Vapaus, November 29, 1949

              apaiiin vasemmisto
hdistyy
Tokio- — Tärkeän askeleen vasem-c-
on yhdistämisessä yhteiseen tais-iT-
an mucdostaa Joshidan hallitusta
aitaan taistelevan neuvoston perus-ninen.
lausui kommunistisen puo-poliittisen
jaoston jäsen Santso
•ötsai^ Tclepressin edustajalle anta-
-isaan haastattelussa.
>.ot5ska. joka on 36-henkisen kom-jjrii5ti5:-
n parlamenttiryhmän pu-pgnjohtaja,
totesi, että kommiinisti-r;
p-joiueen kannatus kasvoi hyrin
uo.-r.a-tavasti viime tammikuun vaa-
:a heinäkuussa alkaneen taantu-i
maksellisten hyökkäyksan välisellä
ajalla. Toisaalta ovat. hallitokfen
provokaatiot ja terrorismi-syytteet
ailreuttaneet väliaikaista heikentymis­tä.
Tyypillinen esimerkki hallituksen
menettelytavoista on hiljattaäi pidet­tyjen
maakimtavaalien tulosten vää­risteleminen.
Hallitus ilmoitti, että
kommunistit olivat näissä vaaleissa
menettäneet 44 paikkaa, vaikka he
tosiasiassa saivat 6 paikkaa entisten
opm - suuri pu
— Noin 76 prosenttia Suomen kun­nista
on tähän mennessä palkannut
yhden laikka xiseamman terveyssisa­ren.
Ostakaa nyt emtenkuin
LEVYVARASTOMME LOMHJU
JA NAUTTIKAA KAVNIISTA
suomalaisista laulu- ja stittolevyistä
JOULUNA
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on K e l l u Kaisa — Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja'hopeaa — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anitra — Tango
Laulanut Matti Jurva
DY—81 Ilta Krimillä - Foxtrot .
Haihtuvat hetket — valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 Sulle vain — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—104 Kun Sun mä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme näin — ValsSl
Muistojen tango
Laulanut Matti Jurva
DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valsaipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Supmalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Soittolevy
DY—139 Revontulten maa — Valssi
^ Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuularaoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
EY—156 Kielon jäähyväiset — ValsÄ
La Palpma — Tango
Soittolevj-: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—181 Suvituulet — Valssi
Mä unta näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—184 Sa muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru jonka sain — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—224 Työväen marssi
Barrikaadeilla — Marssi
Soittolevy
DY—245 Katupoikien jenkka
Toisen kylän tyttö — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
' Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—255 Älä Sinä tuppaa — Jenkka
Viisitoista nättiä likkaa — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — MerimiesvalsSS
Laulanut Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi .
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen K u u — SloW"fox
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—^No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon —' -ValssL-, ,.
Nyt tanssii TUta ValMtn^ .^^
Laulanut Eiigen Malmsten; V'
DY—280 Säveliä tuhatisien järvien maasia^
I ja II osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Soittolevy
* Tulkaa kuulemaan ja valitsemaan levyjä ennen
kuin varasto loppuu.
HINTA $1.25 KPL
(LÄHET y S K ULUINEEN)
Postitilaasten tulee käsittää vähintäin KOLME LEVTX ennenkain
liike maksaa lähetyskulnt
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLiSHING COMPANY
LIiNITED
Box 69 SucBrars;, Oat»
TMMA vnuuia Ticteliän koko si-vistyneesn
ntaaitmmsi soitrea
poAlaUisen säyeUoi inestaiin Fre-derie
Chopinin kuoleman saUvno-tfemoistoa.
Chpiän on kaikkien
aikojen nerokkaimpia säveUyy>&-
koja, jonitt mafcitjre piannmnsiikin
midfirtajana ja kehitU|inä on yk.
sinvaltaisen keskeinoi länsinsUsen
mnKlFkin historiassa. Sanoi nvel-lystenä
voimakas tazmepitoisnns
sävy tehoavat rebäUsyydellään ja
onuperäisyyddliän jokaiseen kou-
Iljaan tänään niinimin sata vaotta
sitten.
Prederic-Prancois Chopin syntyi
helmikuun 22 päivänä 1810 pienessä
Zelazowa Wclan kylissä lähellä War.
sovaa. Hanan.isänsä, Nicolas Chopin,
oli syntyjään ranslcalainen j a ansaitsi
toimeentulonsa ranskankielen opetta­jana.
Hänen äitinsä oli köyhtyneen
puolalaisen aatelisperheen tytär Jus-tina
Krzyzanowska. Näiden kahden
kansallisuuden luonte2nomaIsimmat
piirteet yhtyivät Prederic Chopinissa
mitä onnellisimmalla tavalla.
Lapsuutensa Prederic viettää Var­sovassa,
jonne perhe kohta hänen
syntyinänsä jälkeen muuttaa. Chcpi-nien
sopusointuisessa kodissa vanhem­piensa
j a sisariensa parissa nuori Pre­deric
kasvaa voimakkaan tunne-elä­män
omaavaksi herkkäsieluiseksi nuo­rukaiseksi,
joka jo hyvin varhain on
selvillä omintakeisuudestaan, kyvyis­tään
j a kutsumuksestaan. "Hän oli
hyvin lempeä, hyvin kalpea ja leikkisä
lapsukainen, herkkätuntoinen kuin
tyttö, — kirjoittaa eräs hänen elämä­kertansa
kirjoittaja. — ja hänellä oli
kaksi hallitsevaa intohimoa; rakkaus
äitiin ja pianoon. Hänet oli hyvin
varhain nostettu Istumaan kosketti-mien
ääreen, ja hän palasi siihen
omasta halustaan, totellen kosketti-mien
vetovoimaa."
Chopin oli ihmelapsi, "mutta ei
älyllinsn ihmelapsi eikä pieni har­joitettu
eläin, vaan luonnollinen ja
vaatimaton lapsi, joka soitti pianoa
niinkuin linnut laulavat". Hän soitti,
improvisoi ja sävelsi oman mislensä
mukaan. Opettajia ei hänellä ollut.
Hän sai vapaasti etsiä omaa säveltään
ja niinkuin Mozartkin hän löysi sen
jo lapsena.
14-vuotiaana Prederic joutuu l u ­kioon.
Tällöin hän saa opettajakreen
Joseph Elsnerin, joka opastaa häntä
musiikin teoriassa ja sävellyksessä.
Elsner ei ollut pikkiunainen pedantti-cen
"oikeaoppisuuden" kannattaja.
"Antaa pojan seurata omaa haluaan",
hän sanoi. "Se, että hän hiukan poik­keaa
tutulta tieltä ja vanhoista meto­deista,
johtuu siitä, että hänellä on
omansa, ja kerran hänen teoksistaan
vielä ilmenee omaperäisyys, jollaista
kukaan ei ole osoittanut. Hän kulkee
harvinaista tietä siksi, että hänen
lahjakkuutensa on harvinaista laa­dultaan."'
Seuraavana vuonna hän julkai-see
ensimmäisen sävellyksensä, c-möUi
rondon, sekä soittaa useissa konser­teissa.
Itse keisari Aleksanteri ihas­tuu
eräässä konsertissa hänen soit­toonsa,
ja lahjoittaa hänelle sormuk­sensa.
17-vuotiaana hän antautuu koko­naan
muusikkokutsumuliselleen Jä
jättää koulunkäyntinsä. Hänen pää­töksensä
ei kohtaa vähäiiintälcään
vastustusta hänen perheensä taholta,
jenka ylpeys ja toivo hän on. Päin­vastoin!
Vanhempiinsa ja sisariinsa
hän säilyttää mitä parhaimmat suh­teet
j a on heihin läheisessä kosketuk­sessa
läpi elämänsä.
Suoritettuaan musiikkiopiston kurs­sin
Chopin teiee pari konserttimat­kaa
Berliniin ja Wieniin. Hän soittaa
omia sävellyksiään, ja saavuttaa ylei-
£öii ja arvostelun jakamattoman suo­sion
ja ihastuksen. Erityisesti ihas­teltiin
hänen aivan uudenlaista soit­toa,
hänen sametinpehmeää j a vivah-dusrikasta
kosketustaan. Jo tällöin
hän on kehittänyt itselleen tuon a i ­nutlaatuisen
soittotapansa, jollaista
kukaan ei sitä ennen ole käyttänyt.
•'Lisztin tavoin oU Chopinilla jokai­sessa
sormessa erilUnen tietoisuus.
Hän kykeni erottamaan toisistaan n i i ­den
vaikutelmat, välittämään niiden
avulla aivoille käden äärettömän v a i h - !
televien aistimusten harmonian."
"Pitkän aikaa", hän sanoi "pianistit
ovat tehneet luonnonvastaista työtä
yrittäessään hankkia jokaiseUe sor­melleen
yhtäläisen lyöntivoiman.
Päinvastoin, jokaisella sormella pitäisi
olla oma osansa esitettävänään. — On
olemassa useamman vahvuinen soin­ti,
niinkuin on useampia sormia. Pitää
vain käyttää hyväkseen näitä voima-eroavaisuuksia.
Siihen sisältää sor-mityön
koko taito."
Chopinilla oli jo varsin huomattava
sävellystuötanto, masurkkoja, polo.
neeseja, valsseja sekä kaksi piano­konserttoa.
Palattuaan konserttimat­koiltaan
hän asuu WEp^vassa vuo­den
verran mutta Warsova on pikioi-kaupunki
Wienin rinnalla mitä taide-elämän
vilkkauteen tulee. Hän k a i ­paa
uusia vaikutteita, uutta ympäris.
töä. Marraskuun ensimmäisenä päi­vänä
1830 hän jättää rakkaan k o t i ­kaupunkinsa,
jota hän ei senjälkeen
enää milloinkaan saanut nähdä. Ystä­vät
saattavat häntä aina Wolaan asti.
He laulavat hänelle kantaatin, jonka
vanha Elsner on säveltänyt hänen
kunniakseen. . Hänelle ojennetaan
Puolan punaisella mullalla täytetty
hopeamalja.
Chopin ei vielä ole ehtinyt kunnolla
asettua Wieniin, k u n hälyttävät uuti­set
kotimaasta saavat hänet levctto-maksL
Varsovassa on puhjennut k a ­pina.
Vajiaussota julistetaan Ja suur.
ruhtinaan <m paettava. Isänmaallisen
innostuksen vallassa hän päättää heti
lähteä takaisin kotiin ja liittyä ystä-
•\-iensa mukana vapaaehtoisiin. Isänsä
kehoituksesta hän kuitenkin luopuu
aikcmuksestaan. Isä näet kirjesssääa
vakuuttaa hänen ole^-an liian heikko­rakenteisen
sotilaaksi ja lausuu t o i -
vesnaan olevan, eitä kalliilla uhrauk­silla
alkanut säveltaiteilijan ura. ei hä­nen
kohdaltaan saisi mennä hakkaan.
Wien ei kuitenkaan enää ole yhtä
suosiollinen hänen- pjTkimj-ksilleen
kuin aikaisemmalla kerralla. Kustan­tajat
kieltäytyvät painamasta hänen
sävellyksiään. Chopin tahtoo mat­kustaa.
Ensin MUhcheniin, sitten
Parisiin ja ehkä Lontooseenkin. Mat­kallaan,
Stuttgartissa, hän saa kuulla,
että Puolan kapina on kukistettu.
Tsaari Nikolain jcukot ovat vallanneet
Varsovan ja sytyttäneet sen esikau­pungit
tulfeen. Pohjattoman järky­tyksen
vallassa hän istuutuu pianon
ääreen, ja sanoin kuvaaimaton sisäi­nen
tuska puhkeaa ilmoille rajuina
improvisatioina, ensimmäiset aiheet
tuohon vaikuttavaan sävellykseen, j o ­ka
tunnetaan Vallankumousetydin n i ­mellä.
Chopinin nmtka pysähtyi Parisiin.
Tämän taiteen pääkaupungin musiik.
kielämä oli juuri tänä Lisztin ja P a -
ganinin aikana loistavimmillaan. Por­varillisen
salongin aikakausi, roman­tiikan
loistavimpien herojen aikakau­si.
Chopin pääsee suositusten a\-ulla
kosketukseen musiikkielämän sillois­ten
johtchenkilölden Cherubinin, Ros-sinin
ja Kalkbrennerin kanssa. L u ­kuisten
uusien taiteilijaystäviensä
avulla hari järjestää ensimmäisen esi.
tyksensä Parisissa. Ajan tavan mu­kaan
hän ei suinkaan ollut konsertin
ainoa esiintyjä, vaan ohjelmassa oli
laulajattarien esityksiä, jousikvartetti
ym. Chopin seitti f-molli pianokon­serttonsa
sekä säveltämänsä muun­nelmat
Mozartin teemasta. Chopinin
omalaatuisuus valtasi yhdellä iskulla
kuulijat. Heidän joukossaan ollut
Franz Liszt oli tästä hetkestä lähtien
hänen uskollisin y.stävänsä. Muuan,
arvostelija kirjoitti: "Tämä nuorukai­nen
on luontaisten vaikutejmiensa
varaan jättäytyen ja ilman mitään
esikuvia löytänyt, ellei juuri pialio-musiikin
täydellistä uudistusta, niin
ainakin osan siltä mitä kauan on
turhaan etsitty: runsaasti omaperäi­siä
ajatuksia joiden esikuvaa ei ole
missään."
Chopin itse ei ollut erikoisemmin
tyytyväinen kcnserttiinsa. Konsertin
tulot riittivät tuskin peittämään k u ­luja.
Sitäpaitsi suurin o-a yleisöstä
oli ollut taiteilijoita tai puolalai-sia,
mutta ranskalaisia tuskin ollenkaan.
Hän kuvitteli tämän merkitsevän epä­suosiota,
j a suunnitteli matkustamis­ta
Amerikkaan, panematta kuiten­kaan
aikomustaan täytäntöön.
Seuraa työntäyteisiä vuosia Parii­sissa,
jcssa suurin osa hänen tuotan­nostaan
syntyy. Chopin on koko ajan
kirjeyhteydc-isä kotimaahansa, jonka
kohtalosta hänen omaisensa ja ystä­vänsä
antavat hänelle tietoja. Puola­laiset
kansansävelmät ja tanssirytmit
elävät hänen mielikuvituksessaan ja
ovat hänelle loppumattomana innoi­tuksen
lähteenä. Eräs hänen ystä­vänsä
oli kerran kirjoittanut hänelle:
"Ajatelkaa kansallisuuttanne. Se sa­na
cn melkein vaiUa sisältöä tavalli­selle
taiteilijalle, mutta ci teidän k a i .
täisellenne lahjaCckuudellc, On ole­massa
kansallinen melodia, niinkuin
on o:emassa kansallinen ilmasto. Vuo­rilla,
metsillä, vesillä ja niityillä on
oma äänensä, vaii:ka kaikki eivät voi
tajuta sitä , . . Aina kun ajattelen
tätä, tuudittaudun siihen suloiseen
toivoon, että Teistä tulee ensimmäi­nen,
joka^l^aa ammentaa slaavilai­sen
m e l o d i a n suuresta aaneaitas-ta
. . . Minulle on kerrottu, että Te
siellä kaukana iläivöitte ja riudutte.
Asettaudun Teidän paikallenne: ei
kukaan puolalainen voi olla rauhalli­nen,
kun on kysymykse-ssä hänen isän.
maansa elämä tai kuolema."
Chopinista tuli Paderewskin ver­tauksen
mukaan, nerolcaS salakul­jettaja,
joka nuottikääröi.-iSään kul­jetti
kielletyn puolalisuuden yli r a ­jojen.
Kohtalokkaaksi Chopinin elämälle
muodostui hänen suhteensa ranska­laiseen
kirjailijattareen George San­diin,
Tämä "naisena syntynyt mies",
joka pukeutuikin miesten tapaan, t u n .
.si syvää hellyyttä Chopinin laiisen-omaista
olemusta kohtaan. Chopin,
joka aluksi timsi suorastaan vasten­mielisyyttä
tätä epäsovinnaista, raju-otteLsta
naista kohtaan, huomasi en­nen
pitkää rakastavansa tätä. Näiden
kahden vastakohtaisen luontee^ so­peutuminen
cn kuitenkin h y i l n vä­kinäistä.
KlrjallijaUr käy hellittä-,
mätöntä taistelua rakastetustaan ja
onnistuukin tekemään tämän orjak-seen.
Chopin seuraa häTntä laatan
huvilaan Majorcalla. Chopin on on­nellinen
ja epätoivoinen. Hän ei saa
rakastetultaan lainkaan myötätimtoa
sävellystyössään- Sensatioita metsäs­tävälle
naiselle tämä suhde on omiaan,
Chopinia se kiduttaa.
Chopinin heikossa ruumiissa on a l ­kanut
tappava tauti tehdä tuhojaan.
Välimeren tuulinen ilma.sto ei c!e hä­nelle
hyväksi. Chopin ja Sand palaa­vat
Pariisiin, jossa on mahdollisuus
saada lääkärin hoitoa. Hiukan toi­vuttuaan
hän alkaa jälleen konsertoi­da.
Hän vetää nyt täy.simmät salon­git
ja täysimmät kassat. Heikontuva
terveys j a mielen naasennus välien
rikkoutumisen johdosta George San­din
kansa kuluttavat kuitenkin no­peasti
hänen voimiaan, ja hänen on
vähennettävä konsertoimistaan. Sä-veitaäkään
hän t u ^ n «naa jaksaa.
Tulot vähenevät myöskin, mutta hä­nen
ystävänsä huolehtivat hänestg
hänen tietämättään. Helmikuussa
1848 hän päättää lähteä k<msertU-matkalle
Englantiin. Ystäviensä ke-hoittiksesta
hän pitää jäähyväiskoh-sertin
16 päivänä helmUmuta. Se
oli hänen viimeinen konserttiDsa.
Liput myytiin loppuun viikossa, ja
läsnä oU koko Pariisin hienosto aina
Ikuningasta myöten. Hän matkusti
Englantiin, jossa ei kuitenkaan voinut
antaa yhtäkään konserttia, koska ei
voinut saada tarpeellisia harjoittelu­mahdollisuuksia.
Joidenkin hajanais­ten
esUntysoisten Jälkeen Englannin
aatelisten huviksi hän kuolemansai­raana
palaa vihdoin I%rilsiin.
Chopin on jo lakannut taistelemas.
ta tautiaan vastaan. Hänen vaiku­tusvaltaiset
ystävänsä ovat kuoUeeU
Ainoa lääkäri, joka häntä voisi auttaa,
on kuollut. Hänelle määrätään t a .
vanmukaisia tehottomia lääkkeitä.
Hänen tilansa huononee nopeastL
Kuolema ei häntä pelolta. Lokakuun
alussa 1849 hän ei enää pysty vuotees­saan
edes isttunaan. Tyynesti hän
antaa määräyksensä imikkien kesken­eräisten
sävellystensä polttamisesta.
Keskeneräisy^-s ei sopinut hänen hen­gelleen.
VihdoUi lokakuim 17 p : n vastai­sena
yönä 1949 hän omaistensa ja
ystäviensä ympäröimänä rauhallisesti
sulkee silmänsä avaamatta niitä enää
koskaan.
Chopin oli aikanaan ensimmäisiä
piancvirtuseja. Hän avasi uusia nä­köaloja
tämän soittimen käsittelyssä.
Niin myöskin hänen sävellyksensä,
jotka on tehnyt sekä mestarivlrtuosl
että syvällinen ja omaperäinen tai­teilija,
ovat johtaneet koko pianokir-jallisuuden
uusille urille. Chopin on
laajentanut pianoa mahdollisuudet
lähes orkestraaliseksi. Ja kuitenkin,
hänen virtuosiolemuksensa ei milloin­kaan'ole
houkutellut häntä mautto­muuksiin
ja taituruudella rehentele-miseen.
Itse musiikki ja sen sisäinen
ilme ovat hänelle määräävässä ase­massa,
muoto ja ilmaisukeinot ovat
sen myötäsjTitylsiä seurauksia.
Täysin omassa asemassaan Chopin
on myöskin pienimuotoisen lyriikan
mestarina. Hän on nostanut arvoon,
sa ja tuonut konserttisaleihin pienet
kansanomaiset laulu- ja tanssimuo­dot:
masurkat, poloneesit ja valssit.
Niinikään hän cn ensimmäisenä sä­veltäjänä
käyttänyt suuremmassa
määrässä kansanlaulu- ja tanssiaihei-ta
taidesävellysten perustana, ci a r ­kipäiväisinä
"sovituksina" vaan elä­västi
muotoillen niitä oman henkensä
mukaisiksi, niitä esikuvinaan pitäen.
Chopinin sävellyksiä soitetaan ja
rakastetaan kaikkialla^ Ennen kaik­kea
kuitenkin Puolassa, jonka kansan
luopnetta hänen musiilikinsa niin lä­heisesti
sivuaa. Chopinin taiteen ole­mus
on kuitenkin kauas kansallisten
Nigerian kahakoita
ruvettu tutkimaan
Lontoo. — Siirtolaisvirastosta ilmoi­tettiin
sunnuntaina, että Nigerian ku-vemöörf
^Sir John Macpbecson, ioiA
julisti hätätilan voimaan lauantaina,
on nimittänyt kaksi afrikkalaista ja
kaksi brittiläistä henkilöä käsittävän
komissicnln tutkimaan sikäläisiä ka­hakoita,
jotka ovat aiheuttaneet Lon­toon
poliittisille piireille päänvaivaa.
Nigerian mellakat alkoivat kahden
päivän lakolla, minkä hUIenkaivajat
järjestivät marraskuim 18 pnä vaati­essaan
55 lOd päiväpalkkaa. Sikäläi­nen
sllrtomaahallUito hylkäsi kaivos­miesten
palkkavaatimukset sUlä pe­rusteella,
että ne nostaisivat kivihiilen
hintaa 2s 6d tomiia kohti.
Tiistaina, marrask. 29 p. — Tu€f$?lay, Npy^
Armahdus Kemin
syytetyille
Helsinki. — (S-S) — Eduskunnalle
on päätetty antaa esitys Kemin k a ­pinallisten
crranhtamislniksi. Siinä
säädetään armahdus kaikille Kemin
mellakoihin osaanottajieille, lukuunot.
lamatta kapinan jphtajla ja siihen
yllyttäjiä ja niitäf, jotka ovat syyllis-t.
vneet rikoslain 16. Ja^im 1. pykäläs­sä
tarkoitettuun väkivaltaan esim.
käymällä käsiksi pollisimichlin tai
heittämällä heitä leivillä. Armahdet­tujen
ei kuitenkaan sallita esiintyä
asiassa todistajina.
Jäkälää viety Suomesta
yli 30 milj. arvosta
Helsinki. — (S-S) — Jäkälänvien-timme
on tänä vuonna pitkästä aikaa
suuntautunut Saksaan, joka ennen so­tia
oli suurin ostajnmaamme. Länsi-
Saksa on tänä vuonna ostanut meillä
jäkälää n. 27 milj. markan arvosta.
Kaikkiaan on sinne viety 30,000 l a a ­tikkoa
jäkälää, bruttomäärältään lä­hemmäs
1 milj. kiloa. Länsi-Saksan
kanssa oli sovittu 150,000 dollarin k i i n ­tiö,
mutta jäkälää voitiin epäedullis­ten
kertuuolosuhteiden sekä .satama­lakon
vuoksi toimittaa määräaikana
ainoastaan 123,000 dollarin arvosta.
Länsi-Saksan kanssa toivotaan pääs,
tävän ensi vuonna saman.suuruiseen
jälUilänostosoplinuksccn. Itä-Saksa ei
ole toistaiseksi ostanut suomalaista
jäkälää.
Paitsi Länsi-Saksaa, jäkälää on vie­ty
myös Tanskaan, Hollantiin, B e l g i ­aan,
Sveitsiin ja vähäisessä määrin
myös T.shekko3lövaklaan. Näihin
maihin viedyn jäkälän arvo nousee n,
5 milj. markkaan.
Vapauden kotka on palannut'pesä^os»'
— Katovahingot Suomen pohjols-
Karjalassa on laskettu 170 miljoonak­si
markaksi.
rajojen ylitse viittaavaa. Nykyinen
ja myös tulevat jälkipolvet kunnioitta­vat
häntä eräänä ihmissielun aidoim-pana
ja syvälllsempänä sävelelllsenä
kuvaajana. — Tritonus, Työkansan
Sanomat.
Klrj. SAM LIPSHITZ
Varsova. — Puolalaiset työläiset Ja
keko armeija otti ilolla vastaan tie­don,
että kotimaahansa palaa kuu­luisa
Puolan poika, Hitlerin vastai­sen
sodan loLstava, stradcglsll mar­salkka
Konstantin Rokossovsky. Pää­ministeri
Cyrankiewlch sanoi puhees­saan
parlamentin istunrtassa: " V a ­pauden
kotka on palannut pcsäiinsäl"
Rokossovskyn nimittäminen puolus­tusministeriksi
on va.staanoletlu rie­mulla
jättiluismUisis.sä kokouksi.ssa eii
puolilla maata. PresldonttI 'Bierut on
saanut satoja sähkösanomia, tehtais­ta,
armeijan osastoilta, farmclltn, op­pilas-
ja nuorisoryhmiltä, joissa I l ­maistaan
luottamasta Puolan turval­lisuuden
lujittamiseen.
Puolan historia on täynnu es-merk-kejä
kansallisista sankareista sellaisis­ta
kuin Ko.scius2kosta, Dombro\v.skiBta
ym:, jotka ovat matkust?.neet vierai­siin
maihin tai.stelemaan vapaudun
puolesta. Rokossov.sky on yksi heis­tä,
joka näki kotimaansa todellisen
vapautumisen ja palaa takaisin l u ­jittamaan
sitä .
Nyt on neljä vuotta .siltä kun kävin
Varsovassa ja tuskin tunnen enää
kaupunkia. Kauniita vuokrataloja
nousee ylös lyhyessä ajassa, Kolmi­vuotissuunnitelma
on täytetty kahdes­sa
vuodessa 10 kuukaudessa. Uutta
kuur.Ivuotlssuunnltelmaa on alettu to-teuttaa.
Alkaa suurien teolUsuusIal»
to:;ten rakentaminen, Joka merkitsee
elintason ennenkuulums^nti nou­sua.
Kaupot ovat täynnä tavaroita,
ja työläiset ostavat, kiireesti tavaroita
jok:: päiväistä tarpeitiian varten sekä
joulj juhlaksi.
Venäläinen rikkonut
Hietasen ennätyl^seii
Moskova. — Neuvostoliiton asevoi­mien
äänenkannattaja Punatähti Il­moitti
torstaina, että heuvostoarmel^
Jan kapteeni Feodosia Vanln on saa­vuttanut
uuden maatlmanennätykBen
25 kilometrin Juoksussa, suprltettuaan
matkan tunnissa, 20 minuutissa ja 43.8
sekunnissa. I,ehti sahco ennätyksen
olevan 15. sekuntia paremman kuin
suomalaisen Mlkko Hietaan saayutta-ma
maailmanennätys vuodelta 194(8.
Kyyhkysen seikkailu
Berliini. — Erään kyyl^tltysen 3ca5-
vattajan luo Niedcrlausltzlssa Forsis­sa
saapui öjsjcettäin vIcstUtyyhkyncn,'
joka oli kuljettanut miUcajnaan sotara-porttla
yll neljä vuotta. Raportissa
sanottiin, että etelä-Italiassa oleva
saksalainen Jailcavälciosasto on Joutu,
nut vihollisen saartaiiMksi eikä vpi
murtautua saartoicetun läpi.
Jokaista kiinnostaa ||PilAlli T II IITA
uusi Ranskassa tehty |f C,|lM I ""Iiii I ||
1. ALHAINEN HINTA . . .$1,295 F.O.B. Toronto
Sisältäen seuraavat kohdat:
2. TALOUDELLINEN . . . 50-60 mailia galloonalla.
"S. MOOTTORI TAKANA . . . Ei ole aalloppl eikä öljyn käryä. Tavallinen
vaihto.
4. VETÄÄ LUMI- JA JÄÄKELILLÄ . . Voi lähteä jäistä mäkeä ylös py­sähdyksestä.
5. KYYTIMUKAVUUTTA . . .Yksityiset pystyvieterit ja nesteiskunvai-mentajat
neljässä pyörässä.
6. HUOKEA YLÖSPITO . . . Palvelus ja osat saatavissa.
7. TURVALLISUUS KOHTA . . . 4-pyörän nestejarrut.
8. SELVÄ NÄKYVÄISYYS . . . Turvallisuus ikkunat joka puolella.
9. ILMANVAIHDOLLA VARUSTETTU . . . Yhdistetty lämmitys- ja
jäähdytyslaite.
10. SÄHKÖISTYS . . . tavallinen 6-voltin systeemi.
A.&VV. MOTORS
SOITTAKAA 3-4981 KOEAJOA VARTEN JO TÄNÄÄN
NÄHTÄVÄNÄ PALVELUSOSASTOLLAMME 433 LORNE ST.
JA CENTURY TEATTERIN ETEISEN SISÄPUOLELLA.