1950-06-29-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(Canadan liittövaUion perustaminen 1867 oli luonnollisesti _ ^ edistysaskeL joskin on ilelysti totta ettei se ratkaissut lä- ^ a n kaifcJ^* probleemeja. Sen lisäksi lUttoval-goo perustamiseen liittyy muitakin seikkoja, kuten esimerkiksi alosiäsia, että monet canadalaiset tervehtivät ensimmäistä Pofflinionin päivää vetämällä UpunpuoHtankoon. tai julkaise- 5j,ila sanomalehtensä xnustissa xaamelssa jno. Öheellinen artik-jgji el käsittele liittovaltion perustamista kokonaisuudessaan, nan sen joitakin hyvin ikärkeita Ja usein unhoitettuja puolla. Tolm.) Kirj. Joe Levitt -7331 and Sii Oaii Co. A rORETTAl OnlariJ n; OatJ gieiiämätön tosiasia on, että P o h - kjis-Amerikan brittiläisten s i i r t o l a in lidistäininen v. 1867 edustaa k a p i t a - ggnin keliityksen pitkää edistysaskelia Canadassa. Siitä liitosta e i k u i t e n - bjn voinut tulla mikään muu k u in bpitalistinen valtio j a sen vuoksi on Bielenkiintoista tutkia |oisinaan k u u l tua väitöstä, että mttoyaltion m u o - (jfjlaininen ilmaisee silloisten h a l l i t - jtrien piirien "demokraattista tahtoa". Objektiivisesti puhuen, liittovaltion Bjodostaminen oli tarpeellinen t o i menpide Canadan luonnonresursslen bluttämiseksi kapitalismin alaisuudessa, mutta liittovaltion isät (perus-tjjat) edustivat silloin demokratiaa ostastavia piirejä kuten tämä a r t l k - tdi osoittaa. MPITALISTIT T A R V I T S I V AT UITTOVALTIOTA - 8e oli kapttaiistinen . S i i u r - B r i t a n - siamikä v. 1850 tahtomattaan aloitti liitteen liittovaltion pertistamiseksl s i - " joittamalla pääomia Canadan r a u t a - tfiden rakentamiseen. Se o l i raiutatei-Äen rakennuskautta j a s i l l o i n nousi Itokonainen luokka rautateiden p r p - moottoreita. joiden rikkaudet perus-tnivat sellaisiin h a l l i t u k s i i n , j o t k a t a kasivat rakennustöiden kulut, mutta jättivät rautatiet promoottorien kä-diiL Canadassa he näkivät rautatien penisfaksi mikä valtaisi vehnäliikjen- (een ja tekisi mahdolliseksi, että B r i tanniaan voitaisiin kuljettaa halpaa relmää, jonka vastineeksi tuotaisiin tänne brittiläisiä tehdastuotteita. Montreal oli syvä merisatama joskaan ei niin edullinen kUin jäistä V a paa oleva New York. Rautattespekulointl tuli Canadan kauppiaiden ja mäanomistajain tärkeimmän huomion kohteeksi. " C a nadan politiikot. jotka yksityiselämässään olivat sijoittajia, prcmpottoreita, lakimiehiä ja urakoitsijoita, olivat y h - tejksissä rautateiden kanssa. R a u t a - I teitä autettiin yleisistä varoista annetuilla lainoilla ja niitä pelastettiin I parlamenttaarisen 1 a i n l a a d i n n an avulla." (C G. Creighton " B r i t i s h N o r th America at Confederation", sivu Täten keinottelijat käyttivät p a r l a mentin kontrolliasemaansa : k a h m i a k - 8«n rikkauksia itselleen. Kun s i r Allan McNab sanoi,. " r a u t a t i e t ovat mmun politiikkaani", n i i n hän t u l k i t si MacDonaldin, C a r t i e r i n , Tupperin, Galtm ja muiden l i i t t o v a l t i on isiksi tulleiden katsantokannan. Tosiasiassa vuoteen 1867 mennessä o l i sijoitet-lan Oniai ELÄMÄ VILKASrUU SCDBURYSSA USÄ \ l R K i s T Y K S E S T k ' USA M A I S E M I E N K A U N E U D E S T A " 8 A M U K A V U U D E S TA GRbYHOUND'ILLA Yhtäälle Edes- KnrtK T . P^*^ t a k a i s in S^.::::::;:::»IS City • S ChSe^^n,----- 17.50 lSt'»?-'v •••••• Sr i Sv^ÄM icc h;^'_:. .:. .". . '1'5^.8 5 ^^^Iti.ohio 33^5 53.55 19.45 1 7 ^ 21 JO 10^0 1*25 17.05 1 9 ^ 27.40 29.30 31.55 33.30 28.70 48.55 50.00 9835 35.00 31.60 39.40 1»'>S «äästö edestakaisessa lipnsBa. G B E Y H O U N D A S E S IA UNION BUS DEPOT Sodbnry, Ontario » J t u 145.794^3 puntaa Canadan 2.168 m a i l i i n rautatietä j a näiden brittiläist e n rahottamain rautateiden ympärillä rupesi kehittymään canadalaiset k a p i t a l i s t i t . M o n t r e a l ei kuitenkaan voinut t o i voa voivansa kilpaUla satamana Nevtr Y o r k i n kanssa. Esim. v. 1869 lähetett i i n Chicagosta itään 2,339,063 t y n n y riä j a u h o j a j a 13,244,249 biisheliä v e h nää.. M u t t a samaxia vuonna Montreal sai vain 538.429 tyruiyriä jauhoja ja i655,966 bushelia vehnää. Rautateiden alhaisten tulojen r a t k a i s u n a nähtiin Canadan kotimaisten m a r k k i n a i n kehittäminen — j a l i i t t o v a l t i o n Isät ilmaisivat jatkuvaa k i i n tymystään m a r k k i n a i n kehittämiseen. Canadan (Ontarion j a Quebecin) p a r l a m e n t i n istunnassa käydyssä väittelyssä l i i t t o v a l t i o n suhteen G a l t käsitteli l a a j a s t i tätä seikkaa: " O n valitettavaa meille kalkUle; että kauppa s i i r t o l a i n välillä o n n U n p i e n i . . . M e olemme paljon enemmän etsineet kauppasuhteita naa^iuimaan kanssa . . . k u i n vaihtaisimme keskenämme tuotteita mikä pitäisi, kaupan omaksi eduksenune. Yksi suurin e t u i suus . . . f maakuntien) liittymisestä t u l i s i näiden esteiden poistamisesta ja m a r k k i n a i n avautumisesta kaikissa maakunnissa meidän k a i k k i e n teoilla suustuotteille. Tällä tavoin meidän täytynee varata Newfoundlahdllle ja rannikkomaakuntien suurelle kalas-, tusteollisuudelle Länsi-Cänadan maataloustuotteita, j a me toivomme s a a vamme Nova Scotiasta k i v i h i i l i t u o t - teemme; j a A l a - C a n a d a n teollisuuslaitokset voivat toivoa löytävänsä l i sää m a r k k i n o i t a monille tuotteilleen, j o i t a nyt ostetaan u l k o m a a m a r k k i n o i l - t a . " Puhuessaan samassa välttelyssä George B r o w n korosti kotimaan suurempien m a r k k i n a i n tärkeyttä, v i i t t a s i Y h d y s v a l t o i h i n j a sanoi: "Mikä o n n i i n paljon auttanut s en k a i k k i e n teollisuuksien n i i n nopeaan kasvuun on heidän suuret kotimaiset m a r k k i n a n s a 'mitkä kehittävät ehty-mätl^ ömän kysynnän joka päivä käytettäville tavaroille j a i n n o i t t a a tuott a j a i n voimia j a kekseliäisyyttä." Täten, vuoteen 1867 mennessä, n o u sevan kapitalistiluokan eteen o l i t u l l u t probleemi, miten poistetaan ne poliittiset esteet, jotka estävät k o t i maisten m a r k k i n a i n kasvamista. Ensinnäkin heitä r a j o i t t i tekemästä etujensa mukaan se tosiseilcka, että Canada oli edelleen s i i r t o n i a a h a l l i n - non alaisena. G a l t Ilmaisi k a p i t a l i s t i . luoOsan tyytymättöniyyden imperium i n h a l l i t u s t a kohtaan k u n hän 1859 k i r j o i t t i : " C a n a d a n hallitus, toimien l a i n l a a - t l j a k u n n a n j a kansan puolesta, ei voi i m p e r i u m i n haUltuksen valtuuksilla inissään määrin sivuuttaa tai vähentää C a n a d a n kansan oikeutta päättää Itse n i i n verotuksen muodosta kuin määrästäkin . . . Itsehallinta tulisi kokonaisuudessaan hävitetyksi, jos i m p e r i u m i n hallituksen katsantokanta patmaan Canadan katsäntokannany-iäpuolelle... Tämän vuoksi nykyisen h a l l i t t i k s e n velvollisuus on myöntää C a n a d a n lalnlaatijakunnalle oikeus muuttaa Canadan kansan verotusta s i t en k u i n l a i n l a a t i j a k u n t a katsoo p a r haaksi — vieläpä s i l l o i n k i n jo? se v a l i t e t t a v a s t i kyllä sattuisi joutumaan i m p e r i u m i n h a l l i t u k s e n epäsuosioon." Pohjois-Amerikassa olevien erillis^ t en s i i r t o l a i n sisäisen kaupankäynnin valkeutena oU myös n i i d e n väliset t u l liverot. "Jos canadalainen menee N o v a Scotiaan t a i N ew B r u h s w i c k i i n , t a i jos noiden maakuntien asukkaat t u levat tänne, se t a p a h t u u k u i n menisi ulkomaille. TullivlrkaiUJa o n r a j a l la vastassanne j a p e r i i tullimaksunsa t e i dän tavaroistanne." (George Brown). V , 1841 Y h t y m i s l a i n (Act of U n i o n , mikä yhdisti Y l ä - j a A l a - C a n a d a n — Tolm.) perusteella o l i C a n a d a n parlamentissa kehittynyt kuolio. Nopea s t i kasvanut Länsl-Canada' (Ontario) l i l t e t t i h i puoifeodaaliseen Itä-Ca-nadaan (Que.). K u m p i k i n v a l i t s i p a r l a m e n t t i i n saman määrän edustajia. Voidakseen toimia hallitus tarvitsi " k a k s i n k e r t a i s e n " enemmistön — enemmistön n i i n Ontariosta k u i n Quebecistakin, Tämän kuolion m u r t a m i selle e i näyttänyt olevan mitään m u u t a mahdollisuutta kuin l i i t t o v a l t i on perustaminen. Kuten George Brown lausui samassa väittelyssä: "Ylä-Cansidan ( L ä n s l - C a n a d a n) kansan . . ^ t a r v i t s e e mennä Quebeciin saadakseen l u v a n avata t i e n j o h o n k in kauppalaan t a i nimlttääkseen kuole-manjsyyn t u t k i j a n ." Eikö s i i r t o l a i n yhdistyminen r a t k a i s i s i k a i k k i a näitä ongelmia? Keskua-i i a i l i t u k s e n muodostaminen poistaisi keskinäiset tiiUimaksufc. Uusi valtio Olisi jriittövön^^V^^ vaatfakseen I^atösvaltaa Canadan sisäislistd asi<^ oista. J a k u n uusia maakuntia l i sättäisiin Canadan kahteen maakuntaan, n i i n s i t t en saataiElin r a t k a i s t u k si Canadan p a r l a m e n t i n ktiolotila. L i i t t o v a l t i o s t a , joko muodossa t a i toisessa, o l i keskusteltu vuosikQusiia. mutta nyt, rautatiekysymyksen y h teydessä siitä tuU käytänön p o l i t i i k kaan sisältyvä kysymys. K a i k k i r a u - t a i l e p i i r i t n p i v ä t etuVniiitta Uittova^ tiossa. G r a n d T r u n k i n WätCkiD p y r k i saamaan (Ja saikin) kpntroIUhisa Hudson's B a y yhtiön siten, että hän olisi edullisessa aseqiassa läjättä ävaw tessa. Ajatus suurista voitoista, m i t kä saadaan läpi i n a a n rakemiettavtis-t a rautatiestä, rupesi innoittamaan sekä amerikkalaisia että canadalaisla promoottoreita. J a jos s i i r t o l a t yhdistyisivät j a jos länsi j a i u o d e a v a t t a i s i i n k u t e n o l i t a r pahtumit r a j a n «teläpuolella, s i l l o in pelkkä r a u t a t i e n rakentaminen lisäisi sisäistä kauppaa. "Eikö lUttovaltion muodostaminen antaisi nojille 4,000.- 000 ihmisen kaupan k o n t r o l l i a ? " h u u dahti George Bi|pwli.' R a u t a t l e r a k e n t a j a l h mahdollisuudet lisääntyivät k i m v. 1866 mitätöitiin ns. Vastavuorolsuuslakl Y h d y s v a l t a in kanssa, mikä pani liuomattavia e s t e i tä Pqhjois-Etelän, kaupan kehittämiselle. Lopuksi s i i r t o l a i n yhdistäminen t a r k o i t t a i s i brittiläisen pääoman j a t kuvaa v i r t a a m i s t a maahan, siliä sijpi-txdtset v o i t a i s i i n t^ata vakihituneella halUtiÄfieUa, millä o n hyvä iuottppe-rusta;. ,\ , ,. "VaikeuiB pääomien s a a n t i i n ulkom a i l t a , maakunnalUsten obligatlonien väheneminen Lontoossa, erikoisesti Canadan finanssUuoton hcikkenfemi-nen. olivat vaikuttavia tekijöitä ja n i i n G a l t Canadaesa k u i n Tupper N o va Scotiassa väittivät».että resurssien yhdistäminen lisäisi huomattavasti koko brittiläisen Pohjöls-Amerlkan luottoa." (D, G . Creighton. siv. 60). Doriori, pikkuporvarillisen PartI Rougen j o h t a j a - A l a - C a n a d a s s a osoitt i minkälaista csaa rautatiepromoot-torlt veivät l i i t t o v a l t i on muodostamisessa k u n h än sanoi; / " G r a n d T t u n k i n Ihmiset ovat sen p o h j a l l a ; ja mtaä havaitsen, että G r a n d T r u n k i n viimeksipidetyssä k o kouksessa mr. Wätkin onnitteli e t u käteen osakkeiden- jä obligätiojen o-mistajiä heidän edessään olevasta l u paavasta tulevalsuudiBsta, siitä arvojen lisääntymisestä, ihitä heidän osakkeensa j a arvopaperinsa saavat kun lilttovaltlosuunnltelma j a s i i h e n k u u luva h a l k i - m a a n rakennettava r a u t a - tlesuunniljelrija tulee hyväkfiytyksi (Dorion: Confederation Debates). Nuo olivat j o i t a k i n rautatiekängl^ motiiveja liittovaltiota edlistäcssään. Tästä h u o l i m a t t a nämä suunnitehhat polUttisten muutosten hyväksi — > o h - j o i s - A m e r i k a n brittiläisten s i i r t o l a in yhdistäminen liittovaltioksi, minkä parlamentti v a l i t a a n väestön perusteella — edellyttivät pelkän olemuksensa johdosta k l a s s i l l i s en porvairllU-sen demokratian kehitystä. L I I T T O V A L T I O N ISÄT R A J O I T T I V A T D E M O K R A T I AN L A A J U U D E N k a p i t a l i s t i t eivät jättäneet huomioonottamatta sitä että suunnitellut po llittiset muutokset voivat tarkoittaa p o r v a r i l l i s e n demokratian kehitystä täydelllsimpään muotoonsa — demok r a a t t i s e n tasavallan muodostamiseen. Heidän (kapitalistien) vastarlntjai d e mokratiaa kohtaan t u l i selvästi esiin Canadan lainlaatijakunnassa suoritetussa välttelyssä l i i t t o v a l t i o n perus-tamisasian suhteen. L i i t t o v a l t i o n s u o sitteli j a t tiesivät, että mitä enemmän valtaa kansalla on, sitä paremmin kansa voi puolustaa itseään räuta-tienkänkiä vastaan. Tässä o n syy m i k s i " p u h t a a s t i demokraattiset Instituutit eivät ole eduksi maan r a u h a l l e j a omaisuudelle" (Cart i e r ) . Sillä j u u r i demoicratian l a a jentaminen voisi ehkäistä omaisuuden olemasta sen "tö&ijän mikä hallitse m a a i l m a a " , k u t e n h e katsoivat. " E h dotukset liittovaltion suhteen tekevät meille mahdolliseksi seisoa olka Olassa yleismaailmallisesti leviävää d e - mokratlaoppia vastaan". ( i J A r c y M c - Gee). ,,. S i r J o h n MacDonald, l i i t t o v a l t i o - suunnitelman johtaja, esitti tämä» seikan kyyiiilllsellÄ tavalla sanoessaan: "Meidän täytyy aina suojella vähemmistön etuja, j a r i k k a i t a on a i n a numerollisesti vähemmän kuin köyhiä. C a r t i e r , jonka velvollisuutena o li h a n k k i a ranskalaisen Canadan tuki ehdotukselle, sanoi, että hän "vastusti . . . . selvästi sellaista demokraattista järjestelmää, mikä saavutettiin Y h dysvalloissa. Tämä suonnitelma ( l i i t tovaltion suhteen) s a i k a i k i n k o h t u u den miesten hyväksymisen. Äärfm-mäisyysmiehet, sosialistit, demokraatit j a ' a n e x a t l o n i s t i t ' (Jotka halusivat liittyä YhdjnsvaltoilUn) vastustivat s i tä." , Edelleen C a r t i e r väitti seuraavin s a n o i n , brittiläisen v a l l a n säilyttämisen puolesta demokratian kasvun ehkäisemiseksi: • '•' " M e emme nyt keskustelleet siitä suuresta proble^aista mikä esitettiin harfcit&vaksenune d e m o k r a a t t i s t en periaatteiden prppagoiaiisen byväksL M e l d i i n pyrkimyksenämme o l i m u o - Anasta räiteltiin kuitenkin tiukasti ja seitsemän "isää" vastusti sitä Toronto. — Kaupimgin valtuusto hyväksyi; maanantahia 15 äänellä 7 ääntä vastaan sivulahi. mikä kieltää vissit llikelalt(^set harjoittamasta d i s k r i m i n o i n t i a vähemmistöryhmiä vastaan. D i s k r i m i n o h t t i a vähentävää s i v u l a - k i a vastaan äänestivät:. K o n t r o l l e r i t BäUour Ja Saunders sekä valtuusmiehet Llpsett, Sparllng, Collings, M c - M e c h a n Ja N a s h . i ' D i s k r i m i n o i n n i n kieltävän s i v u l a in puolesta äänestivät pormestari M c - C a l l u m . k o n t r o l l e r i t Innes j a L a m p o r t sekä v a l t u u s m l ^ t Nathan P h i l l i p s, P r o s t , Nelson, Pisleight C o r n I : h . D a - vldsbh, d o u l d , A l l e n , Belyea, F r s e d, C o v l i n g j a H o w a r d P h i l l i p s. Hyväksytsm sivulain alaiseksi t u l e v a t seuraavat iiikelaitokset: autokorjaamot (garages) parturiliikkeet, n a i s t e n kampaamot, hieromalUkikcet; kirjaläihastot, eläinkaupat, maidoin j a k e r m a n myyjät, uimä-altaat j a y - leisiet kylpypaikat. Hyväksytty sivulaki valtuuttaa J a velvoittaa kaupungin valtuuston peruuttamaan tolmUuvnn miltä tahan- Ba yllämalnitulUa liikkeiltä. Jos n c syyllistyvät diskriminaattoristin t o i - menplteisUn Jsetä tahansa asiakas-taan vastaan, rodun, ihonvärin t a i uskonnon perusteella. Väittely tästä slvulalsta o l i t o i s i naan h y v i n k i n kuumaa — j a mikä kummallisinta — kuukausi sitten k o - ko k a u p u n g i n ' h a l l i n t o oli y k s i m i e l i nen tässä asiassa, mutta nyt löytyi 7 dlskrimlnointlvastalsen sivulahi vastustajaa! Vastatessaan valtuusmies Lipsert-tln väitöksiin, valtuusmies Norman Precd lausui mm. seuraavaa: " V a l tuusmies L l p s e r t t i n väitökset, että t ä . mä sivulaki r a j o i t t a a slviillvapauksla, on asiaUlsestl myönnytys hänen puoleltaan siihen, että hän kannattaa viidakon lakia missä k a i k k i saavat tehdä mitä tahtovat. Me pyydämme ainoastaan sitä. että Ihmiset menettelevät Eääd5'Uise8ti. Kukaan ei menetä tämän sivulain vuoksi e-linmahdollisuukslaan." vaatimusta I C/ochranen seudun osasto suunnitellut parannuksia tulevaa työehtosopimusta varten Kapuskasing, Ont. — Y l e i n e n M S prosentin palkankorotus ynnä 42 t u n n i n työviikko entisin ansioin ovat ne tärkeimmät päätökset, jotka t e h t i in tulevia t y ö e htösopimusncuVotteluja varten täällä koolla olleessa Lumber and SaMrailU. Worfcers Union C o c h r a - nen seudun osaston vuosikokouksessa, jossa o l i edustajia seitsemän yhtiön työmailta. Palkallinen unioiden kes-kusneuvostö o l i lähettänyt kokoukseen veljesedustajansa, joita oli myöskin Järvienpäästä j a unlommc Ontarion neuvostosta. Vaatimukset edellyttävät u n i o n j ä - sehmaksujen pialkoista perimistä, p a rempaa lomapalkkaa, parempaa ruokaa j a pesupalvelusta alhalslmmilla hliinöllla, voita margariinin tilalle kämpillä,, parannettua valitusten käsittelyjärjestystä" jä kaikkien työalojen sisällyttämistä uuden sopitnukseh " A " luetteloon. Kokouksessa uuteen •työehtosopimukseen tehdyt muutoschdotulc^t alistetaan sen yleisen neuvottelukunn a n h a r k i t t a v a k s i , j o h o n kokous vahtisi seitsemän jäsentä. Tämän komitean muut jäsenet vahtaan Sudburyn j a F o r t A r t h u r i n osastoista sekä O n t a r i o n neuvostosta j a sen päämieheksi tulee United Brotherhood of Carpen-ters a n d J o i n c r s of . ^ e r l c a n kansain-väUnen edustaja. V I B K A I L I J A I N V A A LI Osaston presidentiksi v a l i t t i i n U u delleen yksimielisesti Pete Mongeon. M u i k s i yM'lcailijoik6i v a l i t t i i n : M a r tn B a j u k varapresidentiksi, Reml Cais-sey pöytäkirjuriksi, K a l l e Salo rahaston sihteeriksi, Serge P a v i t s k y rahas-t o i i h o l t a j a k s l j a muiksi Johtokunnan jäseniksi, Oscar Nordrud, Eino Raappana. J . > . BouthiUette j a P h i l i p L a - chance. *^ R A U H A N P U O L E S TA Kokouksessa hyväksyttiin myöskin päätöslausebna, jossa kannatetaan kaikenlaatuisten atomipommi- j a b n k - tecrlaseldcn pannaan julistamista ja alistamista tiukan kansainvälisen kontrollin kohteeksi. . Canadan hallitukselle päätettiin l ä hettää sähke, jossa pyydetään h a l l i tusta kannattamaan edellämainittuja toimenpiteitä j a julistamaan sotarikolliseksi sen maan. joka ensiksi käyttää m a i n i t t u j a aseita. Edelleen päätettiin ehdottaa, että unio ryhtyisi k e räämään Ontariossa varoja jäsenistön edustajan lähettämiseksi CJenoassa l o kakuun puolivälin tienoissa pidettävään toiseen maailman raiuhahkon-gresslin. Vaikka kongressiin lähetettävien edustajien lukumäärä on r a j o i tettu 2.500, josta Canadan osalle saattaa langeta noin 20 edustajaa, olivat edustajat sitä mieltä, että meidän u n l l omme pitäisi o l l a siellä edustettuna. Osaston johtokunta velvoitettiin huolehtimaan riifkävän edustajamää- Tän valitsemisesta Montrealissa syysk u u l l a pidettävään Trades. and Labor Congress of Canadan vuotuiseen k o koukseen. Varapresidentti Martin B a j u k v a l i t t i i n vcljcsedustajaksl T OT rontossa pidettävään Canadan slaavilaisten kongressiin. Virkeään keskusteluun osallIstuneet edustajat ; tuomitsivat työnantajain h a r j o i t t a m a n saituuden ruokailusuh-t e i s i i n , kämppäoloihin Ja utakkatöidcn mittaamiseen nähden. P ^ i i l T U S L A U h l E L M IA O n t a r i o n j a l i i t t o v a l t l c n hallitusten on yhdessä myönnettävä kymmenen vuoden kuluessa kymmenen miljoon a a dollaria vuodessa metsanistutus- R A U A S T O N S I H T E E R I K SI A[skc(täin Kapuskasingissa pidetyssä Lumber and S a u m iU Forkcrs U n i on Cpchrancn seudun osaston vuoslko-koukscsisa v a l i t t i i n K a l l e Salo uudelleen osaston johtokuntaan, tällä k e r taa rahaston sihteeriksi. K a l l e toimi aikaisemmin varapresidcnttlnii. Torstaina,kesäfc29p. Thursday,Jime SyytET SUDBURYN WU©ii LAUANTAINA HEINÄKUUN t PÄIVÄNÄ alkaon 8.30 (Ylqsl osityo) jatkuu sunnunt. keskiyö» maanant.» (ilstt ; Kaikki tulot avaiaiiistalahioitctaanh^^^^ keskuksen hyväksi. , ^ Sisäänpääsy: alhaalla k a l k k i istuimet 50c, ylhäällä kälkkj istuimet ^ EMPIREN MENETTELYTAPA PÄIVÄNÄYTÖKSET 1.30 ip. Ovet avataan 1.00 ip. ILTAISIN 7 ip. jatkuvat näytökset ovet avataan 6.30 ip. SISAÄNPÄÄSYmNNA*^ PÄIVISIN T Lapset 12c. oppilaat 2Ic ynnä 3c veroa 24c. aikuiset 3 ! c ^ - nä 4c veroa 3Scr yläkertaan 39c ynnä 6c veroa 4Se^ \ ILTAISIN Lapset 17c ynnä 2c vcroä:l9c Oppilaat 30c ynnä^ 4c veroa 34c. aikuiset 44c ynnä 6c veroa 50c, yfäkertaan 4de ynnä 7c veroa 55c y.ni. töiden suorittamiseen Ontarion maakunnassa, sanotaan asiaa koskevassa kokouksen hyväksyniässcä-pää-lösläuselmassa. Muissa päätöslauselmissa vaaditaan työttömyysvakuutus-avun kovottnmlsta j a että maksettais i i n koko työttömyysajalta, että kämpillä pitäisi olla ammattitaitoinen e n - siiipuml&s, että lääkärlnhuoltomaksut pitäisi porlä työnantajain voitoista e i kä metsämiesten palkoista, että kämpillä pitää t a r j o i l l a voita margariinin asemesta, että pitäisi ryhtyä p i k a i s i in toimenpiteisiin tulvavahinkojen ehkäisemiseksi j a että Manltoban tulvasta y. m. samassa asemassa oleville on maksettava täysi korvaus kärslml-stään vahingoista, cttft l i i t t o v a l t i on oikeuksien l a k i on hyväksyttävä j a Quebecin munalukkolaki on peruutcttiiva että ryhdyttäisiin tutkimaan työväenlain-säätähtöön soveltamista ja yhä U - sääntyvää komppanian unioiden v a a ran Caniulassa. . Timmlas Prc.<«ln äskeisen uutisen johdosta velvoitettiin union v i r k a i l i jat kirjoittamaan konservatiivipuolueen paikallisille; vlricailljoille j a edustajille lainlaatijakunnassa Ja l i i t t o v a l t i o n alahuoneessa j a tiedustamaan minkä vuoksi puolue va.stustaaslvu-tolmcnaaij pu u t a vnratuotannossa työskentelevien farmarien y.m. järjestämistä. Kokous lausui osaston v i r k a i l i j o i l l e erikoisen kiitoksen tässä ky.symyk.vcssä oBoittama.-jtuau asianharrastuksesta. Maatatoustyöläisten palkat : älliaiseiRmat kuin v. 1940 Keskimääräinen päiväpa!lkka oli $4.04 v. 1940 ja on sen jäHceen tipahtanut $3.84 päivä^isä Ottawa. Vaikka Canadan t e o l l i - suustyölälsten palkat ovat kohonneet kuluneiden kymmenen vuoden aikana osoittavat tilastollisen toimiston k e räämät tiedot pälnt/astaista suuntaa maataloustyölttisiln nähden. T i l a s t o l l i n en toimisto on i l m o i t t a nut, että Canadan maataloustyöläis-t c n keäklmäUräincn päiväpalkka o)l ruoan j a asunnon lisäksi viime toukokuussa 3.84 d o l l a r i a . K o s k a vastaa-va luku oli toukokuussa 1040 4,04 dol» larta, ovat maataloustyöläistsn k e s k i määräiset ansiot Vi^hcntyneet kuluneiden kymmenen vuoden aikana keskimäärin 20 Eentlllä päivää kelii-dcn. MaataloujtyöläLstcn palkat ovat näiden tilastotietojen mukaan k o r . keammat lännellä Ja alhaisemmat Suomi rakentaa toisen vpimalaitoksen Neuvostoliiton laskuun H e l s i n k i . — ( S - S J Ma:kova«sa BOI-mittuun ö-vuotiskauppaf-oplmuksccn kuuluu Suomen toimituslistalla v i i meisenä kohtana Kajakoskcn volma-laitof;, jonka Suomi on sitoutunut r a kentamaan NeumUoliiton laskuun 'kauppasopimukst-n uUopuÖlella olev i a tavaratolmituk.sla va,staan, V o l_ malaitoksesta tulee 3S.000 k w : n tehoinen; joten siihen rakennettaneen 3 kpl 12.000 k w ; n koneiltoja, kuten ä-skcttäin Tainionkoskolla valmistti-ncessa voimalaitoksessa on. Imatran Voima Oy. o n saattanut Neuvostoliiton alueella olevan Jänis-kosken voimalaltokKcn rakennustyöt loppuvaihccscenea. Voimalaitoksen 1. koneisto «aatancen pyörimään heinäkuussa ja koko laitos valmistunee vuoden loppuun mennessä, j o l l o in se luovutetaan neuvostoviranomaisille. On tcdcnnäköhitä, että Imatran Voima Oy. s aa suorittaakseen myös PaaUJocn Eajako^ken voimalaitos-työn. Yhtiö siirtää todennäköisesti Jdnlskoskclta vapautuvan työvoiman j a koneet Rajakoskcllc. Idässä. Niinpä esimerkiksi B r i t i s bj Columhiassa ol| keskimääräinen palk-f^ ka. ruoan \o, a s u n n o n Usätssi. 4.73 p ä i vässä. Mutta sielläkin osoittavat l a s t c t palkikojcn olevan Ipskt^unnas-sa sillä vuosi aikaiset|imln o l i v at B. C : n maatyöläisten keskimääräiset päiväpalkat 5.06 d o l l a r i a . osOlttaent;^: siten keskimäärin 34 s e n t i n vtthen-nystä vuoden kuluessa. Maatnloustyöläistcn palkkojen las- ^ kemincn ci o l l u t kuitenkaan's^ebien ilmiö viime vuoden aikana Billä esimerkiksi Ontarion m a a k u n n a n ' k e s k i - r määräinen päiväpalkka oli t o u k o kuussa 4,12 d o l l a r i a e l i b^ntln k ^ r k e -' ampl k u i n viime vuodon kei^kimäär^l-ncn päiväpalkka.' SaskatchcwatUttft maakunnassa o l i keäcimä^räineii. p ^ . väpalkka tcukokuussa 4.37 dolUria eli ' 10 senttiä enemmän k u i n viime vuo-,, dcn kcskimääräificn palkka. l A l h a l - simma|i olivat maa^iflälstcn ;kesjcl-%^ määrdlcct päiväpalkat viime t o i i K o - '/uusaa Nova Scotiassa Ja New Öruns. wlckifsa, nimittäin 3.44 Ja 3 41< d o l l a r i a , mainitussa järjestyksessä.« K u u k a u s i p a l k a l l a työskentelevien > maatyöläisten kcsklmäfträlneii onslozi^ 011 toukokuussa koko maassa 84.64^ d o l l a r i a ynnä ruoka j a asunto< V i i m e ' vuoden toukok, keskimäärä oU 83.73 ^ d o l l a r i a Ja k a k s i vuotta alkalsemtnin 83.20 dQllarla. Omassa ruoassaan työskcntclevipn vastaavat p a l l i t oU-; vat 113.76, 113.80 Ja 113.07 d o l l a r i a . V i i m e toukokuun tiedot o«)tttivat kuukausipalkkojen kohonneen kuu-^; dessa maakunnassa mutta v^en^-^^ n c c n kolmessa, nimittäin NeW'3run8-; wicki8£3, <tuebccissa Ja B r l t i i s h C o - t : lumblassa. t 11. f* TM' ,M mi I l i 1 3: 1 m U U D E L L E E N J O H T O K U N T A AN E i n o Baappana valittUn uudelleen Lumber a n d S a v m i l l Worfcer8 U n i on Cochranen seodon osaston Joht<H(un- ( « a n ..osutoa vuMllMkoakflessa, Joka p i d e t t i in äskettäin JUpnskguiinsissa voidaan Ikuistuttaa monarkia. Tämän Vuoksi ero meidän j a naapurimme (Yhdysvaltain) välillä o l i Juuri tämä. Meidän liittovaltiossamme olisi mon a r k i a Johtava tekijä s a m a l l a k u n ra r Jan toisella puolen, hUomiconottaen mennyt h i s t o r i a J a m a a n nykyiset ko-temukset. hallitsevana voimana oLi l(ansanjoukkojen tahto, icansan käxis- 3ä. Jokainen yksilö. Joka on keskus.; t e l l u t Y h d y s v a l t a h i k a i k k e i n h i t e l l e k - tuaalisimplen valtiomiesten Ja k i r j a i l i j a i n kanssa, o t a t havainneet heidän k a i k k i e n myöntävän, « t t ä hallituksen valtuudet ovat tulleet l i i a n suuriksi. Johtuen se yleisestä äänioikeudesta ja Jonkkohailinta o n luonnollisesti noussut lalnlaadinnallisen auktoriteetin yläpuolelle" KUN HAIN SITÄ . . SITÄ OLI SAATAVISSA Erikoisalamme on valmistaa korkean laatuisia rehuja. Rehut jauhetaan ja ovat tuoreita joka päivä . . . voitte saada minkä sekoituksen ja minkä kaavan mukaan haluatte, HALLITUKSEN TARKASTAMIA JAUHOJA ® JYVIÄ ©REHUJA TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN leeLoufflSi. Puh. 3-0531 Stidbltf^ SIKOJEN RUOKINTA VOITOKSENNE (Jatkoa) LIKAISUUDESTA AIHEUTUVAT MENETYKSET TAUDIT: M i l t e i k a l k k i tautien puhkeamiset voidaan viilttää t a r k a l l a pubtau- I c l l a j a desinfioimisaineiden runsaalla käytöllä. Pihat, l a i t u m e t : : J a: ryöpypaikat ovat pääsyyllisiä Ja niitä pitäisi vuorotella 2-vuod^n aikoina että siat olisivat p u h t a a l l a p i h a l l a joka vuosi. MADOT: T a v a l l i n e n pyöreä mato aiheuttaa miljoonien dollarien häviön s i d n - kasvatukscssa vuosittain. Ainoastaan tarkka puhtaus J a karsinoiden. d<;fiinfioiminen kontrollccraa tämän p a r a s i i t i n . Suurin vahinko a i h e u tuu nuorissa eloissa jotka tarttumisen jälkeen tulevat lalhoii&si, h e i k o i k si j a usein kuolevat r i p u l i i n , keuhkokuumeeseen tai m u i h i n hengityselimien tauteihin, TAVALLISET PYÖREIDEN MATOJEN ELIIfAIKA Munat kehittyvät ulostuksien j a siat jotka pidetään likaisissa lOfl-tcissa j a p i h o i l l a syövät ne. Munat hautuvat suolistossa pieniksi m a doiksi jotka tunkeutuvat suoliston seinän läpi vereen. Ne ktilkcvat tercn mukana keuhkoihin missä ne tunkeutuvat läpi keuhkokalvon'Ja yksistään siellä kurkkuun Ja nlällään. Usein matojen kulkemien k e u h kon kautta aiheuttaa vakavia vikoja. Keuhkot tulehtuvat Ja keuhkokuume usein seuraa c r i k o i s c s t l k in jos s i k o j a vierotetaan kylmillä, kosteilla i l m o i l l a. KONTROLLI: Madot jotka nlellaan elävät suolistossa Ja kehittyvät Ja munivat munansa jotka ulostetaan »ioiiita. Madot suolistossa o^taV;at.paljoa ravintoa sioilta aiheuttaen huonoa kasvua Ja kehitystä. K a i k k i hyvin ruokitut siat harvoin kärsivät madoista, niillä;ron: korkea vastustuskyky p a r a t l i t t c j a vastaan. Ensimmäinen sääntö ma^^ tojen Ja t a u t i en kontrollissa o n T A S A I N E N BUOKKIBUNENJä täten kasvatetaan sioille luonnollinen vastustuskyky. EHKÄISEMINEN: Pitäkää siat pois l i a s t a jossa v o i o l l a matojen munia, (1> Poistakaa madot ^mäsialta S H U B - O A I N H O O WORMm matosatsilla 1—2 kuukauteen ennen poikimista. : ^. (2> Puhdistaka a Ja desinfioikaa poiklmlslättä. Kiehuva v e s i : J a ' lipcäkivl t a i juottolamppu tehokkaasti poistavat madon mimat l a t t i a l t a . ? Ruiskuttakaa seinät luotettavalla desinfioimisaineella. <3> S i a t j o t k a kasvatetaan ulkona pitäisi kasvattaa p u h t a a l l a l a l t u - mella kahden vuoden vuorottelumencttelyllä. Sian l a i t u l m l a p l t l i i s t ; ; viljellä k u n ne eivät ole käytännössä. Puhdas maa o n tärkein kohta tautien j a matojen ehkäimiselle. VAPAASTI SAATAVISSA LIIKKEESTÄMME : 'FEiDErS HÄNDiOOK' Josia on 'oteltu yllämainittu osa. KohojUasnme toit» Jbakemaan yhdm UikIw9Siäfliun#i' / u • * Mi;*- m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 29, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500629 |
Description
Title | 1950-06-29-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
(Canadan liittövaUion perustaminen 1867 oli luonnollisesti
_ ^ edistysaskeL joskin on ilelysti totta ettei se ratkaissut lä-
^ a n kaifcJ^* probleemeja. Sen lisäksi lUttoval-goo
perustamiseen liittyy muitakin seikkoja, kuten esimerkiksi
alosiäsia, että monet canadalaiset tervehtivät ensimmäistä
Pofflinionin päivää vetämällä UpunpuoHtankoon. tai julkaise-
5j,ila sanomalehtensä xnustissa xaamelssa jno. Öheellinen artik-jgji
el käsittele liittovaltion perustamista kokonaisuudessaan,
nan sen joitakin hyvin ikärkeita Ja usein unhoitettuja puolla.
Tolm.)
Kirj. Joe Levitt
-7331
and Sii
Oaii
Co.
A
rORETTAl
OnlariJ
n; OatJ
gieiiämätön tosiasia on, että P o h -
kjis-Amerikan brittiläisten s i i r t o l a in
lidistäininen v. 1867 edustaa k a p i t a -
ggnin keliityksen pitkää edistysaskelia
Canadassa. Siitä liitosta e i k u i t e n -
bjn voinut tulla mikään muu k u in
bpitalistinen valtio j a sen vuoksi on
Bielenkiintoista tutkia |oisinaan k u u l tua
väitöstä, että mttoyaltion m u o -
(jfjlaininen ilmaisee silloisten h a l l i t -
jtrien piirien "demokraattista tahtoa".
Objektiivisesti puhuen, liittovaltion
Bjodostaminen oli tarpeellinen t o i menpide
Canadan luonnonresursslen
bluttämiseksi kapitalismin alaisuudessa,
mutta liittovaltion isät (perus-tjjat)
edustivat silloin demokratiaa
ostastavia piirejä kuten tämä a r t l k -
tdi osoittaa.
MPITALISTIT T A R V I T S I V AT
UITTOVALTIOTA -
8e oli kapttaiistinen . S i i u r - B r i t a n -
siamikä v. 1850 tahtomattaan aloitti
liitteen liittovaltion pertistamiseksl s i - "
joittamalla pääomia Canadan r a u t a -
tfiden rakentamiseen. Se o l i raiutatei-Äen
rakennuskautta j a s i l l o i n nousi
Itokonainen luokka rautateiden p r p -
moottoreita. joiden rikkaudet perus-tnivat
sellaisiin h a l l i t u k s i i n , j o t k a t a kasivat
rakennustöiden kulut, mutta
jättivät rautatiet promoottorien kä-diiL
Canadassa he näkivät rautatien
penisfaksi mikä valtaisi vehnäliikjen-
(een ja tekisi mahdolliseksi, että B r i tanniaan
voitaisiin kuljettaa halpaa
relmää, jonka vastineeksi tuotaisiin
tänne brittiläisiä tehdastuotteita.
Montreal oli syvä merisatama joskaan
ei niin edullinen kUin jäistä V a paa
oleva New York.
Rautattespekulointl tuli Canadan
kauppiaiden ja mäanomistajain tärkeimmän
huomion kohteeksi. " C a nadan
politiikot. jotka yksityiselämässään
olivat sijoittajia, prcmpottoreita,
lakimiehiä ja urakoitsijoita, olivat y h -
tejksissä rautateiden kanssa. R a u t a -
I teitä autettiin yleisistä varoista annetuilla
lainoilla ja niitä pelastettiin
I parlamenttaarisen 1 a i n l a a d i n n an
avulla." (C G. Creighton " B r i t i s h N o r th
America at Confederation", sivu
Täten keinottelijat käyttivät p a r l a mentin
kontrolliasemaansa : k a h m i a k -
8«n rikkauksia itselleen. Kun s i r
Allan McNab sanoi,. " r a u t a t i e t ovat
mmun politiikkaani", n i i n hän t u l k i t si
MacDonaldin, C a r t i e r i n , Tupperin,
Galtm ja muiden l i i t t o v a l t i on isiksi
tulleiden katsantokannan. Tosiasiassa
vuoteen 1867 mennessä o l i sijoitet-lan
Oniai
ELÄMÄ VILKASrUU
SCDBURYSSA
USÄ \ l R K i s T Y K S E S T k '
USA M A I S E M I E N K A U N E U D E S T A
" 8 A M U K A V U U D E S TA
GRbYHOUND'ILLA
Yhtäälle Edes-
KnrtK T . P^*^ t a k a i s in
S^.::::::;:::»IS
City • S
ChSe^^n,----- 17.50
lSt'»?-'v ••••••
Sr i Sv^ÄM icc h;^'_:. .:. .". . '1'5^.8 5
^^^Iti.ohio
33^5
53.55
19.45
1 7 ^
21 JO
10^0
1*25
17.05
1 9 ^
27.40
29.30
31.55
33.30
28.70
48.55
50.00
9835
35.00
31.60
39.40
1»'>S «äästö edestakaisessa lipnsBa.
G B E Y H O U N D A S E S IA
UNION BUS DEPOT
Sodbnry, Ontario
» J
t u 145.794^3 puntaa Canadan 2.168
m a i l i i n rautatietä j a näiden brittiläist
e n rahottamain rautateiden ympärillä
rupesi kehittymään canadalaiset
k a p i t a l i s t i t .
M o n t r e a l ei kuitenkaan voinut t o i voa
voivansa kilpaUla satamana Nevtr
Y o r k i n kanssa. Esim. v. 1869 lähetett
i i n Chicagosta itään 2,339,063 t y n n y riä
j a u h o j a j a 13,244,249 biisheliä v e h nää..
M u t t a samaxia vuonna Montreal
sai vain 538.429 tyruiyriä jauhoja ja
i655,966 bushelia vehnää.
Rautateiden alhaisten tulojen r a t k
a i s u n a nähtiin Canadan kotimaisten
m a r k k i n a i n kehittäminen — j a l i i t t o v
a l t i o n Isät ilmaisivat jatkuvaa k i i n tymystään
m a r k k i n a i n kehittämiseen.
Canadan (Ontarion j a Quebecin) p a r l
a m e n t i n istunnassa käydyssä väittelyssä
l i i t t o v a l t i o n suhteen G a l t käsitteli
l a a j a s t i tätä seikkaa:
" O n valitettavaa meille kalkUle; että
kauppa s i i r t o l a i n välillä o n n U n p i e n
i . . . M e olemme paljon enemmän
etsineet kauppasuhteita naa^iuimaan
kanssa . . . k u i n vaihtaisimme keskenämme
tuotteita mikä pitäisi, kaupan
omaksi eduksenune. Yksi suurin e t u i suus
. . . f maakuntien) liittymisestä
t u l i s i näiden esteiden poistamisesta ja
m a r k k i n a i n avautumisesta kaikissa
maakunnissa meidän k a i k k i e n teoilla
suustuotteille. Tällä tavoin meidän
täytynee varata Newfoundlahdllle ja
rannikkomaakuntien suurelle kalas-,
tusteollisuudelle Länsi-Cänadan maataloustuotteita,
j a me toivomme s a a vamme
Nova Scotiasta k i v i h i i l i t u o t -
teemme; j a A l a - C a n a d a n teollisuuslaitokset
voivat toivoa löytävänsä l i sää
m a r k k i n o i t a monille tuotteilleen,
j o i t a nyt ostetaan u l k o m a a m a r k k i n o i l -
t a . "
Puhuessaan samassa välttelyssä
George B r o w n korosti kotimaan suurempien
m a r k k i n a i n tärkeyttä, v i i t t a s i
Y h d y s v a l t o i h i n j a sanoi:
"Mikä o n n i i n paljon auttanut s en
k a i k k i e n teollisuuksien n i i n nopeaan
kasvuun on heidän suuret kotimaiset
m a r k k i n a n s a 'mitkä kehittävät ehty-mätl^
ömän kysynnän joka päivä käytettäville
tavaroille j a i n n o i t t a a tuott
a j a i n voimia j a kekseliäisyyttä."
Täten, vuoteen 1867 mennessä, n o u sevan
kapitalistiluokan eteen o l i t u l l
u t probleemi, miten poistetaan ne
poliittiset esteet, jotka estävät k o t i maisten
m a r k k i n a i n kasvamista.
Ensinnäkin heitä r a j o i t t i tekemästä
etujensa mukaan se tosiseilcka, että
Canada oli edelleen s i i r t o n i a a h a l l i n -
non alaisena. G a l t Ilmaisi k a p i t a l i s t i .
luoOsan tyytymättöniyyden imperium
i n h a l l i t u s t a kohtaan k u n hän 1859
k i r j o i t t i :
" C a n a d a n hallitus, toimien l a i n l a a -
t l j a k u n n a n j a kansan puolesta, ei voi
i m p e r i u m i n haUltuksen valtuuksilla
inissään määrin sivuuttaa tai vähentää
C a n a d a n kansan oikeutta päättää
Itse n i i n verotuksen muodosta kuin
määrästäkin . . . Itsehallinta tulisi
kokonaisuudessaan hävitetyksi, jos
i m p e r i u m i n hallituksen katsantokanta
patmaan Canadan katsäntokannany-iäpuolelle...
Tämän vuoksi nykyisen
h a l l i t t i k s e n velvollisuus on myöntää
C a n a d a n lalnlaatijakunnalle oikeus
muuttaa Canadan kansan verotusta
s i t en k u i n l a i n l a a t i j a k u n t a katsoo p a r haaksi
— vieläpä s i l l o i n k i n jo? se v a l
i t e t t a v a s t i kyllä sattuisi joutumaan
i m p e r i u m i n h a l l i t u k s e n epäsuosioon."
Pohjois-Amerikassa olevien erillis^
t en s i i r t o l a i n sisäisen kaupankäynnin
valkeutena oU myös n i i d e n väliset t u l liverot.
"Jos canadalainen menee N o v
a Scotiaan t a i N ew B r u h s w i c k i i n , t a i
jos noiden maakuntien asukkaat t u levat
tänne, se t a p a h t u u k u i n menisi
ulkomaille. TullivlrkaiUJa o n r a j a l la
vastassanne j a p e r i i tullimaksunsa t e i dän
tavaroistanne." (George Brown).
V , 1841 Y h t y m i s l a i n (Act of U n i o n ,
mikä yhdisti Y l ä - j a A l a - C a n a d a n —
Tolm.) perusteella o l i C a n a d a n parlamentissa
kehittynyt kuolio. Nopea
s t i kasvanut Länsl-Canada' (Ontario)
l i l t e t t i h i puoifeodaaliseen Itä-Ca-nadaan
(Que.). K u m p i k i n v a l i t s i p a r l
a m e n t t i i n saman määrän edustajia.
Voidakseen toimia hallitus tarvitsi
" k a k s i n k e r t a i s e n " enemmistön —
enemmistön n i i n Ontariosta k u i n Quebecistakin,
Tämän kuolion m u r t a m i selle
e i näyttänyt olevan mitään m u u t
a mahdollisuutta kuin l i i t t o v a l t i on
perustaminen. Kuten George Brown
lausui samassa väittelyssä:
"Ylä-Cansidan ( L ä n s l - C a n a d a n)
kansan . . ^ t a r v i t s e e mennä Quebeciin
saadakseen l u v a n avata t i e n j o h o n k in
kauppalaan t a i nimlttääkseen kuole-manjsyyn
t u t k i j a n ."
Eikö s i i r t o l a i n yhdistyminen r a t k a i s
i s i k a i k k i a näitä ongelmia? Keskua-i
i a i l i t u k s e n muodostaminen poistaisi
keskinäiset tiiUimaksufc. Uusi valtio
Olisi jriittövön^^V^^ vaatfakseen
I^atösvaltaa Canadan sisäislistd asi<^
oista. J a k u n uusia maakuntia l i sättäisiin
Canadan kahteen maakuntaan,
n i i n s i t t en saataiElin r a t k a i s t u k si
Canadan p a r l a m e n t i n ktiolotila.
L i i t t o v a l t i o s t a , joko muodossa t a i
toisessa, o l i keskusteltu vuosikQusiia.
mutta nyt, rautatiekysymyksen y h teydessä
siitä tuU käytänön p o l i t i i k kaan
sisältyvä kysymys. K a i k k i r a u -
t a i l e p i i r i t n p i v ä t etuVniiitta Uittova^
tiossa. G r a n d T r u n k i n WätCkiD p y r k i
saamaan (Ja saikin) kpntroIUhisa
Hudson's B a y yhtiön siten, että hän
olisi edullisessa aseqiassa läjättä ävaw
tessa. Ajatus suurista voitoista, m i t kä
saadaan läpi i n a a n rakemiettavtis-t
a rautatiestä, rupesi innoittamaan
sekä amerikkalaisia että canadalaisla
promoottoreita.
J a jos s i i r t o l a t yhdistyisivät j a jos
länsi j a i u o d e a v a t t a i s i i n k u t e n o l i t a r
pahtumit r a j a n «teläpuolella, s i l l o in
pelkkä r a u t a t i e n rakentaminen lisäisi
sisäistä kauppaa. "Eikö lUttovaltion
muodostaminen antaisi nojille 4,000.-
000 ihmisen kaupan k o n t r o l l i a ? " h u u dahti
George Bi|pwli.'
R a u t a t l e r a k e n t a j a l h mahdollisuudet
lisääntyivät k i m v. 1866 mitätöitiin ns.
Vastavuorolsuuslakl Y h d y s v a l t a in
kanssa, mikä pani liuomattavia e s t e i tä
Pqhjois-Etelän, kaupan kehittämiselle.
Lopuksi s i i r t o l a i n yhdistäminen
t a r k o i t t a i s i brittiläisen pääoman j a t kuvaa
v i r t a a m i s t a maahan, siliä sijpi-txdtset
v o i t a i s i i n t^ata vakihituneella
halUtiÄfieUa, millä o n hyvä iuottppe-rusta;.
,\ , ,.
"VaikeuiB pääomien s a a n t i i n ulkom
a i l t a , maakunnalUsten obligatlonien
väheneminen Lontoossa, erikoisesti
Canadan finanssUuoton hcikkenfemi-nen.
olivat vaikuttavia tekijöitä ja
n i i n G a l t Canadaesa k u i n Tupper N o va
Scotiassa väittivät».että resurssien
yhdistäminen lisäisi huomattavasti
koko brittiläisen Pohjöls-Amerlkan
luottoa." (D, G . Creighton. siv. 60).
Doriori, pikkuporvarillisen PartI
Rougen j o h t a j a - A l a - C a n a d a s s a osoitt
i minkälaista csaa rautatiepromoot-torlt
veivät l i i t t o v a l t i on muodostamisessa
k u n h än sanoi; /
" G r a n d T t u n k i n Ihmiset ovat sen
p o h j a l l a ; ja mtaä havaitsen, että
G r a n d T r u n k i n viimeksipidetyssä k o kouksessa
mr. Wätkin onnitteli e t u käteen
osakkeiden- jä obligätiojen o-mistajiä
heidän edessään olevasta l u paavasta
tulevalsuudiBsta, siitä arvojen
lisääntymisestä, ihitä heidän osakkeensa
j a arvopaperinsa saavat kun
lilttovaltlosuunnltelma j a s i i h e n k u u luva
h a l k i - m a a n rakennettava r a u t a -
tlesuunniljelrija tulee hyväkfiytyksi
(Dorion: Confederation Debates).
Nuo olivat j o i t a k i n rautatiekängl^
motiiveja liittovaltiota edlistäcssään.
Tästä h u o l i m a t t a nämä suunnitehhat
polUttisten muutosten hyväksi — > o h -
j o i s - A m e r i k a n brittiläisten s i i r t o l a in
yhdistäminen liittovaltioksi, minkä
parlamentti v a l i t a a n väestön perusteella
— edellyttivät pelkän olemuksensa
johdosta k l a s s i l l i s en porvairllU-sen
demokratian kehitystä.
L I I T T O V A L T I O N ISÄT R A J O I T T
I V A T D E M O K R A T I AN
L A A J U U D E N
k a p i t a l i s t i t eivät jättäneet huomioonottamatta
sitä että suunnitellut po
llittiset muutokset voivat tarkoittaa
p o r v a r i l l i s e n demokratian kehitystä
täydelllsimpään muotoonsa — demok
r a a t t i s e n tasavallan muodostamiseen.
Heidän (kapitalistien) vastarlntjai d e mokratiaa
kohtaan t u l i selvästi esiin
Canadan lainlaatijakunnassa suoritetussa
välttelyssä l i i t t o v a l t i o n perus-tamisasian
suhteen. L i i t t o v a l t i o n s u o sitteli
j a t tiesivät, että mitä enemmän
valtaa kansalla on, sitä paremmin
kansa voi puolustaa itseään räuta-tienkänkiä
vastaan.
Tässä o n syy m i k s i " p u h t a a s t i demokraattiset
Instituutit eivät ole eduksi
maan r a u h a l l e j a omaisuudelle" (Cart
i e r ) . Sillä j u u r i demoicratian l a a jentaminen
voisi ehkäistä omaisuuden
olemasta sen "tö&ijän mikä hallitse
m a a i l m a a " , k u t e n h e katsoivat. " E h dotukset
liittovaltion suhteen tekevät
meille mahdolliseksi seisoa olka
Olassa yleismaailmallisesti leviävää d e -
mokratlaoppia vastaan". ( i J A r c y M c -
Gee). ,,.
S i r J o h n MacDonald, l i i t t o v a l t i o -
suunnitelman johtaja, esitti tämä»
seikan kyyiiilllsellÄ tavalla sanoessaan:
"Meidän täytyy aina suojella
vähemmistön etuja, j a r i k k a i t a on
a i n a numerollisesti vähemmän kuin
köyhiä.
C a r t i e r , jonka velvollisuutena o li
h a n k k i a ranskalaisen Canadan tuki
ehdotukselle, sanoi, että hän "vastusti
. . . . selvästi sellaista demokraattista
järjestelmää, mikä saavutettiin Y h dysvalloissa.
Tämä suonnitelma ( l i i t tovaltion
suhteen) s a i k a i k i n k o h t u u den
miesten hyväksymisen. Äärfm-mäisyysmiehet,
sosialistit, demokraatit
j a ' a n e x a t l o n i s t i t ' (Jotka halusivat
liittyä YhdjnsvaltoilUn) vastustivat s i tä."
,
Edelleen C a r t i e r väitti seuraavin s a n
o i n , brittiläisen v a l l a n säilyttämisen
puolesta demokratian kasvun ehkäisemiseksi:
• '•'
" M e emme nyt keskustelleet siitä
suuresta proble^aista mikä esitettiin
harfcit&vaksenune d e m o k r a a t t i s t en
periaatteiden prppagoiaiisen byväksL
M e l d i i n pyrkimyksenämme o l i m u o -
Anasta räiteltiin kuitenkin tiukasti
ja seitsemän "isää" vastusti sitä
Toronto. — Kaupimgin valtuusto
hyväksyi; maanantahia 15 äänellä 7
ääntä vastaan sivulahi. mikä kieltää
vissit llikelalt(^set harjoittamasta
d i s k r i m i n o i n t i a vähemmistöryhmiä
vastaan.
D i s k r i m i n o h t t i a vähentävää s i v u l a -
k i a vastaan äänestivät:. K o n t r o l l e r i t
BäUour Ja Saunders sekä valtuusmiehet
Llpsett, Sparllng, Collings, M c -
M e c h a n Ja N a s h . i '
D i s k r i m i n o i n n i n kieltävän s i v u l a in
puolesta äänestivät pormestari M c -
C a l l u m . k o n t r o l l e r i t Innes j a L a m p o r t
sekä v a l t u u s m l ^ t Nathan P h i l l i p s,
P r o s t , Nelson, Pisleight C o r n I : h . D a -
vldsbh, d o u l d , A l l e n , Belyea, F r s e d,
C o v l i n g j a H o w a r d P h i l l i p s.
Hyväksytsm sivulain alaiseksi t u l e v
a t seuraavat iiikelaitokset: autokorjaamot
(garages) parturiliikkeet,
n a i s t e n kampaamot, hieromalUkikcet;
kirjaläihastot, eläinkaupat, maidoin
j a k e r m a n myyjät, uimä-altaat j a y -
leisiet kylpypaikat.
Hyväksytty sivulaki valtuuttaa J a
velvoittaa kaupungin valtuuston peruuttamaan
tolmUuvnn miltä tahan-
Ba yllämalnitulUa liikkeiltä. Jos n c
syyllistyvät diskriminaattoristin t o i -
menplteisUn Jsetä tahansa asiakas-taan
vastaan, rodun, ihonvärin t a i
uskonnon perusteella.
Väittely tästä slvulalsta o l i t o i s i naan
h y v i n k i n kuumaa — j a mikä
kummallisinta — kuukausi sitten k o -
ko k a u p u n g i n ' h a l l i n t o oli y k s i m i e l i nen
tässä asiassa, mutta nyt löytyi
7 dlskrimlnointlvastalsen sivulahi
vastustajaa!
Vastatessaan valtuusmies Lipsert-tln
väitöksiin, valtuusmies Norman
Precd lausui mm. seuraavaa: " V a l tuusmies
L l p s e r t t i n väitökset, että t ä .
mä sivulaki r a j o i t t a a slviillvapauksla,
on asiaUlsestl myönnytys hänen
puoleltaan siihen, että hän kannattaa
viidakon lakia missä k a i k k i saavat
tehdä mitä tahtovat. Me pyydämme
ainoastaan sitä. että Ihmiset
menettelevät Eääd5'Uise8ti. Kukaan
ei menetä tämän sivulain vuoksi e-linmahdollisuukslaan."
vaatimusta
I
C/ochranen seudun osasto suunnitellut parannuksia
tulevaa työehtosopimusta varten
Kapuskasing, Ont. — Y l e i n e n M S
prosentin palkankorotus ynnä 42 t u n n
i n työviikko entisin ansioin ovat ne
tärkeimmät päätökset, jotka t e h t i in
tulevia t y ö e htösopimusncuVotteluja
varten täällä koolla olleessa Lumber
and SaMrailU. Worfcers Union C o c h r a -
nen seudun osaston vuosikokouksessa,
jossa o l i edustajia seitsemän yhtiön
työmailta. Palkallinen unioiden kes-kusneuvostö
o l i lähettänyt kokoukseen
veljesedustajansa, joita oli myöskin
Järvienpäästä j a unlommc Ontarion
neuvostosta.
Vaatimukset edellyttävät u n i o n j ä -
sehmaksujen pialkoista perimistä, p a rempaa
lomapalkkaa, parempaa ruokaa
j a pesupalvelusta alhalslmmilla
hliinöllla, voita margariinin tilalle
kämpillä,, parannettua valitusten käsittelyjärjestystä"
jä kaikkien työalojen
sisällyttämistä uuden sopitnukseh " A "
luetteloon.
Kokouksessa uuteen •työehtosopimukseen
tehdyt muutoschdotulc^t
alistetaan sen yleisen neuvottelukunn
a n h a r k i t t a v a k s i , j o h o n kokous vahtisi
seitsemän jäsentä. Tämän komitean
muut jäsenet vahtaan Sudburyn
j a F o r t A r t h u r i n osastoista sekä O n t
a r i o n neuvostosta j a sen päämieheksi
tulee United Brotherhood of Carpen-ters
a n d J o i n c r s of . ^ e r l c a n kansain-väUnen
edustaja.
V I B K A I L I J A I N V A A LI
Osaston presidentiksi v a l i t t i i n U u delleen
yksimielisesti Pete Mongeon.
M u i k s i yM'lcailijoik6i v a l i t t i i n : M a r tn
B a j u k varapresidentiksi, Reml Cais-sey
pöytäkirjuriksi, K a l l e Salo rahaston
sihteeriksi, Serge P a v i t s k y rahas-t
o i i h o l t a j a k s l j a muiksi Johtokunnan
jäseniksi, Oscar Nordrud, Eino Raappana.
J . > . BouthiUette j a P h i l i p L a -
chance. *^
R A U H A N P U O L E S TA
Kokouksessa hyväksyttiin myöskin
päätöslausebna, jossa kannatetaan
kaikenlaatuisten atomipommi- j a b n k -
tecrlaseldcn pannaan julistamista ja
alistamista tiukan kansainvälisen
kontrollin kohteeksi. .
Canadan hallitukselle päätettiin l ä hettää
sähke, jossa pyydetään h a l l i tusta
kannattamaan edellämainittuja
toimenpiteitä j a julistamaan sotarikolliseksi
sen maan. joka ensiksi käyttää
m a i n i t t u j a aseita. Edelleen päätettiin
ehdottaa, että unio ryhtyisi k e räämään
Ontariossa varoja jäsenistön
edustajan lähettämiseksi CJenoassa l o kakuun
puolivälin tienoissa pidettävään
toiseen maailman raiuhahkon-gresslin.
Vaikka kongressiin lähetettävien
edustajien lukumäärä on r a j o i tettu
2.500, josta Canadan osalle saattaa
langeta noin 20 edustajaa, olivat
edustajat sitä mieltä, että meidän u n l l
omme pitäisi o l l a siellä edustettuna.
Osaston johtokunta velvoitettiin
huolehtimaan riifkävän edustajamää-
Tän valitsemisesta Montrealissa syysk
u u l l a pidettävään Trades. and Labor
Congress of Canadan vuotuiseen k o koukseen.
Varapresidentti Martin
B a j u k v a l i t t i i n vcljcsedustajaksl T OT
rontossa pidettävään Canadan slaavilaisten
kongressiin.
Virkeään keskusteluun osallIstuneet
edustajat ; tuomitsivat työnantajain
h a r j o i t t a m a n saituuden ruokailusuh-t
e i s i i n , kämppäoloihin Ja utakkatöidcn
mittaamiseen nähden.
P ^ i i l T U S L A U h l E L M IA
O n t a r i o n j a l i i t t o v a l t l c n hallitusten
on yhdessä myönnettävä kymmenen
vuoden kuluessa kymmenen miljoon
a a dollaria vuodessa metsanistutus-
R A U A S T O N S I H T E E R I K SI
A[skc(täin Kapuskasingissa pidetyssä
Lumber and S a u m iU Forkcrs U n i on
Cpchrancn seudun osaston vuoslko-koukscsisa
v a l i t t i i n K a l l e Salo uudelleen
osaston johtokuntaan, tällä k e r taa
rahaston sihteeriksi. K a l l e toimi
aikaisemmin varapresidcnttlnii.
Torstaina,kesäfc29p. Thursday,Jime
SyytET SUDBURYN WU©ii
LAUANTAINA HEINÄKUUN t PÄIVÄNÄ
alkaon 8.30 (Ylqsl osityo)
jatkuu sunnunt. keskiyö» maanant.» (ilstt ;
Kaikki tulot avaiaiiistalahioitctaanh^^^^
keskuksen hyväksi. , ^
Sisäänpääsy: alhaalla k a l k k i istuimet 50c, ylhäällä kälkkj istuimet ^
EMPIREN
MENETTELYTAPA
PÄIVÄNÄYTÖKSET
1.30 ip.
Ovet avataan 1.00 ip.
ILTAISIN
7 ip. jatkuvat näytökset
ovet avataan 6.30 ip.
SISAÄNPÄÄSYmNNA*^
PÄIVISIN T
Lapset 12c. oppilaat 2Ic ynnä
3c veroa 24c. aikuiset 3 ! c ^ -
nä 4c veroa 3Scr yläkertaan
39c ynnä 6c veroa 4Se^ \
ILTAISIN
Lapset 17c ynnä 2c vcroä:l9c
Oppilaat 30c ynnä^ 4c veroa
34c. aikuiset 44c ynnä 6c veroa
50c, yfäkertaan 4de ynnä
7c veroa 55c
y.ni. töiden suorittamiseen Ontarion
maakunnassa, sanotaan asiaa koskevassa
kokouksen hyväksyniässcä-pää-lösläuselmassa.
Muissa päätöslauselmissa
vaaditaan työttömyysvakuutus-avun
kovottnmlsta j a että maksettais
i i n koko työttömyysajalta, että kämpillä
pitäisi olla ammattitaitoinen e n -
siiipuml&s, että lääkärlnhuoltomaksut
pitäisi porlä työnantajain voitoista e i kä
metsämiesten palkoista, että kämpillä
pitää t a r j o i l l a voita margariinin
asemesta, että pitäisi ryhtyä p i k a i s i in
toimenpiteisiin tulvavahinkojen ehkäisemiseksi
j a että Manltoban tulvasta
y. m. samassa asemassa oleville on
maksettava täysi korvaus kärslml-stään
vahingoista, cttft l i i t t o v a l t i on oikeuksien
l a k i on hyväksyttävä j a Quebecin
munalukkolaki on peruutcttiiva että
ryhdyttäisiin tutkimaan työväenlain-säätähtöön
soveltamista ja yhä U -
sääntyvää komppanian unioiden v a a ran
Caniulassa. .
Timmlas Prc.<«ln äskeisen uutisen
johdosta velvoitettiin union v i r k a i l i jat
kirjoittamaan konservatiivipuolueen
paikallisille; vlricailljoille j a edustajille
lainlaatijakunnassa Ja l i i t t o v
a l t i o n alahuoneessa j a tiedustamaan
minkä vuoksi puolue va.stustaaslvu-tolmcnaaij
pu u t a vnratuotannossa
työskentelevien farmarien y.m. järjestämistä.
Kokous lausui osaston v i r k
a i l i j o i l l e erikoisen kiitoksen tässä
ky.symyk.vcssä oBoittama.-jtuau asianharrastuksesta.
Maatatoustyöläisten palkat :
älliaiseiRmat kuin v. 1940
Keskimääräinen päiväpa!lkka oli $4.04 v. 1940
ja on sen jäHceen tipahtanut $3.84 päivä^isä
Ottawa. Vaikka Canadan t e o l l i -
suustyölälsten palkat ovat kohonneet
kuluneiden kymmenen vuoden aikana
osoittavat tilastollisen toimiston k e räämät
tiedot pälnt/astaista suuntaa
maataloustyölttisiln nähden.
T i l a s t o l l i n en toimisto on i l m o i t t a nut,
että Canadan maataloustyöläis-t
c n keäklmäUräincn päiväpalkka o)l
ruoan j a asunnon lisäksi viime toukokuussa
3.84 d o l l a r i a . K o s k a vastaa-va
luku oli toukokuussa 1040 4,04 dol»
larta, ovat maataloustyöläistsn k e s k i määräiset
ansiot Vi^hcntyneet kuluneiden
kymmenen vuoden aikana
keskimäärin 20 Eentlllä päivää kelii-dcn.
MaataloujtyöläLstcn palkat ovat
näiden tilastotietojen mukaan k o r .
keammat lännellä Ja alhaisemmat
Suomi rakentaa toisen
vpimalaitoksen Neuvostoliiton
laskuun
H e l s i n k i . — ( S - S J Ma:kova«sa BOI-mittuun
ö-vuotiskauppaf-oplmuksccn
kuuluu Suomen toimituslistalla v i i meisenä
kohtana Kajakoskcn volma-laitof;,
jonka Suomi on sitoutunut r a kentamaan
NeumUoliiton laskuun
'kauppasopimukst-n uUopuÖlella olev
i a tavaratolmituk.sla va,staan, V o l_
malaitoksesta tulee 3S.000 k w : n tehoinen;
joten siihen rakennettaneen
3 kpl 12.000 k w ; n koneiltoja, kuten
ä-skcttäin Tainionkoskolla valmistti-ncessa
voimalaitoksessa on.
Imatran Voima Oy. o n saattanut
Neuvostoliiton alueella olevan Jänis-kosken
voimalaltokKcn rakennustyöt
loppuvaihccscenea. Voimalaitoksen 1.
koneisto «aatancen pyörimään heinäkuussa
ja koko laitos valmistunee
vuoden loppuun mennessä, j o l l o in se
luovutetaan neuvostoviranomaisille.
On tcdcnnäköhitä, että Imatran
Voima Oy. s aa suorittaakseen myös
PaaUJocn Eajako^ken voimalaitos-työn.
Yhtiö siirtää todennäköisesti
Jdnlskoskclta vapautuvan työvoiman
j a koneet Rajakoskcllc.
Idässä. Niinpä esimerkiksi B r i t i s bj
Columhiassa ol| keskimääräinen palk-f^
ka. ruoan \o, a s u n n o n Usätssi. 4.73 p ä i vässä.
Mutta sielläkin osoittavat
l a s t c t palkikojcn olevan Ipskt^unnas-sa
sillä vuosi aikaiset|imln o l i v at
B. C : n maatyöläisten keskimääräiset
päiväpalkat 5.06 d o l l a r i a . osOlttaent;^:
siten keskimäärin 34 s e n t i n vtthen-nystä
vuoden kuluessa.
Maatnloustyöläistcn palkkojen las- ^
kemincn ci o l l u t kuitenkaan's^ebien
ilmiö viime vuoden aikana Billä esimerkiksi
Ontarion m a a k u n n a n ' k e s k i - r
määräinen päiväpalkka oli t o u k o kuussa
4,12 d o l l a r i a e l i b^ntln k ^ r k e -'
ampl k u i n viime vuodon kei^kimäär^l-ncn
päiväpalkka.' SaskatchcwatUttft
maakunnassa o l i keäcimä^räineii. p ^ .
väpalkka tcukokuussa 4.37 dolUria eli '
10 senttiä enemmän k u i n viime vuo-,,
dcn kcskimääräificn palkka. l A l h a l -
simma|i olivat maa^iflälstcn ;kesjcl-%^
määrdlcct päiväpalkat viime t o i i K o -
'/uusaa Nova Scotiassa Ja New Öruns.
wlckifsa, nimittäin 3.44 Ja 3 41< d o l l a r
i a , mainitussa järjestyksessä.«
K u u k a u s i p a l k a l l a työskentelevien >
maatyöläisten kcsklmäfträlneii onslozi^
011 toukokuussa koko maassa 84.64^
d o l l a r i a ynnä ruoka j a asunto< V i i m e '
vuoden toukok, keskimäärä oU 83.73 ^
d o l l a r i a Ja k a k s i vuotta alkalsemtnin
83.20 dQllarla. Omassa ruoassaan
työskcntclevipn vastaavat p a l l i t oU-;
vat 113.76, 113.80 Ja 113.07 d o l l a r i a .
V i i m e toukokuun tiedot o«)tttivat
kuukausipalkkojen kohonneen kuu-^;
dessa maakunnassa mutta v^en^-^^
n c c n kolmessa, nimittäin NeW'3run8-;
wicki8£3, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-29-05