Vapaus, June 29, 1950

              (Canadan liittövaUion perustaminen 1867 oli luonnollisesti
_ ^ edistysaskeL joskin on ilelysti totta ettei se ratkaissut lä-
^ a n kaifcJ^* probleemeja. Sen lisäksi lUttoval-goo
perustamiseen liittyy muitakin seikkoja, kuten esimerkiksi
alosiäsia, että monet canadalaiset tervehtivät ensimmäistä
Pofflinionin päivää vetämällä UpunpuoHtankoon. tai julkaise-
5j,ila sanomalehtensä xnustissa xaamelssa jno. Öheellinen artik-jgji
el käsittele liittovaltion perustamista kokonaisuudessaan,
nan sen joitakin hyvin ikärkeita Ja usein unhoitettuja puolla.
Tolm.)
Kirj. Joe Levitt
-7331
and Sii
Oaii
Co.
A
rORETTAl
OnlariJ
n; OatJ
gieiiämätön tosiasia on, että P o h -
kjis-Amerikan brittiläisten s i i r t o l a in
lidistäininen v. 1867 edustaa k a p i t a -
ggnin keliityksen pitkää edistysaskel­ia
Canadassa. Siitä liitosta e i k u i t e n -
bjn voinut tulla mikään muu k u in
bpitalistinen valtio j a sen vuoksi on
Bielenkiintoista tutkia |oisinaan k u u l ­tua
väitöstä, että mttoyaltion m u o -
(jfjlaininen ilmaisee silloisten h a l l i t -
jtrien piirien "demokraattista tahtoa".
Objektiivisesti puhuen, liittovaltion
Bjodostaminen oli tarpeellinen t o i ­menpide
Canadan luonnonresursslen
bluttämiseksi kapitalismin alaisuu­dessa,
mutta liittovaltion isät (perus-tjjat)
edustivat silloin demokratiaa
ostastavia piirejä kuten tämä a r t l k -
tdi osoittaa.
MPITALISTIT T A R V I T S I V AT
UITTOVALTIOTA -
8e oli kapttaiistinen . S i i u r - B r i t a n -
siamikä v. 1850 tahtomattaan aloitti
liitteen liittovaltion pertistamiseksl s i - "
joittamalla pääomia Canadan r a u t a -
tfiden rakentamiseen. Se o l i raiutatei-Äen
rakennuskautta j a s i l l o i n nousi
Itokonainen luokka rautateiden p r p -
moottoreita. joiden rikkaudet perus-tnivat
sellaisiin h a l l i t u k s i i n , j o t k a t a ­kasivat
rakennustöiden kulut, mutta
jättivät rautatiet promoottorien kä-diiL
Canadassa he näkivät rautatien
penisfaksi mikä valtaisi vehnäliikjen-
(een ja tekisi mahdolliseksi, että B r i ­tanniaan
voitaisiin kuljettaa halpaa
relmää, jonka vastineeksi tuotaisiin
tänne brittiläisiä tehdastuotteita.
Montreal oli syvä merisatama jos­kaan
ei niin edullinen kUin jäistä V a ­paa
oleva New York.
Rautattespekulointl tuli Canadan
kauppiaiden ja mäanomistajain tär­keimmän
huomion kohteeksi. " C a ­nadan
politiikot. jotka yksityiselämäs­sään
olivat sijoittajia, prcmpottoreita,
lakimiehiä ja urakoitsijoita, olivat y h -
tejksissä rautateiden kanssa. R a u t a -
I teitä autettiin yleisistä varoista anne­tuilla
lainoilla ja niitä pelastettiin
I parlamenttaarisen 1 a i n l a a d i n n an
avulla." (C G. Creighton " B r i t i s h N o r ­th
America at Confederation", sivu
Täten keinottelijat käyttivät p a r l a ­mentin
kontrolliasemaansa : k a h m i a k -
8«n rikkauksia itselleen. Kun s i r
Allan McNab sanoi,. " r a u t a t i e t ovat
mmun politiikkaani", n i i n hän t u l k i t ­si
MacDonaldin, C a r t i e r i n , Tupperin,
Galtm ja muiden l i i t t o v a l t i on isiksi
tulleiden katsantokannan. Tosiasias­sa
vuoteen 1867 mennessä o l i sijoitet-lan
Oniai
ELÄMÄ VILKASrUU
SCDBURYSSA
USÄ \ l R K i s T Y K S E S T k '
USA M A I S E M I E N K A U N E U D E S T A
" 8 A M U K A V U U D E S TA
GRbYHOUND'ILLA
Yhtäälle Edes-
KnrtK T . P^*^ t a k a i s in
S^.::::::;:::»IS
City • S
ChSe^^n,----- 17.50
lSt'»?-'v ••••••
Sr i Sv^ÄM icc h;^'_:. .:. .". . '1'5^.8 5
^^^Iti.ohio
33^5
53.55
19.45
1 7 ^
21 JO
10^0
1*25
17.05
1 9 ^
27.40
29.30
31.55
33.30
28.70
48.55
50.00
9835
35.00
31.60
39.40
1»'>S «äästö edestakaisessa lipnsBa.
G B E Y H O U N D A S E S IA
UNION BUS DEPOT
Sodbnry, Ontario
» J
t u 145.794^3 puntaa Canadan 2.168
m a i l i i n rautatietä j a näiden brittiläis­t
e n rahottamain rautateiden ympäril­lä
rupesi kehittymään canadalaiset
k a p i t a l i s t i t .
M o n t r e a l ei kuitenkaan voinut t o i ­voa
voivansa kilpaUla satamana Nevtr
Y o r k i n kanssa. Esim. v. 1869 lähetet­t
i i n Chicagosta itään 2,339,063 t y n n y ­riä
j a u h o j a j a 13,244,249 biisheliä v e h ­nää..
M u t t a samaxia vuonna Montreal
sai vain 538.429 tyruiyriä jauhoja ja
i655,966 bushelia vehnää.
Rautateiden alhaisten tulojen r a t ­k
a i s u n a nähtiin Canadan kotimaisten
m a r k k i n a i n kehittäminen — j a l i i t t o ­v
a l t i o n Isät ilmaisivat jatkuvaa k i i n ­tymystään
m a r k k i n a i n kehittämiseen.
Canadan (Ontarion j a Quebecin) p a r ­l
a m e n t i n istunnassa käydyssä väitte­lyssä
l i i t t o v a l t i o n suhteen G a l t käsit­teli
l a a j a s t i tätä seikkaa:
" O n valitettavaa meille kalkUle; että
kauppa s i i r t o l a i n välillä o n n U n p i e ­n
i . . . M e olemme paljon enemmän
etsineet kauppasuhteita naa^iuimaan
kanssa . . . k u i n vaihtaisimme keske­nämme
tuotteita mikä pitäisi, kaupan
omaksi eduksenune. Yksi suurin e t u i ­suus
. . . f maakuntien) liittymisestä
t u l i s i näiden esteiden poistamisesta ja
m a r k k i n a i n avautumisesta kaikissa
maakunnissa meidän k a i k k i e n teoilla
suustuotteille. Tällä tavoin meidän
täytynee varata Newfoundlahdllle ja
rannikkomaakuntien suurelle kalas-,
tusteollisuudelle Länsi-Cänadan maa­taloustuotteita,
j a me toivomme s a a ­vamme
Nova Scotiasta k i v i h i i l i t u o t -
teemme; j a A l a - C a n a d a n teollisuus­laitokset
voivat toivoa löytävänsä l i ­sää
m a r k k i n o i t a monille tuotteilleen,
j o i t a nyt ostetaan u l k o m a a m a r k k i n o i l -
t a . "
Puhuessaan samassa välttelyssä
George B r o w n korosti kotimaan suu­rempien
m a r k k i n a i n tärkeyttä, v i i t t a s i
Y h d y s v a l t o i h i n j a sanoi:
"Mikä o n n i i n paljon auttanut s en
k a i k k i e n teollisuuksien n i i n nopeaan
kasvuun on heidän suuret kotimaiset
m a r k k i n a n s a 'mitkä kehittävät ehty-mätl^
ömän kysynnän joka päivä käy­tettäville
tavaroille j a i n n o i t t a a tuot­t
a j a i n voimia j a kekseliäisyyttä."
Täten, vuoteen 1867 mennessä, n o u ­sevan
kapitalistiluokan eteen o l i t u l ­l
u t probleemi, miten poistetaan ne
poliittiset esteet, jotka estävät k o t i ­maisten
m a r k k i n a i n kasvamista.
Ensinnäkin heitä r a j o i t t i tekemästä
etujensa mukaan se tosiseilcka, että
Canada oli edelleen s i i r t o n i a a h a l l i n -
non alaisena. G a l t Ilmaisi k a p i t a l i s t i .
luoOsan tyytymättöniyyden imperiu­m
i n h a l l i t u s t a kohtaan k u n hän 1859
k i r j o i t t i :
" C a n a d a n hallitus, toimien l a i n l a a -
t l j a k u n n a n j a kansan puolesta, ei voi
i m p e r i u m i n haUltuksen valtuuksilla
inissään määrin sivuuttaa tai vähen­tää
C a n a d a n kansan oikeutta päättää
Itse n i i n verotuksen muodosta kuin
määrästäkin . . . Itsehallinta tulisi
kokonaisuudessaan hävitetyksi, jos
i m p e r i u m i n hallituksen katsantokanta
patmaan Canadan katsäntokannany-iäpuolelle...
Tämän vuoksi nykyisen
h a l l i t t i k s e n velvollisuus on myöntää
C a n a d a n lalnlaatijakunnalle oikeus
muuttaa Canadan kansan verotusta
s i t en k u i n l a i n l a a t i j a k u n t a katsoo p a r ­haaksi
— vieläpä s i l l o i n k i n jo? se v a ­l
i t e t t a v a s t i kyllä sattuisi joutumaan
i m p e r i u m i n h a l l i t u k s e n epäsuosioon."
Pohjois-Amerikassa olevien erillis^
t en s i i r t o l a i n sisäisen kaupankäynnin
valkeutena oU myös n i i d e n väliset t u l ­liverot.
"Jos canadalainen menee N o ­v
a Scotiaan t a i N ew B r u h s w i c k i i n , t a i
jos noiden maakuntien asukkaat t u ­levat
tänne, se t a p a h t u u k u i n menisi
ulkomaille. TullivlrkaiUJa o n r a j a l la
vastassanne j a p e r i i tullimaksunsa t e i ­dän
tavaroistanne." (George Brown).
V , 1841 Y h t y m i s l a i n (Act of U n i o n ,
mikä yhdisti Y l ä - j a A l a - C a n a d a n —
Tolm.) perusteella o l i C a n a d a n par­lamentissa
kehittynyt kuolio. Nope­a
s t i kasvanut Länsl-Canada' (Onta­rio)
l i l t e t t i h i puoifeodaaliseen Itä-Ca-nadaan
(Que.). K u m p i k i n v a l i t s i p a r ­l
a m e n t t i i n saman määrän edustajia.
Voidakseen toimia hallitus tarvitsi
" k a k s i n k e r t a i s e n " enemmistön —
enemmistön n i i n Ontariosta k u i n Que­becistakin,
Tämän kuolion m u r t a m i ­selle
e i näyttänyt olevan mitään m u u ­t
a mahdollisuutta kuin l i i t t o v a l t i on
perustaminen. Kuten George Brown
lausui samassa väittelyssä:
"Ylä-Cansidan ( L ä n s l - C a n a d a n)
kansan . . ^ t a r v i t s e e mennä Quebeciin
saadakseen l u v a n avata t i e n j o h o n k in
kauppalaan t a i nimlttääkseen kuole-manjsyyn
t u t k i j a n ."
Eikö s i i r t o l a i n yhdistyminen r a t k a i ­s
i s i k a i k k i a näitä ongelmia? Keskua-i
i a i l i t u k s e n muodostaminen poistaisi
keskinäiset tiiUimaksufc. Uusi valtio
Olisi jriittövön^^V^^ vaatfakseen
I^atösvaltaa Canadan sisäislistd asi<^
oista. J a k u n uusia maakuntia l i ­sättäisiin
Canadan kahteen maakun­taan,
n i i n s i t t en saataiElin r a t k a i s t u k ­si
Canadan p a r l a m e n t i n ktiolotila.
L i i t t o v a l t i o s t a , joko muodossa t a i
toisessa, o l i keskusteltu vuosikQusiia.
mutta nyt, rautatiekysymyksen y h ­teydessä
siitä tuU käytänön p o l i t i i k ­kaan
sisältyvä kysymys. K a i k k i r a u -
t a i l e p i i r i t n p i v ä t etuVniiitta Uittova^
tiossa. G r a n d T r u n k i n WätCkiD p y r k i
saamaan (Ja saikin) kpntroIUhisa
Hudson's B a y yhtiön siten, että hän
olisi edullisessa aseqiassa läjättä ävaw
tessa. Ajatus suurista voitoista, m i t ­kä
saadaan läpi i n a a n rakemiettavtis-t
a rautatiestä, rupesi innoittamaan
sekä amerikkalaisia että canadalaisla
promoottoreita.
J a jos s i i r t o l a t yhdistyisivät j a jos
länsi j a i u o d e a v a t t a i s i i n k u t e n o l i t a r
pahtumit r a j a n «teläpuolella, s i l l o in
pelkkä r a u t a t i e n rakentaminen lisäisi
sisäistä kauppaa. "Eikö lUttovaltion
muodostaminen antaisi nojille 4,000.-
000 ihmisen kaupan k o n t r o l l i a ? " h u u ­dahti
George Bi|pwli.'
R a u t a t l e r a k e n t a j a l h mahdollisuudet
lisääntyivät k i m v. 1866 mitätöitiin ns.
Vastavuorolsuuslakl Y h d y s v a l t a in
kanssa, mikä pani liuomattavia e s t e i ­tä
Pqhjois-Etelän, kaupan kehittämi­selle.
Lopuksi s i i r t o l a i n yhdistäminen
t a r k o i t t a i s i brittiläisen pääoman j a t ­kuvaa
v i r t a a m i s t a maahan, siliä sijpi-txdtset
v o i t a i s i i n t^ata vakihituneella
halUtiÄfieUa, millä o n hyvä iuottppe-rusta;.
,\ , ,.
"VaikeuiB pääomien s a a n t i i n ulko­m
a i l t a , maakunnalUsten obligatlonien
väheneminen Lontoossa, erikoisesti
Canadan finanssUuoton hcikkenfemi-nen.
olivat vaikuttavia tekijöitä ja
n i i n G a l t Canadaesa k u i n Tupper N o ­va
Scotiassa väittivät».että resurssien
yhdistäminen lisäisi huomattavasti
koko brittiläisen Pohjöls-Amerlkan
luottoa." (D, G . Creighton. siv. 60).
Doriori, pikkuporvarillisen PartI
Rougen j o h t a j a - A l a - C a n a d a s s a osoit­t
i minkälaista csaa rautatiepromoot-torlt
veivät l i i t t o v a l t i on muodostami­sessa
k u n h än sanoi; /
" G r a n d T t u n k i n Ihmiset ovat sen
p o h j a l l a ; ja mtaä havaitsen, että
G r a n d T r u n k i n viimeksipidetyssä k o ­kouksessa
mr. Wätkin onnitteli e t u ­käteen
osakkeiden- jä obligätiojen o-mistajiä
heidän edessään olevasta l u ­paavasta
tulevalsuudiBsta, siitä arvojen
lisääntymisestä, ihitä heidän osak­keensa
j a arvopaperinsa saavat kun
lilttovaltlosuunnltelma j a s i i h e n k u u ­luva
h a l k i - m a a n rakennettava r a u t a -
tlesuunniljelrija tulee hyväkfiytyksi
(Dorion: Confederation Debates).
Nuo olivat j o i t a k i n rautatiekängl^
motiiveja liittovaltiota edlistäcssään.
Tästä h u o l i m a t t a nämä suunnitehhat
polUttisten muutosten hyväksi — > o h -
j o i s - A m e r i k a n brittiläisten s i i r t o l a in
yhdistäminen liittovaltioksi, minkä
parlamentti v a l i t a a n väestön perus­teella
— edellyttivät pelkän olemuk­sensa
johdosta k l a s s i l l i s en porvairllU-sen
demokratian kehitystä.
L I I T T O V A L T I O N ISÄT R A J O I T ­T
I V A T D E M O K R A T I AN
L A A J U U D E N
k a p i t a l i s t i t eivät jättäneet huomi­oonottamatta
sitä että suunnitellut po
llittiset muutokset voivat tarkoittaa
p o r v a r i l l i s e n demokratian kehitystä
täydelllsimpään muotoonsa — demo­k
r a a t t i s e n tasavallan muodostamiseen.
Heidän (kapitalistien) vastarlntjai d e ­mokratiaa
kohtaan t u l i selvästi esiin
Canadan lainlaatijakunnassa suori­tetussa
välttelyssä l i i t t o v a l t i o n perus-tamisasian
suhteen. L i i t t o v a l t i o n s u o ­sitteli
j a t tiesivät, että mitä enemmän
valtaa kansalla on, sitä paremmin
kansa voi puolustaa itseään räuta-tienkänkiä
vastaan.
Tässä o n syy m i k s i " p u h t a a s t i demo­kraattiset
Instituutit eivät ole eduksi
maan r a u h a l l e j a omaisuudelle" (Car­t
i e r ) . Sillä j u u r i demoicratian l a a ­jentaminen
voisi ehkäistä omaisuuden
olemasta sen "tö&ijän mikä hallitse
m a a i l m a a " , k u t e n h e katsoivat. " E h ­dotukset
liittovaltion suhteen teke­vät
meille mahdolliseksi seisoa olka
Olassa yleismaailmallisesti leviävää d e -
mokratlaoppia vastaan". ( i J A r c y M c -
Gee). ,,.
S i r J o h n MacDonald, l i i t t o v a l t i o -
suunnitelman johtaja, esitti tämä»
seikan kyyiiilllsellÄ tavalla sanoes­saan:
"Meidän täytyy aina suojella
vähemmistön etuja, j a r i k k a i t a on
a i n a numerollisesti vähemmän kuin
köyhiä.
C a r t i e r , jonka velvollisuutena o li
h a n k k i a ranskalaisen Canadan tuki
ehdotukselle, sanoi, että hän "vastusti
. . . . selvästi sellaista demokraattista
järjestelmää, mikä saavutettiin Y h ­dysvalloissa.
Tämä suonnitelma ( l i i t ­tovaltion
suhteen) s a i k a i k i n k o h t u u ­den
miesten hyväksymisen. Äärfm-mäisyysmiehet,
sosialistit, demokraa­tit
j a ' a n e x a t l o n i s t i t ' (Jotka halusivat
liittyä YhdjnsvaltoilUn) vastustivat s i ­tä."
,
Edelleen C a r t i e r väitti seuraavin s a ­n
o i n , brittiläisen v a l l a n säilyttämisen
puolesta demokratian kasvun ehkäise­miseksi:
• '•'
" M e emme nyt keskustelleet siitä
suuresta proble^aista mikä esitettiin
harfcit&vaksenune d e m o k r a a t t i s t en
periaatteiden prppagoiaiisen byväksL
M e l d i i n pyrkimyksenämme o l i m u o -
Anasta räiteltiin kuitenkin tiukasti
ja seitsemän "isää" vastusti sitä
Toronto. — Kaupimgin valtuusto
hyväksyi; maanantahia 15 äänellä 7
ääntä vastaan sivulahi. mikä kieltää
vissit llikelalt(^set harjoittamasta
d i s k r i m i n o i n t i a vähemmistöryhmiä
vastaan.
D i s k r i m i n o h t t i a vähentävää s i v u l a -
k i a vastaan äänestivät:. K o n t r o l l e r i t
BäUour Ja Saunders sekä valtuusmie­het
Llpsett, Sparllng, Collings, M c -
M e c h a n Ja N a s h . i '
D i s k r i m i n o i n n i n kieltävän s i v u l a in
puolesta äänestivät pormestari M c -
C a l l u m . k o n t r o l l e r i t Innes j a L a m p o r t
sekä v a l t u u s m l ^ t Nathan P h i l l i p s,
P r o s t , Nelson, Pisleight C o r n I : h . D a -
vldsbh, d o u l d , A l l e n , Belyea, F r s e d,
C o v l i n g j a H o w a r d P h i l l i p s.
Hyväksytsm sivulain alaiseksi t u l e ­v
a t seuraavat iiikelaitokset: autokor­jaamot
(garages) parturiliikkeet,
n a i s t e n kampaamot, hieromalUkikcet;
kirjaläihastot, eläinkaupat, maidoin
j a k e r m a n myyjät, uimä-altaat j a y -
leisiet kylpypaikat.
Hyväksytty sivulaki valtuuttaa J a
velvoittaa kaupungin valtuuston pe­ruuttamaan
tolmUuvnn miltä tahan-
Ba yllämalnitulUa liikkeiltä. Jos n c
syyllistyvät diskriminaattoristin t o i -
menplteisUn Jsetä tahansa asiakas-taan
vastaan, rodun, ihonvärin t a i
uskonnon perusteella.
Väittely tästä slvulalsta o l i t o i s i ­naan
h y v i n k i n kuumaa — j a mikä
kummallisinta — kuukausi sitten k o -
ko k a u p u n g i n ' h a l l i n t o oli y k s i m i e l i ­nen
tässä asiassa, mutta nyt löytyi
7 dlskrimlnointlvastalsen sivulahi
vastustajaa!
Vastatessaan valtuusmies Lipsert-tln
väitöksiin, valtuusmies Norman
Precd lausui mm. seuraavaa: " V a l ­tuusmies
L l p s e r t t i n väitökset, että t ä .
mä sivulaki r a j o i t t a a slviillvapauksla,
on asiaUlsestl myönnytys hänen
puoleltaan siihen, että hän kannat­taa
viidakon lakia missä k a i k k i saa­vat
tehdä mitä tahtovat. Me pyy­dämme
ainoastaan sitä. että Ihmiset
menettelevät Eääd5'Uise8ti. Kukaan
ei menetä tämän sivulain vuoksi e-linmahdollisuukslaan."
vaatimusta
I
C/ochranen seudun osasto suunnitellut parannuksia
tulevaa työehtosopimusta varten
Kapuskasing, Ont. — Y l e i n e n M S
prosentin palkankorotus ynnä 42 t u n ­n
i n työviikko entisin ansioin ovat ne
tärkeimmät päätökset, jotka t e h t i in
tulevia t y ö e htösopimusncuVotteluja
varten täällä koolla olleessa Lumber
and SaMrailU. Worfcers Union C o c h r a -
nen seudun osaston vuosikokouksessa,
jossa o l i edustajia seitsemän yhtiön
työmailta. Palkallinen unioiden kes-kusneuvostö
o l i lähettänyt kokoukseen
veljesedustajansa, joita oli myöskin
Järvienpäästä j a unlommc Ontarion
neuvostosta.
Vaatimukset edellyttävät u n i o n j ä -
sehmaksujen pialkoista perimistä, p a ­rempaa
lomapalkkaa, parempaa ruo­kaa
j a pesupalvelusta alhalslmmilla
hliinöllla, voita margariinin tilalle
kämpillä,, parannettua valitusten kä­sittelyjärjestystä"
jä kaikkien työalojen
sisällyttämistä uuden sopitnukseh " A "
luetteloon.
Kokouksessa uuteen •työehtosopi­mukseen
tehdyt muutoschdotulc^t
alistetaan sen yleisen neuvottelukun­n
a n h a r k i t t a v a k s i , j o h o n kokous vaht­isi
seitsemän jäsentä. Tämän komi­tean
muut jäsenet vahtaan Sudburyn
j a F o r t A r t h u r i n osastoista sekä O n ­t
a r i o n neuvostosta j a sen päämieheksi
tulee United Brotherhood of Carpen-ters
a n d J o i n c r s of . ^ e r l c a n kansain-väUnen
edustaja.
V I B K A I L I J A I N V A A LI
Osaston presidentiksi v a l i t t i i n U u ­delleen
yksimielisesti Pete Mongeon.
M u i k s i yM'lcailijoik6i v a l i t t i i n : M a r tn
B a j u k varapresidentiksi, Reml Cais-sey
pöytäkirjuriksi, K a l l e Salo rahas­ton
sihteeriksi, Serge P a v i t s k y rahas-t
o i i h o l t a j a k s l j a muiksi Johtokunnan
jäseniksi, Oscar Nordrud, Eino Raap­pana.
J . > . BouthiUette j a P h i l i p L a -
chance. *^
R A U H A N P U O L E S TA
Kokouksessa hyväksyttiin myöskin
päätöslausebna, jossa kannatetaan
kaikenlaatuisten atomipommi- j a b n k -
tecrlaseldcn pannaan julistamista ja
alistamista tiukan kansainvälisen
kontrollin kohteeksi. .
Canadan hallitukselle päätettiin l ä ­hettää
sähke, jossa pyydetään h a l l i ­tusta
kannattamaan edellämainittuja
toimenpiteitä j a julistamaan sotari­kolliseksi
sen maan. joka ensiksi käyt­tää
m a i n i t t u j a aseita. Edelleen pää­tettiin
ehdottaa, että unio ryhtyisi k e ­räämään
Ontariossa varoja jäsenistön
edustajan lähettämiseksi CJenoassa l o ­kakuun
puolivälin tienoissa pidettä­vään
toiseen maailman raiuhahkon-gresslin.
Vaikka kongressiin lähetet­tävien
edustajien lukumäärä on r a j o i ­tettu
2.500, josta Canadan osalle saat­taa
langeta noin 20 edustajaa, olivat
edustajat sitä mieltä, että meidän u n l l
omme pitäisi o l l a siellä edustettuna.
Osaston johtokunta velvoitettiin
huolehtimaan riifkävän edustajamää-
Tän valitsemisesta Montrealissa syys­k
u u l l a pidettävään Trades. and Labor
Congress of Canadan vuotuiseen k o ­koukseen.
Varapresidentti Martin
B a j u k v a l i t t i i n vcljcsedustajaksl T OT
rontossa pidettävään Canadan slaa­vilaisten
kongressiin.
Virkeään keskusteluun osallIstuneet
edustajat ; tuomitsivat työnantajain
h a r j o i t t a m a n saituuden ruokailusuh-t
e i s i i n , kämppäoloihin Ja utakkatöidcn
mittaamiseen nähden.
P ^ i i l T U S L A U h l E L M IA
O n t a r i o n j a l i i t t o v a l t l c n hallitusten
on yhdessä myönnettävä kymmenen
vuoden kuluessa kymmenen miljoo­n
a a dollaria vuodessa metsanistutus-
R A U A S T O N S I H T E E R I K SI
A[skc(täin Kapuskasingissa pidetyssä
Lumber and S a u m iU Forkcrs U n i on
Cpchrancn seudun osaston vuoslko-koukscsisa
v a l i t t i i n K a l l e Salo uudel­leen
osaston johtokuntaan, tällä k e r ­taa
rahaston sihteeriksi. K a l l e toimi
aikaisemmin varapresidcnttlnii.
Torstaina,kesäfc29p. Thursday,Jime
SyytET SUDBURYN WU©ii
LAUANTAINA HEINÄKUUN t PÄIVÄNÄ
alkaon 8.30 (Ylqsl osityo)
jatkuu sunnunt. keskiyö» maanant.» (ilstt ;
Kaikki tulot avaiaiiistalahioitctaanh^^^^
keskuksen hyväksi. , ^
Sisäänpääsy: alhaalla k a l k k i istuimet 50c, ylhäällä kälkkj istuimet ^
EMPIREN
MENETTELYTAPA
PÄIVÄNÄYTÖKSET
1.30 ip.
Ovet avataan 1.00 ip.
ILTAISIN
7 ip. jatkuvat näytökset
ovet avataan 6.30 ip.
SISAÄNPÄÄSYmNNA*^
PÄIVISIN T
Lapset 12c. oppilaat 2Ic ynnä
3c veroa 24c. aikuiset 3 ! c ^ -
nä 4c veroa 3Scr yläkertaan
39c ynnä 6c veroa 4Se^ \
ILTAISIN
Lapset 17c ynnä 2c vcroä:l9c
Oppilaat 30c ynnä^ 4c veroa
34c. aikuiset 44c ynnä 6c ve­roa
50c, yfäkertaan 4de ynnä
7c veroa 55c
y.ni. töiden suorittamiseen Ontarion
maakunnassa, sanotaan asiaa koske­vassa
kokouksen hyväksyniässcä-pää-lösläuselmassa.
Muissa päätöslausel­missa
vaaditaan työttömyysvakuutus-avun
kovottnmlsta j a että maksettai­s
i i n koko työttömyysajalta, että käm­pillä
pitäisi olla ammattitaitoinen e n -
siiipuml&s, että lääkärlnhuoltomaksut
pitäisi porlä työnantajain voitoista e i ­kä
metsämiesten palkoista, että käm­pillä
pitää t a r j o i l l a voita margariinin
asemesta, että pitäisi ryhtyä p i k a i s i in
toimenpiteisiin tulvavahinkojen ehkäi­semiseksi
j a että Manltoban tulvasta
y. m. samassa asemassa oleville on
maksettava täysi korvaus kärslml-stään
vahingoista, cttft l i i t t o v a l t i on oikeuk­sien
l a k i on hyväksyttävä j a Quebecin
munalukkolaki on peruutcttiiva että
ryhdyttäisiin tutkimaan työväenlain-säätähtöön
soveltamista ja yhä U -
sääntyvää komppanian unioiden v a a ­ran
Caniulassa. .
Timmlas Prc.<«ln äskeisen uutisen
johdosta velvoitettiin union v i r k a i l i ­jat
kirjoittamaan konservatiivipuolu­een
paikallisille; vlricailljoille j a edus­tajille
lainlaatijakunnassa Ja l i i t t o ­v
a l t i o n alahuoneessa j a tiedustamaan
minkä vuoksi puolue va.stustaaslvu-tolmcnaaij
pu u t a vnratuotannossa
työskentelevien farmarien y.m. järjes­tämistä.
Kokous lausui osaston v i r ­k
a i l i j o i l l e erikoisen kiitoksen tässä
ky.symyk.vcssä oBoittama.-jtuau asian­harrastuksesta.
Maatatoustyöläisten palkat :
älliaiseiRmat kuin v. 1940
Keskimääräinen päiväpa!lkka oli $4.04 v. 1940
ja on sen jäHceen tipahtanut $3.84 päivä^isä
Ottawa. Vaikka Canadan t e o l l i -
suustyölälsten palkat ovat kohonneet
kuluneiden kymmenen vuoden aikana
osoittavat tilastollisen toimiston k e ­räämät
tiedot pälnt/astaista suuntaa
maataloustyölttisiln nähden.
T i l a s t o l l i n en toimisto on i l m o i t t a ­nut,
että Canadan maataloustyöläis-t
c n keäklmäUräincn päiväpalkka o)l
ruoan j a asunnon lisäksi viime tou­kokuussa
3.84 d o l l a r i a . K o s k a vastaa-va
luku oli toukokuussa 1040 4,04 dol»
larta, ovat maataloustyöläistsn k e s k i ­määräiset
ansiot Vi^hcntyneet kulu­neiden
kymmenen vuoden aikana
keskimäärin 20 Eentlllä päivää kelii-dcn.
MaataloujtyöläLstcn palkat ovat
näiden tilastotietojen mukaan k o r .
keammat lännellä Ja alhaisemmat
Suomi rakentaa toisen
vpimalaitoksen Neuvos­toliiton
laskuun
H e l s i n k i . — ( S - S J Ma:kova«sa BOI-mittuun
ö-vuotiskauppaf-oplmuksccn
kuuluu Suomen toimituslistalla v i i ­meisenä
kohtana Kajakoskcn volma-laitof;,
jonka Suomi on sitoutunut r a ­kentamaan
NeumUoliiton laskuun
'kauppasopimukst-n uUopuÖlella ole­v
i a tavaratolmituk.sla va,staan, V o l_
malaitoksesta tulee 3S.000 k w : n te­hoinen;
joten siihen rakennettaneen
3 kpl 12.000 k w ; n koneiltoja, kuten
ä-skcttäin Tainionkoskolla valmistti-ncessa
voimalaitoksessa on.
Imatran Voima Oy. o n saattanut
Neuvostoliiton alueella olevan Jänis-kosken
voimalaltokKcn rakennustyöt
loppuvaihccscenea. Voimalaitoksen 1.
koneisto «aatancen pyörimään heinä­kuussa
ja koko laitos valmistunee
vuoden loppuun mennessä, j o l l o in se
luovutetaan neuvostoviranomaisille.
On tcdcnnäköhitä, että Imatran
Voima Oy. s aa suorittaakseen myös
PaaUJocn Eajako^ken voimalaitos-työn.
Yhtiö siirtää todennäköisesti
Jdnlskoskclta vapautuvan työvoiman
j a koneet Rajakoskcllc.
Idässä. Niinpä esimerkiksi B r i t i s bj
Columhiassa ol| keskimääräinen palk-f^
ka. ruoan \o, a s u n n o n Usätssi. 4.73 p ä i ­vässä.
Mutta sielläkin osoittavat
l a s t c t palkikojcn olevan Ipskt^unnas-sa
sillä vuosi aikaiset|imln o l i v at
B. C : n maatyöläisten keskimääräiset
päiväpalkat 5.06 d o l l a r i a . osOlttaent;^:
siten keskimäärin 34 s e n t i n vtthen-nystä
vuoden kuluessa.
Maatnloustyöläistcn palkkojen las- ^
kemincn ci o l l u t kuitenkaan's^ebien
ilmiö viime vuoden aikana Billä esi­merkiksi
Ontarion m a a k u n n a n ' k e s k i - r
määräinen päiväpalkka oli t o u k o ­kuussa
4,12 d o l l a r i a e l i b^ntln k ^ r k e -'
ampl k u i n viime vuodon kei^kimäär^l-ncn
päiväpalkka.' SaskatchcwatUttft
maakunnassa o l i keäcimä^räineii. p ^ .
väpalkka tcukokuussa 4.37 dolUria eli '
10 senttiä enemmän k u i n viime vuo-,,
dcn kcskimääräificn palkka. l A l h a l -
simma|i olivat maa^iflälstcn ;kesjcl-%^
määrdlcct päiväpalkat viime t o i i K o -
'/uusaa Nova Scotiassa Ja New Öruns.
wlckifsa, nimittäin 3.44 Ja 3 41< d o l l a ­r
i a , mainitussa järjestyksessä.«
K u u k a u s i p a l k a l l a työskentelevien >
maatyöläisten kcsklmäfträlneii onslozi^
011 toukokuussa koko maassa 84.64^
d o l l a r i a ynnä ruoka j a asunto< V i i m e '
vuoden toukok, keskimäärä oU 83.73 ^
d o l l a r i a Ja k a k s i vuotta alkalsemtnin
83.20 dQllarla. Omassa ruoassaan
työskcntclevipn vastaavat p a l l i t oU-;
vat 113.76, 113.80 Ja 113.07 d o l l a r i a .
V i i m e toukokuun tiedot o«)tttivat
kuukausipalkkojen kohonneen kuu-^;
dessa maakunnassa mutta v^en^-^^
n c c n kolmessa, nimittäin NeW'3run8-;
wicki8£3, <tuebccissa Ja B r l t i i s h C o - t :
lumblassa.
t 11. f*
TM' ,M
mi
I l i
1
3: 1
m
U U D E L L E E N J O H T O K U N T A AN
E i n o Baappana valittUn uudelleen
Lumber a n d S a v m i l l Worfcer8 U n i on
Cochranen seodon osaston Joht<H(un-
( « a n ..osutoa vuMllMkoakflessa, Joka
p i d e t t i in äskettäin JUpnskguiinsissa
voidaan Ikuistuttaa monarkia. Tämän
Vuoksi ero meidän j a naapurimme
(Yhdysvaltain) välillä o l i Juuri tämä.
Meidän liittovaltiossamme olisi mo­n
a r k i a Johtava tekijä s a m a l l a k u n ra r
Jan toisella puolen, hUomiconottaen
mennyt h i s t o r i a J a m a a n nykyiset ko-temukset.
hallitsevana voimana oLi
l(ansanjoukkojen tahto, icansan käxis-
3ä. Jokainen yksilö. Joka on keskus.;
t e l l u t Y h d y s v a l t a h i k a i k k e i n h i t e l l e k -
tuaalisimplen valtiomiesten Ja k i r j a i ­l
i j a i n kanssa, o t a t havainneet heidän
k a i k k i e n myöntävän, « t t ä hallituksen
valtuudet ovat tulleet l i i a n suuriksi.
Johtuen se yleisestä äänioikeudesta ja
Jonkkohailinta o n luonnollisesti nous­sut
lalnlaadinnallisen auktoriteetin
yläpuolelle"
KUN HAIN SITÄ . .
SITÄ OLI SAATAVISSA
Erikoisalamme on valmistaa korkean laatuisia rehuja.
Rehut jauhetaan ja ovat tuoreita joka päivä . . . voitte saada
minkä sekoituksen ja minkä kaavan mukaan haluatte,
HALLITUKSEN TARKASTAMIA
JAUHOJA ® JYVIÄ ©REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
leeLoufflSi. Puh. 3-0531 Stidbltf^
SIKOJEN RUOKINTA VOITOKSENNE
(Jatkoa)
LIKAISUUDESTA AIHEUTUVAT MENETYKSET
TAUDIT:
M i l t e i k a l k k i tautien puhkeamiset voidaan viilttää t a r k a l l a pubtau-
I c l l a j a desinfioimisaineiden runsaalla käytöllä. Pihat, l a i t u m e t : : J a:
ryöpypaikat ovat pääsyyllisiä Ja niitä pitäisi vuorotella 2-vuod^n aikoina
että siat olisivat p u h t a a l l a p i h a l l a joka vuosi.
MADOT:
T a v a l l i n e n pyöreä mato aiheuttaa miljoonien dollarien häviön s i d n -
kasvatukscssa vuosittain. Ainoastaan tarkka puhtaus J a karsinoiden.
d<;fiinfioiminen kontrollccraa tämän p a r a s i i t i n . Suurin vahinko a i h e u ­tuu
nuorissa eloissa jotka tarttumisen jälkeen tulevat lalhoii&si, h e i k o i k ­si
j a usein kuolevat r i p u l i i n , keuhkokuumeeseen tai m u i h i n hengityse­limien
tauteihin,
TAVALLISET PYÖREIDEN MATOJEN ELIIfAIKA
Munat kehittyvät ulostuksien j a siat jotka pidetään likaisissa lOfl-tcissa
j a p i h o i l l a syövät ne. Munat hautuvat suolistossa pieniksi m a ­doiksi
jotka tunkeutuvat suoliston seinän läpi vereen. Ne ktilkcvat
tercn mukana keuhkoihin missä ne tunkeutuvat läpi keuhkokalvon'Ja
yksistään siellä kurkkuun Ja nlällään. Usein matojen kulkemien k e u h ­kon
kautta aiheuttaa vakavia vikoja. Keuhkot tulehtuvat Ja keuhko­kuume
usein seuraa c r i k o i s c s t l k in jos s i k o j a vierotetaan kylmillä, kos­teilla
i l m o i l l a.
KONTROLLI:
Madot jotka nlellaan elävät suolistossa Ja kehittyvät Ja munivat
munansa jotka ulostetaan »ioiiita. Madot suolistossa o^taV;at.paljoa
ravintoa sioilta aiheuttaen huonoa kasvua Ja kehitystä.
K a i k k i hyvin ruokitut siat harvoin kärsivät madoista, niillä;ron:
korkea vastustuskyky p a r a t l i t t c j a vastaan. Ensimmäinen sääntö ma^^
tojen Ja t a u t i en kontrollissa o n T A S A I N E N BUOKKIBUNENJä täten
kasvatetaan sioille luonnollinen vastustuskyky.
EHKÄISEMINEN:
Pitäkää siat pois l i a s t a jossa v o i o l l a matojen munia,
(1> Poistakaa madot ^mäsialta S H U B - O A I N H O O WORMm ma­tosatsilla
1—2 kuukauteen ennen poikimista. : ^.
(2> Puhdistaka a Ja desinfioikaa poiklmlslättä. Kiehuva v e s i : J a '
lipcäkivl t a i juottolamppu tehokkaasti poistavat madon mimat l a t t i a l t a . ?
Ruiskuttakaa seinät luotettavalla desinfioimisaineella.
<3> S i a t j o t k a kasvatetaan ulkona pitäisi kasvattaa p u h t a a l l a l a l t u -
mella kahden vuoden vuorottelumencttelyllä. Sian l a i t u l m l a p l t l i i s t ; ;
viljellä k u n ne eivät ole käytännössä. Puhdas maa o n tärkein kohta
tautien j a matojen ehkäimiselle.
VAPAASTI SAATAVISSA LIIKKEESTÄMME :
'FEiDErS HÄNDiOOK'
Josia on 'oteltu yllämainittu osa.
KohojUasnme toit» Jbakemaan yhdm UikIw9Siäfliun#i' /
u • *
Mi;*-
m