Vapaus, October 4, 1949

              m:.
i l
Hi--f 1 1
1-
I •
Sivu 4 Tiistaina, lokak. 4 p., — Tuesday, October 4
M/S BATORY
Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpemhaminan kauUa
Suunnitelkaa syysmatkanne Suomeen nyt
Lahtien: 10. LOKAKUUTA. Poikeaa HaJifaxissa lokak. 12
Varhainen joulumatka: marraskuun 10
Konri henkilökohtaisesti Johdetta jouluhnvimatka jouluk. 10
RuitANLAiTTo SK ANDIN AViNEN ^^^^^^^^^
PALVELU 7 TARJOILU
Nopeat ja mukavat li/va-, rautatie- ja lentoyiiteydet
Kööpeniiamlna-sta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
a.slamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A LINE IKTCA
205 Drummond Blgd, 1117 Sle-Catherine St., W., Monlreal.
Hinnat kohonneet, palkat laskeneet
ja kapitalistien voitot lisääntyneet
Farmarien
Päi^^ä palsta
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 WelUngton Street,
Ottawa, Ontario.
PaheUn 6-2389
Canadan öljytuo-tanto
kohonnut
91 prosentilla
Ottawa. — Tämän vuoden kuuden
enKlmmälKRn kuukauden aikana koho-
.si Can?.dan öljytuotanto 91 prostntilla
edelliseen vuoden vastaavaan aikaan
verrattuna, todetaan Canadan tila.s-tollisen
Ujimiston ä.skeises.sä katsauk­sessa,
ollen kuluneen puolen vuoden
sikana yhteensä 9,812,000 tynnyriä.
Kesäkuun tuotanto kohosi 64 pro­sentilla
viime vuoden kesäkuuhun
verrattuna ja oli kaikkiaan 7,701,.5OO
tjrnnyriä. josta määrästä tuotettiin
Albertasta kaikkiaan 1.591,300 tynny­riä.
Ijcducin alueella tuotettiin kesä­kuussa
777,200 tynnyriä verrattuna
398.000 tynnyriin viime vuoden ke.sä-kuiLssa.
Redwa terin alueella ei tuo­tettu
vielä viime vuoden kesäkuu.ssa
lainkaan ,öljyä mutta viime kesäk. oli
alueen tuotanto 323,600 tynnyriä.
Llbydminsterin alueen tuotanto ko­hosi
65500 tynnyristä 77,300 tynnyriin
ja kuului.san Aljjcrtan ö Ijyalueen,
Turner Valleyn tuotanto laski 340,900
tynnyristä viime vuoden kesäk. aika­na
310,400 tynnyriin viime kesäkuussa.
Muiden maakuntien öljytuotanto oli
viime kcsäkuassa (sulkurtierkei-ssä on
edelli.sen vuoden kesäkuun tjotanto-määrät)
sejravaanlainen:
Saskatchewan 81,900 (83.600) Onta­rio
20,600 (15,200», New Brunswick
1,600 (2.600J ja Norlhwcst Territorics
6.200 (37,.'J00) tynnyriä.
Albertan öljytuotanto voisi olla
huomattavasti run.saampi, mutta
maakuntahallituksen toimesta kon­trolloidaan
öljyn tuotantoa markkina­mahdollisuuksia
silmällä pitäen. Mo­net
öljykaivot on ' täydelleen tukif.u
toisthi.seksi ja osa tuotUivistakin k^ii-voista
tuottaa ainoastaan osan tuo­tantokyvystään.
Albertan uusista öljyalueista tiictli
Leducin-aluc yli kaksi kertaa enem­män
öljyä kuin kuuluisa Turner Val­leyn
alue ja Redvat^er-alueenkin tuo­tanto
oli huomattavasti suurempi.
Canadan ensimmäinen
Suomen-lähettiläs
Helsingissä
Helsinki. — '.S-S; — Canadan en-
' .'immäinen Suomeen nimitetty lähet-
! tiläs, Mr. Thomas A. Stone — joka
j hoitaa myös maansa edastuksen Ruot­sissa
— on saapunut maahamme sekä
täyttämään virallLset diplcmaatti-muod:;
lllKuudet että 'tutastumaan t ä .
hän maahan, joka näyttää aivan sa-manlai.
selta kuin Canada", kuten hän
sanci lehtimie.svastaanotoliaan.
— Olen aivan uusi mies tällä puo-
.en maapalloa, sillä olen - toiminut
Tukholmassa va-sta ke.-akuun 8 päi­västä
ja täällä virallisesti vastat muu­taman
päivän.
— Suomi on .suuresti oman maani
kaltainen. Ja e.simeTkik.si tuo kuva —
hän osoitti .seinällä olevaa Päijänteel­tä
otettua valokuvaa — voisi olla yhtä
hyvin Canadasta Pohjois-Ontarion
järviltä, ministeri sanci. Sen vuoksi
en yhtään Ihmettele sitä, että ne .suo­malaiset,
jotka ovat lähteneen .siirto-laLsiksi
Canadaan. a.seLtuvat mieluim­min
tälle alueelle. Heitä ja heidän
lapsiaan asuu koko maa.ssa viimeisen
väenlaskun mukaan noin 45,000. Suu­rin
osa heistä on siirtynyt Canadan
täysivaltaisiksi kansalaisiksi — jokai­nen
sitä haluava suomalainen on hy­väksytty
—. mutta asa on pysynyt us­kollisina
kotimaalleen.
Sotien jälkeen Canada on noussut
maailman johtavien "liikemie.sten"
I joukkoon. Nykyään sen markkinat
ovat avoinna ulkomaalaisella kilpai­lulle
— Suomellakin on mahdollisuu­det
käydä kauppaa Canadan kanssa,
jos vain tuotteet ovat hinnaltaan ja
laadultaan kilpailukykyijsiä. .
Gardiner sanoo
koiran tuntevan
margariinin
Ot'uiwa. — Maanviljclysministeri
James Gardner sanoi alahuoneessa
hiljattain, että vaikka monet ihmiset
eivät tunne margariinissa ja voissa
eroa- niin koirat kyllä voivat.
Hän kertoi erää.stä koirasta, joka
pitää voista, erittäinkin leipäpalan
kanssa. Koiran omistaja päätti' sääs­tää
rahaa ostamalla margariinia voin
asemesta.
Mr. Gardner sanoi, että koira hais­teli
margariinilla päällystettyä leivän­paloa,
pani häntänsä jalkojen.sa vähin
j ja käveli alakuloisena ja pettyneenä I
! pois.
—Oletteko JO uusTneet VAPAU­DEN
tilauksen?
MUSriKKIVIHKOJA
sisältäen sanat ja musiikin
POLKKA SAARNIO, vihko No. 8 — sisältää 8 kpl. GSt
ÄANILEVYISKELMIÄ. vihko No. 1 — sisältää 17 kpl.
Henry Theelin ja Toivo Kärjen ohjelmistoa .7St
ISKELMÄ AITTA, vihko No. 2 — sisältää 24 kpl.
parhaimpia tanssiuUtuuksia 7St
POLKKA SAARNIO, vihko No. 7 — sisältää 4 kpl.
piano.sovituksia 7Sp
J. ALFR. TANNERIN "SUOSITTUJA LAULUJA",
vihko No. 1 — sisältää 20 kpl. pianolle tai
harmonikalle 1.35
J. ALFR. TANNERIN "KUOLEMATTOMAT KUPLE-^
TIT" — sisältää 103 kappaletta sid. 3.50
POLKKA SAARNIO, vihko No. 9 — sisältää 8 kpl.
säveleitä näytelmästä "Kaunis Veera" y.m GS^
TAHTI-KOKOELMA, vihko No. 1 — sisältää 17
valikoitua menestysiskelmää 1.65
KOKOELMA VALIOISKELMIÄ — sisältää 14 kpl. 1.50
ISKELMÄ KALENTERI — sisältää 19 kappaletta 750
TILATKAA OSOITTEELLA: *
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ont.
Seuraavaa "lam-massatoa"
valmis-teltaissa
Lammastalouden menestymi.sen eh­tona
on huolellinen valmi.stuminen
.-.euraavaa • lammasisatoa" varten.
.A.gassizi.sia. B. C. .sijaitsevalla llitto-hallituk.
sen koelarmilla on todettu, et.
tei ole juuri mitään eroa sillä mikä
vuixlenaika kulloinkin on, ovatko
emälampaat juuri synnyttäneet, onko
karitsat vasta vieroitettu tai ovatko ne
vasta syntymässä, aina on silti pidet­tävä
mielessä seuraavaa "satoa". Mut.
ta mikään aika ei ole sen tärkeämpi
kuin juuri ollut karitsoimlskausi. Tä­nä
aikana on tehtävä muistiinpanoja
kaiki.sta tärkeistä .seikoista emälam-paiden
suhteen, montako karitsaa
niillä on, ovatko ne hyviä tai huo­noja
emiä, ovatko niiden utareet ter­veet
jne. Kaikki .sellaiset emälam­paat,
jotka eivät kasvata hyvin ka-ritsojaan,
pitää hävittää pois.
Suurta huomiota on kiinnitettävä
käytettävään pässiin. Sen pitää olla
hyvätyyppinen, sopusuhtainen, hyvän
kokoinen rotupässi, elinvoimainen,
aktiivinen ja Tiyvlnvoipa. ~Hyva"pässi
saa ihmeitä aikaa tävallLsten lampai­den
jälkeläisissä.
Emälampaiden valinta on myös tär.
keä seikka seuraavaa "lammassatoa"
valmisteltaessa. Tämä valinta voi­daan
tehdä silloin kuin edelliset ikarit.
.sat on vieroitettu ja taas astutusaika.
na. Mitä enemmän samanlaisia emä-lampaat
ovat sitä yhdenmukaisempia
karitsat ovat ja niistä saadaan myyn-tiaikana
parempi hinta. Mikään muu
ei kiinnitä niin paljoa ostajien huo­miota
kuin lampaiden yhdenmukai­suus,
ei. vain niiden kunnon, vaan
myös koon, iän, näön ja tyypin suh­teen.
Emälampaiden hampaat pitäisi
tarkistaa ja jcs niissä Ilmenee mi­tään
vikoja sellaiset emät pitää hä­vittää.
Tavallisesti on siten, että
emälampaat eivät ole tuottoisia siitos-lampaita
enää sen jälkeen kun ne
tulevat 5—6 vuoden vanhoiksi. Tartc-ka
valinta ei rajoitu vain vanhoihin
emälampaisiin, vaan myös nuoriin,
jotka valitaan tuleviksi slitoslampaik.
si. joiden suhteen on pidettävä mitta­puuna
sitä, että ne ovat mahdollisim­man
hyviä. Liian paljo ei voida
korostaa huonojen emien hävittämi-
,seen.
Harvennuksen ja uusien emien va­linnan
jälkeen emälampaat valmiste­taan
tehtäväänsä. Niitä on ruokit­tava
hyvin ja ne on pidettävä hy­vässä
kunnossa, mutta niitä ei saa
liiaksi lihottaa. Siitosajan lähestyes­sä
ne olisi vietävä hyvälle, mehuk­kaalle
laidunmaalle. Niin monta lara.
masta kuin mahdollista olisi astutet­tava
samalla kertaa siten, että karit­sat
syntyvät ryhmittäin, Ja että karit-soimisaika
ei veny harniilllsen pit­käksi.
Karitsoimisajan lähestyessä lam­masten
hoitaja huolehtii emälampai­den
lisääntyvästä huolenpidosta, jos
karitsoiminen tapahtuu navetassa, ra­kennus
puhdistetaan hyvin ja aidat,
karitsain oleskelupaikat ja ruokahäkit
ym. välineet laitetaan jo etukäteen
kuntoon. Nämä kaikki toimenpiteet
auttavat saamaan paremmat tulot
lammaskarjasta.
j Pekoni säilyy paremmin
ijos sioille annetaan
i sokeria
Väsyneistä .sioista valmistettu pe­koni
ei säily niin hsrvin kuin levän-
I neistä sioista valmistettu. Mutta pa-j
rannuskeinona ei ole lepo, vaan .se,
että annetaan sioille enemmän soke­ria.
i Tämä voi tuntua vähän epätavalli-
' seita, mutta ruokabioloogit tiedoltta-vat,
Englannista tuloksista joiden mu­kaan
väsyneessä kunnossa tapettujen
.^kojen leikkeleet kehittivät nuäceata
plntaväriä. Tämä johtui väsymykses.
tä, lihasten sokeripitoisuuden vähe­nemisestä.
Siioritetut tutkimukset ovat toden­neet,
että sioille annettu lepo auttaa
mutta parempia ja nopeimpia tulok­sia
saadaan siten, että sioille anne­taan
8—12 tuntia ennen teurastamis­ta.
•
Leipä pois kortilta
Tshekkoslovakiassa
Praha. — Leipä otettiin pois kor-kortilta
Tshekkoslovakiassa tk. 2 p.nä.
Sen hinta ei ole muuttunut mutta
kaikkein parhaimman jauhon hinta
on vain hiukan noussut.
Tshekkiläiset voivat nyt ostaa k^n-nutettua
lihaa, margarinlia ja mak­karaa
ilman korttia. Voi on nyt myös
halvempaa vapailla markkinoilla.
Kaikki muut tarpeelliset ruokatarpeet
paitsi perunat ovat vielä kortilla.
VILJAJTATTEET TULISI JAUHAA
Pienviljan jätteet (screenings) tuli­si
aina jauhaa ennenkuin niitä an­netaan
karjalle. Se olisi tehtävä kah.
destakin syystä. Ensiksikin siitä ^ys-tä,
että monet siemenet kulkevat eläi­men
ruuansulatussysteemin lävitse ko­konaisena,
jos niitä ei ole jauhettu,
ja siksi niiden ravintoarvo on hyvin
pieni. Toinen syy on se, että jos lan­ta
käytetään samana vuotena maalle,
kuten useimmiten on asianlaita, niin
jauhamattomissa jätteissä oh rikka­ruohon
siemeniä, jotka maahan pääs­tyään
itävät ja turmelevat maan rik.
karuohoUla.. \
RUISLAITUMELLA OLEVAT
LEHMÄT
Lypsylehmät piisi otettava pois ruis.
laltumelta 2—4 tuntia ennen lypsä­mistä.
Siten vältetään maidossa epä­mieluisa
maku, jonka vuoksi maito
voidaan hylätä ostajien taholta.
SIKAKOLERA Ym)YSVALLOISSA
Sikakoleraa on ilmaantunut keski-valtioissa
monilla paikkakunnilla. Si-
•kakolera voidaan estää huolellisen ro­kotuksen
kautta, mutta rokotus on
tehtävä ennenkuin tauti on päässyt
sikoihin, jos menetykset aiotaan vält­tää.
Perunat ovat hyö­dyllistä
ravintoa
karjalle
i Vaikka perunaa tl normaalisesti
1 kasvatetakaan eläinten rehuksi, joka
vuosi käytetään hucmattav;i tonni-määrä
pieniä, hucnolaatuisia ja t-.,i-sinaan
ylijäämäpemnoiia eläinten
ruoaksi.
Mutta jes mielitään saada hyviä
tuloksia, perunoita syötettäe.s3ä on ol­tava
huolellisia. Hyvin säilyneitä pe,
runolta voidaan syöttää raakana leh.
mille ja lampaille^mutta ne pitäisi jo­ko
halkoa tai murskata, ettei tule
tukehtumisvahinkoja. Sioille annet­tavat
perunat pitäisi keittäää. Jcs
perunat ovat itäneet, idut pitäisi pois­taa
niistä, sillä perunain idut ovat
usein myrkyllisiä karjalle. Auringcn
polttamia, jäätyneitä tai pilaantunei­ta
perunoita ei pitäisi syöttää mille­kään
kalrjalle.
Perunain nestopitolsuus on noin 80
pros. Niissä -on vähän proteinia ja
kivennäisiä. Lethbridgessa, Altassa
sijaitsevan koeaseman edustaja Frank
Whiting selittää, että perunoita pi­täisi
syöttää yhdessä korkealaatuisten
rehujen, Ikuten palkoheinän ja vil­jan
kanssa tai sitten on lisättävä
proteini. ja kivennäisaineita. Liho.
tettaville tai lypsäville lehmille ei
pitäisi syöttää 30 paunaa enempää
päätä kohti päivässä. Lampaille ei
pitäisi antaa enempää kuin 2 tai 3
paunaa päivässä. Sioille voidaan an­taa
6 paunaa päivää kohti.
Mainitulla koeasemalla tehtiin vii­me
talvena kokeita perunain ravinto­arvon
suhteen niitä syötettäessä lyp­säville
lehmille ja lihotettaville lam­paille.
Yhdelle lampaiden ja lehmien
ryhmälle syötettiin perunoita yhdessä
alfalfan ja viljan kanssa ja sitä ryh­mää
vertailtiin toiseen samanlaisesn
ryhmään mille annettiin ainoastaan
alfalfaheinää ja vUjaa. Lehmille an­nettiin
30 paunaa perunoita päiväs­sä
ja lampaat saivat 2-^3 paunaa päi_
vässä päätä kohti. Näiden kokeiden
mukaan 4—5 paunaa perunoita vas­tasi
yhtä paunaa viljaa. Maidossa
havaittiin vähän sivuhajua, vaikka
perunoita syötettiin lypsyn jälkeenkin.
Tätä seikkaa lukuunottamatta peru­nat
osoittautuivat tyydyttäväksi ruo­aksi.
Syysvarsain hoito
Tilastot osoittavat, että hevosten
kasvatus on viimeksikuluneitten vuo.
sien aikana vähentynyt huolestutta­vassa
määrässä Canadassa. Syy tä­hän
on helposti ymmärrettävissä kun
muistetaan kuinka paljon Canadan
farmeilla suoritetaan töitä traktoreil­la.
Useimmat farmarit haluavat kui­tenkin
pitää yhden hyvän hevosval­jakon
millä tehdään kultivcimistyöt
kai .-ceilla mailla ja metsäajot. Monet
näistä hevosista voitaisiin vähällä vai.
valla ja pienillä kustarmuksilla kas­vattaa
farmilla. Syysvarsain kasvat­taminen
on tässä hyvä ja käytän­nöllinen
keino.
SjTSvarsain pitäisi syntyä sjrys-kuussa
jolloin tavallisesti on mahdol­lista
että tämä voidaan jättää vii­koksi
tai 10 päiväksi pois työstä var-somisen
edellä. Tähän aikaan tam­mojen
pitäisi saada paljon liikuntaa,
varsinkin silloin jcs.ne ovat olleet ko.
ko kesän valjaissa. Tamman ruokki,
minen työsesongin aikana on aika tär­keä
seikka. Sille pitäisi ajon aikana
antaa vähän kauroja ja paljon hyvä­laatuista
heinää jos sitä ei voida pääs.
tää hyvälle laitumelle.
Ihanteellinen paikka varsomiselle
on ruoholaidun. Jos varsomisen yh­teydessä
on havaittavissa mitään vai­keuksia,
silloin on paras kutsua pai­kalle
eläinlääkäri. Erikoisesti pitäisi
huolehtia, että varsa syö hyvin pian
syntymisensä jälkeen ja napasuoni
pitäisi puhdistaa huolellistöti jodin
kanssa kunnes se kuivuu.
Emän ja varsan pitäisi saada olla
yhdessä ainakin kaksi viikkoa var­san
syntymisen jälkeen. Emää on
tailcastettava huolella siitä, että se
voi antaa varsalle riittävästi maitoa.
Tämän jälkeen emä voidaan panna
takaisin työhön ja varsaa voidaan
pitää joko tallin (karsinassa tai ruo-holaitumella.
Ulkona pidettäessä var.
sa voi kuukauden vanhana oppia
vähän näykkimään ruohoa ja vieläpä
juomaan vettä, jos juomaruuhi on
helposti päästävässä paikassa. Emää
on pidettävä aina varsansa kanssa
silloin kun se ei ole ajossa.
Kun ruohoa ei ole saatavana, sU-loin
emälle pitää antaa runsaasti'vll.
jaa.
Syysvarsaa ei saa ajaa "jotenkuten
läpi talven" vaan sen kasvusta on
huolehdittava ikoko ensimmäinen tal_
vi. Jos emä voi olla laitumella Ja
ilma on suotuisa, varsa saa tavallisesti
runsaasti maitoa ja edistyy hyvin.
Kun tulee tarpeelliseksi panna varsa
talliin, silloin varsaa voidaan opettaa
syömään vähän viljaa (kolme osaa
kauraa ja yksi osa brääniä) ja vähän
heinääkin. Emästä vieroitus tapah­tuu
4—6 kuukauden vanhana ja sen
jälkeen riittää ravinnoksi se kun an­netaan
kauroja ja brääniä yhdessä
hyvälaatuisen heinän kanssa.
Syysvarsaa pitää mokkia hyvin.
matta sitä ei saa lihottaa. Varsaa
on kasvatettava.
Ylläselostettua menetelmää seura­ten
syysvarsoja on kasvatettu menes^
ty^selllsestl, selittää Predericktonissa
N. B. sijaitsevan liittohallituksen
maatalousdepartmentin koe aseman
eläinhoitojaoston apulaisjohtaja Ri­chard
Levick jr. Laitoksen nykyinen
hevoskarjä. Johon kuuluu 4 tiinettä
tammaa, muodostuu syysvarsoista. ei­vätkä
ne puutu mitään näkönsä, ko­konsa
ja laatimsa suhteen. Pain o-tilastot
osoittavat että syysvarsat kas.
vavat keskimääräisesti yhtä hyvin
kuin kevätvarsatkin kunhan niitä
vain ruo&itaan hyvin ensimmäisen
talven aikana. Kaikelta käytännölli­seltä
kannalta katsoen syysvarsoja
voidaan edullisesti kasvattaa, missä
ERI VARISET HUNAJAT
Hunajan väri riippuu siitä minkä­laisista
kasveista mehiläiset hunajaa
keräävät. Jos mehiläisillä on käy­tettävänä
sellaisia kasveja kuin api_
laa ja alfalfaa, on hunaja väriltään
vaaleata. Mutta jos mehiläisten täy­tyy
hunajaa kerätä muista kasveista,
on se tavallisesti tummaa. Vaalean­ruskean
hunajan sanotaan olevan
laadultaan parempaa, vaikka kemi-kaalinen
tarkastus toteaa, että mo­lemmat
sisältävät samoja aineita ja
yhtä paljon.
SIPULIEN MAASTAOTTO
Sipulit tulisi ottaa maasta kun var­ret
kaatuvat. Muutoin ne mätäne­vät
kosteassa maassa. Sipulit olisi
pantava harvoihin pusseihin tai ma­taliin
laatikkoihin, joissa ne saavat
hyvästi ilmaa ja kuivavat.
KOVKREETTISEINIEN
MAALAAMINEN
Maalatessanne rakennusten kella­rien
seiniä tai muita konkreettiseiniä
sekoittakaa seokseen Portlan sement­tiä
ja kalkkia, puoleksi kumpaakin
painoltaan. Pankaa seokseen vettä
niin paljon, että se on tavallisen maa.
liseoksen vahvuista. Sitten kastelkaa
maalattavan seinän pinta ennen maa­lausta.
Tehkää maalaustyö Utasin,
jotta maali kuivuu hitaasti yönaika-na.
sitä halutaan. siUS. näin menetellen
emää voidaan pitää työssä koko kli-reajan.
LEHMÄ TARVITSEE LEPOA
Sanotaan että suustaan lehmä lyp­sää
ja se pitää paikkansa. Eritj-ises-ti
se miten lehmää hoidetaan ennen
poikimista, suuressa mitassa vaikut­taa
lehmän tuotantoon seuraavalla
lypsykaudella — poikimisen jälkeen.
Lypsylehmälle on annettava tilai­suus
päästä ennen poikimista hyvään
kuntoon, vasikan kehittämiseen ja
valmistumista tulevaa tuotantckaut-ta
varten, siksi lehmän tulisi clla
ummessa kuudesta kahdeksan viik­koa
lypsykausien välillä ja olisi leh­mälle
aiuiettava viljaa kuivanakin oi.
lessa. Viljaseos. jota tavallisesti an­netaan
lypsäville lehmille, on tyydjl-tävä
myös ummessa oleville.
Hiehot, jotka poikivat tämän syk­syn
aikana, tulisi ottaa navettaan tois­ten
lehmien kanssa etkä jättää aje­lehtimaan
ulkosalle, kuten hyvin usein
tapahtuu. Se on tarpeellista siksi,
että hiehot voivat ennen poikimista
"kotiutua" uuteen paikkaansa, har­jaantua
toisiin lehmiin ja käsitte­lyyn.
Kaiken sen hiehot varmasti
myöhemmin korvaavat suiu-enamalla
maitomäärällä. Poikiville hiehoille
tulisi antaa joku määrä viljaa, sillä
niidenkin tarvitsee valmistua tule­vaa
tuotantokautta varten.
' HelsinkL Kun eduskunnassa ke?-'
: kusteit:;n Fagerhclmin ••työväenhaili- ;
, tuksen" esittämän tul;van vuoden
i tulo- ja m^encarvion johdosta kosket- •
', isli kansanedustaja Ville Pess: pu-
; hees-saan myöskin hallituksen hinta-
; ja palkkipolltlikkaa, sanoen muun
; m-Liuas^a .^euraavaa:
Siltä Vah-Aen. jolloin palkat sidottiin
I ns. Hakulisen indeksiin ovat hinnat'
i TUa-stcIlisen pääroimiston laskeman
\ virallisin t j.kkuhintaindeksin mukaan
i noussret noin 25';. :ila ja Sosiaalisen .
Tuikirnu.'toimiston laskeman viraili- ;
! ~:-n e!;nku-stannus:ndeksin . mukaan :
j vieia enemmän, eli 29 •> :11a. Sensijaan
i palkat ovat nousseet vain 11^, :11a. •
j raiiiia. palkkojen korotukset toimitet- •
] tiin cdt-llirien hallituksen aikana? Vii- '
; m-;-inen palkkojen korotus tapahtui,
; vuoden 1948 huhtikuussa. Tämän;
' aiankchdän iälkeen ovat hinnat nous- •
. • • " . • i i .seet riiin. että pitaisi suorittaa ama- ;
: kiri kaksi palkkojen korotusta ennen-
I kuin palkkataso saavuttaisi edelle
j pää.s.?e=n hinf.taion.
Porvarillinen lehdistö väittää ylei­sesti,
että' palkat olisivat tämän ajan­kohdan
jälkeen nousseet. Tämä ei
I pidä p3ikkjan.sa. Pal.ikataso on päin­vastoin
laskenut tä.Tiän hallituksen
aikana. Esim. metsätyöläisten ansiot
jaavat nykyisin alle 15,000 markan
kuukajde.s.sa ja tapahtunut alennus
tekee lähes 20 v. Vieläpä esiintyy ali­palkkaustakin
kun ottaa huomioon vi­ranomaisten
määräämät paikkanor­mit.
Teollisuudessa on kautta linjan
alenntttu palkkoja ja eikö viimeksi
Kemissä vTitetty 20—40',r :n alennusta,
jotka hallituksen kuit^-nkin oli työläis­ten
jyrkän vastarinnan takia peruu-tettäv?.
ja siten myönnettävä olleensa
väärässä antaessaan sosialiministerlön
! kautta ohjeita palkkojen laskemiseksi.
! Näinollen Kemin ja muiden seutujen
työläisten taistelu, niin paljon kärsi­myksiä
kuin se ns. työväenhallituksen
karkean menettelyn johdosta merkit-sikin.
täs.sä vaiheessa ehkäisi yleisen
palkkojen alennuksen, joka oli suun­nitteilla.
Hallituksen kapitalistien etuja ajava
politiikka näkyy myöskin toista kaut­ta.
Suurempien teollis ausyhtymäin
voitot ovat kohonneet 58':c:lla edelli­seen
vuoteen verrattuna ja pankkien
voitot vastaavasti 41'''l:lla. Ei suin­kaan
suotta .silloin Kansallis-Osake-
! Pankin johtaja Virkkunen kirjoitta-j
nut näin: "valtiovallan ts.o. nykyjsen
hallituk.sfn) taholta ymmärretään
maan taloudellisen tilanteen asetta-
1 mat vaatimukset. Näin ollen voidaan
{ myös luottaa siihen, että Kansallis-
Osake-Pankin ilahduttavan suotuisa
kehitys edelleen jatkuu."
Suurempaa tunnustusta ei kapita­listi
voi rengilleen antaa tämän isän­nälleen
tekemistä hyvistä palveluk­sista.
Ei siis ole ihme, että erikoisesti
kokoomus on nykyisen hallituksen eri­koisessa
suosiossa.
En voi.tässä yhteydessä olla kajoa­matta
siihen ministeri Huunosen esi­tykseen,
jossa hän muutama päivä
sitten yritti todistella, että työnanta­jat
eivät voi mitenkään maksaa tj-'J-läisilleen
nykyistä parempia palkkoja.
Laskelmat, joita me-kansandemokraa­tit
emme ole laatineet, osoittavat näet
aivan päin vastaista. J3n laskettu, et­tä
koko yriiysmäisesti hoidetun teolli-sjuden
. kaikista kustannuksista työ­läisten
palkkojen osuus on vain 19,7^0.
Jos työläisten esittämä vaatimus palk­kojen
nostamiseksi olisi täytetty, olisi
Tuntemattomia lento­koneita
liikkunut
Lapissa
Helsinki. — (S-S) — Syysk. 25 pnä
tehtiin monilla Lapin läänin paikka­kunnilla
havaintoja tuntemattomista
lentokoneista, iotka lensivät eri kor­keudella.
Havaintoa joista päätellen
niitä on ollut liikkeellä ainakin kaksi.
Omat lentokoneet eivät missään ta­pauksessa
ole olleet lennolla, ioska
tästä ei ole ollut ilmailuvirancmaisil-la
minkäänlaisia tietoja. Koneet ei­vät
myöskään Jaskeutiuieet millekään
täkäläiselle lentokentälle. Niistä on
tehty havaintoja sekä länsi- että i t ä .
rajalla.
Toistaiseksi on saapunut tiedoituk.
sia koneiden lennosta mm. Simon
Maksniemestä, Kemistä. Tervolasta
paristakin paikasta, m.m. Arpelan-
Paakkolan tien varrelta yhdeksän
km päässä Kemijoesta, edelleen Ala-tornion
.Alavojakkalasta. Kuusamon
Kultajärveltä. joka sijaitsee 30 km
Kuusamon kirkolta koilliseen, Sallan
kirkolta jne. Havainnoitsijat ovat
yhtäpitävästi kertoneet koneiden len­täneen
hyvin korkealla ja nopeuden
olleen hyvin suuri. "Kaikilla paikka-kimnilla
ei itse koneita voitukaan
erottaa joko lentokorkeuden t a i r ä l i l.
le sattuneiden pilvien vuoksi.
Koneiden lentosuunta on ollut eri­lainen
eri paikkakunnilla. Arpelän-
Paakkolan tiellä havainnoitsijat tote­sivat
kompassin perusteella lentoko­neen
kulkeneen länsi-itä-suunnassa.
Mäksnieme.ssä havainnoitsijat taas
totesivat koneen tulleen idästä ja
kääntyneen lähellä rautatietä pohjoi.
seen päin. Sallan kirkolla oli sim-nimtaina
iltapäivällä, aikaa tarkem­min
merkille panematta, todettu kah­den
lentokoneen lentäneen kaakkoon
päin ja Sallan Kelloselässä rajavar­tiosto
oh havainnut klo 11.50 aikaan
yhden lentokoneen kulkeneen rajan
yli pohjoiseen suuntaan Kotalan kor­keudella,
mutta palanneen takaisin
etelään. Kone liikkui aivan rajan
pinnassa.
se merkinnyt nykyisten hinnoittelu­periaatteiden
moka-an kustannusten
nousua vain aUe 2"^ :11a. Teollisuuden
voitot ovat tänä'^Tzonna nousseet si­ten,
että tämän lisäkustannuksen suo­rittaminen
niistä olisi ollut varsinkin
— kun ^-ielä lisäksi ottaa huomioon
hallituksen työnantajille devalvaation
kautta antaneen lahjan — täysin
mahdollista, ilman, että tällöin vielä
lainkaan olisi koskettu yritysten vara­rahastoihin
jotka ovat monta kertaa
suuremmat kuin näiden viotot. Työn­antajat
ja hallitus yrittävät nyt esit­tää
tämän mahdottomaksi. Päädy­tään
niin ihmeellisiin tuloksiin, että
palkkojen nostaminen tietäisi ehdot­tomasti
joutuvan puille paljaille.
Toronton työväenopisto
aloittaa lukuvuotensa
lokakuun 3 päivänä
Toronto. — Toronto Labor College
aloittaa syyslukukautensa maanantai­na
lokakuun 3 päivänä. Opiskeluoh­jelma
käsittää neljä kurssia, nimit­täin
1> kapitalismi ja sosialismi, 2)
kylmä sota, 3) marxilaisuus ja leninis­mi
ja 4) kapitalismin kriisi Canadassa.
Kaikkia opistoon pyrkiviä kehoite-taan
rekisteröimään viimeistään maa­nantaina.
Rekisteröintilomakkeita
ja yksityiskohtaisia tietoj% saadaan
huoneesta no. 8, 274 College St. tai
puhelimitse, MI 9831.
VALITTHN UUDELLE
Äskettäin pidetyssä United E onion Canadan piirin vuotui
konksessa vaUttiin c. s. Jae
delleen piirin presidentiksi i
riiahastonhöitajaksi vaUttiin
audeUeen George Harris. Un
rapresidentiksi vaUttiin Je;
joka on ollut union edustajj
becin maakunnassa.
Ruotsalainen laiva
uponnut Pohjanlahdella
Helsinki. _ (S-S) — Syyskuun 24
pnä lähti Ykspihlajan satamasta
Tanskaan 93 stdn puutavaralastissa
ruotsalaisen Anders Johannes Anders­sonin
varustamon '•Najaden"-nlminen
kolmimastoinen, apumoottorilla va­rustettu
kuunari, jonka kotipaikka on
Bleked. Matka sujui normaalisti aina
Merenkurkun tienoille saakka, noin
kahdeksan mailin päähän Helsingal-lan
valopoijusta, jolloin laivassa syt­tyi
konehuoneessa sattimefen räjäh­dyksen
seurauksefna tulipalo ja tuli
tuhosi koko laivan. Miehistön pelasti
suomalainen höyrylaiva "Axel" ja toi
sen Mäntyluotoon.
Neekeri Mine, Mill-union
johtokuntaan
Chicago. — Täällä pidetys
Mill-union 45. koventioniss
tettiin Ray Dennis-niminer
yksimielisesti (ilman vastaeh
union kolmannen piirin ec
union kansainväliseen johtc
Tämä yksimielinen nimitys u
kereille edustuksen union
Mr. Dennis on toiminut un
sainvälisenä järjestäjänä ia
ennen Clevelandin .vhdistyn
sastojen presidenttinä. Nimi
Dennisin ehdokkaaksi toime
hän itse toimi aikaisemmi
Jesse Van Camp. että neeke:
seminen hänen tilalleen on tä
kun pidetään mielessä taisi
tuennakkoluuloja vastaan. E
hyvin pidetty ja kyvykäs mi*
Eräs radio-ohjelma, joka a
7 ap., sai vakituiselta naiskuu
seuraavan kirjeen: "Ennenki
kuunnella ohjelmaanne en
millään keinolla miestäni
ylös aamusin. Nyt hän ei pi
peeksi nopeaan talosta pois." I
UUSI levyläliety
saapunut SUOMESI
Sointu-, Decca-, Rytmi-, Triola- SäveMevyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—960 Muistathan v5elä - - tango
Tänäiltana — valssi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mio. — Tango
Päivästä päivään -— Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD^—5011 Napolitana, Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot. Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero ja Ruusu — Tango Henry The
SD—5025 Mä olen nainen — tango
Hillevi ja Decca-orkesteri
Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri
SD—5069 Ruusuinem hetki — slow-fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
TRIOiJV-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-ienldca
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni —- valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangoni
Tuulen Viemää foxtrot
Laul. Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 KAPPALE
Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Liinift
^3ox;69™- Sudbury. Onö