Vapaus, September 15, 1949

              i i tZ ftvu 2 Torstaina, syysk. 15 p. — Thursday, Sept. 15
mmm
V-Si-;f''.i:;v!'-.".' .''-Vi-.'5.1 "
VJUBnmm
a i l i m i l — mntymttmt iMb»
ItiMMSMK B M I D M * ( M B W 4-4lfAr
Xdttoilal OfSe* MiiMtiT
Ksmcri. » t t a r i r . W n n C M B l U ar
• d d r cM aoK" a»; A i d b a i r . <SUMiflt
tabifabed Nor. 8tb l»n. AatbortuA
M Momd daai znall by tbe Fost
:MiB(l ttarlev wed4y: T u e s d a y c,
^flandajs and Sfttordaya bj Tapaoi
r ^nbiiahing OonuMny UUL, st 100-103
AdrertUlac xstes opoo «ppiKMtioo.
TaMjsBaaiATi.
CantAmm: t «JOO f Ift.
t kic. SuDO
YbdjvTkDoim: 1 vk. 7JOO i kk. S JO
SnomMM: 1 vk. 7M 6 kk. 4:25
Amerikkalaista ''demokratiaa''
- Oli kerran aika jolloin yhdysvaltalaiset ylpeilivät sillä,
- • - ^ t a heidän maahansa olivat tervetulleita sellaisetkin ihmiset,
jotka eivät poliittisten mielipiteidensä ja vapaudenrakkau-tensa
takia löytäneet turvapaikkaa muualta. Mutta harvoin
päättyy kauniisti alkava satu niin kehnosti ja rumasti mihin
yhdysvaltalaisten ylistamä ja ylpeilemä poliittinen suvaitse­vaisuus
on nyt ajautunut. Kysymys ei ole enää mistään
^—~iFallankumouksellisten vainosta, vaan siitä, että jos joku hen­kilö
on joskus lausunut puolikin sanaa kansainvälisen rauhan
puolesta tai kuuluu jäsenenä sellaiseen järjestöön, mikä on
'""laatinut ja voittanut palkankorotuksia työläisille — hänet
\eimataan summanmutikassa Yhdysvalloille "vaaralliseksi"
henkilöksi ja kielletään astumasta YhdysvaltainThaan kama­ralle.
Seuraavassa on kaksi esimerkkiä siitä taantumukselli­suudesta
mikä Yhdysvalloissa nyt rehoittaa:
Tiistaina saatiin kuulla, että Yhdysvaltain viranomaiset
olivat estäneet 5 Sudburyn alueen unionistia menemästä rajan
toisella puolen, Chicagossa pidettävään kaivosmiesten union
(IUMMSW) konventioniin. Tähän kiellettyyn edustajistoon
kuuluvat niin "vaaralliset" miehet kuin Leonard Gauthier,
John I. Doucet, Norman Jacques ja Wm Hyw;arran, sekä
Sudburyn kaupungin monivuotinen valtuusmies Jack McCool!
Toinen yhtä julkea rajan ylimenokielto oli se kun canada-
* laiset edustajat kiellettiin pääsemästä Yhdysvaltain kautta
«> Mexico Cityssä pidettyyn Amerikan mantereen rauhankon-gressiin.
Tähän rauhankongressiin aikoi mennä kaikkia po­liittisia
puolueita kannattaneita sekä aina puolue-elämäin ul­kopuolella
olleita, uskonnollismielisiä ja muita kansalaisia,
.,^^_^mutta heidät myös leimattiin Yhdysvalloille "vaarallisiksi"
'ihmisiksi — siksi^knirhe ovat Wall Streetin pankkiiri-kenraa-v-^
lien kanssa eri miellä sodan ja rauhan kysymyksistä. Vain
kourallinen canadälaisia edustajia, heidän kärkimiehenään tri
James G. Endicott Torontosta, voi käyttää hyväkseen kallista
lehtotietä Yhdysvaltain ympäri (brittiläisen Länsi-Intian
^kautta) ja mennä tähän rauhankongressiin tulkitsemaan ca-
"nadalaisten rauhanystävien tahdon ja kertomaan, että Yhdys­valtain
viranomaiset kielsivät canadalaisilta kauttakulkulu-va
« maansa rajoilla.
Täten hyvämaineisia Canadan kansalaisia, jotka matkus­tavat
Canadan virallisilla passeilla, kohdellaan Yhdysvaltain
viranomaisten taholta kuin spitaalisia kerjäläisiä. Tällainen
mielivaltainen viisumin eväys ja työläisten oman unionsa
'^^edustajakokoukseen osallistumisen kielto on mitä suurin rikos
demokraattisia periaatteita kohtaan. Samalla se ori katke­rasti
nieltävä häväistys ja loukkaus Canadan kansalaisia vas-
• -taan.
Ja tällaista tapahtuu Yhdysvalloissa, joka ennen on oi-keutetustikfn
jrlpeillyt demokraattisista perinteiltään ja vielä-nytkin
pitää erikoisoikeutena paatuneen fariseuksen lailla
kovaäänisesti saarnata "demokratiaa" muille kansakunnille!
Toronto ja Sudbury ''kiistelevät"
Torontolaisten ja sudburylaisten välille on jälleen kehit­tymässä
julma kiista! •
Kysyrhys kaikessa lyhykäisyydessään on siitä kUmpi ve­tää
pitemmän tikun lokakuun aikana suoritettavassa Vapau­den
ja Liekin levityskampanjassa. Sudburylaiset Vapauden
ystävät ovat luvanneet antaa torontolaisille vakavahenkisen
• haasteen tulla veljelliseen kilpailuun uusien tilauksien hank­kimisessa
ja voittajaksi selviytyy kuulema vain se Osapuoli,
mikä hankkii enemmän rapioita, sillä osuuksien täyttäminen
on itsestään selvä asia.
Miten tämä sudburylaisten ja torontolaisten kiista päät­tyy,
sen näyttää tuleva levitysryntäys. Vapaus, joka tämän
kahden vanhan kilpaveikon välisen kiistän suhteen on — tai
yrittää ainakin olla — puolueeton, lausuu ainoana toivomuk­senaan,
että paremmat voittakoot!
Tärnä torontolaisten ja sudburylaisten voimankoetus, jos
siitä muodostuu sellainen tosiottelu, mitä on joskus takavuo-
ISinakin suoritettu, takaa myös sen, että ensi lokakuussa ei
Port Arthur komeile yksin kukkona kartanolla. Viime ker­ralla
portarthurilaiset Vapauden ystävät eivät saaneet lain­kaan
vastustusta ja mikäli tiedetään, siellä vallitsee nytkin
sellainen käsitys, että muiden paikkakuntien kohdalta ei ole
mitään vakavampaa vastustusta odotettavissa, sillä Port
Arthur on omaa luokkaansa, mikäli on kysymys Vapauden ja
Liekin levittämisestä. Viimevuotisten levitystulosten perus-tecllla
tällaiset itsevarmat katsantokannat ovat ainakin osit­tain
oikeutettuja Port Arthurissa, mutta häviöt ovat usein
Icäikkein parhaita opettajia ja niinpä nyt näyttää, että toron-tolaiset
ja sudburylaiset ovat jo hyvissä ajoin ryhtyneet öljyä­mään
levityskoneistoaan, jotta uusi selkäsauna tulisi vältetyk-
• si — ja_. mahdollisesti vanhat kalavelat maksetuiksi.
Mutta minkälaisia alkuvalmisteluja lehtiemme levitys-ryntäystä
varten on tehty muilla paikkakunnilla— Pohjois-
Ontariön kulta-alueella, British Columbiassa^ aavikkomaa-kunnissa,
kaupungeissa ja maaseuduilla sekä järjestöjen ko­kouksissa
ja työmailla? Paikkakuntakirjeissä viitataan toisi­naan,
että Vapauden tulevasta levitysryntäyksestä on keskus­teltu,
mutta vähemmän on saatu tietoja siitä, millä tavalla
kullakin alueella, paikkakunnalla ja työmaalla aiotaan tavoit­teet
täyttää rapioineen. Mahdollisesti jollakin toisella paik­kakunnalla
tai ryhmällä on yhtä ja toista opittavaakin niistä
kampanjasuunnitelmista mitä eri paikkakimnilla tehdään le-vitysryntäyksen
onnistumisen hyväksi ja jo senkin vuoksi
olisi toivottavaa, että näistä suunnitelmista kerrottaisiin leh­temme
palstoilla melko yksityiskohtaisesti.
Entä sitten yksityiset Vapauden tilaajat? Mitä osaa voi­vat
lukijat viedä Vapauden levittämisen hyväksi? Itsestään
selvä asia on, että mitä laajemmat joukot ryhtyvät aktiiviseen
työhön Vapauden levittämisen hyväksi, sitä parempia tulok­sia
saadaan. Juuri tässä onkin Vapauden kaikilla lukijoilla
mainio tilaisuus tukea omaa lehteään ja siten tehdessään aut­taa
Vapauden apua hyväkseen tarvitsevaa CSJ:n arvokasta
kulttuuritoiniintaa. SCAUL.n urheilurientoja, Naisten kerho­jen
toimintaa sekä ennenkaikkea meille kaikille tärkeätä rau­han
asiaa ja demokraattisten oikeuksien puolustamista. Lukir
Jan hyvä sana Vapauden puolesta tuttavalleen voi hjrvinkin
olla ratkaiseva tekijä siinä, saadaanko k.o. Uusi tilaus tai ei.
Siksi pitäisi varsinkin ryntäysaikana (ja ainakin) noudattaa
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Atos Wirtanen
F a n n y VOMäk, Joka <KI J u u r i p a ­l
a n n u t Sudbtiryyn Suomesta, täytti
tUstaina 50 vuotta. Pazliaat o m i i t -
telumme! ^
• • • •
Tänään täyttää J o b n L a i n e W h l t e -
fishesta 71 vuotta. L ^ t e m m e yhtyy
sv/kuif&istea Ja ystävien o n n K t e l u l -
h i n !
muut sanovat
KUMMITUSiUTUISTA • - -
Me epäilemme, onko-canadalaisille
mitään hyötyä yksityisten Ja v i r a n o ­maisten
harjoittamasta kommunis­m
i n k i r o a m l s e s t a . . . E l o le hyvä Jos
canadälaisia johdetaan ajattelemaan,
että heidSn kuolettava vihollisensa
on Jokin kommuntemlksi sanottu u l ­komaalainen
hirviö, Ja että Jos se h ä ­vitetään,
s i l l o i n päästään utopiaan.
Useimmat meistä muistavat a j a n j o l ­l
o i n kommunismista ei k u u l t u mitään.
Jolloin Canadassa ei ollut ainoata­k
a a n Itseään" kommunistiksi sanovaa
henkilöä. Se a i k a ei ole historiamme
kalkkein onnellisinta alkaa. Refor­mistit
joutuivat korjaamaan paljon
vääryyksiä JöUa el o l l u t mitään yh­teyttä
kommunismin kanssa. Nyky­ään
on kommunismista erillään p a l ­j
o n vääryyttä mikä jää jälelle v a i k ka
kommunismi sällyisarin. El ole tänä
aikana l a i n k a a n h a r v i n a i s t a tuomita
kommunistiseksi uniota mikä vaatii
palkankorotusta. Aikaisemmin, s a ­n
o t t i i n (palkan korotusta vaatijoita)
sosialisteiksi ja toisinaan agitaatto­reiksi.
Silloin, kuten n y t k i n , l i i k a -
nimeä käytettiin argumentin ase­mesta.
K o m m u n i s m i n pelolla o n t a i ­pumusta
pimittää taivastamme ja s e ­koittaa
ajatustamme. Meitä peloi-tellaan
k u m m i t u k s i l l a . . . — J . V , M c -
Aree; G l o b e a n d M a i l i n pakhiassa.
* . * *
S A T O O N K A I K E T I
KYLVÖN M U K A I N EN
Uusi valtio (Länsi-Saksa) ei saa
hyvää alkua. Siellä on n o i n puoli­toista
miljoonaa työtöntä j a heidän
lukumääränsä lisääntyy päivittäin.
K i i t o s M a r s h a l l i n avulle j a r a h a r e f o r -
mllle, teollisuustuotanto o n 90 p r o ­senttia
vuoden 1936 tasosta. E l i n t a ­so
on h y v i n a l h a i n e n . ..
Sekatyöläiset ansaitsevat Länsi-
Saksassa $16 viikossa. Valkokaulus-työlälset
ansaitsevat $25 viikossa. T a ­v
a r a i n h i n n a t ovat k o r k e a t . . . — T o ­ronto
D a i l y Star. . i
- • • , • . . "
O I K E I S T O S O S - D E M I A N
P E I L I - J A P E R I K U V A
" Y l i p a i n o i n e n mies", Bevin, häm­mästyi
Y h d y s v a l t a i n tervetuliaisista.
— A P : h uutlstiedon-otsikko, Toronto
D a i l y Starissa.
•. • • •
P I A N O N K A I K K I PILVESSÄ
M a r s h a l l i n suunnitelman voittoja
peittää sen epäonnistumisten pilvet.
— Theodore H . W h l t e n j u t u n ötslldco
Starissa.
T A N N E R I L A I S T E N
VBRISYNNEISTÄ
Suurpääoman tannerilainen pyöve-l
l k o p l a mellastelee Suomessa k u in
lauma mielipuolia k o i r i a . Tämä so-tarikollisjouldco,
Jonka päämiehet e i ­vät
m i l l o i n k a a n voi sovittaa entisiä­kään
rikoksiaan Suomen työväen­luokkaa
j a koko työtätekevää kansaa
kohtaan, on nyt muutaman viime
päivän kuluessa kartuttanut rlkosre-klsteriään
kokonaisella s a r j a l l a k o n -
nantöitä. j o i s t a slta ennen pitkää
odottaa oikeudenmukainen j a ankara
t i l i n t e k o .
M o r a a l i s t a ei luonnollisesti kannata
puhuakaan tannerilaisille ammatti-petturelUe,
joiden tie kymmenien
vuosien aikana on v i i t o i t e t t u työläis­ten
verellä... Työväenluokan yhte­näisyys,
päättäväisyys j a kansainvä­l
i n e n solidaarisuus takaavat sen, että
t a n n e r i l a i n e n pyövellkopla joutuu t e ­kemään
t i l i n verisistä roistontöistään.
— Työkansan Sanomat, H e l s i n k i .
SETÄ S A M I L L A T A I T AA
O L L A • ' K O V A PÄÄ"
V a l k o i n e n paperi K i i n a n asiasta kä­sittelee
diplomaattista onnettomuutta
— ehkä s u u r i n t a onnettomuutta mikä
ön koskaan tullut tämän maan ( Y h ­dysvaltain)
osalle. Mutta mentyään
sen (valkoisen paperin) tuhannen s i ­vun
läpi l u k i j a jää aprikoimanani että
mitä valtiodepartmentti on . opjjinut,
onnettomuudesta, minkä se, e t i ^ t e e n
näki, mutta mitä se ei voinut vält­tää
. . . — Walter. L i p p m a n n . .
Tydräenlllkkeeir ST-TnotisJiflUieB
yhteydessä o n Tirinnyt U m u a po-
^temlikklal-jranlum t y d v i e n l l l k k e en
perUlsien kesken. N U n p i o a Väl-nd
Tanner Säotnen SoOaHdimo-k
r a a t l s a 17, 7^49 i a l k a J s s a t a r t i k -
kellnt, ^vanvivähtciscUä. otsolla
"Eräs. aikamme hayiniytcfanä'*,
Joss» ItzA kiistää koanmtnistien ja
kansandemoknuUtien p^erlntöoi-keaden
v a a l u a n ty&väentUkkee-seen
nähden. Tarkoitukseni ei ole
kehittää mitään perintdriitaa,
m a t U k o n ko. f i r t i k k d i s s a . käsitel­lään
työväenliikkeen Ja sosIa,'j8nun
yleislmpiäkin p e t i a a t t e e l l i s i a kysy­myksiä,
voi oHa p a i k a l l a a n tehdä
eräitä muistataksia Ja reonahno-mautuksia,
s e m m i n k i n k u n s o s i a l i ­demokraattisessa
lehdistössä käsi­tellään
perin h a r v o i n sosUIistisis
peruskysymyksiä. Asevellsosialistit
tavallisesti hukuttavat k a i k e n a j a ­tustenvaihdon
demaso<^rlseen f r a ­seologiaan,
jonka käyttelemisessä
eräät heistä sotavuosina, s a a v u t t i ­vat
melkoisen taitavuuden. V a n h a ­n
a sosialidemokraattina Väinö
Tanner lähtee h i e m a n t o i s e l t a p o h -
J a l U Ja käyttelee työväenliikkeen
perinnäisiä käsitteitä'Ja sanakään­teitä.
"Tärkein kysymys o n k u i ­t
e n k i n se,»' k i r j o i t t a a T a n n e r , " o n ­ko
k o m m u n i s t e i l l a J a sosialidemo­k
r a a t e i l l a siinä määrin yhteistä
pohjaa, että edelliset oleensa o l ' e n -
kaan voisivat esiintyä sosialidemo­kraattisen
Ulkkeen perillisinä.
J a ellei ole, n i i n mikä meidät
e r o i t t a a k o m m u n i s t e i s t a ."
Sosialidemokraattisen l i i k k e e n pyr­kimyksiä
V . T . määrittelee m j n . seu­r
a a v a s t i : " S o s i a l i d e m o k r a a t t i n e n puo­lue
p y r k i i tietenkin sosialismiin. Sen
perimmäisenä ohjeena on samalla
karisanvalta, demokratia kuten sen
n i m i k i n , sosialidemokratia osoittaa. Se
haluaa käyttää parlamentillistä tietä,
h a n k k i a taakseen k a n s a n enemmistön
j a sen a v u l l a toteuttaa ohjelmaansa."
S i t t e n hän vastakohtana näille so­sialidemokraattisille
p y r k l m yksille
s y n k i n värein kuvailee kommuhtstisen
l i i k k e e n periaatteita ja toimintaa,
v a r s i n k i n sodanjälkeisissä kansrande-mokraattislssa
v a l t i o i s s a . Hän e i näe
näissä maissa mitään hyvää, ei m i n ­käänlaista
demokraatitsta kehitystä,
v a i n d i k t a a t t o r i e n Ja d i k t a t u u r l t a i e s -
t en kylmää j a d e m o k r a t i a n vastaista
v a l t a p o l i t i i k k a a . Demokratian tun­nusmerkit,
sana-, p a i n o - j a kokoon-tumlsvapat^
s, puuttuvat niistä :lcpkQ^,
naan, vaalit ovat pelkkää huijausta,
hän välttää. Ja'tämä kalkki i l m e i ­sesti
vain siksi, että kommunistiset
puolueet Jotka näissä maissa esiinty­vät
johtavina puolueina, ovat p e r i ­a
a t t e e l l i s i a diktatuurlpuolueitä taikka
a i n a k i n siinä määrin fanaattisesti s o ­sialistista,
että tänä ylimenokautena
ovat rajoittaneet ta^I kieltäneet va­pauden
sosialistisen talousjärjestel­män
toteuttamisen hyväksi.
Tutkikaamme hieman näitä näkö­k
o h t i a j a väittämiä.
V . T : n a r t i k k e l i s s a on eräs tärkeä
lause, n i m . se, missä hän määrittelee
sosialismin sosialidemokratian pää­määräksi.
Nykyisin o n olemassa u u ­dempi
sosialidemokraattinen koulu­k
u n t a , joka epäröi tässä suhteessa.
P u h u t a a n yleisestä hyvästä, yleisestä
h y v i n v o i n n i s t a sosialidemokratian s o ­siaalisena
päämääränä j a näin a n n e ­t
a a n ymmärtää että pidetään mahdol­lisena
yleisen j a pysyvän hyvinvoin­n
i n saavuttaminen kapitalistisen y h ­teiskunnan
puitteissa tarkoituicsen-mukaisten
uudistusten avulla. Sosia­l
i s m i l l a el näillä sosialidemokraateille
ole mitään eetillistä t a i periaatteellis­ta
merkitystä. He lähtevät siitä, että
myöskin yrittäjävapaus voidaan o l e e l ­l
i s i l t a osiltaan säilyttää tulevaisuuden
korkeateknillisessä y h t e i skunnassa.
Toisen Internationalin vanhemmat
reformistit k u i t e n k i n tunnustavat —
a i n a k i n sanoissa — sosialLsmiri edel­l
e e n k i n yhteiskunnalliseksi päämää^
räkseen. Näihin lukeutuu siis myös
Väinö Tanner kuten Leon B l u m ä s ­kettäin
antamassaan lausunnossa.
Jos Ja k u n näin o n : miten o n s i l ­l
o i n , t ä s ^ periaateellisesta lähtö-kohdosta
I ähtien. snhtauduftavä
s i i h e n tosiasiaan, että NeuvostoUi-t
o h 200-miljoon3lnen kansa j o e n -
simmiUsen maailmansodan jälkeen
lähti rakentamaan sosialistista t a ­lousjärjestelmää,
että toisen luää-ilmansodan
jälkeen kansandemo-
. luaattisten vaMioitten lOO-mHJoo-
; nainen väestö o n ryhtynyt r a k e n ­tamaan
sosialismia, j a että p a i h a U -
l a a n K i i n a n 500-miljoonainen k a n ­sa
ynnä eräät m a u t Aasian kansat
— . —<f
Vastaus VäTno Tannerille
o r a t k n l l i e n i a s i a s a m o j a l a t u j a?
Onko meidän spsJalldemolna^tteina
jyrkästi j a . ebdöt^^Dvnasti tupmittava
tämä tällainen kehitys? Onko. m e i ­dän
pidettävä m a a i l m a n s o t i a Ja m a a ­i
l m a n p u l i a synnyttävää k a p i t a l i s t i s ta
talousjärjestelniää tämän valheen p a ­rempana
vaihtoehtona? O n k o meidän
sanottava: kosica NeuvoBtoUltto Ja
kansandemcdaratiat ilmeisesti eivät ote
voineet säUyttää, k a i k k i a ^ niitä v a ­pauksia,-
Jotka ovat ominaiset vapaa­mieliselle
kapitalistiselle yhteiskun­n
a l l e (yrittäjävapaus, täydelUnen p o ­l
i i t t i n e n järjestäytjmalsvapaus, muo­d
o l l i n e n Julkatsuvapaus), n i i n enune
me, j a nimenomaan soslalistishm s o ­sialidemokraatteina,
v o i a n t a a n i i d en
h l s t o r i a l l i s U l e Ja yhtelskunnallisUle
suorituksille minkäänlaista p o s i t i i v i s ta
tunnustusta, etnmekä edes o t t a a h u o ­mioon,
että Joka tapauksessa *i6 n o in
kolmasosa i h m l s k u m i a s t a o n lähtenyt
t a i lähtemässä sosialisfiain t i e l l e e n ­simmäisen
Ja tolsed maailmansodan
yhteydessä sattuneitten mullistusten
k a u t t a .
paus. väliaikaisesti ibinsan h y v i n v o i n ­t
i , käyteuy pakkovaltaa k o l l ^ t i i v i -
solnnissk j a j t ^ B t t t i s t a terroria, v a n h an
A T O S T V I R T A N EN
M e emme voi kieltää sitä h i s t o ­riallista
tosiasiaa, että Venäjän
työväenluokka Ja talonpoikaisfb
vastasivat tsarismin ImperlallstJ-seeh
sotaan vallankumouksella Ja
k u k i s t i v a t vanhan InokkayhtetB-k
u n n a n , »lettaen sen t i l a l l e "prö^
J e U r l a a t U t d i k t a t u n i i n ' ' . Kalkki^
mitä sehjälkieehontäpalilnhlat, e n ­n
e n k a i k k e a kehitys W e i m a r i n S a k ­sassa.
j < t o päättyi Hlt7erin h i m i t t -
v a l t a a n , tekee selväksi s^n,'eitä'
Venäjän vaihtoehdot V. 19iY o l i v a t :
.Joko sosiälisUsen vallänknmouk^n
v o i t t o t a i k k a v a n h o i l l i s e n yhteis-kuiihan'säilymihen.
Meidän pitäisi siis yhä, edelleenkin
t u o m i t a L e n i n , koska hän oU k y l l i k si
häikäilemätön Ja k y l l i k s i nerokas pyis-tyäkseen
kukistamaan Venäjän feo-d
a a l i - j a k a p i t a l i s t i y h t e l s k i m n a n t o ­d
e l l a s i i v o t t o m a n sekasikiön. J a vielä"
sen lisäksi r o h k e n i ryhtyä y k s i n Ja e n ­simmäisinä;
r a k e n t a m a a n sosialistista
falousjärjestelmää, sosialististen k a n ­sojen
v a l t i o l i i t t o a . S a k s a n t a a n t i u n u k -
sellisen vanhoillisuuden johtava f i l o ­sofi
(Dswald Spengler o n todella t u o ­minnut
L e n i n i n Historiallisen teon
(kuten H i t l e r . S t r e l c h e r y.m.). Voiko"
sosialidemokraatti tehdä samoin? T i e ­tenkään
ei v o i . '
yhteiskunnan"^ pfdicHiuttaJia vastaan.
K u t e n jokainen tietää. pystytU
n e u v o s t o h a l B t i ^ - s e t äkommunismin
Interventiosotien ja vastavaUanku-mouskauden^
aUcäna. Olisiko sen p i ­tänyt
lucqiraa'^«allastaan j a tehtäväs­tään
vaUcoisten k e n r a a l i e n Ja euroop­palaisen
taantumuksen hyökkäysten
edessä? Ji^cainen tietää myöskin, e t ­tä
v a r s i n a i n e n vallankumous o l i s u h -
teeliiisen veretön, p a l j o n r a u h a n o m a i ­sempi
k u i n estan. R a n s k a n p o r v a r l l -
i i n e h vallaiäaimous. Vastavallanku­mous
Ja i n t e r v e n t i o sitävastoin m u o ­dostuivat
h y v i n v e r i s e k s i Kuten J o ­k
a i n e n tietää.-on NeUvostollltinl päk-
Isb kehittää teolllsuutehsa Ja m a an
k b l l e k t i v l s b l n t i - u u d e n södah u h a n v a r ­j
o a a . Se paköittf jännittämään k a i k ­k
i voimat, kiirehtimään, väliaikaisesti
uhraamaan" h y v i n v o i n t i puolustuksen
alttarille^ Olisiko neuvostohallituksen
pitänyt' rtsfceetata maansa Ja y h t e i s -
kuhtansa' olemiassaolo j ä k e h i t y s m a h ­dollisuudet
l i e r r a H i t l e r i n Ja hänen
satellittlehsa''hyväksi?
K o k a a t i sosialistinen soslaUde-n
l o m o k n a t l i ' e l voine' m o n t a - I n i ln
a n t a a t i j r d e n tbnnöstnksmsä N e n -
vost<rifiton MnlcbnäkölSelle Ja n o -
p c s U e attOkpsUnme- ta.'6n8polltil-
Italle., Joka p e l a s t i Euröo|An k a n -
sojeir v a p a n d e n i ^ anttri mahdolU-sanden
enr6oppaIaise!ie sosialide­m
o k r a t i a l l e k i n jälleen ryfcttyä r a ­kentamaan
sosialismia.
Entäs kansandemokfatlollen kehi­tys?
K u t e n j o k a i n e n tietää, t u l i S a k ­san
sodanaikainen h i r m u v a l t a mak­samaan
näille' kansoille äärettömiä
kärsimyksiä -Ja menetyksiä. Saksan
hävitys I^(Nivo<;toltitossa, M u r m a n s k i s ­ta-
Ställhgradihi saakka, o l i , k i i t e n V .
T a h h e f U n ' ' h y v i n tietää', m a a l l m a n h i s -
torialUheh ennätys. Sanoihän S a k s an
t a l o u s m l n i i ^ t ^ P u n k Väinö T a n n e r i l le
jpienkllököhl^isestl, että Venäjä ttilee
menettämään 40 t a i 50 m i l j o o n a a näl­kään
knölleinav 'koska Saksan a r m e i ja
M u t t a , väitetään, sosialistinen r a ­kennustyö
Venäjällä o n nxaksanut l i i ­a
n p a l j o n , s e n h3rväksi o n u h r a t t u v a - maisen köyhyjrden taakkaa?
tarvitsee kaikki-säatavissäolevat mtio-navarat.'
HräPunk^ k u i t e n k i n saksa­l
a i s e en tapaan l i i o i t t e l i . Päola m e ­n
e t t i 20 pros."k&nsastansa', ts 6 noil-joonaav
S t t t ^ e h oloissa tämä olisi
märldniq^-a.-880^,000 i l u i i i s e h m u r h a a -
niistä. Saksalaiset ehtivät tiihöta
ptiolet Pu61än<'inetsäväroistä pääkau­p
u n g i n m a k e i n kokonaan, suuren
o s a n s e n teollisuudesta Ja h y v i n p a l ­jon^
asutiiskesknksla Ja maaseutua.
N a t s i s m i n t i i h o v i m m a t o s in e i s a a v u t ­t
a n u t tällaisia'tuloksia muissa m i e h i ­tetyissä
maissa» m u t t a h y v i n h u o m a t ­tavat
o l i v a t ' s e n saavutukset t e r r o r in
Ja hävityksen-alalla niissäkin; Se j ä t ­t
i Jälkeehsft - kuolemaa Ja r a u n i o l ta
poistuessa etenevän puna-armeijan
tieltä, suunnilleen s i i h e n t y y l i i n k u in
meilläkin t a p a h t u i , k i i n muutama p a ­t
a l j o o n a sifomalaisla nuorukaisia k y ö -
räsi saksalatlset' divisioonat r a j o j e m ­me
ulkopuolelle.
Itä-EuroopaA^-kansoille avautui so­d
a n keldtyksoB kautta mahdollisuus
a l o i t t a a uoäi' y h t e i s k u n n a l l i n e n v a i ­he.
Olisiko Neuvostoliiton kaikkien
kokemusten'-Jälkeien pitänyt suojella
näiden valtioiden omistavien l u o k k i ­e
n o m a i s u i i k ^ ' . säiljrttää suurimman
osan viljelystä maasta t i l a n o m i s t a j i en
käsissä samanaikaisesti k u i n talonpo­j
a t kärsivät maanpuutetta Ja äärim-
Minkä-l
i i n l a i s t a «oidaHstfa^ ptmtiikkäa se
olisi ollut? Sosialismin j a köyhälis­tön
selvää pettämistä: Olisiko N e u ­v
o s t o l i i t on - pitänjrt s a l l i a omistavien
luoklden pysyä vallassa luUssämaissa,-
v a l n antaakseen kapitalismille vielä
kolmatmen k e r r a n astinlaudat hyök­käystä
v a r t e n ' sosialismia' vastaan?
Sehän o l i s i ollut s i l k k a a vastuutonta
mielettömyjrttä. Onko s i t t en sosialis­tisen
kehitjiosen ahdlepaneminen
näissä mäissä tapahtunut k o v i n t e r -
rorlmaisesti? P a l j o n j i a r j a t u n Tshek­koslovakian
' viallänkUmotlksen S3mnyt-tivät
s o v i t u n p o l i t i i k a n pettäen p o r v a ­rilliset
ryhmät. K u t e n tunnettua h a a ­v
o i t t u i yksi ylioppilas Tshekkoslovaki­a
n vallankumouksessa, ei k u i t e n k a an
k o v i n vaarallisesti.
T t o i ä sosialistinen vallansiirto
herättää L'mei8e8ti T a n n e r i s s a p a ­h
a a mieliä, k y m m e n i e n m i l j o o n i ­en
~viattotAleir Ihmisten tähontumi-n
e n s a k S a b l s e h käpitaUsmin. n a t -
sisntfn. pyridessä l i i t t o l a i s t en
kaftsss laajentamaan elintlZaansa
ei toistftiseksi ole l i e n t t ä n y i kovin
äfinddcäitä vattäbuselta V . T : n
j a n l l d e h söäälldenfekraaUien t a -
hbltai jotk»' onnettomuudekseen
U s t e r i a n myrskyissä ovat joutu­neet'
näyttelemään t u n n e t t ua
. osaansa^''
Suhteellisuuden taju olisi tässäkin
tarpeellinen.
Yminärrän hyvin, että kansande­mokratioissa
yhä keskittyvä v a l t i o - ja
pubiuejohtoisuus herättää arvostelua
sosialidemokraattlsesti a j a 11 elävien
keskuudessa. Olemmehan me s o s i a l i ­demokraatit
toivoneet, että ylimeno­kausi
k a p i t a l i s m i s t a s o s i a l i s m i i n muo­dostuisi
rauhanomaiseksi, vapaamie­liseksi,
j o s k i n pitkäaikaiseksi.
Olemme tässä suhteessa pettyneet,
se on' Ilmeinen tosiasia. K a p i t a l i s mi
ssmjiyttää sotia, vallankumouksia jä
sosialistisia valtiolta sarjana, r i k k o ­m
a l l a k a l k k i sovinnaisuuden j a sää­d
y l l i s y y d e n r a j a t . Se m u r h a u t t a a k o ­k
o n a i s i a kansoja Ja sitten suree, ettei
sen lehdistöUe Jää entistä sananval­taa.
Jo ensimmäinen, m a a i l m a i u n ta
toi mukanaan suoranaiseh keisari-l
e l k t e u k s e n , kuten Venäjän historia
opettaa. Vähemmän onnistuneita
l e i k k a u k s i a s u o r i t e t t i i n eräissä n i u i s -
s a keisarikunnissa. T o t t a on, kieltä-jpiättä,
että kansandemokratiatkin
ovat toisen maailmansodan p l h t i s j m -
nytyksen tuloksia. J a mitä tapahtuu
n y t ? Atomitehtailijat ovat piuuhak-k
a l t a , W a l i S t r e e t i n h e r r a t levottomia
Ja hyökkäävällä päällä, t u k i k o h t i a r a ­kennetaan,
niiden lukimiäärä o n jo
toisella sadalla, s o t a l l i t t o j a peruste-;
t a a n Jopa maamme r a j o j a hipovia, k i l -
pavarustus o n täydessä,käynnissä ja
k a l k k i sosialististen valtioiden ehdo­tukset
varustusten supistamiseksi on
hylätty. Jokainen tietää h y v i n k e ­n
e n toimesta.
Or^i»'meidähi sosialististen so­sialidemokraattien,
paheksuttava
sitä, etiä sosialistiset, valUot k e s -
kUtävät j a teh«)stavat voimavaro­j
a a n ? On täysin selvää, että p o -
l l l t t i h e n kehitys känsandemokra-
\loiafai on syy-yhteydeSsä kasva­v
a a n ' maalhnanjäiinitykseen. Jos
niissä esiintyy piirteiiä, j o t k a e i ­vät
sovellu eslml pohjoismaiseen
sosialidemokraattiseen kehityskaa-vaan;
n i i n o n ehdottomasti väärin
arvostella seurauksia j a jättää syyt
mainitsematta. Kolmannen maa­ilmansodan
uhka on toki Jotakin
tuhat k e r t a a pahempaa k u i n k i r i s ­tyvä
poliittinen tilanne niissä
maissa, j o t k a ensi kädessä joutuvat
- S I T Ä :
TÄTJ
y^^X MÄXHITELXs
Tuomari: "Minä en uedj,
mn sen pdkuriaaisempai i
rata vaimonsa luota.
että clette kark-jlEOnea'-
Jussi: "Herra tuomart. jo,
tisitte minun vaimoni, '
varmaankaan sanoisi mjaaj'
.laiseksi, vaan pakolaiseksi.-
• •
O I K E A SELms
•"Olen. yhdek
vuoden huomenna", sanoj
mies, "eikä minulla ole
vihollista maailmafja."
•Erinomainen asia", taas^^
pappi.
"Se on totta, kyUä minulla
runsaasti, raetta yksikään ei <J
nyt niin vanhaksi kuin mi&r
P A P U K A I J A J A KISS.Vf
Erääseen taloon Het
halkDkaupplas. Iiouva sanoj]
hän tarvitse halkoja. Miesi
oli juuri ajamassa pois
kun ikkunalla istuva papukaija]
sl: "Aja vain sisään!" Ha
as käänsi hevosensa takaisia jH
ki kuormansa. Kun Mn talii
ja Ilmoitti rouvalle, että haloti
vat 15 markkaa, niin rouva',
"Minähän sanoin etten tarritBe]
koja."
Pian kuitenkin selvisi, että'
kaija oli tehnyt kepposen, josta j
tä rouva yritti pieksää pap
joka lensi ympäri liuonetta ja ^
pääsi sängyn alle piiloon ja isttij
gänruojusen päällä.
Samaan aikaan kissanpoäi|
pääsgr viereisessä huoneessa -
konttoriin, jossa talon isäntä i
kenteli kirjanpidossa,
oli kaatanut mustepullon
päälle, josta sy>'stä isäntä piäs|
sanpoikaa, joka myöskin
pääsi piiloon saman sängyn alle,!
papukaija oli. Kissanpoika:
seään surkean näköisenä, jota]
kalja seurasi. Vihdoin papuksli^
syi kissanpojalta:
"Ostitko sinäkin halkoja?"
SYYTÄ SURUUN
Teiivalainen: "Kun minä
Teuvalta niin kaikki itki. 151
että minusta niin paljon pldsl
vaan siksi koska olin velkaa:
• • •
E l VÄSYNYT VAIKKA
J U O K S I PERÄSSÄ
Pikku poika: (Morsiamelle
" T e ette näytä hetikään niin
neeltä kuin luulin."
Morsian: "Miksi minun pitäis
väsynyt?"
Poika: "Ihmiset ovat kerto
t ä te olette juosseet Jussin
yhtämittaa kolme kuukautta."
valmistautumaan ottamaan
taan hyökkäyksen.
Jos ja kun siis eräät sosialj
kraatit ovat tyytymättömiä siih
tei sosialismia toteuteta yhtä liit^
ja .varovaisesti itä-Euroopan
kuin mitä esim. nykyisin tap
Englannissa, niin tulisi heidän I
selvitellä itselleen ja kannattajl
niitä historiallisia, sosiaalisia ja|
vaanrannalla jo näkyvissä ole
liittlsia olosuhteita, joiden vallia
tämä yhtelskunnallnien uudistujj
teutetaan. Länsivallat laajentav;
tilaallista tukikohtaverkostoaan, |
denmukaistavat aseistuksensa,
nostaneet varustelumenonsa buJ
lukuihin, kieltäytyvät edes neuvij
lemasta varustelukilpailun hili'ts
sestä, puhumattakaan aserii;
(Jatkuu 4. sivulla)
iisioistä
sitä periaatetta,-että mitä hyvänsä vikoja tai heikkouksia ha­vaitaan
Vapaudessa, siitä ilmoitetaan heti ja kaunistelematta
lehtemme toimitukselle, mutta Vapau(ien hyvistä puolista —
sen hyvästä uutispalveluksesta, sen johdonniukaisesta demo­kraattisesta
linjasta sekä taistelusta rauhan puolesta ja maan­miestemme
elinmahdollisuuksien parantamisen hyväksi ker­rotaan
niille jotka eivät Vapautta vielä lue. Enemmänkih,
Vapauden lukijat ja kannattajat suositustensa lisäksi auttaa
varsinaista levitystyötä siten, että ryhtyvät väliaikaisesti Va­pauden
asiamiehiksi ja -naisiksi, ottamalla tilauksia Vapau­delle
ja Liekille.
Yhteisvoimin toimien ja tehtävän suorittamista varten
hyvin etukäteen valmistuen voidaan edessäoleva le\ätysryn-täys
viedä voittoon. Auttakaamme kukin osaltamme* vaki­naista
asiamiesverkostoa ja paikallisia ryntäyskomiteoita sii­nä,
että Vapaus ja Liekki saavat 300 uutta tilausta, sekä kaikki
päätty\'ät tilaukset uusituksi ja lisää ystä\iä ja kannattajia.
Kirjoituspöydällämme on-pitkäi^ a l ­kaa
ollut eräs Suomimidsto.' Ystä­vämme
K a l l e P e l l l n e h kävi nähkääs
sjnntymämäasskan jä sidtä palättu-a
a n - a n t o i a l l e k i r j o i t t a n e e l l e maksetun
ravintölalaskim koska e l s a t t u n u t o l e ­maan
muutakaan tuomista, l u k u u n ­ottamatta
tavanmukaista Suomen s a ­vuketta.
Tuo ravintolalasku o n p e r i n k i i n ­nostava
asiakirja.. Se p u h u u varsin
selvää kieltä korkeista e U n k u s t a n i n i k -
s i s t a . Siinä o n v a l t a v i a . - l a k u j a . . > O t -
takaammepa vaikka .12 k i d i v i a soke-reineen.
Niiden, h i n n a k s i o n m e r k l t -
. . t y 8 2 8 m a r k k a a j a k u n s i i h e n lisääm­me
vielä p e r i t y n kymmenen prosentin
Juomarahan,, yhteensä 82.80 marldcaa
n i i n saamme- jaäiden- "alastomien"
k a h v i e n yhteiseksi hhinaksl 910^0
marldEaa. K t m munhnamme tämän
summan dollareikBl siUoisen pakko-k
u r s s i n mukaan ^.(135 m a r k k a a d o l l a ­rista),
saanune kahvien yhteiseksi
h i n n a k s i 6.75 d o l l a r i a e l i y U 5 « sent­tiä
kupUIiisesta kahvia. Onpa siinä
h i n t a a k a h v i k u l l a s t a.
Muistamme v a r s i n h y v i n ensimmäi­sen
maailmansodan edellisen ajan.
joUoltt helsinldläinen sekatyömies o l i
o n n e l l i n e n ansaitessaan 910 m a r k k aa
koko^ vuoden kuluessa — j a slin» t ä -
paul^essa- e i saanut' pitää' l a i n k a an
ä d r a s - ti!d sadepäiviä: Kyimp^ r a ­h
a n arvo o n laskMtnt s e n jifflceen!
Eniten^ m ä t ä - k u i t e n k i n khimosÄaa
nudnitussa laskussa veden b i n t a . S i l ­lä
s i i h e n o l i "merklttyy myöskin k o l ­me
lasillista juomavettä, 17JS0 m a r k ­kaa.
Kun'lisäämme s i i h e n kymme­n
e n proEehtlh"'Juomarahan, saamme
veden hiimäksl 19.2& marickaa l a s i l ta
mikä kyimiltisi'dollareiksi muunnettu­na
merkitsee ^11 14 (sanoo y l i n e l j ä ­toista)
senttiä* lasillisesta. Onpa s i i ­nä
h i n t a a ' Jildmav«lelle. onpa todella
kerrakseen. - Niissä ravintoloissa. Jois­s
a tämän k i r j o i t t a j a on v i e r a i l l u t , on
juomaveden saanut aina ilmaiseksi,
i l m a n Juöd&ai^aakin.
Bdelleeif olemme panneet merkille
mainitussa'laäeussa, että oluen h i n ta
oB meridtty^ ''Hrerovapaan m y y n n i n"
särdckeeseini -mutta veden h i n t a o li
mäkittyy " v e r o n a l a i s e n myynnin^*
«aräcke^ieeä: ' " A r v a t e n k i n se j o h t ui
sHtä verot^ninisestä seikasta; että
oloesta o l i ' tääksetttt Jo r a v i n t o l a an
ostettaesra'kdriceat valmiste- ym. v e ­r
o t imttta-vettä ei o l t u ehditty v e ­r
o t t a m a a n vielä vesiJolft(4>utkesss
oMessaaff 'jttutta senkin kimppuun
iiyfHcättiin h U i i p i a n k u i n vesi Juoksi
hanasta jöomalnsitn. Veroista p u ­huttaessa
p i t i S k u i t e n k i n todeta, että
J u o m a r ^ i ^ J i ^ el peritty mainitussa
laskussa trdtääh -veroa, mutta olen
varma, eföf ka&l nUtäkin yritetään
verottaa'jä-tBskalmman jälkeen, s i -
k i H o ä k i U ' i i i i ä & ^ juoirärahat l a l n -
kctan lämidSäS&^t tarjoOijain kättä^
KBikenr^^i#fiSI6levan p m i s t e e l l a on
stKHiteltäirfr''^ i f ^ K i l l e Suomeoi lähti­j
ö i l l e että mikäli haluatte vierailla
ftert^kalsissa rä-vintolaissa, muista­k
a a varata matkaanne suuri nippu
r a h a a .
K a l t e P e l l i s e i i k in seimie Joutui
m a j a m a a n kuuden hehgen iltasesta
kahvineen j a olueliieen yhteensä 4,-
802' m a r k k a a , mikä o n 35.57, d o l l a r ia
e l i 5.93 d o l l a r i a päätä kohden. O n ­p
a siinä h i n t a a ' k e r r a k s e e n yhdestä
ateriasta. E i ole ihme. että K a l l e r a ­visteli
päätään, kertoessaan " s e i k k a i ­l
u i s t a a n " hienoston ravintolassa.
Cänädän suomalaiset kulkumiehet
tapaavat sanoa, että "hotellelämää ei
p i i t t a a mikään!" Eipä todellakaan,
mikäli kol^eat h i n n a t ovat kysymyk­sessä.
Siitä Stiomen äskeisestä " k a p i n a s ­t
a " j a "vaUänkaappausyrityksestäkin
o n syytä m a i n i t a . K u t e n lukijamme
h y v i n tietävät, lehnattiin Suomen
työväestön lakkotoiminta kaiken
m a a i l m a n lehdissä edellämainituin
sanoin.
Nyt o h pöydäUälfime sosdem enem­mistön
ktmtrollpiman S A K : n v i i k k o ­l
e h t i "Pälklcatyölälsen" elok. 18 päi­vän
selostus "vaadituista palkanko-rotokösta".
Tässä k a h d e n s i v u n l a a ­juisessa
selostuksessa; e i v i h j a t a s a -
näUakaism " k a p i n a a n " tai " v a l l a n -
kaappBosyritykseen" -vaikka selostus
o n täysiveristen fagerholmilaisten l a a ­t
i m a .
L a i n a n tähäh j o i t a k i n lauseita tästä
selostuksesta:
' V u o k r a t oU kohotettava . . .
SeoifsirilsBhBa cU' lelTtB Ja v O j a -
tnötteideid U n t o j e n nousu 7—18
n i u t k s a a l d l o i f a . Heinäkun 4 päi­v
i n » p i i t t f SflKMnen P a n k l d Irattit-t
a s TaämttaOmrsseja 17.7 p r a s ."
S A K : n j i ^ d ö n enemmistöni lausun-nössa^-
j u l i s t e t a a n ; että - "£linta«> on
t u r v a t t a v a mm. täystyöllisyyden Ja
tehostetun hintavalvonnan an
Työläisillä on Suomessakin vaiss|
vä käsitys siitä sosdem "tehc '
hintavalvonnasta", jonka avulla]
rl ennen lakkoa korotettiin vud
viljatuotteiden ym. hintoja ja i
lisäksi tehtiin työläisten '"^
kat entistä arvottomammiksi
takurssien alentamisen avulla.
S A K : n enemmistö väittää.
"Hakulisen ja Hiirosen suMitö
tutkimuksen perusteella
osoittaa ellnkustennusten noT»Mj
pahtuneen palkankorotusta edei
vässä määrässä huhtikuussa 1WI
meksi annetun palkankorotuksenj
keen" ja SAK:n aikaisemmat^
tökset edellyttävät "palkkojen
mistä elinkustannuksiin". Toisin|
noen väittää SAK:n johdon
mistö, että työläiset P-^'^'^'
leikillään palkkojen korottan^J
lä "marican devahroinnln
rfrät vielä tällä hetkellä ole i
määfälisesti sdvillä"
S A K : n johto oli asettanot
miestä "tutkimaan" elir
j a he tulivat etukäteen mä^
tulokseen, että työläisten ö r
elinkustannukset olivat väl
229.90 markaUa kuukaudessa.
Me tiedämme varsin hyvin
men työläisillä olleen ja olf^]
edelleenkin niin kurja:
että niitä olisi korotettava
edellä kerrottua hintain '
ei olisi tapahtunutkaan ja
markan arvoa ei olisi huo­kaan.
Miitfa Fagerholmin ^^Jt..
kin porvarien asiaa*eika ijo^.]
aa. Siitä syystä on sen Jäseo-^
muiskaajakenraali Varjonen. ^
nut Siiömen työväen nhtvneei
n a a n " . Joka on