1949-10-22-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
INNOSTUKSEN LUOTSIT
icadjan mieskvartetti kapteineen joka esiintyy joka sunnuntaina klo
li3» alkavassa GBC:n. "Harmony Harbor"-ohjelmasn. Kvartetin ^
j,E*l va^cmmalU oikealle: Robie Porter, Austin Gougli, Syd Kennedy,
lUvmonil Simpson ja Carl Ritcey.
Aatteellinen faistisuus
HolIywoodin filmeissä
g.^;;y•Ao•d:;i filmiteollisuadessa vie
Irjräin viiriavaa osaf- voima ja väki-
V-p-iivän jälkeen on lisäänty-
5i:urt.-u acllaisten filmien lukuni;.-^
t joko tehdään murhia,
autuksia ja ryöstöjä tai ainakin
;:£tään niin tehdä.
suu:i:i osa kuvatuista rikok-
,ovai ;::;oh:mcssa tehtyjä tai yk-icm-
ii-uiuta vastaan kohdistuvia
3. -^c cn ilman muuta selvä
Aiv.li.trvr.t filmit tulkitsevat
i>7dcn rikosta yltäkylläisyyttä
Rlcsfiir.iH n uusi katsantokanta on
si?!ii::eteellinen ja siihen liit_
sadi-riinen raakuus minkälaista
e x:.-k.i:ui aikaisemmin teatte-nälity.
Näiden filmien jouk-buotjnr.
on tarkoituksena ei näytä
leTan mikSiin muu kuin yleisön tyr-v
i i H i i n " ! ' ! . rnaLstnminen ja sellai-i
kiis;".yr:-f n levittäminen, että ih-
.shenki r n halpaa,
atsot.-. •"• ;i p ;> seura a via, äskettäisiä
lakuudcn rimcrkkejä raakuuden
ioksi:
["Kiss «f l)o.Ttli"-f:Imissä Richai'd
(idman:. hulJu miu-haaja. heittää
ariikob:?!! ja syyttömän vanhan
i-eu pyörä tuoleineen rappu.sia alas
nalaan kiiolomaan. ' . .
kriss Criiss"-iilmissä nähdään Burt
kcasttr s.iiraulan vuoteessa, hänen
irtunut käipii-sä on kipsattu ja ve-
Jtty yiö.s nuorien varaan. Yön ai-hänet
kaapataan kilpailevan
gäte.'-i.'-yhmän taimesta mikä raa'-
hi katkaiy-T hänen kätensä.
S.C.A. Urheiluliilon
virkailijoiden osoitteet:
I Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Victoria Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195 .
floronio Ontario
Sihtforl: Paavo Vaurio
) St. Patrick St. Toronto, Ont.
lEahaslonhoitaja; Vilho Heikkilä
Day Av(>, Toronto, Ont.
Puhelin R.K. 4:J86
Kirjeeiiv;iili(,o; sihteerille. Huomioikaa
silucerin uu.si osoite.
HELSON GARÄGE
519 Hiindas St. \V., Toronto
rr.. (;i5i — A U . 07i7
|Pit.icän i.i lyhyrn matkan vcto.-
•palvclii. Autojen säilytystä.
"eterÄ.VesaJ.A.
Barristtr, Solicitor, Notary
SUOMAyLlNEN
LAKIMIES
* • •
GE. mi 592 Danf ortb Ave.
'Near Pape Ave.) Toronto
"The Champ"-filmissä on lähikuva
rfevltystä ja vuotavasta silmästä, mitä
pistetään kerta toisensa jälkeen.
"YellowSky"-filmissä Gregory Peck
pitää miestä veden alla kunnes uhri
hukkuu.
"Colorado Territory"-filmissä lyö_
dään härkäpiiskalla Virginia Mayon
paljaaseen selkään.
"Coroner Creek"-filmissä raahataan
verissäpäin ja- tiedottomassa tilassa
oleva Randolph Scott esiin ja hänen
liipasirisormensa murskataan mäsäksi
saappaan korolla.
"ITie Set.up"-filmissä, pikkurikollinen
Alan Baxter tarkoituksellisesti
ja raa'asti painaa korollaan ammattinyrkkeilijä
Robert Ryanin nystyröitä
siten tehden nyrkkeilyn hänelle mah-dottcmaksi.
"Walk a Crooked Mile"-lilmissä FBI
ja paikalliset poliisit keräävät paheeL
liset "punaiset" ja tappavat niitä kovassa
pyssytappelussa.
"The Red Menace"-filmissä on urkkijan
kuvaus kommunistisesta puo.
lueesta mikä yhdistetään raakaan
murhaan.
* * ' *. '
Ylläkuvattuun sisältyy yritys kääntää
sosiaalinen tyytymättömyys ja
inhimillinen toivottomuus yhteiskun-tavastaiseksi,
ja inhimillisvastaiseksi
katsantokannaksi ja toiminnaksi.
Sen lisäksi tässä nähdään demokraattisen
ja inhimillisen' sisällön
järjestelmällinen sortaminen sekä taiteen
rappeutuminen filmissä.
Joissakin filmeissä liioitellaan "ri-kcl.
isen" petomaista julmuutta jotta
voidaan lisätä hänet kiinniottaneen
yksityisomL^ituksen suojaajan, salapoliisin
urheutta.
Ajatuk.sena on, että lainrikkoja (sopii
huomata ettei koskaan poliisi) on
ihmisolentoa huonompi, jota kohtaan
ei pidä tuntea sääliä, ja lain valvojat
ovat yli-ihmisiä (ne eivät kosikaan
nuku. eivätkä syö eikä heillä ole aikaa
normaaliseen perhe-elämään) ja
näin yleisöä johdetaan pois virano-maLstch
arvostelu.sta.
Hollywoodin sodanjälkeisillä po
i liislfilmeillä on varmaan yhteyf
sen kanssa kun monopoUkapita-lismi
yrittää tehdä YhdysvaUoista
poliisivaltion.
KuuluLsa unkarilainen filmikritiik-ko
Bela Balazs, joka kuoli» muutama
viikko sitten, kiinnitti kerran huomiota
Hitleriä edeltäneen Saksan poliisL
filmeihin. Minun käsittääkseni s;
antaa valoa Amerikan nykyiselle filmituotannolle.
Balazs sanoi:
"Nämä (Saksan) fUmit osoittavat,
miten kassakaappi hajoite-taan,
muttei sitä mften se J^orja-taan.
Kuka on sankari: Salapoliisi;
yksityisomistuksen suojaaja.
Kun tätä ajatusta ihannoidaan,
silloin ihannoidaan yksityisomaisuutta.
"Oletteko nähneet filmejä minkä
varkaat ovat köyhiä ihmisiä. Jotka
varastavat leipäpalan? Sosiaalista
ongelmaa ei koskaan mainite
tässä muodossa.
"Saksassa näytetään kuitenkin
köyhiä ihmisiä filmeissä. Mutta
nämä köyhiä ihmisiä esittävät fU-mit
eivät ole sen vaarattomampia
Uohtikoon 28 pnä tänä Toonna
^ Ranskan kirjailijaliitto fcirtsa-nut
Pariisin ranhantaistelijain
maailmanlongressän saapaneet
kaikkia oikomaita edustava*-'kirjailijat
kokookseen. KhrJailiJalU-ton
salongit olivat tuskin koskaan
aikaisemmin niibneet niin paljon
kuuluisia vieraita: saapavilla olivat
Jorge Amado, Nicolas Gnillen, AI-fredo
Varela, Carosa Araffon. Sam
SiUen. Albert Katui, Aleksander
Fadejev, Wanda WasUewskaJa,
Aleksander Komeitshnk, Ilja Eh-renburg.
Anna Seghers, Malpo Axi-oti,
Emilio Sereni. Jan Mnkarov^
ynnä paljon mm^ lainkaan lukuunottamatta
ransliaiaisia Urjai-
Iijoita, Jotka oUvat isäntinä. Kokoontuneille
. kirjailijoille lausui
suurella lämmöllä vastaanotetut
tervehdyssanat Ranskan kirjailija-liiton
puheenjohtaja Martin-
Chauffier, minkä Jälkeen konnnel-tiin
liikuttuneina chileläisen runoilijan
Pablo Nerudan puhuvan
Ja lausuvan sepittämänsä kuuluisan
runon "Pakolainen". Tilaisuudessa
piti ranskalainen runoilija
Aragon puheen. Jonka lainaam-me
seuraavassa lyhenneltynä.
P.F.F.
Princess Fashion Furs
Myydään nyt S89.00
HIEXOJEX TURKKIEX
siimniltcHjat ja tekijät.
TYÖ TAATAAN JA MAKSUEHDOT
JÄRJESTETÄÄN.
7.50 Yongc St.
Toronto. Ont.
506 Queen St. W.
Toronto, Ont.
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
• OMEEN — TANSKAAN — NORJAAN — RtOTSnN
Ui:i--..it^e keväällä ja kesällä Montrealista tai New Yorkista.
Psl'j:irn:-.'kapaikka taataan. _ . .
, emi syk-synä tai jouluna ja samoin kesällä 1950 Ruotsin
'^^-r.z.uv.vAn kautta. Paluumatkapaikan saanti teataan,
Ha!:-r-;~.=ar.ne tuoda jonkun henkilön Canadaan, a^-ustamme tulo-ft-;
r,ni^-,a ja myymme täaltäpäin maksettuja tulohjipuja.
•'^•"-i "amme myös passien ja viisumien hankkimisessa.
TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE NYT
£«""0.K. Johnson & Co. o,r3
Ennen tätä sotaa maailman kirjailijat
olivat liittyneet yhteen Kirjailijoiden
kansainväliseen liittoon sivistyksen
puoliistamiseksi. Monet meistä,
jotka nyt olemme yhdessä rauhan-calstelijain
maailmankongressin jä]._
keen, kuuluivat tähän yh<^lstykseen.
Olisi suuri houkutus tällaisessa tilaisuudessa
palata tähän yhdistykseen,
joka Uitti meidät yhteen. Mutta ajat
ovat muuttuneet ja omasta puolestani
ajattelen, ettei kansainvälisten järjestöjen
lisääminen ole tarpeen: kirjai-ijat
yhdessä muun älymystön kanssa
vat Wroclawin kongressin jälkeen
muodostaneet rauhan ja sivistyksen
puolustamiseksi omat järjestönsä, joi,
ien kansainvälinen yhtelstolmisto on
Pariisissa. Pariisin kongressille ratkaisevalla
tavalla tietä valmistaneen
Wroclawin kongressin suuri, merkitys
— emmekä saa tässä yhteydessä unohtaa
kongressin alullepanneen Puolan
ilymystön huomattavia ansioita —
.ohtuu olennaisesti siitä, että se on
/ahvlstanut katkeamattomiksi slvls-yksen
ja rauhan siteet. Ja tänään
auhantaistelljat ovat perustaneet
muren kansainvälisen järjestön, joka
yhdistää älymystön demokraattisiin
kansanjoukkoihin: rauha palvelee siis
kalkkien maiden miesten ja naisten
kansainvälisenä yhdistäjänä, ja mielestäni
meidän Idrjailijain on hyväk-
3jrttävä Ja tunnustettava tämä asiantila,
tervehdittävä ja vahvistettava
sitä pyrkimättä perustamaan omaa
erikoista internationaleamme, vaan
pitämällä älymystön wroclawiIaista
järjestöä luonnollisena yhdyssitee-nänime
rauhan .suureen Internationa,
een, elävöitettävä koko maailman kirjailijoiden
ystävyyttä ja veljeyttä yhteistyössä
rauhan aktiiviseksi tukemiseksi.
Sodanedellisenä aikakautena, Pariisissa
1939 sivistyksen puolustamiseksi
pidetyn kirjailijakongressin jälkeen
koettiin maailmankirjallisuudelle
ja erikoisesti runoudelle jsuuria ja
merkityksellisiä tapahtumia. Espanjan
sota, omientuntojen ensimmäinen
suuri järkähdys sai syntymään ns.
kansalaissodan , romanceron: keskenään
mitä erllaLsimmat runoilijat oll-lat
yhdistäneet voimansa, turvautuneet
yhteisesti espanjalaisen romanceron
suuriin perinteisiin ja luoneet
sjrvälllsen, laulun, jcka herätti kansan
sydämessä kosjcaan valkenemat-toman
kalun.
Antonio Machado, Rafael Albertl,
Miguel Hernandez . . . täytyisi nimetä
kaikki Espanjan runoilijat, jotka
yhteisellä innolla avasivat nmoudelie
ei ainoastaan maassaan, vaan koko
maailmassa absoluuttisesti uuden. Ja
he olivat liittyneet ei ainoastaan kl-väärinlaukauksella.
Joka oli kaatanut
Federico Garcia Lorcan Granadassa,
vaan runoudellaan tähän suureen
mieheen, jonka Kansalaissodan romanssi
oli ennakoinut tätä kansallista
kukoistusta. Mutta täsgä valossa
käsitettiin ensimmäinen kerta Vladimir
Majakovskin jättiläisesilntyminen
Neuvcstoliltossa muutamia vuosia al_
kalseramin.
Piiritetyssä Madridissa nousi duuriin
ja ammensi tulevaa voimaansa
Pablo Nerudan ääni. chileläisen, joka
lähti välittämään kokonaiselle maanosalle
Espanjan ja historian kokemasta.
Samaan aikaan Elspanjan kieli
antoi Kuuballe Marinellon Ja OuUIe-nin.
Voidaanko heidät mainita Ja
samalla vaieta Harlemln neekeristä
Ijangston Hughesista, Joka Scottsbo-ron
päivistä kahdentoista olkeiisjut-tuun
sLStl ei ele koskaan vaiennut
maansa yhdestäkään suuresta tapahtumasta?
Kun EAirooppaa kohtasivat onnetto.
muudet ja ruskea rutto peitti maam-kuin
muutkaan. Parhaassakin ta-pauksessa
näytetään vain sortaneita
köyhiä, ryysyproletaareja, Juop.
poja. varfcaiU ja ker,^Uäisiä; niin
alhaisella tasolla olevia ihmisiä että
heitä kuvataan uhreilist
"Minkälaista sielutiedettä tä-mänluontorset
filmit edustavat?
Kon yleisö näkee kurjuutta, missä
ei apua voida enää antaa, se tulee
osittain rauhoitetuksi. Sillä kun
ei apua voida enää antaa, se tulee
osittain ranboitetuksL Sillä kun
' ei enää voida auttaa, silloin ei
kannata yrittääkään antaa apna.
"Oletteko koskaan nähnyt filmiä
m'ssä kuvataan valveotanotta
proletaariaaMtia? Ette koskaan!"
Balazs sanoi, että sallalaiset rikosfilmit
valmistivat saksalaisten mieliä
fasismille. Mitä HoIlywoodin rike»,
filmit valmistavat Amerikan kan|(alle
ja koko maailmalle? — David Platt.
me. olimme valmiit vastarintaliikkeen
runouteen ja kU-JalUsuuteen. Ne tulivat
vahvistamaan kirjallisuuden kehityksen
aatetta tällä vuosisadalla,
kirjailijan osaa uudenaikaisessa maa.
ilmassa. Ne uursivat kuilun tähän
asti kilpailleiden, tasapainossa olleiden
käsityksien väUlle. käsityksien,
joista käydyt väittelyt olivat täyttäneet
sotaaedeltäneet vuodet. Eikä
ole mikään väheksyttävä pikkuseikka,
että ne jotka puolustivat harvojen
etuoikeutettujen taidetta, puhdasta
taidetta, ja jäivät tämän taiteen puolustajiksi,
tulivat eräänä päivänä koh_
taiokkaasti työskentelemään kansaansa
vastaan'joko pettämällä sen miehityksen
aikana tai pettämällä vapautuksen
Jälkeen vastarintatoverinsa ja
liittymällä kansaUisen vihollisen r i veihin.
Xlkää odottako, eUä puhun t ^ l lä
vastarinta kirjallisuudesta. Tällä hetkellä
minusta on tärkeää korostaa
sen suuren aallon yhtenäisyyttä, Joka
, nousi vuosisadan ensimmäisellä kolmanneksella
ja on Joj valmis hyöky-mään
sen toiseen puoliskoon: tämä
aalto, Joka syntyy Majakovskin kanssa,
kantaa vaahdossaan Lorcaa, n i mittää
itseään Nerudaksi latinalaisessa
Amerikassa, Guilleniksi tai Cei-salreksl
Anttilleilla, Eluardlksi tai
VercorsiksI Ranskassa, Nazlm Hik-metlksl
Turkin vankiloissa, Ja sillä on
lukemattomia nimiä Puolasta Jossa
yhä viipyvät Mleckiewicz Ja Chopin,
aina Kiinaan asti. Josta nousee esiin
runoilija Mao Tshe-tungln puhdas
ääni . . .
Niin, kaikille näille äänille antaa
laulunsa"" jaijitteiemattomyyaen en?
nen kaikkea se seikka, että ne ovat
nmollljoldensa kansojen ääniä. Rolandin
laulusta siihen tai siihen Robert
Desnosln runoon, tai Orleansin
Kaarlesta Eluardiln Jatkuu, paisuu,
puhkeaa Juuri Ranskan laulu. Se on
kalkkien niiden kansojen sankarlruno.
Jotka vapautuvat kahleistaan Ja lauluistaan.
Nyt me olemme saapuneet niihin
päiviin, jolloin elämän riemu, ihmisen
riemu ovat saaneet kyyhkysen värin,
Ja kyyhkynen on syntynyt sen maala.
rin käsistä, Joka oli maalannut Guer-nlcan
hirvittävän freskon. Pyydän
teitä näkemään siinä enemmän kuin
pelkän sukkelan vertauskuvan. Tahdon
sanoa, että Jos me käsitämme
aikamme syvän virran, jos me olemme
innostuksen luotseja, teräväsilmäisiä
lukijoita Ihmisten tähditetyssä yössä,
voivat nämä koko maailman esimerkit
valaista tietämme, työtämme,
keksintöjämme, lyyrillisyyttämme,
historiallista kutsumustamme . . .
Tahdon sanoa, että tänään, kuten
kävi Espanjan sodan runoilijoiden
vastarintarunoilljolden, Puclldn hirsipuun
varjossa, tai Nazlm Hlkmetin
la^vavankilassaan, Jossa hän kirjoitti
Rubayatinsa, on historian suuren tekijän,
SO. kansojen suunnattoman
Icipuun rauhaan, täytettävä keuhkomme,
kostutettava huulemme, saatava
lihamme värähtämään, valaistava sy.
dämemme Ja pakotettava meistä ratkaisevat
sävelet, huudon. Joka saa
tyrannit kauhistumaan Ja epäröimään
oU sitten vaikka silmänräpäyskin sotaan.
Kansallisista kokemuksistamme
syntyy suuri kansainvälinen vei- i
vollisuus kirjailijoille: velvollisuus
luoda yhteisesti jiiin, ystäväni, velvollisuus
meidän kaikkien luoda yhteisesti,
niiden, jotka uskovat Ja niiden,
jotka epäröivät, niiden, jotka ovat
mukana, ja niiden, jotka kieltäytyvät
tulemasta mulcaan, ihmisen uusi sankarlruno,
rauhan suunnaton laulu,
elämän riemu, valistuneet hyveet,
kauneus, joka kieltää atomimurhan,
ihmiskunnan kohtalon täyttyminen,
rakentava unelma työläisistä Ja runoilijoista,
naisista, jotka hymyilevät
lapsille vailla pelkoa, nuorisosta, Joka
katselee hämtnästyneenä aina kauniimmaksi
muuttuvaa tulevaisuutta.
Thomas Mann ja
^Neuvostoliitto
TTicmas M?nnin esiintyminen Saksan
itä\'yöhykkeellä Goethe Juhlallisuuksien
yhteydessä hänen ottaessaan
vastaan Wcimarissa Goethe-palkin-non.
on jatkuvasti saanut J&lkikom-mentaareja,
ja vannoutuneimmat
Neuvostoliiton vihaajat eivät voi salata
katkeruuttaan kirjailijaa kohtian.
Viimeksi on Ruotsin Morgon-Tldnln-gen
saanut aiheen suorastaan pääkirjoitukseen
sen avoimen kirjeen Johdosta,
jonka Paul Olberg on osoittanut
Männille Sveitsin sosialidemokraattisessa
lehde-ssä Volkshechtissä. MT:n
mukaan Olberg kysyy Jculnka kirjailija.
Joka on tullut tunnetuksi humaa-ailsuuden
puolustajana Ja natsismin
johdonmukaisena vastustajana, voi
hyväksyä ne, natsisminka itäiset epäinhimilliset
väkivaltametodit. jolta venäläinen-
diktatuuri käyttää. Kirjoittaja
sanoo Mannin lausunnon, ettei
hänelle ole mitään itä- Ja länsivyö-hykettä,
olevan al)straktista ajattelua,
joka sotii tosiasioita vastaan.
Samassa lehden numerossa on Maniin
laaja vastaus Olbergille. MT:n
mukaan "rauhallisessa ja ystävällisessä
sävyssä kirjoitetta" .ettei olisi syvää
kuil-ja Saksan länsi- ja itävyöhyk-keen
välillä, Ja hän valittaa sitä, Mutta
häh on matkustanut Itävyöhykkeel-le
juuri yllttääkseen tämän kuflun.
, Hän sanoo myös Iloitsevansa kunniaosoituksista.
Joita on saanut viralliselta
taholta lisäten, että Thyrlngenlssä
myös ei-kommunistit osallistuvat poliittiseen
Ja hallintokoneistoon. Hän
muistuttaa myös .että hän on aikaisemmin
leimannut kommunistisen
vallankumouksen "a u t o k r eattiseksi
vallankumoukseksi, Joka käyttää samoja
epäinhimillisiä menetelmiä kuin
tsaarin ajan poliisivaltio, vaikkakin
aivan toisen päämäärän \'uoksi". Tämä
läusanto on herättänyt Neuvostoliiton
lehdistössä suurta pahastusta,
sanoo Mann, mutta se että hän ei ole
tahtonut samaistaa kuitenkaan
kommunismia "kertakaikkisen häpeällisen
fasismin" kanssa. Ja että hän
on rauhan kannattajana kieltäytynyt
yhtymästä "kommunistivainojen ja
sodankiihoitusten hysteriaan". Mann
toteaa myös. että etevät kommunistiset
kirjallisuudenhlstorioltsijat ja ar-tclilal.
ovat omistaneet hänen kirjailijantyölleen
suuria esseitä/
Erikoisen tuohtunut MT. on Mannin
klrjoltuicsen kohdasta. Joka koskettelee
pakkovaltaa Ja vapauden sortoa,
kun Mann toteaa Olbergln arvostelut
tältä kohdalta "klisheemäiseksi
toLstamlsek.sl ja mekaaniseksi matki-mLseksI".
Suopea selostus estää selvittämästä,
mikä on tässä suhteessa
Mannin todellinen kanta. Mutta huvittavaa
Jälleen huomata, kuinka "demokratian"
nftnlssä kauhistelevat Itse
ensimmäisinä kieltävät ennakkoluulottoman
vapaamielisyyden Jollaista
Mann edustaa.
rr rr
Canadan kirjaviikko
alkaa tk. 29 pnä
Toronto. — Canadan vuotuinen Idr-
Javiikko alkaa lauantaina t.k. 29 pnä.
jonka j<Adosta Canadan kirjailijayhdistyksen
toimesta Järjestetään esitelmiä
canadalaisesta kirjallisuudesta
eri paikkakunnilla. Kirjakauppojen
toivotaan järjestävän viikon ailcana
canadalaisen kirjallisuuden näyttelyitä
ja samoin m y ö ^ n lainakh-jastoi-hin
nähden. Yhdystyksen Toronton
osaston kokouksessa marrask. 4 pnä
esiintyy yhteensä kjrmmenen yhdistyksen
Jäsentä, Joiden kirjoja on Julkaistu
tämän vuoden aikana. Joulu-kutm
kokouksessa puhuu sen lisäksi
vielä kolme Jäsentä tämän vuoden
kirjoistaan.
VABIELOKDVAT LISÄÄNTYVÄT
I>eningradin filmiteollisuus on avannut
uuden värifilmilaboratorion, Jo-kaon
toinen Neuvostoliitossa. Laboratorio
pyrkii valmistamaan- kokoillan
välielctovia joka toinen kuukausi.
Suomen yleisradion
lyhytaallo-olijelma
tulevalla viikolla
Sunnuntaina t.k. 23 pnä alkavan viikon
aikana lähetetään Suomen Yleisradion
lyhytaalto-ohjelmaa entiseen
tapaan Ja entisinä aikoint. Viikon ohjelmassa
havaitaan seuraavat erikoisuudet:
Sunnuntaina klo 12.10 ip. esittelee
das. Yrjö Oinonen kaksi kirjaa, Kyllikki
Mäntylän "Kellonsoittajan" Ja
aKarina Sarkolan "Puu-Johannes",
klo 4.05 ip. alkaa köululaiskonsertti
ja klo 10.25 lp. esitetään Edgar Wal-lacen
Jännitysnovelli "Tukka pystys-
.sä."
Maanantaina klo 11.45 ap. puhuu
oikeusministeri Suon»auFti YK:n nSI-vän
Johdosta, klo 4.05 allcaa fjOmlSa
hen tunti Ja klo iO ip. esitcutan ia\AM-näytehnä.
Tiistaina klo 12.10 lp. esitetään suomalaisia
sävellä, klo 4.05 ip. alkaa
metsäradion aika Ja klo 10.30 ip. puhutaan
karjantarkastastoiminnasta Suomessa
.
Keskiviikkona klo 12.30 ip. piakinol-daan
siltä tuleeko äänenmurrosiässä
olevan pojan laulaa, klo 4,05 lp. alkaa
maamiehen tunti, klo 10.50 esitelmöidään
taistelusta kuivuutta vastaan Ja
klo 11.10 ip. on ajankohtainen katsaus
ulkomaille.
Torstaina klo 12.00 ip. esitetään se-
Kstus siiplkarjakoulusta, klo 4.05 ip,
alkaa lastentunti, klo 10,15 lp. esitetään
eduskuntapakina Ja klo 11 lp. ta-oudelllnen
katsaus.
Perjantaina klo 4.05 lp. alkaa metsä-radion
aika. klo 10 lp. esitetään Stefan
Zweigin novellikuunnelma Ja klo
10.45 ip. prof. Taito A. Kantonen esl-
U;lmöi Amerikasta,
Lauantaina klo 4,05 ip. työmiehen
tunti, klo 10 lp, esitellään seuraavan
viikon ohjelma, klo 10,10 ip, kokoontuu
viisasten kerho Ja klo 10.40 Ip.p on
radiolääkärin 10 minuuttia.
Kuimtelijoita kehoitetaan ilmoitta-m3an
kuuluvaisuudesta ja toivomuksistaan
osoitteella: Suomen Yleisradio
Helsinki.
Eilen syntynyt
Don haalilla
t.k. iO päivänä
Toronto. — CSJtn Toronton osaston
näytelmäseura esittää Don haalilla
tk. 30 pnä klo 4 Ip. suurenmoisen,
kautto maailman huomioU osakseen
saaneen, englanninkielestä suo-mennetim
näytelmän "Eilen syntynyt".
Haluan aluksi mainito. että tätä
näyteUnää on esitetty Englannissa 3
vuotto Ja New Yorkissa 2 vuotta. Tämä
jo puhuu itse puolestansa. Näy-elmä
on arvokas. Vaikka se kulkee
farssin muodossa, on siinä kuitenkin
mukana arvokas yhtelskutmalllnen
pohja ja juuri tämän ominaisuutensa
vuoksi se on yleisölle mleluisto katseltavaa.
Se on hyvin monipuolinen
muuttuen huvittavasta vakavaksi,
melkeinpä draamaksi Ja siltä taas jälleen
huvittavaksi. Siinä on rakkautta
Ja rötöksifi.
Näytelmän eteen on tehty tavattoman
paljon työtä. Eslmerkytsl, lavastus
on yksi suurimpia mitä tällä
näyttämöllä on nähty. Näyttämö on
hieno, kaksikerroksinen, el ntltään paperi
maalauksia vaan todellinen kaksikerroksinen
ovineen. Joista kuljetaan.
Tämä myös todistaa näytelmän
arvokkuutta, sillä eihän tavalliseen tu-slnakappaleeseen
kannata tehdä niin
paljon suuritöistä lavastusta.
Näytelmän esittäjät ovat ottaneet
huolekseen, että rr olit osataan Ja pääosien
esittäjät ovat Jo viikko sitten
heittäneet roolinsa pois. Jota ihmettä
el usein tapahdu tavallisten nävtel-mien
harjoituksissa. Mutta roolitkin
ovat sellaisten henkilöitten käsissä.
Jotka tavallisesti aina osaavaV roolinsa.
Sen saa yleisö itse nähdä tässä
lehdessä olevasta ilmoituksesta.
Siis Jos haluatte vaihteluksi, kaiken
sen kevyen Jälkeen mitä viimeksi on
esitetty, nähdä Jotain parempaakin,
niin tulkaa tk. 30 pnä klo 4 lp Don
haaline. Tulkaa ajoissa, että pääsette
Istumaan sillä haali on varmaan
silloin täynnä kansaa. Don haalilla
tavataan! — Neekeri.
Lauantaina, lokak. 22 p. — Saturday, Öcti. 22
Kaiku kuoron
kuulumisia
Port Arthur. — Olemme täällä Jär-vlenpään
kaupungeissa Port Arthurissa
päässeet nllnsanottuun siunattuun
alkuun laulukulttuurissa. Sivumennen
mainittakoon, että onhan
meitä forbwilliamilalsia myöskin kuorossa
alun toista läjää, Joten kuoro
qn tavallaan kaksoiskaupunklen kuoro,
Nyt tulee tk. 29 pnft. klo 6 illalla.
316 Bay St. haalilla Jotain aivan erikoista
nähtävyyttä. Silloin alkaa
eräänlainen Joukkojen illanvietto.
Siellä saadaan koettaa kuka on kukin
hailoovistin, kripetsin tai muissa pelissä.
Osa yleisöstä saa koettaa onneaan
"bingon" pelissä Ja onhan siellä
Jossain nuriiassa tavattavissa Unkarin
mustalaisakkakin. Joka puhuu Ja paapattaa
menneet sekä tulleet, tapahtumat
Ja tapahtumattomat asiat aivan
kuin kortista vain. Ja kuica ei usko
niin olkoon uskomatta. Tämän tapaista
on siellä alku.
Tämä lllatsu alkaa klo 6 illalla sekä
klo 9 pannaan Jalkaa lattiaan, kiva-kassa
polkan tahdissa. Sisäänpääsy
on 50 senttiä. Lisäksi on huomioitava,
että samana iltana annetaan iiar.
haiten mitä aihetta tahansa esittäneelle
"maskeerattuneelle" hyvä palkinto.
Jotenka olisi mukavaa kun näkisi
Joukon naamioituneita kilvoittelemassa
ensi tilasta.
Tämä lllatsu pidetään siinä ymmärryksessä,
että kaikilla olisi Jotain
hauskaa jokapäiväisen arkielämän
keskellä. Sielläpä sitten tavataan!
— Tenori.
CSJ:n Toronton osaston näyttämö
Don HUI - 957 Braadviev ATC
esittää V ;
lokakuun 30 p:nä klo 4 i.p. näytelmän '
"Eilen syntynyt"
Suomennos kuuluisasta englannlnkieUMst&näytHaiästA
"Born Yesterday». Kolme n i y t a^
Kirj. Garson Kanin -—Suom. Lauri Miettinen
Henkilöt: EaHttJit:
Billie Dawn Thora NeU
Harry Brock ....O. Latvala
Paul Verral E. Tarvainen
Ed. Devcry HL EllnieA
Norval Hedgcs L. Penttinen
Rouva Hedges Aino Oustaften
Eddie Brock M. Raamus
Apulaisjohtaja T Jfllranen
Siivooja Aino Heikkinen
Hotellipalvelua H. Tulonen
Toinen hotelltpalvellja O. Oustafson
Parturi ? ?
Manlkyrlstl Aune Rautio
Kengänklllloittaja ? ?
Tapahtuu Washingtoni^a syyskuussa 1045.
Ohjaus: O. Latvalat
Uvastus: K. Kujanpää Ja A. HalU
Matti Koski kuoli
Port Arthor. — TIUillä» tavattiin
Joku-a&a sitten veneessään kuolleena
huomattavalla tavalla täkäläisten iw-w:
läiften toimintaan osallistunut
MatU Koski, Joka oli syntynyt Alajärvellä'
64 vuotta sitten. Vahiaja'
tuU 1003 Suomesta Ohioon ja sieltä
1911 Port Arthuriin, Jossa hän on sen
Jälkeen elänyt.
Sanomalehdistön päivä
Tshekkoslovakiassa
..Tshekksoolvakiassa on v:8ta 1947
lähtien vietetty syyskuun 8. päivää
yleisenä sanomalehdistön päivänä.
Syyskuun 8,on se päivä. Jolloin nuori
kirjailija, kritilkko Ja Journalisti Julius
Putsik teloitettiin natsien toimesta
1943, kestettyään sitä ennen kuusitoista
kuukautta kidutusta.
Toisen sosialistisen sanomalehtimiehen
Eigon Edwin Kischin ohella
Julius Fuschik on taistelevan Journalistin
tunnetuin, pelottomin tyyppi, Joka
Joutui suorittamaan työtään äärimmäisen
vaikeissa olosuhteissa fasistien
miehittämässä maassa. Sanomalehdistön
päivä, syyskuun 8, säilyttää
liänen nimensä Tshekkoslovakian
kansan mielessä.
vt Carmenko yhä -mustasukkaisuuden
aiheuttaja
Taidekin näyttää voivan sytyttää
mieliä niin että sen puolesta tapellaan.
Ainakin Icävi niin Tukholmassa
äskettain, kun Oopperassa alettiin
myydä lipjiuja uusitun "Carmenin"
esitykseen. JBräs etuileva herra. Joka
meni kassaluukulle tiedustelemaan
hänelle varattuja lii>puja, sai nahoissaan
timtea, että oopperan palvojia
olivat muutldn Jonossa seisovat. Ja
kai hän sen uskoi, kun eräs nuori
mies pusersi häntä kurkusta henkihieveriin,
— V. 1765 Julkaistiin ensimmäinen
(uskonnollinen) kirja Canadassa. Tuli
I. tuhosi Montrealin miltei kokonaan.
I Canadan asukasluku oli 68JB10,
Suonien urheilurintaman kuulumisia
(Suomi-Seuran lähettämä katsaus.)
YLLÄTTÄVÄ TASAPELI
JALKAPALLOSSA
Lokakuun 9 pnä kohtasivat Suomi
ja Irlanti toi.scnsa Helsingin Stadionilla
jo toisen kcrr.in. Dublinissa poikamme
hävisivät 0 ^ , mutta kotiyleisön
.suureksi riemuksi jaksoivat nyt
raataa tasapelin 1—1. Suomen maali
tuli viimeisenä minuutilla. — Pelistä
on sanottava, että Irlantilaiset olivat
parempia, mutta heille ci ollut onnea
matkaB.snan. Mutta mitään suurenmoista
ci heidän pelinsä ollut vaik
ka he poikkeuksetta, ovat ammattilaispelaajia.
Joka tapauksessa Irlanti
pääsi jatkamaan otteluaan Ruotsia
vastaan, Kysees.sä oli maaottelu,
mutta samalla karsinta jalkap-jllollun
maallmanme-staruuhkilpailuihin, Jot-ica
suoritetaan Bru.sl]l:i.s.sa v. 1950.
SUOMEN MESTARIT *
VAPAAPAINISSA:
52 kg: Mestari Lennart Viitala, 2)
0. Timonen, 3) O. Volkoncn, 4) A.
Nieminen.
57 kg: Mestari Erkki JohanK.son, 2)
Niilo Turkklla, 3) Eero Löukola.
62 kg: Mestari Aleksanteri Repo, 2)
1. Rulkktt, 3) P. Hietala, 4> T. Kiis.seli,
67 kg: Mestari Paavo Pihlajamäki,
2) Petteri Norlund, 3) E. Isoluoma,
73 kg: Mcfttari Santeri Kcisala, 2)
V. Seiri, 3) V. Jusscro. 4) V. Laitinen,
79 kg: Mc»tarl I/iuri Kangas, 2)
Erkki Rantala. 3> Aarno Seppälä,
87 kg: Mestari Kelpo Gröndahl, 2)
E. Repo, 3) R. M')rtinpuro, 4) A,
Honkanen.
Yli 87 kg: Mestari Kaino Mäkelä,
2) Pekka Mcllavuo, 'iv L. Rajamäki.
Yllätysvolttaja oU , A. Repo, Joka
osottautul Jo melko taitavaksi vapaa-uainiJakHl.
Pihlajamäki on edelleen'
teknillisin "vapaan" taitajamme.
NYRKKEILYMME KOHOKOHTIA
Raskas urakka on nyrkkeilijöillärh-me
alkaneena kautena. Jopa niin
raskas, että Jo.s .se kokonaisuudessaan
toteutuu, herää epäilys kaiken kunnollisesta
suorittamisesta. Pelkästään
cdustusmlelcssä laadittu ohjelma on
tavattoman laaja: ^
Suomi-Puola Helsingissä tk, lopussa.
Suomi-Italia HclJ5ingis.sä tk. lopussa.
Ruotsi-Suomi Tukholmassa Joulukuussa,
Tanska-Suomi K ö ö p e nhaminassa
helmikuussa,
Suomi-Irlanti Helsingissä maalis»
huhtikuussa,
Venäjä-Suomi talven aikana Joko
täällä tai Moskovassa,
Nor ja-Suomt toukok-kesäkuussa Oslossa.
Saa nähdä, miten pugtliitimme pftr*
Jäävät?
Salomon Könönen — Kutkalalnen
savolalspolitsl on ollut hurjana. H i n
on Juossut Turussa täyden maratonin.
Sen tulos 2418J0,4 on yllätys lisiA
syyskauden loistotuloksUn Ja .«llhft
ominaisuudessa vallan hulppulu<^Kkaa.
Kaikkien aikojen paras aika maratonilla
oli tätä ennep Japanilaisen iKi-tel
Sonln 2.20,10 Bferlinln olymiiialBl-slssa
saavuttama. Tätä alkaa seuraa
VVUliatn Kolehmainen 2393» Ja
sitten Laineen niinikään Turussa
Juoksema — 2.30.46,8, Vielä seuraavakin
on suomalainen. Joten vlidestA
kärkimiehestä on vain yksl^i-su^ma-lalnen.
Könösestä mVamb täydellä
syyllä odottaa vielä Ihmetekijää maratonilla,
Jos hän nyt sitten tämän matkan
omakseen hyväksyy. Perspdktii-vlscsti
katsoen on meillä atnaldn yksi
valopilkku näkyvissä olympiadeja silmälläpitäen,
sillä KönSsen ikä 33
vuotta nyt ja 36 vuotta kolmen vuoden
kuluttua eli Juuri passeii maratonille!
Multa syksyn tempatiksiaf Partanen
kiekkoa 50,14, Nyqvist 0,68. Hyytiäinen
keihästä 72X>3 Olenius seivis-tä
424. Ja Suomi voitti Köpenhiuni-na£
Ka reilusti pohjoismaiset akateemiset
kisat yleisurheilussa. Mälcelft heitti
keihästä 67.10.
KUOLLUT
Antton Anselm Toivola
Ganonlsto, Ont.
kuoli GravenhnrsUn panatolassa
torstaina tJk. 20 p:ni 69 vuoden
ikäiM»iä Fanny M. Mäkelin rafcsa
puoliso Ja Annen (Mra Boy Bimne-villen),
Elman. Irenen jä Vmum
(akas isJL
Vainaja lepää Jackson and Bar-nard-
haataantoimlstocss. Hautajaiset
toimitetaan hantaantolmis-tosta
maanantaina tk. 24 p;nä klo
2 iltapäivällä Ja vainaja saatetaan
lia'udanIepoon Park Lairn haotaas-maaban.
Omaiset.
Lokakuun 14 päivänä 1949
Cemcl HoÄfeinen
omaisten ja ystävien saattamana haudattiin Hearstln hautausmaahan,
lian oli syntynyt Suomessa Hämeen liinlgaii, kesäknnn 24
p:nä 1881. kuoli kotonaan Hearstlssa lokakuun 10 p:nä 1049.
Eemil Koskinen saapui Canadaan 1913, siirfyen Heantiin asomaan
1916. Hän oli paikkakunnan ensimmäisiä suomalaisia aadiaasok-kalta,
tavoiltaan työteliäs Ja sisukas pellon raivaaja.
Häntä lähinnä muistamaan Jäin minä, hänen vaimonsa. 5 lasta,
II lastenlatita Ja 3 lastenlastentasta sekä veli Ja sisko Bnomessa.
Jopn loppui päivän vaivat,
ilta sullc levon toi.
Nukkua jo vihdoin sallit,
vaivatun ja väsyneen.
Vaimosi Martta.
Jopa lyynlyy, jopa vaikenee,
rauha suuri peittää kaiken.
Oinas on nyt valtakunta,
jola täältä ci löytynyt.
Sir.U'on rauha levon unta,
koti suuri on sulia nyt.
LapsesL
KIITOS
Haluan lausua kiitokseni kaikille, jotka olivat saattamassa
miestäni viimeiseen lepoonsa. Kiitos Canadan Suomaisen
Järjestön jäsenille kauniista lauluista ja seppeleistä.
MARTTA KOSKINEN
Box 9 Heassi, Oat
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 22, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-10-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus491022 |
Description
| Title | 1949-10-22-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
INNOSTUKSEN LUOTSIT
icadjan mieskvartetti kapteineen joka esiintyy joka sunnuntaina klo
li3» alkavassa GBC:n. "Harmony Harbor"-ohjelmasn. Kvartetin ^
j,E*l va^cmmalU oikealle: Robie Porter, Austin Gougli, Syd Kennedy,
lUvmonil Simpson ja Carl Ritcey.
Aatteellinen faistisuus
HolIywoodin filmeissä
g.^;;y•Ao•d:;i filmiteollisuadessa vie
Irjräin viiriavaa osaf- voima ja väki-
V-p-iivän jälkeen on lisäänty-
5i:urt.-u acllaisten filmien lukuni;.-^
t joko tehdään murhia,
autuksia ja ryöstöjä tai ainakin
;:£tään niin tehdä.
suu:i:i osa kuvatuista rikok-
,ovai ;::;oh:mcssa tehtyjä tai yk-icm-
ii-uiuta vastaan kohdistuvia
3. -^c cn ilman muuta selvä
Aiv.li.trvr.t filmit tulkitsevat
i>7dcn rikosta yltäkylläisyyttä
Rlcsfiir.iH n uusi katsantokanta on
si?!ii::eteellinen ja siihen liit_
sadi-riinen raakuus minkälaista
e x:.-k.i:ui aikaisemmin teatte-nälity.
Näiden filmien jouk-buotjnr.
on tarkoituksena ei näytä
leTan mikSiin muu kuin yleisön tyr-v
i i H i i n " ! ' ! . rnaLstnminen ja sellai-i
kiis;".yr:-f n levittäminen, että ih-
.shenki r n halpaa,
atsot.-. •"• ;i p ;> seura a via, äskettäisiä
lakuudcn rimcrkkejä raakuuden
ioksi:
["Kiss «f l)o.Ttli"-f:Imissä Richai'd
(idman:. hulJu miu-haaja. heittää
ariikob:?!! ja syyttömän vanhan
i-eu pyörä tuoleineen rappu.sia alas
nalaan kiiolomaan. ' . .
kriss Criiss"-iilmissä nähdään Burt
kcasttr s.iiraulan vuoteessa, hänen
irtunut käipii-sä on kipsattu ja ve-
Jtty yiö.s nuorien varaan. Yön ai-hänet
kaapataan kilpailevan
gäte.'-i.'-yhmän taimesta mikä raa'-
hi katkaiy-T hänen kätensä.
S.C.A. Urheiluliilon
virkailijoiden osoitteet:
I Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Victoria Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195 .
floronio Ontario
Sihtforl: Paavo Vaurio
) St. Patrick St. Toronto, Ont.
lEahaslonhoitaja; Vilho Heikkilä
Day Av(>, Toronto, Ont.
Puhelin R.K. 4:J86
Kirjeeiiv;iili(,o; sihteerille. Huomioikaa
silucerin uu.si osoite.
HELSON GARÄGE
519 Hiindas St. \V., Toronto
rr.. (;i5i — A U . 07i7
|Pit.icän i.i lyhyrn matkan vcto.-
•palvclii. Autojen säilytystä.
"eterÄ.VesaJ.A.
Barristtr, Solicitor, Notary
SUOMAyLlNEN
LAKIMIES
* • •
GE. mi 592 Danf ortb Ave.
'Near Pape Ave.) Toronto
"The Champ"-filmissä on lähikuva
rfevltystä ja vuotavasta silmästä, mitä
pistetään kerta toisensa jälkeen.
"YellowSky"-filmissä Gregory Peck
pitää miestä veden alla kunnes uhri
hukkuu.
"Colorado Territory"-filmissä lyö_
dään härkäpiiskalla Virginia Mayon
paljaaseen selkään.
"Coroner Creek"-filmissä raahataan
verissäpäin ja- tiedottomassa tilassa
oleva Randolph Scott esiin ja hänen
liipasirisormensa murskataan mäsäksi
saappaan korolla.
"ITie Set.up"-filmissä, pikkurikollinen
Alan Baxter tarkoituksellisesti
ja raa'asti painaa korollaan ammattinyrkkeilijä
Robert Ryanin nystyröitä
siten tehden nyrkkeilyn hänelle mah-dottcmaksi.
"Walk a Crooked Mile"-lilmissä FBI
ja paikalliset poliisit keräävät paheeL
liset "punaiset" ja tappavat niitä kovassa
pyssytappelussa.
"The Red Menace"-filmissä on urkkijan
kuvaus kommunistisesta puo.
lueesta mikä yhdistetään raakaan
murhaan.
* * ' *. '
Ylläkuvattuun sisältyy yritys kääntää
sosiaalinen tyytymättömyys ja
inhimillinen toivottomuus yhteiskun-tavastaiseksi,
ja inhimillisvastaiseksi
katsantokannaksi ja toiminnaksi.
Sen lisäksi tässä nähdään demokraattisen
ja inhimillisen' sisällön
järjestelmällinen sortaminen sekä taiteen
rappeutuminen filmissä.
Joissakin filmeissä liioitellaan "ri-kcl.
isen" petomaista julmuutta jotta
voidaan lisätä hänet kiinniottaneen
yksityisomL^ituksen suojaajan, salapoliisin
urheutta.
Ajatuk.sena on, että lainrikkoja (sopii
huomata ettei koskaan poliisi) on
ihmisolentoa huonompi, jota kohtaan
ei pidä tuntea sääliä, ja lain valvojat
ovat yli-ihmisiä (ne eivät kosikaan
nuku. eivätkä syö eikä heillä ole aikaa
normaaliseen perhe-elämään) ja
näin yleisöä johdetaan pois virano-maLstch
arvostelu.sta.
Hollywoodin sodanjälkeisillä po
i liislfilmeillä on varmaan yhteyf
sen kanssa kun monopoUkapita-lismi
yrittää tehdä YhdysvaUoista
poliisivaltion.
KuuluLsa unkarilainen filmikritiik-ko
Bela Balazs, joka kuoli» muutama
viikko sitten, kiinnitti kerran huomiota
Hitleriä edeltäneen Saksan poliisL
filmeihin. Minun käsittääkseni s;
antaa valoa Amerikan nykyiselle filmituotannolle.
Balazs sanoi:
"Nämä (Saksan) fUmit osoittavat,
miten kassakaappi hajoite-taan,
muttei sitä mften se J^orja-taan.
Kuka on sankari: Salapoliisi;
yksityisomistuksen suojaaja.
Kun tätä ajatusta ihannoidaan,
silloin ihannoidaan yksityisomaisuutta.
"Oletteko nähneet filmejä minkä
varkaat ovat köyhiä ihmisiä. Jotka
varastavat leipäpalan? Sosiaalista
ongelmaa ei koskaan mainite
tässä muodossa.
"Saksassa näytetään kuitenkin
köyhiä ihmisiä filmeissä. Mutta
nämä köyhiä ihmisiä esittävät fU-mit
eivät ole sen vaarattomampia
Uohtikoon 28 pnä tänä Toonna
^ Ranskan kirjailijaliitto fcirtsa-nut
Pariisin ranhantaistelijain
maailmanlongressän saapaneet
kaikkia oikomaita edustava*-'kirjailijat
kokookseen. KhrJailiJalU-ton
salongit olivat tuskin koskaan
aikaisemmin niibneet niin paljon
kuuluisia vieraita: saapavilla olivat
Jorge Amado, Nicolas Gnillen, AI-fredo
Varela, Carosa Araffon. Sam
SiUen. Albert Katui, Aleksander
Fadejev, Wanda WasUewskaJa,
Aleksander Komeitshnk, Ilja Eh-renburg.
Anna Seghers, Malpo Axi-oti,
Emilio Sereni. Jan Mnkarov^
ynnä paljon mm^ lainkaan lukuunottamatta
ransliaiaisia Urjai-
Iijoita, Jotka oUvat isäntinä. Kokoontuneille
. kirjailijoille lausui
suurella lämmöllä vastaanotetut
tervehdyssanat Ranskan kirjailija-liiton
puheenjohtaja Martin-
Chauffier, minkä Jälkeen konnnel-tiin
liikuttuneina chileläisen runoilijan
Pablo Nerudan puhuvan
Ja lausuvan sepittämänsä kuuluisan
runon "Pakolainen". Tilaisuudessa
piti ranskalainen runoilija
Aragon puheen. Jonka lainaam-me
seuraavassa lyhenneltynä.
P.F.F.
Princess Fashion Furs
Myydään nyt S89.00
HIEXOJEX TURKKIEX
siimniltcHjat ja tekijät.
TYÖ TAATAAN JA MAKSUEHDOT
JÄRJESTETÄÄN.
7.50 Yongc St.
Toronto. Ont.
506 Queen St. W.
Toronto, Ont.
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
• OMEEN — TANSKAAN — NORJAAN — RtOTSnN
Ui:i--..it^e keväällä ja kesällä Montrealista tai New Yorkista.
Psl'j:irn:-.'kapaikka taataan. _ . .
, emi syk-synä tai jouluna ja samoin kesällä 1950 Ruotsin
'^^-r.z.uv.vAn kautta. Paluumatkapaikan saanti teataan,
Ha!:-r-;~.=ar.ne tuoda jonkun henkilön Canadaan, a^-ustamme tulo-ft-;
r,ni^-,a ja myymme täaltäpäin maksettuja tulohjipuja.
•'^•"-i "amme myös passien ja viisumien hankkimisessa.
TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE NYT
£«""0.K. Johnson & Co. o,r3
Ennen tätä sotaa maailman kirjailijat
olivat liittyneet yhteen Kirjailijoiden
kansainväliseen liittoon sivistyksen
puoliistamiseksi. Monet meistä,
jotka nyt olemme yhdessä rauhan-calstelijain
maailmankongressin jä]._
keen, kuuluivat tähän yh<^lstykseen.
Olisi suuri houkutus tällaisessa tilaisuudessa
palata tähän yhdistykseen,
joka Uitti meidät yhteen. Mutta ajat
ovat muuttuneet ja omasta puolestani
ajattelen, ettei kansainvälisten järjestöjen
lisääminen ole tarpeen: kirjai-ijat
yhdessä muun älymystön kanssa
vat Wroclawin kongressin jälkeen
muodostaneet rauhan ja sivistyksen
puolustamiseksi omat järjestönsä, joi,
ien kansainvälinen yhtelstolmisto on
Pariisissa. Pariisin kongressille ratkaisevalla
tavalla tietä valmistaneen
Wroclawin kongressin suuri, merkitys
— emmekä saa tässä yhteydessä unohtaa
kongressin alullepanneen Puolan
ilymystön huomattavia ansioita —
.ohtuu olennaisesti siitä, että se on
/ahvlstanut katkeamattomiksi slvls-yksen
ja rauhan siteet. Ja tänään
auhantaistelljat ovat perustaneet
muren kansainvälisen järjestön, joka
yhdistää älymystön demokraattisiin
kansanjoukkoihin: rauha palvelee siis
kalkkien maiden miesten ja naisten
kansainvälisenä yhdistäjänä, ja mielestäni
meidän Idrjailijain on hyväk-
3jrttävä Ja tunnustettava tämä asiantila,
tervehdittävä ja vahvistettava
sitä pyrkimättä perustamaan omaa
erikoista internationaleamme, vaan
pitämällä älymystön wroclawiIaista
järjestöä luonnollisena yhdyssitee-nänime
rauhan .suureen Internationa,
een, elävöitettävä koko maailman kirjailijoiden
ystävyyttä ja veljeyttä yhteistyössä
rauhan aktiiviseksi tukemiseksi.
Sodanedellisenä aikakautena, Pariisissa
1939 sivistyksen puolustamiseksi
pidetyn kirjailijakongressin jälkeen
koettiin maailmankirjallisuudelle
ja erikoisesti runoudelle jsuuria ja
merkityksellisiä tapahtumia. Espanjan
sota, omientuntojen ensimmäinen
suuri järkähdys sai syntymään ns.
kansalaissodan , romanceron: keskenään
mitä erllaLsimmat runoilijat oll-lat
yhdistäneet voimansa, turvautuneet
yhteisesti espanjalaisen romanceron
suuriin perinteisiin ja luoneet
sjrvälllsen, laulun, jcka herätti kansan
sydämessä kosjcaan valkenemat-toman
kalun.
Antonio Machado, Rafael Albertl,
Miguel Hernandez . . . täytyisi nimetä
kaikki Espanjan runoilijat, jotka
yhteisellä innolla avasivat nmoudelie
ei ainoastaan maassaan, vaan koko
maailmassa absoluuttisesti uuden. Ja
he olivat liittyneet ei ainoastaan kl-väärinlaukauksella.
Joka oli kaatanut
Federico Garcia Lorcan Granadassa,
vaan runoudellaan tähän suureen
mieheen, jonka Kansalaissodan romanssi
oli ennakoinut tätä kansallista
kukoistusta. Mutta täsgä valossa
käsitettiin ensimmäinen kerta Vladimir
Majakovskin jättiläisesilntyminen
Neuvcstoliltossa muutamia vuosia al_
kalseramin.
Piiritetyssä Madridissa nousi duuriin
ja ammensi tulevaa voimaansa
Pablo Nerudan ääni. chileläisen, joka
lähti välittämään kokonaiselle maanosalle
Espanjan ja historian kokemasta.
Samaan aikaan Elspanjan kieli
antoi Kuuballe Marinellon Ja OuUIe-nin.
Voidaanko heidät mainita Ja
samalla vaieta Harlemln neekeristä
Ijangston Hughesista, Joka Scottsbo-ron
päivistä kahdentoista olkeiisjut-tuun
sLStl ei ele koskaan vaiennut
maansa yhdestäkään suuresta tapahtumasta?
Kun EAirooppaa kohtasivat onnetto.
muudet ja ruskea rutto peitti maam-kuin
muutkaan. Parhaassakin ta-pauksessa
näytetään vain sortaneita
köyhiä, ryysyproletaareja, Juop.
poja. varfcaiU ja ker,^Uäisiä; niin
alhaisella tasolla olevia ihmisiä että
heitä kuvataan uhreilist
"Minkälaista sielutiedettä tä-mänluontorset
filmit edustavat?
Kon yleisö näkee kurjuutta, missä
ei apua voida enää antaa, se tulee
osittain rauhoitetuksi. Sillä kun
ei apua voida enää antaa, se tulee
osittain ranboitetuksL Sillä kun
' ei enää voida auttaa, silloin ei
kannata yrittääkään antaa apna.
"Oletteko koskaan nähnyt filmiä
m'ssä kuvataan valveotanotta
proletaariaaMtia? Ette koskaan!"
Balazs sanoi, että sallalaiset rikosfilmit
valmistivat saksalaisten mieliä
fasismille. Mitä HoIlywoodin rike»,
filmit valmistavat Amerikan kan|(alle
ja koko maailmalle? — David Platt.
me. olimme valmiit vastarintaliikkeen
runouteen ja kU-JalUsuuteen. Ne tulivat
vahvistamaan kirjallisuuden kehityksen
aatetta tällä vuosisadalla,
kirjailijan osaa uudenaikaisessa maa.
ilmassa. Ne uursivat kuilun tähän
asti kilpailleiden, tasapainossa olleiden
käsityksien väUlle. käsityksien,
joista käydyt väittelyt olivat täyttäneet
sotaaedeltäneet vuodet. Eikä
ole mikään väheksyttävä pikkuseikka,
että ne jotka puolustivat harvojen
etuoikeutettujen taidetta, puhdasta
taidetta, ja jäivät tämän taiteen puolustajiksi,
tulivat eräänä päivänä koh_
taiokkaasti työskentelemään kansaansa
vastaan'joko pettämällä sen miehityksen
aikana tai pettämällä vapautuksen
Jälkeen vastarintatoverinsa ja
liittymällä kansaUisen vihollisen r i veihin.
Xlkää odottako, eUä puhun t ^ l lä
vastarinta kirjallisuudesta. Tällä hetkellä
minusta on tärkeää korostaa
sen suuren aallon yhtenäisyyttä, Joka
, nousi vuosisadan ensimmäisellä kolmanneksella
ja on Joj valmis hyöky-mään
sen toiseen puoliskoon: tämä
aalto, Joka syntyy Majakovskin kanssa,
kantaa vaahdossaan Lorcaa, n i mittää
itseään Nerudaksi latinalaisessa
Amerikassa, Guilleniksi tai Cei-salreksl
Anttilleilla, Eluardlksi tai
VercorsiksI Ranskassa, Nazlm Hik-metlksl
Turkin vankiloissa, Ja sillä on
lukemattomia nimiä Puolasta Jossa
yhä viipyvät Mleckiewicz Ja Chopin,
aina Kiinaan asti. Josta nousee esiin
runoilija Mao Tshe-tungln puhdas
ääni . . .
Niin, kaikille näille äänille antaa
laulunsa"" jaijitteiemattomyyaen en?
nen kaikkea se seikka, että ne ovat
nmollljoldensa kansojen ääniä. Rolandin
laulusta siihen tai siihen Robert
Desnosln runoon, tai Orleansin
Kaarlesta Eluardiln Jatkuu, paisuu,
puhkeaa Juuri Ranskan laulu. Se on
kalkkien niiden kansojen sankarlruno.
Jotka vapautuvat kahleistaan Ja lauluistaan.
Nyt me olemme saapuneet niihin
päiviin, jolloin elämän riemu, ihmisen
riemu ovat saaneet kyyhkysen värin,
Ja kyyhkynen on syntynyt sen maala.
rin käsistä, Joka oli maalannut Guer-nlcan
hirvittävän freskon. Pyydän
teitä näkemään siinä enemmän kuin
pelkän sukkelan vertauskuvan. Tahdon
sanoa, että Jos me käsitämme
aikamme syvän virran, jos me olemme
innostuksen luotseja, teräväsilmäisiä
lukijoita Ihmisten tähditetyssä yössä,
voivat nämä koko maailman esimerkit
valaista tietämme, työtämme,
keksintöjämme, lyyrillisyyttämme,
historiallista kutsumustamme . . .
Tahdon sanoa, että tänään, kuten
kävi Espanjan sodan runoilijoiden
vastarintarunoilljolden, Puclldn hirsipuun
varjossa, tai Nazlm Hlkmetin
la^vavankilassaan, Jossa hän kirjoitti
Rubayatinsa, on historian suuren tekijän,
SO. kansojen suunnattoman
Icipuun rauhaan, täytettävä keuhkomme,
kostutettava huulemme, saatava
lihamme värähtämään, valaistava sy.
dämemme Ja pakotettava meistä ratkaisevat
sävelet, huudon. Joka saa
tyrannit kauhistumaan Ja epäröimään
oU sitten vaikka silmänräpäyskin sotaan.
Kansallisista kokemuksistamme
syntyy suuri kansainvälinen vei- i
vollisuus kirjailijoille: velvollisuus
luoda yhteisesti jiiin, ystäväni, velvollisuus
meidän kaikkien luoda yhteisesti,
niiden, jotka uskovat Ja niiden,
jotka epäröivät, niiden, jotka ovat
mukana, ja niiden, jotka kieltäytyvät
tulemasta mulcaan, ihmisen uusi sankarlruno,
rauhan suunnaton laulu,
elämän riemu, valistuneet hyveet,
kauneus, joka kieltää atomimurhan,
ihmiskunnan kohtalon täyttyminen,
rakentava unelma työläisistä Ja runoilijoista,
naisista, jotka hymyilevät
lapsille vailla pelkoa, nuorisosta, Joka
katselee hämtnästyneenä aina kauniimmaksi
muuttuvaa tulevaisuutta.
Thomas Mann ja
^Neuvostoliitto
TTicmas M?nnin esiintyminen Saksan
itä\'yöhykkeellä Goethe Juhlallisuuksien
yhteydessä hänen ottaessaan
vastaan Wcimarissa Goethe-palkin-non.
on jatkuvasti saanut J&lkikom-mentaareja,
ja vannoutuneimmat
Neuvostoliiton vihaajat eivät voi salata
katkeruuttaan kirjailijaa kohtian.
Viimeksi on Ruotsin Morgon-Tldnln-gen
saanut aiheen suorastaan pääkirjoitukseen
sen avoimen kirjeen Johdosta,
jonka Paul Olberg on osoittanut
Männille Sveitsin sosialidemokraattisessa
lehde-ssä Volkshechtissä. MT:n
mukaan Olberg kysyy Jculnka kirjailija.
Joka on tullut tunnetuksi humaa-ailsuuden
puolustajana Ja natsismin
johdonmukaisena vastustajana, voi
hyväksyä ne, natsisminka itäiset epäinhimilliset
väkivaltametodit. jolta venäläinen-
diktatuuri käyttää. Kirjoittaja
sanoo Mannin lausunnon, ettei
hänelle ole mitään itä- Ja länsivyö-hykettä,
olevan al)straktista ajattelua,
joka sotii tosiasioita vastaan.
Samassa lehden numerossa on Maniin
laaja vastaus Olbergille. MT:n
mukaan "rauhallisessa ja ystävällisessä
sävyssä kirjoitetta" .ettei olisi syvää
kuil-ja Saksan länsi- ja itävyöhyk-keen
välillä, Ja hän valittaa sitä, Mutta
häh on matkustanut Itävyöhykkeel-le
juuri yllttääkseen tämän kuflun.
, Hän sanoo myös Iloitsevansa kunniaosoituksista.
Joita on saanut viralliselta
taholta lisäten, että Thyrlngenlssä
myös ei-kommunistit osallistuvat poliittiseen
Ja hallintokoneistoon. Hän
muistuttaa myös .että hän on aikaisemmin
leimannut kommunistisen
vallankumouksen "a u t o k r eattiseksi
vallankumoukseksi, Joka käyttää samoja
epäinhimillisiä menetelmiä kuin
tsaarin ajan poliisivaltio, vaikkakin
aivan toisen päämäärän \'uoksi". Tämä
läusanto on herättänyt Neuvostoliiton
lehdistössä suurta pahastusta,
sanoo Mann, mutta se että hän ei ole
tahtonut samaistaa kuitenkaan
kommunismia "kertakaikkisen häpeällisen
fasismin" kanssa. Ja että hän
on rauhan kannattajana kieltäytynyt
yhtymästä "kommunistivainojen ja
sodankiihoitusten hysteriaan". Mann
toteaa myös. että etevät kommunistiset
kirjallisuudenhlstorioltsijat ja ar-tclilal.
ovat omistaneet hänen kirjailijantyölleen
suuria esseitä/
Erikoisen tuohtunut MT. on Mannin
klrjoltuicsen kohdasta. Joka koskettelee
pakkovaltaa Ja vapauden sortoa,
kun Mann toteaa Olbergln arvostelut
tältä kohdalta "klisheemäiseksi
toLstamlsek.sl ja mekaaniseksi matki-mLseksI".
Suopea selostus estää selvittämästä,
mikä on tässä suhteessa
Mannin todellinen kanta. Mutta huvittavaa
Jälleen huomata, kuinka "demokratian"
nftnlssä kauhistelevat Itse
ensimmäisinä kieltävät ennakkoluulottoman
vapaamielisyyden Jollaista
Mann edustaa.
rr rr
Canadan kirjaviikko
alkaa tk. 29 pnä
Toronto. — Canadan vuotuinen Idr-
Javiikko alkaa lauantaina t.k. 29 pnä.
jonka j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-10-22-03
