1949-10-22-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUDEN Imalippnioindsto * E D W I N S V K 8 I Trans-Atlantic Passenger Confe-rencen valtuuttama asiamies * Edustamme melkein kafldda Joh-t3\- impia Taltamerilinjoja. Suun-oitellessanne matkaa Suomeen tai muihin Eurcxjpan maihin, voitte luottamuksella kääntyä puoleemme lippu- yxa. matkaa koskevissa asioissa. * Paikkoja saatavana Suomeen matkustaville SYYB-, I6ka« ja f marraskuun kulkuvuoroih^ VIETTÄKÄÄ JOULUNNE SUOMESSA Kaksi suurta joulu-huvimatkaa S U O M E E N - Järjestetään kuuluisilla moottori-laivoilla GRIPSHOLM — Jonlok. 3 p. STOCKHOLM — Jonlok. 9 p. Ainoastaan 10 vuorokautta NEW YORKISTA SUOMEEN Ruotsin kautta Muistakaa sukulaisianne ja ystäviänne S U O M E S S A SM.:N LAHJAPAKETILLA 6 paunaa jauhettua laatukahvia ilmatiivissä peltirasioissa pakattuna vahvaan kartonkiin, jonka ympärillä on teräsvanne. Type "C". Bruttopaino, 10 pannaa Hinta: $6.25 sisältäen tallin Vapaus Travel Agency EDWIN SUKSI Valtuutettu asiamies Kansandemokräiäan diktatuuri (Jatkoa) PcarariUinen demokratia antoi tie-i t ä kansandemokraäalie, jota työväen, "sokka johtaa, ja pcrvarillinen tasa- 1 valta antoi tietä kansantaaavallaUe. | Täten tdf luotu mahdollisuus sosialis- ' min j a kommunismin saavuttamiseksi kansantasavallan kautta, mahdoli. suus luokkien hä\Tttämis2ksl ja maa-ilmankcmmunismin saavuttamiseksL Kanjuvei kirjoitu kirjan maallman- 1 P. O. Box 69 Sndbory, Ont. kommunismista, mutta hän el löytänyt eikä voinut löytää tietä siihen. PorvarillLnen tasavalta oli olemassa Ulkolaisissa valtioissa, mutta «i voinut oi ä olemassa Kiinassa, sillä K i i na oli imperialistien sortama maa. Ainoa tie luokkien hävittämiseen, tie maailmankommunismiin kulkee kansantasavallan kautta työväenluokan johdolla. Kaikkia muita menetelmiä koetettiin j a kaikki ne epäonnistuivat. Ne, jctka omaksuivat joitakin muita oppeja, osoittautuivat joko murskatuiksi tai myönsivät erehtyneensä tai muuttavat vakaumustaan. Tapahtumat kehittyivät niin nopeasti, että monet tulivat yllätetyiksi, ja näiden ihmisten p>Tkimys opiskella uudestaan on ymmärrettävä. Me tervehdimme tätä uudestaan oppimispyrki-mystä. Kiinan proletariaatin etujoukko oppi tuntemaan marxiJals-le-niniläisen teorian Lokakuim vallan-tatuurin muodostamista, valtion, jonka perustana on tydiräenluokan johtama työläisten j a talonp<^kaiston Uit. to. 2. Yhdistymtoen yhteisessä taistelussa niiden maailman maiden kanssa, jotka suhUutuvat meihin tasavertaisena kansakuntana sekä kaikkien maiden kansojen keoissa. Se merkitsee Uittoa NeuvcstolUton kanssa, l i i t toa uuden demokratian maiden kanssa Euroopassa j a liittoa muiden maiden proletariaatin Ja kansanjoukkojen kanssa kansainf^lisen yhteisrintaman muodostamiseksL Meille sanotaan: "Te kal"Jstutte y h . delle puolelle". Juturi niin. Sunjat-senin 40-vuotinen kokemus ja kom-mimistisen puqjppen 2p-vuotinen kokemus ovat valniuttaneet. meidät l u jasti siitä, e t t ä voiton saavuttamiseksi ja lujittamiseksi meidän ön kanna-tettava yhtä puolta. 4ö-vuotinen kokemus ja 28-vuotlnen kokemus Osoittavat, että Kiinan kansan on asetuttava joko imperialismin puolelle tai sosialismin puole'le. NUden väliin on mahdotonta jäädä; kolmatta tietä ei ole olemassa. Me taistelemme Chiang Kai-shekin uantumuksellista ryhmäkuntaa vastaan, joka kallistuu imperialismin puolelle; aivan samoin me olenmie kolmannen tien haveita vastaan. Ei vain Kiinassa, vaan koko maailmassa soidaan poikkeuksetta san Taltiota? Jos me kSvislmme kauppaa niiden mäkien fanssa tai otatautslmm?. e t t ä nfimSniAat ovat valmiita tulevaisuudessa antamaan meille rahaa keskinäisesti edolUsilla ehdolla, niin voisko t&mä oUa edes mahdollista? Se Upahtuisi sen vuok-si. että näiden maiden kapitalistit tabto\-at rikastu». panUtUrit tahtovat saada korkoa pulan helpottamiseksi, mutta el auttaa K i i n a n katisaa. Kommunistiset puolueet samoin k u i n edls. tykselliset puolueet Ja > ryhmät näissä m a i s » . työskentelevät nykyään siihen kumouksen jälkeen j a loi K i i n a n kom. munistisen puolueen. Sen jälkeen K i i - kannattaa joko imperialismia tai so-nan proletariaatin etujoukko alkoi poliittisen taistelun ja on kulkenut 28 vuoden palveillevan tieri ennen kun saavutti voiton. 28-vuotlsesta kokemuksesta samoinkuin "40 vuoden kokemuksesta", josta Sunjatsen puhui testamentissaan; voi tehdä yleisen johtopäätöksen: ' O n lujasti uskottava, että voiton saavuttamiseksi meidän, on herätettävä kansanjoukot ja liityttävä yh. beisessä taistelussa niihin maailman kansoihin, jotka pitävät meitä tasavertaisena kansakuntana." Berliinin ilmasilta tuli kalliiksi Frankfurt. — Yhdysvaltain ilmailu-voimien taholta on täällä ilmoitettu, että Berlinin ilmasillan kustannukset olivat 15 kk. aikana viime syysk. 30 päivään mennessä kaikkiaan $252,540,- 000 Yhdysvaltain kohdalta. Lontoosta on ilmoitett j Britannian kustannusten olleen lokakä 6 p. mennessä 10,250,000 puntaa <$.31775,000). Propaiie kaasu Parhain ja nopein keittämiseen ja.l^jnutöitykssJen . -, EDWARD'S SUDBURY LIMITED 69 Elm St. W. Sudbury Sunjatsanilla oli toisenlainen maailmankatsomus kuin meillä Ja lähtökohtana toisenlainen luokkakatso-mustapa ongelmien määrittelyssä ja ratkaisemisessa, mutta imperialismin-vastaisen taistelun ongelmassa 20. vuosisadalE h ä n tuli johtopäätökseen, joka pääasiassa vastaa meidän joh. topäätöksiämme. Sunjatsenin kuolemasta on kulunut 24 vuotta ja Kiinan kommimlstlsen puolueen johdolla Kiinan vallankumouksellinen teoria ja käytäntö ovat astimeet valtavan askeleen eteenpäin muuttaen perusteellisesti Kiinan p i l r. teet. Nykyhetkeen mennessä Kiinan kansa on omaksunut kaksi perusseikkaa: 1. Maan kansanjoukkojen heräämi-nen^ -Se me;*itsee7työväenluokan, ta-lonjioikalston, pikkuporvariston ja kansallisen porvariston liittymistä yhtenäiseen rintamaan työväenluokan Tr.20 to 17 johdolla ja kansandemokraattisen dik- VAPAUS PUBLISHING CO. LTD:n kustannuksella on ilmestynyt sisältörikas Taskukalenteri 1950 Ens ivuoden TASKUKALENTERI on käytännöllinen taskukirja, joka sisältää, tärkeitä tietoja eri aloilta. Kooltaan se on samanlainen kuin edellisenkin vuoden Taskukalenteri Sisältöä valitessa on pyritty siihen, että saataisiin mahdollisimman paljon juuri sellaisia tietoja, jotka ovat tärkeitä Canadan sumoalaisille j a joita ei maaten ole niin helposti saatavissa. Tavanmukaisten vaoden päivien, viikko- j a kuukaasiluettelon sekä nimipäivien lisäksi sisältää se seuraavaa: Tärkeimmät tapahtumat Canada Newfoundland Suuria tulipaloja Canadan nälkävuodet Canadan turkiskauppa Canadan vanhat sanomalehdet McGillin yliopisto Canadan intiaaneista Canadan maanteistä Canadan ensimmäinen rautatie Suomen kaupimkien väkiluku Joe Louisin ennätys 19 kapitalistiperhettä Suomen menetykset 1939—44 Luottoyhdistyksistä Huomattavat paktit Metsäraja siirtymässä Suomen ja N.-lilton apusopimus Lontoon olympialaiset Vakuutushomma-on vanhaa ^rvien poisto vasikoilta Kotona värjääminen Postimaksut Canadassa Suomalaisia sananlaskuja Eri tieteistä Suomalais-ugrilainen kieli Kaikki allamainitul tiedot saatte ostamalla Taskukalenteri 1950. jonka hinta on ainoastaan 35c. Käyttäkää allaolevaa tilauskaavaketta Suom.-ugr. kielten vertailua Lainasanat saamen kielessä Sivistyssanoja Räjähdysaineiden uhreja Vierailijoita kansallispuistoissa Tupakoitsijat ja metsäpalot KuoUeLstaherättäminen Canadan yliopistot Latinalaiset numerot Maailmansodan synkkä lasku Suuria lentorikkoja Sydänkohtauksien estäminen Ravintoaineiden puutteen uhka Stettinin satama Todellisuus ja taru Palotorjunta Osuustoiminta Ominaispainot Leipä Metriset initat Vanhat suomalaiset mitat Englantilaiset mitat Eri mittojen vertailua Liikkuvat pyhäpäivät Vuodenajat Väreistä siaismlä. Puolueettomuus on naamio, eikä kolmatta tietä ole olemassa. Meille sanotaan: "Te käyttäydytte liian ärsyttävästi." Kysymys on siltä, kuinka on menieteltävä kiinalaisten ja ulkolaisten taantumuksellisten, t.s. imperialistien ja niiden kahlekol-rien kanssa, mutta ei muiden Ihmisten kanssa. Mitä tulee ulkolaislin ja kiinalaisiin taantumuksellisiin, niin heidän suhteen kysymystä ärsyttävästä käyttäytymisestä el synny, sillä heidän välillään ei ole niitään eroa; : he ovat kaikki taantumuksellisia. Vain vetämällä rajaviiva taantumuksellisten j a vallankumouksellisten välille, vain paljastamalla taantumuksellisten tarkoitusperät ja salaliitot, vain kohottamalla omaa moraaliamme voidaan taantumukselliset eristää, lannistaa ja tukahduttaa. Villipedon edessä ei saa näyttää pie. nintäkään pelkoa. Meidän on otettava oppia Usunilta (eräs "Kalkki ihmiset ovat veljiä* 'nimisen tunnetun historiallisen teoksen 108 sankarista), joka tappoi tiikerin Tsinjanin sillalla. Usun o i sitä mieltä, e t t ä tiikeri Tsinjanin sillalla syö ihmisiä siitä huolimatta ärsytetäänkö sitä siihen vai ei. On valittava, joko tappaa tiikeri tai antaa sen syödä itsensä. Meille sanotaan, e t t ä "^kaupankäynti oh meille välttämätöntä". Se on täysin oikein. Kauppaa pitää käydä. Me olemme vain omia ja iilkolaisia taantumuksellisia vastaan. Jotka häiritsevät meidän kaupankäyntianlme, mutta ketään muuta vastaan me emme ole. On tiedettävä, etteivät kutkaan muut kuin imperialistit ja niiden "akejat — Chiang Kai-shekin taantumuksellinen ryhmäkunta — häiritsee* meidän kaupankäyntiämme ulkovaltojen kanssa ja estää meitä solmia, masta diplomaattisia suhteita niiden kanssa.; K u n me yhdistämme kalkki voimamme kotona Ja ulkomailla k i i - nalaisten ja ulkolaisten taantumuksellisten hävittämiseksi, silloin syntyy kaupankäynti ja mahdollisuus diplomaattisten suhteiden solmiamiseen ulkovaltojen kanssa tasa-arvolsuuden, molemminpuolisen edun ja alueellisen suvereenisuuden keskinäisen kunnioituksen pohjalla. Meille sanotaan: "Voitto on mahdollinen myös ilman kansainvälistä apua". Se on virheellinen käsityskanta. Imperialismin olemassaolon kaudella todellinen kansan vallanku-moas ei missään maassa voi voittaa Ilman kansainvälisten vallaiikumouk-sellisten voimien erilaista apua. A l van samoin on ilman sitä mahdotonta lujittaa voitto, vaikka se saavutettai-siinkin. Suuri Lokakuun vaUanku-mous saavutti voiton, mikä lujitettiin, kuten Stalin on kauan meille puhunut. Juuri sillä tavalla murskattiin kolme imperialistista suurvaltaa ja luotiin uuden demokratian maat. Juuri siten on Ja tulee olemaan asla simntaän. että ryhdyttäisiin kaupankäyntiin meidän kanssamme Ja solmittaisiin jopa diplomaattiset suihteet-kln. Se on hyvä P3?rkimys. se on apua. Ja t ä t ä toimintaa el voi asettaa rinnan porvariston toiminnan kanssa näissä maissa. Sunjatsen kääntj-i elämänsä aikana monta kertaa imperialististen maiden puoleen apua pyytäen. Mutta kaikki avunpyynnöt olivat tuloksettomia, avun asemesta h ä n joutui säälimättömien hyökkäysten kohteeksi. Koko elämänsä aikana Sunjatsen sai kan.sainvälistä apua vain kerran, j a tämä apu oli lähtöisin Neuvostoliitosta. Lukija voi katsoa tohtori Sunjatsenin testamenttia jossa hän lausuu, e t t ä kansa ei pyytäisi apua imperialistisilta mailta. Hän keholtti kansaa "liittymään yhteen niiden maailman kansojen kanssa, jotka suhtautuvat meidän tasavertai. sena kansakuntana". Tohtori Simjat-senilla oli kokemusta, häntä oU petetty. Meidän on muistettava hftnen sanansa enunekä saa antaa uudestaan itseämme pettää. Kansainvälisessä suhteessa me kuulumme imperialismlnvastaiseeh rinta, maan. jota johtaa Neuvostoliitto, ja meidän on odotettava todellista ystävällistä apua tältä rintamalta eikä imperialistiselta rintamalta. Meille sanotaan: "Te pystytätte dlk. tatuurln." Kyllä, hyvät herrat, te olette oikeassa. Me pystytämme todellakin diktatuurin. Kiinan kansan monikymmenvuotinen kokemus puhuu meille kansandemckratlin diktatuurin pystyttämisen välttämättömyydestä. Se merkitsee, että taantumukselliset pitää Jättää ilman c«keutta i l maista mlelipitöitään ja vain kansalla voi olla äänoikeus. oikeus ilmaista mielipiteensä. Mitä on "kansa"? Nykyvaiheessa kansana Kiinassa on työväenluokka talonpoikien luokka, pikkuporvaristo ja kansallinen porvaristo. Työväenluokan Ja kommunistisen puolueen Johdolla nämä luokat ovat liittyneet yhteen muodostaakseen oman valtion ja valitaakseen omaiji hallituksen diktatuurin pystyttämlsek: sl imperialistien lakeijoiden — tilan-herraluokan ja virkavaltaisen pää^ oman yli kukistaakseen ne, antaakseen niiden toimia vain sallltii«ssa rajoissa Marcel Cachln. RanBkan: ty4hrien^^ liikkeen ktmniavanhus, tfiytti syys' kuim 20 päivänä 80 vuotta, ^äi^cn nimensä liittyy Ranskan työväenliike keen historian kaikkiin valheisiin vU-me vuosisadan lapoiXA aina tähän päivään saakka. Hänen nimensä palauttaa mieliin taistelun työväeplllkkaen yhtenäisyyden puolesta. Jota Cachln Jules Oues<^ den ja Jean Jäuresln rinnalla k&vl Jo vuosisatamme alussa, taistelun sosialismin pettureita vastaan, hänen keskeytymättömän taistelunsa rauhan puolesta proletaarisen Internationalismin hengessä, ystävyyden ja uskollisuuden hragessä sosialistista Neu-vostoUlttoa kohtaan. Ranskan kansalle Ja kommunistiselle puolueelle Marcel Cachln on rehellisen, rohkean Ja vaatimattoman, periaatteissaan tinkimättömän luok-katalstelijan esikuva. ' Marcel Cachln syntyi syyskuun 20 päivänä 1869 Paimpolin kaupungissa Ranskassa. Opiskellessaan nuoruusvuosinaan Bordeaux'n kaupungissa hän tutustui työväenliikkeen periaatteisiin Ja osallistui työväenjärjestöjen toimintaan. V. 1891 hän liittyi Ranskan Työväenpuolueeseen. Hänen kyvykkyytensä Ja Intonsa toivat hänelle luottamustehtävän tol-jpi^ lnUan tuUakssen jälleen isännäksi Ranskan maasisa." Maxoel Cachln on.vielä 80 vuotta M^rttA«ssftäh Ranskan kommunistisen puolueen kes^i^pmltean Ja pöllit-tl «an toimiston jäsen Ja osallistuu Jokapäiväiseen puoluetyiäiön. "Huma-niten" palstoilla hänen painavat Ja lämpimät,sanansa niin Ranskan kuin kansainvälisenkin politiikan kysymyksistä kantautuvat yhä laajojen Joukkojen keskuuteen.' Ranskalaisten-kunnioittama, kansan vihollisten pelkäämä Marcel Cachln. Jota kommimistit rakastavat isänään, on yli puolen vuosisadan aikana ollut Ihailtavana esikuvana ylevlmmän aatteen hyväksi tehdyssä työssä Ja us-koillsuudessa t ä t ä aatetta kohtaan. 99 T I L A U S K A A V A K E ^RAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED - 69. SUDBURY, ONTARIO •äheltäkää kpl. "TASKUKALENTERIA 1950" ^»»nl«en arvo 20% vähennettynä S Nimi Osoite Tilaukset jotka lähetetään en työmaUta ja kämpiltä ^ulee rahase^ata ? ^ n a , josta tilauksen l ä h e t t ä j ä voi vähentää hänelle kuuluvan prcsentln jos tilaus käsittää 10 T A ^ U K A L E N T E R I A tai enemmän. Ainoastaan '''^'i^^teii lähettämät-veikatilaukset otetaan huomioon. Kiinan kanssa nykyään ja tulevaisuudessa. Ajatelkaamme. Jos Neuvostoliittoa el olisi olemassa, jos fasismin-vastaisessa toisessa maailmansodassa ei olisi voittoa saavutettu, jos—mikä on erikoisen tärkeä meille — el olisi mtu-skattu Japanin Imperialismia, Jos Euroopassa ei olisi Ilmestynyt uuden demokratian maita, jos ei olisi Idän sorrettujen maiden voimistuvaa taistelua, jos el olisi kansanjoukkojen taistelua YhdysvaUolssa, Eiiglannissa, Ranskassa, Saksassa. I t a l i a ^ , Japanissa Ja muissa kapitalistisissa maissa hallitsevaa taantumuksellista ryhmäkuntaa vastaan, jos ei olisi kalkkia n ä i t ä tekijöitä, niin kansainvälisen taantiunuksen voimien painostus olisi tie^ysU paljon voimakkaampi kiUn nyt. Olisimmdco me voineet saavuttaa voiton sellaisissa olosuhteissa? Emme tietystikään. Aivan samoin olisi oUut mahdotonta voiton lujittaminen sen saavuttamisen Jälkeen. KlhStan lcan> salia on siinä simri kokemus. Sunjatsenin lausunto ennen kuolemaansa 'kansainvälisiin vallanlcumouksellislin voimiin jrhteenlllttymlsestä on Jo kau. an ollut Ilmauksena tästä k ( ^ m u k - sesta. Meille sanotan, e t t ä me "tarvitsem-ms Englaimin ja Amerikan hallitusten apua". Nykyhetkenä se on lapsen ajattehia. Nyk^eticellä Englannissa Ja Yhdysvalloissa hallitsevat yhä vie. lä ImperiallsUt. Auttavatko be kan-ja estääkseen näitä puheissaan Ja toi. mlnnassaan ylittämästä näitä rajoja. Jos nc puheissaan jo toiminnassaan yrittävät ylittää rajan, niin se kielletään ja niitä rangaistaan vllpymät. tä. Kansan keskuudessa on • toteutettava demskraattinen järjestelmä myöntäen kansalle sanan-, kokous- ja järjestäytymisvapauden. Äänioikeus annetaan vain kansalle, mutta el taantumuksellisille. Nämä kaksi näkökohtaa, nimittäin demokratia kansalle ja diktatuuri taantumuksellisille, edustavat kansandemokratian diktatuuria. Minkä vuoksi olla juuri näin? On täysin ilmeistä, e t t ä Jos tätä ei olisi, niin vallankumous kärsisi tappion, kansaa 'icohtaisi onnettomuus ja valtio tuhoutuisi. Meille sanotaan: "Ettekö te tahdokaan hävittää valtiovaltaa?" Kyllä me tahdomme, mutta ei heti. M( emme vo! hävittää valtiovaltaa nykyhetkellä. Minkä vuoksi? Sen vuoksi e t t ä Imperialismi on yhä vielä olemassa, kiinalaiset taantumukselliset ovat yhä o'emassa Ja maassa on yhä vielä luokkia. Meidän tehtäväriämme on nykyään lujittaa kansanvaltion koneistoa, minkä lujittaminen kohdistuu pääasiassa kansanarmeijaan, kansanpoliisiin Ja kansanolkeuteen, kansalliseen puolustukseen ja kansan etujer. suojelemiseen. Se on välttämättömä. nä ehtona, jotta Kiina voisi horjumatta kehittyä työväenluokan ja kommunistisen puolueen johdolla, muut-heräsi oltuaan 26 tuntia ruumishuoneessa Oulussa ilmestyvän Kansan Tahdon syyskuun 23 päivän numeros.sa julkaistiin seuraava ihmeellinen uutinen: Parisen kuukautta sitten on Kajaa-sensa jälkeen. Hän toimi puolueosas- nlssa sattunut hämmästyttävä tapaus, ton sihteerinä, eri julkaisujen toi-1 jonka kulusta Kansan Tahto nyttemmin on saanut lähempiä tietoja. Kysymyksessä on harvinainen "kuolleesta herääminen"; virallisessa lääkärin-tatkastuksessa kuolleeksi todetun henkilön herääminen sairaalan ruumls-huonees. sa toista vuorokautta siellä jo oltuaan. Kuten lehdessämme aikanaan ker- Töttiin; sattui Kajaanissa n.s. Lampilan ylikäytävän luona pari kuuVaut-ta sitten tapaturma, jossa kirvesmies Emil Näränen putasi auton lavalta maahan ja ruhjoi vasemman puolen kasvoistaan sangen pahoin menettäen myös tajuntansa. Näränen toimitettiin välittömästi Kajaanin ylei-secn sairaalaan, jossa suoritettiin lääkärintarkastus ja todettiin hänet kuolleeksi. Näränen siirrettiin tarkastuksen jälkeen välittömästi sairaalan sldehuo-neeseen, jos.sa kuolleita cnKi alkuun säilytetään. Tapauksen Ihmeellisin valhe alkaa tämän jälkeen : Oltuaan virallisesti kuolleena toista vuorokautta eli noin 26 tuntia Näränen ilmestyi yht'äkkiä kävellen sairaalan käytävälle ilmielävänä, joskin heikossa kunnossa. Holtaja^aret, jotka tapauksesta luonnollisesti hämmästyivät tivattomasti, luulivat ensiksi Jonkin humaiaisen tunkeutuneen sairaalaan, mutta Imvaittuaan asian oikean laidan toimittivat "kuolleena heränneen" Näräsen hoitoa saamaan. Herättyään sldehuoneessa Näränen oli tiedustellut ääneen, missä hän oli. Kun hän ei äänettömiltä tovereiltaan saanut vastausta, hän nousi ylö.s ja pääsi sairaalan käytävälle, kuten edellä on kerrottukin. Edellämainitussa lääkärintarkastuksessa oli todettu Näränen kuolleeksi, j a hänen tilansa tosiaankin oli ollut kuten kuolleen. Mm. sydämen toiminta oli pysähtynyt täydelleen.»Nähtävästi asia on niin, että Näräsen Sydä-me8. sä oli ollut veritulppa, joka oli avautunut tai irtautunut lähdettäessä "vainajaa" kuljettamaan, ja . sydän aloitti jälleen toimintansa. tua maatalousmaasta teolllsuusmaaks: ja siirtyä uudesta demokratiasta sosialistiseen ja kommimistlseen yhteiskuntaan sllmälläpiltäen luokkien hävittämistä Ja maailman kommunismin toteuttamista. Valtio, armeija, poliisi ja oikeuslaitos ovat luokkien aseena luokkien .sortamiseksi. Viloamlellsille luokllls valtiokoneLsto on sorron väline. Se on väkivallan eikä "hyvän-tahdon" väline. «•Jatkuu). ^fehru tulee Canadaan lauantaina Ottawa. — Intian pääministeri Neh. ru tulee lauantaina ensimmäiselle vierailulleen Canadaah. Hän tulee yhdysvalloista rajan y l i Port Eriessa. Nehru viipyy Canadassa kolme päivää Ja h ä n puihuu maanantaina parlamentin alahuoneelle sekä senaatille. Ulkoministeri Pearson Ja hänen apulaisensa Arnold Heeney lähtevät Y K r n yleiskokouksesta saatumaan Nehrua Canadaan. tJlkon:iini.;teriön protokollajaoston Johtaja Howard Measures Ja Intian täkäläinen edustaja S. K . Klrpalani ovat vastaanotta-massa Nehrua rajalla. Nehru palaa taas Jcesidviikkona Y h dysvaltoihin, mutta hän menee marraskuun 2 p:nä Vancouveriin ja v i i pyy siellä kalul päivää ennenkuin h ä n läfatM takaisin Intiaan. mittajana. ja v. 1900 hänet valittiin puolueen maakuntajärjestön sihteeriksi. Lyhyessä ajassa hän kehitti järjestönsä erääksi koko maan voimakkaimmaksi. V. 1898 hänet valittiin edustajaksi puolueen edustajakokoukseen, 1904 Amsterdamin kansainväliseen kongressiin ja 1905 Pariisin suureen ylrte-näisyyskongressiln. jossa hän toimi yhtenä puheenjohtajana. Marcel Caclilnllle kertyi yhä moninaisempia luottamustehtäviä, mm. myös kunnallisessa ja ammatillisessa toiminnassa. Pariisin kuljetustyöläis-ten järjestön sihteerinä hän mm. Johti 1916, imperialistisen sodan parhail- 1 a a n riehuessa, raltlotletyölälsten .yleislakon aikana raitiovaununkuljet-tajlen vaimojen valtuuston sisäminls» terin luo esittämään palkankoroltus-vaatimuksen. Työläisten liike oli n i in yhtenäinen ja. voimakas, että hallituksen oli pakko taipua Ja suostua vaatimuksiin. V. 1912 Marcel Cachln tuli "Hu-njanite"- lehden toimitukseen. V. 1914 hänet valittiin I^ansanedus-tajaksi. Siitä lähtien hän on 37 vuoden kuluessa edustanut.parlamentissa samaa Pariisin vaalipiiriä, Jonka vallitsi jat ovat näin osoittaneet uskoi-. Us/en kannatuksensa hänelle Ja hänen puolueelleen. Parlamentaarisessa toiminnassaan hän on erikoistunut kansainvälisen politiikan ongelmiin Ja finanssikysymylcsiin. V. 1918 Ranskan sosialistisen puolueen edustajakokous nimitti Cachl-nin "Humanite"-lehden Johtajaksi, ja siitä lähtien tämä valiiita on yksimielisesti vahvistettu puolueen Jokaisessa edustajakokouksessa. V. 1919 hän matkustr puoluekokouksen valtuuttamana Moskovaan. Ranskan kommunistisen puolueen muodostamisessa Cachlnilla oli ratliaLseva osuus. Hän osallistui Moskovassa Kommunistisen Internatlonalen II kongressiin Ranskan sosialistisen puolueen valtuutettuna neuvottelevalla äänellä saadakseen kosketuksen III Intemationaleen. Lokakuun vallankumous teki hänestä lopullisesti kommunismin aatteen kannattajan. Moskovasta palattuaan Cachin Järjesti kiihkeän kampanjan koko Ram-kassa Lokakuun vallankumouksen merkityksen, neuvostovallan luonteen, sen ensimmäisten toimenpiteiden ja saavutusten ja sen tulevaisuuden näköalojen tunnetuksttekemlseksi. Elokuun 11 päivänä 1920 Pariisissa kokoontui 50,000 Ihmistä kuulemaan hänen matkasclostustaän. Cachin johtamalla kampanjalla oli valtava vaikutus Ranskan työläisiin Ja tosialistisen puolueen jäsenjoukkoihin. Kun puolueen kongressissa Toursis-sa joulukuun 29 pnä 1920 äänestettiin Cachinin allekirjoittamasta anomuksesta Kommunistiseen Interna-tloAaleen liittymiseksi, se hyväksyttiin 3,208 äänellä 1,022 vastaan. Lupaus, jonka Cachin oli antanut Leninille, tuli täytetyksi. "Humanite'-lehdes5ä ja kaikessa toiminnassaan Cachln kävi näinä vuosina kiihkeätä taistelua niiden vaarojen paljastamiseicei, Jolta Ruhrin alueen- miehitys toi Ranskalle. ^Tästä taistelustaan imperialistista sotapolitiikka vastaan hän Joutui Idihiceän vainon kohteeksi Ja viettämään vuosia vankilassa. Vapauduttuaan 1928 h ä n matkusti valtuutettuna Kommunistisen Internatlonalen VI kongres-sUn. Espanjan sodan aikana Cachin teki tarmokkaasti työtä levltääkseen kansan keskuuteen oikean käsityksen tSmän sodan todellisesta sisällöstä Ja Järjestääkseen apua Espanjan tasavallan taistelijoille. Cachin oli ensimmäinen kommunisti. Joka valittiin Ranskan senaat» tUn, lokakuussa 1935. Seuraavana vuonna hänestä ttili myös kommunistisen parlamenttiryhmän puheenjohtaja. Saksan fasistien hyökättyä maahan C ^ h i n kutsui kansaansa taisteluun orjuuttajia vastaan: "Kansakunta ei yoi pysyä passiivisena sivustakatsojana siinä valtavassa taistelussa, joka tulee kuldstamaan vihollisen. Koko Lauantaina, lokak. 22 p. — Saturday, Oct. 22" fl||^ New Yorkista t.k. 7 pnä lähteneen Ruotsin Amerikan Linjan Gripsliol-min matkostajien joukossa oli mm. t r i Ruth WcKeUus Helsingiltä. Hän on noin vuoden ajan harjoittanut lääkeUeteellisiä opintoja Coloradon yliopistossa, saatuaan runsaan stipendin sitä varten Yhdysvaltain yliopis-tonaistcn yhdistykseltä'. Tri Uns työskentelee II: gin .vliopLston laiten klinikassa. Jamestown on uusin rantakaupunki Jamestown, Ont. — TUmil k.iuppn-la, Joka sijaitsee kolmen mallin etiil- .syydessä länteen Helen-rautakaivan-nosta, elää parhaillaan noasukaudes. sa niiden kahden tärkeän r.iutalöy-dön johdosta, jotka on tehty Sldcrlto Hillin tlencilla. Kymmenen vuotta sitten ei tällä palkalla, noin 175 mallin etäisyydessä pohjol.secn Socsta, ollut tuskin ketliän asukkaita. Sen jälkeen on kauppalasta kehittynyt kahden tuhannen a.sukkaun kaupunki Ja uudet rautalöydöt merklt.sevät entistä pikoisempaa väkiluvun ILsäun-tymistä. Rautamalmi lähetetään läältä rautateitse kuhdcks.m mallin pää.ssil .sl- Jaltsevaan Mlchlpicotcn Hurboriln Su-perlor- jiirvcu rannalle. JcsLu jic kuljetetaan laivoilla Soohon ja muualle Suurten Järvien rannoilla .sijaitseviin rautatehtaisiin. Rau takai vannot ja a..keLsei, uudet löydöt övut AlRcma Steel Corporationin alayhttön. Algoma Oio ProiK-rties Limitedin nlml.s«(t. Tlmanttlporaus-ten avulla on nyt todettu kaloii uutta malmilaaklota. Yksi niistä on 1,750 jalan pituinen Ja 200 levyinen, .sisältäen samaa korkealaatuLsta rautaa ja manganee^la, jotn on HflLn-kaivnn-nas. sakln. Toinen laakio pii 600 jalan pituinen ja 100 levyinen. Kummastakin voidaan avpkalvnntomynetUjlyä noudattaen saada noin 12 miljoonaa tonnia, Jonka jälkeen on ryhdyttilvä kaivamaan maan alla. Raudan kalvamln:!n aloitettiin He-len- kaivanncH.sa vuonna 1939 avokaJ-vahtomenettelyä noudattaen. 'Nykyinen tuotanto on noin 000,000 tonnia vuodessa. Jo nl invarhaln kuin v. 1907 to- -dettlln alueella rijallfi^jyan rautaa. Nykyään tutkittavana oJeva alir; käsittää kaikkiaan noin 200,000 nel;öm.illla. PaavinBhiiiri^ uhkaa nyt uusi vaara Vstiean aty. r - FaavSnistaiiaitc kaavat nyt "konununlsmin lisäksi muutkin vaaraa liraia^; doittaa. e t t ä Vatlkaknin t^knikd^ kutsuttu taistelemaan TsSccArten l » - - » ^ rahalsten armeijaa vastaan. jaK|i hyökännyt VaUkaaniln kahtena' «(^^| icnnana, suorittaen plhtiliikettt nakertaen tien seUilen Ja intJojai% läpi paavin arkistoihin. y>^' Reuter sanoi Vatikaanin vitKoai^ maisten tiedolttaneen, etttt immitt»^ haiset ovat tunkeutimeet VatiMimfittvI seiniin Rooman Monteverran aluedta^^| missä useita taloja on Jo tomtbta^'^ nut alas muurahaisten tuhon taida. J Muurahatskolonnain aaxiöttiin Ice»»-: ktttyvän yhteen strategiseen kohiUlk; Hyökkäysarmeljan käiUjOQkkQ >lia^; valttiin ensiksi paavin kirJastoittiOita<ii-': Jan. kardinaali MercaUn buofaeistoc^ sa. Siihen meimessä olivat miAsrtf^l haiset jo syöneet useita kirJoj» Ja! jauhanneet mm. kardinaalin vtrtco-c? viitan pulveriksi seka nakertaneet I erään tammivasan n i i n heikoksi fiVSk'.' \ se oli vähältä romahtaa alas kärdi* j naalin vuoteen päälle. v I Toinen muurahaiskolonna havalttiia I Parrottin hoviplhan kuusi jaötaa vah- I vaH.sa seinässä, pyriclen sen kiutta I paavin valtiosihteerin arlcistoon» Vatikaanin viranomaiset sanoivat e t t ä on vaikea taistella muuraluUsar» meljaa Vastaan, mutta toivotaan kuU tenkln. että hyökkääjät saadaan tuhotuksi lähipäivinä. Mutta sitten tuli uusi hälyttävä, tieto. VatUcaanin^^ sveitsiläiset vartijat tiedolttlvftti ett§: uasi muurahalsarmeljan etujoukko hyökkää Pyhän Pietarin kirkoii seu- - dullia. Yli 40-vuotiaiden työläisten on vaikea saada työtä Jatkoa enslmmäiseltft shruItÄ työläisiä vastaan sodankaudesta rau.>: hankauteen siirryttäessä. Sen Jälkeen on sitä kysymystä "tut-i kittu edcllcsn" kansalUseh tyÖnvftU-tyhpalvclun ja sen erinäisten komite-aln taholta. Liikemiesten kanssa on pidetty neuvotteluja eri kauptmgelssa "yhteistoiminnan laajentamiseksi" Ja .samalla ovat paikalliset työnvftlltys-palvelusvlrastot tehneet "entlstA suurempia yrityksiä". Mitchell ei maininnut lähemmin': siitä mitä käytännöllisiä tuloksia on .saatu noista tutkimuksista Ja yrltyk-;^ sistä, mutta hän lausui: 'Nämä viranomaiset tuntevat täydellisesti tilanteen Ja he toimittavat vanhempia työläisiä työpalkkoihin; milloin se on mahdollista.^ B^idfin yhtflydeasä työnantajiin antaa ttah-dolllsuuden saada teollisuusmiehet tutustumaan tämän kysymyksen vakavuuteen," Leijona Louie kohtelee puolisoaan kylmästi IVinnipeg, Man. — Leijona Loule Ilmaisi micliplteeasä Louisesta, tule-puollsostaan, joka tuotiin tänne Ra-ne Raclnesta, Wl6consinlsta. Loule. Joka on Wlnnipegin eläintarhan ainoa kuningaselälmlstä, haukott e l i masentuneena k u n 8 k u u kautta vanha Louise ärlsl- ja näytti hampaitansa, ilmaisten epäsopua tulevassa leijona perheessä. Louise ei ole täysikasvuinen ennenkuin vasta kahden vuoden ikäisenä ja eläintarhan henkilökunta sanoi sen olevan yksi hurjimmifita eläimistä ml. t ä he ovat käsitelleet. Rciff voitti ruotsalaiset Brysselissä Brys.scllsKä syyskumi 28 päivänä .suoritetun 1..000 m, juoksun voltti bslglalainen Gaston Uelff ajalla 3.45,8. Toiseksi tuli ruotsaialnen A, Aberg ajalla 3.51.2, kolmanneksi G. Borgquist 3..52.2 ja neljännckiil I. Bt^ngtsson 3.53.8. Lennart Strand juo.stiiri kumoon. Pentathlon-mestari Tukholma, — Täällä pjdelyir,:;ä k i l pailuissa voltti ruotsalainen kersantti Tage Bjurefelt maailmanmsataruuden nykyaikaisensa vliaiottclur-.sa. Hän tuli enKlmmälsekfil murtomaajuoksas-sa, ratsa-stuk-sessa ja pLstooliammuimassa, toiseksi mlekkallassa ja 14. uliinUsa. Vlcrimiesrikkuri 2 v. riuritushuoneeseen Ilalifax. — Harold Pilgrlm, Montrealista, tuomittiin torstaina kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen erään toisen merimiehen pahoinpitelystä, joka tapahtui täällä merimiesten l a - konmurtoyrityk.sen yhteydessä viime huhtikuussa, Pllgrlmia syytettiin en-• sin murhayrityksestä, mutta syytettä lievennettiin sitten. Hänen sanottiin ampuneen haulikolla Hugh Felix-ni-mLstä halllaxilalsta. merimlesttt rikkuri joukon mennessä erääseen lakon-alai- seen laivaan. — Suurbritänniassa, Ruotsissa, Irlannissa ja Intiassa suuntautuu katuliikenne vascmpaa puolta. I L COCK OF THE NORTH Suosittuja huokean hiniaisia laaturehaja EDWARD'S KCDBUBY LIMITED G6 Elm ät. iV. SttdblttT ~ L.22 to IS TEHKÄÄ VIILEÄT HUONEET LÄMPÖISIKSI HUOKEALLA KEINOLLA! i Ranskan kansan tulee osallistua toi- Xlkää pitäkö viileitä huoneita! El maksa juuri mitään lisätä haonelsllnne lämmintä Inglis Co-zette- lämmlttäjällä. Inglis Cozette on vlrtavii-yalnen sähkölämmittäjä, joka antaa puhda-sta lämmintä ilmaa lattiasta kattoon asti! Cozette-lämmlttäjän voi asettaa mihin tahansa Ja yhdistää sähköjohtoon, niin saatte NOPEASTI tervetullutta lämpöä! Turvallinen lapsiin nähden. £1 tule tuliptmaiseksi, ei ole paljaita lankoja. Käykää katsomassa jo tänään, e t t ä voimme näyttää teille Inglis Cozette huoneen lämmittäjän. COZETTE a m M. m C O C H R A N E DUNLOP HARDWARE L I A M T E D . S U D O J RV
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 22, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-10-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491022 |
Description
Title | 1949-10-22-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUDEN
Imalippnioindsto
*
E D W I N S V K 8 I
Trans-Atlantic Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies *
Edustamme melkein kafldda Joh-t3\-
impia Taltamerilinjoja. Suun-oitellessanne
matkaa Suomeen tai
muihin Eurcxjpan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleemme
lippu- yxa. matkaa koskevissa
asioissa. *
Paikkoja saatavana Suomeen
matkustaville SYYB-, I6ka« ja
f marraskuun kulkuvuoroih^
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
Kaksi suurta joulu-huvimatkaa
S U O M E E N -
Järjestetään kuuluisilla moottori-laivoilla
GRIPSHOLM — Jonlok. 3 p.
STOCKHOLM — Jonlok. 9 p.
Ainoastaan 10 vuorokautta
NEW YORKISTA SUOMEEN
Ruotsin kautta
Muistakaa sukulaisianne ja
ystäviänne
S U O M E S S A
SM.:N LAHJAPAKETILLA
6 paunaa jauhettua laatukahvia
ilmatiivissä peltirasioissa pakattuna
vahvaan kartonkiin, jonka ympärillä
on teräsvanne.
Type "C". Bruttopaino, 10 pannaa
Hinta: $6.25 sisältäen tallin
Vapaus Travel Agency
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Kansandemokräiäan diktatuuri
(Jatkoa)
PcarariUinen demokratia antoi tie-i
t ä kansandemokraäalie, jota työväen,
"sokka johtaa, ja pcrvarillinen tasa-
1 valta antoi tietä kansantaaavallaUe. |
Täten tdf luotu mahdollisuus sosialis- '
min j a kommunismin saavuttamiseksi
kansantasavallan kautta, mahdoli.
suus luokkien hä\Tttämis2ksl ja maa-ilmankcmmunismin
saavuttamiseksL
Kanjuvei kirjoitu kirjan maallman-
1 P. O. Box 69 Sndbory, Ont.
kommunismista, mutta hän el löytänyt
eikä voinut löytää tietä siihen.
PorvarillLnen tasavalta oli olemassa
Ulkolaisissa valtioissa, mutta «i voinut
oi ä olemassa Kiinassa, sillä K i i na
oli imperialistien sortama maa.
Ainoa tie luokkien hävittämiseen, tie
maailmankommunismiin kulkee kansantasavallan
kautta työväenluokan
johdolla. Kaikkia muita menetelmiä
koetettiin j a kaikki ne epäonnistuivat.
Ne, jctka omaksuivat joitakin muita
oppeja, osoittautuivat joko murskatuiksi
tai myönsivät erehtyneensä tai
muuttavat vakaumustaan. Tapahtumat
kehittyivät niin nopeasti, että
monet tulivat yllätetyiksi, ja näiden
ihmisten p>Tkimys opiskella uudestaan
on ymmärrettävä. Me tervehdimme
tätä uudestaan oppimispyrki-mystä.
Kiinan proletariaatin etujoukko
oppi tuntemaan marxiJals-le-niniläisen
teorian Lokakuim vallan-tatuurin
muodostamista, valtion, jonka
perustana on tydiräenluokan johtama
työläisten j a talonp<^kaiston Uit.
to.
2. Yhdistymtoen yhteisessä taistelussa
niiden maailman maiden kanssa,
jotka suhUutuvat meihin tasavertaisena
kansakuntana sekä kaikkien
maiden kansojen keoissa. Se merkitsee
Uittoa NeuvcstolUton kanssa, l i i t toa
uuden demokratian maiden kanssa
Euroopassa j a liittoa muiden maiden
proletariaatin Ja kansanjoukkojen
kanssa kansainf^lisen yhteisrintaman
muodostamiseksL
Meille sanotaan: "Te kal"Jstutte y h .
delle puolelle". Juturi niin. Sunjat-senin
40-vuotinen kokemus ja kom-mimistisen
puqjppen 2p-vuotinen kokemus
ovat valniuttaneet. meidät l u jasti
siitä, e t t ä voiton saavuttamiseksi
ja lujittamiseksi meidän ön kanna-tettava
yhtä puolta. 4ö-vuotinen kokemus
ja 28-vuotlnen kokemus Osoittavat,
että Kiinan kansan on asetuttava
joko imperialismin puolelle tai
sosialismin puole'le. NUden väliin on
mahdotonta jäädä; kolmatta tietä ei
ole olemassa. Me taistelemme Chiang
Kai-shekin uantumuksellista ryhmäkuntaa
vastaan, joka kallistuu imperialismin
puolelle; aivan samoin me
olenmie kolmannen tien haveita vastaan.
Ei vain Kiinassa, vaan koko
maailmassa soidaan poikkeuksetta
san Taltiota? Jos me kSvislmme
kauppaa niiden mäkien fanssa tai
otatautslmm?. e t t ä nfimSniAat ovat
valmiita tulevaisuudessa antamaan
meille rahaa keskinäisesti edolUsilla
ehdolla, niin voisko t&mä oUa edes
mahdollista? Se Upahtuisi sen vuok-si.
että näiden maiden kapitalistit
tabto\-at rikastu». panUtUrit tahtovat
saada korkoa pulan helpottamiseksi,
mutta el auttaa K i i n a n katisaa. Kommunistiset
puolueet samoin k u i n edls.
tykselliset puolueet Ja > ryhmät näissä
m a i s » . työskentelevät nykyään siihen
kumouksen jälkeen j a loi K i i n a n kom.
munistisen puolueen. Sen jälkeen K i i - kannattaa joko imperialismia tai so-nan
proletariaatin etujoukko alkoi poliittisen
taistelun ja on kulkenut 28
vuoden palveillevan tieri ennen kun
saavutti voiton. 28-vuotlsesta kokemuksesta
samoinkuin "40 vuoden kokemuksesta",
josta Sunjatsen puhui
testamentissaan; voi tehdä yleisen
johtopäätöksen:
' O n lujasti uskottava, että voiton
saavuttamiseksi meidän, on herätettävä
kansanjoukot ja liityttävä yh.
beisessä taistelussa niihin maailman
kansoihin, jotka pitävät meitä tasavertaisena
kansakuntana."
Berliinin ilmasilta
tuli kalliiksi
Frankfurt. — Yhdysvaltain ilmailu-voimien
taholta on täällä ilmoitettu,
että Berlinin ilmasillan kustannukset
olivat 15 kk. aikana viime syysk. 30
päivään mennessä kaikkiaan $252,540,-
000 Yhdysvaltain kohdalta. Lontoosta
on ilmoitett j Britannian kustannusten
olleen lokakä 6 p. mennessä
10,250,000 puntaa <$.31775,000).
Propaiie kaasu
Parhain ja nopein keittämiseen
ja.l^jnutöitykssJen . -,
EDWARD'S
SUDBURY LIMITED
69 Elm St. W. Sudbury
Sunjatsanilla oli toisenlainen maailmankatsomus
kuin meillä Ja lähtökohtana
toisenlainen luokkakatso-mustapa
ongelmien määrittelyssä ja
ratkaisemisessa, mutta imperialismin-vastaisen
taistelun ongelmassa 20.
vuosisadalE h ä n tuli johtopäätökseen,
joka pääasiassa vastaa meidän joh.
topäätöksiämme.
Sunjatsenin kuolemasta on kulunut
24 vuotta ja Kiinan kommimlstlsen
puolueen johdolla Kiinan vallankumouksellinen
teoria ja käytäntö ovat
astimeet valtavan askeleen eteenpäin
muuttaen perusteellisesti Kiinan p i l r.
teet. Nykyhetkeen mennessä Kiinan
kansa on omaksunut kaksi perusseikkaa:
1. Maan kansanjoukkojen heräämi-nen^
-Se me;*itsee7työväenluokan, ta-lonjioikalston,
pikkuporvariston ja
kansallisen porvariston liittymistä yhtenäiseen
rintamaan työväenluokan
Tr.20 to 17 johdolla ja kansandemokraattisen dik-
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD:n
kustannuksella on ilmestynyt sisältörikas
Taskukalenteri
1950
Ens ivuoden TASKUKALENTERI on käytännöllinen taskukirja, joka sisältää,
tärkeitä tietoja eri aloilta. Kooltaan se on samanlainen kuin edellisenkin
vuoden Taskukalenteri Sisältöä valitessa on pyritty siihen, että
saataisiin mahdollisimman paljon juuri sellaisia tietoja, jotka ovat tärkeitä
Canadan sumoalaisille j a joita ei maaten ole niin helposti saatavissa.
Tavanmukaisten vaoden päivien, viikko- j a kuukaasiluettelon sekä nimipäivien
lisäksi sisältää se seuraavaa:
Tärkeimmät tapahtumat
Canada
Newfoundland
Suuria tulipaloja
Canadan nälkävuodet
Canadan turkiskauppa
Canadan vanhat sanomalehdet
McGillin yliopisto
Canadan intiaaneista
Canadan maanteistä
Canadan ensimmäinen rautatie
Suomen kaupimkien väkiluku
Joe Louisin ennätys
19 kapitalistiperhettä
Suomen menetykset 1939—44
Luottoyhdistyksistä
Huomattavat paktit
Metsäraja siirtymässä
Suomen ja N.-lilton apusopimus
Lontoon olympialaiset
Vakuutushomma-on vanhaa
^rvien poisto vasikoilta
Kotona värjääminen
Postimaksut Canadassa
Suomalaisia sananlaskuja
Eri tieteistä
Suomalais-ugrilainen kieli
Kaikki allamainitul tiedot saatte ostamalla Taskukalenteri 1950.
jonka hinta on ainoastaan 35c.
Käyttäkää allaolevaa tilauskaavaketta
Suom.-ugr. kielten vertailua
Lainasanat saamen kielessä
Sivistyssanoja
Räjähdysaineiden uhreja
Vierailijoita kansallispuistoissa
Tupakoitsijat ja metsäpalot
KuoUeLstaherättäminen
Canadan yliopistot
Latinalaiset numerot
Maailmansodan synkkä lasku
Suuria lentorikkoja
Sydänkohtauksien estäminen
Ravintoaineiden puutteen uhka
Stettinin satama
Todellisuus ja taru
Palotorjunta
Osuustoiminta
Ominaispainot
Leipä
Metriset initat
Vanhat suomalaiset mitat
Englantilaiset mitat
Eri mittojen vertailua
Liikkuvat pyhäpäivät
Vuodenajat
Väreistä
siaismlä. Puolueettomuus on naamio,
eikä kolmatta tietä ole olemassa.
Meille sanotaan: "Te käyttäydytte
liian ärsyttävästi." Kysymys on siltä,
kuinka on menieteltävä kiinalaisten
ja ulkolaisten taantumuksellisten,
t.s. imperialistien ja niiden kahlekol-rien
kanssa, mutta ei muiden Ihmisten
kanssa. Mitä tulee ulkolaislin ja
kiinalaisiin taantumuksellisiin, niin
heidän suhteen kysymystä ärsyttävästä
käyttäytymisestä el synny, sillä
heidän välillään ei ole niitään eroa;
: he ovat kaikki taantumuksellisia.
Vain vetämällä rajaviiva taantumuksellisten
j a vallankumouksellisten
välille, vain paljastamalla taantumuksellisten
tarkoitusperät ja salaliitot,
vain kohottamalla omaa moraaliamme
voidaan taantumukselliset eristää,
lannistaa ja tukahduttaa.
Villipedon edessä ei saa näyttää pie.
nintäkään pelkoa. Meidän on otettava
oppia Usunilta (eräs "Kalkki
ihmiset ovat veljiä* 'nimisen tunnetun
historiallisen teoksen 108 sankarista),
joka tappoi tiikerin Tsinjanin sillalla.
Usun o i sitä mieltä, e t t ä tiikeri Tsinjanin
sillalla syö ihmisiä siitä huolimatta
ärsytetäänkö sitä siihen vai ei.
On valittava, joko tappaa tiikeri tai
antaa sen syödä itsensä.
Meille sanotaan, e t t ä "^kaupankäynti
oh meille välttämätöntä". Se on
täysin oikein. Kauppaa pitää käydä.
Me olemme vain omia ja iilkolaisia
taantumuksellisia vastaan. Jotka häiritsevät
meidän kaupankäyntianlme,
mutta ketään muuta vastaan me emme
ole. On tiedettävä, etteivät kutkaan
muut kuin imperialistit ja niiden
"akejat — Chiang Kai-shekin taantumuksellinen
ryhmäkunta — häiritsee*
meidän kaupankäyntiämme ulkovaltojen
kanssa ja estää meitä solmia,
masta diplomaattisia suhteita niiden
kanssa.; K u n me yhdistämme kalkki
voimamme kotona Ja ulkomailla k i i -
nalaisten ja ulkolaisten taantumuksellisten
hävittämiseksi, silloin syntyy
kaupankäynti ja mahdollisuus diplomaattisten
suhteiden solmiamiseen
ulkovaltojen kanssa tasa-arvolsuuden,
molemminpuolisen edun ja alueellisen
suvereenisuuden keskinäisen kunnioituksen
pohjalla.
Meille sanotaan: "Voitto on mahdollinen
myös ilman kansainvälistä
apua". Se on virheellinen käsityskanta.
Imperialismin olemassaolon
kaudella todellinen kansan vallanku-moas
ei missään maassa voi voittaa
Ilman kansainvälisten vallaiikumouk-sellisten
voimien erilaista apua. A l van
samoin on ilman sitä mahdotonta
lujittaa voitto, vaikka se saavutettai-siinkin.
Suuri Lokakuun vaUanku-mous
saavutti voiton, mikä lujitettiin,
kuten Stalin on kauan meille
puhunut. Juuri sillä tavalla murskattiin
kolme imperialistista suurvaltaa
ja luotiin uuden demokratian maat.
Juuri siten on Ja tulee olemaan asla
simntaän. että ryhdyttäisiin kaupankäyntiin
meidän kanssamme Ja solmittaisiin
jopa diplomaattiset suihteet-kln.
Se on hyvä P3?rkimys. se on
apua. Ja t ä t ä toimintaa el voi asettaa
rinnan porvariston toiminnan kanssa
näissä maissa. Sunjatsen kääntj-i
elämänsä aikana monta kertaa imperialististen
maiden puoleen apua
pyytäen. Mutta kaikki avunpyynnöt
olivat tuloksettomia, avun asemesta
h ä n joutui säälimättömien hyökkäysten
kohteeksi. Koko elämänsä aikana
Sunjatsen sai kan.sainvälistä apua
vain kerran, j a tämä apu oli lähtöisin
Neuvostoliitosta. Lukija voi katsoa
tohtori Sunjatsenin testamenttia jossa
hän lausuu, e t t ä kansa ei pyytäisi
apua imperialistisilta mailta. Hän
keholtti kansaa "liittymään yhteen
niiden maailman kansojen kanssa,
jotka suhtautuvat meidän tasavertai.
sena kansakuntana". Tohtori Simjat-senilla
oli kokemusta, häntä oU petetty.
Meidän on muistettava hftnen
sanansa enunekä saa antaa uudestaan
itseämme pettää.
Kansainvälisessä suhteessa me kuulumme
imperialismlnvastaiseeh rinta,
maan. jota johtaa Neuvostoliitto, ja
meidän on odotettava todellista ystävällistä
apua tältä rintamalta eikä
imperialistiselta rintamalta.
Meille sanotaan: "Te pystytätte dlk.
tatuurln." Kyllä, hyvät herrat, te
olette oikeassa. Me pystytämme todellakin
diktatuurin. Kiinan kansan
monikymmenvuotinen kokemus puhuu
meille kansandemckratlin diktatuurin
pystyttämisen välttämättömyydestä.
Se merkitsee, että taantumukselliset
pitää Jättää ilman c«keutta i l maista
mlelipitöitään ja vain kansalla
voi olla äänoikeus. oikeus ilmaista
mielipiteensä.
Mitä on "kansa"? Nykyvaiheessa
kansana Kiinassa on työväenluokka
talonpoikien luokka, pikkuporvaristo
ja kansallinen porvaristo.
Työväenluokan Ja kommunistisen
puolueen Johdolla nämä luokat ovat
liittyneet yhteen muodostaakseen
oman valtion ja valitaakseen omaiji
hallituksen diktatuurin pystyttämlsek:
sl imperialistien lakeijoiden — tilan-herraluokan
ja virkavaltaisen pää^
oman yli kukistaakseen ne, antaakseen
niiden toimia vain sallltii«ssa rajoissa
Marcel Cachln. RanBkan: ty4hrien^^
liikkeen ktmniavanhus, tfiytti syys'
kuim 20 päivänä 80 vuotta, ^äi^cn
nimensä liittyy Ranskan työväenliike
keen historian kaikkiin valheisiin vU-me
vuosisadan lapoiXA aina tähän
päivään saakka.
Hänen nimensä palauttaa mieliin
taistelun työväeplllkkaen yhtenäisyyden
puolesta. Jota Cachln Jules Oues<^
den ja Jean Jäuresln rinnalla k&vl Jo
vuosisatamme alussa, taistelun sosialismin
pettureita vastaan, hänen keskeytymättömän
taistelunsa rauhan
puolesta proletaarisen Internationalismin
hengessä, ystävyyden ja uskollisuuden
hragessä sosialistista Neu-vostoUlttoa
kohtaan.
Ranskan kansalle Ja kommunistiselle
puolueelle Marcel Cachln on rehellisen,
rohkean Ja vaatimattoman,
periaatteissaan tinkimättömän luok-katalstelijan
esikuva. '
Marcel Cachln syntyi syyskuun 20
päivänä 1869 Paimpolin kaupungissa
Ranskassa. Opiskellessaan nuoruusvuosinaan
Bordeaux'n kaupungissa
hän tutustui työväenliikkeen periaatteisiin
Ja osallistui työväenjärjestöjen
toimintaan. V. 1891 hän liittyi Ranskan
Työväenpuolueeseen.
Hänen kyvykkyytensä Ja Intonsa
toivat hänelle luottamustehtävän tol-jpi^
lnUan tuUakssen jälleen isännäksi
Ranskan maasisa."
Maxoel Cachln on.vielä 80 vuotta
M^rttA«ssftäh Ranskan kommunistisen
puolueen kes^i^pmltean Ja pöllit-tl
«an toimiston jäsen Ja osallistuu Jokapäiväiseen
puoluetyiäiön. "Huma-niten"
palstoilla hänen painavat Ja
lämpimät,sanansa niin Ranskan kuin
kansainvälisenkin politiikan kysymyksistä
kantautuvat yhä laajojen Joukkojen
keskuuteen.'
Ranskalaisten-kunnioittama, kansan
vihollisten pelkäämä Marcel Cachln.
Jota kommimistit rakastavat isänään,
on yli puolen vuosisadan aikana ollut
Ihailtavana esikuvana ylevlmmän aatteen
hyväksi tehdyssä työssä Ja us-koillsuudessa
t ä t ä aatetta kohtaan.
99
T I L A U S K A A V A K E
^RAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED -
69. SUDBURY, ONTARIO
•äheltäkää kpl. "TASKUKALENTERIA 1950"
^»»nl«en arvo 20% vähennettynä S
Nimi
Osoite
Tilaukset jotka lähetetään en työmaUta ja kämpiltä ^ulee rahase^ata
? ^ n a , josta tilauksen l ä h e t t ä j ä voi vähentää hänelle kuuluvan prcsentln
jos tilaus käsittää 10 T A ^ U K A L E N T E R I A tai enemmän. Ainoastaan
'''^'i^^teii lähettämät-veikatilaukset otetaan huomioon.
Kiinan kanssa nykyään ja tulevaisuudessa.
Ajatelkaamme. Jos Neuvostoliittoa
el olisi olemassa, jos fasismin-vastaisessa
toisessa maailmansodassa
ei olisi voittoa saavutettu, jos—mikä
on erikoisen tärkeä meille — el olisi
mtu-skattu Japanin Imperialismia, Jos
Euroopassa ei olisi Ilmestynyt uuden
demokratian maita, jos ei olisi Idän
sorrettujen maiden voimistuvaa taistelua,
jos el olisi kansanjoukkojen
taistelua YhdysvaUolssa, Eiiglannissa,
Ranskassa, Saksassa. I t a l i a ^ , Japanissa
Ja muissa kapitalistisissa maissa
hallitsevaa taantumuksellista ryhmäkuntaa
vastaan, jos ei olisi kalkkia
n ä i t ä tekijöitä, niin kansainvälisen
taantiunuksen voimien painostus olisi
tie^ysU paljon voimakkaampi kiUn nyt.
Olisimmdco me voineet saavuttaa voiton
sellaisissa olosuhteissa? Emme
tietystikään. Aivan samoin olisi oUut
mahdotonta voiton lujittaminen sen
saavuttamisen Jälkeen. KlhStan lcan>
salia on siinä simri kokemus. Sunjatsenin
lausunto ennen kuolemaansa
'kansainvälisiin vallanlcumouksellislin
voimiin jrhteenlllttymlsestä on Jo kau.
an ollut Ilmauksena tästä k ( ^ m u k -
sesta.
Meille sanotan, e t t ä me "tarvitsem-ms
Englaimin ja Amerikan hallitusten
apua". Nykyhetkenä se on lapsen
ajattehia. Nyk^eticellä Englannissa
Ja Yhdysvalloissa hallitsevat yhä vie.
lä ImperiallsUt. Auttavatko be kan-ja
estääkseen näitä puheissaan Ja toi.
mlnnassaan ylittämästä näitä rajoja.
Jos nc puheissaan jo toiminnassaan
yrittävät ylittää rajan, niin se kielletään
ja niitä rangaistaan vllpymät.
tä. Kansan keskuudessa on • toteutettava
demskraattinen järjestelmä
myöntäen kansalle sanan-, kokous- ja
järjestäytymisvapauden. Äänioikeus
annetaan vain kansalle, mutta el
taantumuksellisille.
Nämä kaksi näkökohtaa, nimittäin
demokratia kansalle ja diktatuuri
taantumuksellisille, edustavat kansandemokratian
diktatuuria.
Minkä vuoksi olla juuri näin? On
täysin ilmeistä, e t t ä Jos tätä ei olisi,
niin vallankumous kärsisi tappion,
kansaa 'icohtaisi onnettomuus ja valtio
tuhoutuisi.
Meille sanotaan: "Ettekö te tahdokaan
hävittää valtiovaltaa?" Kyllä
me tahdomme, mutta ei heti. M(
emme vo! hävittää valtiovaltaa nykyhetkellä.
Minkä vuoksi? Sen vuoksi
e t t ä Imperialismi on yhä vielä olemassa,
kiinalaiset taantumukselliset ovat
yhä o'emassa Ja maassa on yhä vielä
luokkia. Meidän tehtäväriämme on
nykyään lujittaa kansanvaltion koneistoa,
minkä lujittaminen kohdistuu
pääasiassa kansanarmeijaan, kansanpoliisiin
Ja kansanolkeuteen, kansalliseen
puolustukseen ja kansan etujer.
suojelemiseen. Se on välttämättömä.
nä ehtona, jotta Kiina voisi horjumatta
kehittyä työväenluokan ja kommunistisen
puolueen johdolla, muut-heräsi
oltuaan 26 tuntia
ruumishuoneessa
Oulussa ilmestyvän Kansan Tahdon
syyskuun 23 päivän numeros.sa
julkaistiin seuraava ihmeellinen uutinen:
Parisen kuukautta sitten on Kajaa-sensa
jälkeen. Hän toimi puolueosas- nlssa sattunut hämmästyttävä tapaus,
ton sihteerinä, eri julkaisujen toi-1 jonka kulusta Kansan Tahto nyttemmin
on saanut lähempiä tietoja. Kysymyksessä
on harvinainen "kuolleesta
herääminen"; virallisessa lääkärin-tatkastuksessa
kuolleeksi todetun henkilön
herääminen sairaalan ruumls-huonees.
sa toista vuorokautta siellä jo
oltuaan.
Kuten lehdessämme aikanaan ker-
Töttiin; sattui Kajaanissa n.s. Lampilan
ylikäytävän luona pari kuuVaut-ta
sitten tapaturma, jossa kirvesmies
Emil Näränen putasi auton lavalta
maahan ja ruhjoi vasemman puolen
kasvoistaan sangen pahoin menettäen
myös tajuntansa. Näränen toimitettiin
välittömästi Kajaanin ylei-secn
sairaalaan, jossa suoritettiin lääkärintarkastus
ja todettiin hänet kuolleeksi.
Näränen siirrettiin tarkastuksen jälkeen
välittömästi sairaalan sldehuo-neeseen,
jos.sa kuolleita cnKi alkuun
säilytetään.
Tapauksen Ihmeellisin valhe alkaa
tämän jälkeen :
Oltuaan virallisesti kuolleena toista
vuorokautta eli noin 26 tuntia Näränen
ilmestyi yht'äkkiä kävellen sairaalan
käytävälle ilmielävänä, joskin
heikossa kunnossa. Holtaja^aret, jotka
tapauksesta luonnollisesti hämmästyivät
tivattomasti, luulivat ensiksi
Jonkin humaiaisen tunkeutuneen
sairaalaan, mutta Imvaittuaan asian
oikean laidan toimittivat "kuolleena
heränneen" Näräsen hoitoa saamaan.
Herättyään sldehuoneessa Näränen
oli tiedustellut ääneen, missä hän oli.
Kun hän ei äänettömiltä tovereiltaan
saanut vastausta, hän nousi ylö.s ja
pääsi sairaalan käytävälle, kuten edellä
on kerrottukin.
Edellämainitussa lääkärintarkastuksessa
oli todettu Näränen kuolleeksi,
j a hänen tilansa tosiaankin oli ollut
kuten kuolleen. Mm. sydämen toiminta
oli pysähtynyt täydelleen.»Nähtävästi
asia on niin, että Näräsen Sydä-me8.
sä oli ollut veritulppa, joka oli
avautunut tai irtautunut lähdettäessä
"vainajaa" kuljettamaan, ja . sydän
aloitti jälleen toimintansa.
tua maatalousmaasta teolllsuusmaaks:
ja siirtyä uudesta demokratiasta sosialistiseen
ja kommimistlseen yhteiskuntaan
sllmälläpiltäen luokkien hävittämistä
Ja maailman kommunismin
toteuttamista. Valtio, armeija, poliisi
ja oikeuslaitos ovat luokkien aseena
luokkien .sortamiseksi. Viloamlellsille
luokllls valtiokoneLsto on sorron väline.
Se on väkivallan eikä "hyvän-tahdon"
väline.
«•Jatkuu).
^fehru tulee Canadaan
lauantaina
Ottawa. — Intian pääministeri Neh.
ru tulee lauantaina ensimmäiselle
vierailulleen Canadaah. Hän tulee
yhdysvalloista rajan y l i Port Eriessa.
Nehru viipyy Canadassa kolme päivää
Ja h ä n puihuu maanantaina parlamentin
alahuoneelle sekä senaatille.
Ulkoministeri Pearson Ja hänen
apulaisensa Arnold Heeney lähtevät
Y K r n yleiskokouksesta saatumaan
Nehrua Canadaan. tJlkon:iini.;teriön
protokollajaoston Johtaja Howard
Measures Ja Intian täkäläinen edustaja
S. K . Klrpalani ovat vastaanotta-massa
Nehrua rajalla.
Nehru palaa taas Jcesidviikkona Y h dysvaltoihin,
mutta hän menee marraskuun
2 p:nä Vancouveriin ja v i i pyy
siellä kalul päivää ennenkuin
h ä n läfatM takaisin Intiaan.
mittajana. ja v. 1900 hänet valittiin
puolueen maakuntajärjestön sihteeriksi.
Lyhyessä ajassa hän kehitti
järjestönsä erääksi koko maan voimakkaimmaksi.
V. 1898 hänet valittiin edustajaksi
puolueen edustajakokoukseen, 1904
Amsterdamin kansainväliseen kongressiin
ja 1905 Pariisin suureen ylrte-näisyyskongressiln.
jossa hän toimi
yhtenä puheenjohtajana.
Marcel Caclilnllle kertyi yhä moninaisempia
luottamustehtäviä, mm.
myös kunnallisessa ja ammatillisessa
toiminnassa. Pariisin kuljetustyöläis-ten
järjestön sihteerinä hän mm. Johti
1916, imperialistisen sodan parhail-
1 a a n riehuessa, raltlotletyölälsten
.yleislakon aikana raitiovaununkuljet-tajlen
vaimojen valtuuston sisäminls»
terin luo esittämään palkankoroltus-vaatimuksen.
Työläisten liike oli n i in
yhtenäinen ja. voimakas, että hallituksen
oli pakko taipua Ja suostua
vaatimuksiin.
V. 1912 Marcel Cachln tuli "Hu-njanite"-
lehden toimitukseen.
V. 1914 hänet valittiin I^ansanedus-tajaksi.
Siitä lähtien hän on 37 vuoden
kuluessa edustanut.parlamentissa
samaa Pariisin vaalipiiriä, Jonka vallitsi
jat ovat näin osoittaneet uskoi-.
Us/en kannatuksensa hänelle Ja hänen
puolueelleen. Parlamentaarisessa
toiminnassaan hän on erikoistunut
kansainvälisen politiikan ongelmiin Ja
finanssikysymylcsiin.
V. 1918 Ranskan sosialistisen puolueen
edustajakokous nimitti Cachl-nin
"Humanite"-lehden Johtajaksi, ja
siitä lähtien tämä valiiita on yksimielisesti
vahvistettu puolueen Jokaisessa
edustajakokouksessa.
V. 1919 hän matkustr puoluekokouksen
valtuuttamana Moskovaan. Ranskan
kommunistisen puolueen muodostamisessa
Cachlnilla oli ratliaLseva
osuus. Hän osallistui Moskovassa
Kommunistisen Internatlonalen II
kongressiin Ranskan sosialistisen
puolueen valtuutettuna neuvottelevalla
äänellä saadakseen kosketuksen
III Intemationaleen. Lokakuun vallankumous
teki hänestä lopullisesti
kommunismin aatteen kannattajan.
Moskovasta palattuaan Cachin Järjesti
kiihkeän kampanjan koko Ram-kassa
Lokakuun vallankumouksen
merkityksen, neuvostovallan luonteen,
sen ensimmäisten toimenpiteiden ja
saavutusten ja sen tulevaisuuden näköalojen
tunnetuksttekemlseksi. Elokuun
11 päivänä 1920 Pariisissa
kokoontui 50,000 Ihmistä kuulemaan
hänen matkasclostustaän.
Cachin johtamalla kampanjalla oli
valtava vaikutus Ranskan työläisiin Ja
tosialistisen puolueen jäsenjoukkoihin.
Kun puolueen kongressissa Toursis-sa
joulukuun 29 pnä 1920 äänestettiin
Cachinin allekirjoittamasta anomuksesta
Kommunistiseen Interna-tloAaleen
liittymiseksi, se hyväksyttiin
3,208 äänellä 1,022 vastaan. Lupaus,
jonka Cachin oli antanut Leninille,
tuli täytetyksi.
"Humanite'-lehdes5ä ja kaikessa
toiminnassaan Cachln kävi näinä vuosina
kiihkeätä taistelua niiden vaarojen
paljastamiseicei, Jolta Ruhrin alueen-
miehitys toi Ranskalle. ^Tästä
taistelustaan imperialistista sotapolitiikka
vastaan hän Joutui Idihiceän
vainon kohteeksi Ja viettämään vuosia
vankilassa. Vapauduttuaan 1928
h ä n matkusti valtuutettuna Kommunistisen
Internatlonalen VI kongres-sUn.
Espanjan sodan aikana Cachin teki
tarmokkaasti työtä levltääkseen
kansan keskuuteen oikean käsityksen
tSmän sodan todellisesta sisällöstä Ja
Järjestääkseen apua Espanjan tasavallan
taistelijoille.
Cachin oli ensimmäinen kommunisti.
Joka valittiin Ranskan senaat»
tUn, lokakuussa 1935. Seuraavana
vuonna hänestä ttili myös kommunistisen
parlamenttiryhmän puheenjohtaja.
Saksan fasistien hyökättyä maahan
C ^ h i n kutsui kansaansa taisteluun
orjuuttajia vastaan: "Kansakunta ei
yoi pysyä passiivisena sivustakatsojana
siinä valtavassa taistelussa, joka
tulee kuldstamaan vihollisen. Koko
Lauantaina, lokak. 22 p. — Saturday, Oct. 22" fl||^
New Yorkista t.k. 7 pnä lähteneen
Ruotsin Amerikan Linjan Gripsliol-min
matkostajien joukossa oli mm.
t r i Ruth WcKeUus Helsingiltä. Hän
on noin vuoden ajan harjoittanut
lääkeUeteellisiä opintoja Coloradon
yliopistossa, saatuaan runsaan stipendin
sitä varten Yhdysvaltain yliopis-tonaistcn
yhdistykseltä'. Tri
Uns työskentelee II: gin .vliopLston
laiten klinikassa.
Jamestown on
uusin
rantakaupunki
Jamestown, Ont. — TUmil k.iuppn-la,
Joka sijaitsee kolmen mallin etiil-
.syydessä länteen Helen-rautakaivan-nosta,
elää parhaillaan noasukaudes.
sa niiden kahden tärkeän r.iutalöy-dön
johdosta, jotka on tehty Sldcrlto
Hillin tlencilla. Kymmenen vuotta
sitten ei tällä palkalla, noin 175 mallin
etäisyydessä pohjol.secn Socsta,
ollut tuskin ketliän asukkaita. Sen
jälkeen on kauppalasta kehittynyt
kahden tuhannen a.sukkaun kaupunki
Ja uudet rautalöydöt merklt.sevät
entistä pikoisempaa väkiluvun ILsäun-tymistä.
Rautamalmi lähetetään läältä rautateitse
kuhdcks.m mallin pää.ssil .sl-
Jaltsevaan Mlchlpicotcn Hurboriln Su-perlor-
jiirvcu rannalle. JcsLu jic kuljetetaan
laivoilla Soohon ja muualle
Suurten Järvien rannoilla .sijaitseviin
rautatehtaisiin.
Rau takai vannot ja a..keLsei, uudet
löydöt övut AlRcma Steel Corporationin
alayhttön. Algoma Oio ProiK-rties
Limitedin nlml.s«(t. Tlmanttlporaus-ten
avulla on nyt todettu kaloii uutta
malmilaaklota. Yksi niistä on 1,750
jalan pituinen Ja 200 levyinen, .sisältäen
samaa korkealaatuLsta rautaa ja
manganee^la, jotn on HflLn-kaivnn-nas.
sakln. Toinen laakio pii 600 jalan
pituinen ja 100 levyinen. Kummastakin
voidaan avpkalvnntomynetUjlyä
noudattaen saada noin 12 miljoonaa
tonnia, Jonka jälkeen on ryhdyttilvä
kaivamaan maan alla.
Raudan kalvamln:!n aloitettiin He-len-
kaivanncH.sa vuonna 1939 avokaJ-vahtomenettelyä
noudattaen. 'Nykyinen
tuotanto on noin 000,000 tonnia
vuodessa.
Jo nl invarhaln kuin v. 1907 to-
-dettlln alueella rijallfi^jyan rautaa. Nykyään
tutkittavana oJeva alir; käsittää
kaikkiaan noin 200,000 nel;öm.illla.
PaavinBhiiiri^
uhkaa nyt
uusi vaara
Vstiean aty. r - FaavSnistaiiaitc
kaavat nyt "konununlsmin
lisäksi muutkin vaaraa liraia^;
doittaa. e t t ä Vatlkaknin t^knikd^
kutsuttu taistelemaan TsSccArten l » - - » ^
rahalsten armeijaa vastaan. jaK|i
hyökännyt VaUkaaniln kahtena' «(^^|
icnnana, suorittaen plhtiliikettt
nakertaen tien seUilen Ja intJojai%
läpi paavin arkistoihin. y>^'
Reuter sanoi Vatikaanin vitKoai^
maisten tiedolttaneen, etttt immitt»^
haiset ovat tunkeutimeet VatiMimfittvI
seiniin Rooman Monteverran aluedta^^|
missä useita taloja on Jo tomtbta^'^
nut alas muurahaisten tuhon taida. J
Muurahatskolonnain aaxiöttiin Ice»»-:
ktttyvän yhteen strategiseen kohiUlk;
Hyökkäysarmeljan käiUjOQkkQ >lia^;
valttiin ensiksi paavin kirJastoittiOita |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-10-22-05