Vapaus, August 5, 1950

              Mmm mm
Lauantaina; elok. 5 p. — Saturday, August 5
Otgi^ gf ;PiiiiUs& Cattadlans^ Es*
tB$j£|ea.N(nr, 9ttt, 1917, .AutluxlzeA
es eee«md cläsä jfiaU^^^I^ tae Vtxi
OOfM.B^^artment, Ottaja. Pub^
7?ntr«!ayB and Saturdays bfiVavam
PuMlBhfng Compatqr LUL, at 10OrlQ2
Elol St, Wv Sudlmry^ <)nt^^C^
Telejdunes: Busbuss Office 4<4284.
Editorlal Office 4-4285. Manager
BOatesa "Bot es; Btii^^ OntaM»;
»anaattoft<fee::<tf'^clm»gfe
TILAUSHINNAT: .
canaäaasa: t 1 vlc 6JOO 6 m 325
Maanantaina f^ftavan kumall^^ vapaapäivän'johdosta ei
Kjuiliea i n ^ ^ ^
Bdimmiia^^ tulw feultilHee^ kun
atomipommi pudotettiin väkirikkaaseih Hiroshimaan,
heti paikalla kuoli kymmeniä tuhansia! siviili-ihmisiä.
f^e^tk0iW-Cktti^ ^^^^
taion saakka tämän yhäen atomi-aiheiittäniit-
lähes lÖO^ÖÖO ihmisen k M ^
Amerikkalainen kirjailija John
jälkeen kuyaa tapausta seuraa-miellyttävä.
Silien tiäkyi UärHtö-taivaan.
Mr. tanimotolla on selvä muis-idästä
länteen, kaupitngista kohti mäkiä^ Se
Hän iiiekäihr.MätsUojduM^ val-muul
sanovat
YVIXKrULMBTXTrÄ
Newf<nind]an(iin ^viranomaiset k o ­rostivat
vastenmlelfsesti vanhuuden-eläikkeet
30 dollarista *) doUatiin v l l -
me huhtikuussa. Vastenmieli^yden
iyyoä. o l i , : että , mmiilla - pailcitafcun-hilla
elävät eläkkeellä oUiät nyt pa-
TCTunin kuin suuri <ea fteldän naa­pureistaan.
— Montreal Standard,
heInä3E. 22 pnä.
A 5 f E B I K K A I . A i S l ^ .
TSUOAii^^
AmeHkkälaisten jo0:ä(pjen mukana
Kbreäasa, eitäc. 2.r<A-P.) Amer&ka-laisten
sotilaitten ttdee^Scovettaa sy-dSmeni^
ja&^imästiaxnpua jokaisen.
Joka taistelualueella on-sivliliyaatteis-
8a, Jos he haluavat pelastaa.elämän­sä'tässä-
isbdassSa-
Tämä on l^lmäveristä Jä raaScaa'
tehtävää. Mutta el ole muuta kei­noa
tässä: taistelussa elämän puoles­t
a , . . ' . - •.,
It ^idme Duft:
ven ön
ipfo-^ taistelua tauhan puolesta. Japanissa, jossa kenraali
' K lÄäcJVrt^uir on ottanut voimaan ankaran terrorin kaikkia rauhanvoi-
|fi vastaan, kerätään nimiä Tukholman vetoomuLsen alle.' Mikään
'ii: Voifhii opaaibnassa ei voi pidättää niitä, jotka itse ovat kokeneet Hi-
I? toshjmaö kauhunpäivät, osallistumasta taisteluun, Jonka avulla voi-samanlainen
syyttömien ihmisten joukkomurha, jonka sil-
" olivat. ;;;:.^v
oSorrettujen siirtomäakansojen rauhaa rakastavat voimat tekevät
/ sotaa tulisi. Etelä-Afriikassa, jossa siirtomaaorjuudessa
rrJ; eläneiltä alkuasukkailta on riistetty alkeellisetkin sivistysmahdoUi-i
l l j V ^ sUudet ja joilta useimmilta tästä syystä puuttuu luku- ja kirjoitusta»-
to,'^allekirjoittavat" fukhölmän räuhansöpiÄuksen painamalla mer-f,
kin peukalollaan.
' . . Yli 2S0 miljoonaa ihmistä kaiutta maailman on jo allekirjoittanut
'^l' nimemä Tukholman julistuksen alle. Nimien keräystä tehostetaan
j ' .erikoisesti Hiioshitnan päivänä ja aina lokakuuhun mennessä.
/ Canadan Rauhähkongfessin toimesta on julkaistu erikoinen ni-
.1^' , mienkeiiäysadressi, jossa on sanat; "Hiroshimaa atomipommitettiih
ll-i-v-;^/^ '^'yjisiviiotta.sitten." ; Tällä varustettuna sadat; ehkäpä tuhannet rau-
' ' luhtyöläiset suorittavat erikoisen rynnäkön allekirjoitusten saarni-ja
mm
fiamahluontoisesta tapauksesta.
:^tä tiedoitetaan, että eräät juutalaiset, protestanttiset ja
johtajat ovat ryhtyneet taisteluun Tukholman vetoomusta
aseekseen oman "rauhan ohjelmansa". Kaiken
höystetyssä ohjelmassa sanotaan atomipommin
aa:
sopimuksen hyväksyminen aseistuksen tehok-
, k a ä s t a vähentäminen säännöstelystä, niiden mukana atomipommin,"
kaikkien katisojen taholta ja perinpohjaisen kansainvälisen tarkas-v];':
tuksen ja kontrollin sovelluttamisesta . .
o;r- ; Siis näin yritetään välttää kokonaan atomipommin käyttämisen
kieltäminen ja estää sellaisen maan, joka ensimmäiseksi käyttää äto-mipommia,
sotarikolliseksi leimaamista.
Tällä siimänkääntöteonpulla ei suinkaan saada suuria kansan-joukkoja
sokaistuksi. Joitakin tietamättöriiiä ibmisiä tietysti tarttuu
tähän huonosti asetettuiin syöttiin. Euroopan maissa on tällaiset
JtöiiipUt oil^Ftiehdtt^ lähetetty
seuraava Associated Pressin tieto:
<; "I ^ "TälAöiman adressin kannatus on yaUannut alaa
: Euroopassa, että sitä voidaan pitää suurena propagandamenestyksenä.
, "Tähän saakka ei ole keksitty mihkäänlaista kyllin hyvää vasta-propagandaa
tämän atomipommin pahnaan julistamisen syrjäyttämi-
S ^ i . " ;
Tämä osoittaa, että sodanlietsojat eivät ole vielä löytäneet kei-
1it6ja fiettääkseen ne ihmiset, jotka itse ovat saaneet kylpeä sodan ai­heuttamissa
verivirroissa, kuten Euroopan kansat ovat saaneet tehdä.
, o . Siksi raidiantahto onkin siellä kaikkien kansankerrosten keskuudessa
; : 'saanut hiin rajatto>man kannatuksen.
; J ; Mainitsimme viime tiistaina toimituspalstallamme, että Suomes-
^ oli heinäkuun 6 päivän tietojen mukaan kerätty Tukholman vetoo-hiuksen
alle 557,670 allekirjoitusta- RoutaiVuosiha kerättiin helmi-itiuun
manifestin iälle 522,931 nimeä, jota pidettiin ja joka todellisuu-rdcissa
olikin suomen jättiläismäinen onielenosoitus Suomen kansan
:iyäpaudeh rakkauden järkkymättömyydestä. Tämän suuren taistelun
johdossa oli Suomen luokkatietoinen työväki.
Kun ottaa huomioon, että Tukholman vetoomuksen alle jo heinä-jkuuh
alussa oli kerätty lähes 25,000 nimeä enemmän ja kun keräys
jatkuu vielä tämän jälkeen noin 12 viikkoa, niin jo voidaan luottamuk­sella
sanoa, että tämä Suomen kansan rauhanilmaisu on jättiläismäi-sin
mitä Siloinen kansa on koskaaii osoittanut. Se on kaunopoheinea
• 'osoitus, että tämä pohjolan kärsinyt kansa on hylännyt kirotiit sodat
ja haluaa rakentaa maataan ja elää rauhassa.
"l. Tällä hetkellä on kaikkien rauhantaistelijoiden käytävä lujasti
-taisteluun käsiksi. Koreassa vuotaa viattomien ihmisten veri. Kyy-fifllistett
kapitalistinen suurlehdistö riemuiten tiedoittaa, että amerik-
. kalaisten pomitnittajien on onnistunut tuhota Korean teollisuuslai-
^^bksista suurimman osan ja halvauttaa niaan koko liikenne. Vieläpä
sanotaan sekin, että kaikki tämä oli saatu kuntoon suurimmalta osal­taan
amerikkalaisten veronmaksajien kustannuksella.
Viattomien ihmisten murhaaminen, kotien sekä inaan tuotanto-
Suomen itfiaisteii Oeiuökiraaiti-nen
Liitto on saanut vac^taanqttaa
Pöbjoisrkorean naisilta seiu-aavan
tervehdyksen:
Suomen Naisten Demokraattinen
Liitto on saanut vastaanottaa Poh-
Jois-Körean naisilta seuraavan ter­vehdyksen:
Amerlkaalainen imperialismi ori
maailmanherruuteen tähtäävien pyr­kimystensä
eräänä/ osätiä aloittanut
kesäkuun 25 päivänä sisällissodan K o ­realla
petollinen L i Syn Manin r y h -
mäikunnan avulla.
Tuo korean kansan pettureiden
Joukko oli tuskin aloittanut hyökkä-yGtsensä
aiheuttaen suunnattomia
kärslihyksiä jä kuolemaa tuhansille
viattomille ihmisille, kun ameriikka-läiset
lentokoneet pudottivat jo pom­meja
rauhallisiin kaupunkeihimme ja
kyliimme surmaten tuhansia naisia
ja miehiä, nuoria j a vanhoja sekä
lapsia. -,/
Yleisesti on tunnettua, että Ame-rtkian
imperialistit L i 8yn Manin r y h ­mäkunnassa
olevien lakeijoiden avul­la
ovat harkitusti pyrkineet murta­maan
maamme yhtenäisyyden saa­dakseen
orjuuttaa Korean kansan. He
ovat kylmästi polkeneet Jalkoihinsa
Korean kansan toiveet demokraatti­sen
Ja yhtenäisen valtion rakentami­sesta.
Se mitä tän^n tapaihtUu mei-däii
maassamme el ole mitään muuta
kuin Amerikan impertal|stien Ja hei­dän
L i Syn Manin ryhmäkunnassa
olevien äplulaistensa hirvittävien
suunnitelmien toteuttamista.
Voidakseen toteuttaa verisen lasis-
Usen hyökOcäyksensä päämäärät. A -
merikan imperialistit pudottavat
pommeja rauhallisten ihmisten a-sumpaikoille,
lasten, heidän vanhem­piensa
ja vanhusten surmaksi. Pel­tomme
Ja kulkkulamme ovat kastu­neet
näiden viattomien uhrien ve­restä
ja .pommitukset jatkuvat päi­västä
toiseen.
Korean rauhantahtoiset naiset, jot­ka
vihaavat sotaa Ja haluavat ahtaa
elämänsä Isänm^nsa yhtenäisyyden
j a riippumattomuuden puolesta tunte
vat suuttumuksensa kasvavan; päivä
päivältä.
Korean äidit eivät halua amerikka­laisten
pommien sytyttämlen tulipa,
lojen polttavan poikiaan ja tyttäri­ään.
^ Aseellinen interventio ei tule
pysäyttämään meitä,; Jotka olemme
vapautuneet pitkästä Japanilaisten
miehityksestä. Olemme valitnlit a n -
tamaan viimeisen veripisaramme
maäme yhtenäisyyden j a riippumat­tomuuden
puolesta. Tulemme -va.
päuttamaan maamme raakojen
'hyökkääjien verisistä käsistä, jotka
aseellisella interventiolla sekaantuvat
sisäisiin asioihimme. Tulemme teke­mään
niin, vaikka se vaalisi minkä­laisia
uhrauksia.
"Minä nautin riitä —se oli lumoa­vaa."
Näillä. sahbiUa John Strachey;
kerran sosialisti j a nyt Britannian
puolustusministeri, kuvasi kokemuk­siaan
Mälakkan erämaassa. suoritta-
Dialtaan tledurtslumatkaltaan. "
Kyni&aiwn päivää ennen? iätä t a ­pasi
hän kotonaan Holmbyryssa ase­velvollisuuttaan
' suorlttav^h' po&len
itikeviä äitejä, jotka vaativat lopetta-maan
Malakkan sodan.
Mutta Malakkassa hän osoitti-mil­lä
tavalla i>ln halusi lopettaa scdan.
Siellä häh sieppasi käteensä älväSrin
ja syöksyi • harJoitUBpatrullitolmin-taari
viidakkoon (jossa el ollut sis­sejä
mallien lähettyvillä). Joka oli
järje^tty ihmisten huiputtamiseksi.
k u n hänelle esitettiin, että ilveilyn
pitäisi lopettaa niin hän protestoi ja
sanoi, että hän on vasta "pUasiyt ve-riinsä"
ja lopuksi sanoi, että, se oli
"lumoavaa".
Britannian poliisltoimenpiteet, jot­ka
alettiin kolme vuotta sitten, on
kehittynyt täydelliseksi sodaksi.
"Rosvot", Jotka muka "rik&oivat
lakeja", ovat kyenneet keräämään
niin paljon rohkeutta Ja puolustau­tumaan
yhtä maailman vanhimman
imperialistisen maan kaikkea resurs­seja
vastaan, että itic puolustusmi-rilsterin
piti matkustaa sinne tutustu-aksesn
henkilökohtaisesti '• tilantee­seen
palkan päällä.
Vierailijoita
Port Arthurissa
Port Arthur. — Tunnettu haitarin­soittaja
Viola Turpeinen Amerikan
puolelta kävi täällä Port Arthurissa
Vapauden liikkeessä tervehtimässä ja
lupautui vierailla ensi kesänä täällä
Järvienpäässä. Hän oli pahoillaan kun
ei hänellä ollut aikaa vierailla Nola-lussä,
Nipigonissa, Beardmoressa Jne,
mutta lähetti kaikille terveisiä.
Aima ja Alex Mäki New Yorkista
kävivät katsomassa miten sitä Vapau­dessa
jaksetaan. He ovat vieraina mr.
Mäen siskon mrs, Anton Lehdon luo­na
Kaminlstiquiassa. Molemmat ovat
entisiä Port Arthurin asukkaita, mut­ta
ovat 46 vuotta sitten muuttaneet
pois täältä.
Pukeutuneena viidakkovihreään
univormuun J h n Straehey johti "V.
I. P." Tyhmää viidakon läpi, mutta
hän oli kuitenkin määräysten: alai­nen.
Hänelle sanottiin, että Jos sat­tuisivat
joutumaan kosketuksiin sis­sien
kanssa, niin "heittäytykää .vat­sallenne
maahan j a ampukaa".
Täinä oli eräänlainen historiallinen
merkkitapaus, että Britarmian sota­ministeri
osallistuu toimintaan tie­dustelijoiden
kanssa silloin kun on
virassaan. , .
Mutta sissit jättivät hänet rauhaan.
Ei sattunut ampumista ja ainoa on­nettomuus
mikä tapahtui oli se,,;että
kenraalimajuri R. E . Urquhart,t^oka
on Malakkan komendantti, luisl^hti
alas mutaista mäkeä. ,
Vaikka ei tavattukaan sissejä^niin
olihan ilmapiiri silti sotainen.,..
Plutoona gurhkalalsia sotilaita, jot­ka
lähtivät kymmeneksi päiväksi et-simäänslssejä,
johtivat "V.. I. vP."-
partiota ensimmäisen mailin maijcan.
Juuri Stradheyn edellä kulkevat
gurhkalaiset yhtäkkiä pysähtyivät
kuten pointterlkoirat; kuuntelemaan
salaperäisiä ä-anlä. k u n glbbonlen
valittava hutito rikkoi viidakon h i l ­jaisuuden,
hiin se herätti levotto­muutta.
' ,
' Nämä pitkäraajaiset apinat, kuten
gurhkalaiset rnyöhemmin selittivät,
huutavat kun niitä viidakossa hälri-;
tään j a sissit ottavat sellaisen merkin
huomioon.
Kuljettuaan puolen tuntia tiheää
viidakkoa majuri Q. M . Marks, joka
oli; joukon komsntaja, saapui Strac-heyn
luokse jä ehdotti, että " V . I. P . " -
patrulli palaa takaisin.
Stradhey puisti päätään. "Me h a ­luamme
tunkeutua syvemmälle"; sa­noi
hän. "En ole vielä päässyt ve­r
i i n i . "
Hänen univormunsa oli jo hiestä
märkä j a imeytynyt kiinni ihoon,
mutta Strachey näytti olevan vasten-rniellnen
palaamaan takatsin kun hä­nen
joukkonsa täytyi jättää pääpat-rullin
k im he olivat noin mailin pois
valtatieltä.
"Minä nautin Siitä — se oli lumoa­vaa",
sanoi hän kun hän otti ammuk­set
pois kivääristään gurhkalaisten
kasarmissa. Hän sanoi olevansa- iloi­nen
siitä että sai vilkaista viidakon
kätköihin Ja nähdä joukot toimin­nassa.
Strachey muisti, että aikaisemmin
aamulla hän oli nähnyt ryhmän so­tilaita.
Jotka olivat palanneet viiden
Päivän patrulllmatkalta Ja Joiden
kengät ja vaatteet olivat repeytyneet
riekaleiksi. '
Kun thärieltä kysyttiin, että olisiko
hän ampunut sissejä jos olisi saanut
siihen tilaisuuden, niin hän vastasi:
"OtaksuttavastL Kyllä."
Joituksessaan hän sanoi, että kom­munistit
ovat "täydelliiestl Ja Icpnl-lisesti
toivottomia sekä hyödyttömiä
ihmisiä".
Mutta muutamia kuukausia myö-henuhin^
senjälkeen k u n k i t l e r hyök­käsi
Neuvostoliittoani Stracheyllä cdi
kokonaan toisenlainen käsitys kom-mtmlsteista.
Kirjoituksessaan Rey^
noM's NetvslÄsa hän sanoi kannatta­vansa
Britannian Kommunistipuo­lueen
liittämistä .: Labor-puoluesseen
seuraavalla tavalla:
"Liittämällä huomattavia mlätlä Ja
naisia, jotka ovat antaneet elämänsä
sosialismin puolesta, ilikkejn päivlr-taan
on ääretön hyöty molemmille ja
heille."
Strachey oli iimokas sosiallsnUn
puolustaja. Hän kirjoitti paljon. Hä­nen
kaksi kirjaansa " W h y y o u Should
be a Soclallst" jä "Theory and prac-tice
oC Sociallsm" tulivat tunnetuik­si
vasemmistopiireissä asianmukaisi­na
aiheiltaan.
Sota-aikana 1944 Strachey uudisti
kirjansa "Why You Should be a SO-cialist"
j a Venäjää koskevan lukun­sa
otsikoksi hän pani: "Olen nähnyt
tulevaisuuden ja se menestyy."
Mutta vastauksessaan. Evening
Standardille hän kirjoitti: "Olen j u l ­kisilla
paikoilla Jatkuvasti tuominnut
kommunistit Ja hyökännyt Venäjän
hallitustavastaan."
sota ön ttigut maksamaan ösapbtSt".
täeh 150 mUJöonaa puntaa kesäktiöih
4 vätvääa ! l 9 3 o;ra^^ Oläerväv
Ja ballitu& harkitsee kuluttavansa s i i ­hen
l O - ^ l S m i l j . puntaa vuosittain.
Toddlisuudessa tämä sota jo maksaa
y l i 600 milj.^puntaa j a London Obser­ver
raportteeraa kesäkuun 4 pnä. että
hallitus suunnittelee kuluttavan siihen
40—60 m i l j . puntaa vdosittain.
Emrys Hughes kysyi sUribmaa-asioi-den
valUosihteerUtä: 1) Ilmoittaa M a -
lakassa toimivien brittiläisten omista­mien
kmniyhtiölden kokonaisvoitot v.
1949; 2) Mikä oH brittiläisten Mala-kassa
toimivien tinaybtiöiden koko­naisvoitot-
vv. 1948-^.
J . Griffiths vastaisi: "Valitan, että
tiedot mitä kunmoitettava edustaja
haluaa eivät ole saatavissa."
Mutta, nämä tiedot olisivat olleet
saatavissa Jos'vaTn ministeri olisi to-dellakinniitä
halunnut.
Kesäkuun 5 pnä 1350 Plnandal T i ­mes
tiedoitti, että 113 kumiyhtiötä vU
— Glasgow on toiseksi suurin kau­punki
Britanniassa.
Kuka on tämä Strachey, Joka löy­tää
iloa siltä että saa etsiä syyttömiä
miehiä Ja naisia ja tappaa niitä?
Mahdollisesti muistatte hänet mie­henä
jota vastaan London Evening
Standard hyökkäsi muutama kuukau­si
sitten syyttäen häntä kommimls-tiksi'.
Strachey protestoi tätä vastaan
kiivaasti. Samoin tekivät Labor-puo-lueen
Johtajat.
: Vastauksessaan Evening Standar­d
i l l e h a n osoitti, että jo maaliskuussa
v. 1941 Lef t Nevsissa Julkaistussa kirr
Mitä on tapahtunut Straäheylle
näinä kuluneina vuosina? Kuinka on
mahdollista, että mles^ joka niin kau­nopuheisesti'
on vedonnut sosialismin
puolesta nyt yhtä kiivaasti tuomitsee
sen?
Strachey Itse antaa siihen vastauk­sen.
Kirjoittaessaan aikaisemmin a i ­kakauden
työväenrenegaateista, ku­ten
MacDonaldista, . Snowdenista,
Hendersonista Ja . Thomasista, hän
kirjoitti: -
"OU selvää, että sellaiset Johtajat
tulevat Joko tietoisesti taOdca tie­tämättään
ryhtymään yhä lähem­pään
yhteistoimintaan liallitsevan
. kapttalistilubkan mahtavan voi­man
kanssa... Kiertämättömästi
vuoksi kohotti heidät taivaaseen
heidän uutteran j a lisääntyvän
yhteistoiminnan johdosta Britan­nian
herrojen kanssa —'joten vuo­si
vuodelta he, tulivat yhä enem-
: män ja/enemmän ipeUdltslheiään
; todellisten herrbjensä, kavitaGs-tien.
asiamiehiksi tyOväenliu^n
keskuudessa."
Nyt Stracheysta itsestään on tullut
sellainen byöväenjohtaja. Joka "tietoi­sesti
taikika tietämättään on ryhtynyt
yhä lähempään toimintaan hallitse­van
kapltalistlluokan mahtavan voi­man
kanssa".
me vuonna sai .voittoja 2,731.000 ($1,-
924.000) puntaa. Joka merkitsi, että
voitot sitä edelliseen vuoteen verrat­tuna
oU kohonnut 316.000 ($1,264,000)
puntaa. ...
Samaan aikaan tinaa-, kuparia- ja
perusmetalleja tuottavat yhtiöt saivat
voittoja 3.318.0Ö0 ($13.272.000) puntaa,
joka merkitsi 362,000 ($1.448.000) pun­nan
nousua.
Polttoaine ja 'sähkövolmamlnisterl
Noel-Bakerin mukaan Britannian
kihmityksen Malakkan kumiplantaa-selhin
on 120 miljoonaa (480 milj.)
puntaa.
Kourallhien miehiä pitää käslsjBään
25 suurimpien kumiyhtiöiden. Johto­kuntien
jäsenten .ipaikkoja. Toiset 11
miestä pitävät käsissään 110 Mäläk^n
tinaybtiöiden johtokunnan jäsenten
virkoja.
Ruotsi voitti
feilssti Suomen
paofteiui
l§äsinbL (8w'S>.^ itelhli£udh 27
: j a . ^ päivinä sdaitieimn yleisiiir-välillä
Tiikhniman Stadionilla, istu-käteen
arvdtiin ötfäaE&mU(J4lostu-:
van tavallista tasavajrisemmsn, mut-ta
siinä petyttiin ^£Ui!kesiät ^ o ^ -^
laiset ovat' edelleenr meitä reilustt
^ e m p l a , vaiikka meilllL: saavutetut^
nkkajlisteii urheilijoitten avUstänat
—ahtoivat aihetta optimistisiin las­kelmiin.
'''Miincäkaufil' uäiellussanune'
jatkuit, sUia ^rkäkään % d H s t a Ihiää-j
vista urheilijoistiunme el pitänyt p i n ­taansa,
vaan olivat - kuin i-pehmeitft
hik2äts&,; Ofn käteHklä:^viiä1ybi&tti-vana
seikkana mainittava, että kes.
kipitkät hiatkät btfat yäSxn eaöiio-'
laisten heiniä. 500 m:Ilä Koskela
-voitti rajun -Icamppailun jälkeen
Ruotsin Altier^asonin Ja Po9ti, - Jo&a •.
raskaana mieOxenäitärsi'sateen peh­mentämästä
radasta, saapui lönkö-tellen
folmanneksi voittaen toisen,
ruotsalaisen selvästi. • Kympillä teki­vät
poikamme Perälä ja Salonen k a h ­della
vilmeissllä kierroksella pesäeron
ruotsalaisiin saaden ainoan Suomen
kaksoisvoiton. Vahiiäso vain, että
E u r o t o n mestaniuskilpailuissa Brys^
selissä emmevoi voittaa, sillä vaikka
VEBBSÖrONTA
Eras 'Änsfeal^nea luostariju,^
kfetlpafibin nuhasta j a f f i ' ^
jannut pidättyvälsyyttä ,
^ *ttfa3tudnallem- jä taib
jattaieneni, ja nytkö
^ e n l , . . . Vanha kelpo taZfeni,
«tjattareni. uesire. laisi k s * H^
teen Päänsä
a l n i ^ l t ä keitettyä v e ^ t H
- r - No, sihifi tapatiksegsa iJTrtT
litaeita Keitettyä vet^
I gydäJneUine
tilaisuudesta,^
I Kiitos kauniisi
S^^tkajätitl
ia kabvmkeJtt
I ^Kiitollisuud*
SOUTH P O RC
Nyt hän hoitaa avainasemaa työ­väenhallituksessa.
Joka yrittää uudel­leen
asettaa sortavan slirtomaaihalll-tuksen
Malakkan kansan niskaan —
t i n a - j a kumlmonopolistien. hyödyksi
— j a saattaen tämän "likaisen sodan"
kustarmi^set Britannian työväenluo­kan
maksettavaksi.
Britannian alahuoneessa Emrys H u ­ghes
kysyi Stracheylta mitkä ovat to­delliset
menot mitä on käytetty M a ­lakkan
rosvoja vastaan maaliskuun 31
päivään 1950 mermessä.
Emanuen Shlnwell vastasi hallituk­sen
puolesta seuraavasti:
"Tämän tiedon julkaisemisesta ei ole
yleistä hyötyä."
Kuulumisia Sylvan
Lakelta
Sylvan Lake. — Jos taas kerron
täältä vähän. On ollut oikein
kuuma ilma koko heinäkuun. Saim­me
vähän sadetta alkukuussa vaan
nyt olisi se jo 'tarpeellista vaan el
näillä paikoin vain sada. KyUä kämp-pärit
pitävät tästä jlmasta ja kyllä ne
ovatkin aina.uimassa. Se onkin haus­kaa
ajanlkulua, .menisin itsekin kun
olisin vähän nuorempi vaan en voi
enää viedä noita rometiisisia raajoja­ni
Järveen. Olen. joäkUs ollut rannas.
sä katsomassa ktm lapset pulikoitse-vat.
vedessä^. ^ ^ Pi^^ JheUle hauskaa. 'Bi
ole tänä kesänä vielä oUiit hukkmtta-tapäusta.
^e ön. hyvä kun .l&i väin
sattuisikaan £eUa.ista.^
Viime lauantaina oli eräs ~6-rVUotlas
poika kadonnut. .Häntä oli vasta I l ­tapäivällä
ruvettu hakemaan vaikka
oli jo aamupäivällä, lähtenyt kotoa.
Poika olikin : mennyt £:dmohtöhitn
isoäittosä luo. Isoäiti o l i Sitten A l a l ­la
10 aikaan soittanut tänne, että poi-ka
on tallella. On huono, että v a n ­hemmat
eivät ota parempaa huolta
noinkin nuosistä lapsista, mutta e i -
fhSn sitä voi auttaa kun se olut on n i l_
den mieleätä hyvää ja Oluttupiin k un
pääsee vapaasti.
Täällä on keskvieraita joka puolel­ta
vaan el kuulu mitään järjestötoi­minnasta.
Siitä olenkin oikein, p a ­hoillani.
On täälläkin avioliiton satamaan
purjehtinut Aino Hiltunen ja Onni
Koski. He olivat molemmat tällä
paikkakmmalki pitkän aikaa, sitten
•he täällä löysivät toisensa Ja alkoi­vat
yhdessä jatkaa elon taivalta. P a r ­hainta
oimea toivotan heille. — Tö-veriterveisln:
^Elisa.
sielläkin päihitämme ruotsit, on vas
tassa parempiia: Reiff;ja Zatopek.
Toinen ilonaihe oli .Rautavaaran
keihäsvoitto 72,51. . Se oli mieheii
teko. Mutta Rautavaara o i ^ n tun­netusti
suurten kilpailujen mies.
Muista lajeista kannattaa mainita
vain kelkon|Ja moukarin, joissa.mei­käläiset
olivat parempia. Pituus, k or
keus. kuula j a eräät juoksut menivät
vastoin odotuksia Ruotsille, vaikka
Jäimitystä ei puuttunut. Sanotaan,
että "Sic transit glöria mundi", "Ääln
ei käynyt vfeläRuotsUle.ihlutta-jo­kohan
ensi (kesänä Svea-mamman
glorla laskee?
^Muuten en^i päivä oli tasaisempi
kuin tomeui Va^ska silloin jo ennen
kllpaU.uJa alkanut sade haittasi. Ensi
päivän pisteet S6-H6 ja lopullinen tu-:
los 123—88 Ruotsin hyväksi.
400 m : n aidat: 1) Rune Larsson^ R ,
54.5; 2) L . Ylander, R, 54,8: 3) A.
Hyökyranta, S, 86,6: 4) J . Koivisto,
S, 57.1.
100 m: 1) T. Hakström, R, l i : 0;
2) E. Inkala» S, l l . l ^ 3) A . Mäkelä
S. 11,3; 4) X . Johansson. R. 11.4
400 to: 1) R . E. Wolftofandt. R. 49.1:
2) R, tarssoA, R, 49,7; 3) R ; Back,
S. 49,7; 4) R . ^ohnberg, s. 50.9.
.1^00 i n : 3i. Strand. R, 3;60.6: 2)
'&msop^jt,^sj^ifi;:Si -Jt.Töipftle„
S,. 3.52,2; ^) Ti. Jo£iamssoh, "6,
Pitiius: 1) O . Strand. R . 707; 2) J .
Valkama^ 697; 3) N . E r i k s s o n . A ,
692; 4) P . /Simola, S i 686.
Kiekko: 1) V . Nykvist, S, 47.42; 2)
Ä. Hellberg. R. 47,36; 3) T . Karlson,
S. 47.01; -4) s. Roos. 45,12.
Kbrkeusr 1) A. Ahman, R. 190; 2)
R. Reiz; R . 190: 3) N . Nicklen, 8. 188;
4) R. Nieminen, s. 180.
lyroykari: 1) L , TatemineÄ, S. JB2.87:
2) B. firlokssonvR. 5t;27i ä) O. Söder-
«tist. R. 50,05; 4) A. MujiUien. « .
48,66.
5,000 m : 1) V. KOskelä, S. 1426,o;
2) B. Albertsäön, R. 14.26,2. 3) H ; Pös-t
i , S. 14.35, 3; 4) A . Öui^eldt. R; 14.-
45.0.
4ki00 m: 1) Suomi >^,7. (Ruotsm
joukkueen juoksu, hylättiin), multa
änöini olisi voittanut joka tapaukses­sa
n. 2 m:Uä.
200 i n : 1) L - E . Wolfi)reiit, R. 22.4;
2) T. Hagström, R. 22,7; 3) P . T a l v i ­salo.
S. 22.^; 4) T.:töftni[vl8t, S. 23.0.
lio in. äTdat: 1) R , tuiidberg.- R .
15,0; 2) O. Mäittsson, R. 153; 8) V .
iraiten. ja luostarinjöhtaja
tätä neuvoa.
Pah -viöäma myöhemmin
iattui kuEtemaan luostarinjS
asunnon TaloudenhoitajS^
R.I portailla ja näytti kovin mh
Useita.'; • '
V — Miten herranne nyt voi?
telllääkäii. '
™ aivan hullua;
jälkeen, kun hän kävi teidän v S '
otollanne, vastasi vanha nainenl
kallisella ja vihaisella ääneUt
Kulhka nUn? kysyi lä^jj^
-Hän ajaa partaSausa ikakaj
kertaa töh-öESä, vastasi natoöi i
mielteenä. • • •
VIILEX VASTAUS
•Pariisin ärkadpiispa ÖU erfiflsäi
laisuudessa saanut .pöytäXumppaia
seen hienon naisen, joka oU piia»
mielestä asettanut lilan paljon ii
lisiä sulojaan näkyviin, mpi
rosti vastenmleiisyyt^än tämän
dosta täydeliiseUä huomaama'
della pöytäkumppanlaan
Tämä hämmästyi sentähden
kun, hedelmäin tarjoiluvuorolla
:pa tarjosi hänelle omenan.
—• Kerrassaan liian suurta
tettavalsuutta, teidän korkea-i
suutehne, sanoi daami nenSl
—: EI mitään rakastella
lainkaan, sanoi aikklpiispi
kun^i^va, paratiisissa, oU syönyt
menan. Idin — kuten tunnettua •
häh. huomasi olevansa alasti.
Mitä sutul
' jstävät Ja tu
dltte järjest
tonune johdo
, Erikomen 1
kaikille toisU
pöydän laitos
Samalla lu
tyisestä lahj£
T^tä kalkl
E
ffELLER P/
Haluamn
ystäville, ii
icuuta 1950
vastaanotti
Myöskin pa
siitä kauni
p. heinäku
Tastaanotte
Kiitos ka
Anna Vesa;
Kiitollisu
PORT ART
Tunnettuja suomalaisia
manan majoille
tir^li^. — (S-S) — HeinSii
pnä kuoli Helsingissä Suomen
sen Ijresldentin K . J . stihib
puoliso, kirjailija Ester StA
Hän oli ^ntynyt 17, 2. 1870,
Ö e Ä 22 pnä kuoli
sään Asikkalassa professori, m
'illkfipeUÖöestart Toivo Haapanen (
vudden ikäisenä. Hän oli
yliopiston musimn professori ja
leisradion ylikapellimestari.
Suvivuo, S. 15,4; 4) H. Syrjänen,!
15.5.
800 ioa: 1) Lennart Strand R. l i
2) L.- Bengtsson, R. 152,4; 3) 0.'
j . S; 1.52.6; 4) M . Danielsson, S. 1
•10,000 m: 1) H . Perälä, S. 50^
2) J». Salonen, S. 30.34fl; 3) V.:
Ström; R . 30,39.6; 4) P. Bohin.R.:
40.6.
3,000 mh esteet: 1) C. Söderbog,!
9;ll'.ö; 2) I . Sjöström, R. 9.12.8; 3) 1
Blomster. S. 9.14.6; 4) O. Väisänen.^
9.40.0.
S-loikka: D L . Moherg, R. 15i)l;l
P, Uusihauta. S. 14.60; 3) R.
hen, S, 14.49: 4) A . Ahman, R. i i « j
Keihäänheitto: 1) Tapio
vaara, S. 7251; 2) P . A . Berglund.1
72.37; 3) S. Daleflod, R , 7W8;4)r
Hyytiäinen, S. 69.32.
Kaulantyöntö: 1) ArvldssoMll
65; 2); Sönegard, B. 14,91; 3)
Ö." 14,81; 4) Nylund. S. 14,75.
toivo
Vääristelyjen ja vaMdn kirja
lähteiden, Joista korealaisten toimeentulo on riippuvainen, hävittä-rninen
ei tietysti liikuta niitä, jotka pyijtivät alistamaan kansat sorret-tavikseen.
Korea on vain pienoiskuva siitä mitä tulee tapahtumaan
maailmalle ellei Korean kysymystä voida ratkaista rauhanomaista tie-itä.
Siitä syystä nyt, erikoisesti Hiroshiman muistopäivänä, on tar-,
mokkaasti ryhdyttävä rauhan työhön ja hankkimaan nimiä Tukhol­man
adressin alle.
Siksi keholtamme kaikkia lukijoitamme tekemään voitavansa
rauhan hyrräksi keräämällä ntmiä Tukholman rauhanvetoomuksett-al-le.
Tohnikaa sen hyväksi ettei kenenkään tarvitse kokea samoja kau­huja
kuin mitä Hiroshiman asukkaat kokivat viisi ratotta sitten.
- Kuten muistetaan vieraili tällä
mantereella vv. 1947—48 vaasalaisen
kokomustan, lehden toimittaja J . ö .
Ikola (Vaasan Jaakikoo). joka on sen
johdosta kirjoittanut . 47Ö-sivulsen
matkakirjan. "Vaasan Jaakkoo r a ­pakon
takana." Koska eräs kesä­vieras
oli saanut Suomesta tämän
kirjan, sai tämän kirjoittajakin t i ­laisuuden
tutustua siihen. Osoittaak­semme
lukijoillemme minkälainen
tuote mainittu Jaakon kirja on, l i e ­nee
tarpeellista tutustua siihen; J a a ­kon
Sudburyn vierailun kohdalta sillä
se riittänee selvlttäihään miteh sää­dytön
j a epäluotettava kirja todella
on.
ICas tähän tapaan:
Sivulla 151 sanotaan: "Astoon ai-
SäUe (Vapauden kirjakaupi)aan) ja
*^ellithi puorifllkalle jotta: mä haluaa
^shi ostaa täällä pahiettua konunu-nistlklrjallisuutta.
Fllkka häkelty ja
sanoo: etten mä tierä. mä hajen toi­mittajan
tänne. Samassa tulikin l e h -
ren ]>äatoimlttaja E. Suksi, jolta oli
yks sormi pois oikiasta kärestä. tun­sin
sen. ktm kohteliaasti kärestä p i -
tään tervehdittihih j a mä esitin Itte-nl
jotta: ma oon ny se kaulila j a a k -
kbo Vaasasta. jok'oon tullu ^ t t o m -
tian kuinka suomalaaset. täälä voi. —>
Haluaasin ostaa täälä painettua suo-maiaasta
konmnmistikirjallisuutta.
Olkaii hyvä! — se sanoo ja rupes
b ^ l t ä ettimhän.
— Oottako te Teuvalta kotoosi?.
kysyyn.
Teuvalta oli, muttei Jaafetin su­kua.
•.•
— Mlhnäs tuo sormi on memay? '
— Slelähän se parrikaatilla menit
—ja kysyy jos haluan nähdä'heidän
kirjapamtunsa j a varastoa?"
Siinä ei ole edes puolta sivuaacaan
mutta siihen on maatunut valhetta
e r i ' tavalla. Jos tämä vajaa puoli
sivua on esimeiOtkinä mainitun mie­hen
totuudenrakkaudesta n i i n oh hä­net
leimattava sen perusteella ker­r
a t e n sUUrvalehtelijaksi j a -väSrls-telljäksi.
K u n mainittu "puorlflUdca" saapui
juuri äskettäin lomalta niin .sanbi
hän Vaasan Jaakon tiedustaneen liä-neltä
Sudburyn seudun suomalaisia^
koskevaa ikh-jalllsuutta. Se on siis
valhe numero yksi.
Jaakko mahdtsee Suksen Vapauden
päätoimittajaksi vaikka hän onkin
lehden taloudenhoitaja. Se on valhe
numero kaksi. •
Hän tiedusti • myöskin Sukselta
Sudburam seudun-suomalaisia koske­vaa
kh-jaUlsuutt*. eikä siis "suoma-laasta
kommunlstikirjallisuutta/' Se
on siis valhe numero kolme.
Sormensa -menettämiseen nähden
sanoi Suiksi menettäneensä sen hjrvin
pian Suomesta tulonsa jälkeen : o l ­lessaan
työssä sdhalla, kuten tiedän
asian olevan. Se oq siis-valhe n u ­mero
neljän • ' . V '
Jokainen Järkevä Iiäcija saattaa k ä r ­sittää
asfoiden luonteenkin perusteel­la,
että mainitut väätlstelyt j a val-heset
on teliity ~ a i k a n flkeämi&lisyy-den
j a .vääristelyhalun takia.
K u n kirjaa selailee edelleen niin
löytyy' siitä li&emattomla muita. U i .
oltteluita, vääristelyltä; j a ; valheita.
Kuiiikahanparjon liuta m a h t ^ o l ­lakaan,
jos tuntisi kunkin paikka­kunnan'aslät?
Miten heikOUla'asiatiedoilla hän on
vanistettu voidaan; todeta - esim.,siitä,
että hän nudnitsee taiatmä väkilu­vuksi
(kymmenen miljoonaa ja / sa
noo niistä olevan suonudaiaia 70,000.
Canadan väkiluku oUsilloin noiAkiA-metoista
miljoonaa j a ihelstä oli v.
194L väeniaskun perusteella sttooaa-laisia
;ainoasta&n 41.683; Sen jälkeen
on Canadan suoniataisten lukumää­rä
vähentynyt, eikä lisääntynyt, ollen
nyt ehkä aUe 40.000.-
Mikäli eri 'paikkakuntien, suoma­laisten
lukumäärät ovat k]rsymykses^
sä, ovat ne myöskin samalla tavalla
vesitetyt, monessa- tapauksessa .suh­teellisesti
paljon enemmän. Niinpä
esim. J>ort. Arthurin seudulla olisi
suomalaisia miltei' nilh'' paljon (kuin
koko Ontarion maakunnassa. .
Pannaanpa t S M n . vielä yksi. näyte,
joka sattui silmääni: .
"Pajalan suksipaja on Kanaatan
suurin. liyvlä jfi kauniita. Suomen-mallisia
sutksia se valmistaakin; mut­ta
nd on maiittCTiitpip ikäikki. sillä
naaCas ei kilpailla tosa-elkä murto­maana,
ollenkaan, vain mäehlaskus.
:"f>ajaIaUe kuuluu kuhnia blibtour-heihm
alkamisesta J^ohJois^Sntarios,
sillä ;enn£n'häntä ei sieHä suksia o l ­lutkaan,
lumlkenadä vain.'* ;
On siinä: kertalkseen.yritetty kohot­taa
• aateveljen osakkaiden
mutta totuuden nimessä oä
va; että Pajalan pajan tuotteet
nevat etupäässä murtomaasnksl» 1
että .Canadassa hlihdetäSn
maaliakin, jopa siinä m ä ä r i n ,^
suomalaiset ovat kuutena rmq
voittaneet Canadan murtomaate^
tomestaruuden sitten vuoiten ISMj
Canadan hiihtoliitto perastettiiD J
piti murtomaahiihtomestaniBsloM
l u j a ; j o vuosikausia eapen.f»m
Cähadaan tuloa. Ennen ^i^^J
täällä liÄuisla suomalaisia sukss^
piä Sudburyn alueellakin, putong
takaan muista pohjoIs-Ontarion ^
duistä.-:,^ Jaakko olisi /voinut
yhteydessä todeta, että juuri ^
hinyri seudulla on kaksi suomaJ
jotfc^ ovat voittaneet Canadan :
tomaamestaruuden, nimittäin
Back j a l A u r i Huuki. BdeUeen j
öUsl voinut todeta, että udieifi'
tömme toimesta on Sudbt^n^
dulla pidetty joka talvi lukuja'
toikisoja vuosikausia ennen Kmn
jala' ryhtyi valmistamaan suMM
tett .kunnia hiihtourheilun
ta kuuluu kertakaikkiaan toiseue'
•Ehkä tämä riittääkin jo MO
maan miten 103*1112 okdD»
kirja on tosiasioihin nähden,
sitoa lienee nUtä lainkaan- »
ole mitään muuta kuin ^
aatevellUrja, jossa esitefläafl
taihtumussunnnan " " ^ " ^K
ihcidän aateveljie^
täällä puuhataan.
tesuunnista niin sUnä Ja»»^
Tyyne ja
SELMA
RITAI
Joan ja
Julia ja
Mrs. Hi]
JUDITH
Mrs. Juj
Kaarina
Gerry, Ii
Linda, /
Isomäl
Eila Kuc
Martta ]
Niko Pii
Maija ja
Bertha j
Tommy,
Kennj
Tili ja \
Mrs. Ly(
Mr. ja r
Ellen ja
ja lap:
Elina ja
Laura jj
Nancy j;
Irma ja
ja lap
Hulda, (
Johnsi
Alli ja (
pojat
Signe ja
Vieno ja
Punkj
vlärlstelJJö'
kto tilaa asioiden I^äla^»
miseen valheiden,
öitteluj^ yms. seikkojen
\ a l n i t t u teos on
aa. ala-arvoInen. — f -
Tälet
taville •
dosta h
Mom
lusta k
Erikt
(»lanttu
Teitä
CREIC
, . V V - ' , -m
i
L i i i