Y l lämainittu
Circular No. 129 on saatavana
maksu vapaasti osoitteella: Information
Service, Dominion Department
of Agriculture, Ottawa.
Perunarutto
Suomen Maamies-lehti kirjoittaa
perunarutosta ja sen torjumisesta seuraavaa:
• • ' ':
Perunan pahimpana kasvitautina
pidetään nykyään kaikkialla peruna-viljelyksillä
perunaruttoa, jonka aiheuttaa:
Phytophora infestans-himl-nen
leväsleni. Se huomattiin ensi kerran
vasta, 1830 tienoilla. Sen aiheuttamat
tappiot muodostuivat erityiseri
suuriksi. Irlannissa v. 1345—46, jolr-loin
ri. 700,000 ha :n viljelysalalta saatiin
vain 10 pros. odotetusta sadosta.
Vielä v. 1926 olivat perunaruton aiheuttamat
tappiot n. 30 pros. Saksan
koko perunasadosta.
Tauti tuhoaa sekä varsia että mukuloita.
Lehtirutossa syntyy lehdykän reunaan
ensin vaaleanvihreä läiskä; joka
nopeasti ruskettuu, suurenee epämuo-toiseksi
poltelaikuksi ja kuivettuu.
Kostealla säällä näkyy lehden alapinnalla
terveen ja sairaan solukon rajoilla
kuromankannattlmien muodostama
vaalea sepelkerros. Tauti alkaa
alalehdistä ja tuhoaa lopulta koko
varsiston. ; ^ ' .
Mukularutto aiheuttaa perunan mukulassa
kuorenalaisen solukon kuolemisen
ja ruskettumisen. Sieni tuhoaa
vain perunan pintakerrosta, koska se
tarvitsee kehittyäkseen happea, mukulan
sisäosien tuhoaminen jää muiden
sienien ja bakteerien tehtäväksi.
Perunaruttosienen rihmasto kasvaa
soluväleissä. Kuormankarmattlmet
tunkeutuvat esille etupäässä ilmaraoista
ja niissä muodostuu 8—12 sitruunan
muotoista'kurcmaa. Kuroman
Itäessä sj'ntyy joko sienirihma
tai värekarvoila liikkuvia parveilijoita
(itämisoptimi +10—13oC). Varsirikin
sateisella säällä parveilijoita joutuu
runsaasti maahan ja siellä kulkien
veden mukana mukuloihin, joihin se
tunkeutuu korkkihuokosista, silmuista,
naarmuista ja halkeamista. K"™-
manmuodostukselle on optimilämpöti-la
19—22o C ja ilman suht. kosteus
100 pros. Kuromanriiuodbstus alenee
73 pros. ja mukulain vesipitoisuus 64
pros.
Kellarissa rutto vain harvoin leviää
mukulasta toisen. Se, että korjattaessa
terveeltä näyttänyt perunsato
muuttuu joskus kellarissa muutaman
viikon kuluessa pahast i ruttplseksi.
Johtuu siitä, että sato on penumn
— Jos sinä olet tyttö hiiri puhut
eniten vaatteista, sltteii lapsista, slt^-
ten tavallista juoria, miehistä ja seh-
Jälkeen elokuvista, korttipelistä ja
säästä. ; ' ;/ '
noston aikaan sairastunut. Ruton i l meneminen
joiituu suuresti vallitsevista
lämpötiloista. Sieni saattaa +19
—22o G lämmössä kasvaa 5 mm vrk :s-sa,
kun sen kasvu sensijaan.+3—4o
C on täysin pysähtyriyt. Varastossa
olisi lämpötila pyrittävä saamaJEm
näin alhaiseksi. Sieni talvehtii etupäässä
rihmastona pferunan mukuloissa,
joista kasvavat sairaat versot taas
vuorostaan sairauttaavt muita. Pe-nmaruttosleni
voi taly^tia my^s
komposteissa ja tomaateissa. Perunan
varret ovat saastunnan kannalta vaarallisia
vielä pari viikkoa senjälkeen
kim ne ovat'kuolleet, paleltumineri tekee
ne hetr vaarattomiksi.. Eluromät
saattavat säilyä kosteassa niaassa
suotuisissa olosuhteissa 44—57 vrk.
Nykyään meillä viljellyistä perunalajikkeista
ei yksikään ole täysin ra--
tonkestävä. Myöhäiset isaastuyat leh-tlruttoon
lievemmin : kuin aikaiset.
Varsisto on nuorella kehitysasteella
rutonarka, mutta sillohx-ön iiieillä
ilmaston kuivuus esteeiik ruton leviämiselle.
Sitten varsisto muuttuu rti-tonkestäväksi,
kunnes ' se'. kukinnan
jälkeen jälleen muuttuu rutonarak^.
Tällöin ovat sääsuhteet rutbh leviämiselle
usein suBtiiisat Ja se leviää
nopeasti. Aikaiset penmä&jikkeet
saavuttavat meillä futonafan kehitys
asteen jo heinä— elokuun vaihteessa
jä saptnvat. MyöhiUset laJIk^ tulevat
rutonaralle kebiitysasteeile' vasta
miyöheirimin, jolloin ilma Jö 'oh kyl-memp|
ää ja taudiri aiheuttajan leviäminen
hitaampaa.^ .
Torjunta.
1. EI riittoisia mukuloita siemenek-
.Si. '. .'..'V ' • • ,
2. Kovin rutonarat lajikkeet hylättävä.
On myös vältettävä aUcaisteri
Ja myöhlästen viljeiyäi samalla pellol&t,
jotteivät, aikaisen varret saastuttaa
myöhiäsiä. [
3. kellareissa lämpö +3—4o C.
4. keinialliset kuparipitoiset aineet
(kuparikalkki ym.) Ultomailla paljon
käytettyjä Suomessakin 'kokeiltu
lupaavin tuloksin. •• '
Blexlco City, — Koko Meksiko, kuten
vanha Gallia, on Jakautunut kolmeen
osaan: ' Di%o Rlveran, männTle
menneen iloseClementp Orozcon - Jä
David Alfaro Siquehrosin kaririatta-jiin.
K u k ^ ryhmä vätttää; että heidän
Ihailemanpa on suurin meksikolainen
taidemafilari. Välttelyä on käyty monta
vudttia. Mib^ hyvänsä historian lo-pullirieh^
tuomio tulee olemaan, niin
kiertämätön tosiasia dn se, että näaaä
kolme ovat jättiläisiä Meksikon taide-elämässä—
suurten taiteilijoiden lahjakkaimpiin
kuuluvia. Totta on myöskin
se,; että nämä kolme Meksikon
suurta kuuluvat nykymaaUmkri suuriin
Jättiläisiin.
Mutta' vaikka Meksiko onkin jakautunut
sen kolmen huomattavlnunan
taiteilijan kykyihin nähden, niin nykyään
on kiako Meksiko yksimielisesti
ylp«lriä sUtä. että/yksi heistä, Siquel-ros,
äskettäin voitti kaksi palldhtoa
kansaiiivälisissä kilpailuissa V**^**"
slasäa. ELolmesataä iimailman huoma-tuinta
taiteilijaa, ediistaen 22 eri maata,
osallisttii niihin. Slquelrostp neljätoista
maialaustä sai toisen palkinnon
— ensimriiälset palkinnot riienl-vät
ranskalaiselle mestarimaalärllle
Henri atotisseUe, tunhustukääha koko
hänen elämäntyölleen. Tämä meksi-kplaineri
maalari myöskin voitti erikoisen
500,000 liiran pälkitmon, jonka
oU antanut Brasilian hallitus.
Slqueif os oli monia vuosia Meksikon
toide-d(|toän "kauhistuttava lapsi'*.
Häh'oii dUut vankilassa ja vapaudessa
Useamman kerran kuin hän muistaakaan.-
Kuten -nykyajan Benvenuto
CeUIni. hänessä yhdistyy huomattavassa
mittakaavassa taiteilija, poliitikko
Ja sotilas. Kuitenkin hän on
Meksikon taide-elämän tyypillinen
tuote, taide-elämän, joka on yhteiskunnallisessa
sisällössään ja kansansa
taistelun syvyyksistä ammeritanut
poikkeuksellisen laadun. Siquelros i t se
on ollut kommunisti jö neljäimes-vuosisadan
Ja on nykyään Meksikon
konununlstipuolueen keskuskomlteari
jäsen;. ;
Kirj. A. B. ^flagil
ollut pois kbtimaastaan useamman
.vu6äeni->7- • .''.'^^
"R^vera oli TP^n"n ensimmäinen
tärkeä opettaJatU^JSoroopassa^, 'sarioi
Siquelros. ",Hän ositti minulle znU-laisen'
fvällftnlninim^^^ muodori
taide on ottahtttiluröi^^^ Satasilla
hän saattoi minut käsittämään''&lelc-slkonmjnrskylfiet'tapaukset^
^'^.^
kmnoiikseen osalUsturieiden nuorten
taiteilijoiden eUnyolman."
, y. ' i32Q tapatittineen Cärranzan
me ravintolassa kahvia-juodessamme.
"Mutta haluan tietää Jotahi teistä;
Hän hymyili. "Mutta en voi kertoa
itsestäni kertomatta jotain taide-elä^
mäsiämme ja vv. 1910—20 Meksikon
vallankumouksen historiasta. Meidän
liikkeemme oli tulos kahdesta vallatt-kumouksesta:
Meksikon ja Venäjän."
^ "Miksi' Venäjän?"
"£«'tarkoita yksinkertaisesti jotain
mitä Venäjällä on tapahtunut. Tarkoitan
Neuvostoliittoa, maäilraah kommunistista
liikettä jä Meksikon kommunistipuoluetta.
Ilmari kaikkia näitä
kolmea ei olisi olemassa minkäänlaista
Meksikon taide-elämää.
Siquehrosin kalpeätV soikeat kasvot,
terävine nenlrieeh j a vihireihe silirii-neen
muistuttivat jotain liritumalsta.
Miitta kaikki tämä lepäsi kaikkein
vähimmän llnturiialsilla Voimakkailla
hartioilla. Hänen epäjärjestyksessä
olevissa hiuksissaan oli harmaita vivahteita.
Hän on syntynyt Chihuan
kauppalassa, joka on samannimisessä
pohjois-Meksikon valtiossa. Hän bn 54
vuotias, mutta näyttää nuoremmalta.
Syvästi katolisen mieheii ja hän^^
vapaamielisen vaimonsa poika David
kävi alkeiskoulua Mexico Cityssä jä
iltaisin taidekoulua kuri Porfirlo Diazin
30-vuotineh diktatuuri kukistui.
Tämä tapahtui v. 1911. Sainana vuonna
taidekoulim oppilaat lakkoutulvat.
He vaativat lopetettavaksi kuolleen,
vanhentuneen opetustavan kouluista
ja rautateiden kansallistuttamlsta.
Lakko kesti kuusi viikkoa Ja levisi koko
maan oppilaiden keskuuteen. Kaksisataa
oppilasta, niiden mukana SI-queh-
os, vangittiin Ja taistelusta kehittyi
vallankumous. PonrariUisehvas-tustusryhmän
Johtajan Francisco Ma-deron
voitto johti myöskin lakkolaisten
voittoon, y
. V. 1913 vanhan hallituksen kenraali
VIctoriano Huerta, Amerikan lähettilään
Heriry Lane Wilsonin, joka oli
läheisessä yhteydessä Öuggeriheimin
intresseihin, aviUla järjesti vallankaappauksen
ja kukisti Madeiron.
Suurin osa ^aidekouliui oppilaista'jättivät
opintonsa Ja liittyivät arnjeljäari
taistellakseen maansa Vapauttamiseksi
feodalismista ja imperialistiselta sorrosta.
Sigueiros taisteli kuusi vuotta
Ja kohosi ensimmäisen luokan kapteeniksi
(Meksikon armeijassa on Itakii
kapteeni luokkaa).
"Tämä kausi oli se mikä loi perustuksen
Meksikon taiteelle", sanot Sf-queiros.
Eimen tätä me ollnune boheemeja.'
Meidän ruumiimme Olivat
Meksikossa, mutta sielumme Pariisissa
ja me emme tunteneet omaa
maatamme. Armeija opetti nieille
maamme maantiedettä, teknologiaa
ja historiaa sekä toi eidät elävään
Ikcsketukseen kansan "talonpoikien,
työläisten Ja intiaanien — kanssa.?
-
Meksikon vallankumous oli porvarillinen
vallankumous, joka ei toteuttanut
demokraattisia tunnuslauseitaan.
Mutta se sai iiilnpaljoh-kansanjoukot
liikkeelle, että kaikkein vas-taanottavlmmista
tuli uuden Meksikon
taidesuunnan perustajia. Vj 1919
Venustiano Cärranzan hallitus lähetti
useita näitä taiteihjasotiläito sötilas-asiamiehlksl
Eurooppaan jotta nämä
murhan jälkeen Alvaro Öbr^nln uusi'haUitus-^
tti tiiseiminat sÖtlli^isia-miehfriä
olleet' taiteiiilat^ hfiden mukana
Siqueiron. Pennittömänä Slquel-r<
» meni Pariisin lähellä olevalle tehtaalle
VjOnristaniaim taiteellisia rau-iakoristeita
ja' iäiiKitä" tuU iiakeri-hristy<
ääisten Union Jäsen. Täällä hs^
hän' ensinmiälsibi; kerrfih Jöutul^^kdiä-kbtukslih
Irommtihistieh -kanssa Jä
työskenteli heidän kanssaan läheisessä
yhteistyössä. V. 1922 hän^paktsl
ta". Jossa hän hyS]d:äsi Wsi,
Meksikon dlktaatS^^,
Cauesla vastaan,: a n t o i ^
k^KoIttamisslleen - "a
• Siiueiros; miatkusti'irÄd
mutte-poliittisen toimiSS
karkoitettiln inaasta.^a3
kaisin Meksikoon, j o^
J l i i L ^ hänet vapauta
to;:mln hänet vaUttilii "M,
sishrin- Vastaisen' Iiit |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-17-04
