Vapaus, March 8, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 8 p., — Tuesday, March 8
c:
Kyminenltfrtaiiien sato
uudesta vehnälajista
j Pikkuporsaa! tarvit-! Miksi maatalouden
i s e ^ hoitoa I työvälineiden liin-
^ Albertiin maakuni&hallituksen maa- nat ovat
i taloasdepartmeniin edustaja A. J .
J Charnetskl selittää, että pikkuporsai-r
den holdo3sa cn paljon vielä paran-
* tamisen v&raa. Porrtimisaikana a n -
! nettu pieni lisäholto vähentää pcrsai-l
den kuolevaisuutta 25—30 pr<Äentilla,
Eläinten ihon
hoitsminen
Toronto. — Täällä viime viikolla j u l ­kaistu
Massey-Harris Co:n tillkerto-i
mua marrask. 30 p. päättyneeltä vuo­delta
CÄOittaa mik-si maatalouden työ-
I fiellltfiä hän välineiden hinnat ovat perin kalliit.
» ' , • S<-'n jällceen kun oli varattu vuoden
Jos ilma on k^lma porÄlm.sa.kana.. $2,161306 kuoletuk-slln, $1.-
, niin hyvin vuorattu kf/rl tai amme,
• missä on kuumavesipullo, antaa tar-
« vitt^vaa lisälämpöä, .selittää mr. Char-
* netskl. Porsaan pitäi-1 kuivata-fjä-im
Ja patina sitä varten varattuun
'"Odotuspaikkaan" kunne.s jK)r.'»tmincn
.rOPr.-IOppuunRUoritettu jolI'Jn por«aat
xm palautettava emäasä luo syömään.
••''^Tässä vaiheessa pitäLsi huolelllse.sti
•talrSÄStaa porsaiden hampaat. Plt-
"Idkt'' plikkteet hampaat loukkaavat
-'Cmän ntelä ja siksi ne pitäiKl tykistyt-
-taft* katkaisemalla pihdeillä hampal-iJenterävä
pilkki pois. On kuitenkin
^Huolehdittava siitii; että vain piikki
- luttkaistaan pois ja hiiiä. ettei ham-
"JnÄls lohkea. Hilla lilan tyyni katkaistu
"hammas johtaa usein leukaluun t u -
lehdulcseen.
•""Kolmen päivän vanhoina pör.';allle
oUai annettava sopivaa rautaa vähä*:
varisy>'den ehkilLsemlAcksi. mutta tä­hän
tarvitaan vain hyvin pieni muä-
Pankaa kymmensenttiien päälle
kymmenen sentin vahvuudelta "rc-duced
Iron" ainetta ja antakaa siltä
«Jtfinen puoli porsa.sta kohti. Tämä
f^aninos olisi uu.slttava viikottain kun­nes
porsaat ovat saaneet sitä 3 tai 4
,6nnosta. JokaL-sen rauta-annok.«icn
lyhteyde.ssä pltäi.sl antaa 4 tai r> tippaa
•Jrlkasta risiini- cli cod-liveröijyä, .sillä
«e auttaa tautien vaÄtustamtsta. Tä-
W risiiniöljy voidaan sekottfla tähän,
<"reduced iron" annokKcen Ja antaa
porsaille yhdessä. V^iihän li.siihpl-loa
porsaille ahtaa pareumiat tulet.
Eläinten hikoileminen
oism
' Ahtaissa, umplntiislsea ja likuisl&sa
navetoissa pllaaytMU •dlöiniille tar-ipeellinen
raitis ilma., Eläinten hengit-itäessä
lisääntyy näet tullaisl.ssa .suoji.s-
'sa hiilihappo rii{tämättumäu ilma­vaihdon
takia liiRJi tuntuva.s.sa noää-
!rässä ja vaikuttaa »."«'ampuan iläi-oneen
epätervcelU.sesti. Sen takia h i -
,'koilevat eläimet toisinaan aivan asko-
•mattoniasti, ja eläinien cniLslaja hä-ttääntjV.
otaksuen eläimen olevan Sal­oraan.
1 Poistamalla epäkohdat .säilytetään
^eläimet terveinä Ja tuottavat ne var-smastl
silloin paremman tiilok.scn kur-
Jjataloudessa.
669,135 varastosfia olleiden raaka-ai-nei'Jc-
n arvon alenemisen varalta ja
$3.655,000 tuloveroja varten, jäi p u h -
taak.sj voitok.sl icaihkiaan $9,044.761.
Koska cdellUen tilivuoden puhdas
voitto ' oli $4,084,067 lisääntyi viime
tilivuoden voitto korkeiden hintain
johdosta enemmän kuin kaksinkertai­seksi
edelliseen vuoteen verrattuna eli
tarkemmin sanottuna kaiJckiaan y li
121 prasentllla. Näihin voittoihin s l -
."vältyväl myöskin tv: $144,260, jotka
yhtiön eurooppalaiset alayhtiöt mak­soivat
voitto-csinkoina cmäyhtiölle
vuoden kuluessa.
Yhtiön myynnit olivat viime vuon­na
kaikkiaan $134364,964 eli 71.6 pro­senttia
suuremmat kuin edellisen t i l i ­vuoden
aikana ja miltei seit£enkertal-set
vuoden 1939 myynteihin verrattu­na.
Viime vuoden myynneistä tapah­tui
81.9 prosenttia Yhdysvaltoihin eli
la ki-rtaa enemmän kuin vuonna 1939.
Yhtiön varat olivat tilivuoden lo­pulla
kaikkiaan $90,480.143, johon s l -
.sältyi $50,801,380 arvosta raaJca-alnei-ta
ja tuotteita sekä $15,909,848 jaka­mattomia
voittoja, joihin el ofe sisäl­lytetty
vuoden 1948 puhdasta voittoa.
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
Ittmic». — Mcskovan radio ilinblttl
maaliskmm alicapäivinä, että niaiita-kn)£
tieteen akademian preädentti M.
•Lysenko on käitttänyt uuden mhsä-lajliu
minkä uskotaan antavan 10 ker­taa
^paremman sadon kuin nykyiset
vehnälajit.
Lysenko aiheutti vuoäl sitten kan­sainvälisen
väittelyn tiedemiesparEls-sä
kun hän hylkäsi Mendelianin pe-rinnöllisyysteorlan
ja Julisti, että. y m -
fVaHnnan noitttaont TTS&
Helsfnctei, ntaznOnmn Z. va^ 194B.
KAX£\'ALAN JUHLAT
Täydellisen Kalevalan ilmestymises­tä
on kulunut lOp vuotta ja. kaikki l e h ­det
kirjoittavat artikkeleita tämän
njcrkklpäiyän johdosta- Annamme e n ­sin
pul>eenvuoron Snomea Sosialide­mokraatille.
Joka kirjoittaa artikke-
Vehnän kylvöalaa
lisätty Suomessa
S u o m e n maatalousministeriöstä
saadun tiedon mukaan on syysviljojen
kylvöala rukiin osalta hieman pienen­tynyt,
kun taas vehnän kylvöala os^it-taj^
vähäistä lisääntymistä. Kylvöalat
ovat seuraavat: .syysruista 130.601 ha.
juhannusruisia 10,357 ha, joten ruLsta
yhteensä 140,958 ha. Vastaava luku
viime vuonna oli 143,978 ha. Vehnän
kylvöala oU tänä syk.synä 16,522 ha
edellisen vuoden kylvöalan ollessa 16,-
176 ha.
Viime syksynä kylvettiin uu.'=ia hei-nänurmia
290,000 ha. Kylvöala vas­taa
suunnilleen neljän vuoden kiertoa,
kasko heinänurmieiv. kokonaismäärä
on. viime vuoden sadon mukaan noin
1,2 milj. ha. Tiistä määrästä viime
vuonna korjattiin satoa seuraavasti:
heinää 894.838 ha. A l V - r c h u a 29,997
ha. timotein siementä 30,401 ha, a p i ­lan
siementä 14.816 ha ja laitumena
oii 273,378 ha.
Valitettavasti vain pieni määrä
talonpoikaistoa kiinnittää rUttävästi
hucmiota kotieläinten ihon hoitami­seen,
vaikka eläimen ihon tilasta r i i p^
puu el vain eläimen ulkonäkö, vaan
myöskin suuressa määrin sen terveys.
Likainen iho lehmällä voi aiheuttaa
esim. lehmän maitomäärän vähene­misen.
On muistettava, että iholla
on suuri merkltyg suojelevana teki­jänä
ja se on samalla tärkeä eritys-elin
ja lämmön säännöstelijä. Ihon
Jcautta tapahtuu huomattava osa hen­gityksestä,
se erittää vesihöyryä,
säännöetelee lämpöä'J.n.e.
Eläimen Iho on alituisesti likaantu­massa:
sille la.skeutuu Ilmasta p^y-hiukkasia,
joiden mukana tulee eri­laisten
tautien aiheuttajia, iholle Ite-rääntyy
ra.sva- ja hikirauhasten e r i t ­teet,
vieläpä ihon kuollut sarveisai­nekin
ym. Ihön normaalisen toimin­nan
turvaamiseksi on välttämätöntä
säännöllisesti poistaa siltä mainitut
vahingolliset aineet, suorittaa eläimen
Ihon säännöllinen puhdistaminen.
Puhdistaminen .suoritetaan harjalla.
Puhdistettaessa käytetään myös ham­mastettua
metallista sukaa. Sualla
puhdistetaan eläimen ihon puhdista­misen
aikana harja, jota käytetäSn,
Sukaa ei saa käyttää eläimen puh­distamiseen,
sillä se rikkoo nahkaa a i ­heuttaen
haavoja, joista seuraa iho­sairauksia.
•
Harjat ja sulat on välttämättä .säi­lytettävä
erikoisissa laatikoissa jokais­ta
eläintä varten erikseen. Aika ajoit­tain
on harjat ja sulat valeltava kuu­malla
vedellä ja jollakin desinfioimls-liuoksclla.
esim. 3 prosenttisella lyso-lilla.
Eläinten puhdistaminen on paras
suorittaa aamusiiVouksen aikana, e i ­kä
sitä ole tehtävä sisällä, koska sinne
tulisi paljon pölyä.
Älkää h^ttäkö pois
vähäkankaista pöytäliinaa
Ostaessanne uuden vähäkankaan
'oikioth) pöytäliinaicsi, vanha vaha-kangas
pitäisi säilyttää puulaatikon
vuorausta varten. Tyhjentäkää puu­laatikkonne,
peskää se puhtaaksi ja
liimatkaa vanha vähäkangas pohjalle
ja sivuille. Siten voitte tulevaisuudes­sa
helpoeti pestä puulaatikkoiuje, m i l ­loin
sitä haluatte.
Jos makuuhuoneenne lattia on Icyl-mä.
silloin voitte panna vanhan va-hakangab-
pöytäliinan <kova pinta yl&s-päin
« vieterien ja patjan väliin — ja
«iitä on vuoteella apua.
pariston olosuhteilla on ratkaisema Urisa lopussa mm. seuraavaa:"
vaikutus kehitykseen. i .-MuUa n i i n perustavamaatuinen ja
'.käänteentekevä kuin Kalevalan mer­kitys
on ollutkin korkeampaan hen­genelämäämme,
se on sittenkin vielä
puutteelli-sesti ymmärretty tecs, johon
sisältyy runsaasti tähän asti paljas-tumattomia
arvoja. Kalevalan hen­kinen
vaikutut on toistaiseksi perus­tunut
etupäässä sen runolliseen ko-konaistehoon.
Sen yksityiskohtiin
kätketyt taiteelliset hienoudet ovat
suin-inunalta osaltaan jääneet huo­maamatta,
jota varsinaisesti mitääi;,
eetilllsistä arvoista, jotka muodosta­vat
sen varsinaisen sisällyksen, mutta
ovat vielä melkein kokonaan selvi­tystä
vailla. Sillä Kalevala,'jos m i ­kään,
on syvähenkirjen aatteellinen
teo.s tämän sanan kaikkein ylevim-mässä
j a vaativimmassa merkitykses­sä.
Kalevala ei ole taidetta tieteen
vuoksi, vaan se oh taidetta elämän
ja yhteiskurman vuoksi. Tosin K a l e ­vala
ei voi tarjota varsinaisesti m i ­tään
eetlllisesti uutta. Mutta siinä on
Pikkuvihjeitä
maalauksessa
Puuta maalatessanne tulisi aina
huolehtia siltä, että pinta on pi^idas
Ja kuiva, j a että kaikki karkeat pai­kat
silitetään santapaperilla.
Pankaa maalikannunne kuuipaan
vesiaiitlaan työn ajaksi, sillä lämmin
maali leviää tasaisemmin ja n l ip t u ­lee
parempi työ. Älkää panko maalia
liian vahvaltl. Lilan ohut maali on
par«mpi, sillä aina voidaan vetää vie­lä
toinen maalikerros.
Tuoleja maalatessa pitäisi alkaa j a ­loista
ja puoHsta siten, että tyolla p i ­detään
jalat ylöspäin. Antakaa sit­ten
maalin kuivua ja maalatkaa muut
osat,
Ikkunapiellä tai taulujen raameja
maalatessa on hyvä keino, että maa­lattavan
puuosan viereen lasiin kiin­nitetään
lilmapaperia. Kiltinittäkää
paperista vain päät, jotta se voidaan
helposti ottaa pois Ja käyttää uudel­leen
toisessa paikassa.
Erinen rapplselnien maalauksen
aloittamista tulisi tukkia kaikki raot
ja pienet kuopat "plaster of paris"
aineella, mitä pitäisi sekottaa etik­kaan
eikä veteen.
erittäin vaikuttavalla^ tavalla, tähden- _
netty Sellaisia jleispäteviä, lähinnä / uuÄemyiitymistä työkansan
ma näJ*tiyt »itten ^ m e r o n aikojecL
Hämmästys ei ollut vähäinen. TTli
ro<^n, Ja e^iP*!^*^^*"^ kulki Kale­valan,'^
öfetsÖvJa Öias I>6nörotink!n
nimet, MUtta"rtääHä sucmessa oli
vaikutus voiaaail^irJ- Se oli ikäänkuin
Väinäroöiuen Ollisi palannut tänne Jäl­leen.
T^jo^ roajai^ttinen kuvaus on
Yrjö ^Qsld^n j o lähes sata vuotta
sitten kjrjoitUma. Meidän polvem­me
ei ^ l e y a l a a ja Lönnrotia kun-nioitt3
«Ss^ij osaa »anoa sen parem­min
vaikka se kenties käyttääkin t p i -
•sia maoioja. Mutta ajatuksen ydin
on saioa."
Työkatis»»» Sattoinat fkomm) kir­joittaa:
•'Karj^is-SUQQj^Iainen kansa ei
aiheetta ylpglle. feepoksestaan Kaleva­lasta,
joiiica ihnestyöiisestä täriä ke­väänä
tmee KUlune^^i loa vuotta. E i ­hän
milläaii «puulla kansalla ole esi-tettäväälfääö
eit^ etevämpiä ajatusten
s y v y y d e n ja n i n o l ^ s ^ Icauneudes-sa'.
Niinjjä Xtjosisataismuistoa nyt vie-tetäänkiti
Julila^is^ti sekä runojen
varsinaisilla ' syntysijoilla Karjalais-
Suomalaigs^a 1^ e Uvostotasa vallassa
että meHlä Suomessa. Kalevalan lOO-yuotlsjulviat
ovat todellisia rauhan ja
edLstyjcseijisen kulttuurin juhlia- K u n
taantuinuKSelliset teoriat, jctka viime
vuosikynupenlnä oV^t olleet omiaan
vieroittatna^n tj'ö ta tekevää kansaa
Kalevalan Barista, nyt lopultakin on
perusteeiijssgti kuniottu, n i in voidaan
uskoa, että hämä juhlat samalla tule­vat
msrkitsemään Kansalliseepoksem-muita
tavoitteitaan edistääkseen he
myös äänestivät hallitukselle ^ ^ u o t -
tatouslausetta. Heillä oli siihen tie­tysti
täysi parlamentaarinen oikeus,
mutta Jokaisen pitäiä ymmärtää se­lityksittäkin,
ettei tällaisen äänestys-ryhmityksen
pohjalle olisi voitu m i ­tään
kestävää halutusta, muodostaa.
Kestävämmän pohjan löytämiseksi
maalaisliittolaiset tekivätkin ratkaise­valla
hetkellä ssn ehdotuksen. Jonka
oikeisto hylkäsi.-
SttBTOVXEK ASESIA
Samassa kaupungissa ilmestyvä
5k(ii:n lehti Kansan Saoa kirjoittaa
siirtoväen as^nasta mm. seuraavaa: ,
"Nj-kyisen hallituksen toiminta on
myös ollut siirtoväelle kielteinen, "ras­ta
on nronia esimerkkejä olemassa. EI
ole siis lainkaan ihme. jos siirtolaisten
tyytymättömyys on saanut aktiivisen
luonteen. Jo viime vuoden lopulla
sää, on puhdistaminen kaikkein p a ­ras
suorittaa pihalla. Huonon sään
aikana on puhdistaminen tehtävä s i ­tä
varten varatun katoksen alla.
Eläinten Ihoa on puhdistettava pait­si
harjaamalla, myöskin val^emalla
lämpimällä vedellä, mutta ei kuiten­kaan
kylmänä vuodenaikana. Että ei
lisättäisi kosteutta, suoritetaan valelu
samoin kuin harjaaminenkin ulkona.
- 0 . D .
K U N rXJV O N K O V AA
Te voitte lyödä melko helposti liau-
Kun on hyvä'|an kovaan puuhun jos "kastatte"
; Kolme h3rvää kirjaa
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . Vasili Grossman
Jännittävä, realistinen kuvau.s rintaman arkipäivästä, taistelusta ja
sodan voii:aneu^ta miehustä.
Sid. 248 sivua Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K i r j . Nikolai Ostrovski
Tämä teos. Jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi teki­jän
kuoleman takia, kuvaa E^iolan tapahtumia ensimmäisen maail­mansodan
aikana- JÄNNITTÄVÄ ROMAANI.
Miksi karitsat
syövät, villaa
Lampailla havaitaan villan syömis­tä
tavallisesti talvella ja kevättalvella.
Tämä sairausilmiö esiintyy ennen­kaikkea
karitsoilla. Ne alkavat pures­kella
emonsa villaa ja sitten toisten
lampaiden villaa niistä paikoista, jot­ka
ovat virtsan tahraamat.
Nicltyäänsuur3t määrät villaa k a ­ritsat
sairastuvat ruoansulatushäiri­öihin
ja toisinaan karitsoiden niele-mät
vlUapallot aiheuttavat suoliston
täydellisen tukkeutumisen. Aineen-vaihdon
häiriintyminen voi helposti
aiheuttaa eläimen yleisen heikentymi­sen
ja verenvähyyden.
Villan nielemisem syynä on useim­missa
tapauksissa vitamiinien ja m i -
neraallsuolojen puute ravinnossa. P a ­rantaakseen
karitsat ko. taudista, on
ne välttämättömästi eristettävä eril­liseen
karsinaan. Samanaikaisesti on
välttämätöntä myöskin lisätä vitamii-nirikkailla
rehuilla ruokintaa (h}'vällä
heinällä, porkkanoilla ym.) ja amiet-tava
enemmän mineraaliaineita (ni(>-
kasuolaa». Erittäin hyödyllistä o « v a ­rata
kaikille lampaille mahdollisuus
oleiluun raittiissa ilmassa.
Siinä tapauksessa, että emolla ei
ritä maitoa, on karitsoille annettava
raviimoksl lehmän maitoa. — O. D. ,
naulan pään mehiläisen vahaan "tai
parafiiniin. Tämä on hyvä keino uiyös
ruostimeine nauloille.
Suomen Yleisradion
yhteishengen ja henkilökohtaisen vas­tuuntunnon
merkitystä ja ihmisarvon
kimnioittamlsta • tarkoittavia siveelli­siä
päämääriä. Joita ei koskaan voida
liiaksi korostaa. Viime vuosikymme­ninä
voidaan Kalevala-harrastuksen
todeta jopa taantuneen. Ja sen on
katsottava suiu-eksi c ^ k s i johtuvan
siitä, että sen opetus ei ole muodos-timut
kyllin tehoisaksi. Tutkimuk­sen
yhä jatkuessa voidaan odottaa, et­tä
Kalevalasta ennen, pitkää tulee ko­ko
kansan kädessä kuluva teos. j o l ­laisen
aseman se edustamansa yleis­pätevän
elämänviisauden ja sen sä-ksisiin
sisältj-vien katoamattomien
kauneusarvojen vuoksi todella an­saitsee."
Karjala (kok) kirjoittaa: ^
"Tämän vuoden Kalevalanpäivänä
muistetaan erikoisesti Elias Lönnrotia,
jonka' nimi niin loistavalla' tavalla
liittyy Uuden Kalevalan syntymiseen,
Paikkarin töllistä läjEiti ulos talonpoi­kainen
mies, jonka kansallishenki öu
valinnut mahtavaksi välikappaleeksi.
Mitä hän toimitti, tiedämme. kaikki.
Hän astui Suomen salomaita, kokosi
suomalaisuuden salatut aarteet, au­kaisi
Suomen kansan sanaisen arkun,
v i r i t t i Väinämöisen virsilippaan.
Sillä tavoin syntyi, paitsi Kantelet­taret
Ja monta muuta, myöskin K a ­levalan
runokokous, kansallinen 6pos
tietoisuuqes^."
Ruotsitiki^Iinen Hufvudstadsbladet
kirjoitta^ moi- seuraavaa?
"OsoiiViksena • siitä, että Kalevala
on käynyt rUOtsia puhuville entistä
eläväntiniälcsi tekijäksi, voidaan pitää
mm. sitä, että 1940'itiku on saattanut
maailniaai) jo kaksi uutta, ansiokas­ta
ruotsalaista Kalevala-tulkintaa,
yhden kujnnjallakiti puolen pohjan­lahtea,
tätilä käännökset ovat merk­kejä
suuren suomalaisen runon l i ­sääntyneestä
arvostamisesta ja tah­dosta
laajentaa sen timtemusta."
Riipputnatoo Ilti»-Sanooiajt kirjoit­taa:
"Niittetj nimettömien sivistyksen
tienräivaajierJ työt. Jotka meille ovat
luoneet Ja taliettaiteet Kalevalan a i ­nekset,
Sekä plias tönnrotin kansalai­nen
sUHrteko, ovat kaiken kansan
kiitollisuviden Ja juhlimisen arvoiset."
jÄLKi<rtJi"ruA VXLIKYSVMYS-iCEgKUsfELUSTA
Kuopiossa ilmestyvä Savon Sano­mat
(inaal-.) • >
"Komitiunistien lehdissä on väliky­symystä
ja sen tulesta käsitelty sa­maan
tajjaari kuin heidän puhujansa
käsittelivät uäit^ asioita eduskunnas­sakin.
JO välikysymyskeskustelussa
he ilmoittivat., ett» heidän mieles­sään
ov^t muut KUin maatalouden
siirtolaiset alkoivat vaatia itselleen o i ­keutta
erilaisten, hallituksen ja edixs-kuntaryhmien
luokse lähetettyjen lä­hetystöjen
kautta. Siirtoväki perusti
myös oman valtuuskimtansa. Jonka
kautta se kääntyi hallituksen puoleen,
vaatien itselleen oikeutta. Hallitus
lupasikin tutkituttaa mm. I korvaus­laissa
esiintjrvät puutteellisuudet ja
mahdollisuudet n korvauslain mu­kaisten
lisäkorvausten myöntämiseen.
Näitä lupauksiaan hallitus ei ktiiten-kaan
ole lunastanut vastaavilla toi­menpiteillä.
Sen sijaan siirtoväen-ministeri
Raatikainen esitti siirtolai­sille
uudenvuoden tervehdyksen, jossa
sanoi, että siirtoväen asuttaminen kor­vauskysymysten
hoitaminen on lop­puun
suoritettu ja tuloksiin ollaan
tJ^ytyväisiä." .
Sid. 228 sivua Hinta $1.00
NAPOLEON
K i r j . Eugen Tarle
Erikoista ja tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren
sotapäällikön elämään Ja toimintaan tarjoama teos. Laajoihin tut-kuniiks:
in perustuvat asiatiedot. ,
Lso sidottu teos, käsittäen 567 sivxui.
Hinta $1.6S
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Emäsiat ja porsaat
On muistettava että porsaiden me­nestys
riippuu osittaui emien ruokin­nasta
tiineysaikana. Ermen ja jäl­keen
porsimisen emäsiat tarvitsevat
" B " vitamiineja j a mtiita alfalfassa
olevia ravintoaineita. Samoin myö&-
k i n tarvitsevat proteinipitoista ruo­kaa,
erikoisesti kuuden viikon aikana
ermen porsimista.
Emäsiat on pidettävä puhtaina ja
huolehdittava siitä, että pordminen
tapahtuu puhtaassa läävässä.
Porsaat on pidettävä poissa van­hoista
sikatarhoista.
Kaksi viikkoa vanhempia imeviä
porsaita on ruokittava runsaasti.
Porsaat rokotettava aikaisin sika-koleran
varalta.
Fiidiä hankittava riittävästi ettei
tarvitse kuimnella nälkäisten porsai­den
kiUuntaa.
Hyvin paljon porsaita kuolee en­nenkuin
ne ovat vierotusiässä j a osa
Jää keskenkasvuiseksi sen vuoksi, et­tä
olosuhteet pocsimisai aikana ovat
olleet epäterveelliset. Enin osa m f i i e -
tyksistä Johtuu taudeista j a loisista.
tällä viikolta
Suomen Yleisradion tämän viikon
lyhytarfilto-ohjelmassa, Joka lähete­tään
Porista aaltopitiiudella 19 m.
k j / s 15190, puhuu Matti Järvinen kes­kiviikkona
klo 12 päivällä urheiluval­mennuksesta
ja maisteri Kaisa Salor
nen esitelmöi klo 4.15 naisen asemasta
yhteiskuiuiassa, jonka jälkeen opinto­kerho
keskustelee asiasta esitelmän
perusteella. Klo 10 illalla vastaa oh­jelmajohtaja
Jussi Koskiluoma kau-koauomalaisten
kirjeisiin ja tieduste­luihin.
Muita huomattavia ohjelma-niimeroita
on seuraavasti:
Torstaina: Klo 12 päivällä esittää
Rauni Rantasalo kuiilokuvia maaseu­dun
liikenneolojen kehityk-sestä ja klo
10.25 lp. selostaa Vuokko Arni poikaopr
pilaiden keittiötöitä Kallion yhteis­koulun
kotitalouden oppitunnilla.
Perjantaina: Klo 4 lp. Suomisen^
perhe Ja klo 4.15 Sorvan metsästys­tarina.
Klo 10.55 esitetään ketju var-sii^
issuomalaisia kansanlauluja' ja
-tansseja.
Lauantaina: Klo 4.10 radiolääkärin
10 minuuttia, klo 420 ip. Juhani Ter­vapään
kirjoittainia kuulokuvia työ­miehen
perheestä, aiheesta maaliskuu
1918 Ja klo 10.40 ip. Radio-orkesterin
marsseja ja valsseja. I
Ohjelmaa lähetetään joka päivä klo
7—S ap.. klo 11.45 ap.—12.45 ip.. klo
4—5 ip. ja klo 10^12 ip. Ruotsinkie­liset
lähetysajat ovat Joka päivä, paitsi
ei maanantaisin, klo 11.40 ip. puoliyö­hön
saakka.
Yleisradion johto kehoittaa kuuli­joita
kirjoittamaan ohjelmien kuulu-vaisuudesta
tai radiointiin muuten
liittyvistä toivomuksistaan osoitteella:
Suomen Yleisradio, Helsinki.
semmoinen, jonka vertaista ei maali- asemaa koskevat kysymykset ja noita
Canadan sotalaivat
maksoivat yhteensä
55,785,538 dollaria
Ottawa— Kansallisen puolustusmi­nisteriön
toimesta ilmoitetuin äsket­täin
alahuoneessa, että Canadan kah­deksan
hävittäjälaivan rakentaminen,
neljä rakennettiin Canadassa ja toi­set
neljä Britanniassa maksoi yhteen­sä
$55,785,538.
Canadassa rakennetut maksoivat:
Micmac $8,688,213
Nootka $8,6884J13
Cayuga $7,647,550 '
Athabaskan, $7,^47-550.
Britatmiassa rakennetut maltsoival:
toquois $5,790333
Athabaskan $5,790333
Huron $5,766,673
Hajda $5,766,673.
Cayuga ja Athabaskan rakennettiin
ensiksi Englarinissa mutta kun ne me­netettiin
sodassa, rakennettiin saman­nimiset
laivat uudelleen Canadassa.
Vesille laskemisen jälkeen ön näissä
laivoissa suoritettu korjaustöitä $2,-
318,958 edestä. ,
— Kalkin käytön edullisuus maan
happamuutta vastaan on tunnettu
oiaanviljelyksen varhaisimmilta päi­viltä.
• • i^Äi;
Hauska näjftetiti
ensi
sunnuntaina
So. Forenpine. — Talvi
killuneiden viikkojen aikana^
sen ankara. Luntakin on
runsaasti, että lumiaurat on-kennelleet
jattaivasti yötä ]
tujen j a jalkakäytävien väliiQi
dostunut n i i n valtavat lumxv
niiden sulaminen kestää ustätt
koja — mutta tavallisestihan
on aina selvitty heinäkuuhun
nessä.
Vukon vaihteessa on täällä
laista "vientiä". On hiihdot
tajat-pokaalista, naistenpäivä
perjantaina alkoivat ap'
Aku Korhosen, johdolla. Vidi«
tiedossa mitään osanotosta.
Kuitenkin parasta.
Tämän kaiken kiireen keskeHä
osastomme näytelmpkomitea
teltavaksi kolmiosaisen
joka esitetään tk. 13 pnä, siis
smmimtaina. Se on lijpsikka'
elämän kuvaus erään jän-en
ristöstä Savon puolessa. Siellä
Uvat kaikki miehet ja jälelle i'
lesket saivat kosijoita vähän
paakin. K i m vanhemmat
lähtevät;, moisille riiau-smatkoillt
nävttää ja timtuu se hiukan
eli "köppäseltä". kuten olen
kuullut sanottavan. Siksipä
män ninii onkin "Nainuibuflaji'!
mutta iloa j a riemua herättävSj
kaikesta huolimatta on.
KUOLEMA OTTI OSANSA
Viime viikolla kuoli Toronton
raalassa tällä perukalla noin 20
den ajan asustanut Perttu
Aluksi hän työskenteli
Mclntj-re-kaivatmossa, josta
sitten huononttmeen ten^eyden
farmille tähän Porcupinen
ten, ollen farmarina yli 10
Suremaan jäi vaimo, kaksi ty
laaja, tuttavapiiri.
Hautaus toimitettiin tk. 6 pni
Porcupinen ev.-luterilalsesta
kauppalamme uuteen hauta"
han. — H .
Postiosoituksia ei
enää kanneta kotiin
HelsinhL — (S-S) — Posti-Jil
nätinhallitus on antanut määiijt
maan postitoimipaikkoihin loptt
toistaiseksi postiosoitusten kotiin
to. Vastaanoitajalle jätetään «a
Jaan ainoastaan ilmoitus posäa
tuksen saa^misesta. Syynä \&
toimenpiteeseen ovat äskettäin i
nset postiosoitusväärennyksei.
si Icieltömääräys rei koske kirj^
eikä vakuutettuja kirjeitä eneq
kiJin postisiirtotilejäkään.
BOSS
>
>
y
>
>
>
>
>
>
>
>
>
"Might Is Right
Humphrey Mitchell
In l948 Canada Steamship Lines anned their offlcers with shotguns and
revölvers and equipped all ships with deadly high-pressure steam hoses to use
affninist ^eamen's picket Iines.
Four hundred RCMP and Provincial police were used as strikebreakers on
th^ Great Lak€S. They smashed picket Iines for goons hired from the under-
Svorld. At the sanie time Humphrey Mitchell, Minister of Labor, >vas saying:
"f am a greaf be/iever ffl eoficifiofion and I doh'f be-
Vi^v^ 'm seffling fobor dispufes by puffing people rn foU."
Suom. ammattinyrkkeily
Tukholma. — Oiva Purho voltti
täällä ranskalaisen Bidotten helmik
4 pnä pidet\issä^ ammattinjrkkeily-r
otteluissa saaden kaikkien tuomaxite
pisteet hyväkseen, Samana päivänä
voitti Elis Ask Bernard Dodinin
tyrmä3rtcsellä Göteporissa.
— Kaksoiskuoro on kahteen ryh­mään
Jakautuva kuoro. Tavallisesti
kumpikin zyhmä on 4-ääninen. Sä-vell}
i[sessä. ryhmät esiintyvät milloin
vuorottain. milloin yhtyen huipenta­viin
yhteissointeihin. KaksoiskuoiXHi
tyyli pertistuu ikivanhaan vuorotttie-vaan
laulutapaan. Erikoisena taide-keinona
ovat sitä kehittäneet 16>. vuo­sisadan,
venetsialaiset Ja 17. vuoäsa^
dan roomalaiset kirkkosaveltäjät.
But SO feam<^ were seat to prison
for atotai of 67 yeafs!
Humphrey Mitchell'^ Hypoctitical double-tallc failed to impress
even the Financial Pgst which told its big business readers:
"Never b^fore 10 Cana^JoJi iobor hhfory have sa
mony sfrikers been senf^iiced f o sucft severe prison ferms»"
"BOSS Justice^
• Denies seomeit the H^jif of trioI by jury under the Can-acia
$hippin9 Act.
• Prosecutes them With shi^pin^ compqny lawyers
• Foixes the CSM to spend $$0.0(KI in legol f^^
0 leoves labor in [lo^ttion where« as Presldent Percy Ben«
90ugh of the T.L.C« hos ^oid. "Miglit Is Right."
Are you next on bis iist T
Your $$$ can liel|t FR|E iailed seanen!
Your $$$ can help .protect YOUR rights!
National Se^men^s Defense Committee,
113 Parliam^pt St^ Toronto, Ont.
I Address
enclose
"BOSS" j i ^ i c e.
, . . as my contribufion to freeinff seamen jailed by
M r ComaiHc*. H M * «Mr ^töt*
•5