Vapaus, March 17, 1949

              9ivu 2 ^Torstaina, maalisk. 17 p. — Thursday, Mar. 17
r
t
t iXäsATti ^ lxidQ)äulan Latnr
»Jigan of PbmUb Cnnmlfna. a>-
»M^ «e(>a&d dass nuil by the Post
«OtSce DQMrtment. Ottava. Pub-
'CUbed thrice weekly: Tuesdays,
'tuundays and Saturd^jr» I9 Vapaus
iPiitdishiBg Company LUL. at 100-103
lEiiiaSt W ^ Sudbury. ODL. Canada.
, _ Office
addret Bo« 69, Bodbigy, OntMte.
Adverttotng ratea gpan «ppHcatioa.
Tnumlatton free of itihance.
injllTSBZiafAT:
Canadana: 1 vk. &oa e kk. U S
S kk. 2.00
YhdyivaUolssa: i vk. f J» 6 kk. 2.80
Suomesta: 1 vk. 7A) 0 kk. 425
CCFm riveissä kuohuu
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kuten hikljamme ovat nähneet, on
tässä osastossa Jullcaistu lukuisten
mä&ätyn Iän täyttäneiden maanmiss-temme
syntymäpäiviä. Olemme pyrki­neet
saamaan maiiltnnan kai|kista
henUldistä mahdoUisinunan lyhyeksi
mihin usein on pakkokin, kun saamme
joskus vain henkilön nimen Ja osoit­teen
sekä päivämäärän, koska hänen
merkkipäivänsä on. Keholtamme luki­joitamme
edelleenkin pitämään sil­mällä
paikkaktmninaan asuvien iäk­käämpien
Buoinalaisten syntymäpäi­viä
ja ilmoittamaan niistä toimituk­selle.
f Haluamme vielä kerran huomaut­taa,
että tässä osastossa julkaistaan
vain niiden henkilöiden syntymäpäi­vät,
jotka tulevat täysille. viisUIe ja
kjrmmeniUe vuosille 70 Ikävuoteen
saakka, jonka jälkeen tiedotukset Jul­kaistaan
joka vuodelta. Poikeuksen
kuitenkin tekevät 55 vuotta täyttäneet,
sillä tovaUisesti heidän syntymäpäivi­ään
ei Julkaista.
8118 50, 60. 65 Ja 70 vuotta täyttänel-
Mita muut sanovat
' Jokin päivä sitten kerrottiin lehtemme pabtoilla, etta C C F : n On-terion
jaoston nuorisoneuvosto omaksui sotavastaisen asenteen ja tuo-
'niftsi nyt laadittavana olevan Pohjois-.Atlantin turvallisuussopimuksen.
> ' Nyt viin^e tiistaina kerrottiin taas lehtemme uutisosastolla, että
C C F . n Manitoban lainlaatijakunnan jäsen Wilbert Doneleyko oli ra-
^^iopuheessaan tuominnut sekä Marshallin suunnitelman "avun" että
;Pohjois-AtIantin turvallisuussopimuksen selittämällä, jotta Euroopan
'elvytysohjelma eli Marshallin avun ohjelma ja Pobjois-.\tlantin sopi-
*mus "ovat osa suurbisneksen suunnitdmasta . -. .yhteisen tavoitteen
Iuuden maailmansodan saavuttamiseksi."
} Tällä lausunnollaan mr. Doneleyko nostatt^ "myrskyn tuulila-
Jsissa", siliä C C F : n oikeistojobto on antanut siunauksensa Wall Stree-
Jtin rahamiehille ja heidän ohjelmilleen. Niinpä esimerkiksi lehtemme
|uutistiedossa kerrottiin viime tiistaina, että Manitoban C C f r n johto-
•kunta kokoontuu keskustelemaan mr.- Doneleykon "kerettiläisyydes- ^ ^
•tä". Nyt jo on sanottu, ettei mr. Doneleykcfla oUut "oikeutta"iantaa deA tai täyttäylCTi syntymäpäivät jul-
»tällaista lausuntoa, ja että se on "täydellisesti vastakkainen sille ^jen- kaistaan tässä osastossaf Ja 70 ikäyuo-
Iteelle, jonka puolufc omaksui kansallisessa konventlpnissaan . . ." 4ea j^ee^ Joka. v^,^!. Keholtamme i
'. , ^ , , . ^ , r-r^ 1 11- kalkkia ottamaan tämän huomjoonn-1
jMutta puhuessaan vnme lauantaina Espanolassa, C C F : n kansallinen ^ kenellekään tiie pettymyksiä!
Jjohtaja M . J. Coldwell myönsi, että Canadan ulkomaakaupp^ on me- t^n. johdosta, etteivät lähetyksensä tä- \
'pq«;sa hunningolle, ja että ulkomaakaupan suuntaa olisi muutettava hän osastoon täytä asetettuja vaati-
^pois epävarmoilta Yhdysvaltain markkinoilta Britannian ja Euroopan niuksia. — Tolmitus.-
»markkinoita kohti. Perusolemukseltaan mr. Coldwell esitti tässä ar-
Ivostelevan kannan Marshallin apua vastaan, sillä juuri Marshallin
!avtm ja Abbottin suunnitelman takia Canada on menettänyt paljon
Ieurooppalaisia markkinoitaan ja joutunut entistä enemmän epäedulli-
Jseen riippuvaisuusasemaan Yhdysvalloista. Ero yllämainittujen mies-
Jten puheissa on kuitenkin tämä: M, Doneleyko sanoo koko totuuden
»ja siis sen mitä C C F : n jäsenjoukot yhä lisääntyvässä määrin asioista
»ajatteiey^^t•, Cöldvvell yrittää vieläkin kaupitella Marshallin apua kan-i^
ttajieiisa hyväksyttäväksi, vaikka joutuukin välillisesti myöntä-
!mään, että seuraukset siitä ovat tuhoisat!
5 Eikä mr, Doneleyko ole ainoa C C F : n johtomies, jolla on siksi
Ipaljon kaukonäköisyyttä ja moraalista rohkeutta, että uskaltaa astua
•ppiyciteloin C C F : n oikeistojojbdon perikatoon vievän ohjelman tielle.
j^CF: n kansallinen oikeistojohto on valitettavasti kyllä Hnjoittunut
t liberaali- ja törypuolueen rinnalle Pohjois-Atlantin sotasopimuksen
ipuolelle. CCF: n kansallinen neuvosto julisti viime kuussa seuraavaa:
»'^CCF uskoo, että Canadan tulisi tukea Pohjois-.Atlantin turvallisuus-
|$ppimttsta ja liittyä siihen". Tässä voivat St. Laurent ja George
J ]p»i?sw laulaa, että:
\ "Meillä morsian molemmilla yhteinen, ,,,
J . mr. Coldveell (Susanna) nimeltään . . ."
5 Mutta nyt on ilmennyt — kuten Pacific Tribune lehti kertoo,
iettä C C F : n British Columbian maakuntaneuvosto on tuominnut miltei
«](l^imvelisesti (3^ äänellä 2 vastaan) JPohjois-Atlantia sotasopimuk-
Jsen Kyväksymlsieri. J. P. 0'Brien niminen C C F : n jäsen kirjoitti hei-
Jmik. 23 pnä BC:n C G F : n ye\vs-lehdelle kirjeen missä viitataan yllä-
(mainittuun päätökseen, joka on tehty ennen C C F : a kansallisen neu-jvoston
kokousta ja tuomitaan jyrkkäsanaisesti se, kun C C F News-
»lehti on toimituskirjoituksissaan puolustanut Pohjois-.\tlantin itse-
' murhasopimusta. Ö'Brien lausuu kirjeessään:
I '.'Marraskuun 13 pnä 1948 C C F : n BC:n jaoston korkein elin
«kötiyentionien välilfä, nimittäin maakuntaneuvosto, kieltäytyi ylivoi-
I maisella äänten enemmistöllä, 38—2, hyväksymästä Pohjois-.\tlantin
; liittoa."
; Samansuuntaisia virtauksia näkyy C C F : h jäsenistön keskuudes-
»sa eri puolilla maata. Ne ovat merkkejä siitä, että C C F : n jäsenjouk-
?jen keskuudessa kuoliuu, sillä C C F : n, LPP: n , unioiden, kulttuuri-
"r^jestöjen, osuusliikkeiden ja farmijärjeslöjen jäsenet,. sekä kaikki
"••^Täjattelevat ihmiset yleensä haluavat rauhaa ja vastustavat sellaisia
JlUttoja, jotka voivat viedä tämän maan kolmanteen maailmansotaan
ja tuhoon. Kansanjoukot haluavat rauhaa ja elämää. Siksi ne
^vastustavat sotaa ja kuolemaa, sekä kaikkia sellaisia toimenpiteitä,
jotka voivat viedä maamme ja ihmiskunnan sqtaan. Sotaliitot ja
jaseistautumint'. ei liioin ole koskaan tuottanut pysyväistä rauhaa.
Yhdentoista tonnin paperilastissa oliot troki Uukni äskettäin liuldcaalla tiellä iähelläJVprvalia, Ont., ja takapää suistui ojaan katkaisten sähkö-paalun.
Se keskeytti maantieliikenteen ja kat Icaisi sähkövirran pittäksi ajaksi Norvallista
IJSA:B A B M E U A N JOHTO
ON NYT HVIPVLLA
"Amerikkalaisista armeijan miehistä
on tullut laki itselleen raporteerasl
Yhdysvaltain kongressille Hooverln
komissioni, hallituksen nimittämä or­gaani.
4,
Syyttäen armeijaa, laivastoa ja U-mavoimia
piirevln määritelmin kau­naisesta
riitelystä, suuresta haaskauk­sesta,
vehkeilystä Ja ymmärryksen
puutteesta siltä, miten sotilaalliset
menot vaikuttavat maan ekonomiaan,
Hooverln komissionin raportissa sano­taan:
"Kansakimnan on varmasti
huolehdittava siltä, että sivlUlkon-trolU
on voimakas ja tehokas." —
vyinnlpeg Pree Pressin uutistleto maa­lisk.
9 pnä.
• • •
L Sosensky:
Canadan kauppapolitiikka
aiheuttaa itselleen tuhon
^'Suurta" se on ja kallista
Toronton \'apaa Sana ylisti tiistaina pakinapalstallaan nyt laa-
Jdittavaa .Atlantin sopimusta seuraavasti:
j - . Atlannin turvallisuussopimus sisällyttää itseensä suurim-rnian
sotilas-, talous- ja teollisuusvoinian mitä koskaan on milloinkaan
•mihinkään sopimukseen sisällytett}'. Sen lakana on semmoinen tauh-
»ka, jota Kremlin herrat eivät näytä edes osapuilleenkaan käsitlä-
;vän:. . '
{ Mojovasti kai sanoUu! \'ai onko sekiix "huumoria"'? Mitä oli
•vaivainen Y K : n liitto Hitlerin Saksaa. Mussoliinia, Töjoa ja heidän
»apulaisiaan vastaan, verrattuna .Atlantin turvallisuussopimukseen?
«Akseliyastaisessa Y K : n liitossa olivat "vain" Yhdysvallat, Xeuvoslo-
•liitto, Britannia, Ranska, Kiina jne., sekä kaikkien fasistimaiden de-
.ujokraattispt kansalaiset. Yiitatkaahime sellaiseen "pikkuseikkaan"
Jkinlaalla, sillä nyt WaU Streetin pankkiirit ovat saaneet .Atlantin so-jtasopimukseen
sellaisia "suurvaltoja", kuin Lu.\emburg, Xorja. Tans-
Jka, Belgia. Hollanti jne., joiden päämiehenäi kuin "kukko tunkiolla",
jon, Yhdysvallat. Se oa maailman mahti, jonka vertaista ei ole ennen
, »nähty, sanoo Toronton Vapaa .Sana viisaudessaan^
« Mutta tällaisesta suuruudesta joudutaan maksamaan kallis hinta.
iKuten lehtemme uulisosasloUa tänään kerrotaan, liittohallituksen me-
[noarvio tilivuotta 1949-50 varten anta;i meille huomattavasti lisä-jmenoja.
Yksistään sotainenot ovat lisiiäntyneel runsaasti SO prosent-jtisesli
— yli $400 miljooniui jos otetaan huomioon sotavoimien hy-fväksi
käytetlävät välillisetkin menot."HToisin sanoen. .Atlantin sopi­muksen
siunauksesta Joudutaan sotilastarkoitul^siin maksamaan ensi
ATuonna puolta enemmän veroa mitä maksetaan tänä vuonna. Jos Va-
(paa Sana haluaa m.aksaa enemnun veroa asevoimien ylläpitämiseksi,
'niin silloin se on oikeutettu ylistämään sellaisia mahtavia sotaliittöja
Pcuin on Pohjois-Atlantin sdiasopimus. Jos Vapaa Sana luulee, että
!sen lukijat haluaN-at maksaa puolta enemmän asevoimien ylläpitämi-
»seksi, luopua riittävästä vanhuudeneläkkeestä ja muista yhteiskun­nallisista
parannuksista — sekä lopuksi lähettää poikansa sotaan,
niin silloin se voi "suuria" sotaliittojaan ylistää, sillä juuri tätä vasla-if^
itetty talousar\-io meille lupaa kuten lehtemme uutisosastolla ilme­nnee,
nykyisen ulkopolitiikkamme ansiosta.
l^GXLLiSTA —Nykyaikahen sanomalekiis-
Onko sinun mielestäsi olemassa tön yhteiskunoaUinen merkUys on
t»itään seUtystä nykyajan niin lu- arvaamattoman suuri. Siksi VAr
imläne avioeroille? PAUS on vSUtäniätön tämSn maan
— Tietysti <Hi': — A\'ioUitto. suomalaisilla.
KALEVALAN MERKITYKSESTA^
, . Kalevalan ideologia on vapaata
sortoybteiskunnan kasvattamasta Ja
tyrkyttämästä, orjamaisuuden henges­tä,
jumalan ja perkeleen pelosta,
kansan nöyrästä alistumisesta juma­lan
sekä maallisen Ja kirkollisen esi­vallan
tahtoon.
Kalevalan kansa eli karun luonnon
Ja kaikkialla ihmistä uhkaavien vaa­rojen
keskellä. Kuinka turvaton Ja
epävarma olikaan sen elämä, mutta
kuinka luja Ja terve sen optimismi.
Kuinka heikot olivatkaan sen voi­mat
lakkaamattomassa kamppailus­ta
neli- Ja kaksijalkaista vihollisia
vastaan, mutta kuinka mahtavia ja
voittoisia sen runollisen mielikuvituk­sen
luomat sankarihahmot! Kuinka
alkeellisia olivatkaan sen tiedot ja
tuotantotekniikka, mutta kuinka
etäälle ihmiskunnan tulevaisuuteen
tähtäsivät sen rohkeat toiveet Ja haa-veet!
— O. V. Kuusinen. Kalevalan
100-vuotispäivänä Pravdassa julkais­tussa
artikkelissa.
• • •
EI SUSI, VAIN
S^k HAKKILA
Eräänä päivänä naapurin lapset
syöksyivät huoneeseeni Ja kirkuivat
kauhistuneina:
Auta. setä! Susi tulee . . . susi Ul­voo!
— Susi? Helsingissä? — vastnsin
ja olin ymmällä. Sitten päähäni ka­jahti
kammottava otaksuma, että sa­nomalehtien
jutut itärajan yli Suo­meen
saapuneista susista olisivat .sit­tenkin
totta. Kenties ne sudet, joita
amerlkkalais2t valokuvaajat olivat
varustautuneet jahtaamaan jostakin
Pohjois-Suomesta. olivat jo saapu­neet
Helsinkiin Ja ryhtyneet ensiksi
ajamaan takaa lapsia.
Mutta pian rauhoituin, sillä lapset
johdattivat minut viereiseen huonee­seen
radion ääreen ja selittivät, että
sieltä kuului suden ulina. Tosiaankin,
ääni oli erehdyttävästi sud^ ääni.
mutta minua, vanhaa matoa, ei sitten­kään
ollut yhtä helppoa pettää kuin
lapsia, sain pian selväri, mistä sel­lainen
ulina oli lähtöisin. .Selitin sen
lapsillekin:
— Ei. pikku piltit, ei se susi ole. Se­tä
Hakkila siellä vain pitää puh=tt''
maatalouden kukostuksesta . . . —
Liukas Luikku, Työkansan Sanomat.
Helsinki. • • *
MLNDSZENTYN JUTTU
"Kaikkialla missä katoliset ovat
vallassa ovat he demokratiaa vastaan
ja liitossa suurmaanomistajien, aris»
tokratian ja rikkaiden kanssa sekä
parlamentaarista hallintoa ja tarpeel­lisia
uudistuksia vastaan."—Alexander
MuUer. Time, maalisk. 7 pnä.
I, Sosensky on neuvostoliittolai­nen
ekonomisti, jokason seurannut
'tarkoin Yhdysvaltain ja Canadan
talonspyrkimyksiä. Hänen kirjoit,
tamansa kirja "Sota Ja Canadan
talous" julkaistiin Neuvostoliitossa
v. 1947.
G.M:n autovoitot
New York. — General Motors Corp.
myynnit ja puhtaat voitot saa\-uttivat
viime Vuonna uuden ennätyksen, sillä
yhtiön tuotteita myytiin vuoden kulu­essa
kaikkiaan M.701,770.840 arvosta.
Myyxmeistä jäi poistojen ja \-araust«n
jälkeen puhtaaksi voitoksi $440,447,724.
E^llisen vuoden vastaavat luvut oli­vat
«3315.1S9.163 ja $287,991^.
Toisen maailmansodan aikana Ca­nadan
teollisuuskapasiteetti melkein
kaksinkertaistui. Tämä ja maan rilt-t
ä V ä t raaka-ainelähteet avasivat
mahdollisuudet maan teollisuuden
edelleen kehittämiseksi. Mutta voi­dakseen
tämän tehdä, Canada tarvit­see
paljon isommat markkinat kuin
mitä sillä ovat.
Sodan johdosta myöskin lisääntyi
pääoman keskittyminen Canadassa
samoin kuin amerikkalaisenkin pää­oman;
sijoitukset (Amerikan pääoman
Sijoitukset Canadassa noasivat 5.000
miljoonaan dollariin, mikä on suurin
amerilckalaisen pääoman sijoitus mis­sään
maassa), mikä alisti maan ta­louden
Wall Streetin armoilla. Ca­nadan
yritykset markkinoittensa laa­jentamiseksi
ovat kohdanneet anka­raa
vastustusta Amerikan monopolien
taholta.
Sodan loputtua on jokainen Canfi-dan
yritys löytää enemmän edullisia
raaka-alnelähtsitä, esimerkiksi öljyä,
tai uusia markkinoita tuottoittensa
myymiseksi, kohdannut Yhdysvaltain
monopolien peittelemättömän ärty­misen.
Yhdysvallat ei ole suinkaan
kiinnostunut Canadan teollisuuksien
kehittämiseen, koska ne ovat Ameri­kan
tuotteiden kilpailijoita. Jänkit
tarvitsevat vain Canadan raaka-ai­neita,
rautamalmia, aluminia, nikke­liä,
tinaa, sinkkiä ja uraanimalmia.
Mutta Canada haluaa itse muuttaa
raaka-aineensa valmiiksi tuotteiksi,
koska se on enemmän tuottoisaa ja
kehittää edelleen teollisuutta. Näin­ollen
on Canadan ja Yhdysvaltain
monopolistien välillä olemassa sovit­tamaton
ristiriita kummankin maan
taloudellisissa tavoitteissa.
Th2 "United States News and \Vorld
Report-lehli tunnustikin tämän risti­riidan
olemassaolon. Viime vuoden
syyskuun 24 p:n numerossaan mai­nittu
lehti sanoo, etta yhteenotto Ca­nadan
ja Yhdysvaltain teollisuusmies-tcn
välillä tulee tapahtumaan pian.
Amerikan teoll suusmiehet ovat sitä
in!eltä. että uudet canadalsiset teol­lisuuslaitokset
ovat vain amerikkalais­ten
teollisuuslaitosten järjetöntä tois­tamista.
He tekevä; kaiickensa vas­tustaakseen
Canadan yrityksiä myydä
teollisuustuotteitaan amerikkalaisilla
markkinoilla. Eikä tämä "vastusta­minen"^
rajoitu vain Yhdysvaltoihin,
vaan se ulottuu myöskin latinalaisen
Amerikan ja länsi-Euroopaa markki­noihin,
missä amerikkalainen mono-pollpääoma
yrittää saada täydellisen
konsoliin ja syrjäyttää kilpailijansa,
canadalaisci teollisuusmiehet.
Canadan hallitsevat piirit eivät ha­lua
tehdä kauppaa itä-Euroopan mai­den
kanssa, vaikka * kauppa niiden
kanssa olisi edullista Canadalle, vaan
ne keskittävät maan talouden Yhdys­valtoihin.
Oh selvää, jettei tällainen
politiikka ole suinkasn eduksi Cana­dan
kansalle, vaan S3n sanelevat ca-nadalaiset
rahamie^piirit, jotka luu­levat
voivansa esiintj-ä välittäjinä
Wall Streetin ja canadalaisten ose-tehtailijain
välillä Canadan kansal­listen
resurssien riistämisessä ja suiur-ten
voittojen hankkimisess.a aseista-miskilpailussa.
Merkillepantava seikka on se. ktm
Canadan kauppaministeri C. D. Howe
sesta. SotatarviketeoUisuus ja asels-tamiskilpailu
ovat Canadassa ainoat,
joita ei WaU Street vastusta. Mutta
tämä el kuitenkaan ratkaise Canadan
teollisuuden niiden haarojen markki-nprobleemla,
jotka työskentelevät rau­hanomaisten
tarvikkeiden tuottami­sessa.
Canadan oikeistolehdistö pyrkii
"boomiylistykslssään" s a l a a maan
maan talouden heikot kohdat ja sen
lisääntyvän epävarmuuden. On tim^
nettu tosiasia, että Canadan vienti
viime vuonna lisääntyi — ei kuiten­kaan
markkinäin laajentumisen an-sio-
ita, vaan Marshallin avun suunni­telman
alaisten maataloudellisten
tuotteiden ostojen takia. Mutta nä­mäkin
ostot'loppuvat pian. Lisäksi
on otettava huomioon toinen keino­tekoinen
tekijä; mikä nosti Canadan
viennin mahdollisimman korkealle ja
se on Canadan myöntämä 2,000 mil­joonan
dollarin luotto Britannialle
ja toisille länsi-Euroopan maille. Ca­nadan
viennin suuruuteen vaikuttaa
myöskin hintojen äkillinen kohoami­nen,
mikä joissain tapauksissa ylittää
250 prosenttiakin v. 1941 hintoihin
verrattima.
On selvää, että niin pian kuin nämä
väliaikaiset tekijät, mitkä ovat muo­dostaneet
"boomin", lakkaavat vaikut­tamasta
ja kim "tekohengitys", kuten
Royal Bank of Canada sanoo, lakkaa,
teollisuuden ja maatalouden edessä
on tuho. On myöskin huomattava, et­tä
tätä tuhoa jouduttaa myöskin Y h ­dysvaltain
krilsR Canadasta tule?
epäilemättä Yhdysvaltain talouskrii­sin
ensimmäinen uhri, kun amerikka­laiset
monopolistit sälyttävät osan
kuormasta Canadan kansan hartaille.
Näinmuodoin Canadan- kohtalo ja
sen tulevaisuus riippuu siitä j a ennen­kaikkea
juuri siitä, että kuinka pian
sen politiikka muuttuu. Canadart
kansallisen itsenäisyydenuhka ei ole
Neuvostoliitossa, joka rakentaa kai­kessa
rauhassa maataan ja haluaa
tehdä kuppaa kaikkien maiden kans­sa.
Tämä uhka tulee maailmanher­ruutta
havittelevan Amerikan impe­rialismin
taholta.
Dome-kultakaivannon
voitto $1,625,814
Toronto. — Dome Mines Limitedin
viime vuoden puhdas voitto oli $1,625.-
814 todetaan yhtiön presidentin Clif-ford
W. Michelin julkaisemassa viime
vuoden tiliksrtprauksessa. Edelliseen
vuoteen vearrÄttJjna on viime vuoden
voitto lähes puoli miljoonaa dollaria
pienempi, aiheutiuen yhtäällä kiven
kultapitoisuuden alenemisesta ja toi­saalla
kustaimusten kohoamisesta.
Yhtiö sai vuoden,kuluessa liittoyalticn
hallitukselta kullan tuotantoapua
$155,000. Kultaa saatiin keskimäärin
$8.80 arvosta tonnia kohden, veiTat-tuna
edellisen vuoden $9.41 keskimää­rään.
Tuotantokustannukset kohosi­vat
$5.50 tonnUta $6.25 tonnia kohden.
Ybt'/: oli viime vuoden loppuun
mennessä sijoittanut kaikkiaan $3,-
262,^74 Campbell Red Lake-kaivan-tocn,
joka arvellaan saatavan tuotan-tokuntoon
kesäkuun loppuun mennes­sä.
Toronton rauhanneu­voston
naisten
komitean kokous
Täytti 105 vuotta
Winnipes:. — Henry Tunleck, joka
tuli Manitobaan farmaamaan v. 1878.
täytti viime maanantaina 105 vuotta.
Korkeasta iästään huolimatta on hän
vielä hyvässä voinnissa.
Toronto. —>• Mts, Miulel Draper,
Amerikan Naistea Kongressin joh-toknnaan
varapresidentti, joka äs­kettäin
palasi laajalta matkaltaan
Itä-Earo<^paan, puhua Toronton
Ranhannenvoston naisten komite­an
järjestämässä yleisessä kokouk­sessa
keskiviikkona, tk. 23 p:nä.
Kokous pidetään Henderson-haa-llssa.
Samassa kokouksessa selostaa
miss -Mary Jennison lyhyesti, To­ronton
Ranhanneavoston työtä ja
miss Elizabeth Watson laolaa kan­sanlauluja.
~
Kansankonsertti
Timminsissä
tk. 20 päivänä
Timmlns — Sunnuntaina, tk. 20
p:nä bn merkkipäivä Timminsissä ja
koko Porcupinen alueell.a Silloin on
palkallisen osuusliikkeen (Workers
Co-operativen) vuotuinen kansankon­sertti.
. ; • / . •
Tässä tilaisuudessa esiintjrvät tä­män
alueen edistysmielisen väestön
kuorot, soittokunnat, voimistelijat ja
yksltyisohjelman esittäjät. Vaikeuk­sista
huolimatta on tätä tilaisuutta
varten onnistuttu saamaan Timmin-sin
hienoin, teatteri, nimittäin Palace-teatteri.
' •
Kutsuja saa Workers.-osuusll'kkees-tä
ja iuoron jäseniltä. — T. N.
Levityskomit^n
kokous Tnaanantaina
Torontossa
Toroato. — YajaBdm
komtean kokiws on Don
nraalMnnm 2g pihänä keO»
iUalla. SiHoin lähetetään
tJankset Sadbrnnjai
Uodet Vapauden tilaukset -
vat rauhan asiaa, siis toimekä
vitysfdmiit! — Kokoonkatsaji.
Tri Endicott puhuu
Manitobassa
useissa pail(oissa
Winnipes. — Winnipegin ran
neuvosto on valmistanut ohjelmaa
J. G. Endicottia varten, kun hän s3=
pui tänne keskiräkkbna. Kokon
oh järjestetty Piin Pioniin, sherri
niin ja The Pasiin ennen Winrii-kokouksia.
Islantilaisessa kirkossa on järjes
ty erikoinen jumalanpalvelus ensi
nuntaiksi ja tri Endicott puhuu
korsa. Sen jälkeen hän mense Br-doniin
ja tänne takaisin tultuaan h-
•puhuu Rotary Clubin Ja unior
kokouksessa ensi viikon keskiy
na.
Seuraavana päivänä ön yl-joukkokokous
Playhouse-teatterisa
25, 26 ja 27 pnä pidetään rauha
ferenssi Oddfellows-haalissa.
Konferenssin jälkeen tri En""
menee Port ^illiamiin ja Port
thuriin, Jois:a molemmissa ka-geissa
on kokous. Torontoon
menee huhtikuun ensimmäisen päi,
tienoilla. Suuri Canadan rauhar
gressi on järjestetty toukokuun i,
Ja 8 p:ksi.
Valkeameren kalas­tajilla
hyvä saalis
Petroskoista tledoltetaän, että Vi
keanmeren kalastajat ovat sa
hyviä saaliita. Tammikuussa he
vat yli 20,000 puntaa silliä ja tur
ja täyttivät täten tämän vuoden
simmäisen neljänneksen suunni^
man. Eräät koUektlivltilat,
esim. "Kalevala" ja "Pohjolan Si
tus" o;vat saaneet jopa kaksi 1
enemmän kalaa kuin vuosinelj--
sen suunnitelma edellyttää.
Sanomalehtipaperi
Montreal. —' Kuluvan vuoden kah­den
ensimmäisen kuukauden aikana
tuotettiin Canadassa sanomalehtipa­peria
yhteensä 758,305 tonnia eli yli
42,000 tonnia enemmän kuin edellisen
vuoden vastaavana aikana, ilmoittaa
Newsprint Association of Canada tääl­lä.
Tuotanto Usääntyrsamana aikana
Yndysvalloissa lähes 14,000 ja Nev.'-
foundlandissa yli 16,000 tonnilla, edel-lisen
vuoden vastaavaan aikaan ver­rattuna.
Parhaat tulokset
800 m. juoksussa
New York. —Amateur Athlet3-'
den mukaan olivat maailman par*"
tulokset 800 "my juoksussa viiine vu
na seuraavat: ' " ;
1.48.3—Hansenne, Ranska
L49 O—Harris, Ulisi Seelanti
1.49.2—Whitfleld, USA"
1.49.4—Bengtsson, Ruotsi
1.49.5—Wlnt, Jamaica
1.50.1— Barten, USA
1.50.2— LUjekvist, Ruotsi
1.50.6—Bolen, USA
1.50.8— Sorensen, Tanska
1.50.9— Parlett, Sum-britannia
Ei LUOTTANUT
Pieneen kauppapuotiin Ruotsin r"
nikon skaristossa saapui joku
sitten potkurilla jäitse matkailtu
pappa Östermanin taloudenhoitaja
tekemään ostoksia. Hän jätti ka
piaalle paperilapun, johon vapise,
käsin oli kirjoitettu:
"Antakaa tälle mummoUe 2 paket
ruokaleipää, 4 kpl. silliä! 3 kiloa
näjauhoja ja 1 paketti nuuskaa,
ka jää on heikkoa eikä siihen voi ]•
taa niin lähetän rahat postissa."
Imperialistisfa "elvyttämistä"
Marshallin "apua" saaneet maat a l ­kavat
hUjälleen ihmetellä mikä niiden
taloutta oikein vaivaa. Jotain tuntuu
olevan vinossa jossain. Euroopan ta-jlouden
elvytyssuunnitelma on hyvin
kaunis sanoissa, mutta käytännössä on
se vallan toista. Nyt tämä "apu" a l ­kaa
pusertaa ja mitä pitemmälle pääs­tään
sitä kireämmaksi käy sen ote.
Tiali.ista tiedoitettiin viime viikolla,
että siellä on noin l.OCO uutta traktoria
ruostumassa eikä niillle löydy ostajaa.
Amerikkalaiset sanovat italialaisille,
että milcsi teette tjraktoreita. Italia­laiset
puolestaan ihmettelevät tällaista
leukavuutta. sillä onhan Italiassa ke­hittynyt
auto- ja traktoriteollisuus ja
pitäisihän heillä olla oikeus valmistaa
näitä ajoneuvoja . Italialaiset mielel­lään
myisivät autoj^ ja traktoreita
länsi-Euroopan eri maihin, mutta jän­kit
varoittavat tulemasta heidän
markkina-alueilleen. Samalla itaha-laisille
on huomautettu, että heidän
markkina-alueensa cn aikaisemmin
ollut idässäpäin.
Mutta saahan Italia Marshallin
"apua", nim. Coca Colaa |a amerikkä-laisi.
i rikosfilmejä. Jänkkien mieljstä
italialaisten pitäisi tästä olla erittäin
kiitollisia. Kansa on kuitenkin hyvin
nyrpeissään, mutta kristityn de Gas-perin
poliisit koputtelevat ihmisten
päitä jos nurina käy liian kuuluvaksL
kävi äskettäin Washing:onis3a. ei kui- Huomattava osa Italian kansasta ei
tenkaan^ neuvottelemassa Canadan pidä siitä, että maa sidottaisiin Atlan-ulkomaakaupan
kehitämisestä «sen tin sopimukseen ja siksi.se osoitti sitä
suurutis on jo pitkot ajat sitten n4ä-| vastaan rauhallisesti nUeltään järjes-ritelty
Washingtonissa). vasm neuvot­telemassa
aseistuksen standarthsoimi-tämänä
kulkueita ja joukkokokouk­sia,
joita sitten poliisivoimin hajoifet-tiin
ja niihin osallistujia pahoinpidel­tiin.
Ei yhdessäkään toisessa Etiroopan
-maassa ole niin paljon työttömiä kuin
Italiassa. Se johtuu siitä, että Italia
on teollisuusmaa, mutta kun Marshal­lin
suunnitelman mukaan sen vientiä
on rajoitettu, niin tehtaiden ovia on
suljettu tai käyvät ne vain osa-ajalla.
Ranskan nykyinen hallitus cn aina
ollut valmis-nuhteinaan Wall Streetin
imperialistien saappaita ja se on ylis­tänyt
maasta .taivaaseen Marshallin
"avun". Mutra hyt on tämä "apu"
alkanut vaikuttaa sellaisella vcimalli
maan talouselämään, että se voi pian
murtaa pohjan pois nykyisen halli­tuksen
alta.
Jänkit määräilevät nykyään Rans­kan
talouselämää. Parisista tiedoite-taan.
että Marseillesin laivarakenmis-teollisuutta
on täytynyt supistaa koska
^larshällin suunnitelman mukaan on
laivanrakennukseen tarvittavaa te­rästä
lähetetty rnuualle. Marseillesin
alueella on Marshallin suunnitelman
mukaan vähennetty olutpanimoiden
tuotantoa 20 prosentilla ja sensijaar
tuodaan Amerikasta Coca Colaa.
Toulousen pukutehtaissa on aikai­semmin
työskennellyt 5.000 työläistä
ja työviikko-onvo^ut 48 tuntia. Ny­kyään
on näissä tehtaissa työssä vain
2,000 ja työviikko vaihtelee 25-32 tun­nin
välillä. Tämä johtuu siitä, että
Amerikasta^-tuodaanRanskaan-aHnei-jan
univormuja ja muita pukiija. Sa­massa
kaupungissa sijaitsevan lento­koneen
tehtan.^llCTtantoa on myöskin
stipistetta koska amerikkalaiset tuovat
kaikki Ranskan armeijassa tarvittavat
lentokoneet.
Grenoblessa oleva Alais-Groges-
Camorgore on sulkenut kokonaan ke-mlkaalltehtaansa
ja 700 työläistä jou­tui
työttömyyteen. Se ei ole kyennyt
kilpailemaan amerilckalaisten kanssa,
jotka ovat halvernmilla tavaroilla tul-vittaneet
markkinat.
Ranskan talouselämä ei ole sodan
jälkeen osoittanut mitään elpymistä,
joka selvästi osoittaa mitä merkitsee
Marshallin "apu".
Voitaisiin ajatella, että Italian ja
Ranskan sodassa kärsimät vatuiot oH-vat
niin suuret, ettei niitä voida mi­tenkään
nopeasti korjata ja ne vaikut­tavat
taloudellisen elämän hitaaseen
elpymiseen. Tällainen ajatus ei pidä
pailckaansa. sillä onhan Puolassa i l ­miömäinen
taloudellinen nousu vaik­ka
se kärsi sodan vaurioista ennmmän
kuin mikään toinen maa.
Turkki ei ollut sodassa. Se on saa­nut
Marshallin "apua". Kaikesta
"avusta" huolimatta on Turkin talou­dellinen
elämä vararikon partaalla.
Pääministeri Hasan Saka jättäessään
erohakemuksen viime tammilcuun 14
päivänä presidentti Ismet Incnulle
niin hän ilmoitti, että hän on valmis
eroamaan huomioonottaen "melkoiset
vaikeudet, joita viime aikoina on i l ­maantunut"
valtafimnassa. Turkki­lainen
lehti Tasvir seUttäa, että nämä
vaikeudet ovat seuraavat: "Hallituk­sen
kaattuninen on maassa vaUitse-van
suuren talous- ja finanssikriisin
tultKta." filmi
Turkin hallitus on nöyrtynyt Wall
Streetin imperialistien edessä ja avan­nut
niille ovet selälleen ja amefikka-laisla
alayhtiöitä ilmestyy Turkkiin
kuin sieniä sateella, scnkä verran
amerikkalaiset imperialistit välittävät
maan todellisista eduista, iosoittaa
puolivirallinen unkarilainm lehä U l u -
sin, joka kertoo lukijoilleen, että ame­rikkalaiset
ovat-läeltäytyneet anta­masta
Turkille 500 milj. lainaa
taloudellisten taipeiden tyydyttämi­seksi
ja samalla lehti korostaa, et^
amerikkalaisilla yhtymillä ole v"
sintäkään kiinnostusta Turkin t
suuden kehittämiseen, vaan sitä ks
te tään raalia-alneen- ja voiton
teenä. Amerikkalaisilla luotoilla .ei
rakennettu ainoatakaan yi-itystä.
palvelisi väestön rauhanomaisia
peitä. Yhdysvaltain "apu" on enä
sijassa tarkoitettu strategisten teii
satamien, lentokenttien ja sotilastu"
kohtien rakentamiseen. Turkissa •
vottiin, huomauttaa Ulus, että
dysvaltain apu panisi alkiiim talou
lisen nousukauden Turkissa", mu
nämä toiveet ovat pettäneet. Se
nitsee edelleen, että Yhdysvalloista :
pahtuva tuonti on "luonteeltaan
tumanvaraista" ja että Turkkiin ^
taa amerikkalaisia tavaroita, "joi:
tuonnissa ei lainkaan oteta huomic
maan pakottavia tarpeita".
Tällaisiin taloudellisiin vaiksu''
Joutui Turkki kim se marshalloitiin.
Jos vertaa kansandemokraatti?
maiden, jotka eivät ole joutun-
Marsballin "avun" kcuriin, talouo
lista kehitystä marshalloittuihin
si-Euroopan maihin, niin ero on su
Kallossa kansandemokratian vaiti
sa taloudellinen elämä elpyy vaik
sista huolimatta. Ne selviytyjät sc
aiheuttamasta talouselämän kaaok.--
ta omin voiminsa ja Neuvostoliit
saadun tuen nojalla.
Täällä Canadassakin huud=t
dollaripulasta. Se on Marsh^
suunnitelman aiheuttama prcbl
josta etsitään ulospääsyä. Mutta
on antanut Wall Streetin imperlaS:
teille pikkusormensa, niin ne otta
koko käden-
K mikään taloudellinen suunnit'-
ma ole niin pian osmttanut epäor
tumista taloudellisena elvyttä'
kuin Marshallin souimitelma. M
siitä eivät Amerikan imperialisti!
litä kunhan heidui
vain pomsttm t<H8ata kansoilta
mituilla rikkaukälla. — UotL