1949-06-30-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sivu 2 Torstaina, kesäk- 30 p., — Thursday, June 301 taUUbed Mor. «tb I»17. Anthnrtgil M M c t n d el«M n u l l br tlie Fort Office Depvtment, Ottewa. Pub- Udied tfarice veekly: Taesday», TtmndATi a a d Satnrdaya by Vapaat 1>iibliibloc Compaajr Ud^ «t lOO-lQS B m 8t W, Sudbttnr. Ont^ Canada. •ddicM Boat , BiMKiifi' Ootttfo. AdiefUtfoK n t o iQicn appHrtUoo. Ttantfatioa £rM o( dmvt. nLAOBBIiaiAT: cuaAMM: 1 fk. MO « kk. t s kk. 100 YtadnraDotM: 1 vk. TJO f kk. eoomcMi: 1 fk. 7JO 6 kk. 426 Liberaalien suuri voitto : Vaikka yleisesti odotettiin liberaalipuolueen voittoa ja ; eversti Drevvn johtam^ konservatiivipuolueen häviötä, niin \ liberaalien rnaanantaiha saama voitto oli sittenkin odottamat- ' tpman suuri. , » ^, • Tämä liberaalipuolueen vaalimenestys on selitettävissä vain • ^ten, että kansanjoukot yleensä äänestivät "pienemmän pa- ' han" teoriaa seuraten. Vanhemman väen mieliin on nimit- ; täin lähtemättömästi syöpynyt 30auvun nälkävuodet ja tory- • johtaja Bennettin rautakorkopolitiikka, "Bennetin aikaa" ei ' kukaan vanhempi valitsija halua takaisin ja sitä vastaan he \ ovat varoittaneet nuorisoakin, ! Selvää myös on, että kansanjoukkojen keskuudessa on suur- ,* ta epäilyä siitä mihin liberaalipuolueen ohjelma tätä maata I vie. Mutta liberaalipuoluetta pidetään sittenkin "pienempänä J pahana" ja kun mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ollut, niin \ tosahjoukot turvautuivat siihen. Valitsijat hylkäsivät CC-Fm oikeistojohdon vesivellipolitiikan, joka perustui siihen ^ harhakäsitykseen, että "säädyllisinä" ja "maltillisina" vasem- I nftstoliberaaleina CCF:n johtajat sivuuttavat huomaamatta \ töryt ja pääsevät virallisesti oppositiopuolueeksi. Kansanjou- \ kot katsoivat tämän perusteella, ettei ole mitään väliä sillä • äänestävätkö he liberaaleja vaiko CCF:n ehdokkaita, sillä ne . molemmat yrittävät hajoittaa työväen rivejä porvarien hy- \ vaksi sisäpolitiikassa ja ulkopolitiikassa kannattavat paheel- ; lista Marshallin avun ohjelmaa. Mutta yhdessä suhteessa oli ' eroa: CCF.llä ei ollut mitään voiton mahdollisuuksia, jota-j- vastoin liberaalipuolueella oli. Näinmuodoin kansanjoukot • halusivat turvata itsensä ja maansa torypuolueen taantumusta «vastaan äänestämällä liberaaleja. Täten myös osoittautui, että J CCF.n oikeistojohdon veljeily liberaalien kanssa ja sen yleis- 1 ohjelma työväen rivien hajoittamiseksi osoittautui epäeduUi- *,seksiCCF:n puolue-etujenkin kannalta katsoen ja auttoi suu- J resti liberaalipuolueen voittoa, kuten esim. Vapaus ennusti. • Kun torypuolue uhkasi alentaa dollarimme arvoa kultapa-t toonien ja Wall Streetin pankkien hyväksi; kun se uhkasi toti teuttaa vieläkin sotaisempaa kuin liberaalipuolue ja sanoi, että \ kommunistien (lue kaikkien toryjen vastustajien) toiminta ' julistetaan laittomaksi, niin kaikkeen tähän valitsijat sanoivat päättävästi "kiitos ei". Tämä sellaisenaan on vaalitulosten myönteinen ja lämpimästi tervehdittävä puoli. Kun CCF:n oikeistojohto lupasi toteuttaa liberaalipuolueen oKjelmaa paremmin kuin liberaalit itse, niin suuret kansan- ; joukot eivät sitä kerta kaikkiaan ymmärtäneet eivätkä hyväk- \ syneet. Siksi CCF menetti 16 paikkaa ja sai virallisen opposi- « tiopuolueen asemesta tyytyä kahteentoista edustajapaikkaan! i Työväen rivien hajoittaminen ei siis kannata! • K u n liberaalipuolue lupasi "suojelusta Tait-Hartley lakia ' vastaan Canadassa", "estää toryjen 301uvun olosuhteiden pa-l iaaihisen" ja "liberaalihallltuksen alaisuudessa saatujen saa- ; vutustcn säilyttämisen" (Liberaalipuolueen ilmoitus Sud-bury Daily Starissa kesäk. 22 pnä) niin kansanjoukot sanoivat, \ että tätä kaikkea ja muutakin me haluamme. Tässä mielessä ) kansanjoukot äänestivät "pienemmän pahan", liberaalipuolu- ; een puolesta sfinä toivossa, että se on sittenkin vähän parempi kuin torypuolue, joka uhkasi heti käydä kurkkuun kiinni. Meidän käsityksemme on kuitenkin se, että monet liberaaleja äänestäneet työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset tule- ' vat pettymään toiveissaan — jos liberaalipuolueen yleisohjel- ^ maa ei saada yleisen mielipiteen painostuksella muutetuksi. ' Liberaalipuolueen vaalivoitto ei ole mikään tae uhkaavan no- • peasti lähestyvää talouskriisiä vastaan. Päinvastoin, liberaa- Jien ohjelma aiheuttaa sen! Ja vaikka liberaalipuolue lupasi- •^kin suojella kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia torys- Qnin uhkauksia vastaan, niin kriisin puhjetessa se pyrkii sälyttämään suurimman kuorman kansanjoukkojen leveille haradioille ja siinä se myös turvautuu ei demokraattisiin toimen- 3»iteisiin suurpääoman hyväksi. j*^ Kuinka kauaksi valtiokoneistomme on kansanjoukkojen sy- •"Vistä riveistä eristäytynyt, se näkyy kaikkein parhaiten yh-rlt# tä ainoasta esimerkistä. Toinen puoli Canadan kansasta on naisia, mutta nyt valitussa alahuoneessa, missä on 262 jäsentä, [.ei ole yhtään ainoata naisjäsentä! Ja kun mikä tahansa edus- • tuslaitos erkaantuu tässä määrin kansanjoukoista, silloin on ainoana ulospääsytienä se, että sitä pidetään jatkuvasti ylei- • sen mielipiteen painostuksen kohteena työväenliikkeen toi-i, mesta. Tämä sellaisenaan vaatii järjestymistyötä, järjesty- ,< mistä ja peräänantamatonta ponnistelua kaikkien niiden seik-l; kojen puolesta joita pidämme kalliina ja välttämättöminä tamman maan edistymisen ja onnen hyväksi. Htusnenna, heinäkuun I p:nä o n E e k - viUessa, A l b e r t a u a J o b o AUttd Eifcfn merkkipäivä. sUlä bän täyttftä «Uloin 75 vuotta. Päivän sankari sanoo l e i k kisästi: Mitään IkmeiiHtä en ole tehnyt, työlläni o l en elänyt a i i b c n asti kunnes t u l i n yll-lkäiseksL Nyt elän vanhuuden eläkkeellä." Onnittelemme! mant sanovat S O D A N L I E T S O J A TmTMATöN B A U H A N O M A I S I I N S O P I M U K S I IN . . . K a i k k e i n mielenkiintoihin seikka o l i ehkä valtioeihteerl Achesonin l a u sunto Ulkoministerineuvoston P a r i s in kokouksesta. Tultuaan t a k a i s i n W a s - hingrtoniin tästä konferenssista hän sanoi lehdistölle, että Neuvostoliitto on nyt "puolustusasemassa Euroopan sielusta käytävässä taistelussa". P a r i s i n kokouksen asiakirja tulps-ten perusteella o n vähän valkea nähdä sitä miten mr. Acheson o n tullut tähän lopputulokseen. Ministerien ainoa positiivinen tulos o l i Itävallan rauhansopimusluonnoksen määritelmät. Ne antavat venäläisille a s i a l l i sesti k a i k k i mitä ovat koskaan pyytän e e t . . . Nämä tisvalset sopimukset Jättävät Saksan tilanteen h y v i n p a l j on ennalleen. A t l a n t i n paktista. sekä Y h d y s v a l t a i n j a B r i t a n n i a n s i n i - rcmmtsta s o t a t a r vemäärärahoista huolimatta länsi ei ole vielä riittävän voimakas pakoittaaksecn perusteellisemman muutoksen Venäjän ohjelmaan . . . — Olobe a n d M a i l , Toronto. • • • • • J A S O T A O L I SI "EPÄVARMA 8 U O I T U 8" A s i a n t u n t i j a (Britannian sota-asi-a i n auktoriteetti, kapteeni B . H . L l d - dcin välttää, että Ilmavoimat eivät voi pysäyttää Neuvostoliiton armeij a a ... — Globe and M a i l - l c h d e n W a s - h i n g t o n l n kirjeen otsikko kesäk. 27 pnä. • • • M A L E K S I I F O R M O S A 8 S A J A O D O T T A A M A A I L M A N S O T AA Tokio, — K i i n a n sisällissodan k u u muuden heijastus sadan m a i l i n päässä olevalta mannermaalta o n saamassa Pormosan poliittisen padan h i l j a i seen kiehuntaan. Tässä padassa on erilaisia aineita. N i i d e n joukossa on formosalaisten l i sääntyvä vastenmielisyys kansallisia (Kuomintangin) h a l l i t s i j o i t a vastaan, kommunismikysymys j a epätoivoisuus kansallismielisten k e s k u u d e s s a . .. C h l a n K a l - s h e k . . . pakeni Formö-saan sen jälkeen k u n h ä n epäonnistuneesti puolusti Shanghaita punaisia vastaan viime toukokuussa. Chlang haluaa ylläpitää rippeiUl hallituksestaan Formosassa siksi kun hän on vakuuttunut, että sota lähenee nopeasti Y h d y s v a l t a i n j a Venäjän välillä. Tällaisessa sodassa Chiang uskoo Y h d y s v a l t a i n valitsevan hänet kommunistivastaisten liittolaisten päämieheksi Itä-Aasiassa. Täten hän pääsisi entiseen asemaansa. K i i n a n h a l l i t s i j a k s i . . . A . P ; n uutistleto, kesäk. 27 pnä. 4 4 aes» tali toMbdnf I f l l i f liMftlIrtli II fcfrjoftak-rt-lii-n käyneet n i i n l a a j o i k s i , että n i i d e n s i - s^Nioielle loidiaivat erinomaisen h y v i n veljeilemääp Attlee, B e v i n , B l um päämäärän saavuttamisen tuntemat-1 käsi kädessä C b o r c h i U i n kanssa j u l k l - tomaan tulevaisuuteen. Hänen a l k a missaan kaBkcvtai Läiiai-EBr0«pa« ^ ^ i f n i r t r B i t n t f r n pmrhjrUrn käy ' marxilainen unobdettuaan ii^MmV^WUiai»^ yaHankumpotaeUi-todeU sen fäydellisestf mafcaatij. sisällön j a siirtäen sosialismin oeeo pafrelemaan Uboavan fcspi- Ulindn pebLUturrltjiatä. Kiy. * Oatö oaoitu» nOfMtU »m «oelalismi d vielä Uistebia rlistä^laekan F » ^ t a todellisuudeksL riistettyni variaan. On ta*enkin | ^ o i r f n on nykyisten revisionistien. ymmimUMnA, etH mMk^'a0a- \ B e m s t e i n b i perinnön y a a l i j a i n , l a i t a, lismin hiopioideh ttytyy JoOafcii' ^ olemassa s u u r i *ja voimakas s o s i a - tavalla yrittää petiKte^ piitUUk- ' ^^^ben Neuvostoliitto. Se on o s o i t t a - kaansa. HefdiA 'Aftjr fc^iettaa | " i ' ^ l o i s t a v a t t i sosialismin r a j a t t o m an saada jouiuK oskonuuut, että ie on i l u o v an voiman räuhan ajan r a k e n t a - ' vassa työssä. Se o n todistanut sosialistisen järjestelmän etevämmyyden Ja murtumattoman voiman murskaten fasististen imperialistien voittamattomaksi k u v i t e l l u n sotakoneiston. S a n a l l a sanoen sosialismi ei ole enää on hyödyllistä tatostna anrlo<Uc.<-1 optimististen t a i s t e l i j a i n aivoissa elä- •a aahUaiaraisU reformistfMen - vä unelma. Se o h todellisuus m a a p a l - sotfallsmHB eU "demobaattfiireD 1 l on kuudenneksella. sosiarsmUn", JoU epäloo^^lUstt sa- [ Eikä siinä k a i k k i . Noin sata m l l j o o - n on taa nykyiset oikeistoso^fa.>it j naa k l l n a l a l s t o o n j o muutamia vuosia mielnimmin käyttävät tabtoqi ien i i rakentanut sosialismin perustuksia väittää, että «Mialismia voi «Ha i s a m a l l a k u i n heidän o n täytynyt t a i s - r - S I TA oikeata sosialfstista pdBtifldui Siitä syystä he ovat kehitttact tarkvitokscen sopivan "IfibMoflan-sa" Ja esittävät sen. mnkalaet it— sinsa. Taot» '^losofiaa" kannattaa pääpttrfein tarkastella. Siihen olemassa Ilman demokratiaakin. Sosialistiksi itseään nimittävä Hansk a n sisäministeri Jules M o c h tukati-duttaa sotaväen j a p o l i i s i n a v u l l a työläisten lakot. Englannin työväenhall i t u s " - lähettää vahvat poliisiosaston-tclla ase kädessä vierasta v a l l o i t t a j aa j a kansalaissodan a l o i t t a n u t t a kotoista taantumusklikkiä vastaan. Kohta K i i n a n koko läbes n c l l s a t a m i l j o o r i a i - nen kansa o n vapaa j a s a a ryhtyä r a i vaamaan tietään sosialismiin, r a k e n - sa^suojelemaan M o e l ^ - f a s i s t i e n pien- ^aa suurteollisuuden Ja kehittää m a a ta koplaa, k u n se lähtee provokatoo- [talouden kukoistukseen. Nykyisten soslaMsmin pettureiden sestl j a P r a n k o n kanssa salaisesti. Muistettaloxni esimerlciksi "Euroopan neuvostoa", tuota aggressiivisen A t l a n t i n sopimuksen erästä lisäkettä. Jossa nämä herrat loistelevat veljen m a l j o j a . L y h y t Ialnatis.-£aksalaisten oikeistososialistien aikakausilehdestä (vuosikerta 1948, N r o 13—14). Siinä o n n y - Icyisten oikeistososialistien yhteinen oppi, j o n k a ne ovat omaksuneet k a i kissa maissa. A r t i k k e l i n k i r j o i t t a ja riselle mielenosoitukselle L o n t o o n työ-väenkortteliln. Järjestelmä vaatii työnjakoa. "Sosialistiset" ministerit toteuttavat käytännöllisiä politUkkaa jokapäiväisessä elämässä taantimius-porvariston reseptien mukaan; "Sosialistiset" ns. fllosoofit naamioivat oikeistososialistien t y ö v ä e nluokkaa vastaan h a r j o i t t a m a n petoksen, käytännön tekojen p o l i t i i k a n , pimennys-sanoillaan, " t e o r i o i l l a a n ". Aikaisemmat revisionistit Ja re-formisUt yrittivät pettää JonkkoJa välttäen olevansa m a r x i l a i s i a . Nykyiset reformismin lipnnkantajat sensijaan Julistavat Julkeasti, että m a r x i l a i n e n oppi o n Jo " v a n h e n t u n u t - . Työväki hävisi - eläköön työväki! . Puolueet häviävät ja voittavat vaalitaisteluja, sillä "tasan eivät käy onnen lahjat". Mutta Sudburyn piirin työläisten ja farmarien ehdokas R. H. Carlin oli tuhannesti oikeassa kun -^hän, häviönsä ilmeiseksi tultua lausui vaalipäivän iltana ly- 'hyessä radiopuheessaan, että "hyvän asian puolesta käytyä * taistelua ei koskaan hävitä". Jo vanha suomalainen sananlas- ' ku sanoo, että totuus ei pala tulessakaan ja varmaa myös on, '/että väliaikaisesta vaalitappiosta huolimatta nyt suoritetussa ^ vaalikampanjassa tehty tyÖ tuottaa vielä hedelmän, jos ei an- < tauduta aiheettomaan epätoivoon, eikä anneta taantumuk- ; sen hajoittaa saavutettua yhtenäisyyttä, vaan toimitaan en- ) tisjtä päättävämmin tästä päivästä alkaen sen hyväksi, että I; seuraavissa vaaleissa inakselaan kalavelat korkoineen. Kun ; tässä piirissä on yli 6,000 sellaista valitsijaa, jotka horjumatta • seisovat likaista punakauhukampanjaa vastaan, niin se on s suuri savutus. ! Meillä Carlinin hyväksi toimineilla ei todellakaan ole mi- * tään syytä toivottomuuteen, sillä me toimimme hyvän asian ja • totiiuden hyväksi. Meillä, ja tässä yhteydessä nne tarkoitamme nimenomaan tässä piirissä asuvia maanmiehiänime, ei ole • edes syytä moittia sitäkään, että teimme liian vähän, sillä to-l siasia on, että tämän alueen suomalaisille kuuluu julkinen tun-i nustus hyvin tehdystä työstä ja työväenliikkeen asian lojaali- [ sesta kannatuksesta niin maaseudulla kuin kaupungissakin. * Missään vaalikampanjassa eivät maanmiehemme ole täällä pistäneet edistyksen lippua niin ylhäällä kuin Sudburyn piirissä ! sitä pidettiin \'iime maanantaina. Totta myös on, että normaalioloissa—jos valitsijain kes- R O T A T P O I S T U V AT H U K I ^ U V A S T A L A I V A S TA C h i a n g i h entinen kenraali kiittää k i i n a l a i s i a punaisia jä kehoittaa a n - U u t u m a a n heille. —«Nankingln uutis-ticdon otsikko kesäk. 27 pnä. Työttömyys kasvaa Marshall-maissa Lontoo. — Täkäläisen Economist-lehden esittämien tilastojen mukaan on työttömyys niissä Ehiroopan maissa, j o t k a kuuluvat M a r s h a l l - s u u n n i t e l man p i i r i i n , lisääntynyt viime vuodesta huomattavasti. Tanskassa esimerkiksi, jossa työttömiä V. 1948 oli kuukaudessa keskimäärin 27,600, o l i t ö n ä n vuoden h e l mikuussa 53.100 työtöntä. Espanjassa olivat vastaavat luvut 117,000 ja 155,000, Sveitsissä 3,000 ja 12.000, Ruotsissa 25,400 j a 32.500 (tämän vuoden tammikuussa). Yhdysvalloissa o li viime vuonna kuukausittain keskimäärin 2,064.000 työtöntä, mutta jo tämän vuoden tammikuussa 2,664,000 j a helmikuussa 3.221,000 täysin työtöntä henkilöä. Tämän lisäksi on Y h dysvaltain ammatillisten järjestöjen ta,holta esitettyjen arvioiden mukaan n o i n 8 miljoonaa ihmistä osaksi työttömänä. Edellä huomautin siitä, että reformististen sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälisessä politiikassa esittää E n g l a n n i n Lalx>ur P a r t y j o h tavaa osaa sekä järjestöllisesti että Ideoloogisesti määräävänä tekijänä Amerikkalaiset imperialistit vuoras-t a a n ovat sen selän takana ohjeiden a n t a j i n a Marstiallin suunnitelman vaatimuksien mukaisesti. Attleen, £ e - v i n i n j a L a s k i n ideoloogisina avustajlr na tuskin minkään muun maan 0 - keistososialistit ovat kuitenkaan n i in ansioituneesti kunnostautuneet k u in saksalaiset schumacherilaiset. Länsi- Saksan sosialidemokraattisen puolueen oikeistolaiset j o l i t a j a t ovat n i in sanoaksemme koonneet nykyaikaisten sosiallstiluopioiden teoriain suuren s a n a k i r j a n . Siinä ovat edustettuina k a i k k i olkelstososlalistisen teorian (;v\ vivahdukset. Kaikki ne ovat siinä saaneet ihannoivan hyväksymisen. P a i n o k k a i m m i n saksalaiset oikeistososialistit tähdentävät sitä, että E n g l a n n i n labouristien "demokraatt i n e n " sosialismi on heidän teoriansa varsinainen pohja. Siihen he liittävät i n n o l l a ranskalaisen B l u m i n " i i u m a - nlstisen sosialismin". He eivät unohda olla ylistämättä myöskään i t a l i a laisen p e t t u r i n Saragatin "pasifistista eurooppalaista sosialismia". Yhteisellä nimellä Schumacher apulaisineen sanoo tätä "uuden sosialismin" teor i a k s i . E i tarvitse kuitenkaan oUa k o v i n kaan syvällisesti perehtynyt f i l o sofian ongelmiin voidakseen h e l posti todeta, että tuon "nnden sos i a l i s m i n " teesit j a kaikki peros-telnt ovat ilmeistä sotaa järkeä, t i e dettä, syiden Ja searanksien lakeja vastaan. Heidän "filosofiansa" o n k i n ennen k a i k k e a katkeraa j a t i e tysti myös toivotonta taistelua h i s t o r i a l l i s t a materialismia tieteellistä sosialismia vastaan. Nykyiset sosialismin luopiot hylkäävät a i v a n avoimesti M a r x i n j a Engels in tieteellisen sosialismin teorian. He sanovat " v a n h a n " sosialismin tehneen vararikon. He antavat muka tilalle uuden j a oikean. B e m s t e i n i n oli aikanaan vielä helppo puhua sosialismista j a selittää ol£- Vfilosofian" paliana pulmana j a h e i dän pimityöstyönsä haittana ovat edelleen Itä- j a Kaakkols-Euroopan kansandemokratiat, j o t k a p a r h a i l l a an rakentavat sosialismia. Mitäpä voivat sosialismin luopiot muuta kuin vyöttää itsensä k a i k i l l a viisautensa aseilla käymään taistelua suurta toteutetun sosialismin maata Neuvostol i i t t o a j a sosialismia rakentavia k a n sandemokratioita vastaan. Se onkin heidän päätehtävänsä työnjaossa taantumusporväriston yhteisessä rintamassa työväen sosialistista liikettä vastaan kansainvälisellä näyttämöllä samoin k u i n se o n heidän päätehtävänsä sisäpolitiikassakin suurkapita-listlsten liikekumppaniensa pelastamiseksi. U l k o p o l i i t t i s e s t i nykyiset "kolmannen t i e n " sosialismin teoreetikot keskittävät sanotun työnjaon mukaisesti kaikki älylliset voimansa sosialismin maan parjaamiseen, valheiden keksimiseen neuvostokansasta, väärin väitteiden levittämiseen sosialistisesta Järjestelmästä. Sosialistisen rakennustyön pohja Neuvostoliitossa on M a r x i n j a E n g e l s i n tieteellinen sosial i s m i , j o t a L e n i n j a S t a l i n ovat edelleen kehittäneet. Revisionistit tietävät, että tämä käytännössä toteutettu sosialismi täydellisesti j a p e r i n p o h j a i sesti murskaa heidän p o r v a r l l l i s - r e f o r - mistiset teoriansa "uudesta" sosialismista. Siltä syystä he n i i n " silmittömästi vihaavat soisialismin maata ja suuntaavat sitä vastaan "demokraattisen sosialisminsa " t e o r i a n koko kärj e n yrittäen tehdä sen n i i n m y r k y l l i seksi ^kuin s u i n k i n voivat. Sisäpoliittisesti nykyiset revisionistit taistelussaan tieteellistä sosialismia vastaan ovat ottaneet tetH-iansa pää-väitteeksl sen, että yhteiskunta ei enää tätä nykyä muka olekaan' jakautunut l u o k k i i n , joiden edut ovat keskenään r i s t i r i i d a s s a , vastakkaisia. E i ole enää muka riistäjiä Ja riistettyjä. Sosialist i s en l i i k k e e n r a j a t ovat heidän teor i a n s a mukaan n i i n suunnattomasti laajentuneet, että e i enää voida puhua mistään luokkataistelusta marxilaisessa mielessä. Todeläsnudessa tämä väite ei k u i t e n k a a n ole mifciiän a a s i k e k s i n tö. Se on yhtä vanha k n i n ne palveloksetkin, j o i t a reformistit a i n a ovat tehneet k a p i t a l i s t e i l l e. Käytäntö on tosin osoittanut, että sen sosialistisen" l i i k k e e n rajat, Jota sosialismin renegaatit johtavat, ovat T i l l l c h sanoo siinä: " R a j o j e n laajentuminen merkitsee sosialismin askelta luokkalilkkeestä yleiseen v a l t i o n - Ja v a l t i o n k a n s a l a i s - U l k k e e s e e n . . . Tätä nykyä on koko yhteiskuntaa pidettävä talsteluyleisö-nä Jäsentensä vapauden Ja a r v o k k u u den puolesta." H i t l e r käytti sanaa Volksgenosse (kansantoveri). T i l l i c h käyttää sanaa Staatsburger ( v a i t i onkansalainen). K u m m a n k i n tarkoituksena o n i l m a i s t a ideoloogisesti s a m a a käsitettä. Näin o l l en nykyiset schumacherilaiset v o i vat, jos s e l l a i n e n tilaisuus vielä t a r j o u tuisi, siirtää hallussaan olevan v a l t i o v a l l a n j o l l e k i n uudelle F u h r e r i l l e yhtä vaivattomasti k u i n heidän edeltäjänsäkin V. 1933 sanoen v a i n : olkoon menneeksi, Teidän vuoronne herra Staatsburger! Oikeistososialistit koettavat siis nyt uskotella työväelle, että marxilainen yhteiskunnan^ J a k o riistäjiin j a r i i s t e t t y i h i n e i enää m u k a pidä paikkaansa. Mikä todistaisi heidän teoreettisen valheensa oikeaksi. K u i n k a he sen voisivatkaan tehdä, koskapa nykyisten monopollherrojen rikkauden lähteenä o n lisäj.rvo. Jonka he hankkivat riistämällä työntekijöiltä. Tuon lisäarvon tulokset näkyvät h y v i n , jos vert a i l l a a n t o i s i i n s a niitä palatseja, Joissa monopolikapitalistit asuvat kaiken loiston Ja ylellisjryden ympäröiminä, n i i h i n kurjiin vuokrakasarmeihin t a i k k a Lontoon slummikortteleihin, j o t k a ovat työläisten puutteenalaisen elämän tcdellisuutta. Tosiasia on j a sellaisena "pysyy, että i m p e r i a l i s t i n e n kapitalismi ei poista vastakohtaa yhteiskunnan kahden luokan — porvariston j a työväen — väliltä. ^Sitä ei tapahdu sittenkään, v a i k k a oikeistososlalistlset johtavat teoreetikot poistavat m u k a abstrakt i s i n a käsitteinä sanavarastostaan k o konaan sanat työläinen j a p r o l e t a r i a a t t i . Imperialistinen kapitalismi meidän aiicanamme yhä v a i n kärjistää tuota vastakostaa, sillä monopolipää-oman h a r j o i t t a m a n r i i s t o n paino k a s vaa yhä työläisten h a r t i o i l l a . Se käy l i i a n raskaaksi k a n t a a . ' Siitä Johtuu myös v a s t a r i n n a n voimistuminen k a i kissa k a p i t a l i s t i s i s s a maissa. Siitä j o h t u u siirtomaakansojen vapaustaistel u n terästyminen. Suuret, miljoonia työläisiä käsittävät lakot Yhdy.sval-loissa, Ranskassa, Italiassa j a muualla ovat siitä todistuksena. Eivät ne ole mitään riemujuhlia, joissa työläiset osoittaisivat »iloista tyytyväisyyttään s u u r k a p i t a l i s m i n järjestelmän olemassaolon johdosta. Nämä ovat kiusallisia tosiasioita " k o l m a n n e n t i e n " teoreetikoiUe. Mitä tehoavat B l u m i n "yksilön järkevyyd e n " Ja " m o r a a l i s e n uudistuksen" t u n nuslauseet sellaista todellisuutta vast a a n . Leipänsä leventämisestä taistelevat työväen joukot tietävät kyllä t u o n "moraalisen uudistuksen" virren sisällön. Kyllä he ymmärtävät, että m o r a a l i l l a o n h y v i n hituisen tekemistä heidän l i i a n pienien palkkojensa, heidän k u r j i e n asunto-olojensa ja olemattomien opiskelumahdollisuuksien kanssa. jirjestehnini ti syyn» he^dia « « ^ I c a ^ dä-mäimä. aO» ajoin toutovaaui Jonkkotyöttömji y teea Ja sen ^mka-naan tuomaan j^^rfmm^i^fif n hätään. " I t s e u h r a u t i m i i s t a yleisen toyvin-v o l i m i n hyväksi" saarnaavat r e f o r m i s m i n apostolit» B l u m l t . ^i>aakit J a L a s k i t , k i m työläiset yBa,tiTat edes s m m - niUeen elinkustannuksia vastaavia Toivotonta on "uuden sosialism i n " teoreetikkojen u s k o t e l l a h e i l le, että kapitalismi taloudellisena p a i k k o j a . Nämä " m o r a a l i s e n u u d i s t u misen" apostolit saarnaavat todellisuudessa orjamoraaUa. Joukkojen pinolttäjäin mestarit ovat todella b e i t. täneet m o r a a l i n jäännöksetkin f o m u - koppaail. Siitä syystä he myös saavat niittää, mitä ovat kylväneet. J o k a päivä kasvaa k u i l u heidän j a työ-väenjoukkojen välillä. Pikkyporva-r i l l i s i l l a a i n e k s i l l a heidän täytyy täyttää Järjestöjensä r i v i t . LuokkaUetol-set työläiset pakenevat o m i i n taistel u järjestöihinsä. He kääntävät selkänsä pettureille. Työväenliikkeen o i keistolaisten h a r j o i t t a j a i n mitkään manööverit j a vlekastelut eivät a j an m i t t a a n voi pysäyttää joulckojen l i i kettä. Toinen maailmansota syvensi suuresti k a p i t a l i s m i n yleistä p u l a a ja kärpisti sen sisäisiä vastalcohtia. Taantumuksellisen oikeistososialide-molEratian eristämisprosessia ei myöskään ole m a h d o l l i s t a millään keinolla pysäyttää. Se kehittyy huippuunsa sitä nopeammin, mitä t i i v i i m m i n o l - keistososiallstlnen j o h t a j i s t o l i i t t o u t uu taantumulcsellisen porvariston kanssa Kommunistiset puolueen saavat yhä uusien ja uusien työväenjoukkojen luottamuksen. Mistä ^ s t ä ? V a i n s i i tä syystä, että k o m n t m i s t i t taantumuksellisten syytämistä parjauksista j a k a i k i s t a vainoista huolimatta j o h - d o n m u k a i s ^ t i j a h o r j u m a t t a esiintyvät Johtavana voimana taistelussa työläisten elinetujen puolesta, r a u h an puolesta, maansa kansallisen riippumattomuuden puolesta, sosialismin .voiton puolesta. Vain siitä syystä, että kommunistit kaikissa maissa k o koavat k a i k k i demokraattiset voimat yhteen j a Johtavat j o u k k o j e n taistelua imperialismia vastaan. "Demokraattisen s o s i a l i s m i n " p o l i t i i k k a on h a l l i t u k s i s s a olevien oikeistososialistien käytäntönä johtanut Länsi-Euroopan maat anglo-amerik-kalalsen i m p e r i a l i s m i n vasalleiksi. Se on tehnyt tai a i n a k i n yrittää tehdä n i i d e n kansoista A t l a n t i n aggressiivisella s o t a l i i t o l l a amerikkalaisten i m p e rialistien sotavaunujen vetäjiä. Se on k u i t e n k i n Jo n y t s a a n u t havaita, k u i n ka voimakkaan kansainvälisen r a u h a n l i i k k e e n kansat ovat nostaneet s o - d a n v a l m i s t e l i j o i t a vastaan. N e k i n Joukot, j o t k a sodanlietsojain on o n n i s t u nut v a l h e i l l a a n toistaiseksi eksyttää, heräävät todellisuuteen Ja yhtyvät s i i hen nyt jo monisatamiljoonaiseen joukkoon. Joka Julistaa tuomiota so-d a n v a l m i s t e l l j o i l l e Ja heidän oikeis-tososialistisllle apureilleen. "Kolmannen tien'* auto* mies ajoi läpi seinän humalassa ollessaan H e l s i n k i . — ToUKok. 28 pnä ajoi muuan Liikenne O Y n l l n j a - a u t o M a l m i l l a . Hämeentie 137 sijaitsevan l i i - Icerakennuksen päädystä sisään. A u to ruhjoutui pahasti Ja talon seinä rikkoutui, mutta k u l j e t t a j a E i n o H l n k - k u r i , kotoisin Kuusankoskelta, pääsi sidonnan Jälkeen pois sairaalasta. M a i n i t t u H I n k k u r i , j o k a on Liikenne P Y : n vartijana, oli luvatta ottanut auton j a lähtenyt sillä humalapäissään ajelemaan edelläkerrotulla seur a u k s i l l a . ' Täten kuuluisaksi tullut HInkkuri on kuuluisa j a entuudestaankin. Hän t o i m i i autoalan h a j o l t u s l l i t o n t o i m i t s i j a n a j a iiäntä o n Eosialidemokraatti-sella t a h o l l a käytetty p a l j o n mm. p u h u j a n a maakimnassa. Hän on tiettävästi Kymenlaakson sosdem-yhdis- ON LAfsu Lapsi on hiomakmmjuj ^ j o k a lujittaa rakkautta, t d» lyhemmiksi j a yöt p i t e m ^ ö t i l i n pienemmäksi, k o d ^ maksi, menneisj-yden _ tulevaisuuden elämisai EI TlESiirt P i k k u poika tuli koulust, päivänä kasvot sätciUen j» kaukaa äidilleen: "Äiti, äiti. minä osaan fe t a a ! " ' "Mitä sinä osaat kirjoitta»» äitL • ••Mistä minä tiedän. siUi osaa vielä l•uke a", •^-a sta.si V A N H E M P I E N MAILIB P i k k u T om tuli eräänä päi l u u n l a s k u t pullollaan pu t a hän jakeli luokkatovereilleet opettaja kysyi mistä tällainen lausui T om iloissaan: " M i n u s t a tuli veli viime j ö j • * » M U U T T I MIELTMN Eräs nainen o l i määrätty histöön eräässä oikeusjutusa. kieltäytyi sillä perusteella, että hyväksynyt kuolemantuomiota. " M u t t a tämä o n v a i n sellaina t u " . sanoi tuomari, "että nostanut oikeusjutun miestijj taan. k u n mie.s o l i käyttänyt • sa hänelle turkin ostoa vartgs tamat rahat korttipeliin." "Minä otan paikkani vali sä", sanoi nainen. "Lisäksi miS kon, että ajatukseni kuoleman' vastustamisesta ovat väärät." • • • Elokuvissa tietää kuvan pian van kun naiset rupeavat kenkää jalkoihinsa. • • • SAMA JUTTU Eräs mies kutsui itseään vaikka hän ei ollut koskaan pa.^ armeijassa. Eräässä oike " e v e r s t i " oli todistajana ja kysyi silloin oikeuden edKsä. todistaja käytti "everstin" tittdi " A s i a on sillä tavalla", sanoi' t i " , "että minun käyttämäni ti samanlainen kuin herra nimensä edessä käyttämä 'ku t a v a ' - t i t t e l i , joka ei merkit« saan mitään." VARMASTI Skotlantilainen meni saft liikkeeseen ja halusi ostaa yhden' nuksen. " M i k s i vain yhden?" ticdustfB jä. Skotlantilainen tuumi liettoji noi sitten: " W e i l , jos minä saan hevein:' k y l j e n liikkeelle, n i i n kyllä kait seuraa mukana." E D E L L Y T Y S Eräs poika kirjoitti rakast. liirjeessä seuraavasti: " R a k a s Maija. Minä voin 1 tyä s u u r i m p i i n meren aaltoihin, täkin rakkaitten silmiesi ka Minä voin kävellä tuliseinän läp destä kätesi kosketuksesta. Mini hypätä kuohuvimpaankin virtaan destä huuliltasi päässeestä tä sanasta. — Sinun Oskarisi. " J . K . — Tulen tapaamaan s u n n u n t a i - i l t a n a ellei sada. - ' • • • H A L U S I T I E T ÄX Kaupunkilaistyttö katseli fa: lypsävän lehmää. " K u i n k a helposti se maito k a a n ! " huudahti tyttö. "Mutta kaa, k i l t t i farmari, kuinka saatte don lakkaamaan tulemasta?" tyksen jäsen. Viranomaisten syytä yleisen turvallisuuden ryhtyä harkitsemaan keisoja. v o i t a i s i in estää sosdempuolueen henkUöiden ja toimitsijoiden l u ! — Työkansan Sanomat. PÄIVÄN PAKINA Kokoomuksen "käyttöketpoinen aasi" kuudessa ei olisi ollut kuolettava pelko toryjen voiton kauhoista seuraamuksista mikä ajoi heidät pienemmän pahan teorian mukaan liberaalien kannattajiksi — Carlin olisi varmasti tullut valituksi, ellei CCF:n oikeistojohto olisi hajoittanut työväen rivejä. Liberaalipuolueen oikeistolaisen — ja tehtäväänsä kokonaan kykenemättömän — ehdokkaan valitseminen ja työväen vaalitappio Sudburyn piirissä on työväenliikkeen hajaannuksen hedelmä, mistä on vastuussa yksinomaan CCF:n oikeistojohto. CCF.n oikeistojohto vqi nyt katsella kättensä töitä ja sanoa, että vuosi sitten pidetyissä Ontarion maakuntavaaleissa, se auttoi toryehdokkaan ja nyt taas liberaalipuolueen ehdokkaan valitsemista. Lopputulos tästä on se. että työläisten on entistä vaikeampi saada kunnollisia työehtosopimuksia ja muita parannuksia, sillä nyt ei ole ketään, joka puhuisi tämän piirin työläisten, farmarien ja pikkuliikemi^ ten puolesta Torontossa ja Ottawassa. Mutta työväen vaalitappio on väliaikaista laatua. Jos ei anneta periksi, vaan lujitetaan työväen kaikkia järjestöjä Ja niiden laitoksia, sekä erikoisesti työväen sanomalehdistöä ja toimintaan työväen yhtenäisyj-den laajentamiseksi ja lujittamiseksi, jotta kyetään saamaan voitto seuraavissa vaaleissa, niin silloin voidaan sanoa, eitä työväki hävisi nyt vaalit —^ mutta eläköön huomisen voittoja kohti kulkeva työväenliike. Suomen Kuvalehteä ei voida syyttää ainakaan punaisuudesta. » Eikä siltä, ettei se muka tiedä suiu"- poryarien syvimplälcln aivoituksia a i n a mätiä munastniita myöten. Antakaamme siis sen kertoa miksi F a g e r h o l m i n "työväenhallitus" on a l u n p e r i n porvarien toimesta munittu j a haudottu, sekä sen nutä tehtäviä M a u r i U a vielä on. M u t t a k u n e i ole pakko edes v i r an puolesta lukea Suomen Kuvalehden enemmän t a i vähemmän peitettyä p a - tavanboilUsta moskaa, n i i n puhutaan suulla suuremmalla, helsinkiläisen S K P L : n äänenkannattajan Vapaan S a n a n pakinoitsijan "Happaman" m a i n i o t a pakinaa l a i n a t e n: R y i , sitä tuhmaa veljeiuraikaa! L a vertelee n y t p e r h e p i i r i n j u o r u t silläl a i l l a koko m a a i l m a l l e . Eipä turhaan sanota, että sulni o n p a h i n! Veljenpoika on yleisporvarillisen Suomen Kuvalehden p o l i i t t i n e n k r o - n i k o i t s i j a . J a Veljenpoika k i r j o i t t aa Suomen Kuvalehden viime numeross a halUtu^kysymyksestä. LäbtökcAtana on toteamus, että i l m a p i i r i nykyisen hallituk-sen ympärillä o n viitne v i i k k o i n a nopeasti t i h e n t y n y t : " H a l U t n s , Jonka isyydestä syntymisen hetkellä ylpeilivät paitsi sosiaUstit itse (tarkoHtaa oikelsto-sosdemit —. H ^ a n ) myös k a i k ki porvaripoiloeet, a l k a a jäädä y k s i k. seen. Mikä s i i h e n o n syynä? O n. h a n h a l l i t u s S A K : n avulla pitänyt kurissa palkankorotasfaankkeet Ja järjestysvallan avulla lakkorette-löinnin. Onhan Valpo lakkaatet-t a j a sen mielivaltaisesta menetä telystä tehty loppn. . O n h a n t a - looselämää vakaannntetto, vuokria korote«ta Jne. K a i k k i nämä ovat saavntoksia, j o i d en t a k i a porv a r i l l i s e l l a taholla on tätä h a l l i - t a s t a saosittn Ja pidetty sitä — käyttääksemme kokoomnsednstaja T m i m a n tosin epälninnloitettaTia sanoja — käyttökelpoisena aasina* M i k s i nyt haDitos on menettämäs. sä p o r v a r i l l i s en iKannataksensa?" V e l j e n p o i k a puolestaan etsii a r v o i tuksen vastausta suomenruotsalaisest a aikakauslehdestä R n s k T i d s k r i f t i s. tä, j o k a on k u v a i l l u t sosdemien v a l l a n paisimiiista v a l l a n hiuksia nostett a v a l l a tavalla. Hallitusasemaansa hyväksikäs^täen ovat näet sosdemit ryhtsmeet miehittämään myös h a l l i n non avainasemia, pakottaneet työnantajajärjestötkin tottelemaan määräyksiään ja pyrluvät täten saattamaan vähitellen koko yhteiskuntaelämän valvontansa alaiseksi . . . "Se. mitä täällä tapahtuu, o n toisin sanoen samaa, minkä Per A l b i n Hanssonin h a l l i t u s sai a i k a a n sodan edellä R u o t . sissa". kauhistelee P i n s k Tidskrift " S o s i a l i s t i n en d i k t a t u i n i on tulossa"! P i n s k T i d s k r i f t i n k a u h u m a a l a l l u on sentään V e l j e n p o j a n k i n mielestä l i i an paksua, Ja niinpä hän aiheellisest huomauttaa, että "eihän Fagcrholmlr h a l l i t u s ole ybdeUäkään teollaan viel; edistänyt sosiaUsointia». Mutta toi seita puolen e i käy kieitämiiien. etU porvaristolla muuten on syytä huo leen: " J o s nykyinen h a l l f i u s saa Jatkaa toimintaansa, voi se käyttä' asemaansa agitatoorisessa tarkoi tuksessa nifai t a i t a v a l l a tavaUa hyväkseen, että ensi vaaleissa porva r i l l i s e n enemmistön päivät ova" luetut. Pikknp<»YariIllsella p o l i t ii k a l l a a n . Per A l b i n i n menettely: jäljitellen, voi h a l l i t i u bookatcDa puotefleen n n e r U sivistyneistöä ja kcskUnokkaa, mistä o n j o csbnerfc. ke.^1 olemassa. Tämä se kivistäf p o r v a r i l l i s i a pUn^ Kehltyksest.^ ulkomaina tiedetään, eitä yhä y l e i - s a n m l n ovat l a a j a t kansalaisviirif alkaneet äänestää sosialidemokraatteja, ei saandUisaaden takia vaan marxilaisaudesta hnoUmattä Oikeisto näHä äänestäjiä ei saa koskaan t a k a i s i n . . . Kokoonms. puolue, joka jo monet kerrat on joutanut pelastamaan sosialistisen (inc: oikeistososialidem — Hapan) hallituksen laelden enemmistöä vastaM-d missään kiitollisessa asem»sft se jatkuvasfti joutua näyil tällaisen 'avuliaan Aaton' « * P a h a l t a siis näyttää oUetilEi, koomuksen kannalta. :*itta mia Ja tyytymättömiä ovat • pojan kertoman mukaan - ruotsalaiset, siltäkin huollraatti •ensimmäistä kertaa itsenäisen men historiassa meillä on ^ I o ! »^ nies pääministerinä". J a tyytj- )i myös maalaisliitto, koska ss : a i k k i a a n ei ole tottunut olcntfS jositlossa — oltuaan ennen n i a siinä asemas-sa kaiken / a i n 2 v. 5 kk. 15 pv., mutta uotta hallituksessa . . .Ji'f; u maalaisliitolla on enemaäs nuissa puolueissa eteviä kykTJ* ustehtäviin, minkä he itse l a r h a i t e n " . . . P a h a l t a siis näyttää m.vös. •en itsensä k a n n a i u . mutu ^ -)oika hälventää sentään lop^e viä antamalla työnantajapiiKS ringon säteillä: "Talouselämämme, jos» J* kät ajat on oDut vaksTb ilmiöltä, jontun läheisess» saadessa yhä tmkenunaDt timme edessä on. se <» yhä saorempU vaikeolts»-' voiteta k u m voimakkaaB»' no-<tfen .sopistamLsella. »a^ voitane kiertää työv tarkistuksia. Eikö olisi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 30, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-06-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490630 |
Description
Title | 1949-06-30-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
sivu 2 Torstaina, kesäk- 30 p., — Thursday, June 301
taUUbed Mor. «tb I»17. Anthnrtgil
M M c t n d el«M n u l l br tlie Fort
Office Depvtment, Ottewa. Pub-
Udied tfarice veekly: Taesday»,
TtmndATi a a d Satnrdaya by Vapaat
1>iibliibloc Compaajr Ud^ «t lOO-lQS
B m 8t W, Sudbttnr. Ont^ Canada.
•ddicM Boat , BiMKiifi' Ootttfo.
AdiefUtfoK n t o iQicn appHrtUoo.
Ttantfatioa £rM o( dmvt.
nLAOBBIiaiAT:
cuaAMM: 1 fk. MO « kk. t s kk. 100
YtadnraDotM: 1 vk. TJO f kk.
eoomcMi: 1 fk. 7JO 6 kk. 426
Liberaalien suuri voitto
: Vaikka yleisesti odotettiin liberaalipuolueen voittoa ja
; eversti Drevvn johtam^ konservatiivipuolueen häviötä, niin
\ liberaalien rnaanantaiha saama voitto oli sittenkin odottamat-
' tpman suuri. , » ^,
• Tämä liberaalipuolueen vaalimenestys on selitettävissä vain
• ^ten, että kansanjoukot yleensä äänestivät "pienemmän pa-
' han" teoriaa seuraten. Vanhemman väen mieliin on nimit-
; täin lähtemättömästi syöpynyt 30auvun nälkävuodet ja tory-
• johtaja Bennettin rautakorkopolitiikka, "Bennetin aikaa" ei
' kukaan vanhempi valitsija halua takaisin ja sitä vastaan he
\ ovat varoittaneet nuorisoakin,
! Selvää myös on, että kansanjoukkojen keskuudessa on suur-
,* ta epäilyä siitä mihin liberaalipuolueen ohjelma tätä maata
I vie. Mutta liberaalipuoluetta pidetään sittenkin "pienempänä
J pahana" ja kun mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ollut, niin
\ tosahjoukot turvautuivat siihen. Valitsijat hylkäsivät CC-Fm
oikeistojohdon vesivellipolitiikan, joka perustui siihen
^ harhakäsitykseen, että "säädyllisinä" ja "maltillisina" vasem-
I nftstoliberaaleina CCF:n johtajat sivuuttavat huomaamatta
\ töryt ja pääsevät virallisesti oppositiopuolueeksi. Kansanjou-
\ kot katsoivat tämän perusteella, ettei ole mitään väliä sillä
• äänestävätkö he liberaaleja vaiko CCF:n ehdokkaita, sillä ne
. molemmat yrittävät hajoittaa työväen rivejä porvarien hy-
\ vaksi sisäpolitiikassa ja ulkopolitiikassa kannattavat paheel-
; lista Marshallin avun ohjelmaa. Mutta yhdessä suhteessa oli
' eroa: CCF.llä ei ollut mitään voiton mahdollisuuksia, jota-j-
vastoin liberaalipuolueella oli. Näinmuodoin kansanjoukot
• halusivat turvata itsensä ja maansa torypuolueen taantumusta
«vastaan äänestämällä liberaaleja. Täten myös osoittautui, että
J CCF.n oikeistojohdon veljeily liberaalien kanssa ja sen yleis-
1 ohjelma työväen rivien hajoittamiseksi osoittautui epäeduUi-
*,seksiCCF:n puolue-etujenkin kannalta katsoen ja auttoi suu-
J resti liberaalipuolueen voittoa, kuten esim. Vapaus ennusti.
• Kun torypuolue uhkasi alentaa dollarimme arvoa kultapa-t
toonien ja Wall Streetin pankkien hyväksi; kun se uhkasi toti
teuttaa vieläkin sotaisempaa kuin liberaalipuolue ja sanoi, että
\ kommunistien (lue kaikkien toryjen vastustajien) toiminta
' julistetaan laittomaksi, niin kaikkeen tähän valitsijat sanoivat
päättävästi "kiitos ei". Tämä sellaisenaan on vaalitulosten
myönteinen ja lämpimästi tervehdittävä puoli.
Kun CCF:n oikeistojohto lupasi toteuttaa liberaalipuolueen
oKjelmaa paremmin kuin liberaalit itse, niin suuret kansan-
; joukot eivät sitä kerta kaikkiaan ymmärtäneet eivätkä hyväk-
\ syneet. Siksi CCF menetti 16 paikkaa ja sai virallisen opposi-
« tiopuolueen asemesta tyytyä kahteentoista edustajapaikkaan!
i Työväen rivien hajoittaminen ei siis kannata!
• K u n liberaalipuolue lupasi "suojelusta Tait-Hartley lakia
' vastaan Canadassa", "estää toryjen 301uvun olosuhteiden pa-l
iaaihisen" ja "liberaalihallltuksen alaisuudessa saatujen saa-
; vutustcn säilyttämisen" (Liberaalipuolueen ilmoitus Sud-bury
Daily Starissa kesäk. 22 pnä) niin kansanjoukot sanoivat,
\ että tätä kaikkea ja muutakin me haluamme. Tässä mielessä
) kansanjoukot äänestivät "pienemmän pahan", liberaalipuolu-
; een puolesta sfinä toivossa, että se on sittenkin vähän parempi
kuin torypuolue, joka uhkasi heti käydä kurkkuun kiinni.
Meidän käsityksemme on kuitenkin se, että monet liberaaleja
äänestäneet työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset tule-
' vat pettymään toiveissaan — jos liberaalipuolueen yleisohjel-
^ maa ei saada yleisen mielipiteen painostuksella muutetuksi.
' Liberaalipuolueen vaalivoitto ei ole mikään tae uhkaavan no-
• peasti lähestyvää talouskriisiä vastaan. Päinvastoin, liberaa-
Jien ohjelma aiheuttaa sen! Ja vaikka liberaalipuolue lupasi-
•^kin suojella kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia torys-
Qnin uhkauksia vastaan, niin kriisin puhjetessa se pyrkii sälyttämään
suurimman kuorman kansanjoukkojen leveille haradioille
ja siinä se myös turvautuu ei demokraattisiin toimen-
3»iteisiin suurpääoman hyväksi.
j*^ Kuinka kauaksi valtiokoneistomme on kansanjoukkojen sy-
•"Vistä riveistä eristäytynyt, se näkyy kaikkein parhaiten yh-rlt#
tä ainoasta esimerkistä. Toinen puoli Canadan kansasta on
naisia, mutta nyt valitussa alahuoneessa, missä on 262 jäsentä,
[.ei ole yhtään ainoata naisjäsentä! Ja kun mikä tahansa edus-
• tuslaitos erkaantuu tässä määrin kansanjoukoista, silloin on
ainoana ulospääsytienä se, että sitä pidetään jatkuvasti ylei-
• sen mielipiteen painostuksen kohteena työväenliikkeen toi-i,
mesta. Tämä sellaisenaan vaatii järjestymistyötä, järjesty-
,< mistä ja peräänantamatonta ponnistelua kaikkien niiden seik-l;
kojen puolesta joita pidämme kalliina ja välttämättöminä tamman
maan edistymisen ja onnen hyväksi.
Htusnenna, heinäkuun I p:nä o n E e k -
viUessa, A l b e r t a u a J o b o AUttd Eifcfn
merkkipäivä. sUlä bän täyttftä «Uloin
75 vuotta. Päivän sankari sanoo l e i k kisästi:
Mitään IkmeiiHtä en ole
tehnyt, työlläni o l en elänyt a i i b c n asti
kunnes t u l i n yll-lkäiseksL Nyt elän
vanhuuden eläkkeellä." Onnittelemme!
mant sanovat
S O D A N L I E T S O J A TmTMATöN
B A U H A N O M A I S I I N S O P I M U K S I IN
. . . K a i k k e i n mielenkiintoihin seikka
o l i ehkä valtioeihteerl Achesonin l a u sunto
Ulkoministerineuvoston P a r i s in
kokouksesta. Tultuaan t a k a i s i n W a s -
hingrtoniin tästä konferenssista hän
sanoi lehdistölle, että Neuvostoliitto
on nyt "puolustusasemassa Euroopan
sielusta käytävässä taistelussa".
P a r i s i n kokouksen asiakirja tulps-ten
perusteella o n vähän valkea nähdä
sitä miten mr. Acheson o n tullut
tähän lopputulokseen. Ministerien
ainoa positiivinen tulos o l i Itävallan
rauhansopimusluonnoksen määritelmät.
Ne antavat venäläisille a s i a l l i sesti
k a i k k i mitä ovat koskaan pyytän
e e t . . . Nämä tisvalset sopimukset
Jättävät Saksan tilanteen h y v i n p a l j
on ennalleen. A t l a n t i n paktista. sekä
Y h d y s v a l t a i n j a B r i t a n n i a n s i n i -
rcmmtsta s o t a t a r vemäärärahoista
huolimatta länsi ei ole vielä riittävän
voimakas pakoittaaksecn perusteellisemman
muutoksen Venäjän ohjelmaan
. . . — Olobe a n d M a i l , Toronto.
• • • • •
J A S O T A O L I SI
"EPÄVARMA 8 U O I T U 8"
A s i a n t u n t i j a (Britannian sota-asi-a
i n auktoriteetti, kapteeni B . H . L l d -
dcin välttää, että Ilmavoimat eivät
voi pysäyttää Neuvostoliiton armeij
a a ... — Globe and M a i l - l c h d e n W a s -
h i n g t o n l n kirjeen otsikko kesäk. 27
pnä. • • •
M A L E K S I I F O R M O S A 8 S A J A
O D O T T A A M A A I L M A N S O T AA
Tokio, — K i i n a n sisällissodan k u u muuden
heijastus sadan m a i l i n päässä
olevalta mannermaalta o n saamassa
Pormosan poliittisen padan h i l j a i seen
kiehuntaan.
Tässä padassa on erilaisia aineita.
N i i d e n joukossa on formosalaisten l i sääntyvä
vastenmielisyys kansallisia
(Kuomintangin) h a l l i t s i j o i t a vastaan,
kommunismikysymys j a epätoivoisuus
kansallismielisten k e s k u u d e s s a . ..
C h l a n K a l - s h e k . . . pakeni Formö-saan
sen jälkeen k u n h ä n epäonnistuneesti
puolusti Shanghaita punaisia
vastaan viime toukokuussa. Chlang
haluaa ylläpitää rippeiUl hallituksestaan
Formosassa siksi kun hän on
vakuuttunut, että sota lähenee nopeasti
Y h d y s v a l t a i n j a Venäjän välillä.
Tällaisessa sodassa Chiang uskoo
Y h d y s v a l t a i n valitsevan hänet kommunistivastaisten
liittolaisten päämieheksi
Itä-Aasiassa. Täten hän pääsisi
entiseen asemaansa. K i i n a n h a l l i t s i j
a k s i . . . A . P ; n uutistleto, kesäk. 27
pnä.
4 4
aes» tali toMbdnf
I f l l i f liMftlIrtli II
fcfrjoftak-rt-lii-n
käyneet n i i n l a a j o i k s i , että n i i d e n s i -
s^Nioielle loidiaivat erinomaisen h y v
i n veljeilemääp Attlee, B e v i n , B l um
päämäärän saavuttamisen tuntemat-1 käsi kädessä C b o r c h i U i n kanssa j u l k l -
tomaan tulevaisuuteen. Hänen a l k a missaan
kaBkcvtai Läiiai-EBr0«pa« ^ ^
i f n i r t r B i t n t f r n pmrhjrUrn käy ' marxilainen unobdettuaan
ii^MmV^WUiai»^ yaHankumpotaeUi-todeU
sen fäydellisestf mafcaatij. sisällön j a siirtäen sosialismin
oeeo pafrelemaan Uboavan fcspi-
Ulindn pebLUturrltjiatä. Kiy. *
Oatö oaoitu» nOfMtU »m «oelalismi d vielä
Uistebia rlistä^laekan F » ^ t a todellisuudeksL
riistettyni variaan. On ta*enkin | ^ o i r f n on nykyisten revisionistien.
ymmimUMnA, etH mMk^'a0a- \ B e m s t e i n b i perinnön y a a l i j a i n , l a i t a,
lismin hiopioideh ttytyy JoOafcii' ^ olemassa s u u r i *ja voimakas s o s i a -
tavalla yrittää petiKte^ piitUUk- ' ^^^ben Neuvostoliitto. Se on o s o i t t a -
kaansa. HefdiA 'Aftjr fc^iettaa | " i ' ^ l o i s t a v a t t i sosialismin r a j a t t o m an
saada jouiuK oskonuuut, että ie on i l u o v an voiman räuhan ajan r a k e n t a -
' vassa työssä. Se o n todistanut sosialistisen
järjestelmän etevämmyyden Ja
murtumattoman voiman murskaten
fasististen imperialistien voittamattomaksi
k u v i t e l l u n sotakoneiston. S a n
a l l a sanoen sosialismi ei ole enää
on hyödyllistä tatostna anrlo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-06-30-02