Vapaus, June 29, 1950

              Sivu 2 torstaina, kesäk. 29 "p. — Thursday, June 29
Lii-t
s;
(UBCE1T) — Independent Labor
Qrgan* of Hnnisli Canadlans. Es-tabUsJbed
NoT. 6tb. ldI7^ Authorized
fl£ «^«ota4 «1929 nuUI^^ 1^ the iPost
Office Department, OUawa. Pub-llshed
ttuioe «eekly: Tuesdays,
Tbursdays and Saturdasrs bjr Vapaus
I>iil>U8hing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Budtniry, Ont„ Canada.
TelepAones: Business Office 4-4281
Edltorlal Office 4-4269. Manager
E. StiksL Bdltor W. Eklund. Mallitacr
addrees Box 69, Sudlnuy, Ontario,
AdvertUdng rates upon applicatloiL
l^nslation free of charge.
TILAUSBINNAT:
Canadaoa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3.2S
3 kk, 2 4»
YhdysvaUoissa: 1 vk. 7>00 6 kk. 3X0
Suomessa: 1 vk. 7X0 6 kk. 4.25
Dominion päivän, Canadan itsenähyyspäivän vuoksi Vapaus ei
Umeily lauantaina, hcinak. J pnä.
Korean tilanteesta
Samaistettu, kovapaineinen ja kaikista' tosiasioista piittaamaton
priipaganda «I ole voinut salata Korean asioissa yhtä peruskysymystä:
Kukaan el ole voinut esittää raitaan tositieloja siitä, että Neuvosto­liitto
olisi lähettänyt lentokoneita, sotalaivoja ja inuita sotavälineitä
Korean Kansantasavallalle; mutta Yhdysvallal ei yritäkääh kieltää
sitä, etteikö se sekaannu Korean sisäisiin asioihin lähettäen' YK:n
pemskirjaa julkeasti rikkoen kaikenlaista sotakoneistoa EtelärK
nukkehallituksen tueksi.
Yhdysvaltain sotavoimien ylipäällikkönä presidentti Truman antoi
määräyksen, että Etelä-Korean hallitukselle lähetetään amerikkalai­sia
laivasto- ja lentovoimayksikköjä. Samalla hän komensi Yhdys­valtain
seitsemännen laivaston 'suojelemaan Formosaa" Kiinan kan­santasavaltaa
vastaan. Mutta vasta annettuaan nämä sotaiset mää­räyksensä
maansa asevoimille Trumanin miehet saivat YK:n Turval­lisuusneuvoston
"hyväksymisen" tapahtuneille tosiasioille. Vieläpä
Globief and Mail lehti, joka on ennustanut kolmatta maailmansotaa
viimeistään kahdentoista vuoden sisällä ja vaatinut sotaisia toimen­piteitä
korealaisia vastaan, joutui yllämainitun menettelytavan joh­dosta
lausumaan, että "tuntuu kuin pantaisiin kärryt hevosen eteen".
Sitäpaitsi YK:n Turvallisuusneuvostossa niukalla enemmistöllä lä-piajettu
jpäätös on YK:n peruskirjan mukaan laiton ja initäänmerkit-sebaätöii>
sillärXcuvostoliiton kokouksesta, poissa oleminen merkitsee
veto-oikeuden käyttöä, siis sita, ettei tällaista päätöstä voida lakivoi-maiscsti
tehdä. Selvästikin Yhdysvaltain hallitus nienettelee tavalla,
josta ei kunilian kukko nyt eikä tulevaisuudessa laulaf
Mutta mistä sitten on Koreassa kysymys? .Me luonnollisestikaan
emme ole tätä kirjoittaessa tilaisuudessa antamaan täysin tyydyttävää
selostusta tilanteesta, mutta sankan propagandasavunkinräpi näkyy
joitakin ensiluokkaisen tärkeitä seikkoja.
Kaikkein tärkein on tämä: Korean kansa on iEpäilemättä
Korean kansantasavallan (Pohjois-Koreah) puolella tässä
taistelussa 1
Ifähän viittasi voimakkaasti jo se tieto, että taistelujen alkamisesta
lähtien on Elelä-Korean väestöä pidetty kurissa asevoimien ja kello
yhdeksältä illalla alkavan '•curfewn" avulla, kuten on uutistiedojssa
kerrottu. Niin voimakas kannatus on Korean kansantasavallalla, et­tä
vanhoillisuudestaan ja taantumuksellisuudestaan tunnettu \Vilson
Woodside joutui jo maanantai-iltana yleisradiossa puhumaan Etelä-
Korean joukkojen "väsymyksestä" (tois*ena taistelupäivänä!) ja "no-pteasta
moraalin laskemisesta". Brittiläinen Mathevv Haiton puoles­taan
totesi samassa yhteydessä, että Etelä-Korean 20 miljoonainen
väestö ei näytä yhtään ke.stävän Pöhjois-Koreart 8-miijo6naisen kan­san'edessä—
ja syvästi huolissaan hän kysyi "täytyykö meidän aina
tukea tehotonta" ja rappeutunutta hallitusta?
Pinnallisesti katsoen ja vissien keinotiekoisten määräysten ja ukaa­sien
vuoksi Korea on jaettu kahdeksi erilliseksi inaaksi. Mutta jos
katsotaan pintaa syvemmälle, silloin nähdään, että Korean kansan­joukot
tuntevat voimakasta yhtenäisyyden kaipuuta. Kaikki patri­oottiset
korealaiset ovat vaatmeet maansa itsenäisyyttä ja yhtenäi-
^syyttä, Tassa yhteydessä sietaa palauttaa mieleen, että Korean kan­santasavallan
yleisvaalit suoritettiin koko maata käsittävässä mitta-ikaavassa.
Nämä vaalit toimitettiin miltei uskomattomalta tuntu-
Jvassa tilanteessa. Pohjois-Korcässa vaalit suoritettiin julkisesti jä
^99 prosenttia valitsijoista käytti äänioikeuttaan. Mutta Etelä-Ko-
^reassa vaalit jouduttiin suorittamaan salaisesti ja sielläkin Korean
j[kansantasavaUan puolesta äänesti 72 prosenttia valitsijoista. Näiden
'Vaalien perusteella Pohjois-Korean eli Korean kansantasavallan hal-
'litus on jatkuvasti selostanut, et ta se bn maan ainoa laillinen hallitus.
.••Etelä-Koreassa, Yhdysvaltain miehitysalueella toimii kuitenkin toi-
!nen, Etelä-Korean hallitus mika järjesteltiin Neuvostoliiton ja kan-
; sandemokratiain protesteista huolimatta vuoden 1949 vaalien perus-
' talla. Puhukaamme tassa yhteydessä suilla suuremmilla: Yhdysval-
•tain hallituksen valtiosihteerin Korean departmentin entinen johtaja
^mr. G. M. McCune kirjoitti syysk. 8 pnä 1949 "Far Eastern Sur-iveyssa"
Etela-Koreän vaaleista ja sanoi, "ettei niitä oikein voida ku-
;vata demokratian voitoksi sillä monet huomioitsijat katsovat, että
vaalit suoritettiin petollisesti ja terrorin ilmapiirissä". Ja Etelä-Ko­rean
poliisilaitos vahvisti taman lausunnon ticdoittamalla, että maa-
^ liskuun 29 psta kesäkuun 1G p:aan (vaalipäivään) tapettiin 579 ih-\
> mistä ja noin 10.000 "saatettiin" poliisiasemalle.
Eika tama kansanjotikkojcn terrorisointi rajoittunut yksin vaaliai^
kaankaan. silPa WlDF:n toimeenpanevan komitean korealainen jäsen
Pak Djen \ \ selosti Suomen "Uudelle Naiselle" äskettäin antamassaan
* haastattelussa maansa tilannetta seuraavasti: "Maan pohjoisosassa
t onkin jo paasty edistyksen tielle, mutta Etelä-Korea on edelleen ame-
- rikkalaisten miehittäjien terrorin alaisena; vuosien 1945—1948 aika­na
surmattiin kaikkiaan 93.000 eteläkorealaista isänmaanystävää, ja
, vuoden 1949 loppuun mennessä oli yli 487,000 korealaista vangittu
poliittisista syistä. Talla hetkellä on vankilassa n. 154,000 ihmistä.''
Nyt Koreasta saapuneet uutistiedotkertoK-at miten .sotatoimien al­kaessa
lisättiin suuresti aseellisten vartljain määrää Vankiloissa, sekä'
siita^ että aseistetut poliisit seisovat katujen kulmauksissa. Miksi?
Antakaamme Pak Den .'\in vastata: "Mutta korealaiset vastaavat
terroriin sitkeällä partisaanitoimlnnalla. Esim. viime vuoden syys­kuun
aikana 77,000 partisaania osallistui 1,184 taisteluun . . ."
Silta varalta jos Demokraattisten Naisten Maailmanliiton Toimeen­panevan
komitean jäsenen yllämainittua tilannekuvausta pidetään
"vasemmistolaisuuteen' kallistuvana, voimme ottaa todistajaksi .Ame­rican
Civil Liberties Union johtajan mr. Roger N. Baldwinin artikke­lin,
minkä han julkaisi elokuun 2 pnä 1946 Koreaan suorittamansa
matkan jälkeen. Han osoittaa, miten Korean kansa, vapauduttuaan
30 vuotisesta japanilaisten orjuudesta, jaettiin liittolaisten toimesta
kahteen osaan ja sitten han kirjoittaa Etelä-Korean tilanteesta että
Koreassa on vain aarimmaisyysvoimia ja sanoo: "Henkilö on joko
neuvostoliittomielinen tai oikeistolainen. Jos hän sattuu asiallisesti
olemaan liberaali, jos han otaksuu, että japanilalsmieliset pitäisi puh­distaa
pois, että unioiUa pilaisi olla lakko-oikeus, ja että Etelä- ja
Pohjois-Korean pitäisi sopia ja yhdistyä — silloin häntä sanotaan
kommunistiksi..."
Mark Gayn kirjoittaa 1949 julkaistussa "Japan Diary" kirjassaan
Etela-Koreassa vierailtuaan mm. seuraavaa: "Minä en luullut olevani
sen paremmin radikaali kuin haaveilijakaan. Olin raportteri joka ha­vaitsi,
liäveten ja kipua tuntien, että meidän lippumme alla, ja usein
meidän rohkaisustamihe. oli muodostettu poliisivaltio, nliikä on niin
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
OIKAISU
T i i s t a i n a tk. 13 p : n numerossa mai­n
i t t i i n , e t t ä M n l e Lsfne Whiteflfihista
t ä y t t i mainittuna p ä i v ä n ä 71 vuotta.
Sen p i t i o l l a . e t t ä mrs. S I s r i d Laine
Whitefi8hista t ä y t t ä ä 71 v u o t t a.
Olemme pahoillamme 'virheen J ( ^ -
dosta. : "z.•
muut
|||||||f:;|
S Y Y T T Ä Ä S U O T TA
J U M A L A A V
" T ä m ä ^ y k s l t y l s y r l t t e i i ä l s y y d e n Jär­j
e s t e l m ä , m i k ä nykyisessä maailmas­samme
on n i i n selvästi amerikkalai­nen,
on alhoa t a l o u s j ä r j e s t e l m ä mikä
kantaa Jumalan h y v ä k s y m i s l e i m a a : —
Y h d y s v a l t a i n koiiffressin edustaja ^VHf
l i am Ck>lmer M i s s i s s i p p i s t ä.
S E N S A T I O M A I N E N
" P A L J A S T U S " •
K o n t r a - a m i r a a l i Zacharias (retir-ed),
jota o n laajasti mainostettu U 8 -
A : n V e n ä j ä n asiain spesialistina", a n ­toi
ä s k e t t ä i n U n i t e d Natlons Worldiile
seuraavan sensaiiomaisen raportin:
" k u t e n t i e d e t ä ä n v e n ä l ä i n e n tiedemies
Clilolkovsky, Joka o n spesialisti r a k e t l -
tiprojekf.en teoriassa, t y ö s k e n t e l e e n y t
menestyksellisesti r a k e t i n kanssa, m i ­kä
voi kuljettaa iiselta tonneja paina­van
i h ä ä r ä n miehiä ja aseita useita
tuhansia maileja p i t k i ä matkoja.^'
Chiolkovsky, maailman kuulu ve­n
ä l ä i n e n tiedemies k u o l i 15 vuotta s i t ­ten.
".
S Y Y J A S E U R A US
. . . M i k s i Koreassa o n n y t verenvuo­datusta?
M i k s i A m e r i k a n kansaa k i i -
hoitetaan sotahysteriaan? Miksi ame­r
i k k a l a i s i l l e sanotaan, e t t ä " r ä U h a a on
mahdoton" s ä i l y t t ä ä ? S i k s i k u n Syng-l
i am Rheen k i l k k i Eteoulissa (Etelä-
Koreaissa) V A R O I T T I M U U T A MA
V I I K K O S I T T E N W A S H I N G T O N I L.
L E , E T T E I S E V O I K A U E M P A A P Y -
S Y Ä V A L L A S S A I L M A N U U C O P U O -
L I 6 T A A P U A . Tämä on ratkaiseva
t e k i j ä koko asiassa.
T o l s i n sanoen, Syngham Kheen
k l i k k i o l i itse E t e l ä r K o r e a n kansan op­position
t a k i a joutumassa sivuutetuk­si.-,
'V
T ä m ä Syngham Rtieen k l i k k i sai s i t ­ten
neuvoja Jotin Foster Dullesilta.
H ä n lupasi heille "apua". Loppu seu­rasi
nopeasti. Syngliam Rheen k o p -
i ä k u n t a aloitti tarkoitukseliscsti so­dan
koreassa s i i n ä mielessä, e t t ä k y l ­m
ä n sodan miehet voivat aloittaa so­dan
K O K O K O R E A A V A S T A A N —
erikoisesti E t e l ä - K o r e a n . kansanjouk­koja
vastaan Jotka valmistuvat sir
vuuttamaan Rheen nukkehallituk­s
e n . , . — N . Y . D a i l y Worker.
kirj. Leslie Morris
Hollow Lakella teh-vaa
Toronto, Ont. — Nimikirjoitusten
k e r ä ä m i n e n Rauhankongressin ano­mukseen
atomiaseiden p a n n a a n j u l i s -
tamiseiksi Tukholman julistuksen pe­rusteella
on nyt k ä y n n i s s ä kautta
Canadan kaiken kielisten, j a kaiken
mielisten Ihmisten keskuudessa,
myöskin suomalaisten keskuudessa.
E n s i m m ä i s e t C S J : n keskuksesta l ä ­hetetyt
listat — Torontoa Itikuunot-tamatta
— saapuivat n i m i l l ä t ä y t e t ­t
y i n ä t a k a i s i n aurinkoisesta Albertas.
ta, HolIow Lakelta, jossa meillä ei
t ä l l ä kertaa ole osastoakaan toimin­nassa.
Ja listojen mukana saapui
seuraava, lyhyt ja yksinkertainen,
mutta paljon puhuva kirje:
"Hyvät toverit. Nyt lähetän nä­mä
listat takaisin Ja pyydän teidän
tähettämSän lisää näitä Hstoja.
Kyllä minä voin vielä kerätä ni-miä.
•' •
Toveraadeila
Ernst onikks".
K u k a on seuraava?
Me haluaisimme saada mahdolli­simman
paljon t ä m ä n t a p a i s i a kirjei­t
ä j a n i m i k i r j o i t u k s i l l a t ä y t e t t y j ä l l s.
j toja.
I CSJ:n Tp. komitea.
e-—- • •— • ,. : ,
j o i t a k i n p ä i v i ä s i t t en k e n r a a l i M a c -
• A r t h u r kieltäytyi vastaanottamasta
T o k i o n S ä n o m a l e h t i m i e s k l u b i n komi­teaa,
joka halusi t i e t ä ä n i i t ä merkit­see
i i ä n e n antamansa m ä ä r ä y s ulko­m
a a l a i s t e n kirjeenvaihtajien "turval-'
lisuusasemasta". T ^ m ä komitea muo­dostettiin
s i i t ä s y y s t ä k u n M a c A r t h u -
r l n e s i k u n t a p ä ä l l i k k ö kenraali Almond
n u h t e l i . j a varoitti London Timesin
F r a n k Hawleyta. Mr, Hawley s ä h k ö t ­t
i lehdelleen, e t t ä M a c A r t h u r i n j a p a ­n
i n kommunistipuolueen p a n n a a n j u ­listaminen
on japanilaisen perustus­l
a i n — j o k a oli k i r j o i t e t t u M a c A r t h u ­r
i n p ä ä m a j a s s a — v a s t a " i n e n.
K e n r a a l i Almond kutsui Hawleyn
puheilleen j a sanoi, e t t ä h ä n e t voidaan
k a r k o i t t a a "vaarallisena turvallisuu­delle"
jos h ä n l ä h e t t ä ä sellaisia uuti­sia.
K u n toiset kirjeenvaihtajat h a ­lusivat
n ä h d ä M a c A r t h u r i n osoittaak­seen
mihin t ä l l a i n e n tyrannimainen
m ä ä r ä y s saattaa h e i d ä t , n i i n h e i t ä ei
otettu vastaan.
Samana p ä i v ä n ä J o h n Peet, Reute­r
i n toimiston B e r l i i n i n konttorista,
k y l l ä s t y n e e r i ä j ä n k k i e n l ä n s i - S a k s an
l e h t i i n kohdistamaan sotilaallisiin
m ä ä r ä y k s i i n ; j ä t t i paikkansa. M r . Peet
sanoi ettei h ä n ole aatteellisesti kom-*
m u n i s t i , muttia e t t ä h ä n on p ä ä t t ä n y t
j ä ä d ä i t ä - S a k s a a n , jossa, h ä n o l i v a ­kuutettu,
voi h a r j o i t t a a k r i t i s e e r a u s tä
y h t ä h y v i n k u i n k i i t t ä ä yleisten asioi­den
hoitoa.
Tapaus, joka saattoi mr. P e t t i n te­k
e m ä ä n p ä ä t ö k s e n , oll se,, e t t ä lehdet
valehtelivat j a herjasivat Saksan nuo­r
i s o n p ä ä s l ä i s m i e l e n o s o l t u k s e s t a , jon­ka
k y l m ä n sodan lehdet k y h n ä v e r l s e s ti
valehtelivat olleen "aseellisen kapi­nan",
Sanomajehtien rikollisena suun­nitelmana
o l i ' k ä ä n t ä ä t ä m ä mahta­va
rauhanmlelenosoltiis sotaa provo­soivaksi
tapaukseksi, a i v a n samoinlcuin
U S A : n pommlttajakoneeri tapaukses­sa.
'•' • '.
M r . Peet, j o l l a o n erinomainen asia­tieto
s o t i l a a l l i s i s t a sekaantumisista ja
suorasta sodan valmistamisesta Neu­vostoliittoa
vastaan paikan p ä ä l l ä , on
p ä ä t t ä n y t y l i t y ä r a u h a n l e i r i i n Ja t e h ­dä
t y ö t ä sekä k i r j o i t t a a rauhan puo­lesta.
On v a i n valitettavaa ettei a i ­noatakaan
Tokion kirjeenvaihtajaa
t ä h ä n asti ole seurannut mr. P e e t in
e s i m e r k k i ä .
M r . St. Laurent, puhuessaan "valtar
kmmnan sanomalehtikonterenssissa"
O t t a w a s ^ ä s k e t t ä i n , puhui Neuvosto­l
i i t o n l e h t i e n "valheista" j a toisti v a n ­haa
juorua Neuvostoliiton "orjatyös­t
ä " . Hän k ä y t t i t ä t ä puhujalavaa Is-k
e ä k s e e n sosialististen maiden l e h t iä
— jota miticään tosiasiat eivät tue.
Neuvostoliitossa o n 7,700 s a n o m a l e h t eä
Ja 1,400 a i k a k a u s l e h t e ä — kaikki p u ­huvat
ja toimivat rauhanpuolesta
m i l j o o n i i n kuuluvien lukijoittensa
Joukossa — j o i t a on 12^2 e n e m m än
k u i n tsaristisen V e n ä j ä n aikana. Puo­lassa
leviää 4500,000 l e h t e ä Ja eimen
sotaa vain 900,000 Rumaniassa 4,604,-
000 j a : ennen sotaa 2J5O0,00D j a K i i ­nassa
j u l k a i s t a a n 250 l e h t e ä . Mr. p ä ä ­m
i n i s t e r i , k a i k k i n ä m ä puhuvat rau­han,
T u k h o l m a n vetoomuksen puoles­ta.
Te ette maininneet t ä s t ä m i t ä än
T i e t y s t i mr. P e a r s o n i n department-ti
h a n k k i i teille kopion K o m m i n f o r m in
lehden " F o r a Lasting Peace, F o r a
People'8 Democracy". Äskeinen t o l -
mituskirjoitus tässä lehdessä oli o t ­s
i k o i t u " S a n o m a l e h d i s t ö — kommunis­tipuolueiden
t e r ä v i n ase taistelussa
r a u h a n puolesta". Sanoitteko valta­kunnan
sanomalehtien edustajille j o ­t
a i n t ä s t ä ? Suurimmalla osalla niis­t
ä , j o t k a edustivat " v a l t a k u n n a n " l e h ­t
i ä , o n i n t r e s s i ä siirtomaissa. Sanoma­l
e h d i s s ä j u l k a i s t u t kuvat t ä s t ä konfe­renssista
osoittavat, e t t ä valkoiset
miehet "edustivat" neekerimalta, k u ­ten
E t e l ä - A f r l i k k a a . E i ole i h m e jos
p u h u l t t e k l n sen mukaisesti. Missä
olivat todelliset kansan puhemiehet •—
naiden maiden v ä r i l l i s t e n i m p e r i a l i s t i -
vastaisten l e h t i e n kustantajat? Eivät,
a i n a k a a n Ottawassa.
On korkea a i k a jonkun toisen John
P e e t i n ottaa kanta j a protesteerata
suurbisneksen sodanlletsohtaa vas­taan.
Missä ovat Canadan reportte­r
i t ? M i k s i eivät he kerro totuutta —
e t t ä p ä i v ä l e h d e t k l ö i o i t t a v a t sotahys­t
e r i a a j a eripuraisuutta m a a m m e seldi
Neuvostoliiton k a n s o j « i kesken? M i k ­si
esimerkiksi Canadan l e h d i s t ö t u k a h ­d
u t t i uutiset innostavasta Canadan
rauhankongressista j a e i k ä tietoja —
j o i t a on saatavissa — historiallisesta
maaUman r a u h a n l i i k k e e s t ä , t ä r k e i m ­m
ä s t ä t ä m ä n vuoden.uutisesta j a m i k ­s
i sanotnalehdet ovat salanneet ca-n
a d a l a i s i l t a Tukholman vetoomuksen
sanat?
E h k ä p ä j o n a k i n n ä i n ä p ä i v i n ä joku
canadalainen sanomalehtimies nousee
seisomaan j a huutaa maailmalle mik­s
i ? Hänellä tuHsi olemaan s u u r i kuu­l
i j a k u n t a .
I>a
mennessä
Hukkumistapauksia
ja muitakin
Tapaturmaisia kooleiiäft tofae
Dondnionpäivän JoIilleQ yliteydesl^
mnntenkin aivan nian palfon» vaik­ka,
täkäläiset ma^uamlebemttie ri­vat
omilla tapatanaaiaaa jalkalsl-baan
tämän somlUstMt niiftaa.
Juhlikaamme sib jätfcevästi ja
kohtnndcn poltteissa. Olkaamme
varovaisia niin nima- ja kalsunat-kalla
knin auton ohjanspyörässä Ja
jalkamiehenäkin.
"Parempi on katsoa koin katoa**,
sanotaan vanhassa anoma laisessa
sananlaskifssa!
Suomen eduskunta
kesälomalle
H e l s i n k i . — ( S - S ) — Eduskunta
kokoontui kesäk. 22 p n ä istuntoonsa,
jossa oli m m . virkamieselääikeet ja
y h t i ö v e r o l a k i kolmannessa k ä s i t t e l y s ­s
ä . T ä m ä n jälkeen eduskunta h a ­j
a a n t u i kesälomalle kokoont>uakseen
vasta s y k s y l l ä inidelleen, ellei m i t ä än
odottamatonta satu.
Roond Lake,^:— l i e . 18 p ä i v ä l t ä vler
t e t t i i n Kenogamissa C S J : n pohjois-
O n t a r i o i i aluejuhlia. Muuten vain s i ­vustakatsojan,
.Ääefestä juhlat onnis­tuivat
k o i i t a l a i s e n hyvin. E h muuten
rupea isompiin selostuksiin t ä s s ä s i l iä
luultavasti toimeenpaneva seura te­kee
selkoat lehden p a l s t o i l l a u r h e i l u t u.
ipkslsta, y m . H a l u a n vain korjata s i i ­h
e n puoleen asiaa, joka ikcskee t ä tä
m e i d ä n seuraamme. Siellä n ä h k ä äs
n y k ä i s t i t a siltä pohjoisten seurojen
v ä l i s e s t ä kiertopalkinnosta. N o m i t en
slliJä k ä v i ? S i i n ä kävi siten, e t t ä ete-l
ä p ä ä i ä i s e t saivat ptnklimbn haltuun­sa
ensi talveen saakka, sillä Echon
pojat lupaisivat sen hakea t a k a i s i n e n ­s
i talvena. E l k ä h ä n E t e l ä p ä ä n pojat
s i t ä valheeksi • •väittäneetikään. M u u ­t
en täiytyy turmystaa, e t t ä on h e i l lä
poikia, j o i l l a o n Salat i r t i maasta, n i ­m
i t t ä i n l y h k ä i s e i l ä matkalla. M u t ta
k i m p i s t e t ä ä n pojat 1,500 metrille
n i i n takaan, e t t ä hyvä p i t ä ä olla
mies, joka, E c h o n : T o r i k k a a lyö k y n ­s
i l l e sillä h ä n saavutti koko hyvän
a j a n k u n o t t a a huomioon, e t t ä h än
j u o k s i e n s i m m ä i s t ä kertaa t ä n ä k e s ä ­n
ä ja. i l m a n m i t ä ä n vaarallista k i l p a -
kaveria h ä n saavutti a j a n 4 m . 54 sek.
K y l l ä varmasti h y v ä tdlee O l a v i k u n
v a i n muistat pitää harjoituksesta
h u o l i . Muuten; m i n u a i h m e t y t t ää
kun e i sixme-oltu J ä r j e s t e t t y naisille
m i t ä ä n otteluja lukuunottamatta
viestinjuoksua, kuten useammalta
paikkakunnalta k u u l u u valituksia, et­t
ä e i naiset ota osaa (kilpailuihin. E i
s u i n k a a n ne: v o i ottaa osaa k u n ei
h e i l l e j ä r j e s t e t ä kilpaUuja. K un
otamme huomioon, e t t ä tulevat l i i t ­tojuhlat
ovat jo a i v a n ovella ' n im
m e i d ä n pitäisi saada jokainen, n i in
t y t t ö k u i n p o i k a k i n mukaan urheilu-h
a r j o i t u k s i i n ja t ä m m ö i s e t urheilu­k
i l p a i l u t olisivat m i t ä p a r h a i n t a har­j
o i t u s t a n i i t ä tulevia suurjuhlia var­ten,
n i m i t t ä i n l i i t t o j u h l i a , j o i h i n j u h .
l l l n varmasti kaikki E c h o n urheilijat
tulevat osallistumaan. Penlcklurhelli-jamme
eivät olisi pois m i l l ä ä n , eikä
sovi olla s i l l ä jos t ä m m ö i s i s t ä j u h l i s ta
j ä ä pois n i i n s i t ä k a t u u lopun e l ä ­m
ä n s ä .
K u t e n jokainen kai muistamme,
South P o r c u p i n e a a 1946 pidetyt l i i t ­tojuhlat
olivat .ii^tä parhaat. Mutta
R a n n a n N i k k i sanoi minulle, e t t ä he
opetteiivat silioin vasta aakkosia,
mutta n ä m ä t tulevat l i i t t o j u h l a t t u ­levat
n ä j r t t ä m ä ä r i sen, e t t ä i^e luke-
Echon voimistelijat
harjoittavat liitto­juhlaa
varten
Ronnd Lake. i - V i i m e lauantaina,
tk. 24 p : n ä oli E c h o n toimfiitahuo-neella
tanssit j a ne o l i v a t nyt ne a i ­noat
juhannustahssit. Jotka me voimr
me t ä n ä kuluvana k e s ä n ä j ä r j e s t ä ä.
Nämä tanssit onnistuivat oikein k i i ­t
e t t ä v ä n hyvin, sillä saapa vain s a ­noa,
että yleisöä oli t u p a t ä y n n ä ja
porstua puolella. Tanssivieraita o l i
saapunut Ebysta, K i r k i a n d L a k e l t a ja
ainapa M a l a r t i c l s t a saaikka antamaan
kannatuksensa, josta lausunkin heille
seurammfe puolesta kiitokset j a k e h o i -
t a n toistenkin saapumaan karicelol-hlmme.
Ottamaan Ilon i r t i e S m ä s t ä.
S i t t e n sunnuntaina, tk. 25 p : n ä oU
m e i l l ä taas talkoot. K y l l ä taas siellä
n ä k i , e t t ä k u n j o u k o l l a o l l a a n touhus.
sa n i i n ScyUä slllohi v a l m i s t a k i n t u ­lee.
Minua kehoitettiln t ä s s ä yhtey­d
e s s ä ilmoittamaan e t t ä ensi sun­nuntaina
aloitetaan talkoot k l o 10 ap.
s y y s t ä s i l t ä , e t t ä saadaan jtmkun ver­r
a n t ö i t ä tehdyksi ennen seuran k o ­kousta,
s i l l ä se a l k a a seuran m ä ä r ä ä ­m
ä n ä aikana.
E n k ä p ä s saata t ä s s ä olla inainltse-m
a t t a e r ä ä s t ä asiasta, n i m i t t ä i n s i i t ä,
e t t ä seuramme voimistelijat ovat r u -
vermeet tositarmolla toimimaan. He
ovat p ä ä t t ä n e e t ruveta pifcäinään v o l -
mlsteluiiarjoltuksia kaksi kertaa v i i ­kossa.
S i t ä kurssia k u n v a i n p i d ä t te
y l l ä n i i n varmasti voitte i h a n e p ä i l e ­m
ä t t ä yhtyä siihen monlsataiseeh
voimistelijajoukkoon. joka tulee e U t .
t ä m ä ä n arvokkaita voimlsteluesityk_
s i ä tulevissa liittojuhlissa, eiok. 5. j a
6. p : n ä.
T ä s s ä huomautan vielä urheiluko­miteallemme,
e t t ä o n i h a n v ä l t t ä m ä ­t
ö n t ä ruveta k i i n n i t t ä m ä ä n enempi
huomiota k e n t t ä u r h e l l im harjoituk­seen,
s i l l ä kukaan e i m e i s t ä ble k u n ­nossa
ilman s ä ä n n ö l l i s t ä j a , perus­teellista
harjoitusta. On . otettava
huomioon, että kovat koetukset oVat
vielä edessämme, mutta n i i n läheirä
e t t ä aikaa ei ole hukattavissa. — Geo.
M r . ja M r s . M i c h e l R e l j a M i s s A i ­no
Holst.
M r s . K a r i n Alward, o. s. I k ä v a l k o,
Montreal, Que.
Andrew Rantalainen-Banten, syht.
Viipurissa.
O l a v i Aalto, Toronto. Ont.
Y l l ä o l e v i a h e n k i l ö i t ä p y y d e t ä ä n ot­tamaan
yhteys Suomi-Seuraan, os.
H e l s i n k i , M i k o n k a t u 6.
H e l s i n k i 22. 6, —50. Suomi-Seura.
ta siis arvaa, e t t ä n ä m ä t tulevat l i i t ­tojuhlat
tulevat olemaan juhlimisen
arvoiset. Siksi kehoitankin jokaista
j ä r j e s t ä m ä ä n asioitaan siihen k u h -
vat jo a i v a n puhtaasti. T ä s t ä k a i k e s - i tocn, e t t ä slnine m e r m ä ä n . — Geo. ;
M U I S T I N U B I E B ON
" N ä y t t ä ä sUtä Meeri, ette sins J
net l i i a n h ä t ä U e s t i avloaittooTi^
o n t o a n sen ROliisikonstaapeito S?
j o n k a kanssa menat n a i m i s i i n ? -^
" E n muista h-inen nimeään mnH.
muistikirjassani on h ä n e n mJZ
meronsa:"
P m SULJBTnjNA
E r ä ä n tupakkakaupan e d e j ö oU io.
no ostajia. Ovessa oli Ilmoitus:
k a i s i n 15 mlmmtto ikuluttua."
P i e n i mies saapui ja tunkeutui K
non e t u p ä ä l i ä n , mutta hänet lieitet
t i i n takaisin. Hän yritti uudenea!
mutta tapahtui sama temppu
T ä m ä n , jälkeen tämä pieni mies
h u u s i : "JOS, ette kerran anna minua
a v a t a tupakkakauppaani, niin pysr
k ö ö n suljettuna!"
TYYLILLISTÄ AlKAKAt.
DELLEMME
U s e i t a lääkärinkokelaita on koJ
fcoontunut leikkaushuoneesecn
k a u s p ö y d ä l l ä makaa potilas, j
j u u r i on saanut nukutusainetta.
"Odottakaahan hetkinen", san'
p ä ä l ä ä k ä r L "Toivottavasti ei mei.,
e p ä i l l ä sisäisten asioiden paljastami
sesta vieraalle vallalle."
• Cana
Leik.
A I N A V A I N PAHEMPI
•Eräässä konsertissa esiintyi „
j a eräs. k u u l i j a kääntyi vieressä istui
van miehen pu(^een j a sanoi:
" M i k ä surkea ä ä n i ! Kukahan
mahtaa o l l a ?"
" V a i m o n i " , vastasi mies.
" O l e n h y v i n pahoillani. En tietr.
tarkoittanut h ä n e n ääntään, joka
ole hullumpi, vaan tuota onneton
musiikkia, kukahan kunnoton tenf
k i n on s ä v e l t ä n y t ?"
" M i n ä " , kuului tiukka vastaiis.
TO
K O V A ONNI
Elokuvateatterissa; esiteUlln fi
jossa nuori hahien rupeaa riiaii
maan j a j u u r i kun h ä n on hyvin
h i s s ä pidtimlssa kiitää juna katso]
j a t y t ö n väliin. K u n juna on ohi,
t y t t ö on uimassa järvessä. "Kirottu
m u t i s i mies itsekseen.
"Suokaa anteeksi", sanoi bä;
vierustoverinsa. "Sanoitteko jotain
" K y l l ä " , vastasi ensiksi mainit
" O l e n katsonut tämän filmin jo
dennen kerran läpi Ja aina tuo j
p i l a a k a i k k i ".
Kysymys: Voiko Ontario:sa
teeratussa townshlpissa saada
k ä ä n l a i s t a avustusta sellainen
viiotlas farmari, jolla on 60-
salras vaimo, joka on ollut TUO
vuoteen omana? — E . S. .
Vastaus: Jos townshipin virKail
toteavat, e t t ä farmari on niin w
kas, e t t ä l i ä n voi hoitaa sairaan'
monsa, n i i n ei saa avustusta. i\
farmari on varaton, niin on
k ä ä n t y ä townshipin virkai
puoleen ja pyytää avustusta, jo
s a a n t i tietysti riippuu kohonaan
meksimainitulsta.
Rekisteeraamattomissa
peissa on kääimyttävä maa
h a l l i t u k s e n viraston puoleen,
osoite on: Deputy Minlster,
ment o f Public Welfare, Pajllame
Buildings, Toronto.
yilaolei
julkaistu C
losa. että
idressiin.
BHinessä i
loronto, ta
H
Suneus
incouv
ruuoaver, B
tä.24p:
Illaksi,
vii
äesti. Oh,
puoli hyv
;i mu(
•t esi
esitykset £
!en, silli
tulevi
Yleisö
vastaan £
lisäämn
•esitykse
illan oh
i]amme a
Ja soittonur
ohjelmaa. :
tussia Ja 1
tyytyväi,
ituvantäydel
ital-iltc
tllaisuuc
olemme
tilaisuutta
a.. Laus
— J ä r v e t j a joet peittävät
k u i n latusi prosenttia Canadan
pinnasta.
löytää vertaistansa. Minä löysin meidän raiehitysalueeltamme vain
onttoa sanahelinää demokratiasta eikä lainkaan sitä käytännössä. Mi­nä
löysin hallinnollista Ja poliittista kelpaamattomuutta ja liittoutu­man
mustimman taantumuksen kanssa.''
Xäniä seikat yksinään riittävät toteamaan miksi 8-miljoonaisen
Korean kansantasavallan puolella on suuri osa Etelä-Koreankin väes­töä,
•
Ja jos Etelä-korean hallitus on noin mätä ja kaikesta demokraatti­suudesta
niin "vapaa" miksi yllämainitut asiantuntijat sen selittävät;
jos se käyttää aseistettuja poliisivoimia "omia" kansalaisiaankin vas­taan,
niin ei ole ihme silloin, vaikka sen provokatipmaiset teot nostai­sivat
sellaisen suuttumuksen myrskyn kansanjoukkojen keskuudessa,
että sen valta hajoaisi omaan mahdottomuuteensa.
Vaikka meidän myötätuntomme onkin korealaisten, kaikkien pat­rioottisten
korealaisten puolella, niin tässä tilanteessa tuntuisi kuiten­kin
viisaimmalta, että me kansakuntana omaksuisimme ehdottomasti
puolueettoman kannan Korean sisäisiin asioihin. Korealaiset on vas­toin
omaa tahtoaan jaettu kahdeksi valtioksi, joista kumpikin väittää
edustavansa kansan enemmistöä. Korean kansalta on Vhdys\-aUain
lyhytnäköisen hallituksen toimesta kielletty oikeus päästä yhden kan­sallisen
katon alle yhtenäisessä isänmaassaan ja seuraus on, että rau^
hallisten keinojen asemesta kansallisia va^uskysymyksiä ratkaistaan
asevoimin."
Me kaikin toK'omme Korcan taistelujen pikaista loppHmi.sta ja de^
V i i m e toukokuussa k e r r o t t i i n B e r -
l l n i s t ä saapuneessa tiedossa, e t t ä I t ä -
Saksan hallituksen tiedoitustoimin-n
a n johtaja Gerhard Eisler oli i l i n o i t -
tanut e r ä ä n yhdysvaltalaisen kaksi­moottorisen
lent<^oneen pudottaneen
I t ä - S a k s a n alueille coloradokuoriai-
^ s i a . Jotka tuhoavat p e r u n a v i l j e l y k s i ä.
T i e d o n yhteydessä todettiin moisen
menettelyn kuuluvan länsimaiseen
totaaliseen diplomatiaan. Samaa dip­l
o m a t i a a oli. varmaatUcin sekin, että
t ä s t ä asiasta vaiettiin mahdollisim­m
a n , tarkoin l ä n s i m a i s e s s a sanoma­l
e h d i s t ö s s ä . E i h ä n moisista konnuuk­s
i s t a ole sopiva mainita.
V ä h ä n myöhemmin llmoitettihi
B e r l i n i s t ä uudelleen, e t t ä Saksissa p l .
d e t t t in eri p a i k k a k u i m i l l a kokouksia,
j o i s s a tuomittiin yhdysvaltalaisten
i m p e r i a l i s t i e n a l h a i n e n r i k o l l i n e n me­nettely.
Totaalisen l ä n s i m a i s e n dip­l
o m a t i a n nimessä vaiettiin n ä i s tä
protesteistakin.
K e s ä k u u n a l k u p ä i v i n ä oli t ä m ä jut­t
u uudelleen tapeetilla — m u t t a ei
kuitenlcaan rapakon tällä puolen.
B e r l i n i s t ä ilmoitettihi jälleen, e t tä
l ä n t i s e n Saksan yhdysvaltalainen y l i -
komlssaarl M c C l o y oU n i m i t t ä n y t t u t.
klmuskunnan, jonka . t e h t ä v ä l c s i oli
atmettu saada selville, m i n k ä vuoksi
Saksan Demokraattisen tasavallan
a l u e i l l e pudotettujeri coloradokuo-r
i a l s t e n j ä l j i l l e p ä ä s t i i n n i i n pikaises­t
i k u l l i o l l tapahtunut. Samassa u u t i ­sessa
m a i n i t t i i n , e t t ä n ä f a t ä v ä s t i k in
k a h d e n Cei s i i s y h d e n ! n ä i t ä k u o r i a i -
ohjaajat olivat, olleet l i i a n puheliaita
j a unohtaneet t ä s s ä asiassa vaaditun
j a edellytetyn vaiteliaisuuden. Sitä
vahvistaa myöskin lieto s i i t ä , e t tä
kuoriaisia pudottaneet . lentokoneet
olivat l e n t ä n e e t h i i n korkealla, että
n i i t ä (ei saatettu maasta k ä s i n h a v a i -
U . T ä s t ä k ä ä n asiasta el sopinut tie­t
e n k ä ä n puhua Atlantin sotalilton
maiden asukkaille sillä sekin olisi
j ä t t ä n y t Ilkeän sivumaun suuhun.
'"Vapaa ameriklialahien l e h d i s t ö " k a t ­soi
parhaaksi valeta asiasta koska se
o l i niiden totaalisen diplomatian m u ­kaista.
E p ä m i e l u i s i s t a asioista vaikenemi­nen
on k a p i t a l i s t i s e n sanomalehdis­t
ö n kultainen s ä ä n t ö . Toinen k u l t a i ­nen
s ä ä n t ö on, e t t ä jos j o s t a k i n asias­t
a on mahdoton valeta n i i n s i i n ä t a ­pauksessa
on se v ä ä r i s t e l l ä v ä s i l l ä t a ­v
a l l a , e t t ä asia muuttuu i h a n p ä i n ­vastaiseksi.
T ä m ä n l a a t u i s e s t a totaalisesta dip­lomatiasta
s a a t i i n mainio n ä y t e viime
h e l l u n t a i n seudussa, j o l l o i n I t ä - S a k ­san
nuoriso j ä r j e s t i valtavan k o l m i ­p
ä i v ä i s e n mielenosoituksen ystävyy­den
Ja r a u d a n tunnuksin. Tämän
mantereen kapitalistisissa j a e r ä ä n ­l
a i s i s s a "sosialistisissakaan" lehdissä
el m a i n i t t u sanaUakaan s i i t ä , e t t ä k y ­symyksessä
o l i y s t ä v y y d e n j a r a u h an
mielenosoitus. Näissä l e h d i s s ä kuvat­t
i i n t ä m ä nuoren kansan perinteelli­nen
mielendsoIticB yrityitseksl h y ö k ä -
ts l ä n t i s e n ' B e r l i n i n alueelle Ja v a l -
paljon asevoimia o l i k e r ä t t y s i t ä vasr
taan, Jne.
K a p i t a l i s t i e n uutisnikkarit tekivät
parhaansa k ä ä n t ä ä k s e e n asian ihan
•pälnvastalsek,;i. E i h ä n ole todellakaan
sopivaa kuvata ' I t ä - S a k s a n nuorta
kansaa rauhanhaluiseksi k o ä ^ meil­le
on alinomaa vatkutettu s i t ä , e t tä
s i e l t ä k ä s i n uhkaa v a a r a Ja e t t ä siel­t
ä kasin h y ö k ä t ä ä n l ä n s i m a i t a vas­taan.
K ä ä n n e t ä ä n siis r a u h a n mie­lenosoitus
sotaiseksi hommaksi. Se o n
t ä y d e l l e e n länsimaisen totaalisen
d i p l o m a t i a n mukaista.
T ä m ä n viikon alussa k e r r o t t i i n u u ­tisissa
K o r e a n sodasta v a r s i n laajalti,
l ä n s i m a i s e n totaalisen diplomatian
u u t i s l ä h t e i d e n mukaan. V a i k k a siitä
o l i s i ollut uutisia Pohjois-Koreasta-k
i n n i i n n i i s t ä jokq v a l e t t i i n tai n i i ­h
i n v a i n v i i t a t t i i n . Useimmissa tapa­uksissa
j ä t e t t i i n kokonaan mainitse­matta
se tosiasia, e t t ä f>ohjoi$-Korean
h a l l i t u k s e n tiedoissa s a n o t u i n E t e l ä -
K o r e a n joukkojen aloittaneen hyök­k
ä y k s e n . E i h ä n sellaista sc^vi mainita
koska kommimistit p i t ä ä saada syyl*
l i s i k s i . ^ •
R i v i e n , välistä saatiin kuitenkin
k u u l l a yhtä ja toista. Esimerkiksi
s i i t ä m ä d ä n n ä l s y y d e s t ä , jolca v a l l i t ­see
E t e l ä - K o r e a n liallituksessa, mitä
v e r r a t u i n Chlang K a i - ^ e k i n h a l l i ­tukseen.
S a m o i n m y ö s k i n s i i t ä "demo-r
a l i s o i n n i s t a " m i k ä vallitsee E t e l ä -
K i m a n sotavoimien keskuudessa.
T ä s t ä "demorallsoinnista" kertovat
ei-kapltalistiset u u t i s l ä h t e e t kerras­saan
h ä m m ä s t y t t ä v ä l l ä tavalla. K o s ­k
a K o r e a n kansa o n t y y t y m ä t ö n s i i ­hen
fasistiseen komentoon, joka v a l ­litsee
E t e l ä - K o r e a s s a WaU Streethi
k ä s k y n h a l t i j a i n suosiollisena avulla,
t o d e t t i in eshnerklksi viime syyskuus­sa
E t e l ä - K o r e a s s a tapahtuneen kaik­k
i a a n 1,184 slssitalsteliiataantmnuLk-r
- n l l i.^n nr.-»c;rioTi»ti S v n n n n Rheen
kalUtuskomentoa vastaan. Naii
.taisteluihin osallistui noin 77,000^
s i ä . K ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen se
klisee sitä, että maassa vallit
v a i k k a se onkin jänkkidiktati
vallassa, laajalle levinnyt kansalaj
sota. S i t ä vahvistaa edelleen l i ' "
t ä , että tällä länsimaisen de
t i a n suojeluksessa olevalla alueeHa (
vangittu viime vucden loppuun r "
n e s s ä lähes puoli miljoonaa
m a a n y s t ä v ä ä ja että heistä oli
den vaihteessa vielä vanton»
150.000 naista Ja miestä. Neljin i
d e n kuluessa surmattujen lu
kohcsl lähes sataantuhanteen.
Moisista asioiita ei myöskään
puhua länslmaL-en totaalL^en m
m a t i a n vuoksi. Niistä on vaietavii
julistettava että l^ommmust« i
aloittaneet sodan, vaikka aa»,
luonnollisestikin Pä^nvastoto^
asiat selostetaan totuuden m u ö '^
K a l k k i t ä m ä tapahtuu ^jfJJ^
t l km» muistetaan edefflmam|
k a k s i "kultaista sääntöä . Joit« " |
talistiset sanomalehtimiehet
K o s k a tääUä länsimaissa
ankara sensuuri tuoreimpun ro^
n ä h d e n j a mikäli topiUUstis^^
det ovat kysymyfccssä mUto
k i t a epämleUyttäviin asiolMfl ^
o n t ä l l ä kertaa parasta jaada
t l odottamaan mitä
s e l l a k i n puolen on.
neet t ä m ä n takia «soitua
me miten Korean sotauuUsialon^
k ä t ä ä n . S l e l joistakin asioista^
vaieta n i i n käämiEtään ne
p ä i n v a s t a i s i k s i *
h i n n ä h d e n koska se on
totaalisen diplomatian
mukaista menetteli»-
P e r ä s t ä .^imuluu sanoi
— K a l l e Tera.
sitlö'
1^
n
n
V
1
s
Salur
kertai
Vakit
Iterra:
Ilmoii
kerlai
LUOI
"Myy
laan 1
Kunn
opiUii
«irkul
Vi
P.O.