Vapaus, October 18, 1949

              l i - A ' - ! -
Hm Tr
8l?u 2 Tiistaina, lokakuun 18 p. — Tuesday, Oct. 18
Piili
Imisi
mmm^
"'1'
of Vtnnltfi OkuMUaDC Si>
tidiUtfied NoT. 6tb 1917. Anttaorteed
M Moooil daas mail tqr tfaa Post
OCflee DeiMfftment^ Ottomk m>-
IMied tfaxlce «eeUy: T n e s d s r s,
Sk W, BufflHuy, O i ^ OaxMdft.
addrei Bo» BaOmf, 0°*'»^'
AdTsrttiing »m:<ipon «ppHctaoDT
t.lX, 7W
1 vk. 7 J M • kJb SJ80
kk. 4 »
YhdymDoim: vk. 7JOO •
BoomMM: 1 7A) 6
Mitä muut sanovat
Varoitus metsäiliieltille
Kriisin kehittyessä ja syventyessä kasvaa työttömien
Imetsätyöläi6t«fi ^lukuinäärä mutta siitä huolimatta työnanta-japiirit*
pyrkivit kahminnan h voittoja pienemmän
työläisjoukon työn tul^ksista.i^
Esimerkkinä tästä oJ; veikon lopulla porvarilehdissä jul-
Icaistu uutistieto missä kerrottiin, että kysynnän vähenemisen,
ja suurien puuvarastojen takia tulevana talvena on Pöhjois-
Ontarlossa paljon vähemmän metsätöitä kuin aikaisemmin, ja
samalla vihjattiin, että työnantajapiirit suunnittelevat yleistä
palkänalennuskampanjaa metsätöissä. Spruce Fall§ Power
and Paper Co:n sudburylaisen edustajan George Leblancin
kerrottiin mainitussa uutistiedossa sanoneen, että metsätyö-
Iäisten palkkoja on laskettava ja lausuneen:
"Anticostin saarella metsämiehet saavat $2.50 koordil-ta
samalla kun Ontarion taksana on $5 koordi. Sen täy­tyy
tulla alas."
Onneksi Ontarion metsä työläisten turvana on juuri alle­kirjoitettu
työehtosopimus ja sellainen taistelukuntoinen unio,
joka tietää, miten voidaan vaikeimmissakin olosuhteissa met­sämiesten
oikeuksia puolustaa. Mutta ylläjulkaistu lainaus on
kuitenkin varoitus Ontarion metsätyöläisille. Se osoittaa, että
metsäparoonit ihannoivat sodan edellistä aikaa, jolloin ei ollut
metsämiesten turvana uniota ja jolloin palkat olivat siinä kur­jassa
tasossa, missä niiden sanotaan vieläkin olpvan Anticos­tin
saarella ja mihin ne muka pitäisi saada täälläkin lasketuk­si.
Jos koskaan, niin juuri nyt tarvitaan Ontarion metsämie-hiltä
päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä oman linionsa, Lumber
and Sawmill Workers Union riveissä. On muistettava, että
mitä voimakkaampi unio on, sitä vähemmän on mahdollisuuk­sia,
että työnantajat ryhtyvät tehtyjä sopimuksia rikl^maan
—-ja jos ne siihen ryhtyisivätkin, sitä tehokkaamman unio voi
metsämiesten palkkoja puolustaa. Vaara onkin siinä, että
työnantajat otaksuvat voivansa käyttää sekä työttömiä met-sätyöläisiä
että ei-union jäseniä välikappaleina taistelussa
metsämiesten palkkataksojen alentamiseksi. Siinä tietysti käy­tetään
kaikenlaista demagogiaa, että alhaisemmat- palkat mu­ka
antavat enemmän töitä jne, vaikka vallan päinvastoin on
asia. Työttömyys ja "liikatuotanto" (kovin harhaanjohtava
määritelmä) johtuvat tosiasiassa palkkojen alhaisuudesta, ni­mittäin
siitä kun työläiset ja iarmarit eivät voi ostovoimansa
heikkouden takia ostaa ja kuluttaa itse tuottamiaan, mutta
kapitalistien omistamia tavaroita.
Metsämiesten, kiiten muidenkin työläisten ainoana pelas­tuksena
on se, että yhdistävät rivinsä tiiviiksi, osallistuvat
tiivisesti unionsa toimintaan ja sen rakentamiseen ja seisovat
horjumatta oikeuksiensa puolesta. Ja ei-union jäsenille on
heidän sanottava, että paraskin unio on vain niin hyvä miksi
työläiset sen itse tekevät. Toisinsanoen, uhiolta, kuten muil­takin
työväen järjestöiltä, voidaan odottaa samassa määrässä
palveluksia, mitä työläiset sille antavat voimaa ja pontta.
.TAANTUMUKSEN' A I K A K A U ­DEN
AIBUT
. . . J c j 12 a meriickalaLsia kommu­nistijohtajaa
tuomitaan syy liisiksi"
s l i t| tmdesta riko&sesta. että he ovat
-aalalUttoUleet tarJcoituksella edistää
ja opettaa marxilaista sosialismia",
niin se merkitsee uutta käännekohtaa
amerikkalaisessa elämässä j a uuden,
entistä taantbmukaellisemman aika­kauden
alkamista, eUel amerikkalai­nen
kansa nousee taisteluunn vapauk­siensa
ja oikeuk.sien.sa puole.'ta . . . —
Eteenpäin, ennen valamiehistön j
"syysUlsJä" lausunnon julkaisemi-sta.
''Ämatööripeluri"
saa S7,00D pal­kan
maalivahtina
'Antonio 0>rdont
TYÖVAENLEHTIEX
AJANKOHTAINE.V^XXRKEVS
• F^ivälehtiemmc^/^^Tj^ömiehen ja
Eteenpäin* syyfilevitjrksestä tässä yh­teydessä
on sanottava, että tähän
syyslevityk-seen tulisi rj-htyä entistä
päättävämmin. Lehtiemme levittä­minen
tällä hetkellä on mitä tärkein­tä.
Se on yksi parhaimmista mene­telmistä
taistelussamme kansan oi-keuk.
sien ja vapauksien puolesta fa-sistlsoituvassa
Amerikassa. Kaikin
olemme tietoisia siitä, että kar.salais-vapauksiamme
uhataan. Kansalli­suus-
ja rotuvihaa lietsotaan kaikki­alla.
Edistysmielisiä aineksia ja työ­väestöä
vastaan taantumus järjeste­lee
hyökkäyksiä kaikkialla maassa.
Ei milloinkaan palvele lehtemme pa­remmin
asiaansa kuin tällä hetkellä.
Ei milloinkaan ole ollut tärkeämpää
aikaa lehtiemme levittämiselle kuin
Bestna. — Täällä ilmestyvä: B ^ n a
Post Leader väittää, että Westem
Canada Senior-Hockey Leagueen kuu­luva
Edmonton Plyers-klubi maksaa
jääkiekkojoukkueensa maalivahdille
Ray Frederickille seitsemän tuhannen
dollarin palkan pelikaudelta. Tähän
peliliittoon kuuluvafc muut "ämätöörl-
! klubit" ovat huolissaan tiedon joh-dcsta
koska ne eivät kykene maksa­maan
niin suuria palkkoja pelureil­leen
ja saavat siitä syystä tyytyä huo.
nompiin • pelureihin. Regina - Post
Leaderin urheilutoimittaja T o m i l e l -
ville.sanoo eri "amatööriklubien" kes­kuudessa
vallinneen kireän kilpailun
Frederickin saannista, jonka Johdosta
tarjoukset ovat kohonneet.
Mr. Melville on sanoniit. että am­mattilaisten
National Hockey Lea^e
saattaa havaita vaikeaksi kilpailla
"amatööriklubien" kanssa kcska ne
kykenevät tarjoamaan näin huomat­tavia
palkkoja lupaaville "amatööri-pelureille".
Mikäli Canadan jääkiekkopeiin
amatööriasema on kysymyksessä, to­distaa
edelläoleva tieto ja lukuisat
muut samantapaiset, että käytännöl.
lisesli katsoen ei Canadassa ole ama.
•öörejä lainkaan sillä kaikki vähän­kään
huomattavammat jotikkueet
maksavat palkkaa tai palkkioita pe­lureilleen.
Ero on pääasiassa siinä.
Vaatlmattomnus Ja lujuus, uhrau­tuvaisuus
ja moraalinen puhtaus —
Äiinä ovat ne ominaisuudet, jotka
pääominaisuuden, puolueuskollisuu­den,
ohella oikeuttavat kunniakkaa­seen
nimitykseen "kommimisti." Mi­kään
ei ole kommunistille niin •vie-tällä
hetkellä on ja sinun työsi, to- | että ammattilaispelurelksi nimitetyt
veri, joka levität lehtiämme, on kau­nein
ja tärkein . . . — Työmies.
« • • •
A M E R I K K A L A I S T E N "DEMOK­RATISOIMISEN"
TULOS ELI
"HEDELMISTÄÄN P UU
TUNNETAAN"
Ne liittolaisten johtajat, jotka h a ­luavat
demokraattista Eurooppaa,
ovat huolestuneita Saksan suhteen.
Länsi-Saksan parlamenttia hallitsevat
konservatiivit ja itäLstä aluetta ko­vettuneet
kommunistit. Länsi-Sak­san
johtajien joukossa, lukeutuen hei­hin
uuden parlamentin presidentti, on
miehiä, jotka auttoivat Hitleriä val­taan.
Se tosiasia, että enemmistö
väestöstä auttoi tällaisen parlamentin
valitsemista, antaa perusaiheen huo­lestumiselle
. . .. — Toronto Daily
Star.
MUTTA KETÄ U H K A I L L A A N ;
RUOSKARANGAISTUKSILLA?
Parlanfentin jäsen sanoo, että "co_
mic" kirjat johtavat poikia kuolemaan
ja rikoksiin. — Ottaman uutistiedon
otsikko, lokak,.8 pnä. •
Pimeys laskemassa Amerikkaan
Viime perjantaina tiedoitettiin, että Yhdysvaltain kom­munistisen
puolueen yksitoista johtajaa on julistettu syylli­siksi
— sosialististen periaatteidensa vuoksi. Täten päättyi
yhdeksän kuukautta kestänyt Inkvisitioninen öikeusilveily,
missä hallituksen todistajina oli joukko kommtmistisesta puo-
» lueesta erotettuja tai siitä eronneita."katkeroituneita" luopu-reita
ja poliittisen poliisin FBI:n palkkaamia urkkijoita, mis­sä
tuomari Medina sensuroi natsimaiseen tapaan syytettyjen
, puheet ja esiintyi muutenkin poliittisten aatteiden oikeuden-jumalana
jonka sana on samalla kertaa sekä oikeus että evan-
> keliumi, missä valamiehistöön nimitettiin vain ehdottomasti
"luotettavia" miehiä ja naisia ja missä koko "oikeuskuuluste-l
u " suoritettiin hysterian ja vihan lietsonnan ilmapiirissä. Ko-
' ko tämä "epäamerikkalaisen" komitean reseptin mukaan jär­jestetty
noitajahti oli ällöttävä ja vastenmielinen lavastus
suurpääoman hyökkäykselle Amerikan kansan perustuslailli­sia
oikeuksia vastaan, sillä ehdoton tosiasia on, että jos Arne-,
rikan kommunistiselta puolueelta kielletään nyt julkinen oi­keus
puhua, kirjoittaa, opettaa ja järjestää, — mitkä oikeudet-
Yhdysvaltain perustuslaki sille takaa — niin seuraus on se,
ettei mikään poliittinen puolue, mikään järjestö, eikä kukaan'
yksilö ole sen jälkeen enää Yhdysvalloissa turvattu.
Saksassa oli hitleriläisten järjestämä valtiotalon poltto,
jonka tekosyyn perusteella aloitettiin villi noitajahti ei vain
kommunisteja, vaan kaikkia Hitlerin sotasuunnitelman vas­tustajia
kohtaan. Yhdysvalloissa aiotaan nyt uusia sama näy­tös
vain sillä erotuksella, että valtiotalon polton asemesta
kommunisteja syytetään "väkivaltapolitiikasta", minkä syyte­tyt
ehdoitta ja todistusvoimaisesti kumosivat — mikäli tuoma­ri
Medina antoi heille oikejiden sen virallisesti tehdä!
Selvää on, että valamiehistön lausunto, julistaessaan kom-
' munistijohtajat syyllisiksi, antoi puukoniskun Yhdysvaltain
demokratian selkään. Se oli isku ihmisyyttä, demokratiaa ja
kaikkien yhdysvaltalaisten perusoikeuksia vastaan.
Selvää myös on, ettei mikään oikeuden päätös — eipä
edes Tuomari Medinan "oikeus" — voi tappaa, aatteita eikä
kahlita periaatteita. Historia on opettanut, että aatteet ja työ-
Väen poliittiset teoriat kestävät sekä kerettiläisyyssyytökset
että vankilatuomiot. Meidän tulee vain muistaa miten kävi
esim. Suomessa, missä myös kommunisteja ja muita rauhan
asian'puolustajia pantiin aatteidensa vuoksi vanki tyrmään ja
sitten eräänä kauniina päivänä havaittiin — tosin sodan ai­heuttaman
raskaan opetuksen herättämänä — että vankilaan
piisi pitänyt panna eräitä sotamarskeja läheisimpine politikoit-sijoineen,
jotka sitten osittain joutuivatkin tiilenpäitä luke­maan.
Kun me katsomme Kiinan ja Kansandemokratian mai­hin,
sekä Italiaan, Saksaan, Ranskaan ja muihiii maihin, missä
takavuosina harrastettiin joko lyhempi tai pitempi aika japä-nilaismallista
"ajatusten kontrollia", silloin ei ole epäilyksen
hiventäkään siitä, etteikö historian lehti tavalla tai toisella
pyörähdä siten, että tuomari Medina valamiehistöineen joutuu
itse häpeäpaaluun.
• Mutta mistä sitten johtuu tämä kerettiläisvaino Yhdysval­loissa
vaikka sikäläset hallitsevat piirit varmasti käsittävät,
että se saattaa Yhdysvallat huonoon valoon kaikkien vapaut-
St. Lawrehce-Iahden
sota vaati V. 1942
5 kk. aikana 23 laivaa
-Toronto. — Eräässä täkäläisessä j u l ­kaisussa
todetaan, että saksalaisten
tpukok. 11 pnä 1942 St. Lawrence-lah-den
tienoilla aloittama .sukellusvene-sota
vaati viiden kuukauden aikana
uhrLk.se?n kaikkiaan 23 laivaa ja 700
henkeä. "Upotettujen laivojen yhtei­nen
kantavuus oli noin 70,000 tonnia.
Ensimmäiset kaksi laivaa upotettin
toukok. 11 ja 12 päivä välisenä yönä.
Sen jälkeen e i upottamisia tapahtunut
ennenkuin heinäk. 6 päivänä jolloin
torpedoitiin kolme saattueessa kulke­nutta
laivaa. Tämän jälkeen saapui
St. Lawrence-lahden vesille U-517.
joka upotti 11 laivaa elok. 27 päivästä
lähtien syysk. loppuun mennessä.
Muut sukelltisveneet upottivat muut
laivat.
pelurit saavat tavallisesti suuremman
palkan kuin "amatöörit" mutta Fre­derickin
tapaus osoittaa, että "ama-tööriklubit"
rupevat tässäkin suhtees­sa
kilpailemaan ammattilaisten Na­tional
Hockey Leaguen joukkueiden
kans.sa. Toisena poikkeuksena voi­daan
pitää myöskin sitä, että "ama­tööriklubien"
voitot jaetaan yleisesti
pelurien kesken mutta ammattilais-klubeihin
nähden ne joutuvat klubien
omistajien ta.skuun.
Uusi postikonttori
Port Artliuriin
Port Arthur. — Viime perjantaina,
tk. 7 pnä, haudattiin täällä Riverside
hautausmaahan Toivo Mäki. Hän oli
syntynyt Rock Springsissa, •Wyopiin-gissa,
USA jouluk. 28 p. 1913 ja kuoli
tk. 3 pnä metsäkämpällä Long Laein
perukalla.
Toivon isä, Nick Mäki sanoi,,että
•'poikani oli kesällä British Colum-faiassa
enkä ollut vielä kuullut likhen
tulostaan, joten en uskonut ensim­mäistä
tietoa hänen kuolemastaan."
Mutta tosi se oli. Toivo oli'k4ollut
äkillisesti sydänhalvaukseen. Häntä
jäi suremaan isän ja äidin ohella
vaimonsa Helvi, ne:ljä siskoa, M^mie,
Ellen, Elsa ja Helvi sekä kolme vel­jeä
Emil, Vilho ja'Eugene. Mxiut
heistä asuva ^Sunshinessa paitsi Ellen,
mrs. Niemi KaminLstiquiassa ja Vilfeo
Alaskassa.
Täällä rakennetaan uusi postikont­tori
ensi vuonna. C. D. Howe ilmoitti
viime viikon perjantaina, että hallitus
kutsuu rakerinusiu-akoitsijoita esittä­mään
tarjouksensa jouluk. 1 päivään
mennessä. Rakennus tulee kolmiker,
roksinen ja arvioidaan sen maksavan
noin miljoonan dollaria. Se rakenne­taan
Comt St. S-, Lincoln ja Park-katujen
väliin. — A T H .
— Bell keksi puhelimen v. 1876.
tarakastavien ihmisten keskuudessa kaikkialla maailmassa?
Yhdysvaltain hallitsevan luokan tavoitteena on maailmanher­ruus,
kuten oli hitleriläistenkin tavoitteena. Siksi Yhdysval­tain
imperialismin täytyy tukahduttaa kaikki rauhaa, demo­kratiaa
ja säädyllisyyttä edustavat voimat omassa maassa, ai­van
samoin kuin hitleriläisetkin tekivät Saksassa. Tunnettu
kiinalainen marxilainen Liu Shao-tsi esitti tämän kysymyksen
vuosi sitten (marraskuussa 1948) julkaisemassaan artikkelissa
seuraavasti:
"Koko maailman orjuuttamiseen pyrkiessään Amerikan
imperialistit eivät voi olla käyttämättä kaikkia keinoja saa­dakseen
oman maansa kansan tukemaan suunnitelmiaan. He
eivät voi olla tukahduttamatta käyttämällä julmimpia keinoja
niitä voimia omassa maassaan, jotka toimivat heidän suunni­telmiaan
vastaan. Heidän on syövytettävä Amerikan kansan
mieleen taru "Amerikan aikakaudesta" ja "teoria" "valkoisen
rodun etevämmyydestä" ja he julistavat samalla, että Ameri­kan
kutsumuksena on johtaa maailmaa ja että maailman kan­sojen
kutsumuksena on olla sen johdon alaisina. Sentähden
Amerikan imperialistien on kukistettava Yhdysvaltain kom­munistinen
puolue, Amerikan edistysmieliset ammatilliset
järjestöt ja Wallacen johtama edistyksellinen liike, pysty­tettävä
fasistinen järjestys, sillä muuten he eivät voi toteuttaa
suunnitelmiaan . . . "
Mutta "teoria" amerikkalaisesta maailmanherruudesta,
"Amerikan aikakaudesta" jä amerikkalaisten "johto-oikeudes­ta"
önvain sikäli virheellinen, että se perustuu toiveajatte­luun
millä ei ole sen enempää toteutumisen mahdollisuuksia
kuin oli Hillerinkään sellaisilla unelmilla.
Merkillepantavaa on, että Yhdysvalloissa on ennenkin ol­lut
monta skandaalimaista "oikeusmurhaa", Tom Mooneyn
juttu, Sacco ja Vanzetti juttu jne. Mutta nyt käynnissä oleva
noitajahti kommunistijohtajia vastaan saavutti kaikkien aiko­jen
julkeuden ja oikeudettomuuden ennätyksen siinä, että
syytettyjen asiamiehetkin tuomittiin odottamatta ja yllättäen
"oikeuden halventamisesta" vankilaan' On vaikea löytää tä­män
vertaista tekoa edes Hitlerin Saksasta, puhumattakaan
nyt mistään sivistysmaasta.
Totta siis on, että pimeys uhkaa hetkeksi laskea Yhdysval­tain
demokratian ylle, ellei Yhdysvaltain yleinen mielipide,
työväenliikkeen johdoUa ja kansainvälisen solidaarisuuden
tuella, voi tätä onnettomuutta vielä viime hetkessä torjua.
rasta kuin kuimianosoitusten pyyte-lemmen,
korkeitten virkojen ja .ase­mien
havitteleminen, turhamaisuus ja
virkavaltaisuus'. Kommunistin joutu­minen
johtavaan asemaan ma-kitse»
hänelle vain yhä suurempaa vastuun-tunnetta,
epäitsekkyyttä ja uhrival-miutta.
Vain näillä ominaisuuksilla
varustettuna hän saattaa täyttää ne
tehtävät. Jotka puolue hänelle asettaa.
Se, jolla oh ollut tilaisuus edes jos­sain
määrin tutustua Titoon — ja
tämän kirjoittajalla oli tasavaltalaisen
Espanjan edustajana Belgradissa hy­vinkin
usein tähffn tilaisuutta — saat­toi
vakuuttua siitä, että häneltä täy­sin
puuttuvat nämä kommunistin pe­rusominaisuudet.
Koko elämästään,
maailmankatsomuksestaan, p y r k i -
myksistään ja keskusteluistaan päät­täen
Tito on turhamainen, vaatelias
j a pinnallinen, muissa suhteissa ke­hittymätön
poroporvari. Hänen,kai­kista
poliittisista lausunnoistaan, hä­nen
henkilökohtaisesta asenteestaan,
hänen halustaan esiintyä "maailman­kuuluisuutena"
ilmenee aina j a ali­tuisesti
noustutkaan psykologia. Hä­nen
nopea karriäärlnsä joka johtui
olosuhteista, joilla ei ollut mitään te­kemistä
hänen henkilökohtaisten omi-nalsutikslensa
kanssa, nousi hänelle
päähän (siviunennen sanoen varsin
keskinkertaiseen päähän), ja hän ku­vitteli
olevansa maailmankaikkeuden
napa. *
Noustuaan poliitthllle ja moraali­sille
keuhkoilleen liian suiu^elle kor­keudelle,
hän hengästyi ja osoitti to­dellisen,
synnynnäisen ja parantu­mattoman
tyhjyytensä. Tito on vaa­teliaan,
keskinkertaisen, ostettavissa
olevan porvarillisen politikoltsijan
tyypillinen edustaja, tyypin, jota jo
viime vuosisadalla espanjalainen kir­jailija
Mariano Jcse de Larra kuvasi
kirjoituksessaan "Ihminen saippua­kuplana".
"Tarkastakaamme tätä saippuakup-laa-
kaikkine ominaisuuksineen. Min­kälaista
ääntä siitä pidetään! Se nou­see!
Korkeammalle! .Yhä korkeam-malle.
Kuuluisuus. Erehtymätön auk­toriteetti.
Katsokaa, miten se pai­suu!
. . . • Kuka iiskaltaa epäillä sen
loistoa? Niinkuin muutkin saippua­kuplat,
se hämmästyttää meitä vielä
matalalla ollessaan sumruudellaan Ja
•kiillollaan Mutta kuta korkeammalle
se nousee, sitä pienemmäksi se käy.
palatsin ikaton korkeudella se on enää
-vain pähkinän kokoinen. Niin myös
ihminen saippuakiaplana. Hän ei ole
mitään: hiukan ilmaa, kimalteleva
kuori, mutta ontto. Kuten odotetta­vissa
olikin, hän korkeuksiin noustu­aan
ei enää voi hallita itseään."
Joka on ollut läsnä pari koline ker­taa
Titon päivällisillä, hän pn jo saa­nut
kyllikseen jutuista hänen suhteis­taan
Churchilliin, Churchillin ylistys-,
latilusta hänen • "suuren valtiomie-hen"-
kyvyistään jne. Tito kertoi
esim.: "Kerran tapasin Churchillin
eräässä^sotalalvassa. Vaikka olin saa­punut
turUemattomana, minulle osoi­tettiin
kaikki kuninkaalle kuuluvat
kunnianosoitukset." Tito ei koskaan
imohtanut lopettaa kertomustaan täs­tä
tapaamisesta seuraavantapaisilla
lauseilla: "Tuo vanha kettu on hyvin
viekas, hän siritti ostaa minut ja mai­ritteli
minua parhaansa mukaan.
^ Hän on erittäin älykäs j a , se on myön­nettävä,
miellyttävä mies, joka ym­märtää
asiansa, jos onkin taantimiuk-sellinen
. . ."
Julkisessa elämässä ostettava poli-tikoitsija
j a yksityiselämässään pieni
poroporvari — ihmekös sitten että
Tito mieUytti ChurchUliä ja muita
imperialisteja. Sellainen on ostetta­vissa
pilkkahintaan, kuten imperialis­tisen
vakoilun agentit myöhemmin
saattoivat todeta. Eräs Titolle erit­täin
kuvaava seikka: Belgradin va­pautuksen
jälkeen hän armeijan pääl­likkönä
kokonaan lakkasi hoitamas­ta
.«otflasasloita antautuakseen sen­sijaan
yfcsiiMjmaan edustustehtäviin.
Hänen. pääbUblenaan oli Snmkausi^
kaupalla ruhtinas Pawerin entisen
asunnon,' Valkoisen Palatsin, kimncs.
taminen, johon hän oli päättänyt
asettua asimiäan. Palatsin maalauk­set,
matot, huonekalut j a muut aar­teet,
täydennettiin Belgradin loistora-kennusten
a r v e l ^ i m m i l l a ylellisyysr
esineillä; • •
T i ^ n noustua valtion päämiehen
asemaan olisi luullut hänen forrkivän,
hankkimaan itselleen sivistystä, jota
häneltä joka suhteessa puuttuu, ja
käyttävän Suurimman osan aikaansa
cpiskeluihih. Mutta ki&aan ei .kos­kaan
ple nähnyt hänen lukevan k i r ­jaa.
Hänellä on muita intohimoja.
Sotilaspu\'Uista ja kunniamerkeistä
pidetään.miCHiia neuvotteluja j a pitkiä
keskustelu ja...;Ti to rakastaa paraateja,
joissa hän voi esiintyä koko loistos­saan,
feäneri- heikäroutensa kallisar­voisiin
koruihin, kulta- ja hopeaesi­neisiin
ja erikoisesti kelloihin nähden
on vallan naurettava. Usein hän
katselee rannekelloaan ja vertaa sit­ten
taskukelloonsa.
Hänen palatsissaan on lakkaamatta
päivällisiä ja vastaanottoja, joihin
hän Itse laatii ohjelmat. Jokainen u l ­komaalainen,
jota Tito pitää joten­kuten
tärke^riä, saa vastaanotossa
kuulla yhden tai useampia Titori
puheita. Kerran hän piti yhtenä i l ­tana
14 pitkää pöytäpuhetta, jotka
olivat niin täynnä typeryyksiä, että
eräältä hänen hoviherraltaan loppui
kärsivällisyys. Tämä kuiskasi minul­le:
"Hän juo liikaa ja juttelee liikaa,
hän on olevinaan, mutta tekee vain
itsensä ja meidät naurettaviksi.
Mielellään Tito esiintyy suurena
stratecgikkona. Tavatessaan jonkim
sotilashenkilön hän aina keskustelee
sodasta. Hän kerskuu sotilaallisilla
tiedoillaan varsin lapsellisella j a omi­tuiselle
tavalla: "Minäkin olin sotilas.
Aliupseerina Itävallan armeijassa.
Koulutus teki tehtävänsä. Itävalta­lainen
aliupseeri tunsi hyvin sotilaan
ammatin . . ."^
Titcn sotilaskoulutus ei tosiaan­kaan
ylitä koulutetun itävaltalaisen
aliupseerin tasoa. Palatsin kirjastos­sa
on Jugoslavian kartta. Tuon kar­tan
eteen Tito vie ulkomaalaisen up­seerin,
jonka on saanut käsiinsä.. Sit­ten
tuo kantapöytästrateegikko kul­jeksii
pitkin karttaa, jolloin ilmenee,
että divisioonan rintamalohko <cn 30Ö-
400 kilometriä — ja hämmästynyt
kuulija . käsittää varsin selvästi, että
tuo marsalkka ei vain ole täydellinen
hölmö sotilasasiolssa, vaan että hä­nellä
ei edes ole pienintäkään aavis­tusta
tilanteesta ja sotavoimista, joi­ta
aikoinaan "komensi." - •
Tämä surkean kerskailijan tietä­mättömyys
sotilasasloista johtuu vä­littömästi
mieleen muistettaessa eräs­tä
hänen alhaisimpaa rikostaan: ken­raali
Arso Jovanovics'in, Jugoslavian
armeijan päämajan päällikön murhaa.
Kenraali Jovanovics'in arvovalta ar­meijan
piirissä asetti Titon väärän
sotilaallisen arvovallan varjoon. Jo­kainen
Jovanovlcs'in sotilaallisten an­sioitten
saama kiitos smaolnkuin hä­nen
kommunistina ja rehellisenä i h ­misenä
tuntemansa ja avoimesti osoit-tamanJsa
rakkaus Neuvostoliittoa koh­taan
raivostutti Titoa. Kenraali oli
etevä sotilasasiantuntija, sivistynyt ja
vaatimaton' ihminen, joka kiihkeästi
toivoi pääsevänsä Neuvostoliittoon
täydentämään sotilaallisia tietojaan,
jotta hänestä; kuten hän vaatimatto­masti
lausui, .iiulisi oikea upseeri. J o -
vanovics oli "Jugoslavian armeijan
parhaita upseerikykyjä ja vaikutti
ratkaisevalla tavalla Jugoslavian so­taan.
Titon oli senvuoksi pakko käjrt-tää
häntä. 'Mutta heti sodan päätyt­tyä
Tito eroittlhänet ja yritti peitellä
hänen ansioitaan.
Nämä ovat eräitä Titon piirteitä,
petturin, -saftipuakuplan ihmishah­mossa.
Luonnollisesti jokainen, joka
on seurannut ''Titqn tapausta" etääm­mältä,
kysyy: Miten saattoi tuo taan­tumuksellinen
esiintyä vallankumouk­sellisena,
. miten saattoi tuo nolla
päästä nhn -korkeaan asemaan ja
Punaisten muisto­patsas
|»|^steHu
'!HeIsuikL — Sunnuntaina t ^ s k . 18
pnä paljastettiin suurin Juhlallisuuk­sin
ja lähes viiden tuhannen heaikilön
saapirvilla ollessa Suomenlinnan alu­eella
Santahaminassa vuonna 1918
murhattujen ja kuolleiden punakaar­tilaisten
joukkohaudalla taiteilija I n ­kisen
muovailenutr: kaunis: muistopat­sas.
Eri puolilta maata oli saapunut
entisten punakaartilaisten lähetystöjä
Ja eduätajia tähän mieUicpainuvaan
nuiistojuhlaan.
Monilukixlset ptinaiset liput laskeu­tuivat
kurmia-asentoon patsaan ym­pärille.
Patsaan paljastuspuheen piti
Eetu Laiho ja S K D L : n puheenjohtaja
K. L. Kulo puhui vainajien muistcrfcsi.
Molemmat puhujat tähdensivät sen
uhrin merkitystä, jonka kummun a l la
lepäävät sankarit ovat antaneet ja ke.
hoittivat nykypolvea saattamaan san­karivainajien
ajoittaman työn lopulli­seen
voittoon.
Tilaisuus alkoi Käpylän Urheilijain
torvisoittokuim^ esittämällä suru­marssilla,
jolloin punaiset liput las­kettiin
kuniua-assntoon. K i u i Kuller­vo-
kuoro oli .laulanut piti Laiho pat­saan
paljastuspuheen. Jonka Jälkeen
omaiset laskivat seppeleensä haudalle.
Entiset Pimakaartilaiset-yhdistyk-sen
seppeleen laskivat Edia Peltola Ja
Kalle Riihinen, yhdistyksen ohjelma­ryhmän
esittäessä samalla laulua.
S K P : n seppeleen toivat pääsihteeri
Ville Pessi ja kansanedustaja Eino
Tainio, S K D L : n . Punalnvaliidlen sep­peleen
laskivat Oiva Lunden ja Mart­ta
Rajalla, sekä puolustusministeriön
seppeleen majuri Tanuninen. Näiden
lisäksi laskettiin haudäDe lukuisasti
eri Järjestöjen seppeleitä Ja kukka­laitteita.
Kaunis kukkakumpu jäi
osoittamaan, että näiden työläissan-karien
muisto elää edeUeen voimak­kaana
ja velvoittavana nykypolven
mielessä.
-SITÄ
. O p p i t o s : -Eikö teidän Ute
ole sopunatoma r a n g a i s t a^
la:sesta mitä he eivät ole 1 ^
Opettaja: "Luonnollise t i ^
OppUas: "Minä en ole i L ,
syjäni."
Nuon mies tulee p y y t S*
n e t j t a ^ k a a l t a ^ S j ^
tämän tyttären kättä
taä^kumka suuret orat vuosS
• Kosija: "Vuosipalkkani oT^
-250,000 markkaa vuodessa -
Rikas: "Hm. Se summa ivm
tää tyttäreni nenäliinoihia"
Kosija: -Peruutan kosintanL
£ellais;a räkänokkaa tarvitse:
• • .
AMERIKASSA
Farmari tulee lääkärin luo tai
maan laskuaan.
"Saanko tarjota whiskvmpra.
syi kohtelias lääkäri. " '
" E i . kiitoksia! Minä olen raiti
seuran puheenjohtaja ja olen ma
kirkkoon. Sitäpaitsi olen täni
na jo juonut kolme hyvää whi
rj-yppyä." ^
MILiÄ PUOLELW
ASIAA K.\TSOO
— Osaatteko tehdä työtä*?
— Totta kai. Teen työtä kot
edestä.
— Mahdotonta, hyvä mies.
— Ei-ei. Minulla on vaimo ia i
lasta.
Parlamentin jäsenistä
on 31 lakimiehiä
Ottawa. — Canadan parlamentin
alahuoneen jäsenistä on enemmistö
lakimieskunta muodostaa varsin pie­nen
elinkeinoalan maan väestön kes­kuudessa,
mutta alahuoneen jäsenistä
heitä on 31 prosenttia. Alahuoneen
262 jäsenestä riittää miehiä lukuisille
eri aloille mutta ruumiillisen työn te­kijöitä
on varsin vähän. .Jäsenistä
on kuusi- kultakin, se Ullia valta alalta:
Lääkäreitä, tehtailijoita ja asiamie-hi(
i.' Tilinpitäjiä ja vakuutusmiehiä
on neljä, pappeja,' inslftöörejä; kaup­pamatkustajia,
puutavarakauppiaita
ja urakoitsijoita edustaa kolme kuta­kin
alaa. Muiden ammattien ja elin­keinojen
harjoittajia on kaksi tai vä­hemmän.
anastaa vallan Jugoslavian kunnon
kansan keskuudessa?
Vastauksen tähän kysymykseen an­tavat
ne sanat, jotka K a r l Marx noin
sata vuotta sitten kirjoitti kenraali
Espartero'sta, nousutkaasta, Jota p i ­dettiin
eräänä Espanjan vallanku­mousliikkeen
edistykseUisenä kykynä,
mutta joka valtaan päästyään osoitti
olevansa piintynyt taantumuksellinen.
Marx sanoi Espartero'n olevan niitä
menneisyyden miehiä, jotka kansa
yhteiskunnallisten kriisien puhjetessa
tottumuksesta nostaa hartioilleen, ja
joista sen sitten on hyvin valkeata
päästä eroon, aivan niinkuin SIndbad
Merenkulkijan kärkkyjävanhuksesta,
joka polvillaan kuristaa häntä kaulas­ta.
Mutta Jugoslavian kansainvälinen
j a sisäinenkin tilanne on vallan toi­nen
kuin Espanjan Esparteron aikoi­hin.
Sosialismin ja demokratian voi­mat
ovat ylivoimaiset, ei vain Titon
koplan voimiin, vaan myös koko sitä
tukevan imperialismin voimiin ver­rattuina.
Ja joka tuntee Jugoslavian
urhcollisen, kunnon kansa, todellisten
jugoslavialaisten kommuimlstlen joh­tamana,
pian on tekevä lopun Titon
ja haen kolpansa valtakaudesta.
Pohjanmaan pitäjistä
siirtolaisia Ruotsiin
Helsinki. — (S-S) — Viime sj
na on Pohjanmaan eri pitäjistä
päässä Punnosta, Pedersödersti
Ahtavalta alkanut siirtolaisuus
mättävässä laajuudessa. Lukui
nuorten henkilöiden, jopa monien
heidenkin on kiristyvien työnsaj
mahaoUisuuksien takia ollut tur
duttava pohjoismaalaisten vanl
keinoon, passin hakuun maastam
toa varten. Kun siirtyniinen Ami
kaan, Kanadaan ja Australiaan, -
hoihin "uusiin maihin" on nykj
tullut valkeaksi on Ruotsista tullu
"uusi Amerikka".
Edellämainittujen kolmen paa
kunnan lisäksi öh pääasialli
muuttoaluelna mainittu Mun
Luoto ja Maalahti. Yksin ensin i
nituista pitäjistä on kymmenisen
hettä hakenut maastamuuttolii
Heidän päämääränään on Ruo
päästyään , ryhtyä siellä maanr
joiksi ja yrittää ostaa.omakseen
autiotila, jollaisia uudessa maass
edullisiin hintoihin saatavana vai
k ln Taalainmaalla Ja Värmlannli
Viranomaisten taholta on kiinn
ty huomiota laajaan muuttoliik
seen, Joka, vaikka s) onkin vain
pillinen valkean ajan ilmiö, sitte:
on omiaan herättämään huolestui
ta ja syiden pohtimista.
12 bf — Ulkomaille lähtijöiden a
HelsinkL — (S-S) — Suomen Pä
ki on valtiovarainministeriölle ii
tämässään kirjeessä ehdottanut
laiset muutokset voimassaoleviin
luuttasäännöstelypäätöksen, että
komaanmatkan yhteydessä vietät
ja tuotavaksi sallittu markkami
korotettaisiin nykyisestä 10,000 i
kasta 15,000 markkaan jä että
yhteydessä 5,000 markan setelin ti
t i - ja vientikielto poistettaisiin,
men Pankki on samalla ehdottai
että matkavaluutan tarkkailu tnl
yksinkertaistettaisiin , niin, että
kustaja yleensä, määrättyjä poikia
sla lukuunottamatta, ilnioittaisi
lussaan olevan valuuttansa suulliä
Suomen Pankin johtokunta on
testaan päättänyt korottaa ne vai
tamäärät, jotka matkustaja saa il
Suomen Pankilta etukäteen hanki
lupaa ulkomaanpassia vastaan
joko Suomen Pankista tai Uikejan
ta niin, että matkustaja vaihtoel
sesti saa ostaaRkr. 20:-, Tkr.
Nkr. 20:-. Hfl. 20:-, punta-, 5:-,
300:- tai RFr. 2,000:-.
Toteuttamattomia ilianteita
Allekirjoittanut sattui äskettäin nä­kemään
elokuvissa Ravinto- ja Maa­talousjärjestön
kongressin koolla G u -
elphissa. Edustus oli hyvin kansain­välinen..
E r i 'maiden edustajat blivat
sitä mieltä, että monissa taloudellises­t
i takapajuisissa maissa vallitsevaa
nälkätllannetta voitaisiin kansainväli­sellä
yhteistoiminnalla lievittää.
Guelphissa pidetyssä kongressissa
oli myöskin saapuvilla timnettu brit­tiläinen
ravintoalan ekspertti lord
Boyd Orr. Hän sai v. 1949 Nobel-rauhanpalkinnon.
Lord Orr on epäi­lemättä
korkeitten ihanteiden mies,
joka todellakin haluaisi nähdä nälän
häviävän maan päältä. Hän kirjoitti
äskettäin United Pressille artikkelin,
joka Julkaistiin otsikolla "Valinta tä­nään:
Rauhan taikka maailman itse­murha".
Siinä korostetaan, että suur­ten
valtojen tulisi toimia yhteistoi-miimassa
Atlantin sopimuksen toteut­tamiseksi
— vapaus työhön kaikkien
maiden ihmisille. J S i t t en siinä jatke­taan:
"Jos nykyaikaisen tieteen voima so­vellutetaan
l^ävtäjitöön tässä suhtees­sa,
niin *nfe'" Usimnie pitkälle rau­han
tiellä ja nälkäisten sekä puuttee­seen
joutuneiden ihmisten yhteiskun­nallinen
levottomuus maailmassa voi­taisiin
välttää. Taloudelliset vaikeu­det
voitaisiin ratkaista. Koko maail­man
maatalouden ja teollisuuden
tuotteille olisi markkinoita.
"Tähiä toi^; maatalous- Ja teolli­suustuotteiden
sekä kaupan rtmsau-den
maailrfian, täystyöllisyyttä ja
kaikkien maiden kansojen nopean
elinstandartiir Viousim..."
Edelleen hän mainitsee, että v. 1946
lopussa hän esitti Ravinto- ja Maa­talousjärjestön
tirehtöörille maailman
ravintolautakunnan p e r ustamista,
jonka kautta eri kansat toimisivat y h ­dessä
seuräa«h 25 vuoden aikana r a ­vintoaineiden
tuotannossa, hintojen
järjestelyssä-kansainvälisillä markki­noilla.
Jotka tj^dyttäisivät sekä tuot­tajia
että kuluttajia.
• Myonnett^böÖn, etlä eri .maiden
yhteistoiminnah avuUa on monissa
hätätilanteissa pelastettu paljon i h ­misiä
nälkäkuolemalta. Mutta ^voi­daanko
Ravinto- Ja Maatalousjätjes-tön
toimesta ratkaista maailman r a ­vintotilanne
lopullisesti j a pysyväises-ti?
Sitä ei varmaankaan voida siitä
syystä, että .köyhyys on yhtelÄunnal-linen
ilmiö. Sitä ei koskaan voida pois­taa
kapitalistisen Järjestelmän sisällä,
sillä kapitalistinen Järjestelmä lepää
köyhyyden j a rikkauden perusteella.
Lord Orr on aivan oikeassa kun hän
viittaa siihen, että ravlimon puute
aiheuttaa yhteiskunnalllsfä levotto­muutta.
Mutta olisivatko tuotantoa
Ja kauppaa kontroUoivat kapitalistit
valmiita tasoittamaan rikkauden ja
köyhyyden valista eroa yhteiskimnal-^
lisen rauhoittamisen nimessä? EI
ainakaan vielä tähän saakka.
Britannian. Yhdysvaltain, Ranskan,
Hollannin ym. imperialistien alista­missa
siirto- j a ptiolisiirtoihaissa on
kaikkien enimmän nälkää näkeviä i h ­misiä
vaikka nämä siirtomaat ovat ää­rettömän
luonnonrikkaita. Intian
paarialuokkaan kuuluvia ihmisiä kuo­lee
kurjuuteen noin 1,500,000 jokainen
vuosi. Indoneesian, Bimnan, Indo-
Kiinan sekä toisten Tyynen meren
siirtomaiden kansat menäityvät näl­kään
ja tauteihin sinirissa Joukoissa.
Ktm tiedetään, että näiden siirto­maiden
kontrollista käydään raivoisaa
taistelua eri Imperiaiistimaiden välil­lä,
n i in kuinka voi olla mahdollista, et.
tä niiden keskuudessa löytyisi^
ratkaista Jonkin toisen maan hatt
olevan siirtomaan kansan rart
probleemi.
Ei tarvitse lähteä etsimään esi»
kiä miten imperialistinen valta 1
tää ravintoaineita ja muita välrtäo
tömiä tarpeita poliittisena
välineenä. Ranskan ja Italian'
en edellä amerikkalaiset impo**
sanoivat Julkisesti, että taloudö
avimannon ehtona on asettaa
kansandemokraattiselle kehitjs
nalle. Olisipa siUoin lähtenyt i
tomaan Italian ja Ranskan kJ!
kärsimyksistä ja niiden a v u n^
ptesta inhimillisen tunteen kai»
niin Marshallin avun miehet ohs
käskeneet menemään hiiteen.
ITälkää ei pidetä loitolla
maasta saadun &vun 1^"^**
kuin tilapäisesti. Ihmiset luovat'
vaurautensa sitkeässä ahemileeS
vapaissa oloissa.
' Kun Amerikassa Jatkuva^^
dian nälkää äärimmäiseD yl<
keskellä, niin kuinka silloin
odottaa, että amerikkalaiset
listit olisivat tuUeet ybtä»»
lempeiksi, että hävittäisirat
naakansojen yhtelskunnalhsoi
loudellisen olkeudettomuadffl-korppi
mtmttuu valkoisdoi
imperialistit hiopuvat riista
taan. — Uoti.