Vapaus, March 1, 1949

              ARMAS AIRIA:
44 KOLMAS TIE''
jiESSCi TAISTELUHAASTE
TAANTU9I1JKSEU£ ' '
Nujerrettuaan siten oifceistososiali-demokratian
"kolmannen voönan" te-oreettisestj
Nenni päätti puheensa
taantumushallituksen kasvoille sin­koamallaan
taisteluhaasteella:
"Vuonna 1948 on kysymys siltä, että
on voitettava italirfiaisen yhtsislcunn-n
eturivin voimien taistelu kielteisiä a i ­neksia
vastaan, taistelu suiulen so­sialististen
uud'stu§ten puolesta, f a ­sismin
aikana ja ennen fasismia val­linneen
porvarillisen yhteiskuxman pa-lauttamisyrltystä
vastaan. Kysymys
c n v. 1948 kansallisen ja poliittisen
vallankumouksen satavuotismuiston
viettämisestä tänä vuonna suuressa
taistelussa, joka oli kansan taistelua
ja samalla myös taistelua sosialismin
puolesta.f
Italian Sosialistisen Puolueen tais­telu
kansandemokraattisen rintaman
riveissä ulkolaisen impsrialisinin pal­velukseen
astunutta .taantumushalli-tusta
vastaan on todlstulcsena siitä,
että Pietro Nennin puhe ja senmu-kaiset
puoluekokouksen päätökset ei­vät
olket pelkkää ^nahellnää. Ne
olivat merkidnä siitä, että Italian So­sialistinen
Puolue on sanoutunut irti
neuvostovihamlelisestä, sosialismin-vastaisesta
ja epädemokraattisesta
oi&eistososlalidemokratiasta. Italian
Sosialistinen Puolue ei kerro kansal­leen
kaäcuja olemattomasta "kolbian-nesta
tiestä", vaan kulkee demokraat­tinen
k ^ i t y k s e n tietä yhdessä kom­munistien
kanssa taisteluihin, jotka
johtavat kapitalismista scsialismlin.
Siten voifnme Itä-Euröopan kan-sanjiemokratioiden
joukkoon lisätä
vielä yhden eurooppalaisen maan, I t a ­lian,
jossa Eosialidemoöatrsmi on
kärsinyt haaksirikon. Tämä todis­taa
vääräksi sen oikeistososialidemo-kraattien
levittämän väitteen, että
heidän kannatuksensa olisi hävinnyt
Itä-Euroopan maissa siksi, että siel­lä
ei vallitse porvarillinen demokra­tia.
Italiassa vallitsee porvarillinen
demokratia eikä kansandemokratia,
mutta siitä huolimatta oikeistososiali-demokratia
on kärsinyt siellä muser­tavan
tappion. •
"KOLMANNEN VOIMAN"
VALTAPIIRI
Toftta maailmansotaa edeltänyt
kansainvälisen s o s i a lldemokratian
petturipölitiikkaa ei sodan oloissa ei­kä
sen jälkeen voinut johtaa muu­hun
kuin sosialidemokraattisen liik­keen
hajoamiseen, kaikissa sosiali-demokraatisissa
puolueissa oli paljon
jat haUituksessa. n i i n tilanteea ram:-
tuttua pänvastals^si, porvaristoi
ryhdyttyä haffiteemaan ja "demo­kraattisen
sosiansmln" kaimattajien
siirryttyä oppositioon. RngtnnTrii^
SkandiT\flvlan s c s i alidemokraattien
paheet sostalrsmiln siirtymisestä osoit­tautuvat
vieläkin selvemmin tuulentu-
,viksi. "Btolmas tle^ on sUs sellainen
tie. jota myöten sosialidemctoatia
pääsee kyllä hallitukseen, mutta vain
siksi, kunnes porvaristo työntää srai
jälleen oppositioon. Jlojestelina py­syy
molempien hallitessa Impitalisti-sena.
Kapitalistien valta-asema t a ­loudellisella
alalla säilyy soslalldano-kratian
"kolmannen voiman" Istuessa
hallitustaoleilla. ja se merkitsee, että
proletariaatti ja mimt työtätekevät
kansankerrokset pysyrfit edelleenkin
alistettissa asemassa. "Kolmas tie" on
kapitalismin kamujttajien tie, jota
myöten ei päästä eteenpäin yhteis­kunnallisessa
kehityksessä.
Mutta kapitalistisessa yhteiskun­nassa
vallitsee luokkataistelu. Työ-vä^
uokka taistelee vapautuakseen
kapftalistisesta orjuudesta. Sitä ei voi
ajan pitkään tyydyttää sellainen "so­sialismiin
siirtyminen", joka meriöt-see
paikal^tt polkemista. Siksi kan­sainvälisen
sosialidemokratian aikai»
semmin kulkema tie johti sosialidemo­kratian
sodanjälkeiseen hajaannuk­seen.
OIKEISTOSOSDEMBEN ASEMA
EI OLE HORJUMATON
Oikeistososialldemokratlan valtapiiri
t«nee supistumaan edelleenkin jatku­vasti.
Se asema ei ole horjumaton
edes Englannissa. labour-haUituksen
talouspolitiikka, joka on. perusluon­teeltaan
kapitalistista talou^olltiik-kaa,
on johtanut maan talouden pii-laan,
huonontanut työväenluokan ase­maa
ja vahvistanut puolueen oppo­sitiota.
Samoin Labour-puolueessa ja
nimenomaan ammattiyhdistjrsliikkeen
piirissä on "suurta tyytymättömyyttä
hallituksen ulkopolitiikkaan, joka ei
valvo Englannin kansan, vaan Ame­rikan
kapitalistieä etuja, tukee ame­rikkalaisen
imperialismin maaiiman-valloituspyyteitä
^jäyttäen Englan­nin
omat kansalliset edut. Tämän
opposition merkitys on viime aikoina
kasvanut. Toistiaiseksi "demokraatti­sen
sosialismin" ja "kolmannen tien"
iskulauseet tosin tehoavat vielä Eng­lannin
työtätekevän väestim enem>
mistöön. mutta vain toistaiseksi, a -
tä mukaa kuin Labour-hallitus lisää
kapitalismia palvelevan politiikkansa
tähden onnettomuuksia Englannin
kehityskykyisiä, terveitä voimia, jot- kansan ylle. tuulentuvat haihtuvat ja
ka panivat omaii aikaisemman toi­mintansa
arvostelim alaiseksi ja te­kivät
siitä oikeat johtopäätökset. E n ­tisen
kaltainen sosialidemokratia, jo­ka
pitää tehtävänään porvariston pal­velemista
työväenliikkeessä, menetti
Itä-Euroopassa ratkaisevat aseman­sa,
ja Italiassakin vasemmistososiali-demokratia
on saanut yliotteen. N y ­kyisin
tämän oikeistososialidemokra-tian
valtapiiri rajoittuu verraten sup­pealle
alalle Länsi-Eurooppaan, ja
sielläkin kommunistiset puolueet ovat
laajentimeet suhteellisesti paljon
enemmän kuin sosialidemokraattiset
puolueet. Oikeistososialidemokratian
vclma keskittyykin oikeastaan vain
Englantiin j a Skandinavian maihin.
Englannissa puhutaankin enimmän
"kolmannesta tiestä" ja siitä siunauk­sesta,
jota sen pitäisi tuoda työväen­luokalle
sen pyrkiessä kapitalismista
sosialismiin. Tätä kysymystä selosta­vassa
luvussa c n jo osoitettu, että
enempää Englannnin kuin Ruotsin­kaan
tai muiden Skandinavian mai­den
sosialidemokraattinen halituspo-lltiikka
ei ole johtanut sosialismiin.
Ja selvää on, että jos nämä maat ei­vät
pääse sosialismiin silloin, kun por­varisto
on oppositioasemassa j a "de­mokraattisen
sosialismin" kannatta-
Ei ntf täin m-tä imtramtntlia
soitatiT, P. -l/arrjiia tnc. ro»
hankkia uitte ne tiakoilta hinnoilla.
K.\TSOKAA X Ä I T X AP. VOJA:
NÄPPÄI.N-HARMO.MKKOJA: l-rivi.iä. 21 näp­päintä.
8 ba,,«ia. T«-ä-k^y,. TavJl..«ti
?W.0O. njt 839.95. TiUafOumrro 100.
VIULUJA, 'juure-ti «lennrttu: Kuolai«»a
Hienokji kmio««Iu. H^nnoitrtlu Jia-9j>ui
51IJ». TiI«u-inuni<To lOI. .
TUOTETTUJA TKtMPETTF.JA: Kaan.» n>w-
».nirpäilljs. Koltlo roakarj. Ta», binla
*59.95, nyt $39.50. Tibusnuincro 101. K " ' -
tal>kc«nitu «9.93. tiIau«nuinrro 102. _ ,
KITAROITA z=r Kilaroita. Laatnmallrja. E n -
kai>»u poo^ta. 5U'iihlt« balaatirt" h»-
»«iiUi'w™ raiko «panjalai-rn. Al^nnetio »>5-l™-
su 59.95. Ko«elo 83.00. Taausnnmcro 103.
UUSI O N M — Ln:SIA YSTÄVIÄ —
ENEMMÄN R.\HAA — »oi alla tKiuua..
Jo» pidiltf DiB.iiki>ta ja «rillä on nuotlikooa.
Toiue oppia »oilUmaan baluaniaanne mMru-
«Miiu päi.ä«ä. VOITTE soiTT.\.\ im-r.
ii LÄKSYN JÄLKEEN. 23 Tuodrn «P^taH-kokrana.
TiUOaa vapaa kirjanen -Jltnrc »r
MaU". Slaiaiskaa baJoaiteko « n trtmpetta.
banurla, pianoa, v-uliia. «panjalausU tai Ba-
«aiiiaiatf kiuraa ririca.
I P. M.UtR.AZZA tXC.
Dept. H.
I 308 St. Caiharin* St. Ve<r, Montreal. P. Q- I
Pleaae K « 1 "MUSIC BY M^AIL". I ,
I ittre B « imunjnefflt. I ertelo*e »aorr
arder tn t-
' No_
ADOKESS
|^«.aj o»Töi»»'_u-ji— — » • • " — T r I
se sosialidemokratian hajaannus joka
on jo tapahtunut toisella puolella Eu­rooppaa
ulottuu myös Englantiin. Se
tulee aiicanaan saavuttamaan myös
Skandinavian maat.
Tämä sosialidemokratian hajaannus
ei kuitenkaan ole ainoa tie. Jolla oi-keistososialidemokrätia
kulkee luhis­tumistaan
kohden. Ranskan työväen­liikkeen
kehitys osoittaa, että on ole­massa
toinenkin tie, jolla oikeisto-sosialidemokratia
hävittää vaikutus­valtansa
työväenliikkeessä.
RANSKAN PORVARISTON
"KOLMAS VOIMA"
Ranskan Sosialistinen Puolue, jota
johtaa vanha sosialismin ja demokra­tian
aatteiden kavaltaja Leon Blum,
on näyttänyt maailmalle, mitä tapah­tuu,
jos oikeistososialldemökraäa pys­tyy
säilyttämään puolueensa "eheänä"
kommunisminvastaisessa taistelussa
eikä lähde tarkistamaan toimintaansa
historian kokeniusten valossa.
Leon Blumin puohie on oikeistoso­sialidemokratian
ihannepuolue siinä
suhteessa, että se on ottanut amerik­kalaisen
imperialismin asian sydä-menasiakseen
ja tehnyt sitä, mitä
Washir:gtonin ja Lontoon hallituspii­rit
ovat neuvoneet. Niin kauan kuin
amerikkalaiset imperialistit puhuivat
yhteistyöstä kapitalistisen ja sosialis­tisen
maailman välillä, Leon Blomin
puolue neirrotteli yhteistyöstä kom­munistien
kanssa -ia osallistui sen
kanssa samaan hallitukseenkin. Mutta
kun Washingtonlsta selitettiin v. 1947
keväällä, että Euroopassa tarvitaan
hallituksia, joissa ei ole kommunlB-teja,
niin Leoa Blumin puolue siirtyi
heti yhteistyöhön Ranskan taantu­muksellisen
porvariston kanssa avus­taen
sitä erottamaan kommunistit
hallituksesta. Sen jälkeen Ranskassa
on ollut taantumusporvariston ja oi­keistolaisen
sosialidemokraattien ko­koomushallitus,
joka on ottanut pää­tehtäväkseen
"komnrtmismin hävittä­misen"
Ranskasta.
TOISTUUKO SAKSALAISTEN
KOKEMUKSET RANSKASSA?
Leon Blum on ristinyt tämän halli­tuksen
"kolmaimekBl v<rfmakd", koska
siihen d osallistu kommunisteja eikä
de GauUen fasis^2iikkecn Julkisia kan­nattajia.
Siihen osallistmi vain por­vareita
ja sosialidemokraatteja, jotka
kalkki tahtovat viedä Ranskan äDe
"kolmannelle tieDe", Joka Enghumln
Labour-puolueen selitysten mukaan
johtaa sosialismiin. Mutta todcHi-gnodessa
tämä Ranskan hallitus ei ole
muuu kuin surkea toisinta HttJein
taltaannoosan edellä Saksaa lotoU-Beesta
Bruningin haHittiksesta. Bans-kas
poTFartetoa amatUtalMiitt VKW
vbnantaM fljattait^t, että Joa Bru-
Bingin YaMtm Joh^ Saksassa Hitkrin
valtaantukxKi, niinjamän .saksalatsen
"pienenuBin pahan" toisinto ei vot
Ranskassa Johtaa - mauhun kuin de
OauDen f asistipuohieen valtaantuloon.
Leen Blum muistu xnaintosti. että
Saksan sosifllidem<fc4»tit kannattivat
Bruningin haUitusta )>it&en sitä "pie­nempiin
pahana" koin Bätlerln halli­tusta.
Bän nmistaa-senkin, että juuri
tämä "pienemmän- pahan"^ hallttus
raivasi tien ffitlertile. Uutta -vanha
ja ovela politiikk» aji^telee. että
Ranskan kansa ei moista, mitä Sak­sassa,
tapahtui viitisentoista vuotta
sitten. Siksi hän Uä:^a& rohkeasti
Saksan sosialidemt^cratian tuhopoll-tiikkaa.
vain sillä erotuksella, e t » n i ­mittää
"pienemmän pahan" hallitus­ta
"kolmazmen voiman" hallitukseksi.
Mutta entäpä jos Ranskan kansa
sattuukin muistamaan, mitä Saksassa
tapahtui viitisentoista vuotta sitten Ja
tekee eräitä vertailuj»? "Pienemmän
pahan" hallitus johti Saksan- työtä-
BenJBBilB VannMfn
liiSbiUaii^ lopussa
— (S-8)t — Kottvolasta i l ­moitettiin
hrimikxmn IB poft, cttfi
Suomen ottoeOnvienaarakiLam-eriUn
lellipojan. sainiUibtäJ& Benjamin
Vannisen ura nrheflijapa ost pi*tt7-
nyt. Eteisinkin sanomalehdelle on
Pekka Vanninen. Boajamto vanhempi
•eli. kertonut. ett& veljeasä cilinNi
Ifiäkärissft käynti paljasti vazjoetuk-sen
molemmifaa keuhkoissa. Niinol­len
on. tämän l&tusankarin p9r«(irttftv&
ixtl rasittvrteta kttpaUui«ta.
eriumainen muisti Ja 'etti se osaa
tehdä poliittisia JobU^tdksi^kin.
Oltuaan ennen teista. maalTraaniintaa
Ranskan suurin^ puolue Leon Blumin
puolue on sodfuci Jälkeen -kasvanut
alaspäin kuin lehmin häntä muut­tuen
kolmannen luokan puolueeksi,
kun taas Ranskan Kommunistlnm
Puolue. Joka ennen toista maailman­sotaa
oli pimi. on kasvanut Ranskan
sutffimmaksi puolueeksi Ja valloitta­nut
työväenluokan suuren enemmistön
pois Blumin scsialistipuolueelta. V.
1947 syksyllä suoritetuissa kunnallis­vaaleissa
Blumin puolue sai noin 18
pros., mutta kommunistit saivat yli 30
pros. kaikista ään&tä. Eräät kun­nalliset
täytevaaUt, Jotka suoritettiin
tekevän väestön äärettömään talou­delliseen
kurjuuteen aivan samoin
kuin "ko^mftnnen vciinan" >i«»li^tTi" on
johtanut nykyisin Ranskan työväen­luokan
ja koko tyjHätekevän väestön
nälänhädän rajoine. "Pienemmän
pahan" hallitus käytti poUisipatukkaa
Saksan työläisten lakkoliikkeiden tu­kahduttamiseksi.
Ja Ilmeisesti siitä op­pia
ottaen "kolmannen voiman" halli­tuksen
sosialidemokraattinen sisämi­nisteri
Jules Moch mobilisoi v. 1947
marraskuussa poliisinsa patukoimaan
Ranskan lakkoUevia työläisiä. "Pie­nemmän
pahan" .ballitfts harjoitti
Saksassa neuvostovastaista ulkopoli­tiikkaa,
mutta ei sen törkeämmin kuin
"kolmannen voiman" hallitus tekee
Ranskassa. Kotnmunismlnvastalnen
taistelu oli saksalaisen "pienemmän
pahan" hallituksen yleispoliittisena
valtalinjana. Ja ranskalainen "kol­mannen
voiman" hallitus matkii sitä­kin
kaikessa toiminnassaan. "Pienem­män
pahan" hallitus väistyi nätisti
sivuim, kun IStlef katsoi hetkensä
koittaneen^ ja Saksan johtavat sosiali­demokraatit
rauhoittivat Saksan kan­saa:
"Antaa Hitlerinkln Ijoettaa saada
järjestystä tähän kaaokseen-. . ."
Ranskan "kolmannen voiman" halli­tus
ja Leon Blumin puolue sen muka­na
on nykyisin yhteistyössä de Gaul­len
kanssa, ja koko maailman taan-ttunus
odottaa, milloth de Gaulle ryh­tyy
"luomaan Järjestystä" taantu-musvoimien
öikaansaamflan kaaok­seen.
V. 1947 JoxUukuussa Ja y. 1948 tanuni-koussa,
todistavat kommunistien kan­natuksen
lisääntyvän Jatkuvasti. Niin­pä
Le Havren satamakaupungissa suo­ritetussa
uusihtavaaliEsa kommunistit
salvat 41 pros. kaikista äänistä, mikä
merkitsee sitä, että työväenluokan l i ­säksi
suurkaupimkien keskilucAatkln
äänestävät suurelta osaltaan Kommu­nistista
Puoluetta.
Ranskan kansalla näyttää sUs ole­van
hyvä muisti. Se riistää kanna­tuksensa
Leon Blumin Sosialistiselta
Puolueelta siksi, että tämä puolue ei
ole ottanut oppia historiaa, vaan
harjoittaa nykyisin samanlaista poli­tiikkaa-
kuin kansainvälinen sosiali­demokratia
harjoitti ensimmäisen Ja
toisen maailmansodan välisenä aika­na.
Ranskan Sosialistisessa Puoluees­sa
el ole ollut kyvykkäitä vasemmisto­laisia.
Jotka olisivat Italian sosiali­demokraattien
tavoin pystyneet irroit-tamaan
puolueen&a porvariston talu­tusnuorasta.
Ranskan Sosialistinen
Puolue ei ole tehnyt käännettä va­sempaan,
kuten Itä-Euroopan sosia­lidemokraattiset
puolueet, eikä se ole
hajonnut, kuten Saksan Sosialidemo­kraattinen
Puolue itävyöhykkeea so-slalldemokraatUen
lUttyessä yhtenäi-syyspuolueeseen
ja länsivyWiykke«i
sosialidemokraattien jäädessä amerik­kalaisten
kapitalistien välikappaleina
"kolmannen tien" kulkijoiksi. Rans-
(Jilkoa totselto sivuIU)
tava kaksolskansallinen valtio Juuta­laisten.
Ja arablatalsten oUessa yhteis-työssi.
CisUngin Ja Bentonn positiivisen so-'
sialismln lisiksi 8neh symbcdisoi Ma-paissa
voiqiakasta biittU&isvastaista
asennetta. S n ^ <di vieli kaksi vuot­ta
sitten Jeirlsh A c e n ^ turvallisuus-sihteeri,
mutta tällöin Ben-Gurion
kaisoL hiiien> mennetti liian pitkälle
soUlaallänssa toimissaan Englantia
vastaan Ja erotu hänet.
MimMonin sosialismi on todellista Ja
elävää Ja sen pohjana orat koUektUvl-
Ulojen Ja osuuskuntien loistavat saa­vutukset
Mapam on voimakkaasti
demokraattinen. Puohie pitää Meu-vcstoliittoä
huomlsiAlvän voimana.
Mapain Ja Mapami:^ olennainen ta­louspolitiikka
ei eroa vitsiä paljon.
Molemmat ovat hslukkaita mahdolli­simman
laajaan sosialismiin, mutta ne
käsittävät, että niin kauan kuin I>st«e-liin
virtaa paljon siirtolaisia, maa tar-vitsse
pääomaa ulkomailta. Mapai el
h3hia sitoa hallitusta sosialismiin eikä
sallia Htstadruthin (työläislUtÄn) jat­kaa
Itsenäistä, 'autonomista toimin­taansa
soslalisoimisalalla kuten britti­läisen
hallinnon aikana. Mapam taas
vaatii, että hallitus ottaisi omakseen
Histadrthin taloudellisen toiminnan.
Itssaslaa^ Mapai pedkää Palestlnan
ulkopuolena olevien kapitalististen
sionististen piirien painostusta Ja har­joittaa
tasapainotaiteilua sosialismin
ja kapitalismin väUllä. Viimeksimai­nittu
seikka on myös syynä niihin rii-to'hin.
Jolta on sionlstljärjestön Ja
Yhds-svanoissa kerättyjen Juutalais-rahastojen
valvonnasta Ben-Ourionin
ja amerikkalaisjuutalaisen Rillel Sil<
verin väliUä.
YLEISSIONISTIT
Yleissionistien ryhmä on pieni, mut­ta
kohne paikkaa hallitukssssa osoita
taa että Uimä ryhmä on vaikutusval­tainen.
Se edustaa teollisuusmiehiä,
tilanomistajia Ja finanssiporvaristoa.
Kauppa- Ja teoUisuusminis&rinä on
Hollannin-juutalainen Prltz Bern­stein,
Joka edustaa vanhoillista raha­valtaa,
oiksusminlstertnä Berilnin-juutaiainen
Peltx RosenblUth. Joka
edustaa siirtolaisuusliikettä, sekä sisä­ministerinä
PuoIsTv-Juutalainen Isaac
Giilnbaum. joka edustaa yleissionis­tien
edistyksellistä, työväenmlelistä
sivustaa;
Yleissionlätisen puolueen luonnetta
värittää se seikka, että se on Yhdys­valtain
sionistlsn johtajien lempi jär­jestö.
Kokonaisuudessaan yleissionis-
(HilHttiset imolmt
BLUMIN PUOLUE MENETTÄÄ
KANNATUSTAAN ,
Ranskan suurporyaristo^ luottaa
Leon Blumin tavoin siihen, että Rans­kan
kansa ei muista Saksan historiaa
eikä osaa tehdä vertailuja "pienem­män
pahan" Ja "kolmannen voiman"
välillä. Mutta Ranskan kansa, jolla
on suuret vallankunioukselllset perin­teet,
yol ottaa Saksan onnettomuu­desta
oppia. Leon BlumlQ puolueen
jatkuvasti vähenevä kansankannatus
osoittaa, että Ranskan kansalla on
kan Sosialistinen Puolue on pysynyt . . . . . - ,„^„ ... » , .
verraten yhtenäisesti oUceistoscsSll^t "^'t":?^"^^^^
kovinkaan aktiivisesti työväenpuo-lueitten
sosialismia tai oikeauskolstSn
sionlstien uskonnollista ohjelmaa vas­taan.
> Viime toukokuussa puolueessa syn­tyi
hallituspaikkoja Jaettaessa hajaan­nus
vanhoillisten Ja edistyksellisten
ryhmien välillä. Riidan pääsyynä oU
se, että edistykselliset suhtautuvat ys-tävällisssti
työväenliikkeeseen ja aja-vat
progressiivista tuloverotussystce-uilä
sekä Israelin budjetin tasapai­noon
saartamista. Kuriositeettina
mainittakoon, että eräs edistyksellis­ten
johtajista. Tel Avivin pormestari
Israel Rokach on tunnettu patologi­sesta
työläisvihastaan ja että yleissio-demokratian
asenteissa ja menettänyt
sen seurauksena huomattavan osan
kansankannatustaan. Sen äänestäjät
ovat siirtyneet joukottain äänestä­mään
Ranskan Kommunistista Puo­luetta.
Se on toinen tie amerikkalaisen im­perialismin
käsikirveenä toimivan oi­keistososialldemokratlan
murskaami­seksi.
Siellä, missä sosialidemokraat­tiset
puolueet eivät Icykene irrolttautu-maan
kapitalismin tiestä, niiden kan­nattajat
tulevat ilmeisesti ennemmin
tai myöhemmin kulkemaan juuri tätä
tietä taantumuksen leiristä edistyksen
leiriin Ja kapitalismista sosialismiin.
(Jatkuu).
TKK./ Ti^tBS roQA
nistieQ TanhoUlsatsiviista seuraa suu­rin
idlrteln hinen BnJacnsa.
BEyuioNism
Ryvlslooistipuohie perustettiin 1925
taistelemaan sionistijirjeatta Ja.Je-wish
Acencyn silloisen Johtajan Ja
Israelin nykyisen keuUkuvapreaidea-tln
Chaim WtiBnannln velttoa britti-läismiellsti
pdlitUkkaa vastaajn. Kos­ka
Velmann kuitenkin vihitdlen
pääsi sangen, läheiseen yhteistyöhön
työväenliikkeen johtajien katissa, re-visionlstUilke
muuttui työväenliik-keenvastalsekst
Ja eriät aep i i r l m -
mäisimmit. Johtomiehet harjoittivat
sUmäpeUä J < ^ fasisminkin kanssa.
RevisionlsUliikkeeati kasvoivat I r -
gun ZvaL Leiunl Ja Israelin vapaas-talstelljat
(Stem-UIga). Viimeksi­mainittu
oa myöhemmin omaksunut
NeuvostoUittoon ystiviUiscstl suhUu-tuvan
asenteen. Puolueena revisionis­tit
omaksuivat nionia toimeapiteiti Ja
pöLQttlsla vivahteiU MapaUta. Hei­d
i n heikkoutensa on sUni, ettei helUä
<^e >ililliin mahUtuvla saavutuksia
Isratfln asuttamisessa.
Irgunilalset Ja stemiUUaet ovat
hankkineet keskuudestaan muutamia
ensilucdckalsla Johtajia, kuten esimer­kiksi
Manahem Beiglnin. seki saanut
kansan keskuudessa suurta suosiota
sankarilUseUa ja IcOstavaUa talstehi}-
laan englantilaisia, vastaan.
Tällä hetkelli revisionisUt ovat Ja­kaantuneet
kahteen ryhnMn » nii­hin.
Jotka kannattavat Belginli Ja
hänen uutta faslsmlnvivahtelsta Va-paus-
ryhmäänsä, seki niihin. Jotka
pitävät Beiginla vastuuttomana seik­kailijana.
Joka kieltäytyy poistumasta
näyttämöltä, vaikka hänen osansa on
päättynyt.
Yhtä vähSn vanhoilla revisionis­teilla
kuin heidän Jälkeläisilläftnkaän
el ole erikoista yhteiskunnallista tai
taloudellista ohjelmaa Ja heidän Joh­tajansa
— erikoisesti Belgin — laver-televat
epämftäriislä sananparsia, oh­jelmanaan
hitlerliaistyyllnen "Jokai-sedle
Jotakin".
XÄNESTXJXT
Päättömän rohkeuden halveksimi­nen
ja tyytymättömyys sisäisiin asioi­hin
ovat kaksi silmiänpistilvii plir-rettä,
Jotka ovat luonteenomaisia
Israelin kansalle. Viimeksimainittu
Johtuu elinkufitannustetl kallistumi­sesta
Ja mustan pörssin kukoistukses­ta,
mitkä ovat seurauksia sota-ajasta.
Ensinmainittuun seikkaan kiinnitet­täköön
vielä huomiota vihan laajem-min.
,
Ensinnäkin on huomioitava, että
Irgun Ja Stern ovat vahvempia pape­rilla
kuin käytännössä. Laillisen kan­sallisen
armeijan loistavat urotyöt
ovot paljon himmentäneet molempien
salaisten sotilasjärjestöjen mainetta.
Haganahin iskujoukot osoittautuivat
vieläkin «ankariUisemiftiksi kuin I r ­gun
tai Stern. Haganahin sai^ari
Israel Galili. joka kuuluu Mapamlin.
oli aivan viime aikoihin varapuolus-tusmlnisteri.
Ben Gurion ja Oallli
ovat tisetn iskeneet ankarastikin yh­teen,
mutta näyttää sUtä. että OalUl
nuorempana J^ parempana puhujana
nauttii suurempaa kansan suosiota.
Mutta uudelleensyntyneellc kansal­le.
Joka on innokas osolttatnaan maa­ilmalle
kyvykkyyttään Ja hallUsemls-taltoaan.
on hUlitty esiintyminen suu­reksi
ansioksi. Jthiri tämä Israelin
halu vakuuttaa maailmalle, että tämä
nuori kansa kykenee kädenkäänteessä
ottamaan vastutm kohtaloistaan Ja
kunnian tästä vastuusta kansojehper-heeh
jäsenenä, on synnyttänyt maassa
revisionlstienvastalsla ttmnelmla. So-dasta
johttmeet taloudeUlset vaikeu­det
ja vastustusmlrtlala erinäisten ter­rorijärjestöjen
8 e i k kaUupolitlikkaa
kohtaan aiheuttanevat sen. että Israe­lin
kansa pitää parempana luotta­muksensa
antamista työväenliikkeen
puolueille.
"nistaina, maalisk. l p . — Tiiesday, Maröb 1
mittava cai^gailJliiMI^I
tehostetaaA
Eduskimnan he]
sä ismnnossa oli toisessa
esillä ehdotus Soiksi rilaslaiQ 9lf liK-'
vxmXZ pykälän Ja 31^ ItivuBl: pfl^Uia-muuttamlsesta.
LaklehddtUkMO «tar- \
koUuk.<?ena on tdhostaa v i U n ^ a r t -
kokstn Jotkii kohdtottivlrtfealiuiiliiy^
tjr-ötään suorittamassa olerUn. 1 } ^ -:
löihin. kuten autonkuljettajiin, po*"^;
sclhiu Ja yövartioihin, tuomitsi!»
rangaistuksia. VikivaltarSEQlMBt Ja
r>östöt tällaisia henkil&tt»>'koltkaia
pidetään erittäin raskiuttivain atfan*
haamln vallitessa tapahtuneina,' Jotca
rangaistukset tulevat entliti,^ kiiMRir
miksi. Lakiehdotus hyviksyttUnlkes*
kuslelutta. . '
S» KM. HDHDON MESTARI
KoBTOtaasa helmlk. 17—20 pnä suo-ritetulasa
Suomen hUhtomcstamu»-
UlpaUuiisa voltU S8-vuotias Pekka
Vanninen hUbtiJicn 59 km. mara-toonin
mestaniuden vakuuttavalla ta^
valfau • Pekka on vanha tekijä sillä
h i n oli Suomen mestari Iällä matkalla
Jo viMMiiM 1937» 1938 Ja 1946. Hän
OD voUtaaut Mmlisiksi Paljon 50 km.!
hiihdon kolme kertaa Ja saman mat- '
kan Salpausselällä Ja tullut tobeksl
Ounasvaaralla, Hohnenkollenilla y.m.
— KobaltU-mnaUlsta saatu ffainm
väri on kalkkein kalletnt» tatdeauta-
Uiuksessa käytattyi v i r i i . /
Lihaniäädytysldtogtttlr
VUOKHATTAVAHA,
VIOLAN JAXOYTY9IIIIONngiLl.A
Viiden mallin koidun ItMoi*
Daw8on tien vamlla
Pori Arthur : OaMilll
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKS^
CSJ:n Wann||iln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo I ip. o^fuston haalilla.
Sihteerin osblte: Voitto LehU,
Wanup, Ont,
CSJtn Hearsttn osaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp.
CSJiD SpirucedaleB osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisellä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin oHaston kuu­kausikokoukset
pidetään jckalsen
kuukauden ensimmäisenä- kc<kl-vltkkona
klo 7 Illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pldetiiiin
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 illalhi .samas­sa
paikataa. I^irjccnvaihto osoi­te:
A. Karl. 71 N. Kcnoynml Ave.,
Port Arthur, Ont.
C8J:D Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ea<!lmtnat.<>cnä
maanantaina kello B illalla asa.s-ton
huoncistollo Don-haalllla.
CSJ:n Sudbury» osasioB kokoolCMt
pidetään jokaisen knukaudm n *
stmmäisenä sunnuntaina. P u ­heenjohtaja
Oscar MinnW«,9in»
teeri Hilma M i k l . osoite BoK SM*
Sudbury. Ontario.
CSJtn nmmlnsln ktodOMi»
fiikokoukset pidetiin
kuukauden enstmmiiseni «un»
nuntaina kello 7 Ulalla.
'CSJ:n Vancouverin (MMtoa Na tB
k u u k a u s i kokoukset titdetila
Clinton-haalilla Jokaisen kaa»
kauden toisena sunnuntilna
2 i.p. Johtokunto kokocn
puolitoista tuntia aikalseBunbi/
€ S J : n Rapnskailnfin osaston lnnH>
kuuiilkokoukset pidetiin Jokai*
ficn kuukauden toisena cunattB*
talna klo 2 i.p.
CSJ:n Saalt Ute. Marien Biidla
No. 3 työkokoukset pidetään joka
kuukauden Gnsimmäihen J r kol«
ma.s sunnuntai osaston, omalla
talollti, 321 John St., alkaen
8 Illalla,
C'SJ:n Vai d'Orin osastMi kuu­kausikokoukset
pidetiin Jokalam
kuukauden ensimmäiseni sun­nuntaina
klo 2 l.p. 81ht«i«to>
o.<:oile: Olga Kcskela. Box \Mi
Vul d'Or. Quc,
CasHdan « y l i » «B
ctiätiäl&riito
trfft», että
itlliiartii ifiEatUaelb
me<aifffMrf
lavMCtoM vfeffih-tfpyt,
ja.i
täytynyt ta««a mailica i^SialÄ. — nfTaodlaad WMM~.
moiKtoyalii
Eduskuntakysymys Suo­men
edustajan käynnistä
paavin luona
HcMnkL — Eduskunnan kansliaan
Jättivät ellei^ kansaiutemokraattiset
kansanedustajat M. Ryömi Ja A. Vir­tanen
ym. hallituksen aslanom^n
Jäsenen vastattavaksi kysQrmyksen,
Jossa tiedustellaan, onko hallituksella
tiedossaan, että^ Suooien virallinen
edustaja olisi käynyt esittämässä paa-ville
osanottonsa niaanpet<^(sesta tuo­mittua
roomalaiskatolista kardinaali
3<lndsBent3li kohtasn. Ja Jos on. niin
onko mainitun osanoton Ilmaiseminen
suoritettu hapituksen kdiottuksesta
tai tieten.
UUTUUS . . .
Kirjallisuuden harrastajille
• • •
Sirola-Opiston OppilasftuRiiaii
Julkaisu 1948
Runsas kuvitus - 78 sivua
Hinla $1.00
• • , • • ••• r.;
Sisältäen oppilaskunnan Ja opettajien kynautuotteita Opiston toU
mlnnaJjta, pieniä kertomuksia, runoja ja pakinoita.
Hankkikaa itsellenne Vim>d ajankohtainen kirjanen.
• . Tilatkaa oeolttcella:
Vapaus Publishing Company Ltdi
Box 89 Sudbury; Oat.
Talnionkosdcen voimalal-tf^
csen engimmäincn
generaattori käynnissä
Enso-Gutzeit Oy. Joutui rauhanteon
yhteydessä menettämään volmalaittkk-slaan
yhteistaboltaan n. 900 mllj. kv.
tuntia vuodessa. Tämän menetyksen
osittaiseksi korvaukseksi yhtiö v. I944i
ryhtyi toimenpiteisiin TainioDkoBken
voimalaitoksen uusimiseksi. V. 10«5
päätettiin rakennuqmikaata, v. 1946
saaUItt rakennuKlopa Ja perjantaina
behnik. 19 pnä pantiin voimalaitdcsen
ensimmäinen koneisto käyntiin. Tämä
merkiteee 120 milj. kv. tunnin lisiysti
maan sähkdvoimavaroihin.
BCetkkltapaukaen Johdosta yhtiö oli
JizjestinTt voimalaitoksi Juhlalll-scn
kiynDtetystllalffnklm, Jossa fb-tiön
icbUn, edustuehepkUOiti Ja tyS-väkeä
oU läsnä noin 1,100 henkeä.
No. 503^
Arvo Tmih
421 sivua
A l e nn mmyrntlhlnl» ^
Omistettu rimudfamm^
kcatttneSU
KATRI VALALLE
K. H,WI!KILLE
• ARVO TURTIAINEN, oloissamme harvinaisen roäiritietotactl'
runoiliJapersoonaUisuus, osoittautuu tässä suorasanaisessa'teokses*
saan. Joka sisältää päiväkirjan muodossa vankilamulstalmla Jt - k iM
kemuksia, erittäin tarkaksi havainnoiUiiJaksl Ja psylu^oglkat 8fl-.
synTtkä, todellisuus jota teos kuvaa — vankilan karu Ilmapiiri Ja soi'
Jurot, omalaatuiset ihmiset — on eyväUiscn persoonallisen eliittinä:
käsityksen valaisema, mikä antaa teokselle erikoisen omaperiUM»'
arvon. Vapauden ja Ihmisyyden voimakkaana Julistajana TVR*
TIAINEN puhuu kielellä, jcka on vapaa teennäisyydestä Jtt tUlliastii '
marttyyriudesta; hän ;>äilytt3ä tässäkin teoksessasui edelleen qrJ
västi soslaalijscn- penjslaatun.5a — miehekkään rehelliivyteitti J»
totisen ehdottomuutensa — joka on hänen runoiUjakutgumukatnsat
Siksi näitä rehellinen miehen päiväkirjanlehtiä lukee mleldOlin j4
niiden sisällöstä ottaa omakseen paljon.
Tilatkaa joko kirjakaupaslamme tai pafkkainmlat$n€^:
asiamiehemme kautta.
BOX 69
Jmta
mk-lm
man
m t
Irto.,
keiti
vn»r
suo-
^4
1
'•tora
tuon j'^
5an-'
m